Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Mitä, miksi ja mitä sitten. Aki Siponen FITS-kevättapaaminen

Transkriptio

1 Mitä, miksi ja mitä sitten Aki Siponen FITS-kevättapaaminen

2 Sisältö Mitä Mikä on Mihin kuvauksilla pyritään Miksi Miksi tavaraliikenteen telematiikka- on toteutettu Miten tavaraliikenteen telematiikka-a voidaan käyttää eri organisaatioissa Mitä sitten Mitä seurauksia lla näyttää olevan Mitä jatkotoimenpiteitä aiheuttaa Sivu 2

3 Mitä Mikä on Mihin kuvauksilla pyritään

4 Arkkitehtuurilla pyritään luomaan siltaa toiminnan ja teknologian välille Teknologian soveltamista linjataan strategian mukaisesti. Teknologia voi vaikuttaa strategiaan. Toiminnan ohjaa ja sponsoroi selkeästi ja johdonmukaisesti teknologiatoteutuksia. Integroidaan järjestelmiä järkevästi ja varmistetaan prosesseissa käytettävien tietojen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus. Parannetaan suurten teknologiainvestointien kannattavuutta. Parannetaan organisaatioiden yli ulottuvien suunnitelmien lopputulosten laatua. Toimintastrategiat Järjestelmät ja teknologian soveltaminen Sivu 4

5 IT-arkkitehtuureissa tarvitaan hierarkia kuten kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussakin Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Liiketoiminta- ja ITstrategia Maakuntakaava Kokonais Ylätason t Yleiskaava Asemakaava Rakentamismääräykset RT-kortisto Referenssi Kohde Rakennussuunnitelma Rakennesuunnitelma Hanke Komponentti Perinteinen IT- Ylätason Ylätason auttaa auttaa näkemään näkemään metsän metsän puilta puilta sekä sekä ohjaa ohjaa pitkäjänteisesti pitkäjänteisesti suunnittelua suunnittelua ja ja toteutusta. toteutusta. Sivu 5

6 Eri tasoille ja eri tarkoituksiin tarvitaan erilaisia arkkitehtuureja Konserni Kokonais Referenssi Kokonais ohjaa alemman tason en määrittelyä. Hanke noudattaa kohde- ja referenssia. Taso Yksikkö Kohde Hanke/ projekti Suunnittelu Tarkoitus Toteutus Sivu 6

7 Arkkitehtuurin abstraktiotasot ja osa-alueet Konteksti Käsitteellinen Looginen Fyysinen Miksi? Mitä toiminta tarvitsee? Miten toiminnan tarpeet täytetään? Millä ratkaisu toteutetaan? Toiminta / Prosessit Tietämys / Tieto Järjestelmähallinta Tietojärjestelmät Tekninen infrastruktuuri Tietoturva Sivu 7

8 Arkkitehtuurikehikko luo pohjan eritasoisten en toteuttamiselle Arkkitehtuurin tulee olla toimintalähtöinen: Kaikki valinnat on perusteltava toiminnan kautta. Arkkitehtuurin vaikutukset arvioidaan toiminnan hyötyinä. Visio antaa suunnan strategialle. Strategia antaa suunnan lle. Kokonaisvaltainen näkemys toiminnasta ja sitä tukevista tietojärjestelmistä ja tietoteknisestä infrastruktuurista. Riippumattomuus systeemityömallista ja välineistä. Data oriented modelling Object oriented modelling Actor based modelling Other modelling techniques Riippumattomuus järjestelmämalleista (C/S, web,...). Kehikon joustavuus, skaalattavuus ja sovitettavuus. Yhteisen ajattelutavan, kielen ja terminologian perusta. Sivu 8

9 Miksi Miksi tavaraliikenteen telematiikka- on toteutettu Miten tavaraliikenteen telematiikka-a voidaan käyttää eri organisaatioissa

10 Liikennetelematiikan arkkitehtuureilla pyritään kilpailukyvyn parantamiseen Miten parannetaan Miten parannetaan kilpailukykyä Miten parannetaan EU:n kilpailukykyä kilpailukykyä EU:n alueella? EU:n alueella? alueella? Miten parannetaan Suomen ja Miten Miten parannetaan parannetaan Suomen Suomen ja suomalaisten ja suomalaisten yritysten yritysten suomalaisten kilpailukykyä? yritysten kilpailukykyä?c kilpailukykyä? Eurooppalainen maantieliikenteen telematiikka (KAREN) Liikennetelematiikan kansallinen (TelemArk) Tavaraliikenteen telematiikka (TARKKI) Maantieliikenne Raideliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Sivu 10

11 Eurooppalaiset ja kansalliset t ovat kokonaisarkkitehtuureja Kokonaist Referenssit Konserni TelemArk KAREN TARKKI Referenssi KALKATI.NET KALKATI.NET KALKATI.NET Taso Kohdet Hanket Yksikkö Rautatiekuljetusten Lentokuljetusten Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten PortNet Plus PortNet Plus PortNet Plus PortNet Plus Suunnittelu Tarkoitus Toteutus Sivu 11

12 Arkkitehtuuri on ohjaus- ja arviointityökalu (TARKKI) Julkinen valta / n omistaja Arkkitehtuurin jalkauttaminen ja kehittäminen Liikennetelematiikan kansallisen kehityksen tukeminen Kehitysohjelmien suuntaaminen Rahoitusratkaisut Yksittäisten hankkeiden arviointi Hankkeen hyödyllisyys Arkkitehtuurin vaatimusten toteuttaminen Toimintakonseptien kehittäminen Yritykset Järjestelmän kehittäminen Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet Yksittäisen järjestelmän kehittämisen suuntaviivat Toiminnan ja järjestelmien nykytilan arviointi Tavoitellut seuraukset Tehokkaampi toiminta Monipuolisempi palvelutarjonta Parempi yhteensopivuus Sivu 12

13 Kansallisen tason telematiikka-a voivat käyttää sekä yritykset että julkinen valta Julkinen valta Liikennetelematiikan kansallisen kehityksen tukeminen. Kehitysohjelmien suuntaaminen. Rahoitusratkaisut. Yksittäisten hankkeiden arviointi: Miten hyvin hanke toteuttaa n keskeiset vaatimukset. Miten hyödyllinen hanke on tavoitetilan toteutumisen kannalta. Yritykset Toimintakonseptien kehittäminen: Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Järjestelmän. kehittäminen. Yksittäisen järjestelmän kehittämisen suuntaviivat. Toiminnan ja järjestelmien nykytilan arviointi. Sivu 13

14 Mitä sitten Mitä seurauksia lla näyttää olevan Mitä jatkotoimenpiteitä aiheuttaa

15 n visio n Visio Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaaliaikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Sivu 15

16 Minkälaisia oletuksia prosessin mallintamisessa on käytetty Tavarankuljetuksen prosessi ei oleellisesti muutu nykyisestä; pääosassa prosessissa on fyysinen tavara ja sen siirtäminen lähtöpaikasta määräpaikkaan. Toimitusketjun haltija keskittyy lähetyksen kulun optimointiin. Logistiikkapalveluoperaattori keskittyy kaluston käytön optimointiin. Kaluston käytön optimointi tehdään kuljetusmuotokohtaisesti ja operaattorikohtaisesti. Ei ole olemassa yleistä kaikki toimitusketjut ja kaikki kuljetusmuodot käsittävää kaluston käytön optimointi -toimintoa. Kuljetusten optimointi tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan toimitusketjukohtaisesti tai jos asiakkaalla ei ole erityisiä tarpeita, kuljetusoperaattorit optimoivat kaluston käyttöä. Koko toimitusketjua voidaan optimoida taloudellisuuden, toimitusnopeuden, toimitusvarmuuden, ympäristövaikutusten tai muiden tekijöiden perusteella. Tietovirrat on pääsääntöisesti mallinnettu Logistiikkaputken EDI tutkimuksessa esitettyinä tietosisällöltään laajoina tietovirtoina. On huomattava erityisesti käsitteiden lähetysluettelo ja kuormanerittely osalta. Sivu 16

17 Johtopäätöksiä Koko prosessin toiminnalle on keskeistä, että tietosisällöltään laaja lähetysluettelo kulkee toimituksen mukana toimijalta toiselle. Tavaratilauksen tietojen välittäminen lähettäjältä vastaanottajalle ei ole riittävä ratkaisu, sillä toimitusketjun varrella tarvitaan joissakin tapauksissa rahtikirja-tasoa tarkempaa tietoa kuljetettavasta tavarasta. Kuljetusmuodoilla on tässä suhteessa erilaisia vaatimuksia. Tavaran lähettäjällä on vastuu tietojen oikeellisuudesta. Valtaosa prosessissa kulkevista tiedoista syntyy lähetysprosessissa. Seuranta ja jäljitys on selkeästi kaksitasoinen prosessi. Logistiikkatoimijan tasolla pääpaino on kaluston käytön seurannassa. Kun kalustosta kerätään seurantatietoa (erityisesti sijaintitietoa) ja kuljetusvälineen sisältö (kollit ja tavarat) on tiedossa, kollien, tavaroiden ja lähetysten seurantatiedot saadaan helposti. Toimitusketjun haltijan tasolla seurataan lähetyksiä, kolleja ja/tai tavaroita. Kun kuljetussuunnitelmat ovat asiakkaiden käytettävissä, asiakasta kiinnostaa useimmissa tapauksissa vain poikkeamatieto. Viranomaisten ja väylä/reittioperaattorien seurantatarpeet täyttyvät logistiikkatoimijan tasolta saatavalla, pääosin kuljetusväline-tasoisella, seurantatiedolla. Viranomaisilla ja operaattoreilla on toki joissakin tilanteissa tarvetta käyttää riittävän tarkkaa sisältötietoa kuljetettavista tavaroista. Sivu 17

18 Arkkitehtuurista saadaan kehittämisen suuntaviivat ja painopistealueet Kehitysohjelmat Esiselvityksessä ehdotetut jatkohankkeet (TARKKI) Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Prosessien kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Tietopankki suosituksista Maantieliikenteen Raideliikenteen Meriliikenteen Lentoliikenteen Tuotetietopankin Tuotetietopankin kehittäminen Tuotetietopankin kehittäminen kehittäminen Kollitunniste-standardin Kollitunniste-standardin Kollitunniste-standardin käyttöönotto käyttöönotto käyttöönotto Häiriötilanteiden Häiriötilanteiden hallinta Häiriötilanteiden hallinta prosessin hallinta prosessin kehittäminen prosessin kehittäminen kehittäminen Tracking-viesti Infrastruktuurin tilannetiedotus Maantieliikenteen ohjausjärjestelmän rajapinta PortNet Plus Lentorahdin rajapinta Liikennemuotojen yhteiset kehityshankkeet Maantie -liikenne Raideliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Sivu 18

19 Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Tietoinfrastruktuurin kehittäminen on olennainen edellytys n mukaisten toimintatapojen ja järjestelmien kehittämiselle ja käyttöönotolle. Kehityskohteet sisältävät erilaisten tietopankkien ja rekisterien laatimista, yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen sopimista sekä keskeisenä kohtana tietoturvan kehittämisen. Tämän kehittämisohjelman kohdalla vastuullisen tahon nimeäminen todettiin vaikeaksi. Tässä vaiheessa mahdolliseksi vastuutahoksi nimettiin ITS Finland, mutta kyseisen organisaation toimenkuvasta ja toteutuksesta yleensä ei vielä ole täyttä varmuutta. Muita tahoja kehitysohjelman toteuttamiseksi ovat kaupan ja teollisuuden toimialajärjestöt jäsenistöineen sekä eri kuljetusmuotojen suuret toimijat. Mahdollinen vastuutaho voi löytyä myös tästä joukosta. Lisäksi muutaman globaalin yrityksen ja valtionhallinnon alaisen toimijan mukana olo on tarpeellista. Sivu 19

20 Tunnistamisen kehittäminen Tunnistamisen kehittämisellä tavoitellaan toimitusketjun eri vaiheissa tapahtuvan ajoneuvojen, kuljetusyksiköiden, lähetysten ja tavaroiden tunnistamista painottaen erityisesti automaattisen tunnistamisen mahdollistavia ratkaisuja. Toimitusketjun toimijoiden lisäksi ohjelmaan osallistuu varsinaisia järjestelmien toteuttajia eli laitevalmistajia, järjestelmäintegraattoreita ja ohjelmistotaloja. Myös julkishallinnon viranomaistahot ovat ohjelman oleellinen osapuoli. Vastuutaho on oletettavasti elinkeinoelämän toimija, jonka oma liiketoiminta tai sen kehittäminen aktiivisesti edistää automaattisen tunnistamisen käyttöönottoa. Kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää jo aiemmin tehtävää toimintatapojen ja käytäntöjen muuttamista. Erityisesti tämä koskee sähköisen tiedonsiirron käyttöönottoa ja erilaisten tunnistetietojen ja sanomaformaattien yhdenmukaistamista. Sivu 20

21 Prosessien kehittäminen Prosessien kehittämiseen ryhmiteltiin kolmeen alaryhmään erilaisten aihepiirien mukaan. Toiminnan tehostamisella pyritään järkeistämään yksittäisten toimijoiden toimintaa niin, että koko toimitusketjun tehokkuus kasvaa. Operointi on pitkälti käytännön tekemistä eli liittyy tavaran fyysiseen liikuttamiseen ja käsittelyyn. Häiriötön toiminta vaatii ajantasaisen suunnitelman saatavuutta ja sen täydentämistä mm. ETA-tiedolla. Osapuolten tarpeet liittyen rahdin ja kuljetuskaluston hallintaan (freight and fleet management). Häiriötilanteiden hallinta on seurantatietojen antamien impulssien hyödyntämistä sekä toimitusketjun että logistiikkapalveluiden ohjauksessa, joissa toteumatietoja verrataan alkuperäiseen suunnitelmatietoon. Ensisijaista on häiriötilanteiden mahdollisimman nopea tunnistus kattavien seurantatietojen perusteella, jotta korjaustoimenpiteet voidaan aloittaa riittävän ajoissa. Sivu 21

22 Arkkitehtuurin jalkauttaminen n käyttöönoton varmistamiseksi tulisi käynnistää pitkäjänteinen markkinointityö: Seminaarin järjestäminen Lehtiartikkeleita Seminaariesitelmiä Toteutetuista telematiikkajärjestelmistä n mukaisten tietovirtojen rajapintakuvaukset Liikennetietokirjastoon ( Edistää avoimen ja standardisoidun tiedonvaihtoympäristön muodostumista Suomeen. Arkkitehtuuritietoutta lisäävät myös eri toimialojen tietotekniikkaarkkitehtuureista jaettava tieto ja käytännön kokemukset Metsäteollisuuden PaperIXI kattaa dokumenttien hallinnan ja logistiikan elektroniikkateollisuuden RosettaNet kehittää avoimia liiketoimintaprosesseja ja standardeja, joilla yhdistetään eri osapuolten tilaus-, valmistus-, tuotekehitys- ja varastonvalvontaketjuja. Sivu 22

23 Toimenpide-ehdotukset Koulutus Help Desk toiminnan käynnistäminen TelemArkin tapaan: Telematiikkaan liittyvän projektin alkuvaiheessa pidettävässä työpajassa lisätään tietoutta n käyttömahdollisuuksista, asemoidaan projekti suhteessa in, sovitaan mitä in sopivia tuotoksia projekti tuottaa sekä kerätään palautetta n jatkokehittämistä varten. Kansainvälinen työ TARKKI KAREN en harmonisointi. Ohjaus Laaditaan ohje, miten näitä arkkitehtuureja käytetään yhdessä. Kansallisen tason t (TelemArk ja TARKKI) tulisi yhdistää KARENin ja USA:n kansallisen ITS-n mallin mukaisesti. LVM ja muut hankkeita rahoittavat tahot voisivat aloittaa käytännön, jonka mukaan on otettava huomioon uusia julkisia hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Esiselvityksessä osoitetut työn jatkovaiheet ehdotetaan toteutettaviksi: Tietopankki suosituksista Tiekuljetusten ohjausjärjestelmän rajapinta- Lentorahdin rajapinta PortNet Plus Tracking-viesti Infrastruktuurin tilannetiedotus Sivu 23