Säätiön hallituksen kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säätiön hallituksen kokouksessa 2.9.2014"

Transkriptio

1 1 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖN STRATEGIA VUOSILLE Säätiön hallituksen kokouksessa

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1 STRATEGIAN PERUSTA Säätiön tarkoitus ja perustehtävä Arvot Ydinosaaminen 2 VISIO: TAVOITETILA VUONNA TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET 2.1 Säätiön toimintaympäristö Kehitysnäkymät ja niistä nousevat haasteet Säätiön sidosryhmät 2.2 Toimitilat ja tukipalvelut 4 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 4.1 Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen 4.2 Toimintaedellytysten vahvistaminen 5 RISKIEN HALLINTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6 YHTEENVETO STRATEGIAKAUDEN PÄÄMÄÄRISTÄ JA TAVOITTEISTA LIITTEET

3 3 JOHDANTO Hoitotyön Tutkimussäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Säätiö kuuluu Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n konserniin sen itsenäisenä osana. Suomen terveydenhuollon kentässä verkostoperiaatteella toimiva säätiö sijoittuu tutkimustietoa tuottavien (yliopistot, tutkimuslaitokset) ja sitä hyödyntävien terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden välimaastoon. Säätiön yhteydessä toimii kaksi kansainvälistä yhteistyökeskusta (LIITE 1), joista toinen on australialaisen Joanna Briggs Instituutin (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus ja toinen on WHO/EUROn hoitotyön yhteistyökeskus. Säätiön ja Suomen JBI yhteistyökeskuksen tavoitteena on edistää ja tukea tutkitun tiedon tiivistämistä (järjestelmälliset katsaukset, näyttöön perustuvat suositukset) sekä tutkimusnäytön levittämistä ja hyödyntämistä terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. Toiminnan tavoitteena on parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta tunnistamalla vaikuttavat, käyttökelpoiset ja tarkoituksenmukaiset terveydenhuollon menetelmät ja käytännöt. WHO/EUROn hoitotyön yhteistyökeskuksen toiminnassa painopisteenä on osallistua erityisesti näyttöön perustuvan tiedon levittämiseen. Hoitotyön Tutkimussäätiön perustamisen taustalla ovat 1960-luvulla toimintansa aloittanut Sairaanhoidon tutkimuslaitos ja sen kannatusyhdistys. Näiden toiminnan päätyttyä luvun alussa perusti Suomen sairaanhoitajaliitto ry vuonna 2005 Hoitotyön Tutkimussäätiön. Säätiö sai perustamisluvan patentti- ja rekisterihallitukselta ja se merkittiin säätiörekisteriin Säätiön toiminta laajeni vuoden 2010 aikana merkittävästi, kun sen yhteyteen perustettiin Suomen JBI yhteistyökeskus (LIITE 1). Keskuksen isäntäorganisaationa toimii Hoitotyön Tutkimussäätiö. Verkostoperiaatteella toimivan keskuksen muita yhteistoimintaosapuolia ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. JBI-keskuksella on lisäksi sopimukset kuuden yhteistyökumppanin kanssa, jotka osallistuvat keskuksen toimintaan ja toiminnan tunnetuksi tekemiseen. JBI-keskuksen johtokunta vahvisti periaatteet strategiakauden aikana, joiden mukaisesti JBI-keskuksen toimintaan osallistuvien yhteistyökumppaneiden verkostoa laajennetaan. Hoitotyön Tutkimussäätiön strateginen perusta muodostuu säätiön perustehtävästä, toimintaajatuksesta ja arvoista. Strategiassa määritellään Hoitotyön Tutkimussäätiön painopisteet ja tavoitteet vuosille Tavoitteena on, että säätiö on vuonna 2017 tunnustettu ja arvostettu näyttöön perustuvan hoitotyön ja terveydenhuollon kehittäjä, jolla on kansallisesti tunnustettu asema näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäjänä. Strategia (II) ohjaa vuosittain laadittavia tarkempia toiminta- ja taloussuunnitelmia.

4 4 1 STRATEGIAN PERUSTA Säätiön tarkoitus ja perustehtävä Säätiön sääntöjen mukaisesti sen tarkoituksena on tukea hoitotieteellistä tutkimusta käytännön hoitotyön kehittämiseksi, sen tulosten soveltamiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Säätiön toiminnassa otetaan huomioon terveydenhuollon kansalliset ja kansainväliset linjaukset. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa tukemalla näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa sekä hoitotieteellistä tutkimusta hoitotyön kehittämiseksi. Säätiö voi myös osallistua tutkimushankkeisiin ja tehdä tutkimusta. Säätiön perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Arvot Hoitotyön Tutkimussäätiön toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Säätiön toiminnan tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ja siinä erityisen keskeisenä ovat väestön terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Oikeudenmukaisuus Näyttöön perustuvia yhtenäisiä käytäntöjä kehittämällä ja levittämällä pyritään edistämään toimintaa, jolla tavoitellaan jokaisen kansalaisen oikeutta yhtä hyvään ja vaikuttavaan hoitoon esimerkiksi iästä, varallisuudesta, asuinpaikasta tai hoito-organisaatiosta riippumatta. Totuudellisuus Ajantasaisen tutkimustiedon tiivistäminen hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen sekä tiedon luotettava välittäminen ovat säätiön toimintatapoja. Luottamus Säätiö on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiantuntijuus Säätiö on asiantuntijaorganisaatio, joka kasvattaa sekä omaa että terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijuutta näyttöön perustuvan toiminnan alueella. Ydinosaaminen Säätiön ydinosaamista ovat tiivistetyn tutkimustiedon tuottaminen ja sen implementoinnin tukeminen näyttöön perustuvan toiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen ja hallinta näyttöön perustuvan toiminnan kehittämis- ja koulutusosaaminen verkostotyöskentely

5 5 2 VISIO: TAVOITETILA VUONNA 2017 Hoitotyön Tutkimussäätiö on vuonna 2017 tunnettu, arvostettu ja kansallisesti tunnustettu näyttöön perustuvan hoitotyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjä. Hoitotyön Tutkimussäätiö on edistänyt laajasti tiivistetyn tiedon tuottamista, levittämistä ja implementointia. Lisäksi säätiö on kehittänyt työvälineitä ja toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden käyttöön. Toiminnallaan säätiö edesauttaa parhaan mahdollisen näytön käyttöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa sekä alan opiskelijoiden koulutuksessa. Säätiön taloudellinen tilanne ja henkilöstövoimavarat ovat vahvistuneet. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET Hoitotyön Tutkimussäätiö toimii moniulotteisessa toimintaympäristössä (kuvio 1). Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset huomioidaan toimintasuunnitelman laadinnassa. 3.1 Säätiön toimintaympäristö Terveyden- ja sosiaalihuollon toimintaympäristöä muuttavat nykyinen ja tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alan koulutusta koskeva lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat ja muut linjaukset. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kehittämään näyttöön perustuvaa toimintaa ja hyviä toimintakäytäntöjä. Säätiön toiminnassa huomioidaan myös kulloinkin voimassa oleva hallitusohjelma. Koulutusta ja tutkimusta vuosina koskevassa kehittämissuunnitelmassa (OKM 2011) korostetaan muun muassa ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Hoitotyön Tutkimussäätiö osallistuu koulutusta ja sen kehittämistä koskeviin hankkeisiin niiltä osin kuin ne koskevat näyttöön perustuvassa hoitotyössä tarvittavan uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Säätiö toimii toimintaympäristössä (kuvio 1), jonka keskeisiä haasteita ovat: Sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen Väestössä ja väestön terveydessä tapahtuvat muutokset Lainsäädännöstä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmista tulevat haasteet Palvelujärjestelmän muutokset Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Potilaan päätösten ja valinnan korostuminen Työvoimapula, resurssien oikeanlainen kohdentaminen Väestön ikääntyminen Globalisoituminen Tiedon määrän kasvu ja luotettavan tiedon tunnistaminen Uudenlaisiin haasteisiin vastaaminen, uudenlaiset osaamisvaatimukset Henkilöstön osaamisen jatkuva päivittäminen Terveysalan koulutuksen kehittäminen (osaava työvoima, koulutuksen ja työelämän yhteydet) Monikulttuurisuuden huomioon ottaminen, arvojen monipuolistuminen Väestön ikääntyminen Väestön terveyserot Syrjäytymisen ehkäiseminen Ehkäisevän toiminnan vahvistaminen

6 6 Monimuotoiset terveysongelmat Kehitysnäkymät ja niistä nousevat haasteet Hoitotyön Tutkimussäätiölle 1. Yhteiskunnalliset ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä koskevat rakenteelliset muutokset ovat vaikutuksiltaan merkittäviä ja ne koskevat laajasti koko väestöä. Hoitotyön Tutkimussäätiö haluaa olla mukana vaikuttamassa niihin prosesseihin ja sisältöihin, joiden avulla sosiaali- ja terveydenhuollossa vastataan nouseviin haasteisiin vaikuttavien ja yhtenäisten käytäntöjen ja palvelujen kehittämiseksi. 2. Toimintaympäristön muuttuessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamiselle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia. Tästä syystä työntekijöiden osaamisen kehittäminen vaatii järjestelmällistä tukea. Hoitotyön Tutkimussäätiö haluaa tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä tarjoamalla koulutusta, välineitä ja sisältöjä näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiselle. 3. Väestössä ja väestön terveydessä tapahtuvat muutokset ovat haaste, joka vaatii useiden toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Hoitotyön Tutkimussäätiö osana yhteistyöverkostoja haluaa olla aktiivisesti kehittämässä sellaisia palveluja ja hoitokäytäntöjä, jotka perustuvat tutkimusnäytöllä todennettuun vaikuttavuuteen. Toimintaympäristön haasteista ja säätiön kansallisesta asemasta johtuen säätiön potentiaaliset tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyviä. Säätiö keskittää voimavaransa strategiassa mainittuun kahteen päämäärään sekä niiden mukaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Säätiön sidosryhmät julkiset ja yksityiset terveydenhuollon palveluorganisaatiot ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatiot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (toisen asteen koulutus) johtavan ammatillisen koulutuksen koulutusorganisaatiot yliopistot, tutkimus- ja kehittämislaitokset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt potilasjärjestöt Joanna Briggs Instituutti ja sen yhteistyökeskukset eri puolilla maailma Suomen JBI yhteistyökeskuksen yhteistoimintaosapuolet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopistollinen sairaala WHO/EUROn yhteistyökeskukset Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.2 Toimitilat ja tukipalvelut Säätiön toimitilat ovat Sairaanhoitajaliiton kiinteistössä Pasilassa. Sairaanhoitajaliiton tiloissa toimiminen tuo säätiölle useita synergiaetuja. Näistä merkittävimmät koskevat talous- ja

7 7 kirjanpitopalveluja, jotka hoidetaan Sairaanhoitajaliiton konsernissa keskitetysti. Lisäksi säätiölle on etua siitä, että Sairaanhoitajaliitto tuo oman asiantuntemuksensa ja yhden merkittävän sidosryhmän, sairaanhoitajat, lähelle säätiötä. 4 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kehittämisen painopisteet on jäsennetty toiminnan sisältöä ja toimintaedellytyksiä vahvistaviin painopisteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön sekä Joanna Briggs Instituutin ja WHO EUROn yhteistyökeskuksilleen asettamat vaatimukset on otettu huomioon painopisteiden sisällöissä. Päämäärä 1. Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen Tavoite 1. Tiivistetyn tiedon kokoaminen huomioimalla erityisesti terveyspoliittisesti strategiset aiheet sekä näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukeminen terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. 1.1 Tunnistaa ja osoittaa kansallisesti ja kansainvälisesti strategisia aiheita, joista tulee järjestelmällisesti tuottaa luotettavaa ja tiivistettyä tutkimusnäyttöä. 1.2 Vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukirakenteita. - hyödynnetään verkostoja sekä kansallisia ja kansainvälisiä terveyspoliittisia asiakirjoja strategisten aiheiden tunnistamiseksi - laaditaan järjestelmällisiä katsauksia ja suosituksia strategisilta aihealueilta - levitetään tiivistettyä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden käyttöön (mm. suositukset, järjestelmälliset katsaukset, artikkelit, koulutus) - edistetään näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä tukevien rakenteiden, prosessien ja välineiden käyttöönottoa terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa (mm. yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämisen toimintamalli) Tavoite 2. Näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä implementoidun tiivistetyn tiedon käytön vaikuttavuuden osoittaminen. 2.1 Arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävien menetelmien, prosessien ja rakenteiden käyttöönottoa ja vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2.2 Kehittää toimintamalleja näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi kansallisella ja toimintayksikkötasolla. - hyödynnetään verkostoja näyttöön perustuvan toiminnan kannalta kriittisten seurantakohteiden tunnistamisessa ja kansallisen seurantamallin suunnittelussa - arvioidaan kriittisesti yhtenäisten käytäntöjen toimintamallin (YHKÄ-malli) käyttöönottamisen edellytyksiä ja kehitetään työkaluja suomalaiseen terveydenhuoltoon sopiviksi

8 8 - tehdään aloitteita näyttöön perustuvan toiminnan seuranta- ja vaikuttavuuden arviointihankkeiden valmistelemiseksi yhteistyössä hankkeisiin osallistuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja tiedotetaan niistä aktiivisesti - käynnistetään kansallinen selvitys näyttöön perustuvasta toiminnan tilasta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoite 3. Näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen ja johtamisen vahvistaminen 3.1 Tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistäviä rakenteita ja kehittää niitä yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kanssa. 3.2 Edistää näyttöön perustuvassa toiminnassa tarvittavan osaamisen kehittämistä ja arviointia yhteistyössä koulutusjärjestelmän toimijoiden kanssa. 3.3 Kehittää edelleen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista vahvistavaa säätiön järjestämää koulutusta vastaamaan terveydenhuollon henkilöstön muuttuvia tarpeita. - kehitetään näyttöön perustuvan toiminnan koulutusta säätiön perustehtävän mukaisesti (erityyppiset asiantuntijat huomioiden) - hyödynnetään verkostoja henkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vaatimusten kuvaamisessa ja arvioinnin kehittämisessä - hyödynnetään verkostoja näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistävien rakenteiden tunnistamisessa - integroidaan olemassa olevien asiantuntijuusmallien tuottama tieto yhtenäiseksi malliksi yhteistyössä verkostojen kanssa Päämäärä 2. Toimintaedellytysten vahvistaminen Tavoite 4. Säätiön vakaa ja kunnossa oleva talous 4.1 Turvattu ja kasvava pääoma niin, että tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata pääoman säilyminen ja Hoitotyön Tutkimussäätiön sijoitussääntöjen puitteissa. 4.2 Taloudellisten edellytysten parantaminen niin, että vuodesta 2015 toiminnan tuotoilla, valtion avustuksella ja muulla varainkeruulla pystytään peittämään toimintamenot. - suunnitellaan tavoitteellinen yhteistyö pysyvän valtion avustuksen saamiseksi - arvioidaan säännöllisesti pääoman ja taloudellisten edellytysten kehitystä ja ennakoidaan tarvittavia toimenpiteitä - etsitään järjestelmällisesti sisällöllisiä ja taloudellisia synergiaetuja eri yhteistyökumppaneiden kanssa - ollaan yhteydessä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita rahoittajatahoja ja aktiivisesti haetaan keinoja, joilla eri rahoittajatahot voivat tukea säätiön toimintaa - järjestetään koulutustoimintaa

9 9 Tavoite 5. Säätiön osaavan ja riittävän henkilöstön varmistaminen 5.1 Varmistaa riittävä henkilöstö suhteessa toimintahaasteisiin 5.2 Varmistaa henkilöstön osaaminen toiminnan painopistealueilla siten, että säätiön henkilöstöllä on kilpailukykyistä osaamista suhteessa muihin toimijoihin 5.3 Tukea henkilöstön työmotivaatiota kannustavalla johtamisella - mahdollistetaan henkilöstön kouluttautuminen toiminnan painopistealueilla - toteutetaan säännöllisin väliajoin henkilöstön kehityskeskustelut - lisätään osa-aikaisen toimistotyöntekijän työpanosta taloudellisten resurssien mukaan Tavoite 6. Säätiön roolin ja verkostotyöskentelyn vahvistaminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa 6.1 Avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön vahvistaminen keskeisten kumppaneiden kanssa niin, että yhteistyössä toimivat osapuolet sitoutuvat yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. 6.2 Säätiön roolin vahvistaminen kansallisena toimijana näyttöön perustuvassa toiminnassa. - vahvistetaan ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja keinoista saavuttaa ne - sitoudutaan sopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaiseen toimintaan - vahvistetaan JBI-keskuksen johtokunnan kanssa periaatteet, joiden mukaisesti JBIkeskuksen toimintaa laajennetaan. - 5 RISKIEN HALLINTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suomen sairaanhoitajaliiton konserni teetätti syksyllä 2011 Tuokko Tilintarkastus Oy:llä koko konsernia koskevan riskikartoituksen. Riskikartoituksessa pyrittiin tunnistamaan ja priorisoimaan riskit sekä niiden todennäköisyys (riskitaso 1-6) ja merkitys/vaikutus (riskitaso 1-6) toiminnalle. Riskikartoituksen ja hallituksen arviointikeskustelun jälkeen todettiin säätiön toiminnan kannalta merkittävimmiksi ja toimintaan eniten vaikuttaviksi riskeiksi: 1. Taloustilanne ja ulkopuolisen rahoituksen puuttuminen. 2. Haavoittuva henkilöstörakenne. 3. Yhteistyökumppaneiden sitoutumisen asteen epävarmuus. Riskien hallintaan pyritään strategiaan sisältyvillä toimenpiteillä.

10 10 6 YHTEENVETO STRATEGIAKAUDEN PÄÄMÄÄRISTÄ JA TAVOITTEISTA Päämäärä 1 Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen. Tavoite 1: Tiivistetyn tiedon kokoaminen huomioimalla erityisesti terveyspoliittisesti strategisista aiheista, näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönoton tukeminen terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa 1.1 Tunnistaa ja osoittaa kansallisesti ja kansainvälisesti (JBI) sekä yksittäisten toimintaorganisaatioiden kannalta strategiset aiheet, joista tulee järjestelmällisesti tuottaa luotettavaa ja tiivistettyä tutkimusnäyttöä. 1.2 Vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön oton tukirakenteita Tavoite 2: Näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä implementoidun tiivistetyn tiedon käytön vaikuttavuuden osoittaminen 2.1 Arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävien menetelmien, prosessien ja rakenteiden käyttöönottoa ja vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioissa. 2.2 Kehittää toimintamalleja näyttöön perustuvan toiminnan etenemisen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Tavoite 3: Näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen ja johtamisen vahvistaminen 3.1 Tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamista edistäviä rakenteita ja kehittää niitä yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kanssa. 3.2 Edistää näyttöön perustuvassa toiminnassa tarvittavan osaamisen kehittämistä ja arviointia yhteistyössä koulutusjärjestelmän toimijoiden kanssa. 3.3 Kehittää edelleen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista vahvistavaa säätiön järjestämää koulutusta vastaamaan terveydenhuollon henkilöstön muuttuvia tarpeita. Päämäärä 2 Toimintaedellytysten varmistaminen Tavoite 4: Säätiön vakaa ja kunnossa oleva talous 4.1 Turvattu ja kasvava pääoma niin, että tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata pääoman säilyminen ja Hoitotyön Tutkimussäätiön sijoitussääntöjen puitteissa. 4.2 Taloudellisten edellytysten parantaminen niin, että vuodesta 2015 toiminnan tuotoilla, valtion avustuksella ja muulla varainkeruulla pystytään peittämään toimintamenot. Tavoite 5: Säätiön osaavan ja riittävän henkilöstön varmistaminen 5.1 Varmistaa riittävä henkilöstö suhteessa toimintahaasteisiin. 5.2 Varmistaa henkilöstön osaamisen kehittäminen toiminnan painopistealueilla siten, että henkilöstöllä on säätiön kilpailukykyistä osaamista suhteessa muihin toimijoihin 5.3 Tukea henkilöstön työhyvinvointia kannustavalla johtamisella. Tavoite 6: Säätiön roolin ja verkostotyöskentelyn vahvistaminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa 6.1 Avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön vahvistaminen keskeisten kumppaneiden (kuten konsernin, JBI-keskuksen yhteistoimintaosapuolten ja yhteistyökumppaneiden, JBI:n ja sen yhteistyökeskusten) kanssa niin, että yhteistyössä toimivat osapuolet sitoutuvat yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. 6.2 Säätiön roolin vahvistaminen kansallisena toimijana näyttöön perustuvassa toiminnassa.

11 Kuopion yliopistollinen sairaala laitos Mikkelin ammattikorkeakoulu UEF: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11 LIITE 1 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ JA SEN YHTEYDESSÄ TOIMIVAT YHTEISTYÖKESKUKSET Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n konserni Hoitotyön Tutkimussäätiö Hallitus Tutkimusjohtaja WHO:n Hoitotyön yhteistyökeskus WHO Global Network WHO Euroopan alueen hoitotyön ja kätilötyön yhteistyökeskukset Suomen JBI yhteistyökeskus Johtokunta Neuvottelukunta Johtaja Joanna Briggs Instituutti JBI:n yhteistyökeskukset Kansalliset yhteistyökumppanit Helsingin ja Uudenmaan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Metropolia amk

Säätiön hallituksen vuosikokouksessa 30.3.2012

Säätiön hallituksen vuosikokouksessa 30.3.2012 1 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖN STRATEGIA VUOSILLE 2012 2014 Säätiön hallituksen vuosikokouksessa 30.3.2012 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1 STRATEGIAN PERUSTA Säätiön tarkoitus ja perustehtävä Arvot Ydinosaaminen 2

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 LIITE 3 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunta 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. ORGANISAATIO... 3 3. VUODEN 2013 TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT TOIMINTA...

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Hoitotyön tutkimussäätiö 1

Hoitotyön tutkimussäätiö  1 4.10.2016 Lausunto Arvoisa Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Koskien lausuntopyyntöänne hallituksen esityksestä HE 134/2016vp valtion talousarvioksi vuodelle 2017, esitämme kuultavaksi tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot