KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA"

Transkriptio

1 KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA Sari Karjalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KARJALAINEN, Sari Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 94 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMAT- KAILUSSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Tiivistelmä Työn aihe oli ajankohtainen, sillä luontomatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista maassamme. Myös Pohjois-Karjalan maakunta pyrkii kehittämään luontomatkailuaan ja markkinoi itseään ulkoilun ja retkeilyn maakuntana. Työn tarkoituksena oli kartoittaa Karjalan Kierros matkailu- ja virkistyskokonaisuuden nykytilannetta sekä sen merkitystä ja asemaa Pohjois-Karjalan luontomatkailussa. Karjalan Kierros toteutettiin kolmivaiheisena projektina vuosina , minkä vuoksi oli tärkeää kartoittaa, miten reitistön tilanne on kehittynyt projektin päättymisen jälkeen. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelema l- la neljää Karjalan Kierrokseen ja Pohjois-Karjalan luontomatkailuun läheisesti liittyvää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Lisäksi haastattelurungosta muokattiin kyselylomake, joka lähetettiin sähköpostitse jokaiselle Karjalan Kierroksen yhdestätoista reittivastaavasta. Reittivastaavista kymmenen vastasi kyselyyn. Tutkimustulosten mukaan alueen reitistö- ja luontomatkailupalveluja pitäisi kehittää tuotteistamalla ja yritystoimintaa kehittämällä. Huomiota kannattaisi kiinnittää erityisesti melonta-, maastopyöräily- ja moottorikelkkailutuotteisiin. Lisäksi tarvitaan maakunnallinen vastuutaho koordinoimaan ja tehostamaan toimintaa. Karjalan Kierroksen tulevaisuus on vahvasti sidoksissa tarkkaan tuotteistamiseen, selkeään kohderyhmäajatteluun ja tuotteen laadun varmistamiseen. Työ antaa tarkkaa tietoa alueen reitistöistä ja selvittää Karja lan Kierroksen reittejä ja palveluja koskevia kehittämistarpeita. Työ on hyödynnettävissä sellaisenaan reitistöjen ja palvelujen kehittämiseksi tutkimusalueella. Avainsanat (asiasanat) luontomatkailu, luonto virkistyskäyttö, reitistö, ulkoilureitit, retkeily, vaellus, Pohjois-Karjala Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KARJALAINEN, Sari Type of Publication Bachelor s thesis Pages 94 Confidential Language Finnish Title Until KARELIAN CIRCUIT IN THE NATURE TOURISM OF NORTH CARELIA Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Karelia Expert Matkailupalvelu Ltd. Abstract Bachelor s thesis was topical because nature tourism is one of the fastest growing sectors of tourism in Finland. North Carelia develops the nature tourism in the province and markets itself as a province of hiking and exercising. The aim of the Bachelor's thesis was to find out the current situation of Carelian Circuit and its importance and significance in the nature tourism of North Carelia. Carelian Circuit was carried out by a project, which had three stages in years The last phase ended in 2000 and therefore it is important to find out how the activity has deve l- oped after the project. The method used was qualitative approach and the results were collected by interviewing four experts related to the Carelian Circuit and the nature tourism of North Carelia. Furthermore, the questionnaire was sent by to eleven persons responsible for the maintenance of Carelian Circuit. Ten of them answered the questionnaire. The results showed that the products and services of nature tourism offered in the region of Carelian Circuit have to be developed. It is necessary to put efforts on product development, especially on products related to canoeing, mountain biking and snowmobiling. Furthermore, it is required to have an organization to coordinate the activities and functions. The future of Carelian Circuit depends on exact product development and segmentation. Also the quality of products and services needs to be guaranteed. The results of the work can be used in developing both Carelian Circuit and the nature tourism in North Carelia. Keywords nature tourism, nature recreational use, route, hiking, North Carelia Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO LUONTOMATKAILU SUOMESSA Luontomatkailun käsitteet ja sisältö Luontomatkailun merkitys matkailuelinkeinolle Kotimaiset ja ulkomaalaiset luontomatkailijat Merkittävimmät luontomatkailukohteet Aktiviteetit ja harrastukset luontomatkoilla REITISTÖT LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISEN PERUSTANA Retkeilyn historiaa Retkeilyn määritelmät ja sisältö Retkeilyreittiverkosto Suomessa ja reitistöjen kehittäminen Retkeilymatkat ja retkeilymatkailijat Suomessa POHJOIS-KARJALA MODERNI ERÄMAA Maakunnan yleisesittely Matkailu Pohjois-Karjalassa Maakunnan luonnonympäristö ja maisemat Ulkoilun ja retkeilyn maakunta Luontomatkailukohteet Pohjois-Karjalassa TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tutkimuksen lähtökohta ja tavoitteet Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus KARJALAN KIERROS VIRKISTYS- JA MATKAILUKOKONAISUUS Historiasta nykypäivään Karjalan Kierroksen toiminta-alue Luontomatkailuyrittäjät ja -palvelut reitistön alueella Reitistöjen kävijämäärät Reitistöjen kunnostaminen ja ylläpito KARJALAN KIERROKSEN ASEMA MAAKUNNAN LUONTOMATKAILUSSA Karjalan Kierroksen markkinointi ja myynti Karjalan Kierroksen imago ja tunnettuus Karjalan Kierroksen luonnonvetovoima ja maisemien nykytila... 59

5 7.4 Karjalan Kierroksen tuotteistaminen ja kestävä kehitys Karjalan Kierroksen tulevaisuudennäkymät POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Karjalan Kierros kartta ja reittiluokitus Liite 2. Karjalan Kierroksen vaellus-, melonta- ja pyöräilyreitit Liite 3. Kysely Karjalan Kierros -reittivastaaville Liite 4. Haastattelurunko Liite 5. Kysely reitistön käyttäjille... 90

6 3 1 JOHDANTO Luontomatkailu muodostaa merkittävän osan Suomen matkailusta, sillä Matkailun edistämiskeskuksen arvion mukaan luontomatkailun osuus koko maan matkailusta on noin neljännes. Luontomatkailu on myös yksi nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista maassamme. Arvioiden mukaan luontomatkailu Suomessa kasvaa kehittämistoimien avulla selvästi nopeammin kuin matkailu kokonaisuudessaan. Eri viranomaistahot ovatkin määritelleet luontoon ja kulttuuriin perustuvien uusien matkailutuotteiden kehittämisen yhdeksi matkailun kehittämisen pääalueeksi maassamme. Myös Suomen hallitus on asettanut korkeat tavoitteet luontomatkailun kasvulle, sillä se pyrkii alan työpaikkojen kaksinkertaistamiseen vuoteen 2010 mennessä. Luontomatkailulla on myös laaja kotimainen käyttäjäkunta, sillä kaupungistumisen myötä virkistyskäytön ja luontomatkailun palvelujen kysyntä kasvaa ja ihmiset ovat entistä valmiimpia maksamaan luonnossa virkistäytymisestä. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoalueilla luonto on keskeinen elementti matkailussa. Näin ollen myös Pohjois-Karjala on suuntautunut voimakkaasti ma a- kunnan luontomatkailun kehittämiseen ja markkinoikin itseään ulkoilun ja retkeilyn maakuntana. Pohjois-Karjala pyrkii kehittämään maakunnan ulkoilureittejä ja palveluja ja Karjalan Kierros toimii merkittävänä osatekijänä tässä pyrkimyksessä. Karjalan Kierros matkailu- ja virkistyskokonaisuus toteutettiin kolmivaiheisena projektina vuosien aikana, minkä vuoksi on tärkeää selvittää, miten Karjalan Kierroksen tilanne on kehittynyt projektin päättymisen jälkeen. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään Karjalan Kierroksen imagollista merkitystä ja hyödynnettävyyttä Pohjois-Karjalan luontomatkailussa. Työssä tarkastellaan koko maakunnan luontomatkailua, mutta painopiste on erityisesti Karjalan Kierroksen yhteydessä toimivassa luontomatkailussa. Tutkimuksen kohteena oleva Karjalan Kierros sijaitsee Pielisen Karjalan ja Ilomantsin alueella, minkä vuoksi tutkimusaluetta pyrittiin rajaamaan mahdollisimman pitkälti tätä aluetta koskevaksi. Työssä hyödynnettiin aiempia alueen luontomatkailua koskevia tutkimuksia, kuten maakunnan luontomatkailu- ja virkistyspalveluselvitystä, Kolin alueen luontomatkai-

7 4 luyritysten toimintaa tutkivaa pro gradu tutkielmaa sekä Karjalan Kierroksen luontomatkailuyritysten keskuudessa tehtyä ohjelmapalvelukartoitusta. Aiheen ajankohtaisuuden lisäksi aiheen valintaan vaikutti suuresti oma mielenkiintoni luontomatkailua, erityisesti Pohjois-Karjalan luontomatkailua kohtaan. Työn tekemisessä halusin hyödyntää myös omakohtaista alueen tuntemustani. Työn toimeksiantajana toimii maakunnallinen matkailuorganisaatio Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, jonka pääpaikka on Joensuussa, mutta toimipisteitä löytyy eri puolilta maakuntaa. Työn aihe saatiin ottamalla yhteyttä Karelia Expert Matkailupalveluun, josta ehdotettiin aiheeksi Karjalan Kierrosta. Tavoitteena on kerätä sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä Karjalan Kierroksen reitistöjen ja palvelujen että maakunnan luontomatkailun kehittämisessä. 2 LUONTOMATKAILU SUOMESSA 2.1 Luontomatkailun käsitteet ja sisältö Luonto on ollut kautta aikojen matkakohteista merkittävimpiä ja matkailun tarkoituksista tärkeimpiä. Jo ennen massaturismin kehittymistä luonto ja erityisesti erämaaluo n- to oli merkittävä tekijä ihmisen henkiselle hyvinvoinnille ja tunne-elämälle ja matkailu oli huomattava tekijä luonnon arvottamisessa eettisesti tärkeäksi. Suomessa luonnon merkitys huipentui kansallisromantiikan ja siihen liittyvän karelianismin aikakaudella luvun loppupuolella karelianismia edustaneet taiteilijat, kuten Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt, oleilivat varsinkin Kolin maisemissa, josta tulikin yksi maamme kansallismaisemista. (Hemmi 1995, ) Perinteisten jokamiehenoikeuksien ja laajojen luonnonalueiden ansiosta Suomessa on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet virkistäytyä luonnossa. Jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden käyttää toisen omistamaa tai hallitsemaa maa- tai vesialuetta tilapäiseen oleskeluun, kulkemiseen ja eräiden luonnontuotteiden ottamiseen. Jokamiehenoikeuksien perusteella muun muassa marjastus ja sienestys sekä onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja toisen omistamalla alueella. Suomen maapinta-alasta lähes

8 5 90 prosenttia on jokamiehenoikeudella käytettävissä ulkoiluun ja virkistäytymiseen. (Ympäristöministeriö 2002, 17.) Luontomatkailun käsite on hyvin monipuolinen, sillä luontomatkailu voidaan määritellä muun muassa matkailijan luontosuhteen perusteella, yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä normeista ja arvoista käsin, ekofilosofian avulla tai elinkeinon näkökulmasta. Yksinkertaisimmillaan luontomatkailulla tarkoitetaan kuitenkin luonnonympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Luontomatkailussa huomion kohteena on esimerkiksi luonnon kantokyvyn ja biodiversiteetin säilyttäminen. Luontomatkailun rajaksi on tähän mennessä asetettu ainoastaan se, että luonnossa liikkuminen tapahtuu lähinnä lihasvoiman avulla. Luontomatkailu yhdistää luonnon virkistyskäytön ja matkailun. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan luonnossa vapaa-ajan viettämistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista sekä tilapäistä oleskelua luonnossa, uimista, lyhytaikaista telttailua, marjojen ja sienten poimimista, joutenoloa tai luonnonharrastusta. Luonnon virkistyskäyttöön lasketaan mukaan myös virkistäytymistarkoituksessa tapahtuva vapaa-ajan asuminen, vapaa-ajan kalastus ja metsästys sekä motorisoitu luonnossa liikkuminen, kuten moottorikelkkailu ja veneily. Luonnon virkistyskäytöstä lukeutuu luontomatkailuun lähes kaikki se, joka ei ole päivittäistä lähivirkistystä. Näin ollen muun muassa matkailuun liittyvä loma-asuminen ja sen yhteydessä tapahtuva virkistyskäyttö katsotaan luontomatkailuksi. (Ympäristöministeriö 2002, 7.) Luontomatkailulla on monenlaisia muotoja, joista yksi on erämatkailu. Se suuntautuu nimensä mukaisesti erämaihin ja on pääsääntöisesti joko yksilömatkailua tai hyvin pienten ryhmien matkailua. Muita luontomatkailun muotoja ovat muun muassa luontoliikunta, elämysmatkailu, seikkailumatkailu ja muu kotipaikkakunnan ulkopuolella tapahtuva virkistys- ja retkeilytoiminta. Luontomatkailun käsite sisältää myös luontomatkailijan, luontomatkailuyrittäjän ja luontomatkailutuotteen käsitteet. Luontomatkailija voidaan määritellä matkailijaksi, joka on kiinnostunut luonnosta, ja jonka toteuttama matka kohdistuu suhteellisen luonnonvaraisille alueille. Näillä alueilla luontomatkailijalla on mahdollisuus opiskella luontoa, ihailla ympäröivää mais e- maa, kasvillisuutta ja eläimistöä sekä erilaisia geologisia muodostumia ja samalla tu-

9 6 tustua myös luontoon liittyvään kulttuuriin. Luontomatkailun tarkoituksena on, että matkailija kohtaa ja kokee luonnon intensiivisesti ja välittömästi luonnon ehdoin sekä kunnioittaa kohdealuetta ja alueen luontomatkailuyrittäjiä vahingoittamatta niiden toimivuutta matkan jälkeenkään. Tarkoituksena on, ettei matkailija aiheuta seuraamuksia, jotka muuttavat luontoa erilaiseksi kuin mitä se oli ennen luonnossa vierailua. (Hemmi 1995, ) Luontomatkailuaktiviteetit ovat kotipaikkakunnan ulkopuolella sekä aidossa että muokatussa luonnonympäristössä tapahtuvia toimintoja, jotka toteutetaan lihasvoimin. Näin ollen esimerkiksi golfia ja laskettelua ei lueta luontomatkailutuotteeksi, sillä ne tapahtuvat rakennetussa luonnonympäristössä. Luontomatkailuaktiviteetit voidaan luokitella luontoliikunta-aktiviteeteiksi, luonnonharrastusaktiviteeteiksi ja muiksi aktiviteeteiksi. Luontoliikunta-aktiviteetit voidaan edelleen toiminnan tarkoituksen perusteella jakaa kunto- ja virkistyskeskeisiksi aktiviteeteiksi ja hyötyliikuntaaktiviteeteiksi. (Emt ) 2.2 Luontomatkailun merkitys matkailuelinkeinolle Suomen matkailusta merkittävä osa on luontomatkailua, sillä Matkailun edistämiskeskuksen arvion mukaan luontomatkailun osuus koko matkailusta on noin neljännes. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoalueilla luonto on keskeinen elementti matkailussa. Luo ntomatkailulla on myös laaja kotimainen käyttäjäkunta, sillä kaupungistumisen myötä kysyntä virkistyskäytön ja luontomatkailun palveluille kasvaa ja ihmiset ovat entistä valmiimpia maksamaan luonnossa virkistäytymisestä. Suomen matkailun tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2010 mennessä noin 4 prosentin vuotuinen kasvu. Kotimaan matkailutulo kasvaa tavoitteiden mukaan 5,9 miljardiin euroon, kun se vuonna 1998 oli 4,7 miljardia euroa. Matkailun työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan ympärivuotiseen kokopäiväiseen työpaikkaan, kun vastaava luku vuonna 1998 oli Kaiken kaikkiaan Suomen matkailun kasvutavoitteet ovat hieman korkeammat kuin WTO:n (World Tourism Organization) arvioima matkailun yleinen vuotuinen kasvu (3,7 prosenttia) vuoteen 2010 mennessä.

10 7 Suomen turvallisuus ja syrjäinen sijainti kriisialueista saattaa lisätä Suomen matkailullista kiinnostavuutta. Kotimaan matkailu mahdollisesti kasvaa ulkomaille suuntaut u- van matkailun kustannuksella. Luonnon vetovoiman ja luontoaktiviteettien merkitys matkailussa kasvaa huomattavasti. Arvioiden mukaan luontomatkailu Suomessa kasvaa kehittämistoimien avulla selvästi nopeammin kuin matkailu kokonaisuudessaan. Luontomatkailun vuosikasvuksi on arvioitu 8 prosenttia. Luontomatkailuun kytkeyt y- vien työpaikkojen määrä on tällä hetkellä noin neljännes maamme matkailun työpaikoista. Luontomatkailun merkitys kansantaloudessa on noin 0,6 prosenttia ja sen merkitys aluetaloudessa ja paikallisesti voi olla hyvinkin suuri. (Ympäristöministeriö 2002, 39.) Luontomatkailu on siis yksi nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista ja kysynnän kasvamisen myötä myös mielenkiinto luontomatkailun kehittämiseen on lisääntynyt. Eri viranomaistahot ovatkin määritelleet luontoon ja kulttuuriin perustuvien uusien matkailutuotteiden kehittämisen yhdeksi matkailun kehittämisen pääalueeksi maassamme. Myös Suomen hallitus on asettanut korkeat tavoitteet luontomatkailun kasvulle, sillä se pyrkii alan työpaikkojen kaksinkertaistamiseen vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä tuotekehitystä että investointeja luontomatkailua tukevaan infrastruktuuriin, kuten reitistöihin ja niitä tukeviin palvelurakenteisiin. (Lehtolainen 2003.) Luonnolla ja siihen liittyvillä virkistyspalveluilla on huomattava merkitys matkailuelinkeinolle ja sen työpaikoille. Luontomatkailu on yksi harvoista keinoista säilyttää syrjäisiä maaseutualueita vetovoimaisina. Suomessa on noin majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluyritystä, joista vajaa kolmannes sijaitsee maaseutumaisilla alueilla. Lisäksi Suomessa on noin tuhat ohjelmapalveluyritystä, joiden kokonaisliikevaihto on noin 185 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät henkeä. Luontomatkailuun keskittyviä pieniä ohjelmapalveluyrityksiä on noin 500, joista erittäin pieniä, kausiluontoisia yrityksiä on 150. Vuonna 2000 suomalaisten ulkoilun ja luontomatkailun kokonaisliikevaihto oli 1,6 miljardia euroa ja luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työpaikkojen kokonaismäärä oli arvion mukaan noin henkilötyövuotta. Näistä henkilötyövuotta oli kotimaisen kysynnän tuottamia ja ulkomaisen kysynnän tuottamia. (Ympäristöministeriö 2002, )

11 8 2.3 Kotimaiset ja ulkomaalaiset luontomatkailijat Ulkoilu ja muu luonnossa virkistäytyminen ovat perinteisesti olleet osa suomalaista elämäntapaa ja vapaa-ajan viettoa. Vuonna 2000 toteutetun luontomatkailun kysyntä tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista tekee vuoden aikana vähintään yhden sellaisen luontomatkan, joka sisältää myös yöpymisen. Vilkkain kausi luontomatkailussa on kesä ja luontomatkan keskimääräinen kesto on 4-5 vuorokautta. Matkakohde sijaitsee yleisimmin maaseudulla tai haja-asustusalueella. Etenkin nuoret keski- ikäiset ja keski- ikäiset ovat tyypillisiä luontomatkailijoita maassamme. Yli puolessa suomalaisten tekemissä luontomatkoista matkaseurana on oma perhe. Kiinnostus luontomatkailuun on suurta, sillä 48 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisista arvioi lähtevänsä vuoden sisällä luontomatkalle ja lisäksi 26 prosenttia tekee mahdollisesti luontomatkan lähivuosien aikana. Vuonna 2000 suomalaiset tekivät kotimaassa 19 miljoonaa yöpymisen sisältämää vapaa-ajan matkaa, joista 15 miljoonaa suuntautui omalle mökille tai vierailulle suk u- laisten ja tuttavien luokse. Myös varsinaisten virkistysalueiden asema on merkittävä kotimaisten luontomatkailijoiden keskuudessa, sillä suurin osa luontomatkailijoista suunnittelee seuraavaa matkaa erityisesti kansallispuistoon, vaellusreiteille, retkeilyalueelle tai metsästys- ja kalastuskohteeseen. Virkistysalueiden merkitys onkin kasvamassa, sillä aikaisempien tutkimusten mukaan suurin osa luontomatkoista on suuntautunut pääsääntöisesti kesämökille tai loma-asunnolle. (Sievänen 2001, ) LVVI -tutkimuksen (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi) mukaan peräti 59 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista on joskus vieraillut kansallispuistossa tai jollakin valtion retkeilyalueella. Lisäksi yli 40 prosenttia vastanneista aikoi hyvin todennäköisesti vierailla tällaisella alueella tulevaisuudessa. Kotimaiset luontomatkailijat suhtautuvat melko kielteisesti virkistysalueiden ja -palveluiden maksullisuuteen, sillä näiden alueiden ja palveluiden ylläpito koetaan yhteiskunnan velvollisuudeksi. Luontomatkailijat eivät ole halukkaita maksamaan marjastus- ja sienestysmahdollisuudesta tai ulkoilureittien ja hiihtolatujen käytöstä. Sen sijaan luontoopastus ja autiotupien ja tulipaikkojen käyttö ovat sellaisia palveluja, joista luontomatkailijat ovat halukkaampia maksamaan. Suurin osa matkailijoista on myös valmis tukemaan alueiden kulttuuri- ja luontoarvojen säilymistä jälkipolville tai suojelua al-

12 9 kuperäisluonnon säilyttämiseksi. Mikäli palvelut muuttuisivat maksullisiksi, on ma h- dollista, että retkeily siirtyisi alueille, joilla maksua ei peritä. Tämän seurauksena va l- tion mahdollisuudet ohjata ja ehkäistä retkeilyn ja matkailun ympäristökuormitusta vaikeutuisivat. (Emt ) Tutkimuksen mukaan kansallispuistoissa ja virkistysalueilla vierailevat kotimaiset ja ulkomaalaiset kävijät pitävät tärkeämpinä asioina luonnonkokemuksia kuin maisemia. Luontokokemusten lisäksi merkittäviä asioita ovat henkiseen hyvinvointiin liittyvät kokemukset, kuten rentoutuminen, meluttomuus ja saasteettomuus sekä luonnosta oppiminen, alueeseen tutustuminen ja omien taitojen kehittäminen. (Ympäristöministeriö 2002, 12.) Luonnon merkitys korostuu entisestään, kun kyseessä ovat Suomeen saapuvat ulkomaalaiset lomamatkailijat. Matkailun edistämiskeskuksen rajahaastattelututkimusten mukaan ylivoimaisesti merkittävin syy valita Suomi lomakohteeksi on nimenomaan kaunis luonto. Vuonna 2003 Suomessa kävi lähes 4,6 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, joista suurin matkustajaryhmä oli vapaa-ajan matkalaiset (47 %). Lähes puolet kaikista Suomeen matkustavista ulkomaalaisis ta ilmoittaa matkustamisen ensisijaiseksi syyksi luonnon kokemisen. Erityisesti tanskalaisille ja keskieurooppalaisille ensisijainen motiivi Suomeen matkustamiseen on luonto. Esimerkiksi saksalaisille tärkeitä luonnonarvoja ovat kauniit maisemat, ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet sekä siisteys ja puhtaus. Brittien mielikuva Suomesta painottuu niin ikään luontoon, maisemaan ja erityisesti järviin. Myös italialaiset yhdistävät Suomen puhtaaseen ja koskemattomaan luontoon. Luontoarvojen lisäksi Suomen vahvuuksia ovat turvallisuus, puhtaus, rauhallisuus ja tila, erilaiset ohjelmapalvelut ja aktiviteetit, korkea teknologia ja hyvä innovaatioympäristö. Tulevaisuutta voidaan rakentaa paljolti elämys- ja luontomatkailun varaan, jossa vetovoimatekijöinä toimivat talvi ja lumi, Lappi, joulu ja revontulet, saaristo sekä metsät ja järvet. (Lindgren 2003, ) Matkailun edistämiskeskuksen tutkimusten mukaan noin neljännes Suomeen saapuvista ulkomaalaisista vapaa-ajan matkailijoista harrastaa ulkoilma-aktiviteetteja. Saksalaiset matkailijat pitävät omatoimisesta liikkumisesta, kuten patikoinnista, erävaelluksesta, uinnista ja pyöräilystä. Talvisin suosituimmat ulkoilma-aktiviteetit ovat

13 10 maastohiihto, ohjattu hiihtovaellus, moottorikelkkailu sekä poro- tai koiravaljakkoajelut ja kesäisin vaellus ja kalastus. Saksalaiset matkustavat Suomeen pääsääntöisesti kesäaikaan, vain viidennes heistä on kiinnostunut talvimatkailusta. Saksalaisten mielestä ihanteellinen luontokohde sijaitsee vesistöisellä ja metsäisellä alueella, jossa on korkeussuhteiltaan vaihteleva maasto ja siten näyttäviä kaukomaisemia. (Saarinen ym. 2002, ) 2.4 Merkittävimmät luontomatkailukohteet Kotimaiset luontomatkailijat matkustavat pääsääntöisesti metsäisille alueille, jotka soveltuvat hyvin monenlaiseen matkailuun, ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Suomalaiset arvostavat luonnontilaista ympäristöä, puhdasta ja kaunista luontoa sekä vesistöjen läheisyyttä, minkä vuoksi valtion omistamat luonnonsuojelu- ja virkistysalueet ympäristöineen ovat suosittuja luontomatkailukohteita. Suomessa luonnonsuojelu- ja virkistysalueisiin kuuluvat kansallispuistot, valtion retkeily- ja erämaa-alueet ja muut luo n- nonsuojelualueet, joilla liikkuminen on sallittua sekä muut virkistykseen varatut alueet. Nykyään Suomessa on 35 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa, 7 valtion retkeilyaluetta ja 12 erämaa-aluetta lukuisten muiden luonnonsuojelualueiden ohella. Maamme retkeily- ja suojelualueet sijaitsevat pääsääntöisesti Pohjois- ja Itä- Suomessa, joissa on ympäristötekijöiltään kenties parhaat edellytykset luontomatkailulle, mutta toisaalta nämä alueet sijaitsevat suhteellisen kaukana kasvukeskuksista ja kuluttajista. Luontomatkoista lähes kolmannes kohdistuu Pohjois-Suomeen ja seuraavaksi yleisin matkakohde on Etelä-Suomi. Itä-Suomeen matkoista kohdistuu noin viidesosa. Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia maamme retkeily- ja suojelualueita lukuun ottamatta Kolin kansallispuistoa, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hoidossa. (Sievänen 2001, 125.) Suojelu- ja virkistysalueilla vierailee vuosittain yli kaksi miljoonaa kävijää, ja käynt i- määrät kasvavat koko ajan. Kasvavien kävijämäärien seurauksena ekologiseen ja sosiaaliseen kantokykyyn liittyvät ongelmat, muun muassa maaston kuluminen ja ruuhkautuminen, lisääntyvät. Alueid en hoidon ja käytön suunnittelun kannalta onkin tärkeää tietää virkistyskäytön määrällinen kehitys sekä saada tarpeellista tietoa alueen

14 11 kävijöistä ja heidän mielipiteistään. Käyntikertoja voidaan laskea useilla eri menetelmillä, esimerkiksi elektronisilla polku- ja liikennelaskureilla sekä mekaanisilla laskureilla. Koska matkailu suojelualueille kasvaa tasaisesti, luontomatkailussa pyritään hyödyntämään entistä enemmän suojelualueiden ulkopuolista luontoa ja näin säästämään varsinaisten suojelualueiden luontoa. Tätä pyrkimystä edesauttaa se, että talouskäytössä olevia maa- ja metsäalueita pyritään käsittelemään entistä luonnonmukaisemmin ja pehmeämmin. Tämän seurauksena näiden alueiden luonto monipuolistuu ja soveltuu paremmin matkailun tarpeisiin. (Saarinen ym. 2002, ) Matkailun näkökulmasta tärkein suojelualuetyyppi on kansallispuisto. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon oma muutos, mutta ne toimivat samalla nä h- tävyyskohteina, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Kansallispuistoissa suositeltavia virkistysmuotoja ovat kevyet ulkoilu- ja retkeilymuodot, jotka eivät oleellisesti muuta luonnontilaa tai edellytä luontoa pysyvästi muuttavia palvelurakenteita. Myös valtion retkeilyalueiden palvelu- ja opastusvarustus on monipuolinen ja liikkumista on rajoitettu vain vähäisessä määrin, minkä vuoksi ne ovat merkittäviä luontopohjaisen ma t- kailun tukialueita. Nämä alueet ovat eräretkikohteita ja myös merkittäviä virkistyskalastuskohteita. Lisäksi alueilla on usein monipuolisempia majoitus- ja leirintäpalveluita kuin esimerkiksi kansallispuistoissa. (Hemmi 1995, ) Valtion omistamien retkeilyalueiden ja kansallispuistojen ohella muita suosittuja matkakohteita luontomatkailijoiden keskuudessa ovat automatkailureitit ja veneilyreitit, joiden varrella on useita luontomatkailukohteita sekä sellaiset matkailualueet, joissa on luontomatkailua tukevien matkailuyritysten palveluja. Sen sijaan maatilamatkailuyritykset ja yksityiset luontomatkailuyritykset eivät sijoitu kärkisijoille ensisijaisina matkakohteina. Luontokohteen palveluista ja ominaisuuksista suosituimpia ovat rauhallinen ja hiljainen ympäristö sekä mahdollisuus liikkua luonnossa itsenäisesti. Myös ulkoilureittien ja ulkoilukäyttöön tarkoitettujen rakenteiden osuus on merkittävä, kun taas luontoharrastamiseen liittyvä opastus, neuvonta ja ohjaus eivät ole kovin tärkeitä tekijöitä matkakohteen valinnassa. Vesistöjen ja luonnontilaisten alueiden lisäksi luontomatkailijat arvostavat perinneympäristöjä ja puistomaisesti tai ulkoilua varten hoidettuja metsiä sekä erämaita ja puuttomia tuntureita. Vähiten merkittäviä luontotyyppejä ovat maatalous- ja metsätalouskäytössä olevat alueet sekä suot, sillä ne ovat

15 12 joko voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamia tai vaikeakulkuisia alueita. (Sievänen 2001, ) Vuonna 2000 kaikista luontomatkoista 24 prosenttia suuntautui valtion alueille, kun taas jokamiehenoikeuksien perusteella yksityismaille tai vesialueille suuntautui 28 prosenttia matkoista. Valtion alueille tehdyt matkat ovat ajallisesti pitempiä kuin muille alueilla kohdistuvat luontomatkat ja alueille matkustetaan usein kauempaa kuin muihin kohteisiin, minkä vuoksi myös matkakustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Valtion alueille suuntautuvien luontomatkojen kesto on keskimäärin 5-6 vuorokautta ja alueelle saapuvat matkailijat tulevat keskimäärin kilometrin päästä. (Saarinen ym. 2002, ) 2.5 Aktiviteetit ja harrastukset luontomatkoilla Toiminta ja ympäristötekijät muodostavat yhdessä matkailuelämyksiä, minkä vuoksi erilaiset ulkoiluharrastukset ovatkin merkittävässä asemassa luontomatkailussa. Aktiviteetit voivat vaihdella melko turvallisista ja rauhallisista hyvinkin fyysisiin ja riskejä sisältäviin muotoihin. Suomalaiset suosivat pääsääntöisesti turvallisia ja rauhallisia aktiviteettimuotoja, kuten kävelyä, lenkkeilyä, uintia, pyöräilyä, hiihtoa ja marjastusta. LVVI tutkimuksen mukaan peräti 40 prosenttia suomalaisista tekee vuosittain yöpymisen sisältävän luontomatkan, jonka tarkoituksena on jokin ulkoiluharrastus. (Sievänen 2001, 113.) Kuviossa 1 esitellään suomalaisten vuonna 2000 tekemien luontomatkojen pääasialliset tarkoitukset. % matkapäivistä Kotimaisten yöpymisten sisältävien luontomatkojen tarkoitus vuonna Matkan tarkoitus mökkimatka muu matka kalastusmatka kävelylenkkeily hiihtomatka retkeilymatka veneilymatka laskettelumatka luontoharrastus metsästysmatka marjastusmatka KUVIO 1. Kotimaisten yöpymisten sisältävien luontomatkojen tarkoitus vuonna 2000

16 13 Tyypillisiä harrastuksia luontomatkan aikana ovat kesämökkeily, kalastus, retkeily, veneily ja hiihto. Maassamme on vapaa-ajan asuntoa, ja niillä oleskelu on yli 2,5 miljoonalle suomalaiselle tapa olla lähellä luontoa. Kuitenkin vain joka viidennessä luontomatkassa matkan pääasiallinen syy on kesämökkeily, sillä matka tehdään usein jonkun harrastuksen, esimerkiksi kalastuksen, marjastuksen tai sienestyksen vuoksi. (Ympäristöministeriö 2002, 12.) Pohjois-Suomeen suuntautuvista luontomatkoista viidesosa tehdään hiihdon vuoksi, mutta myös retkeily, kalastus ja laskettelu ovat merkittäviä matkustussyitä. Kesämökkeily puolestaan suuntautuu yleensä kilometrin etäisyydellä oleville alueille ja kesämökkimatkat kestävät keskimäärin 3-4 vuorokautta. Kesämökkeilijöiden suosituimpia harrastuksia ovat muun muassa kalastus, kävelylenkkeily ja veneily. Eräretkeily ja päivän kestävät patikkaretket ovat merkittävimmät harrastukset valtion alueille suuntautuvissa luontomatkoissa. Muita suosittuja harrastuksia ovat kalastus, hiihto, luonnontarkkailu, veneily ja laskettelu. (Sievänen 2001, 59.) Luontoharrastuksen suosituimpia muotoja ovat linturetket ja lintujen tarkkailu. Suomeen saapuvia ulkomaalaisia linturetkeläisiä kiinnostavat maamme tyypillisten elinympäristöjen, kuten metsien linnut, eivät niinkään muuttomatkalla olevat arktiset linnut. Kotimaiseen lintumatkailuun kuuluvat puolestaan kevät- ja syysmuuton seuranta, linturetket lajirikkaille alueille sekä lintuharrastuskurssit. Muita luontomatkailuaktiviteetteja ovat muun muassa koiravaljakko- ja porosafarit, maastoratsastus sekä rekiajelut. Koiravaljakkoajelut voidaan toteuttaa joko muutaman kilometrin pituisina tilausajoina tai koiravaljakkoretkinä. Koiravaljakoilla saa yleensä liikkua suojelualueilla. (Hemmi 1995, ) Ulkoilussa ja muussa luonnossa virkistäytymisessä on havaittavissa kolme hyvinvointikokemustasoa; luonnosta saatavat esteettiset elämykset ja luonnossa tapahtuvien toimintojen tuottama mielihyvä, terveyden ja kunnon ylläpitäminen sekä sosiaaliset kontaktit tai henkilökohtainen riippumattomuuden tunne. Erilaiset liikunnalliset aktiviteetit, terveyden ylläpitämiseen tai kauneuden hoitoon ja fyysiseen rentoutumiseen tarkoitetut palvelut tarjoavat fyysisiä elämyksiä. Esimerkiksi wellness-matkailu, seikkailumatkailun pehmeät ja kovat extreme-muodot ovat tyypillisiä fyysisiä elämyksiä tarjoavia matkailun muotoja. Sosiaaliset elämykset voivat liittyä haluun viettää aikaa

17 14 perheen tai ystävien kanssa, uusiin ihmisiin tutustumiseen tai uudenlaiseen kulttuuriin sisälle pääsemiseen. Mentaaliset elämykset voivat puolestaan ilmetä esteettisinä tai henkisinä kokemuksina, kulttuurin, perinteiden, historian tai taiteiden kokemisena. (Komppula ym. 2002, ) Elämyksellisyys ja elämystarjonta ovat yleistyneet 2000-luvulla lähes kaikessa ma t- kailumarkkinoinnissa, mutta erityisesti luontomatkailualueet ja ohjelmapalveluyritykset ovat omaksuneet elämysmatkailun ja elämystuotteet imagonsa perustaksi. Viime vuosikymmenen aikana maahamme on perustettu satoja uusia ohjelmapalveluyrityksiä, joiden palvelutuotanto pohjautuu luontoon. Osaltaan tähän on vaikuttanut ohjattujen ja opastettujen palvelujen kysynnän kasvu sekä erilaiset EU:n tukemat maaseudun kehittämistoimet. Suomessa arvioidaan olevan nykyään noin 500 yritystä, jotka tarjoavat pääasiallisesti ohjelmapalveluja. Valtaosa näistä yrityksistä toimii Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suosituimmat elämysmatkailulliset aktiviteetit ovat moottorikelkkasafareiden lisäksi muun muassa koira- ja porovaljakkoajelut, maastohiihto, ruskamatkailu, kiipeily, maastopyöräily, kalastus ja luonnossa vaeltaminen. (Saarinen ym. 2002, ) 3 REITISTÖT LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISEN PERUSTANA 3.1 Retkeilyn historiaa Retkeilyharrastuksesta on kuvauksia luvulta lähtien. Tuolloin retkeily oli luonteeltaan koululaisten ja opiskelijoiden lomanviettoa, ei niinkään aikuisväestön vapaaajanviettoa. Alun alkaen retkeily ja matkailu tarkoittivat pitkälti samaa asiaa, sillä heikkojen liikenneyhteyksien ja kulkuvälineiden vuoksi matkailijoiden oli usein kuljettava matkat jalan tai esimerkiksi veneellä soutaen. Myös majoituspaikat vaihtelivat suuresti, sillä majatalolaitosta ei ollut kuin pääreittien varsilla. Kotimaan matkailun varhaisinta vaihetta leimasi siis alkukantaiset olosuhteet ja sama pätee myös nyk ypäivän retkeilyyn.

18 15 Varsinaisesti kotimaanmatkailu ja retkeily alkoivat vasta luvulla, jolloin kansallisromantiikan innoittamana haluttiin tutustua kotimaan luontoon ja ihmisiin. Nykya i- kainen retkeilytyyppinen harrastaminen, kuten patikointi, hiihtoretkeily, pyöräily ja melonta, kehittyivät 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Moderni suomalainen eräretkeily muotoutui puolestaan luvulla, josta lähtien erämaahan on hakeuduttu hakemaan luontokokemuksia, kokeilemaan omia rajoja ja sitä kautta saamaan henkistä virkistäytymistä. Tämäntyyppinen eräretkeily on mahdollista pohjoismaisten jokamiehenoikeuksien ansiosta eli luonnossa on mahdollista kulkea ja leiriytyä ilman maanomistajan lupaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat olleet rajallisemmat, minkä vuoksi retkeily näillä alueilla on tapahtunut 1900-luvun alusta lähtien pääasiassa merkittyjä reittejä pitkin. Suomessa retkeilyreittien rakentaminen on lähtenyt käyntiin vasta viime vuosikymmeninä. Suomen retkeilyreitistön suunnittelu alo i- tettiin luvulla, jolloin Suomen Matkailuliitto loi mallin koko valtakunnan kattavasta retkeilyreittien verkosta. Kunnianhimoinen tavoite ei toteutunut sellaisenaan, mutta se loi kuitenkin pohjan 70- ja 80-luvuilla syntyneiden reittien suunnittelulle ja toteutukselle. (Järviluoma ym. 1995, ) 3.2 Retkeilyn määritelmät ja sisältö Retkeilyllä tarkoitetaan patikoinnin, hiihdon, pyöräilyn, ratsastuksen tai muun vastaavanlaisen liikuntamuotoisen ulkoilun harrastamista, jossa paikasta toiseen siirrytään luonnonympäristössä pääsääntöisesti lihasvoimaan perustuen. Retkeilyssä kuljetut matkat ovat yleensä suhteellisen pitkiä ja matkoihin sisältyy mahdollisesti myös yöpyminen maasto- tai leiriolosuhteissa. Hyvin usein retkeilijän motiivina on päästä pois urbaanista ympäristöstä, kokea luonnonympäristö kokonaisvaltaisesti sekä koetella omia voimia ja kestävyyttä. Retkeilyn avulla ihmiset voivat nauttia luonnonympäristöstä ja erämaasta kaupungistumisen vastakohtana. Reitillä tarkoitetaan yhteyttä kahden maantieteellisen pisteen välillä, joka kuljetaan joko jalan, pyöräillen, hiihtäen, luistellen, ratsastaen, soutaen, meloen, purjehtien tai motorisoiduin välinein. Reitit ovat usein yhteydessä toisiinsa muodostaen verkostoja.

19 16 Reitistöä voidaan kutsua reittisysteemiksi silloin, kun reitit ja reittiverkostot suunnitellaan ja hoidetaan yhtenäisesti eri maanomistajien ja kuntien kesken. Reittijärjestelmään kuuluvat reittipohjat, kuten polut ja tiet, sekä reittien oheispalvelut, joita ovat muun muassa majoituspalvelut, taukopaikat, ulkoilukeskukset ja muut palvelupisteet. (Järviluoma ym. 1995, ) Reittejä voidaan luokitella useilla eri tavoilla, esimerkiksi niiden käyttötarkoituksen, tarjottavan elämyksen tai sijainnin mukaan. Muita jaotteluperusteita ovat muun muassa reitin pituus, kulkutapa, käyttäjät, käytön useus, reitin muoto (esimerkiksi nauhatai rengasreitti) tai reitin teema. Opetusministeriön, Ympäristöministeriön ja Suomen Ladun julkaisema Ulkoilureitti kirjan mukaan ulkoilureitit voidaan jaotella eräretkeily-, retkeily-, luonto- ja lähireitteihin. Jaon pohjalta toimintaympäristö jaetaan me r- kittyihin reitteihin ja merkittyjen reittien ulkopuolisiin alueisiin, joilla retkeilytoiminta on luvallista. Eräretkeily- ja vaellusreitti on usean päivän vaellukseen tarkoitettu luonnonmukainen polku- tai latuverkosto, jonka risteyspaikat on varustettu opastein ja jonka varrella on yöpymispaikoiksi soveltuvia laavuja, telttailualueita ja varaus- tai autiotupia. Eräretkeily- ja vaellusreitit sijaitsevat yleensä kaukana taajamista ja ne voivat yhdistää eri virkistysalueita ja kansallispuistoja toisiinsa. Retkeilyreitti on puolestaan vähintään yhden päivän mittaisiin retkiin tarkoitettu polku- tai latuverkosto. Reittipohja on yleensä luonnonmukainen, mutta paikoitellen reitin väylää on laajennettu kulkemisen helpottamiseksi. Koko reitti on varustettu määrävälein opastein ja sen varrella on rakennettuja levähdys- ja taukopaikkoja. Lisäksi yöpymispaikoiksi on tarjolla laavuja, leirintäalueita, autiotupia sekä maatilamajoitusta ja muita majoitusliikkeitä. Retkeilyreittejä on perustettu muun muassa virkistysalueille, valtion retkeilyalueille, kansallispuistoihin ja talousmetsiin. Luontopolku on enimmillään muutaman tunnin retkiin soveltuva rakennettu polku, joka yleensä sijaitsee luonnonsuojelualueella tai muuten kiinnostavan luontokohteen yhteydessä. Luontopolun tarkoituksena on ympäristö- ja luontokasvatus. Luontopolku on varustettu opastauluin ja siitä tulisi olla saatavilla opasvihkonen. Luontoreitin varrella on levähtämis- tai luonnontarkkailupaikkoja. Virkistysalueilla ja taajamissa sijaitsevat lähireitit soveltuvat hyvin niin päivittäiseen ulkoiluun ja kuntoiluun kuin

20 17 työpaikkaliikenteeseenkin. Lähireitin reittipohjana toimii usein rakennettu polku, tie tai kunnostettu latu. Lähireitit voivat koostua ulkoilureiteistä tai kevyen liikenteen väylistä, joiden varrella on levähdyspaikkoja. (Komppula ym. 2002, 137.) 3.3 Retkeilyreittiverkosto Suomessa ja reitistöjen kehittäminen Määrällisesti Suomessa on runsaasti erilaisia retkeilyreittejä ja reittiverkostoja luvun puolen välin tienoilla Suomessa oli jo noin 2500 kilometriä patikointiin ja hiihtoon soveltuvia pitkiä retkeilyreittejä ja määrät ovat kasvaneet koko ajan. Reittien lähtö- ja päätepisteet sijaitsevat usein kaupunkien ulkoilupalvelujen yhteydessä tai valtion mailla, esimerkiksi kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palvelujen läheisyydessä. Valtion mailla sijaitsevien reittien rakenteet ja palveluvarustus ovat yleensä varsin hyvätasoisia ja monipuolisia. Usein ongelmallisimpia reittejä matkailukäytön kannalta ovat sellaiset kunnalliset tai ylikunnalliset reitit, jotka kulkevat pääosin yksityisten omistamien metsäalueiden läpi, sillä niiden rakenteet ja palveluvarustus voivat olla sangen puutteellisia. Lisäksi ongelmana nykyisten reittien matkailukäytölle on reiteistä saatavan informaation puute; reiteistä ei yksinkertaisesti tiedoteta tarpeeksi. (Järviluoma ym. 1995, 89.) Reitistöjen ja reittien rakentamisella pyritään usein matkailijamäärien kasvuun ja sitä kautta niin viipymän kuin rahankäytönkin lisääntymiseen alueen yrityksissä. Matkakohteen näkökulmasta reitti itsessään on matkailutuote, sillä se yhdistää paikat, matkailupalvelut ja alueen muut vetovoimatekijät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Reitistöt tukevat myös luontomatkailuyritysten toimintaa ja samalla luovat edellytyksiä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Reitistöt ovat etenkin omatoimimatkailijoiden suosiossa, mutta samalla ne luovat edellytyksiä myös erilaisten luontomatkailu- ja teemapakettien kehittämiselle. Luontomatkakohde on matkailijan näkökulmasta vetovoimainen silloin, kun kohteesta löytyy tarpeeksi matkailukäyttöön tarkoitettuja rakenteita, retkeilyreittejä ja muita matkailupalveluja. Nämä osatekijät on pyrittävä tuotteistamaan siten, että matkailija löytää tietoa reiteistä, reitti on helposti saavutettavissa ja matkailija saa haluamansa palvelut.

21 18 Reitistöjen kehittäminen on merkittävää, sillä reitistöt ovat maankäytön suunnittelun näkökulmasta usein vaikutuksiltaan seutukunnallisia, ja toisekseen reitistöt ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ulkoilu- ja virkistystoiminnan ohjaamisessa että alueen luontoreitistöpalveluihin tukeutuvan matkailuelinkeinon kehittämisessä. Reitistöihin ja niiden kehittämiseen liittyvistä ongelmista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet reittien epäyhtenäisyys ja vaihteleva taso. Lisäksi karttojen ja oppaiden taso on ollut vaihtelevaa eivätkä kartat välttämättä ole olleet ajan tasalla tai niiden saatavuus on ollut huono. Reiteistä ei myöskään ole tehty yhtenäistä luokitusta, joka helpottaisi reittien vertailua. Ongelmallista on ollut myös se, että reittien kehittämisestä on ollut mukana useita eri toimijoita, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä keskenään. (Lehtolainen 2003.) Yksi ratkaisumalli houkuttelevan luontomatkailukohteen tai tuotteen kehittämiseksi on alueellinen reittiverkosto. Tämän mallin mukaisesti tietyn alueen parhaat reitit on koottu yhteen, jolloin niiden rahoitus, kehittäminen, ylläpitäminen ja markkinointi voidaan toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaiken kaikkiaan pyrkimyksenä on kehittää sellainen reittien verkko, josta erityyppiset luontomatkailijat löytävät haluamansa reitit ja palvelut keskitetysti ja helposti. Mallia on sovellettu eri muodoissa ympäri maailmaa, myös Suomessa sitä on sovellettu muutamassa paikassa. Yhtenä esimerkkinä alueellisesta reittiverkostosta voidaan pitää Karjalan Kierrosta Pohjois-Karjalassa. Karjalan Kierros on laaja luontomatkailuverkosto, jonka alle on koottu alueen merkittävimmät vaellus-, melonta- ja pyöräilyreitit. Verkostoon kuuluvat myös alueen kansallispuistot ja muita retkeily- ja virkistysalueita. Reitistö yhdistää siis alueen merkittävimmät vetovoimatekijät ja matkailupalvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jota on helpompi kehittää ja markkinoida. Tämä puolestaan luo pohjan erilaisten tuotepakettien kehittämiselle ja myynnille, lisää reittien tunnettuutta, tuo uusia matkailijoita alueelle ja sitä kautta parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Reitistöt tulisi luokitella yhdenmukaisesti, jolloin niiden liittäminen myös valtakunnallisiin tietokantoihin tulisi ajankohtaiseksi. Valtakunnallisia tietokantoja ovat esimerkiksi Metsähallituksen verkkopalvelu Luontoon.fi sekä luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmä LUOVI. Internetin ja erilaisten verkkopalvelujen kehittäminen ja olemassaolo on luontomatkailun kehittymistä edesauttava tekijä. Tulevaisuudessa reittien

22 19 kehittämisen yhteydessä merkitystään kasvattavat myös erilaiset informaatioteknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet, kuten paikannuslaitteet ja mobiilipalvelut. (Lehtolainen 2003.) 3.4 Retkeilymatkat ja retkeilymatkailijat Suomessa Suomessa on tällä hetkellä seitsemän ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Teijo, Evo, Ruunaa, Oulujärvi, Hossa, Kylmäluoma ja Iso-Syöte. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Näillä alueilla on monipuolinen palveluvarustus: merkittyjä polkuja, telttailualueita, laavuja, luontopolkuja sekä usein myös luontokeskus. Myös liikuntaesteisten tarpeet on otettu huomioon retkeilyalueiden rakentamisessa. Lähes kaikilla valtion retkeilyalueilla on vuokrakämppiä ja niissä on mahdollisuus kalastaa ja metsästää. Muutamalla retkeilyalueella on myös Villin Pohjolan retkeilykeskuksia, jotka tarjoavat ravintolapalveluja, hyvätasoisia mökkejä, telttailu- ja asuntovaunualueita sekä välinevuokrausta. Retkeilyalueiden ohella myös talousmetsät soveltuvat hyvin retkeilyyn, vaikka niissä ei välttämättä olekaan merkittyjä polkuja ja valmiita rakenteita. Talousmetsät tarjoavat luontoa parhaimmillaan ja ovat myös hyviä marja- ja retkikohteita sekä sopivat kalastukseen ja metsästykseen. (Retkeily 2005.) Luontomatkoista lähes 10 prosenttia on retkeilymatkoja. Eräretkeily ja vaeltaminen ovat aidossa luonnonympäristössä tapahtuvia useamman päivän kestäviä aktiviteetteja, jotka ovat mahdollisia toteuttaa niin merkityillä vaellusreiteillä ja poluilla kuin täysin erämaisissa olosuhteissa. Valtaosa retkeilymatkailijoista on miehiä ja retkeilijöiden keskuudessa on enemmän nuoria kuin luontomatkailijoissa yleensä. Eräretkeilyä ja vaeltamista harrastetaan pääsääntöisesti pienissä ryhmissä tai yksin. Matkailuyritykset tarjoavat yhä enenevässä määrin myös valmiita eräoppaan johdolla suoritettuja vaellusretkiä. Eräoppaiden ja eräopaspalveluita tarjoavien yritysten määrät ovat lisäänt y- neet erämatkailun suosion kasvaessa. (Hemmi 1995, 242.) Reittiharrastamisessa väestöpohja on varsin laaja, vaikkakin usean päivän kestävää retkeilyä harrastaa vain noin 10 prosenttia kaikista kävelyn harrastajista, 3 prosenttia hiihtäjistä ja 6 prosenttia pyöräilyn harrastajista. Suomalaisista kävelynharrastajista

23 20 noin puolet harrastaa patikkaretkeilyä kotiseudun ulkopuolella ja suosituimmat kävelyretkeilyn kohdealueet ovat Lappi ja Järvi-Suomi. Hiihdon harrastajien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin kohde on Lappi, mutta myös Kainuu, Vaara-Karjala ja Järvi- Suomi ovat suhteellisen suosittuja kohteita. Pyöräilijöiden keskuudessa suosituimmat kohteet ovat puolestaan Järvi-Suomi ja Etelärannikon alue. Noin kolmannes kaikista reittiharrastajista haluaa harrastaa retkeilyä lähellä kotiseutuaan. Viime vuosikymmenien aikana pitkät vaellusretket ovat jossain määrin menettäneet suosiotaan ja lyhyemmät, viikonlopun aikana koettavissa olevat reitit ovat sitä vastoin kasvattaneet suosiotaan. Tähän osaltaan vaikuttanee se, että nykyään lomia pidetään useammassa pienessä jaksossa, jolloin esimerkiksi viikonmittaiset vaellukset eivät ole niin helposti järjestettävissä. Ulkomaalaisten osalta merkittävimmän reittiharrastajien ryhmän muodostavat keskieurooppalaiset, erityisesti saksalaiset. Näistä matkailijoista noin 60 prosenttia kokee tärkeänä virkistäytymisen, sukulaisvierailut ja maantuntemuksen, kun taas 20 prosentin mielestä luonto ja luonnonympäristö ovat merkittävimmät matkailumotiivit ja 5 prosenttia matkailijoista kokee urheilu- ja liikuntamotiivin tärkeimmäksi. Kun reittiharrastamisessa yhdistyy liikunta- ja luontomotiivit, ulkomaalaisista matkailijoista noin neljännes haluaa hyödyntää retkeilymahdollisuuksia. Suomeen matkustavien reittiharrastajien vetovoimaisin kohdealue on Järvi-Suomi, mutta myös Lappi on tärkeä alue erityisesti läpikulkumatkailun kannalta. (Järviluoma ym. 1995, ) Luonnon nautittavuuden puitteissa nykyajan matkailijat haluavat turvallisia, huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja retkeilyreitistöjä. Reittien läheisyydessä tulisi olla luotettavia ja laadukkaita palveluja, erilaisia tutustumiskohteita ja taukopaikkoja sekä kattavaa informaatiota näistä palveluista. Retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa vierailevat matkailijat haluavat oman rauhan lisäksi hyväkuntoisia reittejä ja rakenteita, jotka on tarkoitettu virkistyskäyttöön. Hyvät retkeilyreitistöt voivat näin ollen ruuhkautua, minkä vuoksi virkistysalueiden tulisi olla riittävän laajoja. Reittiverkoston tulisi olla tarpeeksi runsas ja alueen käyttöä olisi pyrittävä ohjaamaan myös sesonkikauden ulkopuolelle. Lisäksi aluekohtaiset käyttörajoitukset ovat yksi keino vähentää ruuhkautumista. Kulumisvaurioita voidaan välttää rakentamalla reittipohjia ja -palveluja sekä yleisesti ohjaamalla kulkemista halutuille alueille. Tämä on erityisen tärkeää etenkin pohjoisen Suomen herkästi kuluvilla maastotyypeillä. (Sievänen 2001, 125.)

24 21 Retkeilyreittien ulkopuolella liikuttaessa jokamiehen oikeudet rajaavat sekä retkeilyn määrää että sen toistuvuutta. Retkeilytuotteisiin yhdistetään usein eri toimintoja, jotta tuotteesta tulisi monipuolisempi ja asiakkaat saisivat enemmän elämyksiä. Retkiin ja vaelluksiin yhdistetään usein kalastusta, luonnontuntemusta ja luontovalokuvausta, mutta myös esimerkiksi erätaitokoulujen ja -tapahtumien ympärille voidaan rakentaa matkailutuotteita. Vaellustuotteissa reitin nähtävyyksillä, maisemalla, eläimistöllä, kasvillisuudella ja ekologialla saadaan lisäarvoa tuotteelle. (Hemmi 1995, 242.) 4 POHJOIS-KARJALA MODERNI ERÄMAA 4.1 Maakunnan yleisesittely Pohjois-Karjala on Suomen, ja samalla koko Euroopan Unionin, itäisin maakunta, jolla on yhteistä rajaa Venäjän Karjalan tasavallan kanssa noin 300 kilometriä. Maakunta rajoittuu pohjoisessa Kainuuseen, idässä Venäjän Karjalaan, etelässä Etelä- Karjalaan sekä lännessä Etelä- ja Pohjois-Savoon. Pohjois-Karjalan pinta-ala on runsaat neliökilometriä, ja maakunnassa on asukkaita noin Pohjois- Karjalassa on 19 kuntaa: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi, Tuupovaara, Valtimo ja Värtsilä. Näistä kunnista viisi on kaupunkeja ja lisäksi maakunnassa on kuusi maakuntayhtymää. Maakunnan pääkaupunki ja keskus on Joensuu, jossa asukkaita on lähes Pielisen alueen keskukset ovat Lieksa ja Nurmes, jotka sisältävät suuria erämaa-alueita, ja maakunnan eteläosan keskuksina toimivat Kitee ja Outokumpu. Suurimmat maaseutukunnat ovat Kontiolahti, Ilomantsi, Eno ja Juuka. (Pohjois-Karjala 2005.) Pohjois-Karjala on kareliaanisen ja ortodoksisen kulttuurin seutua, jossa luonto ja historia muodostavat merkittävän elämyslähteen. Ortodoksisuus on vahvasti esillä erityisesti Ilomantsissa, jossa praasniekat ja ortodoksiset tsasounat toimivat merkittävinä kulttuurisina tutustumiskohteina. Läntisen Euroopan vanhin ortodoksinen tsasouna

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Tutkimuksen tavoitteet maakuntien väestöjen ulkoilukäyttäytymisen yhtäläisyyksien ja erojen tarkastelu maakuntaryhmien muodostaminen

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut

Lisätiedot

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1 Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1 Ulkoilu- ja luontomatkailututkimuksen katselmus 9.11.2005 Tuija Sievänen ja Eija Pouta Seurantatutkimuksen nykytila Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto

Lisätiedot

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ,

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, Kirje sisältää kyselylomakkeen, joka on osa Karjaanjoki Life-projektia. Olemme yrittäneet lähettää kyselyn kaikille Karjaanjoen vesistön valuma-alueen luontomatkailualan

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen Carelian Eastpoint ry 1 / 5 Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013 FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen

Lisätiedot

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla Eeva Koivula MH, yhteyspäällikkö Lusto Tutkijoiden metsäpalaveri VII 17.11.2005 Virkistäytyminen metsäluonnossa! Vakinaisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke Carelian Eastpoint ry Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh Metsähallitus kirjaamo@metsa.fi Kirjaamo PL 94 01301 Vantaa Viite: Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma HOSSAN RETKEILYALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN 2015 2029 Hossan retkeilyalue on

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein) Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein) 19.1.2018 I Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Virkein hankkeen lähtökohtia

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Jokamiehenoikeudet kiertueella Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä. Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia Terttu Konttinen Alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ja kapasiteetti Seutukunta/kunta Välitön matkailutulo milj. Matkailun

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut Metsähallituksen Luontopalvelujen tehtävät Suojelemme arvokkainta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 Visit Finland tutkimuksia 9 Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2017 12 miljoonaa ensikertalaista (+ 6 %) 318

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Vetovoimaa kestävästä matkailusta Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3

Lisätiedot

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Marja Uusitalo Esa Huhta Vesa Nivala Yritystyöpaja 14.1.2016 Levi Tutkimuksen tausta 2 Teppo Tutkija 28.1.2016 Luonto- ja

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Ulkoiluharrastajien tarkasteluja LVVI -aineiston avulla: veneilijät (n=2737) marjastajat (n=5167) sienestäjät (n=

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Vastaajia yhteensä 1849 Vastaajien ikähaitari 1945 1995 syntyneet 48% ulkoilee useamman kerran viikossa, 46%

Lisätiedot

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus Metsähallituksen yhteistyökumppanuus Konnevesi 4.4.2018 Maija Mikkola erikoissuunnittelija Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Työmatkat Pohjois-Karjalassa

Työmatkat Pohjois-Karjalassa PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa

Lisätiedot

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Silloin tutkimusten mukaan 40 % asuinkunnista on sinkkutalouksia Yli viidennes suomalaisista kokee yksinäisyyttä Yli puolet suomalaisista liikkuu pääsääntöisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot