Toimistojen välinen neuvottelutulos

Transkriptio

1 Maaseudun Työnantajaliitto f^uu- ja erityisalojen liitto Toimistojen välinen neuvottelutulos (11) Säastövapaaksi voidaan sopia siirrettäväksi osittain tai kokonaan: ylityöt ja sunnuntaityön korotusosuus työvuoroluettelon tarkoittama tasoittuminen vuosiloman siirtäminen ja tästä tulevat lisälomapäivät työajan lyhentämisvapaa ja viikon toinen vapaapäivä Säästovapaalla olevan palkka maksetaan sen kertymän ajankohdan mukaisena. Työajan lyhentämisvapaista ja vuosilomasta kertyneet säästövapaat maksetaan kuitenkin niiden maksuperusteiden mukaisesti. Mikäli säästövapaajärjestelmän käyttö päättyy sen irtisanomisesta, työtekijän työsuhteen päättymisestä, tai jostakin muusta syystä, suoritetaan keskimääräiseen 40 tuntiseen työviikkoon perustuva työaikalaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon työvuoroluettelon mukaiset työajat ja säästövapaiksi siin^etyt viikon toiset vapaapäivät. Jos laskelman mukainen keskimääräisen viikkotyöajan pituus on yli 40 tuntia, työnantaja maksaa näiltä tunneilta keskituntiansion mukaisen korvauksen lisättynä 50 %:n suuruisella viikkoylityökorvauksella. Muut kertyneet, mutta pitämättömät säästövapaat maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli edellisen kappaleen tarkoittaman työaikalaskelman mukaan keskimääräinen viikkotyöaika jää alle 40 tunnin työnantaja ja työntekijä sopivat minkä ajan kuluessa puuttuvat viikkotyötunnit tehdään. Työsuhteen päättyessä työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä keskimäärin 40 tuntisen työviikon perusteella maksetut, tekemättä jääneet tunnit. Soveltamisohje Säästövapaajärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on turvata toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella työskentelevien työntekijöiden kokoaikainen työ ilman lomautuksia. Säästövapaasopimus voidaan tehdä määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa, jos työsuhteen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Järjestelmä sopii erityisesti sellaisiin yrityksii joissa tuotannon ja työvoiman määrän vaihtelut ovat esimeri^iksi vuodenajoista johtuen meri^ittäviä. Säästövapaasopimusta tehtäessä on sovittava millä sopimuksessa mainituilla penjsteilla ja missä suhteessa (kokonaan tai osittain) vapaata kertyy ja milloin se pidetään. Lakisääteisen työaikakirjanpidon lisäksi on sovittava millainen kirjanpito säästövapaista ja niiden maksupenjsteista pidetään sekä missä ajassa kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Sopimuksessa on tarpeellista todeta se. että mikäli sopimus sanotaan irti. kertyneet säästövapaat pidetään irtisanomisaikana. Esimerkki 1 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista ylitöistä, vuosiloman siirtämisestä lisäpäivineen ja työajan lyhentämisestä. Esimerkki 2 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista yli- ja sunnuntaitöistä, pitämättä jäävästä toisesta viikon vapaapäivästä, työvuoron tasoittamiseksi 40-tuntiseen työviikkoon kertyneestä ajasta ja 50 tunnista työajan lyhentämisvapaata. 10 Työviikko alkaa maanantaina kello 6.00

2 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Toimistojen välinen neuvottelutulos (11) niiden pituus voi vaihdella 4-10 tuntia. Samalla viikolla voi olla useitakin eripituisia työvuoroja. Työvuorojen pituudet voivat vaihdella myös viikoittain tai kuukausittain. Työviikon työtuntimäärät voivat työvuoroluettelon tarkoittamissa työvuoroissa vaihdella. Säännöllisen työajan enimmäispituus on kuitenkin 50 tuntia. Viikkotyöajan on tasoituttava 52 viikon jaksossa 40 tuntiin. Tämä on otettava huomioon työvuoroluettelon laadinnassa ja siihe perustuvassa työajan seurannassa. 3 Paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Viikon mittaisen jakson jälkeen on oltava enintään kahdeksan (8) tuntiset työvuorot vähintään viikon ajan. Milloin viikon toinen vapaapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi, lisääntyy sen viikon viikkotyöaika yhdellä työvuoron tuntimäärällä. Työntekijän suostumuksella voidaan myös viikkolepopäivä siirtää myöhemmin annettavaksi, jolloin viikkotyöajan pituus kasvaa kahdella työvuoron tuntimäärällä. Tällöin vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava viiko kuluessa. Käytettäessä kohdan 2. mukaista keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40 tuntiseen työviikkoon perustuvan vuosityösuunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä eri jaksojen viikkotyöajan pituus. Työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaika on oltava todettavissa. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muut työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kolmea päivä ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. 7 8 Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon sen, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Tuotannollisten tai muiden tarpeiden perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaa paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamistarpeen voi esittää työnantaja tai työntekijä. Säästövapaa Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä voi koskea työntekijöitä joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, tai vähintään kuuden kuukauden määräaikainen työsuhde. Säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta ja irtisanomisesta sopivat työnantaja ja luottamusmies. Ellei luottamusmiestä ole, työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään asiasta. Sopimus tehdään kirjallisesti.

3 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Puutarha-alan työehtosopimus Toimistojen välinen neuvottelutulos (11) YLEISET MÄÄRÄYKSET <1 Soveltamisala Sopimusta sovelletaan kukka-, viherkasvi-, vihannes-, taimi- ja sienituotantoa harjoittavissa yrityksissä kukkien ja viherkasvien vuokrausta ja huoltoa harjoittavissa yrityksissä kukkataloissa ja viherkeskuksissa, joissa kasvien hoito on merkittävä osa yrityksen toimintaa yrityksen toimintaan osana kuuluvassa puutarhatuotteiden tukku- ja vähittäismyynnissä. Sopimuksen piiriin kuuluvat yrityksen kaikki työntekijät, paitsi ne työnjohtajat, jotka voivat päättää työntekijöitä koskevista työsuhteen ehdoista. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen välistä 1) koulutussopimusta 2) luottamusmiessopimusta ja 3) työsuojelusopimusta TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 6 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan. taimistoissa kuitenkin kevätkaudella kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen on oltav vähintään viikon ajan enintään kahdeksan tuntisia työvuoroja. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjaksona. Soveltamisohje Työvuoroluettelon mukaisten työaikojen käyttö perustuu yrityksen tuotannon ja/ tai sen työntekijöiden tarpeisiin. Työvuoroluettelon mukaisella työajalla tari<oitetaan työvuoroja, joiss

4 30, Sairaustapaukset ja tapaturmat, 2. Kohdan kuudenneksi kappaleeksi: "Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden, työnantaja maksaa 50 % edellä määritellystä sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Omavastuupäivän ja sairauden toteamisen osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Urakkapalkalla työskentelevälle työntekijälle tämän kappaleen mukainen sairausajan palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan perusteella. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät: Sovittiin, että uudistettu palkkausjärjestelmä otetaan puutarha-alan työpaikoilla käyttöön yhdessä uusien 6 :n mukaisten työaikamääräysten kanssa niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään Ylimenokaudella työpaikoilla sovelletaan liitteen A mukaisia palkkaus- ja työaikamääräyksiä. Siirtyminen palkkausjärjestelmästä toiseen toteutetaan niin, ettei työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka laske. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 mukaisen työssäoppimisen soveltamisesta puutarha-alan työpaikoilla laaditaan yhteinen menettelytapaohje sopimuskauden aikana. Työsopimuslain uudistusten tultua vahvistetuksi osapuolten välinen työryhmä selvittää uudistusten vaikutukset ja mahdolliset muutostarpeet työehtosopimukseen Sopijapuolet laativat yhteisen soveltamisohjeen työpaikkakäsitteestä ja matkakorvauspykälän soveltamisesta sopimusaloilla ennen MTL antaa työntekijöiden keskituntiansioita koskevat tiedot PL: n käyttöön puolivuosittain.

5 Matkakustannusten korvaus 34, Matkakustannusten korvaukset, alkaen seuraavat: Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 211 p/ km Päiväraha, yöpymistä edellyttävä 115,00 mk Päiväraha, yli 10 h:n matka 83,00 mk Päiväraha, yli 6 h:n matka mk Sopijapuolet kokoontuvat vuoden 2000 joulukuun alkupuoliskolla sopimaan vuoden 2001 kulukorvauksista. Kulukorvauksia korotetaan siinä suhteessa kuin verohallituksen ohjeista verottomien kulukorvausten määräksi johtuu. Tekstimuutokset 4. Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika. Uusi 7. Kohta: "Työnantajan on annettava uudelle tai työtehtävästä toiseen siirtyvälle työntekijälle riittävä opastus ja perehdytettävä työntekijä uuteen työtehtäväänsä ja siihen liittyviin työturvallisuusnskeihin." 37, Suojavaatetus, kohta 2, uusi toinen kappale " Vakinaisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä, joka joutuu talvisin työskentelemään ulkona, on oikeus hankkia tarkoituksenmukainen lämpöasu enintään kerran kahdessa vuodessa. Lämpöasun hankintakustannuksista työntekijän osuus on 30% ja työnantajan loput. Luottamusmiehen ajankäyttö Luottamusmiessopimuksen 7 Luottamusmiestehtävän hoitamista varten annetaan luottamusmiehelle, tai hänen ollessaan estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen varamiehelleen työstään vapautusta seuraavasti: säännöllisesti työskentelevien työntekijöitten määrä tai enemmän vapaata tuntia / kk Vapaan ajankohdasta sovitaan paikallisesti. Luottamusmiestoimen hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan työaikaan. 2. kohta ennallaan Sairausajan palkka lyhyissä työsuhteissa

6 / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos Puutarha-alan työehtosopimuksen uudistaminen Aika: Paikka Puu- ja erityisalojen liitto, Helsinki Sopimuskausi on , palkkojen osalta Palkkojen korottaminen, yleiskorotus Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen 140 penniä tunnilta. Vaativuusryhmien tuntipalkkojen ja ohjetuntipalkkojen korotukset: Alimman vaativuusryhmän palkkaan ja alimman pakkaryhmän 2. kalleusluokan palkkaan lisätään 150 p, taulukoiden suhteet säilytetään. Työehtosopimuksen 13 :n mukaiset vaativuusryhmien tuntipalkat ovat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen seuraavat: vaativuus Palkka ryhmä 1. 32, , , , ,29 Liitteen A mukaiset ohjetuntipalkat ovat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen seuraavat: Paikkakuntakalleusluokat ,91 32,79 34,99 34,81 35,95 35,85 37,11 37,00 39,01 38,78

7 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos (12) Allekirjoituspöytäkirjaan; Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta j jolle on maksettu 38 :ssa mainittua palvelusvuosilisää sen mukaisesti kuin työsuhde on kestänyt 2-4 vuotta, säilyy kyseinen lisä entisen suuruisena, kunnes häneen tulee sovellettavaksi voimaan tulleen työehtosopimuksen mukainen palvelusvuosilisä. Mikäli työntekijällä on kyseisenä vuonna yhtä kuukautta pitempiä työstä poissaoloja, lisä ma Setaan työssäolokuukausien suhteessa. Työssäoloon rinnastetaan vuosilomalain 3 :n 4. momentissa mainitut työssäolopäivien veroiset päivät tarkasteltuna kalenterivuosittain. Kuitenkin lomautusrinnastetaankoko pituudeltaan työssäoloon. Allekirjoituspöytäkirjaan Mikäli eläintenhoitotyötä tekevälle työntekijälle on maksettu 24 :n toisen kappa leen mukaista 3 %:n lisää, otetaan tämä lisä uutta palkkausjärjestelmää sovellet taessa huomioon määriteltäessä työntekijän henkilökohtaista palkanosaa. VIII t ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 49 Työpaikan yhteistyö poistetaan nykyinen Luottamusmiehet Työnantajan ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä vaikutus työilmapiiriin. Yhteistyöllä voidaan lisätä työntekijöiden työssä viihtyvyyttä, vähentää sairauspoissaoloja ja mu tuotantohäiriöitä. Hyvä yhteistyö lisää työn tuottavuutta ja laatua lisäten täten yrityksen toimi nan kannattavuutta sekä palkanmaksukykyä. Allekirjoittaneet järjestöt suosittelevatkin, että maaseutuelinkeino - yrityksissä kiinnitettäisiin huomiota hyvän yhteistyön merkitykseen ja sen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. 50 Paikallinen sopiminen Tässä sopimuksessa useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen te koittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijäin edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämän katsotaan edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimas oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus tehdään kiijallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

8 Maaseudijti I yonantajaliitto f»uu- )a erityisalojen hitto Neuvottelutulos (12) 31 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan Ylityöstä maksettava palkka voidaan ennen ylityön aloittamista sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai siirrettäväksi säästövapaaseen. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin 22 :n säännöksi ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Muu kuin säästövapaa on annettava ja otettava kuudc kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 33 Palkanmaksu 1. kohta kappale 3 Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoittamaa keskimääräistä työaikaa tai säästi vapaata voidaan paikallisesti sopia palkka maksettavaksi keskimääräisen säännöllisen 40 tu tisen viikkotyöajan mukaan. ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT 35 Arkipyhäkorvaus 3 kohta 2 kappale (uusi) Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle on ennen korvattavaa arkipyhää voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan enintään kahden edellis vuoden aikana olleista työsuhteista kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää on ollut työssä vähintään kaksi viikkoa. uusi kohta 6 Arkipyhäviikolla ovat kaikki arkipäivät työpäiviä lukuun ottamatta uudenvuodenpäivä^ kon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisjälkeistä lauantaita, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt mui vaadi. Työntekijälle, joka on oikeutettu tämän pykälän mukaiseen arkipyhäkorvaukseen, maksetaan säännölliseltä työajalta näinä päivinä tehdystä työstä 50 %:lla koro tettu palkka. 37 Palvelusvuosilisä Työntekijälle suoritetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marra kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. työsuhteen kesto 5-9 vuotta vuotta viiottn 20 vuotta tai enemmän palvelusvuosilisä 563 mk 756 mk mk mk

9 Maaseudun lyonantajaliilto Puu- ja erityisalojen liitto 28 Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä Lisäys Neuvottelutulos (12) Aviopuolisoon verrattavana pidetään myös avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisi huollettavia lapsia. 29 Ylityökorvaukset 1 Vuorokautinen ylityö Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 :n 1. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen eli 8 tunnin työajan tai 7 :n 2. ja 3. kohdassa tarkoitetussa työvu roluettelossa vahvistetun säännöllisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittainen ylityö Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana teh tyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 7 :n 1. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan tai 7 :n 2. ja 3. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Milloin viikoittainen säännöllinen työaika määräytyy 7 :n 2. tai 3. kohdassa tarkoitetun työvi roluettelon mukaan ja työnantaja katkaisee työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan montako tuntia keskimäärin työaika kesken jääneenä ajanjaksona on päivittäistä ylityötä mukaan laskematta viikkoa kohti 40 tun' pitempi ja sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan viikkoylityökorvausta vastaava korvaus. Sunnuntaityö Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisen ylityökorvauksen lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorva uksena lisä, jonka suuruus on 100 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Sunnuntaityökon/aus voidaan sopia siirrettäväksi säästövapaaksi. Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka

10 MaasGudufi I yonaiitajaliitto Puu- ja erityisalojen liitfo Neuvottelutulos (12) Koulutuksen päätyttyä suoritetaan aina palkkaperusteiden tarkistus Oppisopimussuhteeseen noudatetaan muiden kuin palkkojen osalta tämän sopimuksen ehto Alan ammattioppilaitoksessa opiskelevalle opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suoritt valle opiskelijalle maksetaan vähintään 75 %vaativuusryhmä yhden palkasta. Peruskoulussa tai lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle alle 18 vuotiaalle koululaiselle maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Muutoin kuin kohtien perusteella sovellettava alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on vähintään 90 % vaativuusryhmä yhden palkasta. 21 Paikkakuntien kalleusluokittelu Ei sovelleta 23 Suorituspaikat 1 Paikallisesti voidaan sopia suorituspaikalla tehtävistä töistä. Palkkauksesta on sovittava enn niillä tehtävää töiden aloittamista. Suorituspaikalla tarkoitetaan kokonaan työtuloksen määrästä, tai määrästä ja laadusta muodostuvaa palkkaa sekä osaksi aikaan ja työsuoritukseen perustuvaa palkkaa. Suorituspalkkaisista töistä sovittaessa niiden hinnoittelun perusteena käytetään tämän sopi muksen mukaisia vaativuusryhmiä. Mikäli hinnoittelussa joudutaan soveltamaan useampaa vaativuusryhmää käytetään pemsteena tehtävien töiden pääasiallista vaativuusryhmää. Suorituspalkkaisessa työssä työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio nousee normc lilla urakkatyövauhdilla vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän palf kaa korkeammaksi. Suorituspaikalla tapahtuvaa työtä voidaan tehdä myös ryhmätyönä. Työnantaja maksaa tälk palkan ryhmän ilmoittamaa jakoperustetta noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisäst jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai jokin muu sovittu peruste. 24 Työtehon ja kokemuksen vaikutus tuntipalkkaan Ei sovelleta

11 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos (12) TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus ' Työmäärä - on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu - sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja / tai laatunormeihin - joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky - kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 Asiakaslähtöisyys - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky - haluaa opiskella ja oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus - kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen - ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen 9 Yrityskohtainen Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen perustuvalla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen perusteista sovittaessa sovitaan myös siitä otetaanko tulospallkio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja -palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoo käyttökatteeseen, jalostusan/oon tai pääoman tuottoon perustuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alle 18- vuotiaat työntekijät Alan aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta ja toisen vuod( osalta vähintään 95 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Soveltamisohje Alan aikaisemman kokemuksen puuttuessa arvioidaan ja otetaan huomioon muilta toimialoin kertynyt kokemus palkkaa korottavana tekijänä. Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään vaativuusryhn katiden palkka. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työnt«kijan omaan tehtävään.

12 Maaseudun lyonantajahitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos (12) 2 Työntekijän vaativuusryhmän määrittely Työntekijän vaativuusryhmän määrityksen tekee työnantaja tai tämän edustaja ja asianomainen työntekijä Työnantajan edustajan tulee olla mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkaukseen. Mikäli työntekijän vaativuusryhmän määrittelyssä ilmenee erimi lisyyttä, työntekijä voi tällöin pyytää mukaan työntekijöitä edustavan luottamushenkilön. Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan mitä luottamusmiessopimuksen ( :n kohdassa 1. on sanottu. Soveltamisohje Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn peaistua työntekijät tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryh män töitä, työntekijän vaativuusryhmä määritetään hänen pääasiallisesti tekemien töiden va^ tivuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille paine tettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai e' tällaista ole niin työsuunnitelmaa. Henkilökohtainen palkanosa Työn vaativuuteen perustuvan palkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtainen palkanosa, jonka suumus määritellään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Mikäli työntekijälle on aiemman työsuhteen pemsteella saman työnantajan palveluksessa m^ ritelty henkilökohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa määritellään uuden työsuhte alkaessa ja vähintään edellisen palkanosan suuruisena. Henkilökohtaisen palkanosan sovc lutuksessa otetaan huomioon yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivat vaativuusjärjestelmän ylläpitäminen. Henkilökohtainen palkanosa on markkamääräinen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruuden määrittelee työnantaja, mutta sen tulee perustua vuosittain käytävään esimiehen ja kunkin työntekijän väliseen kehityskeskusteluun. Kehityskeskustelun perusteella työntekijä voi kehittää itseään asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja näin nostaa henkilökohtaista palkanosaansa. Kehityskeskustelujen tulee olla avoimia ja niiss on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeuturr sen kannalta. Soveltamisohje Kehittämiskeskustelu voidaan käydä alla olevan taulukon asioista, joita tarvittaessa täydennä tään yrityskohtaisilla asioilla, kuten kielitaidolla. Taulukon numeroinnilla osoitetaan ja seurata työntekijän kehittymistä. Numerointia voidaan käyttää myös työntekijän henkilökohtaisen pai kanosan määrittelyssä.

13 Maaseudut) Työnantajaliitto 'uu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos (12) Vaativuusryhmittelyn perusteet Vaativuusryhmittelyn perusteena on työn vaativuus, jolla tarkoitetaan työn tekijälleen asettan vaatimuksia. Vaativuuden an/iointi perustuu työtehtävien sisällön kuvauksiin, joissa otetaan tiuomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuormitus. Vaativuusryhmä 1 Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus on vähäinen. Vaativuusryhmä 2 Työ. jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastui normaali. Vaativuusryhmä 3 Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työt vastuu ja kuormitus on normaali. Vaativuusryhmä 4 Työ. jonka osaaminen edellyttää ammatillista koulutusta ja/ tai pitkää kokemusta. Työn vasti ja/ tai kuormitus on normaalia korkeampi. Vaativuusryhmä 5 Työ. jonka osaaminen edellyttää ammatillista pems- ja täydennyskoulutusta ja/tai monipuoli: pitkää kokemusta. Työ edellyttää hyvin suurta vastuuta, itsenäisyyttä tai esimiesasemaa. Ty kuormitus on hyvin korkea. Työpaikan vaativuusryhmittelyn tekeminen ja työntekijöiden sijoittaminen niihin. 1 Vaativuusryhmittelyn tekeminen Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella edellä mainittuihin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai edustc en kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla. Soveltamisohje Vaativuusryhmittely tehdään vastaamaan työpaikan töiden vaativuustasoja siten, että työnt» kijät voidaan niihin sopimuksen tarkoittamalla tavalla sijoittaa. Vaativuusryhmittelyä tehtäes: voidaan työpaikan tehtävät tarkastella työkokonaisuuksina.

14 Maasouduii lyonanlajaliitto Puu- ja orilyisalojen liitio Neuvottelutulos (12) Työnantajan on ilmoitettava viikkolepopäivien ajankohta etukäteen ennen neljän (4) viikon ja^ son alkamista ja merkittävä ne työvuoroluetteloon. Samoin menetellään niiden vapaapäivien osalta, jotka viikkotyöajan tasoittamisjaksona annetaan viikkolepopäivien lisäksi. Sairauspäiv ei saa laskea vapaapäiväksi muussa tapauksessa, kuin jos tämä työtuntijärjestelmässä on er nakolta merkitty vapaapäiväksi. Mikäli viikkolepoa ei... (nyk.tes kohta) Lauantai on yleensä... (nyt. Tes kohta) Mikäli eläintenhoitotyössä päivittäiseksi säännölliseksi työajaksi on työsopimuksessa sovittu alle 8 tuntia säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 40 tuntia, on neljän viikon jaksoss annettava edellä mainittujen viikkolepopäivien lisäksi lisävapaapäiviä seuraavasti: päivittäinen työaika V/t tuntia 7 tuntia 6 tuntia 40 min lisävapaapäivät 1 Puolia vapaapäiviä voidaan yhdistää annettavaksi kokonaisina vapaapäivinä seuraavan nelji viikon jakson aikana. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannot set syyt muuta vaadi. Eläintenhoitotyössä vapaapäiviä ovat vuonna 2000 juhannusaatto sek; vuonna 2001 jouluaatto ja juhannusaatto, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. IV PALKKAUSMAARAYKSET 18 Palkkaus 1 Täysin työkykyisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu: 1) 2) 3) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta. Työntekijän pätevyyden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta pai kanosasta. Lisien perusteella määräytyvästä osuudesta. Vaatlvuusryhmlen tuntipalkat Vaativuusryhma mk/h 31,

15 Maaseudun lyonantajaliitto Puu- ja erityisalojen hitto Neuvottelutulos (12) Työntekijän kanssa voidaan sopia siita, ettei työajan lyhentamisvapaita pidetä. Tällöin työnar taja maksaa työntekijälle erillisen 5.5 %:n suuruisen keskituntipalkasta laskettavan lisän. Lisaä ei oteta huomioon keskituntipalkan eika yli-, sunnuntai- tai hätätyökon/auksen laskennassa Soveltamisohje Poistetaan kohta 3. 9 Tauot Ruokailutauko 1 Tekstiin ei muutoksia. Muut tauot 1 Kahdeksan (8) tuntisen työvuoron aikana työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia kerral laan kestävään taukoon. Työvuoron ollessa alle kahdeksan (8) tuntia työntekijällä on oikeus yhteen 12 minuuttia kestävään taukoon. Työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron pituuder ollessa vähintään kymmenen (10) tuntia työntekijällä on oikeus kolmeen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Sovellettaessa 6 :n tarkoittamaa työvuorojärjestelmää tai 6 a :n mukaista työajan lyhennyj siten, että työvuoron pituus on vähintään seitsemän (7) tuntia työntekijällä on oikeus kahteer 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Mikäli työntekijä jää ylitöihin, hänellä on säännöllisen työajan jälkeen välittömästi ja ylityön ja kuessa pitempään kahden tunnin välein oikeus 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon, f käli ylityön an/ioitu kesto on enintään yksi tunti, edellä mainittua taukoa ei pidetä. Tauot kuuluvat työaikaan. Taukojen pitoajoista sovitaan paikallisesti. Tauoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijän työssä jaksaminen Viikkolepo ja vapaapäivät Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna viikon aikana v. hintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kiireellisessä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä saadaan viikkolepo siirtää. Muissa maatalouden yleisissä töissä saadaan työnantajan ja työntekijän niin sopiessa viikkolepo sii tää. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Eläintenhoitotyössä voidaan työnantajan ja työntekijän keskenään niin sopiessa neljän (4) v kon pituiselta ajanjaksolta annettavat viikkolepopäivät, niiden lukumäärää kuitenkaan väher tämättä, järjestää kohdasta 1. poikkeavalla tavalla. Kunkin neljän (4) viikon viikkolepopäivät kuitenkin anneltava viimeistään ai;injakson päättymir^tn f^nurnnvnn kalenteriktlukai den aikana

16 Maaseudun I yonantajaliitto Puu-ja erityisalojen hitto Neuvottelutulos (12) Mikali edellisen kappaleen tarkoittaman työaikalaskelman mukaan keskimääräinen viikkotyöc ka äa alle 40 tunnin työnantaja ja työntekijä sopivat minkä ajan kuluessa puuttuvat viikkotyotunnit tehdään. Työsuhteen päättyessä työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä keskimä< nn 40 tuntisen työviikon perusteella maksetut, tekemättä jääneet tunnit. Soveltamisohje Säästövapaajärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on turvata toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella työskentelevien työntekijöiden kokoaikainen työ ilman lomautuksia. Säästövapa sopimus voidaan tehdä määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa, jos työsuhteen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Järjestelmä sopii erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa tuotanno ja työvoiman määrän vaihtelut ovat esimerkiksi vuodenajoista johtuen merkittäviä. Säästövapaasopimusta tehtäessä on sovittava millä sopimuksessa mainituilla pemsteilla ja missä suhteessa (kokonaan tai osittain) vapaata kertyy ja milloin se pidetään. Lakisääteisen työaikakirjanpidon lisäksi on sovittava millainen kirjanpito säästövapaista ja niiden maksuperusteista pidetään sekä missä ajassa kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Sop muksessa on tarpeellista todeta se, että mikäli sopimus sanotaan irti, kertyneet säästövapaa pidetään irtisanomisaikana. Esimerkki 1 Säastövapaata sovitaan kertyvän kaikista ylitöistä, vuosiloman siirtämisestä lis päivineen ja työajan lyhentämisestä. Esimerkki 2 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista yli- ja sunnuntaitöistä, pitämättä jäävästä toisesta viikon vapaapäivästä, työvuoron tasoittamiseksi 40-tuntiseen tyo viikkoon kertyneestä ajasta ja 50 tunnista työajan lyhentämisvapaata. 10 Työviikko alkaa maanantaina kello Keskeytyvä kolmivuorotyö Entinen teksti.. 8 Työajan lyhentäminen 2 kohtaan kappale 2 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomi oon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, työnantaja ilmoi taa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kert> mävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan kahdeksan (8) tuntisen työvuoron mukaisesti.

17 Maasoiidijti I yotiantajaliitto Puu- ja orilyisalojon liitto Neuvottelutulos (12) Käytettäessä kolidan 2.mukaista keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40 tuntiseen työvii koon perustuvan vuosityösuunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä eri jaksojen viikkotyöaja pituus Työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaika on oltava todettavissa. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo. josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan aika misen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajan jaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä. jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin lae tia min pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä. tai ellei tällaista ole, muut työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kolmea päiv^ ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon sen, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 8 Tuotannollisten tai muiden tarpeiden esimerkiksi työn suorittamiseen vaikuttavien sääolosuhteiden perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaan paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamistarpeen voi esittää työnantaja tai työntekijä. Säästövapaa Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä voi koskea työntekijöitä joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, tai vähintään kuuden kuukauden määräaikainen työsuhde. Säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta ja irtisanomisesta sopivat työnantaja ja luottamusmies. Ellei luottamusmiestä ole. työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään asiasta. Sopimui tehdään kirjallisesti. Säästövapaaksi voidaan sopia siirrettäväksi osittain tai kokonaan: ylityöt ja sunnuntaityön korotusosuus työvuoroluettelon tarkoittama tasoittuminen vuosiloman siirtäminen ja tästä tulevat lisälomapäivät työajan lyhentämisvapaa ja viikon toinen vapaapäivä Säästövapaalla olevan palkka maksetaan sen kertymän ajankohdan mukaisena. Työajan lyhentämisvapaista ja vuosilomasta kertyneet säästövapaat maksetaan kuitenkin niiden maksuperusteiden mukaisesti. Mikäli säästövapaajärjestelmän käyttö päättyy sen irtisanomisesta, työtekijän työsuhteen päättymisestä, tai jostakin muusta syystä, suoritetaan keskimääräiseen 40 tuntiseen työviikkoon perustuva työaikalaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon työvuoroluettelon mukais työajat ja säästövapaiksi siirretyt viikon toiset vapaapäivät. Jos laskelman mukainen keskim; räisen viikkotyöajan pituus on yli 40 tuntia, työnantaja maksaa näiltä tunneilta keskituntiansio mukaisen korvauksen lisättynä 50 %:n suuruisella viikkoylityökorvauksella. Muut kertyneet, mutta pitämättömät säästövapaat maksetaan keskituiitidiibioii iiiukdäit.

18 Mans(njdijn I yofuinicjjnliitto i^ju- jn orilyis;jli) (Mi liitio Neuvottelutulos (12) Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Kymmenen (10) tunnin pituisia työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahd viikon ajan. maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä kuitenkin enintään kolmen viikon ajar Tämän jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja t työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Eläinten hoitotyössä voidaan päivittäisen työajan jaottelusta sopia paikallisesti. Eläinten hoi jan tehtäviin kuuluvat tarkastukset katsotaan kuuluviksi säännölliseen työaikaan. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjako n a Soveltamisohje Työvuoroluettelon mukaisten työaikojen käyttö perustuu yrityksen tuotannon ja/ tai sen työr kijöiden tarpeisiin Työvuoroluettelon mukaisella työajalla tarkoitetaan työvuoroja, joissa nii( pituus voi vaihdella 4-10 tuntia. Samalla viikolla voi olla useitakin eripituisia työvuoroja. Työ vuorojen pituudet voivat vaihdella myös viikoittain tai kuukausittain. Työviikon työtuntimäärät voivat työvuoroluettelon tarkoittamissa työvuoroissa vaihdella. Sä: nöllisen työajan enimmäispituus on kuitenkin 50 tuntia. Viikkotyöajan on tasoituttava 52 viil^ jaksossa 40 tuntiin. Tämä on otettava huomioon työvuoroluettelon laadinnassa ja siihen pe rustuvassa työajan seurannassa. Paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla enintään yki toista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Yhdentoista (11) tunnin työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan. mink jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja tai työni kijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäiväa työajan tasaamiseksi. Milloin viikon loinen vapaapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi, lisääntyy sen viikon viikk«työaika yhdellä työvuoron tuntimäärällä Työntekijän suostumuksella voidaan myös viikkoi popäivä siirtää myöhemmin annettavaksi, jolloin viikkotyöajan pituus kasvaa kahdella työvi ron tuntimäärällä 1 älloin vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden ^ kon kuluessa

19 Ylityökorvaukset ja sunnuntaityö Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä, lukuun ottamatta urakkapalkalla tehtävää marjanpoimintatyötä, suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityökorotusten lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorvauksena kultakin työtunnilta lisä. jonka suuruus on 100 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Sairausajan palkka lyhyissä työsuhteissa 40. Sairaustapaukset ja tapaturmat, uusi 7. Kappale kohtaan 2. "Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden, työnantaja maksaa 50 % edellä määritellystä sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Omavastuupäivän ja sairauden toteamisen osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Urakkapalkalla työskentelevälle työntekijälle tämän kappaleen mukainen sairausajan palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan perusteella. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät: Sovittiin, että uudistettu palkkausjärjestelmä otetaan maaseutuyrityksissä käyttöön yhdessä uusien 6 :n mukaisten työaikamääräysten kanssa niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään Ylimenokaudella työpaikoilla sovelletaan liitteen A mu kaisia palkkaus- ja työaikamääräyksiä. Siirtyminen palkkausjärjestelmästä toiseen toteutetaan niin, ettei työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka laske. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 mukaisen työssäoppimisen soveltamisesta maaseutuyrityksissä laaditaan yhteinen menettelytapaohje sopimuskauden aikana. Työsopimuslain uudistusten tultua vahvistetuksi osapuolten välinen työryhmä selvittää uudistusten vaikutukset ja mahdolliset muutostarpeet työehtosopimukseen Sopijapuolet laativat yhteisen soveltamisohjeen työpaikkakäsitteestä ja matkakorvauspykälän soveltamisesta sopimusaloilla ennen Maaseudun Työnantajaliitto antaa työntekijöiden keskituntiansioita koskevat tiedot Puu ja erityisalojen liiton käyttöön puolivuosittain.

20 Tekstimuutokset Muutokset sopimusalaan 1 :n soveltamisalaluetteloon lisätään: Kotieläintarhat ja -puistot. Samalla sovittiin tekstin täsmentämisestä seuraavasti. "Maatilamatkailu" - sana kuulumaan "maaseutumatkailu" sekä "ravitallit ja ratsastustallit" kuulumaan " ratsastustallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit", " ravitallit". Kohtaan 1. lisätään uusi kolmas kappale "Sopimuksen piiriin kuuluvat yrityksen kaikki työntekijät, paitsi johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka voivat päättää työntekijöitä koskevista työsuhteen ehdoista." 5. Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika. Uusi 7. Kohta: "Työnantajan on annettava uudelle tai työtehtävästä toiseen siirtyvälle työntekijälle riittävä opastus ja perehdytettävä työntekijä uuteen työtehtäväänsä ja siihen liittyviin työturvallisuusriskeihin." 47, Suojavaatetus, kohta 2, uusi toinen ja kolmas kappale " Vakinaisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä, joka joutuu talvisin työskentelemään ulkona, on oikeus hankkia tarkoituksenmukainen lämpöasu enintään kerran kahdessa vuodessa. Lämpöasun hankintakustannuksista työntekijän osuus on 30% ja työnantajan loput. Työnantaja hankkii eläinten hoitotyötä tekevän työntekijän käyttöön turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää." Luottamusmiessopimuksen 7 "1. Luottamusmiestehtävän hoitamista varten annetaan luottamusmiehelle, tai hänen ollessaan estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen varamiehelleen työstään vapautusta seuraavasti: säännöllisesti työskentelevien työntekijöitten määrä tai enemmän vapaata tuntia / kk Vapaan ajankohdasta sovitaan paikallisesti. Luottamusmiestoimen hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan työaikaan.

21 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen uudistaminen Aika: Paikka: Puu- ja erityisalojen liitto. Helsinki Sopimuskausi on , palkkojen osalta Palkkojen korottaminen, yleiskorotus Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen 140 penniä tunnilta. Vaativuusryhmien tuntipalltkojen ja ohjetuntipalkkojen korotukset: Alimman vaativuusryhmän palkkaan ja alimman pakkaryhmän 2. kalleusluokan palkkaan lisätään 150 p. taulukoiden suhteet säilytetään. Työehtosopimuksen 17 :n mukaiset vaativuusryhmien tuntipalkat ovat sen palkanmaksu kauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen seuraavat: vaativuus Palkka ryhmä 1. 33, , , , ,59 Liitteen A mukaiset ohjetuntipalkat maatalouden yleisissä töissä ovat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen seuraavat: Paikkakuntakalleusluokat 1. 33,06 32, ,34 34, ,51 35, ,50 36, ,60 37, ,65 38,47 Eläintenhoitotyössä seuraavat: Paikkakuntakalleusluokat 1. 33,06 32,94 2a. 33,77 33,64 2b. 34,75 34,70 3a. 36,04 35,93 3b. 36,81 36,74 4a. 37,28 37,17 4b. 38,57 38,45

22 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos Arkipyhäkorvaus 3 kohta 2 kappale (uusi) Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle on ennen korvattavaa arkipyhää voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan enintään kahden edellise vuoden aikana olleista työsuhteista kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää on ollut työssä vähintään kaksi viikkoa. 39 Järjestysmääräyksiä - poistetaan Työpaikan yhteistyö (uusi 39 ) Työnantajan ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä vaikutus työilmapiiriin. Yhteistyöllä voidaan lisätä työntekijöiden työssä viihtyvyyttä, vähentää sairaspoissaoloja ja muit tuotantohäiriöitä. Hyvä yhteistyö lisää työn tuottavuutta ja laatua lisäten täten yrityksen toimi nan kannattavuutta sekä palkanmaksukykyä. Allekirjoittaneet järjestöt suosittelevatkin, että viher- ja golfalan yrityksissä kiinnitettäisiin huomiota hyvän yhteistyön merkitykseen ja sen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. 40 Paikallinen sopiminen Tässä sopimuksessa useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen ta koittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijäin edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämän katsotaan edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimass oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

23 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos Viikoittainen ylityö Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana teh tyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 8 :n 1. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan tai 8 :n 2.ja 3. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Milloin viikoittainen säännöllinen työaika määräytyy 8 :n 2. tai 3. kohdassa tarkoitetun työvuoroluettelon mukaan ja työnantaja katkaisee työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan montako tuntia keskimäärin työaika kesken jääneenä ajanjaksona on päivittäistä ylityötä mukaan laskematta viikkoa kohti 40 tuntia pitempi ja sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan viikkoylityökorvausta vastaava korvaus. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorvauksen kultakin tunnilta lisä, jonka suunjus on 100 % henkilökohtaisesta palkasta. Korvaus voidaan sopia siirrettäväksi säästövapaaksi. 25 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan Ylityöstä maksettava palkka voidaan ennen ylityön aloittamista sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai siirrettäväksi säastövapaaseen. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin 23 :n säännöksi ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Muu kuin säästövapaa on annettava ja otettava kuude kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 27 Palkanmaksu 1. kohta kappale 3 Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoittamaa keskimääräistä työaikaa tai säästö vapaata voidaan paikallisesti sopia palkka maksettavaksi keskimääräisen säännöllisen 40 tun tisen viikkotyöajan mukaan.

24 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos Suorituspaikat Paikallisesti voidaan sopia suorituspaikalla tehtävistä töistä. Palkkauksesta on sovittava enne niillä tehtävää töiden aloittamista. Suorituspaikalla tarkoitetaan kokonaan työtuloksen määrästä, tai määrästä ja laadusta muodostuvaa palkkaa, sekä osaksi aikaan ja työsuoritukseen perustuvaa palkkaa. Suorituspalkkaisista töistä sovittaessa niiden hinnoittelun perusteena käytetään tämän sopimuksen mukaisia vaativuusryhmiä. Mikäli hinnoittelussa joudutaan soveltamaan useampaa vaativuusryhmää käytetään perusteena tehtävien töiden pääasiallista vaativuusryhmää. Suorituspalkkaisessa työssä työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio nousee norma lilla urakkatyövauhdilla vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän palkkaa korkeammaksi. Suorituspaikalla tapahtuvaa työtä voidaan tehdä myös ryhmätyönä. Työnantaja maksaa tällöi palkan ryhmän ilmoittamaa jakoperustetta noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia henkilökohtaisen tuntipalkan Iisaksi maksettavasta tuotantolisästä, jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai jokin muu sovittu peruste. 20 Henkilökohtainen lisä Poistetaan 24 Ylityökorvaukset 1 Vuorokautinen ylityö Vuorokautisella ylityöllä tari^oitetaan tämän työehtosopimuksen 8 :n 1. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen eli 8 tunnin työajan tai 8 ;n 2. Ja 3. kohdassa tari^oitetussa työvuoroluettelossa vahvistetun säännöllisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %;lla korotettu palkka.

25 Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto Neuvottelutulos TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus ' 1 Työmäärä - on aikaansaapa työssään 1 Työn laatu - sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja / tai laatunormeihin - joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky - kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 Asiakaslähtöisyys - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky - haluaa opiskella ja oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus - kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen - ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen 9 Yrityskohtainen Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-ainesäästön lisäykseen perustuvalla tulospalkkioilla. Tulospalkkion määräytymisen penjsteista sovittaessa sovitaan myös siitä, otetaanko tulospal kio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja - palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoo käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon perustuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen. 16 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alle 18- vuotiaat työntekijät Täydennyskoulutuksessa olevan oppisopimusopiskelijan palkka on vähintään vaativuusryhm kahden palkka. Muutoin nykyisellään. 17 Paikkakuntien kalleusluokittelu poistetaan El VIHER- JA GOLFALALLA