EDUINFO Pietarsaari

Transkriptio

1 EDUINFO Pietarsaari Varhaiskasvatuksen palkkauksesta ja työajasta Varhaiskasvatuksen Alueasiamies palvelupäällikkö Seppo Heinonen Susanne Wickström

2 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3 KVTES III LUKU TYÖAIKA KVTES:n työaikaluvun 7 :n mukainen yleistyöaika 38 tuntia 15 minuuttia viikossa voidaan järjestää myös jaksossa työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin jakson enimmäispituus 6 viikkoa päivittäisen työajan pituus voi viikon eri työpäivinä vaihdella enintään 9 tuntia Alueasiamies Seppo Heinonen 3

4 KVTES III LUKU TYÖAIKA Vuorokautisia ylityörajoja pitää noudattaa Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan. Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon etukäteen suunniteltu tuntimäärä. Työvuoroluetteloon voidaan kuitenkin suunnitella vain maksimissaan 9 tunnin työpäiviä. Viikoittainen ylityöraja on 38,25 tuntia ja viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika (15 ). Poikkeuksena arkipyhäviikot Alueasiamies Seppo Heinonen 4

5 KVTES III LUKU TYÖAIKA Vahvistettuun työvuoroluetteloon voidaan tehdä muutos vain perustellusta syystä (30 2 mom.). Tällainen perusteltu syy on mm. se, jos joku henkilökunnasta puuttuu. Jos työpäivää pidennetään, kertyy vuorokautista ylityötä 8 tuntia ylittävältä ajalta ja viikoittaista ylityötä, jos vuorokautinen ylityöraja ei ylity. Ylityötä ei synny, jos työpäivä jää alle 9 tunnin ja työntekijän suostumuksella tehdään työvuoroluettelon muutos, siten että pidennetystä työpäivästä syntynyt aika tasoitetaan välittömästi esimerkiksi seuraavana päivänä. Esimies ei voi kuitenkaan määrätä tällaista tasoittumista, koska ylityön muodostuminen ei ole sopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Alueasiamies Seppo Heinonen 5

6 KVTES III LUKU TYÖAIKA Vuorokautinen ylityö kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettuna seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna. Viikoittainen ylityö viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettuna seuraavilta 100 %:lla korotettuna Ylityö korvataan joko rahakorvauksena tai annetaan vastaava aika vapaana. Myös aikana annettava korvaus pitää korottaa sopimuksen mukaisesti (17 ). Alueasiamies Seppo Heinonen 6

7 KVTES III LUKU TYÖAIKA Sunnuntaityökorvaus lauantaista tai aatosta klo alkaen varsinainen palkka + korottamaton tuntipalkka Lauantaityökorvaus lauantaina klo % korottamattomasta tuntipalkasta lauantaina 1h = 1h 12min 6h 22min = 1 työpäivä Aattokorvaus varsinainen palkka + korottamaton tuntipalkka väliseltä ajalta Alueasiamies Seppo Heinonen 7

8 KVTES III LUKU TYÖAIKA Iltatyökorvaus klo tehty työ 15 % korottamattomasta tuntipalkasta 1h = 1h 9min Yötyökorvaus klo tehty työ 30 % korottamattomasta tuntipalkasta 1h = 1h 18min jaksotyössä 24min/yötyötunti tai rahakorvaus 40 % Alueasiamies Seppo Heinonen 8

9 KVTES III LUKU TYÖAIKA Korvausten suorittamisajankohta (KVTES luku III 25 5 mom.) seuraavan kalenterikuukauden aikana tai työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana tai sovittaessa vapaa-aikakorvaus voidaan antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana sairasloma siirtää ylityövapaata Ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta ei voida käyttää lyhyempää kuin yhden työpäivän kestävää vapaa-ajankorvausta (6 mom.) Alueasiamies Seppo Heinonen 9

10 KVTES III LUKU TYÖAIKA TYÖAIKA-ASIAKIRJAT Työvuoroluettelo on virallinen asiakirja, jonka tekemistä edellyttävät työaikalaki ja virka- ja työehtosopimus. työnantajan työnjohto-oikeutensa perusteella antama työnjohdollinen määräys työn tekemisestä, henkilön työajasta, työvuoroista sekä niiden alkamisesta ja päättymisestä laadittava etukäteen viikoksi/koko työaikajaksoksi kirjallisesti saatettava henkilöstön tietoon viimeistään viikkoa ennen viikon/työaikajakson alkamista työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä Alueasiamies Seppo Heinonen 10

11 KVTES III LUKU TYÖAIKA TYÖAIKA-ASIAKIRJAT Etukäteen tiedetyt työajan tarpeet tulee huomioida työvuoroluettelossa siten, että ne saadaan mahdutettua tasoittumisjakson yhteenlasketun työajan sisälle. Samaan jaksoon ei pidä ahtaa vanhempainiltaa, vanhempaintapaamisia, työtiimin kehittämistä jne. Oman työn suunnitteluun jäätävä aina aikaa! Työvuoroluetteloon on merkittävä vähintään työn alkamisajankohta, minkä osuuden on lapsiryhmässä ja minkä verran on lapsiryhmän ulkopuolista työtä. vastuukysymysten vuoksi merkitään työpaikalla ja työpaikan ulkopuolella tehty työaika Tärkeää henkilöstön oikeusturvan kannalta ongelma-, onnettomuus- ja riitatilanteiden selvittämisessä ensimmäiseksi tarkastetaan työaikaasiakirjat Alueasiamies Seppo Heinonen 11

12 KVTES Työaikaa koskevia erityismääräyksiä Liite 5 KVTES:n liitteen 5 3 :ssä on päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhanopettajana toimivia, kelpoisuusehdot täyttäviä viranhaltijoita/työntekijöitä koskevia erityismääräyksiä, jotka vaikuttavat työajan suunnitteluun. riittävä aika esimiehen ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin vanhempien tapaamisiin toiminnan yhteiseen suunniteluun työpaikan ulkopuolella mm. muuhun toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun (oman lapsiryhmän toiminnan suunnittelu) kotikäynteihin noin 8 % kasvatushenkilöstön työajasta kuluu näihin tehtäviin otetaan huomioon työajan käyttöä ja työvuoroluetteloa suunniteltaessa esiopetuksesta vastaavalle varataan tarpeellinen määrä aikaa opetussuunnitelman laatimiseen ja tarvittaessa myös lapsi- tai lapsiryhmäkohtaisen esiopetuksen suunnitelman tekemiseen Alueasiamies Seppo Heinonen 12

13 KVTES Työaikaa koskevia erityismääräyksiä Liite 5 Mitään seurantaa siitä, paljonko aikaa on käytetty muihin tehtäviin kuin lapsiryhmässä työskentelyyn, ei tarvitse järjestää, eikä siihen ole myöskään viranhaltijalla/työntekijällä mitään subjektiivista oikeutta (KT 3/2005). suunnitteluaika on pakottavissa tilanteissa ns. väistyvää aikaa toiminnasta vastaava päättää työajan käytöstä käyttäen työnjohto-oikeuttaan pakottavissa tilanteissa suunnitteluaika väistyy toiseen ajankohtaan. pakottavatkaan tilanteet eivät poista suunnittelun tarvetta Alueasiamies Seppo Heinonen 13

14 Työtehtävät pitää ehtiä tehdä työaikana! Tehtävät tulee mitoittaa ja järjestää niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana. Käytettävissä olevan työajan ja tehtävään sisältyvän työmäärän tulee olla tasapainossa. Työaikasäädökset suojelevat työntekijöitä haitalliselta työn kuormitukselta. Alueasiamies Seppo Heinonen 14

15 Kuuluuko koulutus työaikaan? Koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole työnantajan itsensä järjestämää välittömästi viranhaltijan virkatehtäviin tai työntekijän työtehtäviin liittyvä, tai niiden hoidon kannalta välttämätön tai työopastukseen rinnastettava koulutus, josta ei voi velvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä. Työntekijällä on sovittaessa oikeus osallistua koulutukseen työaikana, mutta työajan ylittävästä osuudesta pitää etukäteen esimiehen kanssa sopia, miten se korvataan. Alueasiamies Seppo Heinonen 15

16 Yleiset ohjeet lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan työajan käytöstä Em. työntekijän/viranhaltijan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella (liite mom.). Päiväkodissa esimiehen kanssa sovitaan mm: Montako tuntia viikossa lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin varataan aikaa esim. sovitaan, että aikaa käytetään 3 5 h/vk varataan vähintään 8 % viikkotyöajasta Paljonko em. työajasta käytetään päiväkodissa toiminnan yhteiseen suunnitteluun, valmisteluun ja vanhempien yms. yhteistyökumppanien tapaamiseen. esim. voidaan sopia kiinteät päivät ja ajat: joka viikko tiistaina ja torstaina klo Paljonko em. työajasta opettaja voi käyttää itse valitsemanaan aikana ja paikassa esim. voidaan sopia kiinteät päivät ja tuntimäärät opettaja merkitsee työvuoroluettelon toteutumaosioon, mihin kellonaikaan työ tehtiin KVTES:n mukaan työaikaa on varattava kulloinkin riittävä aika, eli työajantarpeen vaihtelut on huomioitava esim. vanhempientapaamisten yms. aikana on varattava aikaa myös toiminnan suunnitteluun. Tämä edellyttää sitä, että palavereja, koulutuksia tms. suunniteltaessa otetaan huomioon se, että aikaa riittää kaikkiin työtehtäviin Alueasiamies Seppo Heinonen 16

17 Ohjeet siitä miten lapsiryhmän ulkopuolinen aika merkitään työvuoroluetteloon Vastuukysymysten vuoksi on hyvä, että työvuoroluettelosta käy ilmi, milloin työntekijä/viranhaltija toimii lapsiryhmässä ja milloin sen ulkopuolella tai milloin hän toimii työpaikalla ja milloin työpaikan ulkopuolella. Sovitaan miten opettajan itse määrättävissä oleva aika merkitään työvuoroluettelon suunnitelma- ja toteutumaosioon esim. vahvistetussa työvuoroluettelossa aika on merkitty työpäivän alkuun tai loppuun, mutta opettaja saa itse päättää työn tekemisajan ja -paikan toteutumaosioon opettaja merkitsee työhön käytetyn kelloajan ja tehtiinkö työ päiväkodissa vai työpaikan ulkopuolella Alueasiamies Seppo Heinonen 17

18 PALKKAUS

19 KVTES LIITE 5 PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖ ym. 2 Palkkahinnoittelu Päivähoidon johto- ja esimiestehtävät Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on päivähoidon toimintaalueen tai -yksikön johtaminen tai henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä johdettavanaan tai vastuullaan olevan alueen tai yksikön toimintaa koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien hoitamista ja osallistumista hoito- ja kasvatustyöhön. Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. 05PKO014 Peruspalkka ,69 Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin johtaja, perhepäivähoidon ohjaaja, päivähoidon ohjaaja. Todellinen keskipalkka (ka.) Alueasiamies Seppo Heinonen 19

20 KVTES LIITE 5 PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖ ym. 2 Palkkahinnoittelu Pienten päiväkotien tai päivähoidon muun toimintayksikön tai osa-alueen vastaavat viranhaltijat/työntekijät Tähän ryhmään kuuluvat toimivat opetus- ja kasvatus ym. tehtävien ohella päivähoidon yksikön tai osa-alueen/-toiminnan vastaavina viranhaltijoina/työntekijöinä ja henkilöstön välittöminä esimiehinä. Osa-alueella/-toiminnalla ei tarkoiteta viranhaltijoiden/työntekijöiden välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun viranhaltijan/työntekijän vastattavaksi. Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. 05PKO011 Peruspalkka ,98 Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi pienen päiväkodin johtaja tai vastaavassa asemassa oleva lastentarhanopettaja/ erityislastentarhanopettaja. Todellinen keskipalkka (ka.) Alueasiamies Seppo Heinonen 20

21 KVTES LIITE 5 PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖ ym. 2 Palkkahinnoittelu Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä. Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. 05PKO02B Peruspalkka ,88 Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, sosionomi (AMK) ja erityislastentarhanopettaja. Soveltamisohje Ks. erikoiskoulutuksen vaikutuksesta viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaiseen palkkaan palkkausluvun 9 :n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus. Todellinen keskipalkka (ka.) Alueasiamies Seppo Heinonen 21

22 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

23 Luottamusmiehet palkkausjärjestelmän osaajina Luottamusmiesten on tunnettava palkkausjärjestelmä ja tiedettävä, miten sitä sovelletaan. Luottamusmiehen hyvä palkkatietämys edistää luottamuksellisia neuvottelusuhteita ja tukee paikallista neuvottelutoimintaa. Tällöin luottamusmiehen on myös helpompi kertoa omalle jäsenistölleen paikallisesta palkkausjärjestelmästä ja työnantajan noudattamista palkitsemisen periaatteista. Alueasiamies Seppo Heinonen 23

24 Palkkausjärjestelmän kehittäminen Arvioidaan palkkausjärjestelmän nykytila paikallisyhdistyksessä aloitetaan TVA-järjestelmän kehittämisestä jos palkkausjärjestelmää ei ole lainkaan olemassa, aloitetaan tehtäväkuvien laatimisella Asetetaan tavoitteet arvioinnin pohjalta Vaikutetaan työnantajan tahtotilaan Sovitaan neuvottelijoista Perustetaan taustaryhmä Tehdään neuvottelupyyntö Alueasiamies Seppo Heinonen 24

25 Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä KVTES, 9 1. Laaditaan tehtävänkuvaukset pidettävä ajantasolla 2. Määritellään tehtävän edellyttämät vaativuustekijät: osaaminen, vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot, työolosuhteet 3. Otetaan huomioon tehtävän vaativuudessa huomioitavat tekijät Koulutus, lisätehtävät ja -vastuut sekä esimiesasema 4. Otetaan huomioon palkkahinnoittelun soveltamisohje (liite 5) hoitoisuus = vastuu monimuotoisesta lapsiryhmästä esiopetus esimerkkinä lisätehtävästä 5. Määritellään vaativuustasot / -ryhmittelyt Alueasiamies Seppo Heinonen 25

26 Tehtävien vaativuuden arviointi 26

27 Vaativuustasojen määrittely Voidaan rakentaa esim. neliportainen vaativuustasoryhmittely I-tason tehtävä = mallitehtävänkuvaus Tasot II-IV voi perustua yhteen tai useampaan vaativuustekijään kuhunkin tasoon oma TVA-palkka voidaan määritellä esimerkkitehtävien avulla luettelo tekijöistä, jotka lisäävät tehtävän vaativuutta Alueasiamies Seppo Heinonen 27

28 Vaativuustaso I ja II I-vaativuustaso mallitehtävänkuvaus II-vaativuustaso perustehtävää oleellisesti vaativammat tehtävät esimerkkiluettelo tehtävän vaativuuteen vaikuttavista tekijöistä tai lisätehtävistä Alueasiamies Seppo Heinonen 28

29 Vaativuustaso III Edellytetään II-vaativuustasoa laajempaa ja/tai syvällisempää osaamista tai yhteistyötaitoja tai Työtehtävä on II-vaativuustasoa laaja-alaisempi, vastuullisempi tai vaikuttavampi tai Samanaikaisesti useita tehtävän vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä tai lisätehtäviä Alueasiamies Seppo Heinonen 29

30 Vaativuustaso IV Edellytetään merkittävästi perustehtävää laajempaa ja/tai syvällisempää osaamista tai yhteistyötaitoja tai Työtehtävä on merkittävästi perustehtävää laaja-alaisempi, vastuullisempi tai vaikuttavampi tai Samanaikaisesti III-tasoa useampia tehtävän vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä tai lisätehtäviä Alueasiamies Seppo Heinonen 30

31 Arviointijärjestelmän kirjallinen kuvaus 31

32 Olennainen muutos tehtävissä Tehtävien vaativuus muuttuu olennaisesti vähintään kahden viikon ajaksi Tarkastelu perustuu aina ajantasaiseen tehtäväkuvaukseen Muutokset tehtävissä voivat olla määrällisiä ja/tai laadullisia arvioinnissa käytetään sovittuja vaativuustekijöitä Olennainen muutos on huomioitava, ei ole sidoksissa järjestelyerän käyttöön! Alueasiamies Seppo Heinonen 32

33 Tehtävä muuttuu vaativammaksi Tehtävä edellyttää lisää osaamista tai lisäkoulutusta tai erityiskoulutusta Vaaditaan laajempia tai monipuolisempia yhteistyötaitoja Tehtävä on aikaisempaa laaja-alaisempi, vastuullisempi tai vaikuttavampi Työolosuhteet tulevat entistä haasteellisemmiksi Uusi lisätehtävä tai esimiesasema Palkankorotus tehtävämuutoksen alusta Alueasiamies Seppo Heinonen 33

34 Tehtävä muuttuu vähemmän vaativaksi Vaativia tehtäväkokonaisuuksia poistuu ja tilalle tulee vähemmän vaativia tehtäviä tai ei lainkaan tehtäviä Palkkaa alennetaan 8 vk:n kuluttua, mikäli muuttuneen tehtäväkuvauksen perusteella tehty vaativuuden arviointi osoittaa, että tehtävä on tullut olennaisesti vähemmän vaativaksi Palkka alenee heti, jos määräaikainen lisätehtävä päättyy itse hakautunut vähemmän vaativiin Alueasiamies Seppo Heinonen

35 Tehtävän vaativuuden muutos esimiehen sijaisuuksissa Organisaatiossa on linjattava, miten pitkän sijaisuuden jälkeen päiväkodin varajohtajalle maksetaan esimiehen palkkaa esimerkiksi vähintään 2 viikon jälkeen jos sovitaan 2 viikkoa pidemmästä sijaisuusvelvoitteesta, huomioitava tehtäväkohtaisessa palkassa hyvin Tilapäisyys tarkoittaa lyhyitä sairaslomia, virkatai työvapaita tai muita syitä, joiden vuoksi esimies on estynyt väliaikaisesti hoitamasta tehtäväänsä KVTES:ssa ei ole OTO-korvausta Alueasiamies Seppo Heinonen 35

36 Tehtävän vaativuuden muutos esimiehen sijaisuuksissa Sovittava etukäteen, mitä tehtäviä sijainen tekee esimiehen poissaolojen aikana jos kaikki esimiehelle kuuluvat tehtävät, sijaiselle esimiehen tehtävän vaativuuden arvioinnin mukainen tehtäväkohtainen palkka jos ei tarvitse tehdä kaikkia esimiehelle kuuluvia tehtäviä, tehtävän vaativuus arvioidaan päiväkodin johtajan hinnoittelukohdan vaativuustekijöillä sijaisuusajalta erikseen ja tehtäväkohtainen palkka sen mukaisesti Alueasiamies Seppo Heinonen 36

37 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto Tehtäväkohtaiset palkat maksetaan uuden tvajärjestelmän mukaisesti, jos tehtävän vaativuutta ei ole aikaisemmin huomioitu tehtäväkohtainen palkka on ollut alemmalla tasolla. Tehtäväkohtainen palkka säilyy ennallaan, jos tehtäväkohtainen palkka on ollut korkeampi Tehtäväkohtainen palkka voi laskea vain silloin, kun tehtäviä muutetaan ja tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti Alueasiamies Seppo Heinonen 37