Ikääntyvät ja Itä-Suomen kehitys

Transkriptio

1 Ikääntyvät ja Itä-Suomen kehitys Sirkka Jakonen Johtaja Ikääntyminen Itä-Suomen mahdollisuutena? Itä-Suomen yliopisto, Sirkka Jakonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

2 Suomessa on kuusi Aluehallintovirastoa Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.

3 Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan. (L Aluehallintovirastoista 896/2009, 2 )

4 Etsitään uusi kuva Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Kuntia 52 Seutukuntia 11 Aluehallintoviraston alueella asukkaita on noin Väestötiheys 11,7 henkilöä/maakm 2

5 n strategiset tavoitteet (luonnos) Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, painopisteenä ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla Hyvinvoiva Itä-Suomi Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Ikäihmisten palvelujen tarkoituksenmukainen ja laadukas rakenne Tehokas lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä kestävä kehitys Turvallinen Itä-Suomi Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön edistäminen Harmaan talouden torjunta Terveet ja toimivat markkinat Itä-Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä ja valtionosuuksissa Tasa-arvoinen Itä-Suomi Perusoikeudet ja oikeusturva Kuntien tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen uudistamisen tukeminen Kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen edistäminen

6 Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä vuotiasta kohden 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Väestöllinen huoltosuhde, toteutunut ja ennakoitu kehitys Itä-Suomessa. Lähde: Tilastokeskus 6

7 v Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 85 v Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala v Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 95 v Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Eri ikäryhmien määrällinen kehitys maakunnittain. Lähde Tilastokeskus. 7

8 Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa , THL 8/2011, s 13. 8

9 Haasteita Itä-Suomessa 1. Väestörakenne 2. Huoltosuhde 3. Poismuutto 4. Työttömyys 5. Syrjäytyminen 6. Korkea sairastavuus 7. Harva asutus 8. Pitkät etäisyydet 9. Osaavan henkilöstön saatavuus 10.Pirstaleinen palvelurakenne 11.Joukkoliikenteen väheneminen

10 Toteutuukohan Itä- Suomessa meidän ikäihmisten perusoikeudet?

11 Vanhuskäsitys Jokainen aikakausi tuottaa oman vanhuskäsityksensä. Vanhuskäsitys on sidoksissa aikaan, vallitsevaan kulttuuriin, yhteiskunnan arvoihin ja rakenteisiin. Minkälainen vanhuskäsitys ohjaa ikääntyvän ihmisen kohtaamista ja palvelujen järjestämistä? 11

12 Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhuksillakin on sairauksia, jotka on hoidettava hyvin. 12

13 Vanhuskäsitys muutoksessa Stereotypiat vs. yksilöllinen elämänkulku Ongelma vs. voimavara Sairaus/lääketieteellinen ongelma vs. luonnollinen, ainutkertainen elämänvaihe Eläkkeelle jääminen vs. vanhuus Homogeeninen ryhmä vs. monimuotoisuus Ryhmäkohtelu vs. yksilöllinen kohtaaminen Palvelujen kohde vs. itsenäinen toimija Toimintakyky vs. toimijuus

14 Ikäihminen yhteisönsä jäsenenä Sosiaalinen konteksti: ihmisen elämänkulun ja elämänhistorian ja yhteiskunnan keskinäinen vuorovaikutus Toiminta sosiaalisessa kontekstissa: ajattelu- ja toimintamallien tuottamista; yksilöllisten ja sosiaalisten prosessien vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurista rakentumista Yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen huomioon ottamista 14

15 Sosiokulttuurinen lähestymistapa keskitytään arjessa oleviin voimavaroihin, sosiaalisen ja kulttuurisen kompetenssin vahvistamiseen. (Hakonen 2003) työskentelyn perustana laaja-alainen sosiokulttuurinen vanhenemiskäsitys ongelmien ja menetysten sijasta kiinnitetään huomiota ikäihmisen pätevyyteen, osaamiseen ja vahvuuksiin. (Koskinen 2006.)

16 Ikääntyneet resurssina, ikääntyminen mahdollisuutena Lars Tornstam (1982) on analysoinut ikääntyneitten ihmisten voimavaroja. Resurssi laajassa merkityksessä on aineellinen, persoonallinen ja henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi

17 Tulevaisuuden ikääntyneet Suurten ikäluokkien jäsenyys ( syntyneet) Työelämässä pidempään Lujasti kiinni yhteiskunnassa Elävät pidempään Ainakin nuoremmilla parempi terveys ja toimintakyky, sairauksien kasautuminen vanhempiin ikäryhmiin Parisuhteessa eletään pidempään Korkeampi koulutus Enemmistön talous turvattu Omaehtoinen selviytyminen ja elämänhallinta parempi Dynaaminen ja liikkuva elämäntapa Sosiaalisten verkostojen ja perheen rakenne muuttuu Auktoriteeteista vapaa osallisuus, autonomia, omat valinnat tärkeitä Korkeat vaatimukset palvelujen suhteen Osa on jo syrjäytynyt Koskinen

18 Mihin ikääntyvien hyvinvointipalveluilla pyritään? Hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamiseen Voimavarojen tukemiseen Terveyden edistämiseen Itsenäisen suoriutumisen ja selviämisen varmistamiseen Toimintakyvyn tukemiseen Toimijuuden varmistamiseen Osallisuuden vahvistamiseen (Koskinen 2011)

19 Ikääntyneiden voimavarat huomioon ottavat vanhuspalvelut Palvelutarpeen monipuolinen arviointi Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma Neuvontapalvelut ja palveluohjaus Terveystarkastukset Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevä työ Senioriasuminen ja muut asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Gerontologinen kuntoutus Kulttuuriset työmuodot Uudenlaiset ympärivuorokautisen hoivan palvelut

20 Voimavaralähtöinen seniori ja vanhustyö Taustalla laaja-alainen sosiokulttuurinen ihmiskäsitys Lähdetään liikkeelle ongelmien sijasta ikäihmisten pätevyydestä ja osaamisesta Korostetaan ikäihmisen osallisuutta, subjektiutta, hänen antamiaan merkityksiä ja osoittamiaan voimavaroja Painotetaan elämänkulun jatkuvuutta ja elämänhistoriaa Tuodaan esille iäkkään aikaisemmin käyttämiä selviytymiskeinoja Työ perustuu ihmisen elämäntilanteen laaja-alaiseen paikantamiseen (myös laadullisia mittareita) Käytetään ratkaisukeskeisiä, valtaistavia, yksilöllisesti suunniteltuja ehkäiseviä ja kuntouttavia menetelmiä Ikääntynyttä kannustetaan osallistumaan arjen toimintoihin Tutun kotiympäristön ja teknologian hyödyntäminen (Koskinen 2005 & Hakonen & Suominen 2008)

21 Määrälliset palvelurakenneindikaattorit Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitetyt valtakunnalliset tavoitetasot (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) Kotona asuvien osuus % Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus13-14 % Omaishoidon tukea saavien osuus 5-6 % Tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 3 % (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat)

22 Aging in Place

23 Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja vanhuspolitiikkaan! Kiitos! puh Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C PL 94, Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu PL 1741, Kuopio