Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia

Transkriptio

1 YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia

2 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 10 ISSN ISBN

3 3 Tekijät Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuaika Maaliskuu 2012 Toimeksiantaja(t) Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia Tiivistelmä Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia-asiakirja sisältää aluehallintovirastojen yhteisestä strategia-asiakirjasta sekä toimintaympäristön muutostekijöistä johdetut Itä-Suomen aluehallintoviraston strategiset tavoitteet vuosille Strategia-asiakirja laaditaan hallituskaudeksi ja sen sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Strategia-asiakirja on Itä-Suomen aluehallintoviraston vastuualueiden yhteinen näkemys siitä, miten aluehallintovirastojen yhteiset tavoitteet sovelletaan Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaan. Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia perustuu kolmeen ydinprosessiin, jotka ovat tasa-arvoinen Itä-Suomi, hyvinvoiva Itä-Suomi ja turvallinen Itä-Suomi. Näiden ydinprosessien pohjalta on määritelty kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet. Itä-Suomen aluehallintoviraston arvot on määritelty yhdessä koko henkilöstön kanssa ja kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niihin. Strategiset tavoitteet saavutetaan vastuualueiden rajat ylittävällä yhteistyöllä, joka perustuu asioiden avoimelle valmistelulle sekä tiiviiseen vuorovaikutukseen. Enemmän yhdessä, vähemmän yksin. Asiasanat Strategia ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 20 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 10 Kieli Suomi Hinta -

4 1 VISIO JA TOIMINTA-AJATUS VISIO Itä-Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen alue. Itä-Suomen aluehallintovirasto on yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani. TOIMINTA-AJATUS Itä-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta poikkihallinnollisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa ottaen huomioon Itä-Suomen erityispiirteet ja tahtotilan.

5 5 2 ARVOT Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ajantasaista vaikuttamista Vaikutamme toiminnallamme itäsuomalaisten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen. Olemme ajassa mukana ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suuntaamme resurssit tehokkaasti ja joustavasti tukemaan toimintamme tavoitteiden saavuttamista. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus kaikissa toiminnoissa Toimintamme on puolueetonta ja tasa-arvoista. Huolehdimme siitä, että kaikkia kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti. Edistämme läpinäkyvää hallintoa ja avointa toimintatapaa. Hyvinvoiva henkilöstö Työhyvinvoinnilla hyvään palveluun Hyvinvoiva henkilöstö on osaavan ja aktiivisen palvelumme perusta. Huolehdimme toistemme ja työyhteisömme hyvinvoinnista. Meillä on yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Laatu ja asiantuntemus Asiantuntijuudella hyvään laatuun Luomme vahvalla osaamisella hyvinvoivaa ja turvallista Itä-Suomea. Olemme turvallisuuden, hyvinvoinnin ja oikeusturvan toteuttamisen asiantuntijoita. Teemme laadukasta työtä Itä-Suomen parhaaksi ja huolehdimme osaamisemme ylläpidosta sekä kehittämisestä. Yhteisöllisyys Enemmän yhdessä, vähemmän yksin Olemme luotettava yhteistyökumppani. Toimimme aktiivisesti eri verkostoissa. Tuomme yhteistyöhön mukaan monialaisen ammattitaitomme. Jokainen osallistuu omalla osaamisellaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.

6 3 YDINPROSESSIT Itä-Suomen aluehallintovirasto on määritellyt toiminnalleen kolme poikkihallinnollista ydinprosessia: Ministeriöiden strateginen ja toiminnallinen suunnittelu ja ohjaus Aluehallintoviraston johdon virastokohtainen toiminnan strateginen johtaminen ja ohjaus Asiakkaiden tarpeet Yhteiskunnalliset tarpeet Työsuojelu Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pelastustoimi ja varautuminen Poliisitoimi Ympäristöluvat Hyvinvoiva Itä-Suomi hyvinvointiprosessit: Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Maistraattien ohjaus, kehittäminen ja valvonta (valtakunnallinen) Tasa-arvoinen Itä-Suomi oikeusturvaprosessit: Perusoikeus- ja oikeusturva Turvallinen Itä-Suomi turvallisuusprosessit: Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asiakastyytyväisyys Asiakas- ja kansalaistulokset Yhteiskunnalliset tulokset Tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirastolle Tukipalvelut kaikille aluehallintovirastoille 6

7 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnista. Alueen pinta-ala on km2 ja siitä on neljäsosa vesistöä. Kuntia on nykyisin 52. Vuosikymmenen aikana kuntien lukumäärä on vähentynyt 16 kunnalla. Väestö Vuoden vaihteessa Itä-Suomen alueen asukasluku oli Väestöstä noin 70 prosenttia asuu taajamissa ja kolmannes taajamien ulkopuolella harvaan asutulla alueella. Vuonna 2011 väestö väheni alueella 700 henkeä. Väestökehityksen megatrendejä Itä-Suomessa ovat olleet väestön vähentyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvu. Luonnollinen väestömuutos tullee olemaan negatiivinen, riippumatta siitä, miten muuttoliike jatkossa kehittyy. 7

8 Väkiluvun muutokset (%) eri tekijöidensä osalta maakunnittain Itä-Suomen kunnissa vuosina Lähde: Tilastokeskus. Väestöllisen huoltosuhteen oletetaan heikentyvän voimakkaasti jo luvulla. Nykykuntarakenteella vuonna 2030 suurimmassa osassa Itä- Suomen kunnissa olisi ennusteen mukaan enemmän muun ikäisiä kuin vuotiaita. Väestöllisen huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) toteutunut ( ) ja ennakoitu (2012 ) kehitys Itä-Suomen maakunnissa. Lähde: Tilastokeskus. 8

9 Väestön keskittyminen lähinnä maakuntakeskuksiin voi olla myös positiivinen asia väestökasvun aikaansaadessa ostovoiman lisääntymistä ja tätä kautta palvelurakenteen paranemista. Tämän kasvun voi nähdä myönteisenä ja koko alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä parantavana tekijänä. Talous ja työllisyys Itä-Suomen taloudellinen kehitys on ollut viime vuosikymmenenä myönteinen vuoteen 2007 saakka. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 työllisten määrä väheni lähes kymmenellä tuhannella henkilöllä. Työllisten määrä vuonna 2010 lisääntyi yli henkilöllä. Vuonna 2011 Itä-Suomen työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan keskimäärin 11,6 prosenttia. Työttömyysasteen muutokset seuraavat suurelta osin yleistä taloudellista suhdannetta. Kuntatalous Itä-Suomen kuntien taloustilanne on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Vuoden 2010 hyvään tulokseen vaikuttivat ennen kaikkea ennakoitua suotuisampi työllisyyden kehitys, kuntien omat säästötoimet, veroprosenttien korotukset, valtionosuuksien kasvu ja valtion päätös yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisesta korotuksesta. Asian kääntöpuolena on kuitenkin se, että kaikissa kolmessa maakunnassa keskimääräinen kuntien verotuloprosentti on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Pelivaraa on vähän. Myös valtionosuuksien merkitys on suuri. Itä-Suomen kuntien viime vuosien hyvästä taloudellisesta tuloksesta huolimatta kuntien kyky huolehtia kansalaisten peruspalveluista tulevina vuosina tulee olemaan haastavaa. Ikääntyminen ja asuminen harvaan asutulla alueella lisäävät palvelujen tarvetta ja vaikeuttavat palvelujen saatavuutta. 9

10 Itä-Suomen vahvuudet Itä-Suomi on kehittyvä asuin- ja työssäkäyntialue. Kaunis ja puhdas luonto vesistöineen tuo alueelle runsaasti loma-asutusta. Ihmisillä on kiinnostusta myös pysyvämpään asumiseen Itä-Suomessa. Matkailu vahvistaa alueen elinkeinoelämää. Myönteistä tulevaisuuskuvaa lisää hyvät Venäjä-yhteydet ja hyvinvoinnin sekä luomu- ja lähiruuan korkeatasoinen osaaminen. Väestön hyvinvointi Itä-Suomessa rakentuu elinkeinoelämän kilpailukykyyn, luonnonvarojen korkeaan jalostusasteeseen ja korkeaan työllisyyteen. Hyvä yhteistyö kuntien, maakuntien, kansalaisjärjestöjen ja alueviranomaisten kesken edesauttaa Itä-Suomen kehittämistä. Itä-Suomen vahvoja osaamisaloja ja tulevaisuuden kasvualoja perinteisten metsä-, matkailu- ja luomuosaamisen lisäksi ovat bioenergia, nanomateriaalit, vihreä kemia, energiatekniikka, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointiteknologia. 5 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Itä-Suomen aluehallintoviraston strategiset päämäärät muodostuvat asiakkuuteen ja vaikuttavuuteen, osaamiseen ja työkykyyn, rakenteisiin ja prosesseihin sekä talouteen ja resursseihin liittyvistä tavoitteista. Strategiset päämäärät kytkeytyvät Itä-Suomen alueen maakuntaohjelmien painopisteisiin. Tavoitteilla ja niiden toteutuksella pyritään ensisijaisesti varmistamaan, että aluehallintovirastolle lainsäädännöllä ja ministeriöiden kanssa sovituissa strategisissa tulossopimuksissa asetetut velvoitteet hoidetaan oikeudenmukaisesti, asiantuntevasti ja tehokkaasti. Toiminnallaan aluehallintovirasto tukee osaltaan myös Itä-Suomiohjelmassa sekä Itä-Suomen maakuntien maakuntaohjelmissa ja niiden toteuttamisohjelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Merkittävimmin aluehallintovirasto voi vaikuttaa siihen, että maakuntien asukkaille tarjotaan laadukkaita terveys-, sosiaali- ja opetuspalveluja. Tehokkaalla valvontatyöllään aluehallintovirasto varmistaa, että markkinat toimivat terveellä pohjalla. 10

11 A = ASIAKKUUS JA VAIKUTTAVUUS Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, painopisteenä ehkäisevä päihde-ja mielenterveystyö Peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä kestävä kehitys Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Turvallinen Itä-Suomi Asuin-, työ-ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Hyvinvoiva Itä-Suomi Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Harmaan talouden torjunta Terveet ja toimivat markkinat Ikäihmisten palvelujen tarkoituksenmukainen ja laadukas rakenne Tehokas lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Itä-Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä ja valtionosuuksissa Tasa-arvoinen Itä-Suomi Perusoikeudet ja oikeusturva Kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen edistäminen Turvallisuusyhteistyön edistäminen alueella Kuntien tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen uudistamisen tukeminen Laadukkaasti palveleva maistraatti Kriittiset menestystekijät A.1.1 Tehokas lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 1. ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden valvonta, laadukkaan ja saavutettavissa olevan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi ja valvonta 2. moniammatillisen oppilashuollon kehittäminen ja arviointi 3. nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen edistäminen ohjaustoimin. A.1.2 Ikäihmisten palvelujen tarkoituksenmukainen ja laadukas rakenne 1. vanhenevan väestön palvelujen laadun arviointi ja valvonta 2. kotiin annettavien palvelujen kehittäminen ohjauksen, arvioinnin ja valvonnan keinoin. 11

12 A.1.3 Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen painopisteenä ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö 1. valtakunnallisen alkoholiohjelman alueellinen jatkaminen Itä- Suomen aluehallintoviraston poikkihallinnollisena työnä 2. mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuuden arviointi ja valvonta. A.1.4 Peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla 1. lähipalvelujen valvonta ja arviointi 2. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja osaamisen valvonta ja arviointi 3. työurien jatkumisen mahdollistaminen edistämällä toimivia työelämän palveluja. A.2.1 Kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen edistäminen 1. harvaan asuttujen alueiden lasten ja nuorten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen edistäminen 2. harvaan asutulla alueella asuvien tasa-arvoisten palvelujen saatavuuden edistäminen 3. perusoikeuksien toteutumisen edistäminen muutoksenhaku, oikaisu, laillisuusvalvonta ja informaatio-ohjauksen keinoina 4. pienemmät hyvinvointi- ja terveyserot tuomalla esiin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. 12

13 A.2.2 Itä-Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä ja valtionosuuksissa 1. Itä-Suomen erityispiirteiden, harvaanasutut alueet, kasvukeskusten erilaisuus, pitkät etäisyydet, vesistöisyys, huomioon ottaminen strategiatyössä, arvioinnissa ja ohjauksessa 2. rajan läheisyyden huomioon ottaminen ohjauksessa ja valvonnassa 3. valtionosuusuudistukseen ja Itä-Suomen kehittämisohjelmaan vaikuttaminen. A.2.3 Kuntien tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen uudistamisen tukeminen 1. laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenmukaisen saatavuuden varmistaminen ohjauksen ja valvonnan keinoin. A.2.4 Terveet ja toimivat markkinat 1. terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun edistäminen valvontaa tehostamalla 2. luvanvaraisten elinkeinojen valvonta. A.2.5 Laadukkaasti palveleva maistraatti 1. tulosohjauksen, ohjausjärjestelmän, tietojohtamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen 2. toimialueiden laajentumisen hallittu toteuttaminen 3. maistraattien toiminnan ja palvelujen kehittäminen maistraattien strategian linjausten mukaisesti 4. maistraattien valvonta. 13

14 A.3.1 Harmaan talouden torjunta 1. viranomaisyhteistyön vahvistaminen mm. työsuojelun, alkoholivalvonnan, poliisin, verottajan, tullin, rajalaitoksen sekä työvoimaviranomaisten ja työeläkevakuuttavien kesken 2. alkoholilupahallinnon ja valvonnan kehittäminen yhteistyössä Valviran kanssa. A.3.2 Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä kestävä kehitys 1. ympäristönsuojelun tason turvaaminen ympäristölupamenettelyllä 2. ympäristöterveyden turvaaminen valvonnan ja ohjauksen keinoin 3. lähialueyhteistyön kehittäminen asiantuntija-avun ja yhteistyön keinoin: turvallisuus, ympäristön tila, tartuntataudit. A.3.3 Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla 1. työelämän vetovoiman kasvattaminen parantamalla työhyvinvointia ja työolosuhteita 2. terveyden ja työkyvyn edistäminen vähentämällä työkyvyttömyyden riskiä. 14

15 A.3.4 Turvallisuusyhteistyön edistäminen alueella 1. poikkihallinnollisen sisäisen turvallisuuden edistäminen luomalla alueellinen malli kuntien, maakuntien, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä 2. alueellisen tilannekuvan ylläpitäminen ja välittäminen yhteistyötahoille normaali- ja poikkeusoloissa 3. ihmisten aktiivisuuden lisääminen omatoimiseen varautumiseen ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn vuorovaikutusohjauksella. O = OSAAMINEN JA TYÖKYKY, R = RAKENTEET JA PROSESSIT JA T = TALOUS JA RESURSSIT Monialainen asiantunteva henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö Osaaminen ja työkyky Osallistava johtaminen Hyvä palvelukyky ja tuloksellinen toiminta Rakenteet ja prosessit Toimintaympäristön muutoksiin joustavasti reagoiva organisaatio ja prosessit Talous ja resurssit Tehtävien mukaiset voimavarat Kustannustehokas toiminta 15

16 Kriittiset menestystekijät O.2.1 Monialainen asiantunteva henkilöstö 1. asiantuntijuuden varmistaminen ja ylläpitäminen 2. poikkihallinnollisen toimintakulttuurin ja osaamisen edistäminen 3. toimivan sidosryhmäyhteistyön ja edustuksellisuuden varmistaminen. O.2.2 Hyvinvoiva henkilöstö 1. joustavien työkäytäntöjen kehittäminen 2. työhyvinvoinnin parantaminen ja työtyytyväisyysindeksin nostaminen tasolle 4 3. kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen 4. suunnitelmallinen perehdytys ja henkilöstön kehittäminen 5. toimivan sisäisen viestinnän varmistaminen. O.2.3 Osallistava johtaminen 1. strategian ja arvojen siirtäminen toimintaan 2. johtajien poikkihallinnollisen osaamisen lisääminen 3. keskustelevan ja avoimen toiminta- ja johtamiskulttuurin toteuttaminen. 16

17 T.4.1 Tehtävien mukaiset voimavarat (henkilöstö/talous) 1. henkilöstön työmotivaation edistäminen 2. tehtävien ja resurssien tasapainottaminen. T.4.2 Kustannustehokas toiminta 1. toimitilojen tilatehokkuuden varmistaminen 2. toimivan tietotekniikan ja järjestelmien varmistaminen 3. poikkihallinnollisen toiminnan edistäminen 4. strategian toimenpideohjelman toteuttaminen. 17

18 R.3.1 Toimintaympäristön muutoksiin joustavasti reagoiva organisaatio ja prosessit 1. kolmen maakunnittaisen toimipaikan ylläpitäminen 2. sähköisten palvelukanavien kehittäminen ja käyttöönotto 3. valtion aluehallinnon ja keskushallinnon välisen työnjaon selkiyttäminen 4. alueellisen tiedon tuottaminen ja sen tehokas hyödyntäminen. R.3.2 Hyvä palvelukyky ja tuloksellinen toiminta 1. asiakaslähtöisen toimintatavan lisääminen 2. poikkihallinnollisen organisaatiorakenteen kehittäminen 3. viraston johtamistasojen tarkastelu 4. tasapuolisen palvelun varmistaminen hajautetulla organisaatiolla. 18

19 19

20 Puhelin Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio Työsuojelun käyntiosoite Kuopiossa: Vuorikatu 26 A Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön käyntiosoite: Puistokatu 29 Postiosoite: Itä-Suomen aluehallintovirasto, PL 50, Mikkeli 20