Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi
|
|
- Onni Aki Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen
2 2 Lauri Penttinen
3 Keski-Suomen energiatase 2012 Öljy 4,1 TWh Kivihiili 0,16 TWh Teollisuus Sähkö 47 % Prosessilämpö 53 % 8,7 TWh Turve 1,9 TWh 3 Puupolttoaineet 4,5 TWh Mustalipeä 2,6 TWh REF ja muut 0,11 TWh Vesivoima 0,20 TWh Tuontisähkö 4,2 TWh Rakennusten lämmitys 4,9 TWh Kaukolämpö 51 % Puu 13 % Öljy 18 % Sähkö 17 % Muu sähkönkulutus 1,4 TWh Asuminen ja maatalous 60 % Palvelut ja rakentaminen 40 % Tieliikenne Bensiini 40% Diesel 60 % Yhteensä 17,8 TWh 2,7 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,4 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)
4 Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus lämmityksessä Tekniset lähtökohdat ja käyttäytyminen Huoneistojen ja muiden tilojen lämpötilat Lämmitysverkoston perussäätö ja lämmityksen säätökäyrä Tiiveys ja ilmanvaihto Lämmin käyttövesi käsitellään veden koulutuksen yhteydessä Kulutusseuranta ja normitus Kotitehtävä: kulutuslukemat ja kiinteistökierros 4 Lauri Penttinen
5 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset 5 Lauri Penttinen
6 Lämmitystavat Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maalämpö Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet 6 Lauri Penttinen
7 Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty -vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 7
8 Lämmityksen markkinaosuudet (Asuin- ja palvelurakennukset) 8 Wilhelms
9 9 Lauri Penttinen
10 Lämmitystapojen ominaispäästöjä Lähde: Laskelma lämmityksen päästöistä (Pöyry, Öljyalan Palvelukeskus) 10 Lauri Penttinen
11 11 Lämmitystapojen vertailua
12 Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö jaetaan kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan ºC välillä, alimmillaan se on kesällä jolloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee ºC välillä. 12
13 Kaukolämpö -Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen erillistuotantoon verrattuna (erillistuotanto = lämpöä ja sähköä tuotetaan erillisissä laitoksissa) 13 Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala
14 Yhteistuotanto säästää polttoaineita (Verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon) 100 TWh/a Polttoaineen kulutus ilman yhteistuotantoa Toteutunut polttoaineen kulutus säästö yhteistuotannosta Energiateollisuus 2013
15 Sähkön ja kaukolämmön polttoaineet Jyväskylässä (Jyväskylän Energia) 15 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti 2013
16 Kaukolämmön hinta Suomessa (keskihinta sekä minimi- ja maksimiarvot, sis. alv) /MWh Energiiateollisuus,Wilhelms 2014
17 Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovitun tilausvesivirran tai tilaustehon mukaan, eli tärkeää että tämä vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta! 17 Lähde: Kiinteistöliitto (2013)
18 Kaukolämpölaitteisto 18 Lauri Penttinen Kuva: Jyväskylän Energia
19 VTT Webdia -lämmitysjärjestelmät Nettipohjainen kuvaus lämmitysjärjestelmien toiminnasta (kaukolämpö, öljy ja sähkö) Yleistietoa, toiminta-animaatiot, huolto ja kunnossapito sekä vian etsintä 19 Lauri Penttinen
20 Energiankulutuksen pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattaviayleensämuiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila
21 Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 21 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)
22 Mihin lämpö karkaa? (Lämpöenergiatase, tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 22
23 Mihin lämpö karkaa (Lämpöenergiatase, tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 23
24 Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia 24 Lauri Penttinen
25 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 25
26 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan (yleensä) varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 26
27 Työkaluja ja tietoa energiaremonttien suunnitteluun Ympäristöministeriön verkkopalvelu asuinrakennusten ylläpitoon ja korjauksiin: Lämmitystapojen kannattavuusvertailu Energiakorjausten kannattavuuslaskuri n_energiakorjauksien_toimenpidelaskuri + Kysy kulloinkin voimassa olevat avustukset kunnasta, sekä 27 Lauri Penttinen
28 Miten säästää lämmityksessä? - Käyttäytyminen, säätö ja huolto Ekspertin tiedotus&valistus ja havainnointi Oikeat sisälämpötilat (asukkaat ja huolto) Lämmitysverkoston säätökäyrä (huolto / isännöinti) Patteriverkoston perussäätö (huolto / isännöinti) Patteritermostaattien käyttö ja toiminta (asukkaat, huolto/isänn) Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden kunnon seuranta ja korjaus (asukkaat, huolto/isänn) Ilmanvaihdon ja tuuletuksen oikea käyttö (asukkaat ja huolto) Ilmanvaihdon puhdistus, säätäminen (huolto/isänn) Kaukolämmön laitteiden / lämmityskattilan laitteiden kunnostus tai uusiminen (huolto/isänn) Kaukolämmön tilaustehon tarkistaminen (huolto/isänn) 28 Lauri Penttinen
29 29 Lauri Penttinen
30 30 Lauri Penttinen
31 Oikeat sisälämpötilat C terveellinen ja viihtyisä sisälämpötila C koneellisen tuloilman sisäänpuhalluslämpötila lämmityskaudella, kesäisin lämmitysvastus pois päältä Csuositeltu märkätilojen lattialämmityksen lämpötila (Lämpötila sopiva kun lattia ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä) C onmakuuhuoneen sopiva lämpötila 5-12 C riittää varastoissa ja autotallissa 17 C talon rappukäytävissä ja tuulikaapeissa riittävä Sisälämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti mittaamalla tai asukaskyselyjen avulla 31
32 Oikeat sisälämpötilat 32 Oikea sisälämpötila: parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaaparempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna-tai ovitiivisteet
33 Kerrostalon lämmitysjärjestelmä (vesikeskuslämmitys) 33 Lauri Penttinen
34 Sisälämpötila ja patterit Patteritermostaatit ohjaavat lämmitystä - kun huonelämpötila ylittää asetusarvon (esim. 21 C), termostaatti sulkee veden kierron patterissa Mittaa huonelämpötila keskeltä huonetta ja säädä termostaattia Älä peitä termostaattia Älä koske esisäätöarvoihin Vaikka patteri tuntuu kylmältä voi huonelämpötila olla sopiva! Jos vain yläosa lämmin, toimii patteri oikein Jos jatkuvasti alaosa lämmin ja yläosa kylmä (tai loriseva ääni), patteri pitää ilmata 34
35 Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Epätasaiset lämpötilat tai tasaisesti liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia 35
36 Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille. 36 Lauri Penttinen
37 Lämmityksen säätökäyrä -liian jyrkkä Lähde: Energiateollisuus, Käytä kaukolämpöä oikein -esite 37 Lauri Penttinen
38 Lämmityksen säätökäyrä -liian loiva 38 Lauri Penttinen
39 Lämmityksen säätökäyrä -liian lämmintä koko ajan 39 Lauri Penttinen
40 Lämmitysverkoston perussäätö 40 Lauri Penttinen
41 41 Lauri Penttinen
42 Lämmitysverkoston perussäätö Arvioiden mukaan Suomen asuinrakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty jopa 75 % (Motiva) Perussäädön myötä huoneistojen lämpötilat tasapainotetaan halutuiksi Yli-ja alilämpötilat tasaantuvat asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy jopa % Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiahukka pienenee Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken. Motiva-1-laatujärjestelmä perussäädölle 42 Lauri Penttinen
43 Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita Ilmanvaihto merkittävä energianhukka, jota tarvitaan mutta viisaalla käytöllä voidaan myös säästää 43
44 Ilmanvaihto ei aina ole kunnossa Monissa kerrostaloissa sisäilman laatutaso on heikko. Tämä näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana ovat myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat monesti väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja - tehot ja puutteelliset siirto-ja korvausilmareitit. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin. Lähde: Energiaeksperttien koulutusmateriaali
45 Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit 45 Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine-ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilman jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla sisäänpuhalluslämpötila nostetaan sopivaksi (15-17 C lämmityskaudella)
46 Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali % (huomioitava myös kulutettu sähkö) Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti , taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 46
47 Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä Toisaalta liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa! 47
48 Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmän tyyppi Huolehditaan koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa 48 Lauri Penttinen
49 Ilmanvaihto ja tuuletus -säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15) 49 Lauri Penttinen
50 Ilmanvaihto ja tuuletus liikaa lämpöä? Hoida jäähdytys perinteisin keinoin Verhot ja kaihtimet suojaavat auringolta Tuuletus varjon puolelta ja öisin tuo viileää ilmaa sisätiloihin Tehostettu koneellinen ilmanvaihto öisin viilentää tehokkaasti Vähennä rakennuksen sisäisiä lämmönlähteitä Sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. 50
51 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Energiatehokkaassa asumisessa hyvä ilmanpitävyys (tiiveys) tärkeää Tiiviissä talossa ilmanvaihto toimii hallitusti Hallitsemattomat vuodot lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa, mikä aiheuttaa sisälämpötilan nostoa ja edelleen lisää kulutusta Jos ilmaa vaihtuu vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat Poisto- ja korvausilmaa ei saa tukkia 51 Lauri Penttinen
52 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta 52 Lauri Penttinen
53 53 Lauri Penttinen
54 Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Tiivistyksen jälkeen suoritettava IV:n tasapainotus ja säädettävä huoneilmamäärät. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 54
55 Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin 55 Lauri Penttinen
56 Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta. 56 Lauri Penttinen
57 ja vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä, ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään (Kesällä toisin päin jos huoneisto lämpenee liikaa) 57 Lauri Penttinen
58 Ikkunat huurussa? Ulkolasi jäätyy tai kostuu Liian tiivis ulkopuite: ulkopuitteen ylä-ja alaosan tiivisteestä leikataan muutaman sentin pätkä pois -ilma pääsee kiertämään lasien välissä Sisäpuolinen lasi kostuu Yleensä ilmanvaihto riittämätön: poistoilmaventtiilit suljettu, hormit tukossa tai korvausilmaa ei riittävästi Sisälasin ulkopinta/välilasi kostuu Sisälasin kiinnityksen kitti kulunut pois / tiiviste vuotaa, ja välitilaan pääsee kosteutta: korjataan kitti tai tiiviste 58 Lauri Penttinen
59 Esimerkkejä energiaekspertin toimista, lämmitys Toimenpiteistä sovitaan taloyhtiön kanssa Tiedotus: Energiatehokkaan lämmityksen käytön ohjeet, huomautukset havaituista ongelmista Ohjeet ilmoitustaululla ja asuntoihin Tiedottaminen asukaskokouksissa Havainnointi ja mittaus: sisälämpötilat, ilmanvaihto, ilmavuodot (vetoisuus) Sisälämpötilat: käytävät, yleiset tilat ja huoneistot Ikkuna/ovitiivisteiden kunto, ilmavuodot / vetoisuus, patteritermostaattien toiminta, IV-venttiilien puhtaus ja säädöt Ekspertin ja hallituksen toimesta, tai kannustamalla asukkaita havainnointiin Ilmoitukset havaituista puutteista huollolle 59
60 60 Lauri Penttinen
61 Lämmönkulutuksen seuranta Lämmönkulutuksen mittaus ja seuranta Kaukolämpötaloissa kulutuslukemat ja raportin saa energiayhtiöltä (Jyväskylän Energia) tai isännöitsijältä Öljy-ja puulämmitteisissä käytetyn polttoaineen mukaan * hyötysuhde (yleensä %) Sähkölämmitteisissä: sähkön kokonaiskulutus josta vähennetään kiinteistösähkö ja käyttäjien laitesähkö Lämmön kulutukselle tehtävä normitus (sääkorjaus) jotta vertailukelpoinen vuodesta/kuukaudesta toiseen Onko taloosi jo tehty energiatodistus tai energiakatselmus? 61 Lauri Penttinen
62 Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä ja paikkakunnasta riippumattoman kulutuslukeman korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia. 62 Lauri Penttinen
63 Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden ( ) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)
64 Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta 64 Lauri Penttinen
65 Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) kwh vuonna 2010 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4851 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 5403 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4851 / 5403 * ( kwh kwh) kwh = kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille -esim. kertoimet Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96 65 Lauri Penttinen
66 66 Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys
67 = Taloyhtiö (2013 koulutus) = JVA (2012 koulutus) = JYY (2012 koulutus) Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys 67
68 Tietolähteitä Motivanenergiaeksperttiaineistot Luentomateriaali Motivan energiaeksperttitiedotteet ja vuosikalenteri oiminta/energiaekspertin_tukimateriaalit Kodin energiasta Lauri Penttinen
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Taustaa lämmitysmuodoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten
LisätiedotEnergiakustannukset kuriin vinkit omakotitaloille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiakustannukset kuriin vinkit omakotitaloille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Kuinka säästää energialaskussa?
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2 Energiatehokkuus kokonaisuudessaan huonoa 3 4 5 Sisältö Taustaa lämmitysmuodoista
LisätiedotEnergiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö
LisätiedotEnergiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan
LisätiedotSaako sähköllä lämmittää?
Saako sähköllä lämmittää? Pirkko Harsia Yliopettaja, TkL Mitä tarkastellaan? Päästöt? Hinta? Energiatehokkuus? Tarpeet? Kulutus? Energian siirto? Lämmitysjärjestelmä? Mikä on hyväksyttävää sähkön käyttöä?
LisätiedotTARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli
TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden
LisätiedotJVA energiankulutus ja säästömahdollisuudet Syksy Keski-Suomen Energiatoimisto
JVA energiankulutus ja säästömahdollisuudet Syksy 2013 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 28.11.2013 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotVINKKEJÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
VINKKEJÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Yleistä valinnasta Lämmitystapojen vertailua Päälämmitysjärjestelmät
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotEnergia on elämää käytä sitä järkevästi
ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 C 40420 Jyskä. 179-401-0017-0540-3 / Talo C 1997. Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 C 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo C 997 Rivi-
LisätiedotTIETOKANSIO Energiatehokas rakentaminen. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
TIETOKANSIO Energiatehokas rakentaminen Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Sisältö Miksi rakentaa energiatehokkaasti? Termit tutuiksi Mikä on matalaenergiatalo?
LisätiedotLämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti - tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Miksi energiaeksperttejä? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 110 Talonpojantie 5 AB Talonpojantie 5 00790, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 0 Talonpojantie 5 AB Talonpojantie 5 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 975 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 266 Maakaari 6 talo 1 Maakaari 6 00790, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 66 Maakaari 6 talo Maakaari 6 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka
ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä
LisätiedotTERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN.
TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN. Helsingin Energia on energiatehokkuuden edelläkävijä ja yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä energiayhtiöistä. Palvelemme noin 400 000 asiakasta Suomessa ja
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS Sisarustentie 2, Serkustentie 1 Sisarustentie 2 A 00430, Helsinki. Luhtitalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Sisarustentie, Serkustentie Sisarustentie A 0040, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 987 Luhtitalot
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotLuku 5 Lämmitys. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 5 Lämmitys Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Kaukolämmitys Sähkölämmitys Lämpöpumppulämmitys Talokohtainen lämmitys Lämmitystavan valinta Lisätietoja
LisätiedotENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut
LisätiedotMaalämpöjärjestelmän hankinta. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Maalämpöjärjestelmän hankinta Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Yleistä Maalämpö sopii useimpiin kohteisiin, missä on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä
LisätiedotMiten asua vanhassa talossa energiataloudellisesti?
Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Hämeenlinna Miten asua vanhassa talossa energiataloudellisesti? Kati Lahtinen FM, rakennuskonservaattori (AMK) Lunette rakennusperinnepalvelut Lunette rpp UUSI KIRJA: Viri
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotRakentamisen ja asumisen energianeuvonta Keski-Suomessa. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto
Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Keski-Suomessa Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto Energianeuvonta Keski-Suomessa Rakennusten energiatehokkuus Lämmitystavat Kodin
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 225 kwh E /m²vuosi 24.3.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Pihlajavedentie 9 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740---0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotOulun Energia Kaukolämpö
Oulun Energia Kaukolämpö Lämpöä uuteen kotiin Raija Fyrstén 28.9.2012 Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto avainasemassa Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaisuudessaan Toppilan voimalaitoksissa energia-taloudellisesti
LisätiedotENERGIATODISTUS. Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 12 91200 Yli_Ii, Oulu. 564-422-17-71 tontti 3 1963 Kahden asunnon talot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 96 Kahden
LisätiedotEnergiansäästö kotona ja uudistunut energiatodistus. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiansäästö kotona ja uudistunut energiatodistus Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Rakennusten energiankulutus
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotTIETOKANSIO Lämmitystavan valinta. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
TIETOKANSIO Lämmitystavan valinta Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Sisältö Yleistä valinnasta Lämmitystapojen vertailua Päälämmitysjärjestelmät Lisälämmitysjärjestelmät
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotConsti yhtiöt. kaikki korjausrakentamisen constit
Consti yhtiöt kaikki korjausrakentamisen constit CONSTIN HUOLTO- JA YLLÄPITOPALVELUT Talotekniset huolto-, korjaus- ja asennuspalvelut Putki- ja lämpöjohtotyöt Ilmanvaihdon huolto, säätö ja nuohous Jäähdytys
LisätiedotSÄÄSTÄ KOTIA KORJAAMALLA. Hannu Kääriäinen, 040-5857534, ,
, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Mitä halutaan korjata? Korjataanko rakenteita, tekniikka, pintamateriaaleja. Onko jotakin pakko korjata, vauriot, hajuhaittaa yms. Huomioidaanko rakenteen
Lisätiedot1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen:
1.1 Perustiedot Ohjeita lomakkeen täyttämiseen: Ilmoita, miltä vuodelta kulutustiedot ovat ja, onko lämmön ominaiskulutus lämmitystarvekorjattu (kohdat 16,17 ja 19). Mikäli tieto on saatu suoraan isännöintitodistuksesta,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Osoite:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Asuinkerrostalot (yli 6 asuntoa) Osoite: Piilipuuntie 1 C-D 02200 ESPOO Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 2012 Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotEnergiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Osoite:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Asuinkerrostalot (yli 6 asuntoa) Osoite: Piilipuuntie 1 A-B 02200 ESPOO Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 2012 Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotMiksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotKOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito
KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto
LisätiedotLämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla
Terminen energia - lämpöpumput, SULPU - mitä geoenergia on? GTK - S-ryhmän maailman suurin sovellus, Adven Oy - Deep Heat projekti, ST1-Fortum Jussi Hirvonen Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja
LisätiedotWise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7
Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Väinölänkatu 7 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja korjaustarpeista 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista
LisätiedotTIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
LisätiedotTaloyhtiön lämmitysjärjestelmät ja lämmönsäästökeinot. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Taloyhtiön lämmitysjärjestelmät ja lämmönsäästökeinot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa kansalaisille
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotEnergiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011
Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 21600 Parainen. Asuntojen lukumäärä: 1
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erilliset pientalot (enintään 6 asuntoa) Osoite: Valoniemenkuja 5 21600 Parainen Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Asuntojen lukumäärä: 1 2012 Energiatodistus perustuu
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotTIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT
LisätiedotTaloyhtiön ensiaskeleet. energiatehokkuuteen
Taloyhtiön ensiaskeleet energiatehokkuuteen Ilmanvaihto takaa asumisterveyden ja -viihtyvyyden Meistä jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan ilmanvaihdon oikeaan toimintaan. Havainnoi seuraavia asioita
LisätiedotTerveen talon ilmanvaihto
Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista
LisätiedotSertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 2 (2) Sertifioitu asunnon ilmanvaihtokone täyttää alla esitetyt vaatimukset.
Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 1 (2) Fair 120 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotPientalon ja taloyhtiön energianiksit. Keski Suomen Energiatoimisto
Pientalon ja taloyhtiön energianiksit Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski Suomessa Kuinka säästää energialaskussa? Energiaremontit
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen
LisätiedotVARAA OMASI. muovitontalo.fi AJOISSA! HIRSIRIVITALO. Lahnajärvenkatu 17, Laukaa
VARAA OMASI AJOISSA! muovitontalo.fi ENNAKKOMARKKINOINNISSA HIRSIRIVITALO Lahnajärvenkatu 17, Laukaa Hirsi on ollut aikojen alusta asti ihmisten asuntojen perusmateriaali. Hirsi on ekologinen ja hengittävä.
LisätiedotEnergia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?
Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90
LisätiedotIlmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa
LisätiedotLämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.
LisätiedotSertifikaatti Nro C324/05 2 (2) Sertifikaatin voimassaolon ehdot:
Parmair Iiwari KxSK(E) Parmair Iiwari KxSK(E) Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari KxSK, KxSOK ja KxSEK Sertifikaatti Nro C324/05 1 (2) Parmair Iiwari KxSK (KxSOK, KxSEK) on tarkoitettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
Lisätiedot