Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä. Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto 1

2 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten energiankulutuksesta Rakennusten energiatehokkuus Määräykset Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Energiatehokkuuden parantaminen Lämmitystavat Kotitalousvähennys ja energia-avustus 2

3 Kuluttajien energianeuvonta Keski- Suomessa Keski-Suomen Energiatoimisto tarjoaa vuosina kuluttajien energianeuvontaa Keski-Suomessa (Energiaviisas kuluttaja -hanke) Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kansallista energianeuvonnan toteutusta Tavoitteena on tarjota kuluttajille luotettavaa, puolueetonta ja helposti saavutettavaa tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta arjen keskeisiin valintoihin Neuvontapiste Keski-Suomen Energiatoimisto -sivut, sekä puhelin ja sähköposti 3

4 Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 4

5 Energian hinta tulevaisuudessa? 5

6 Suomen energian loppukulutus ja säästötavoitteet , TWh TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

7 Mistä muodostuu suomalaisen päästöt? Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Rakennusten energiatehokkuudella voidaan saavuttaa jopa neljännes tarvittavista päästövähennyksistä 7

8 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon ja taloyhtiön suurimpia kulueriä 8

9 Kerrostalon lämpöenergiatase (Tyypillinen kerrostalokanta) 9

10 Rivitalon lämpöenergiatase (Tyypillinen rivitalokanta) 10

11 Pientalon lämpöenergiatase (Jari Hokka, Omakotiliitto) 11

12 Suomen rakennuskannan lämmitysenergiankulutus

13 Tilojen lämmitysenergian kulutus, esimerkkejä (kwh/m 2 ) 13

14 Rakentamisen energiatehokkuus - Lähtökohtana määräykset Uudisrakentamisen energiatehokkuuden vaatimukset määritellään ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä - määräykset tiukentuvat Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudet rakennukset nollaenergiataloja 2021 Jatkossa tulossa myös korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset Energiatodistus - ei aseta vähimmäisvaatimuksia, mutta kertoo millainen on lopputulos 14

15 Energiatodistus Rakentamismääräykset asettavat minimivaatimukset sille kuinka energiatehokkaasti tulee rakentaa Energiatodistus kertoo, kuinka energiatehokas rakennus on (A - G) Nykynormien mukainen talo saa B tai C -luokan todistuksen Matalaenergiatalo Normitalo 2010 Normitalo

16 Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 16 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)

17 Rakennusten energiatehokkuus - Tekniset lähtökohdat, rakenteet & talotekniikka Ulkovaipan hyvä lämmöneristävyys (lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot ) Ulkovaipan hyvä tiiveys (n 50 -ilmanvuotoluku) Toimiva ilmanvaihto ja sen lämpöhäviöiden minimointi (ilmanvaihdon lämmön talteenotto) Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmän häviöiden minimointi (jakojohtojen ja varaajien hyvä eristäminen) Sisälämpötilan hallinta: auringon säteilyn ja sähkölaitteiden lämpökuormien hallinta, rakenteiden lämmönvaraavuus Energiatehokkaat kodinkoneet, sähkölaitteet ja valaistus Kyseessä siis kokonaisuus, joka asettaa lähtökohdat asumiselle ja ylläpidolle 17

18 Energiatehokkuuden parantaminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Kiinteistön hallittu energiankäyttö: sisälämpötila, IV, käyttövesi, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, IV:n ja lämmityksen perussäädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Suuremmat energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, IV:n lämmön talteenotto - yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Päälämmitysjärjestelmän vaihto 18

19 Arvioita energiakorjausten säästöistä 19

20 20 Ylläpito ja asukkaat vaikuttavat

21 Kodin energiansäästön TOP 5 1. Seuraa huonelämpötilaa. Hanki tarkka lämpömittari ja sijoita se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle. Lämpötilan tulisi olla C 2. Tuuleta rivakasti ristivedolla, noin 5-10 min. riittää 3. Ota tavoitteeksi alle viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien veden käytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta 4. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi, säästät vettä noin 4-5 litraa/kerta. 5. Helpoin tapa säästää sähköä on sammuttaa turha valaistus ja virta tarpeettomista sähkölaitteista - myös valmiustila!

22 Lämmitystavan valinta Öljy Monipolttoaine Puu, pelletti Kaukolämpö Aurinko Maa- ja poistoilmalämpöpumput Sähkö Ilmalämpöpumput, ilmasta-ilmaan ilmasta-veteen Varaavat ja pellettitakat 22 22

23 Lämmitysmuodon merkitys suuri Energiatehokkuuden ohella lämmitystapa vaikuttaa ratkaisevasti talon elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin Hankinta- ja käyttökustannukset sekä mahdolliset huollot investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset muutos pitkällä aikavälillä Otettava huomioon myös käytettävyys ja asumismukavuus Lämmitystavan ympäristönäkökulma - uusiutuvalla energialla pienemmät ympäristövaikutukset Olemassa olevissa rakennuksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönjako - vesikiertoinen vai kuiva 23

24 Tärkeitä seikkoja valinnassa Mitä enemmän talo kuluttaa energiaa, sitä kannattavampaa on valita lämmitysjärjestelmä, jonka käyttökustannukset ovat pienet Pieneen ja vähän energiaa kuluttavaan taloon on taloudellisinta valita investointikustannuksiltaan edullisempi lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kustannukset: investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset energianhinta ja sen muutos pitkällä aikavälillä 24

25 Tärkeitä seikkoja valinnassa Selvitä saatavilla olevat lämmitysmuodot sekä näiden hankintahinta ja käyttökustannukset Yleensä koko järjestelmän kunnostus kannattaa, uusissa tärkeää päälämmitysjärjestelmän valinta Hankinnan vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien vuosien päähän Tee vertailuja, mikä on juuri sinulle edullisin ja sopivin? Katso vertailuja ja laskuri 25

26 Tärkeitä seikkoja valinnassa Hyvän ja luotettavan urakoitsijan löytäminen Lämmitysjärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen tarvitaan ammattilainen Pyydä urakasta 2-3 tarjousta Pyydä kirjallinen tarjous, jossa myös aikataulu Vertaa tarjousten töiden ja tarvikkeiden yhtenevyyttä Mahdollinen suunnitelma ja tarvikelista auttaa tarjouksilla samat lähtökohdat Järjestelmän ja komponenttien takuut Tiedustele urakoitsijan referenssejä Saako järjestelmän avaimet käteen -periaatteella? 26

27 Lämmitysmuotojen vaihtoehtoja Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, klapikattila, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu (tilojen sähkölämmityksen korvaaminen) Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka (tilojen sähkölämmityksen korvaaminen) Aurinkokeräimet (lähinnä kesäinen käyttövesi) 27

28 Päälämmitystapojen vertailua 28

29 Esimerkkejä lämmitysmuotojen investointi- ja energiakustannuksista (Uudispien-/rivitalo, alv 23 %) Lämmitysjärjestelmä Investointi Ostoenergian hinta KL / Pelletti / Sähkö Hyötysuhde (%) Kaukolämpö 110 m /MWh 99 (lämmönvaihdin) Kaukolämpö 750 m /MWh 99 Pelletti 110 m /MWh 85 % Pelletti 750 m /MWh 85 % Maalämpö 110 m /MWh 3,0 COP Maalämpö 750 m /MWh 3,0 COP Ilma-vesi LP 110 m /MWh 1,7 COP Ilma-vesi LP 330 m /MWh 1,7 COP Sis. tarvittavat laitteet ja asennuksen, pelletissä lisäksi varastotilat 29

30 Esim. uusi 150 m 2 matalaenergiatalo, (laskenta-aika 15 vuotta) Kulutus 13 MWh Sähkö 13,5 c/kwh, nousee 7,9 %/a Kaukolämpö 8 c/kwh, nousee 7 %/a Öljy 10,3 c/kwh, nousee 8,3 %/a Huomioitu vesikiertoisen lattialämmityksen investointi 4000 Ei huomioitu korkokustannuksia (noin , kun laina -aika 7 vuotta ) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 30

31 Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, öljylämmitys 27 MWh, sis. alv) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 31

32 Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, varaava sähköl. 27 MWh, sis. alv) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 32

33 Kotitalousvähennys ja energiaavustus Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan Tuki 60 % työn osuudesta (2011, muuttuu jatkossa) Pientalojen energiaremontit ja lämmitystapamuutokset Lisäksi kunnalta energia-avustusta (ARA, vaihtelee vuosittain) Pientaloille lämmitystapamuutosten laite- ja materiaalikustannuksiin Taloyhtiöille energiaremontteihin ja lämmitystapakustannuksiin Kannattaa seurata tilannetta ja kysyä kunnalta/kaupungilta ajoissa! 33

34 Yhteenveto Seuraa kulutusta (lämpö, sähkö, vesi) ja vertaile Säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla varmistetaan rakennuksen energiatehokas toiminta Asumisen kulutustottumuksilla saa helposti säästöjä Suuremmat energiaremontit tehokkaita muihin korjauksiin yhdistettynä (ikkunat, ulkoseinät, IV) Lämmitystavan muutoksella edullisempaa energiaa Selvitä energia-avustukset ja kotitalousvähennyksen käyttö 34

35 Lisää tietoa Katso neuvontatietoa ja -tapahtumia Keski-Suomen Energiatoimisto Tietoa rakentamisesta ja lämmitystavoista Tietoa kodin energiatehokkuudesta Tai kysy meiltä suoraan Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen Tietoa korjausrakentamiseen 35