Juankosken kaupunki Talousarvio vuodelle 2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Talousarvio vuodelle 2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kh Kv

2 2 Sisällysluettelo TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 4 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalouden näkymät 5 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 7 JUANKOSKEN TILANNE 8 Yleistä 8 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne 12 Juankosken kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus 12 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 13 Verotulot 16 Valtionosuudet 17 Tilikauden tulos 18 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus KAUPUNGINHALLITUS Yleishallinto Yleinen elinkeinotoimi Ateria- ja puhdistuspalvelu SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi 31 Ympäristöterveydenhuolto Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Tekninen ltk/ laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos 48

3 Juka-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty taseyksikkö 51 TULOSLASKELMA 54 INVESTOINTIOSA 57 RAHOITUSLASKELMA 59 KONSERNITAVOITTEET 62

4 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE 4 Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa ja suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisuja velkakriisin hoitamiseksi on tehty koko syksyn, minkä osaltaan toivotaan rauhoittavan rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaat. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosenttia. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollista, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin kasvoivat. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperinä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä.

5 5 Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan suuntaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntatalouden näkymät Valtion budjettikehyksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin n. 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittämien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää edelleenkin jatkuvaa tiukkaa budjettikuria ja menojen seurantaa. Kuntien toimintamenojen arvioidaan Kuntaliiton ennusteen mukaan kasvavan vuonna 2012 n. 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen kolmeen prosenttiin, mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenee noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien arvioidaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvua.

6 6 Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kolmienkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa arvioidaan kuntien yhteenlasketun lainakanan olevan 13,22 mrd.euroa, joka on 1,0 mrd.euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

7 7 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupungin visio vuodelle 2017 on: Juankoski on elinvoimainen asukkaittensa hyvinvointia palveluillaan tukeva kuntayhteisö Vision toteutumisessa kannattaa ottaa huomioon, että vuosien investointeihin joudutaan ottamaan lainoja vuodesta 2009 alkaen (laina-aikaoletus 10 v), joiden lyhennykset asettavat haasteen vuosikatteelle vuosina Velkaantuminen ja tasapainottaminen on hallittavissa vain, jos vuosikate saadaan pysymään tarpeeksi korkeana ja investoinnit ovat alhaisia vuodesta 2011 alkaen. Tasapainotus vaatii kuitenkin verojen korotuksia jopa enemmän kuin suunnitelmassa on. Jäljempänä mainituilla strategisilla tavoitteilla tähdätään nimenomaan talouden tasapainottumiseen, joka on visionkin toteutumiselle ehdoton edellytys. Vision toteutumiseen pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden toteuttamisella kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia yhteistyöratkaisuja edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso ei ylitä Pohjois-Savon kuntien keskiarvoa yhtenäkään toimintavuonna kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen vuoden 2009 tasolla ja pksektorin monipuolistumiseen kaupungin pitkäaikaisen lainan määrä alkaa pienentyä vuoden 2010 tasosta (n. 22,0 milj. euroa) vasta vuodesta 2012 alkaen. Lyhytaikaista lainaa käytetään vain maksuvalmiuden ylläpitoon sen jälkeen, kun vuodelta 2010 siirtyneet investoinnit on saatettu loppuun vuonna Strategiset tavoitteet on syytä säilyttää muuttumattomina ainakin vuoteen 2013 asti ja ne on otettava huomioon kullakin toimialalla vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveroprosentin nosto 21 prosenttiin vuonna 2011 ei juuri jätä hinnoitteluvaraa tuleville vuosille. Kiinteistöveroprosentteja on kuitenkin syytä tarkastella suunnitteluvuosina sekä maksut ja taksat on pidettävä ajan tasalla.

8 8 JUANKOSKEN TILANNE Yleistä Väestö Juankosken väestökehitys v sekä kehitysnäkymäarvio vuoteen Toteutunut Kehitysnäkymäarvio 2000-luvun pohjalta Tilastokeskuksen ennuste vuodelta Vuoden 2010 lopussa Juankosken kaupungin väestön määrä oli 5170 henkeä. Vuonna 2010 väestö väheni 104 hengellä. Vähennys johtui kuolleisuuden enemmyydestä (39) sekä lähtömuutosta (71). Juankosken väestön määrä on ollut aleneva koko 2000-luvun. Väestön väheneminen on nähtävissä myös vuoden 2011 väestön ennakkotilastoissa. Vuoden 2011 väestömuutos on yllättänyt kaupungin positiivisesti. Lokakuun lopussa 2011 väestömuutos on ollut negatiivinen 11 asukasta. Lokakuun lopussa syntyneiden enemmyys oli -7, kuntien välinen nettomuutto -16 ja nettomaahanmuutto 12. Vertailutietona tammi - lokakuu 2010 oli -97 asukasta. Mikäli väestömuutos jatkuu samansuuntaisena vielä vuoden loppuun saakka, on Juankosken asukasluku arviolta 5159 asukasta eli väestön määrässä ei olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, jos huomioi Pohjois-Savon kuntien tilanteen kokonaisuutena. Tilastokeskuksen pitkät ennusteet ovat olleet asukasluvun muutoksen suhteen positiivisempia. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella on arvioitu, että Juankosken asukasluku vuoden 2014 lopussa olisi 4925 asukasta, mutta mikäli väestön väheneminen on samansuuntaista kuin vuonna 2010 asukasluku jää alle 4900 asukasta vuoden 2014 lopussa. (Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet 2010.)

9 9 Vuoden 2012 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2009 osalta ja vuoden 2010 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin vuonna 2011 asukasluvun muutos olisi arvioitua pienempi. Lokakuun asukasluvun muutoksen perusteella on tehty karkea arvio asukasluvun muutoksesta suunnitelmavuosille, joka perustuu pelkkään tilastolliseen olettamukseen. Asukasluku * 2012* 2013* 2014* 2015* Juankosken kunnan ikärakenne Väkiluku yht Huoltosuhde 46,7 52,5 57,7 57,0 58,6 Juankosken väestöllinen huoltosuhde 58,6 % on väestöstä laskettu. Väestöllinen huoltosuhde vertaa lasten (0-14-vuotiaiden) ja vanhuseläkeläisten (65-vuotta täyttäneiden) määrää työikäisten määrään (15-64 v.) väestöstä. %-osuus väestöstä ,2 18,7 16,5 13,6 13, ,1 65,6 63,4 63,7 63, ,6 15,7 20,1 22,7 23,69 Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on jatkuvasti maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea.

10 Työpaikat Työvoima 10 Työllisyys ja työpaikat Työllinen työvoima Alueella asuva työllinen työvoima vv Juankoski Koillis-Savo Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus. Alueella asuvan työvoima on vähentynyt Juankoskella vuosina ja koko Koillis-Savon alueella 271. Työpaikat Työpaikat Työpaikat Juankoski Koillis-Savon seutukunta Juankosken työpaikat ovat vähentyneet vuodelta 2008 vuoteen työpaikkaa ja koko Koillis-Savon alueella 313 työpaikkaa. Kartonkitehtaan jatkaminen näkyy työpaikkatilastoissa viiveellä. Tehtaan käynnistyminen parantaa työpaikkatilastoja vuodesta 2011 alken.

11 % 11 Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun 2011 työllisyyskatsaus Työttömien työnhakijoiden määrä syyskuun lopussa mukaan lukien lomautetut oli 8,5 % vähemmän, kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Työttömyyden alentuminen johtui suurimmalta osaltaan lomautusten purkautumisesta, mutta ilman lomautettujakin työttömyys väheni 7,0 %. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä aleni viime vuoden syyskuuhun verrattuna 16 kunnassa. Työttömyys aleni eniten Juankoskella (-21,5, %), Tervossa (-19,4 %) ja Tuusniemellä (-17,6 %). Selvästi korkein työttömien osuus työvoimasta oli Varkaudessa 14,0 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli edelleenkin Sisä-Savossa. Työllisyyden kehittymisen näkymät heikkenevät hiljalleen. Työttömyys näyttäisi vielä alenevan, mutta erityisesti vuoden vaihteen jälkeen selvästi hidastuttavalla tahdilla. Kausiluonteinen työttömyys nousee joulu-tammikuuhun saakka nyt alimmillaan olevista lukemista. Ennakkoilmoitusten perusteella lomautusten määrät lähtenevät kasvuun ainakin talvikuukausien ajaksi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt, alenema tulee jatkumaan hyvin hitaana. Työttömyysaste % keskimäärin kk 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Juankoski 11,7 11,0 9,3 10,2 15,9 13,7 11,2 Pohjois-Savo 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 11,0

12 12 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni taloudellisen laman ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssin myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulot kääntyivät laskuun ja vuoden 2009 tilinpäätös oli alijäämäinen 0,825 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätös muodostui odotettua paremmaksi ollen kuitenkin alijäämäinen 0,791 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvio laadittiin tiukan talousraamin puitteissa alijäämäiseksi 0,362 milj. euroa. Hallintokunnat tekivät korjaavia toimenpiteitä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset ovat jääneet vähäiseksi ja kesäkuussa kaupunginhallitus teki päätöksen koko henkilöstön lomautuksesta 14 työpäiväksi. Lomautuksella tavoiteltava säästä on n euroa. Ennakkoarvion mukaan vuoden 2011 tilinpäätös tulee kuitenkin olemaan alijäämäinen. Alijäämä on kasvanut kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta useita satoja tuhansia euroja. Kaupunki on hakenut valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. Päätös avustuksen myöntämisestä annetaan joulukuun alussa ja varmistuu valtuustolle ennen vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet kuluvana vuonna arvioidulla tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen menokehitys on kuitenkin ollut arvioitua suurempaa ja kaupunginvaltuuston vahvistamassa talouden tervehdyttämisohjelmassa pääpaino onkin juuri sosiaali- ja terveystoimen menojen saattamisessa kaupungin taloudellista kantokykyä vastaavaksi. Tasapainoisessa kuntataloudessa vuosikatteella tulisi rahoittaa investointien lisäksi lainojen lyhennykset. Negatiivinen vuosikate on kriisiytymisen merkki ja merkitsee vuotuisien käyttötalousmenojen rahoittamistarvetta lainanotolla. Juankosken taloudellinen tilanne tulee olemaan haasteellinen tulevinakin vuosina. Ottaen huomioon, missä taloudellisessa tilanteessa Suomen kunnat tekevät talousarvioita, ei Juankosken tilanne ole toivoton. Kaupungin on jatkettava määrätietoisesti talouden rakenteiden korjaamista hallitusti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmavuodet tulevat olemaan taloudellisesti vaikeita, vaikka talous on lähtenyt nousuun. Verotuloissa nousun vaikutukset näkyvät viiveellä. Talouskasvun vaimea liikkeellelähtö yhdessä Juankoskelta häviävien työpaikkojen kanssa on aiheuttanut kaupungin tulopohjaan heikkenemistä. Kaupunginvaltuusto onkin linjannut yhtenä talouden tasapainottamistoimenpiteenä kunnallisveroprosentin korottamisen vuodelle ,50 prosenttiyksiköllä sekä korottamalla yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,15 prosenttiyksikköä. Juankosken kaupungin talous Talousarviossa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 1,543 milj. euron vuosikate, jolloin se kattaa poistot. Vuosikatteen riittävyyttä suhteessa poistoihin tarkasteltuna kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelma on asetettu vuosikatetavoitteeltaan vastaamaan talouden tervehdyttämisohjelman mukaista tasoa. Tämä edellyttää, että talousarvion määrärahoissa ei tule ylityksiä ja tuloarviot toteutuvat jopa arvioitua parempana. Suunnitelmavuodet 2013 ja 2014 eivät sisällä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksia. Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2011 lopussa Juankosken kaupungin edellisten vuosien alijäämän ja kuluvan vuoden alijäämän arvioidaan olevan n. 2,3 milj. euroa, jos kaupungille ei myönnetä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kaupungilla on kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää. Kaupunginvaltuuston on hyväksynyt talouden tasapainottamistoimenpiteet, joissa on määritelty yksityiskohtaiset sopeuttamistoimenpiteet toimielimittäin Tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2012 toimintakate tulisi olla 0,462 milj. euroa positiivinen. Laskelmat

13 13 osoittavat, että hallintokunnat eivät ole päässeet tavoitteeseen. Vuoden 2012 talousarvio sisältää kuitenkin ne toimenpiteet, jotka hallintokunnat ovat nähneet mahdolliseksi toteuttaa vuonna Talouden sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan toimenpideohjelman mukaisesti ja tavoitteiden toteutumista raportoidaan kaupunginvaltuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Kaupunginhallitus ei ole antanut toimielimille talousarvioraamia suunnitelmavuosille Vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmaa varten kaupunginhallitus antoi talousarvion valmisteluohjeen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin talouden tasapainottamispaketin, joka ohjaa talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien talouden suunnittelua hallintokunnissa. Tasapainottamispaketissa on yksilöidyt toimenpiteet vuosille Toimintatuotoissa (ulkoiset ja sisäiset) on kasvua n. 12,0 %, joka aiheutuu sisäisten vuokrien käyttöönotosta. Ulkoisissa toimintatuotoissa on laskua 2,29 %. Muutos johtuu mm. yksittäisistä tuloeristä (vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot), joita ei ole vuonna Muilta osin ulkoiset toimintatuotot ovat kuluvan vuoden tasoa. Taksoihin ja maksuihin on tehty sopimusten mukaiset korotukset. Toimintamenoissa (ulkoiset ja sisäiset) on kasvua 2,96 %. Ulkoiset toimintamenoissa vähennystä 0,75 %. Toimintamenoissa on vain 0,258 milj. euroa kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon. Ulkoisista toimintakuluista henkilöstökulut ovat n. 40 %. Henkilöstön palkkakulut on arvioitu korottamalla vuoden 2011 elokuun kokonaispalkkoja 2,2 % vuodelle Suunnitelmavuodet on arvioitu 1,9 %. Henkilösivukulut on arvioitu verohallinnon ja Kunnallisen eläkelaitoksen antamien ennakkotietojen perustella. Kaupungin on huomioitava toiminnassa henkilöstön eläköityminen ja varauduttava hoitamaan tehtäviä myös henkilöstön sisäisillä siirroilla säästöjen aikaansaamiseksi.. Sosiaaliturvamaksu on budjetoitu 2,12 %:n, työttömyysvakuutusmaksu 3,0 %:n, KVTEL- maksu 16,3 %:n ja taloudellinen tuki 0,05 % mukaan. Sen lisäksi talousarvioon on merkitty Kunnallisen eläkevakuutuksen ilmoitusten pohjalta varhaiseläke- eläkemenoperusteisten maksujen arviot. Lukion ja peruskoulun opettajien VEL-eläkemaksu on budjetoitu 19,86 % mukaan. Nuorten opettajien eläkemaksu peritään Kvtel-maksun suuruisena. Tapaturmavakuutusmaksu on arvioitu 0,50 %:n. Henkilöstökulujen kasvu on 8,6 % verrattuna vuoden 2011 muutettuun talousarvioon. Vuoden 2011 muutettu talousarvio sisältää lomautuksesta lasketun säästön henkilöstömenoissa n euroa. Ulkoisissa palveluiden ostossa on vähennystä kuluvan vuoden talousarvioon 8,2 %. Suurin muutos on asiakaspalvelujen ostossa -7,8 %, joka johtuu tasapainottamisohjelman mukaisista toimenpiteistä oikaista vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palveluja laitoshoidosta kotihoidon tukemiseen. Aineissa ja tavaroissa on kasvua 10,9 % ja muutos johtuu mm. energian hinnan korotuksista ja hoitotarvikkeista kotisairaanhoitoon, koska kotisairaanhoito siirtyy perusterveydenhuollosta sosiaalitoimen hoidettavaksi. Avustukset, vuokrat ja muut kulut ovat lähes vuoden 2011 tasossa.

14 14 Vieraan pääoman korot on arvioitu vuosille n. 2,85 3,0 prosentin keskimääräisellä korkokustannuksella. Pitkäaikaisen lainan pääoma pysyy suunnittelukauden loppuun yli 20,0 milj. eurossa. Suunnitelmapoistot ovat arvioitu taseen ja vuosien investointisuunnitelmien pohjalta. Vuoden 2012 talousarviossa ja suunnitelmavuosilla on otettu huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamispaketin toimenpiteet toiminnan muutoksena. Tarkemmin käyttötalousarviota ja taloussuunnitelmaa on kuvattu hallintokuntien esityksissä jäljempänä. Jäljempänä kerrotaan myös tuloslaskelman erien muotoutumisesta. Talousarviorakenne käyttötaloudessa sisältää vastuualueittain esitettynä toiminta-ajatuksen ja yleiskuvan toiminnasta. Toiminnan kehitysarvio on esitetty ottaen huomioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Tekstinä ilmaistut tavoitteet, toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja henkilöstöresurssit on esitetty ennen tuloarvioita ja määrärahoja. Tuloarviot ja määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Käyttötalous Käyttötaloustulojen muutos (ulkoiset ja sisäiset) TA TA 2012 Muutos muutos euroa % Keskusvaalilautakunta ,0 T ilintarkastus ,0 Kaupunginhallitus ,7 Sosiaalilautakunta ,6 Sivistyslautakunta ,5 Tekninen lautakunta ,4 Ympäristölautakunta ,0 Juka-tilit tilitoimisto ,6 Vesi- ja viemärilaitos ,8 YHTEENSÄ ,9 Käyttötaloustulojen muutokset ovat merkittävimmät teknisen lautakunnan alaisessa yhdyskuntapalveluissa sisäisistä vuokrista johtuen. Käyttötalouden menot (ulkoiset ja sisäiset) kasvavat talousarvion mukaan 3,0 % eli 1,086 milj. euroa. Käyttötalouden menojen muutos johtuu pääosin henkilöstömenojen lisäyksestä. Käyttötalousmenojen kasvusta 0,550 milj. euroa kohdistuu sivistyslautakunnan vastuualueille ja 0,972 milj. euroa teknisen lautakunnan vastuualueille. Muilla vastuualueilla menot ovat pienentyneet 0,450 milj. euroa. Teknisen lautakunnan menojen kasvu selittyy palvelutuotannossa ja asuntokäytössä olevien kiinteistöjen siirtymisestä teknisen lautakunnan vastuualueella

15 15 Käyttötalousmenojen muutos (ulkoiset ja sisäiset) TA TA 2012 Muutos muutos euroa % Keskusvaalilautakunta ,3 Tilintarkastus ,4 Kaupunginhallitus ,6 Sosiaalilautakunta ,0 Sivistyslautakunta ,7 Tekninen lautakunta ,5 Ympäristölautakunta ,7 Juka-tilit tilitoimisto ,3 Vesi- ja viemärilaitos ,2 YHTEENSÄ ,0 Käyttötalouden nettomenojen muutos (ulkoiset ja sisäiset) TA TA 2012 Muutos muutos euroa % Keskusvaalilautakunta ,8 Tilintarkastus ,4 Kaupunginhallitus ,2 Sosiaalilautakunta ,5 Sivistyslautakunta ,6 Tekninen lautakunta ,8 Ympäristölautakunta ,7 Juka-tilit tilitoimisto ,9 Vesi- ja viemärilaitos ,2 YHTEENSÄ ,3 Määrärahat ja tuloarviot on siirretty vastaamaan vuoden 2012 talousarvion rakennetta. Yleishallinnosta ateria- ja puhdistuspalvelut on siirretty omaksi valtuustotasoiseksi vastuualueeksi. Elinkeinotoimi on siirretty yleishallinnon alaisuuteen. Liikuntatoimi on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen; yhdyskuntapalvelut. Kiinteistöpalvelut on siirretty valtuustotasoiselta vastuualueelta teknisen lautakunnan alaisuuteen; yhdyskuntapalvelut. Sosiaalipalveluista on siirretty hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueelle ne kustannuspaikat, jotka sisältävät vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palvelut. Vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään.

16 16 Henkilöstömenot Talousarvio sisältää tiedossa olevien työehtosopimusten mukaiset sopimuskorotukset. Vuoden 2012 palkkamenojen kasvuprosentiksi on arvioitu 2,2 %. Sosiaaliturvamaksu on budjetoitu 2,12 %:n, työttömyysvakuutusmaksu 3,0 %:n, KVTEL- maksu 16,3 %:n ja taloudellinen tuki 0,05 % mukaan. Sen lisäksi talousarvioon on merkitty Kunnallisen eläkevakuutuksen ilmoitusten pohjalta varhaiseläke- eläkemenoperusteisten maksujen arviot. Lukion ja peruskoulun opettajien VELeläkemaksu on budjetoitu 19,86 % mukaan. Nuorten opettajien eläkemaksu peritään Kvtel-maksun suuruisena. Tapaturmavakuutusmaksu on arvioitu 0,50 %:n. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee 0,30 prosenttiyksikköä. Opettajien VAEL-maksu on budjetoitu vuoden 2011 tasolla korotettuna. Vuodesta 2006 alkaen eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu on kohdennettu aiheuttamisperiaatteen mukaan toimintayksiköille. Eläkemenoperusteinen maksu on arvioitu Kunnallisen eläkelaitoksen ohjeiden mukaisesti vuoden 2011 tasolle ja varhaiseläkemenoperusteiseen maksu on tehty 1,03 arviointikertoimella korotus. Henkilöstömenojen toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Verotulot Juankosken verotulot vv Yhteenveto 1000 TILIVUOSI ** 2012** 2013** 2014** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -1,3-13,2 12,6 2,1 0,6 2,3 Tuloveroprosentti 19,5 20,0 21,0 21,5 21,5 21,5 Yhteisövero Muutos % -28,5 17,2-6,1-15,3 1,9-10,7 Kiinteistövero Muutos % 4,1 20,7 0,0 6,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -2,9-9,6 10,4 1,44 0,6-0,1 Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Juankosken vuoden 2011 kunnallisveron tuloveroprosentti on 21,0 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2011 alusta 0,50 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2011 on 19,17 %. Kaupungin tuloveroprosentti korotettiin vuodelle ,50 prosenttiyksikköä 21,5 %. Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat ripeästi. Kuntien verotuloennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttia suhteessa ansiotuloihin.

17 17 Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutosta, jotka vähentävät kuntien kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kaupungille on tilitetty marraskuun loppuun 13,311 milj. euroa kunnallisveroa (11,627 milj. euroa), yhteisöveroa (0,720 milj. euroa) sekä kiinteistöveroa (0,964 milj. euroa). Kuluvan vuoden arvio on 14,208 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulot on arvioitua valtuuston päättämän tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin mukaan. Valtionosuudet Valtionosuudet Tp 2009 Tp 2010 Ta 2011* Ta 2012* Muutos Ta 2013* Ta 2014* Valtionosuudet, (yht euroa) % Yleinen valtionosuus 464 Sos.- ja terveystoimmi Opetus- ja kulttuuritoimi Valtionosuudet Yhden putken valtionosuus: Yleinen osa (yleinen valtionosuus) ,81 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset ,67 % Esi -ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset ,51 % Valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasaus (+/-) ,00 % Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ,46 % Laskennallinen valtionosuus ,88 % Kaupungin rahoitusosuus ,71 % Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta ,29 % Verotulotasaus ,53 % 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä ,96 % 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,24 % 3. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet tuloslaskelmassa ,90 % Elatustukisaamiset (tulona sos.ltk:n määrärahassa Kotikuntakorvaukset perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset ,18 % Maksettavat kotikuntakorvaukset ,17 % Kotikuntakorvaukset yhteensä ,40 % YHTEENSÄ ,62 % Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet

18 erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet 18 Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien takauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisesti. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymistä. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesti laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille kuuluva omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Vuoden 2012 valtionosuudet on laadittu Kuntaliiton laskelmien pohjalta. Kotikuntakorvaukset on kirjattu sivistyslautakunnan talousarvioon ao. kustannuspaikan tuloksi ja menoksi. Poistot Poistot on laskettu kaupunginvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelmassa vuoden 2012 poistot on arvioitu 1,538 milj. euroa. Poistoja kasvattaa vuoden 2011 alusta valmistuneet investoinnit. Lopullinen poiston määrä riippuu vuoden 2012 aikana toteutuvista investoinneista ja tarkentuu tilinpäätöksessä. Tilikauden tulos Tilikauden tulos euroa ja poistoeron kirjauksen jälkeen ylijäämä vuodelle 2012 on euroa. Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2012 lopussa olisi arvion mukaan 2,232 milj. euroa. Vuodelle 2013 ajoitetut suurimmat menojen leikkaukset vähentävät kumulatiivista alijäämää ja vuoden 2014 lopussa kaupungin talous olisi suunnitelman mukaan tasapainossa.

19 19 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovia ovat käyttötaloudessa vuoden 2012 talousarvion vastuualueen määrärahat ja tuloarviot. Taloussuunnitelmavuodet ovat informaatioeriä kaupungin talouden kokonaiskuvan luomiseksi. Käyttötalouden talousarviorakenne on seuraava: Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautaunta Ympäristölautakunta Eriytetyt taseyksiköt Vastuualue Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Ateria- ja puhdistuspalvelu Yleinen elinkeinotoimi Sosiaalipalvelut Muut sosiaalitoimi Terveystoimi Hoiva- ja hoitopalvelut Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Ympäristötoimi JuKa-tilit tilitoimisto Vesi- ja viemärilaitos Muutokset vuoden 2011 talousarvioon Kaupunginhallitus Yleishallinnon vastuualueella ollut ateria- ja puhdistuspalvelu on siirretty valtuustotasoiseksi vastuualueeksi kaupunginhallituksen alaisuuteen. Kaupunginhallituksen alaisuudessa ollut kiinteistöpalvelut on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen yhdyskuntapalvelujen vastuualueelle. Elinkeinolautakunta on lakkautettu ja elinkeinotoimen kustannuspaikat on siirretty kaupunginhallituksen alaiseksi vastuualueeksi; yleinen elinkeinotoimi. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan alaisuuteen on avattu uusi hoiva- ja hoitopalveluiden osasto ja talousarvioon on avattu uusi vastuualue; hoiva- ja hoitopalvelut. Hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueelle on siirretty seuraavat kustannuspaikat sosiaalipalveluiden kustannuspaikalta: Hoiva- ja hoitopalveluiden hallinto Vanhus- ja eläkeläisneuvosto Vanhusten perhehoito Kehitysvammaisten perhehoito Psykiatristen perhehoito Vanhusten hoitokotipalvelut Kehitysvammaisten hoitokotipalvelut

20 20 Psykiatristen hoitokotipalvelut Vaalijalan kuntayhtymä Kehitysvammaisten neuvola Toimintakeskus Kehitysvammaisten asuntola Kehitysvammaisten avohuolto Kodinhoitopalvelut Tehostetun palveluasumisen yksikkö Palvelutalot Iivola Dementiakoti Iivola Kehitysvammaisten palvelutalot Iivola Omaishoidontuki Omaishoidontuki/sotainvalidit Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut kaupunginhallituksen alaisuudesta on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen yhdyskuntapalveluiden vastuualueelle. Liikuntatoimen määrärahat ja tuloarviot on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen; yhdyskuntapalvelut. Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia taseryhmät: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Investointiosan määräraha on sitova. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, kirjataan käyttötalousmenoksi. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Toimielimen on pysyttävä valtuuston vahvistamassa talousarviossa, jota seurataan raportoimalla talousarvion toteutumisesta valtuustoa ja hallitusta. Raportointivelvollisuus kohdistuu myös toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu sekä tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösraportointi). Toimistopäälliköt vastaavat oman toimialansa sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimistopäällikkö raportoi lautakuntaa talousarvion toteutumisesta kuukausittaisella raportoinnilla. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutuminen joka toinen kuukausi osastopäällikön laatimalla raportilla, jossa on ennuste määrärahan riittävyydestä. Mikäli talousarvio ei näytä toteutuvan valtuuston asettaman määrärahan mukaisesti, on siitä välittömästi informoitava kaupunginhallitusta. Kustannuslaskennallinen korko Laskennallisena korkona kustannuslaskennassa ja vesilaitoksen jäännöspääomalle perittävää korkoa laskettaessa käytetään seitsemän prosentin korkoa.