Laitostarkastus. on myös oppimistilaisuus. katsaus. Aki Ijäs tarkasti Apetit Pakaste Oy:n hyvässä hengessä, napakasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitostarkastus. on myös oppimistilaisuus. katsaus. Aki Ijäs tarkasti Apetit Pakaste Oy:n hyvässä hengessä, napakasti"

Transkriptio

1 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ajankohtaislehti katsaus 14 Tulossa ohjeita verkkokaupankäyntiin 12 Kemikaalien markkinavalvonta siirtyi Tukesille Laitostarkastus on myös oppimistilaisuus 8 Aki Ijäs tarkasti Apetit Pakaste Oy:n hyvässä hengessä, napakasti

2 katsaus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ajankohtaislehti Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sekä valvoo yritysten toimintaa määräaikaistarkastuksilla. Kemikaaliturvallisuuslain mukaan laitoksen turvallisuus on aina yrityksen vastuulla. Tukes on Vihtavuoren suuronnettomuusuhan jälkeen tehostanut valvontaa. 6 Jos yrityksen johto on kiinnostunut turvallisuudesta, turvallisuus vahvistuu, sanoo laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja Päivi Rantakoski Tukesista. 8 Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs (kolmas vasemmalta) kävi Apetit Pakaste Oy:ssä Säkylässä normaalilla määräaikaistarkastuksella lokakuussa. Yritys sai kemikaalilain mukaisesta tarkastuksesta hyvän arvosanan. Sivut 6 11 Kemikaali- ja räjähdelaitosten turvallisuus tehotarkkailuun 18 Tukeslainen esittelyssä Ylitarkastaja Pauliina Laitisella on takana tiukka työrupeama, jossa Suomeen on synnytetty uuden kasvinsuojelulain mukainen tutkinto- ja koulutusjärjestelmä. 16 Miten toimia, jos energiansäästölamppu menee pirstaleiksi? Kuva Aila Välikoski Kuva Aila Välikoski 14 Rakennustuotteiden CE-merkintä osin odotusten mukaan, myös yllätystä ja ylilyöntejä. 16 Kuva Mika Kanerva Historiallista: Hissit muuttivat matalan maailman Maailmassa on noin 10 miljoonaa hissiä, ja uusia rakennetaan tänä vuonna Niistä lähes puolet otetaan käyttöön Kiinassa. Suomessa hissejä on noin Tukesin ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Päätoimittaja Johanna Salomaa-Valkamo Toimitusneuvosto, Tukes: Leena Ahonen, Tuiri Kerttula, Marika Keskinen, Paula Kuusio, Jaakko Kuustonen, Mikko Moisio, Esa Nikunen, Jouni Räisänen, Urho Säkkinen. Toimitus Hybridiviestintä Effet Oy, toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, ulkoasu Tiina Lautamäki Paino Tammerprint Oy, marraskuu 2013 Kannen kuva Mika Kanerva ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Tukes valvoo ja edistää monialaisesti teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaali turvallisuutta. Sen toimialoja ovat muun muassa sähkö ja hissit, kemikaalituotantolaitokset, kaivosasiat, räjähteet, ilotulitteet, painelaitteet, mittauslaitteet, jalo metallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet, kuluttajaturvallisuus, kemikaalien tuotevalvonta sekä tuotteiden energia- ja ekologinen tehokkuus. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), PL 66, Helsinki Kalevantie 2, Tampere Valtakatu 2, Rovaniemi 2 Tukes-katsaus

3 pääkirjoitus Kuva Mikaela Löfroth Turvallisuuspääomasta huolehdittava myös tiukkoina aikoina Taloudellisesti tiukkoina aikoina raha ja kustannukset nousevat polttopisteeseen, olipa kyse valtion tai yritysten toiminnasta tai yksityisen kansalaisen arkisesta elämästä. Kustannusten optimointi aletaan mieltää samaksi kuin kustannusten minimointi. Niin sanotut turhat kustannukset pyritään karsimaan ensimmäisinä pois, ja niitä löytyy kaikista organisaatioista. Myös turvallisuusasiat kustannuksineen tulevat aika ajoin karsintalistalle sekä yrityksissä että hallinnossa. Kun asioita tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä, karsinta vaikeutuu merkittävästi. Turvallisuuskustannukset ovat osa taloudellisten yhteisöjen ja toimijoiden kustannuksia. Yksinkertaistaen ne voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. Positiiviset kustannukset liittyvät ennaltaehkäiseviin turvallisuuspanostuksiin ja negatiiviset turvallisuuspoikkeamien eli turvallisuusvirheiden aiheuttamiin vahinkoihin ja menetyksiin. Kokonaiskustannusten optimoinnin pääsääntönä on, että mitä enemmän panostetaan ennaltaehkäisyyn, sitä pienemmät ovat virheistä aiheutuvat menetykset. Erilaiset poikkeamatilanteet ja onnettomuudet ovat olleet viime aikoina esillä keskimääräistä näkyvämmin, ja myös Tukesin eräät toimialat ovat nousseet parrasvaloihin. Kun katsotaan turvallisuutta ja luotettavuutta laajemmin ja otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat, havaitaan uusia piirteitä. Yksi niistä on poikkeamiin ja virheisiin liittyvien seurausvaikutusten eskaloituminen. Kompastelu turvallisuudessa ja luotettavuudessa aiheuttaa pahimmillaan miljardiluokan välittömiä taloudellisia menetyksiä ja henkilövahinkoja. Lisäksi se heijastuu lähes vääjäämättä kyseisen yrityksen tai toimijan asiakassuhteisiin ja julkikuvaan. Jos virheet ovat riittävän vakavia, koko toimiala muut yritykset ja viranomaiset mukaan lukien voi saada negatiivisen leiman. Niin sanotun sosiaalisen toimiluvan takaisin saaminen vaatii paljon ja pitkäaikaista työtä. Kaivosala on nyt tällaisen tilanteen edessä. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös alan viimeaikaisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. Tukes on kohdannut ongelman, kun päätöksistämme valitetaan ja niitä ruoditaan mediassa kriittisesti. Tilanne on harmillinen, koska mineraalien hyödyntäminen on tulevaisuudessakin tärkeää ei vain kansallisesti vaan myös globaalisti. Turvallisuuden ja luotettavuuden edistäminen on vastaisuudessa entistäkin enemmän toimialan yhteinen asia. Tarvitaan kärkiluokan turvallisuusvetureita, mutta suorituskyvyltään heikompia ei saisi jättää oman onnensa nojaan. Sääntelyllä ja viranomaisvalvonnalla on tietenkin tärkeä merkitys minimisuoritustason varmistamisessa. Eurooppalaisessa turvallisuustutkimuksessa turvallisuuden arvomääritys ja taloudelliset vaikutukset ovat yhtenä erityisteemana. Tukes on mukana tutkimushankkeissa yhteistyössä VTT:n, Työterveyslaitoksen ja muiden alan tutkimuslaitosten kanssa. Aiheeseen liittyvää uutta EU-tason tutkimusta on käynnistymässä muun muassa SAFERA-ohjelmassa. Hankkeiden tuloksista kuullaan lähemmin tuonnempana, mutta detaljeina mainittakoon turvallisuuden lisäarvon tuoton mahdollisuudet sekä turvallisuuspanostusten jäsentämisessä käyttöön otettu turvallisuuspääoma-käsite, joka kuvaa aiempaa laaja-alaisemmin nimenomaan aineettomia turvallisuuspanostuksia. Turvallisuuspääoman kartuttaminen ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeää myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. SEPPO AHVENAINEN ylijohtaja Tukes Mineraalien hyödyntäminen on tulevaisuudessakin tärkeää ei vain kansallisesti, vaan myös globaalisti Tukes-katsaus 3

4 Ajankohtaista Markku sai mainetta TUKESIN Markku-ilotuliteturvallisuuskampanja keräsi kiitoksia eurooppalaisessa Digital Communication Awards -kilpailussa. Instituutioiden kategoriassa kansainväliselle tuomaristolle esiteltiin viisi voittajaehdokkaaksi valittua verkkoviestinnän kampanjaa tai projektia, niiden joukossa Tukesin viime vuonna toteuttama Markku-kampanja. Sarjamme tunnustuspalkinto meni saksalaiselle projektille, mutta kaikki viisi voittajaehdokasta saivat hyvin näkyvyyttä. Tukesin kampanja herätti paljon kiinnostusta. Sen perusideaa ja toteutusta pidettiin onnistuneina ja saavutettuja tuloksia poikkeuksellisen hyvinä, viestintäpäällikkö Johanna Salomaa- Valkamo kertoo. Markku-ilotuliteturvallisuuskampanja toteutettiin pääosin sosiaalisen median kanavissa, ja se tavoitti pääkohderyhmänsä eli vuotiaat hyvin. Kampanjan keulahahmona oli pommipuvussa esiintynyt Markku, joka muistutti uutta vuotta juhlivia ilotulitteisiin liittyvistä riskeistä ja suojalasien tärkeydestä. Kampanjan videoita katsottiin yhteensä lähes kertaa, ja videoita sekä muuta Markku-aineistoa jaettiin ja kommentoitiin vilkkaasti. Yhteensä Markku keräsi Facebookissa muutaman viikon aikana lähes 3000 tykkääjää. Tukesin yhteistyökumppanina kampanjan toteutuksessa oli Mainostoimisto Ilme Oy. Markku-teema jatkuu uusin kujein myös tänä vuonna, seuraa Markkua ja ilotulitustiedotusta osoitteissa TERVE! turvallisen ympäristön puolesta TERVEEN ja turvallisen ympäristön hyväksi tehtävä työ oli esillä TERVE! Ympäristöterveydenhuollon näkyvyyspäivässä loppukesästä. Kuntien ympäristöterveydenhuoltoa ohjaava kolmikko Tukes, Valvira ja Evira järjesti tekemistä ja tietoiskuja Espoon Sellon kauppakeskuksessa ja esiintyi päivän aikana myös sosiaalisessa mediassa. Aluehallintoviranomaiset ja paikalliset viranomaiset järjestivät tapahtumia myös useilla muilla paikkakunnilla. Yritykset ja viranomaiset tekevät työtä hyvän ympäristön puolesta jatkuvasti, mutta usein työ on kuluttajille näkymätöntä, sanoo ylitarkastaja Anna Pukander Tukesista. Näkyvyyspäivän päätapahtumassa Espoossa julkistettiin uusimpia valvontatuloksia. Tuore selvitys sisäleikkipaikkojen turvallisuudesta osoitti, että sisäleikkipaikkojen toiminnassa on ollut puutteita. Näistä suurin osa liittyi leikkivälineiden sijoitteluun ja rakenteiden kuntoon sekä valvojien määrään. Selvityksen mukaan puutteet on korjattu kuitenkin ripeästi. Tukesin, kuntien ja aluehallintoviranomaisten projektissa oli mukana 33 omana palveluna toimivaa sisäleikkipaikkaa ympäri Suomea. Ulkopuolelle jäivät siten kauppojen, ravintoloiden, huoltoasemien ja hotellien leikkitilat. Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää sisäleikkipaikoilta asianmukaista ja ajantasaista turvallisuusasiakirjaa ja onnettomuuskirjanpitoa. Projektissa tarkastettiin asiakirjat, jotka sisältävät muun muassa käytännönläheisen riskienarvioinnin leikkipaikan vaaroista ja niihin varautumisesta. 4 Tukes-katsaus

5 Kiuas polttaa yhä useammin KIUKAISTA alkunsa saaneet tulipalot ja vaaratilanteet ovat nelinkertaistuneet kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2010 pelastuslaitoksilla oli 35 kiukaasta johtuvaa hälytystehtävää, maaliskuusta 2012 helmikuuhun 2013 jo 156. Yli puolet näistä tulipaloista ja vaaratilanteista olisi voitu välttää, jos ihmiset eivät jättäisi kiukaiden päälle tavaraa, joka ei sinne kuulu. Esimerkiksi saunan käyttäminen kuivauskaappina aiheuttaa vaaraa, ylitarkastaja Jukka Lepistö Tukesista sanoo. Ylivoimaisesti eniten sähköstä alkunsa saaneita tulipaloja ja vaaratilanteita aiheutuu edelleen huolimattomasta lieden käytöstä. Tukes totesi viime vuonna joululeluja tarkastaessaan muovisen sian sisältävän liikaa DEHP-ftalaattia. Lisäksi lelun silmä irtosi testissä ja tuotteesta puuttuivat lelulainsäädännön edellyttämät merkinnät. Puisen traktorin ratti irtosi Tukesin testissä ja tuotteesta puuttuivat lelulainsäädännön edellyttämät merkinnät. Alle kolmivuotiaille suunnatuista leluista ei saa irrota pieniä, tukehtumisvaaran aiheuttavia osia. Kuvat Tukes Entistä turvallisempia leluja! Myyjä on aina vastuussa myymänsä sähkötuotteen turvallisuudesta, myytiinpä tuotetta uutena tai käytettynä. Sähkölaitteita saa kaupata tai luovuttaa toiselle vain, jos pystyy pyydettäessä osoittamaan laitteen turvalliseksi. Tukes on valvonnassaan löytänyt vaarallisia sähkölaitteita muun muassa kirpputoreilta. Teksti Jenni Satola LELUJEN turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Uusien vaatimusten myötä yhteensä 19 aineen siirtymistä leluista lapsiin on rajoitettu, kun aiemmin rajoitukset koskivat kahdeksaa raskasmetallia. Lisäksi leluissa kiellettyjä ja rajoitettuja aineita ovat CRM-aineet (karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymistoksiset aineet), tietyt allergisoivat hajusteet sekä N-nitrosaminit ja N-nitrosoituvat aineet. Jälkimmäisten käyttöä rajoitettiin alle kolmivuotiaiden käyttöön tarkoitetuissa ja muissa suuhun pantavissa leluissa. Valmistaja, maahantuoja ja jakelija vastaavat siitä, että lelut täyttävät turvallisuusvaatimukset eikä niistä aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, Tukesin tuoteturvallisuusinsinööri Asta Koivisto sanoo. Valitettavasti kemiallisia ominaisuuksia ei voi nähdä päällepäin. Ennen lelun ostoa kannattaakin varmistua siitä, että sen merkinnät ja varoitukset ovat kunnossa ja ettei alle 3-vuotiaille tarkoitetuista leluista irtoa helposti suuhun mahtuvia osia. Lisäksi kaupasta voi kysyä kuinka lelun turvallisuudesta on varmistuttu. Leluissa on oltava valmistajan ja/tai maahantuojan yhteystiedot, pelkkä verkko-osoite ei riitä. Merkintöjen ja varoitusten tulee olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Pistokokeita joulumarkkinoilla Tukes valvoo lelujen turvallisuutta pistokokein. Viime vuonna tarkastettiin 28 joulumarkkinoilla myynnissä ollutta lelua. Viidessä oli vakavia turvallisuuspuutteita ja yhdessä lievempiä rakenteellisia puutteita. Vakavampia puutteita olivat pienet irtoavat osat, muoveissa pehmittiminä käytetyt lisääntymisvaaralliset ftalaatit sekä ammuslelun liian voimakas laser ja liian suurella liike-energialla etenevät nuolet. Lisäksi havaittiin merkintäpuutteita, Asta Koivisto kertoo. Samat turvallisuusvaatimukset koskevat kaikkia leluja, myytiinpä ne tavaratalossa, joulutorilla tai verkkokaupassa. Lelujen tulisi myös olla yhtä turvallisia missä tahansa EU-maassa, koska lelulainsäädäntö on yhtenäinen koko EU:n alueella. Jos lelun turvallisuus epäilyttää, niin ulkomaillakin kannattaa kysyä lisätietoja myyjältä tai ostaa niiden tuotemerkkien tuotteita, jotka on havainnut luotettaviksi, Koivisto neuvoo. Lisätietoja ja vaaralliset tuotteet -rekisteri löytyvät osoitteesta: Tietoiskuja, valvontatuloksia ja tekemistä lapsille. Ympäristöterveydenhuollon toimijat kertoivat työstään valtakunnallisena näkyvyyspäivänä. Kuva Saara Sivonen! Lelujen kemiallisille ominaisuuksille asetettiin alkaen entistä tiukempia turvallisuusvaatimuksia, kun vuonna 2012 voimaan tulleen lelulain kemialliset pykälät astuivat voimaan. Lelujen kemiallisia ominaisuuksia koskevat sekä erityisesti lelulainsäädännössä asetetut vaatimukset että REACH- ja CLP-asetuksien vaatimukset Tukes-katsaus 5

6 Teema Laitosturvallisuus Kiirettä pitää. Tukes tehostaa valvontaa ja lisää tarkastuskäyntejä laitoksissa, joissa on havaittu puutteellisuuksia, sanoo laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja Päivi Rantakoski. Kuva Annikaisa Knuutila Forcit Oy:n räjähdetehdas ja sen pihalle sijoitetut jätekontit pääsivät kesällä isosti julkisuuteen. Savuavasta kontista syntyi suuronnettomuuden riski, ja väkeä evakuoitiin Vihtavuoressa. Kukaan ei tuntunut tietävän, mistä kontti oli peräisin ja mitä se sisälsi. Vaarallisinta on juuri se, ettei tiedetä. Tämä pätee niin kemikaaleja ja räjähteitä käsitteleviin laitoksiin kuin muihinkin: moni on aineiden ja niiden varastoinnin kanssa tekemisissä, mutta tieto ei kulje, ketju ei ole hallinnassa, sanoo laitos- ja kaivosvalvonnan johtaja Päivi Rantakoski Tukesista. Tiedon pitää kulkea koko toimijaketjussa Teksti Annikaisa Knuutila Teollisessa tuotannossa syntyy jätettä, tai oikeastaan ylijäämäaineita ja niiden yhdistelmiä, jotka jäävät tuotannossa käyttämättä. Ne varastoidaan, mutta sen jälkeen ei enää tiedetäkään mitä aineet ovat, millaisiksi ne ovat muuttuneet, miten ne mahdollisesti ovat reagoineet keskenään. Tietoa ei kuitenkaan saa menettää missään vaiheessa, vaarojen tunnistuksen pitää olla kattavaa. Siihen pitää olla tahtoa, osaamista ja resursseja, Rantakoski korostaa. 6 Tukes-katsaus Nykykehitys lisää ketjun katkeamisen riskiä: työtä ulkoistetaan ja teetetään alihankkijoilla, teollisuuslaitoksessa on monta toimijaa, toimijat vaihtuvat. Vaatimukset tiedon siirtymisen varmistamiseksi kasvavat. Vastuuta omasta prosessista ei voi väistää sanomalla, että ei ole minun palkkalistoillani. Vastuu ei vähene sillä, että on ulkoistanut töitä, Päivi Rantakoski muistuttaa. Osana tarkastuksia Tukes selvittääkin myös yrityksen johdon sitoutumista turvallisuuteen. Tarkastuksissa kyllä näkyy, onko turvallisuus yrityksessä etusijalla. Johdon pitää tietää, jos viranomaiset ovat huomauttaneet jostakin asiasta. Jos johto on kiinnostunut turvallisuudesta, turvallisuus vahvistuu. Vapaaehtoisuus on paras keino Laitoksia, joissa käytetään kemikaaleja tai räjähteitä, on Suomessa 700. Niistä noin 300 on lainsäädännöllä luokiteltu suuronnettomuusvaarallisiksi ja niitä koskee Seveso-direktiivi eli direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnetto-

7 muusvaarojen torjunnasta. Ero laitosten välillä ei kuitenkaan ole jyrkkä. Kategoriaan vaikuttavat käytettävien kemikaalien määrät ja luokitus. Velvoitteet määräytyvät niiden mukaan. Laitosten turvallisuutta valvoo 15 Tukesin tarkastajaa, jotka kiertävät tehtaissa ja käsittelevät luvat. Tällä porukalla pärjätään, mutta se edellyttää priorisointia: tiukimmin tarkastetaan laitoksia, joissa on havaittu ongelmia tai joiden riskit ovat suurimmat. On myös niin, että ellei priorisoida, mikään määrä tarkastajia ei riitä. En usko, että määrättömästi resursseja lisäämällä saataisiin parempia tuloksia, Rantakoski sanoo. Tukesin tarkastajat tekevät vuosittain tarkastuspöytäkirjaa. Lähes kaikissa laitoksissa on jotain huomautettavaa. Pitää muistaa, että huonoja arvosanoja saa laitosta, alle viisi prosenttia kaikista. Perusajatus on, että kun huomautetaan, yritys laittaa asiat määräajassa kuntoon. Kovempia keinoja ovat uhkasakko ja toiminnan keskeyttäminen. Laitoksia, joissa harkitaan hallinnon pakkokeinoja, on alle 10. Tukesin perustama tutkintaryhmä selvitti Forcit Oy:n tehdasalueella sattunutta suuronnettomuuden vaaratilannetta. Tutkintaryhmä kävi läpi tapahtumien kulun ja olot, jotka johtivat jätekontin vaaralliseen savuamiseen tehdasalueella 9.heinäkuuta. Se selvitti myös jäteastioiden varastointia Vihtavuoren tehdasalueella ja siihen liittyvien riskien tunnistamista ja hallintaa. Tutkinnassa tehtiin yhteistyötä pelastusviranomaisten, poliisin ja Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa. mutta lisääntyykö välinpitämättömyys? Päivi Rantakoski sanoo, että Suomen teollisuuden turvallisuustaso on kohtalainen, hyvää eurooppalaista keskitasoa. Häntä kuitenkin huolestuttaa: Tuntuu siltä, että säädöksistä ja viranomaisten vaatimuksista välinpitämättömiä yrityksiä on enemmän kuin ennen. Onko talouden kireys syynä vai se, ettei osa vain halua noudattaa sääntöjä? Yrityskenttä on melko kahtiajakautunutta: on tosi vastuuntuntoisia ja tosi välinpitämättömiä. Tukes ei kuitenkaan aio koko tarkastusfilosofiaansa muuttaa, sillä vapaaehtoiset keinot ovat pääsääntöisesti parhaita. Mutta tehostamme valvontaa kohteissa, joissa on havaittu puutteellisuuksia ja varmistamme, että kehotuksia ja määräyksiä noudatetaan. Se tarkoittaa, että joissain muissa laitoksissa käydään harvemmin. Vihtavuoressa Forcit päätti itse keskeyttää toiminnan väliaikaisesti. Sen sijaan Tukes käytti järeää keinoa syyskuussa, kun se keskeytti Kromipinta Oy:n tuotannon Orimattilassa. Tukes oli muistuttanut puutteista toistuvasti, mutta yritys ei ollut reagoinut huomautuksiin. Myös muilla viranomaisilla oli yrityksen toiminnasta huomautettavaa. Uusi aika, uudet vaarat Vihtavuori-raportti julkaistiin lokakuun lopulla. Se sisältää toiminnan parantamiseen liittyviä havaintoja, jotka koskevat paitsi Forcitia, myös laajemmin saman alan toimijoita. Jotkut parannusehdotukset johtanevat lakimuutoksiin. Esimerkiksi räjähteiden valmistus liikuteltavissa tuotantolaitoksissa on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut. Kun lainsäädäntöä on tehty, tällaisia liikuteltavia laitoksia ei edes ollut olemassa. Erityisesti tarkasteltiin myös teollisessa prosessissa ylijääviä aineita ja niiden yhdistelmiä, sekä sitä, miten tällaisen jätteen hävittäminen ratkaistaan. Yleisesti keskustellaan siitä, pitäisikö olla vakuusjärjestelmä, jolla varmistetaan kohteen hoitaminen turvalliseen kuntoon liiketoiminnan keskeydyttyä ettei se työ jää yhteiskunnan maksettavaksi. Esimerkiksi kaivoksilla on ympäristöön liittyen ollut vakuusvaatimus. Uudessa kaivoslaissa tuli myös Tukesin valvontasektorille vakuussääntö. Tukes määrittelee parhaillaan näitä vakuusvaatimuksia, se on vaativa työ vaikeakin, kun miettii, minkälainen lisärasite vakuus voi aloittavalle yritykselle olla. Tukesin tutkintaryhmän raportti Vihtavuoren suuronnettomuusvaaran tutkinnasta osoitteessa Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sekä valvoo yritysten toimintaa määräaikaistarkastuksilla. Kemikaaliturvallisuuslain mukaan laitoksen turvallisuus on aina yrityksen vastuulla. Käytettävien kemikaalimäärien ja luokitusten perusteella laajamittaisen toiminnan yritykset jaetaan lupalaitoksiin, toimintaperiaateasiakirjalaitoksiin (MAPP) ja turvallisuusselvityslaitoksiin (TS). Lupalaitoksen määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. Toimintaperiaateasiakirjalaitoksen (MAPP Major Accident Prevention Policy) tulee laatia toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran kolmessa vuodessa. Turvallisuusselvityslaitoksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran vuodessa. Tukes voi myös tihentää tai harventaa tarkastuksia valvontahavaintojen perusteella. Tarkastuksella Tukes arvioi laitoksen toimintaa useammalla osaalueella ja laitoksen saama sanallinen ja numeerinen arvio kirjataan tarkastuskertomukseen. Tarkastuskäyntien yhteydessä Tukes antaa tarvittaessa huomautuksia ja korjausvaatimuksia havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Tukesin valvonnassa on Suomessa yhteensä 700 vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käyttävää ja valmistavaa tuotantolaitosta. Lisäksi valvontaan kuuluu noin 350 pienempää räjähdevarastoa. Tukes on julkaissut uusia ja päivitettyjä oppaita tuotantolaitosten sijoittumisesta, toiminnanharjoittajien velvoitteista ja kemikaalien varastoinnista. -> Tietopalvelut -> Oppaat, esitteet Tukes-katsaus 7

8 Teema Laitosturvallisuus Suomessa jo toimittu Seveso III -tasolla Seveso III eli direktiivi, joka koskee teollisuuden vaarallisten kemikaalien suuronnettomuusvaaran torjuntaa, on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön toukokuun lopussa Uuden direktiivin viranomaisvalvonta Suomessa kuuluu pääosin Tukesille. Laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja Päivi Rantakoski sanoo, että direktiivi tuo yllättävän vähän uutta suomalaisten tapaan toimia. Direktiivi lisää valvontakäyntejä, mutta Suomessa olemme jo olleet sillä tasolla. Julkisuus korostuu, mutta pohjoismaissa olemme olleet siinäkin Keski- Eurooppaa edellä. Meillä tarkastuskertomukset ovat julkisia ja viranomaisen on tuotava ne nettiin ja saataville. Kemikaaleja koskien vaarallisten aineiden luokitus muuttuu CLP-luokituksen mukaiseksi. Koska rajat muuttuvat, laitoksen luokitus voi muuttua, ja sillä on yritykselle merkitystä. Tukesilta muutos edellyttää neuvontatyötä ja määrittelyjä. Viestintäprojekti teollisuudelle onkin tulossa, Päivi Rantakoski kertoo. Kemikaalilaitosten arviointi tarkastuksilla kiinnosti EU-vieraita Suomen kemikaalilaitosten arviointi tarkastuksilla sekä niistä saadut tulokset kiinnostivat kesäkuussa Helsinkiin kokoontuneita EU-maiden ke mikaalilaitosten valvontaviranomaisia. Myös tarkastusteemamme herättivät mielenkiintoa, erityisesti tämän vuoden ylimmän johdon turvallisuusasioita koskeva itsearviointi, joka on laadittu OECD:n laatiman arviointiohjelman perusteella, kertoo yli-insinööri Anne-Mari Lähde Tukesista. Seveso-laitosten tarkastajista koostuva ryhmä on toiminut nyt noin kymmenen vuotta. Ryhmän tarkoituksena on yhtenäistää Seveso-laitoksiin tehtäviä viranomaistarkastuksia eri EU-maissa. Tavoitteena on myös valmistella ohjeita, joissa on minimivaatimuksia tarkastettavien laitosten turvallisuudelle. Kesän kokouksessa käsiteltiin kunnossapitoa, riskinarviointia ja sisäisiä auditointeja koskevia uusia ohjeita. Teksti Martti Tammisto Kuvat Mika Kanerva Tukesin tekemillä laitostarkastuksilla ei käydä läpi pelkästään lain kirjainta ja säädöksiä, vaan kysellään paljon muutakin. Tarkoitus on herättää ajatuksia turvallisuuden parantamiseksi, havahduttaa siitä, että turvallisuus olisi vain rutiinijuttu. Yritys voi ottaa laitostarkastuksen myös oppimistilaisuutena. Aki Ijäs tarkastuksella Apetit Pakaste Oy:ssä HYVÄSSÄ HENGESSÄ Maanantai, Kello 7.15 Ylitarkastaja Aki Ijäs Tukesin laitos- ja kaivosvalvontaryhmästä lähtee ajamaan Tampereelta kohti Säkylää. Kemikaalilain mukaisen tarkastuksen kohteena ovat Apetit Pakaste Oy:n Säkylän tehtaat. Yritys on Tukesin kemikaalivalvonnan piirissä siksi, että sen kylmälaitteissa virtaa kaikkiaan 15 tonnia ammoniakkia. Kemikaalimäärän vuoksi yritys on ns. lupalaitos, joka tarkastetaan viiden vuoden välein. Aki Ijäs on turvallisuustekniikkaa pääaineenaan opiskellut diplomi-insinööri. Tukesissa hän on työskennellyt vuodesta Apetit Pakaste ei ole entuudestaan Ijäkselle tuttu, edellinen tarkastus tehtiin yrityksessä jo ennen kuin hän tuli Tukesiin. Kello 9.00 Aki Ijäs ilmoittautuu Säkylässä tehdasalueen portilla. Jyrki Rantalainen Apetit Suomi Oy:n ympäristöhallinnosta tulee vastaan ja opastaa pakastetehtaalle. Hyvissä ajoin ennen tarkastusta Apetit Pakasteen johto on saanut vastattavakseen prosessiturvallisuuteen painottuvan kyselyn ja pyynnön nimetä joku yrityksen työntekijä haastatteluun. Kello 9.05 Kättelyt on hoidettu ja laitosmies Matti Raunio ja Aki Ijäs siirtyvät heille varattuun neuvotteluhuoneeseen. Aki Ijäs korostaa, että haastat- Aki Ijäs ja laitosmies Matti Raunio keskustelivat muun muassa laitoshuollon henkilöstön saamasta ammoniakkikoulutuksesta. 8 Tukes-katsaus

9 mutta napakasti telu on epävirallinen, eikä siitä tehdä pöytäkirjaa. Haastattelulla samoin kuin yrityksen johdolle lähetetyllä kyselyllä on tarkoitus saada kuva siitä, miten johto ja työntekijät ovat sitoutuneet tarkastusten tämän vuoden teemaan, prosessiturvallisuuteen. Teemoista on viime vuosilta hyviä kokemuksia. Niillä on saatu koko maata kattava kokonaiskuva jonkin yksittäisen asian tilasta teollisuudessa. Haastattelu sujuu leppoisasti, Matti Raunio vastailee kysymyksiin muun muassa työkokemuksesta, koulutuksesta, täydennyskoulutuksesta, päivittäisistä tehtävistä, käsityksestään turvallisuusasioiden hoidosta yrityksessä sekä kertoo arvionsa siitä, minkälainen kemikaalionnettomuus tehtaalla voisi olla mahdollinen. Kello 9.35 Työntekijähaastattelu on ohi, Aki Ijäs siirtyy toiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa ovat jo odottelemassa Apetit Pakaste Oy:n ja tehdasaluetta hallinnoivan Apetit Suomi Oy:n edustajat, yhteensä kahdeksan henkilöä. Paikalla on Ilmapiiri tarkastuksessa on rakentava. Tavoitteena on turvallisuuden kehittäminen, ei ainoastaan selvittää, että lain kirjain tulee täytettyä. Apetit Pakaste Oy:n tuotantojohtaja Petri Pyysalo on tyytyväinen, että yritys on Tukesin tarkastusten piirissä Tukes-katsaus 9

10 Teema Laitosturvallisuus myös tilaisuuteen kutsun saaneet edustajat Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelualueelta ja Satakunnan ELYkeskuksen ympäristönvalvonnasta. Koska paikka ei ole Aki Ijäkselle entuudestaan tuttu, kokous aloitetaan yrityksen ja alueen esittelyllä. Edellinen tarkastus tehtiin Lännen Tehtaat -nimisessä yrityksessä, nyt siis ollaan Apetit-konserniin kuuluvassa Apetit Pakaste Oy:ssä, eikä tarkastus koske edellisen tarkastuksen tavoin samalla tontilla olevia konsernin muita osia eikä siitä irtaantunutta rehutehdasta. Kun perusasiat on käsitelty, käydään läpi edellisessä tarkastuksessa ilmenneiden asioiden nykytila. Niiden jälkeen saa Apetit Pakaste Oy:n tuotantojohtaja Petri Pyysalo tarkentaa muutamaa kyselyyn antamaansa vastausta. Apetit Pakasteella on Säkylässä kolme kylmälaitosta, ammoniakkimäärältään yhdentoista, kolmen ja yhden tonnin laitokset. Pakastukseen käytetään myös nestemäistä typpeä, mutta sitä ei luokitella vaaralliseksi kemikaaliksi. Yrityksen tuotannossa ei käytetä lainkaan kemikaaleja, ammoniakin lisäksi Aki Ijästä kiinnostaa tuotantolinjastojen puhdistuksessa käytettävien pesuaineiden varastointi. Tarkastus etenee Ijäksen etukäteen Säkylään lähettämän asialistan mukaisesti, välillä keskustellaan vilkkaastikin, välillä kaivetaan tarkastajan nähtäväksi mapillinen papereita, välillä etsitään tietokoneelta tietoa. Kysymykset ja keskustelun aiheet koskevat kemikaalien varastointia, putkistojen ja kylmälaitosten merkintöjä, varautumista onnettomuuksiin, asutuksen etäisyyttä laitoksista, läheltä piti -tilanteiden tilastointia ja käsittelyä, prosessiturvallisuuden mittareita, yrityksen kemikaalityölupakäytäntöä ja monta muuta asiaa. Aki Ijäksen mukaan kysymyspatteristo ei ole säädösperäinen, vaan sen on tarkoitus herättää ajatuksia. Kello Puolen tunnin ruokatauon jälkeen tarkastus jatkuu. Yrityksen käytäntöjen ja toimintatapojen selvittämisen lisäksi Aki 10 Tukes-katsaus Tuotantolinjojen pesuaineiden varastointi oli yksi tehdaskierroksen tarkastuskohteista. Aki Ijäksen kiinnostuksen kohteena oli muun muassa uusi ammoniakkihälytyskeskus, jota kemikaalien käytönvalvoja Pasi Heino esittelee.

11 Kemikaalien käytönvalvoja Pasi Heino (vas.), Aki Ijäs, sähkötyönjohtaja Marko Haaparanta ja kunnossapitopäällikkö Jyrki Tupala. Apetit Pakaste Oy APETIT PAKASTE OY on osa Apetit Oyj:tä Viime kevääseen asti emoyrityksen nimi oli Lännen Tehtaat Oyj. Vuonna 1950 sokeritehtaaksi perustettu yritys on nyt juures-, marja- ja ruokapakasteisiin, kalatuotteisiin sekä viljaan ja öljykasveihin keskittynyt elintarvikeyhtiö. Satokauden aikana pakastetehtaan leijupakastinten läpi virtaa noin 20 miljoonaa kiloa hernettä, porkkanaa, perunaa ja juureksia. Kesästä vuodenvaihteen tienoille kestävän satokauden ulkopuolella tehtaan väkeä työllistää tuotteiden pakkaus suurtalous- ja kuluttajapakkauksiin. Ruokapakastetehdas tekee noin kaksi miljoonaa kiloa erilaisia pakastekeittoja, ja noin kolme miljoonaa kiloa gratiineja, kermaperunoiden tapaisia päällystettyjä tuotteita sekä kala- ja kasvispihvejä. Kuva Apetit Ijäs kertoo viime vuonna voimaan tulleista vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvontaa ja turvallisuusvaatimuksia koskevista asetuksista. Kovin paljon uutta asetuksissa ei ole, niihin on koottu pääosin asioita, jotka ovat aiemmin olleet muun muassa lupaehdoissa. Jotkut asetuksissa määrätyistä asioista pitää olla kunnossa vuoden 2014 alussa, osasta pitää olla selvitys tai suunnitelma valmiina vuoden 2016 alkuun mennessä. Yrityksen väki sai kotiläksyksi kehotuksen tutustua asetuksiin. Aki Ijäs kertoi myös Tukesin tehostavan kemikaalivalvontaan liittyvää viestintää. Uutena tiedotusmuotona on kemikaalien käytönvalvojille suunnattu uutiskirje. Kirjeen voi tilata Tukesin nettisivuilta löytyvästä linkistä. Isännät ottavat vinkit vastaan ja kysyvät, voisiko Tukes tehdä käytännönläheisen oppaan prosessiturvallisuudesta, sen mittaamisesta ja muutosten hallinnasta. Kello Aki Ijäs toteaa kaikkien ohjelmassa olleiden asioiden tulleen käsitellyiksi. Hän tekee vielä ennen tehdaskierrosta yhteenvedon tähänastisesta. Valvonnan työkaluna on arviointimalli, jossa laitoksen toimintoja arvioidaan asteikolla 0 5. Apetit Pakasteelle Aki Ijäs antaa «vahvan kolmosen», kaikki lainsäädännön mukaiset asiat ovat kunnossa, mutta «ette ole sillä tasolla, että tänne tulisi joku benchmarkkaaja kehittämään itseään prosessiturvallisuudessa». Ijäs heittää isännille haasteeksi kemikaaliturvallisuuden lisäämisen osaksi kuukausittain järjestettävää elintarvike-, palo- ja henkilöturvallisuuteen keskittyvää havaintokierrosta. Kello Kahvitauko on pidetty ja on aika pukeutua suojavarusteisiin, desinfioida kädet ja lähteä tehdaskierrokselle. Kierros aloitetaan pakastetehtaan tuotantotiloista, joista siirrytään laitoshuoltoon. Matkalla tarkastetaan varasto, jossa säilytetään 1000 litran konteissa pesuaineita. Kierros jatkuu kylmälaitoksen konehuoneeseen ja sen ohjaamoon. Konehuoneen kompressorien synnyttämästä metelistä siirrytään ulos ja pihan poikki ruokapakastetehtaaseen, jonka toisessa, talon pienimmässä konehuoneessa, tuoksahtaa lievästi ammoniakin pistävä haju. Kierros päättyy pikaiseen käyntiin tehtaan tuotantotiloissa. Kello Vielä nopea yhteenveto tehdaskierroksen havainnoista. Paikat ja muun muassa putkistojen merkinnät ovat kunnossa. Miinukseksi Aki Ijäs kirjaa ammoniakin hajun, jonka lähde konehuoneessa on selvitettävä ja korjattava. Kello Aki Ijäs starttaa autonsa ja lähtee ajamaan Tampereen kautta Kajaaniin. Seuraavana päivänä on edessä kaivosten ympäristöturvallisuutta käsittelevä seminaari Tukes-katsaus 11

12 Teksti Päivi Eskelinen Kemikaalien markkinavalvonta siirtyi Tukesille Kolme vuotta sitten kemikaalien kansallinen tuotevalvonta keskitettiin Tukesiin. Tänä syksynä vuorossa olivat kemikaalien markkinavalvonnan tehtävät, jotka siirrettiin Tukesiin kunnilta ja työsuojelupiireiltä uuden kemikaalilain tultua voimaan 1. syyskuuta. Markkinavalvonnan tavoitteena on ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Valvonnalla seurataan, että markkinoille tulevat kemikaalit ovat säädösten mukaisia ja täyttävät muun muassa kemikaalien luokitusta, merkintää, pakkaamista ja käyttöä rajoittavat määräykset sekä eräiden valmisteiden ennakkohyväksyntää koskevat velvoitteet. Kemikaalivalvonnan kehittämisestä tehtiin pari vuotta sitten kysely kunnille, valvontaviranomaisille ja kemianteollisuudelle. Valvonnan keskittämistä yhdelle toimijalle kannatettiin yleisesti, sanoo ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen Tukesista. Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu lähes kokonaan EU-asetuksiin, joiden tulkintoja pohditaan erilaisissa EU-foorumeissa. Kyse on teknisestä ja hyvin nopeasti muuttuvasta lainsäädännöstä, jonka hallinta vaatii erityisosaamista ja mahdollisuutta seurata lainsäädännön kehittymistä päätoimisesti. Kunnissa on paljon valvonnan asiantuntemusta, mutta runsaasti myös muita tehtäviä. Niinpä resursseja kemikaalialan kokoaikaiseen seuraamiseen ei välttämättä ole. Kemikaalivalvonnassa keskittämisen tarvetta on synnyttänyt varsinkin Euroopan unionin REACH-asetus, joka koskee aineiden rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia. Se oli aikanaan EU:n suurimpia lainsäädäntöhankkeita. Tultuaan voimaan vuonna 2007 se nosti kemikaalivalvonnan tarpeen kokonaan uudelle vaatimustasolle. Tulkinta yhdenmukaistuu Tukesiin on lokakuun alusta perustettu uusi markkinavalvontaryhmä, jota Marilla Lahtinen johtaa. Lahtinen siirtyi tehtävään sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa hän osallistui viime töinään uuden kemikaalilain kirjoittamiseen. Markkinavalvonnan ryhmää on tarkoitus kasvattaa vuoden 2014 alussa, jolloin kuntien kemikaalivalvontaan osoitetut valtionosuudet siirtyvät Tukesille. Ryhmä vastaa myös kasvinsuojeluaineiden, biosidien ja kosmetiikan markkinavalvonnasta. Näitäkin valmisteita koskevat vaatimukset tulevat pää- Tunnetko jo vaarallisten aineiden uudet tunnistus- ja varoitusmerkit? KEMIKAALIEN markkinavalvonnalla seurataan, että markkinoille tulevat kemikaalit ovat säädösten mukaisia ja täyttävät muun muassa kemikaalien luokitusta, merkintää, pakkaamista ja käyttöä rajoittavat määräykset. Kemikaalien merkinnässä käytetään tällä hetkellä rinnakkain väistyvän kemikaalilainsäädännön mukaisia oransseja merkkejä ja uusia ns. CLP-asetuksen mukaisia punareunaisia merkkejä. Seokset, kuten puhdistusaineet ja maalit, on merkittävä uuden järjestelmän mukaisesti mennessä ja vanhoin merkinnöin varustettuja tuotteita saa myydä vielä kaksi vuotta tämän jälkeen.! Tutustu uusiin varoitusmerkkeihin osoitteessa ->Toimialat - > Kemikaalit, biosidit ja kasvinsuojeluaineet -> Luokituspakkaaminen ja merkinnät 12 Tukes-katsaus

13 Ilokaasun viihdekäyttö kuriin lakia täsmentämällä sääntöisesti suoraan EU-asetuksista, Lahtinen huomauttaa. Suuri osa kemikaaleista tulee markkinoille isojen toimijoiden, keskusliikkeiden tai maahantuojien kautta. Tukes on tähänkin asti vastannut kemikaalilain velvoitteiden neuvonnasta alan yrityksille ja muille toimijoille. Markkinavalvonnan keskittäminen tehostaa mahdollisuuksiamme tarttua säännösten vastaiseen toimintaan. Myös lain tulkinnan harmonisointi valtakunnallisesti paranee, Lahtinen sanoo. JOSKUS on toimittava ripeästi. Hallituksen esitys uudeksi kemikaalilaiksi oli annettu jo eduskunnalle, kun siihen tehtiin vielä loppusuoralla yksi tekninen täsmennys. Sen nojalla kemikaalilakia valvova Tukes voi asettaa tuotteelle myyntirajoituksia, jos epäillään tuotteen väärinkäyttöä. Uusi kemikaalilaki tuli voimaan 1. syyskuuta Myös entinen kemikaalilaki antoi Tukesille mahdollisuuksia rajoittaa myyntiä. Uuteen lakiin lisättiin vielä asetuksenantovaltuus. Valtioneuvoston asetuksella voidaan siten antaa kemikaalien väärinkäyttöä ehkäiseviä, tarkempia säännöksiä, kertoo Tukesin kemikaalien markkinavalvontaryhmää johtava Marilla Lahtinen. Lakitäsmennyksen taustalla on viime kesänä julkisuudessa liikkuneet tiedot ilokaasun myymisestä päihdekäyttöön. Puhtaan ilokaasun hengittäminen sisältää tukehtumisvaaran. Tukes on tähän mennessä kieltänyt ilokaasun vähittäismyynnin yhdeltä yritykseltä ja lähestynyt useita muita yrityksiä, joiden on epäilty myyvän ilokaasua päihteeksi. Kaikilta niiltä ei vielä ole saatu vastausta. Osa on poistanut nettisivunsa Tukesin yhteydenoton jälkeen, ja kaksi yritystä on siirtänyt liiketoimintansa Viroon. Näiden lisäksi Tukesin tiedossa on yksi Virossa toimiva yritys, joka myy ilokaasutuotteita Suomeen. Hyötytietoa kemikaaleista: kemikaalineuvonta.fi Tukes avasi syyskuun alussa uuden kemikaalineuvonta.fi-sivuston. Sivustolle on yhdistetty jo toiminnassa ollut REACH- ja CLP-neuvontapalvelu sekä uusi biosidineuvontapalvelu. Sivusto palvelee yrityksiä valmistajia, maahantuojia ja myyjiä jotka tarvitsevat tietoa kemikaaleista ja REACH-, CLP- ja biosidiasetusten velvoitteista. Verkkolomakkeella voi myös lähettää kysymyksiä neuvontapalvelun asiantuntijoille esimerkiksi määräysten tulkinnoista ja yrityksiä koskevista velvoitteista. Tukes toimii Suomessa REACH-, CLP- ja biosidiaset usten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena Tukes-katsaus 13

14 SONJA VARTIALA toiminnanjohtaja, Finnwatch ry EU:n rakennustuoteasetus koskee tuotteita, joille on olemassa harmonisoitu EN-standardi ja jotka on asetettu saataville markkinoilla jälkeen. Turvallinen Suomi Turvallisuus on kiinni rakenteista Turvallisuus on meille usein arkipäiväinen asia. Haluamme hankkia vakuutukset, varmistuksen elintarvikkeiden hygieniasta ja airbagit autoihin. Arkipäivän turvaan tukeutuessamme unohdamme usein ne monet itsestään selvät rakenteet, jotka ylläpitävät jokapäiväistä elämäämme. Kollegani ja ystäväni, tutkija Andy Hall on tällä hetkellä Thaimaassa syytettynä kunnianloukkauksesta. Hänen Finnwatchille tekemänsä tutkimus paljasti alkuvuonna pakkotyövoimaa ja ihmiskauppaa suomalaisten kauppaketjujen myymien tuotteiden takana. Jos Andy häviää isoa yhtiötä vastaan käytävän oikeudenkäynnin, häntä odottavat vankeustuomio ja miljoonien eurojen korvausvaatimus. Andy ei peräänny eikä lopeta toimintaansa. Leppoisaan tyylinsä hän on todennut ehtivänsä vankilassa joogata enemmän. Meksikolainen Isä Solalinde vieraili Suomessa lokakuussa. Hänen perustamansa siirtotyöläisten suojakoti tarjoaa ruokaa, suojaa ja oikeudellista neuvontaa Meksikon läpi henkensä kaupalla matkustaville siirtolaisille. Isä Solalinden toiminta ei saa tukea siirtolaisia hyväksikäyttäviltä rikollisliigoilta eikä Meksikon päättäjiltä. Hänet on pidätetty, häntä on uhkailtu ja mukiloitu, mutta hän jatkaa työtään. Sini Saarela istuu tätä kirjoitettaessa Venäjällä tutkintavankeudessa. Sini oli mukana Greenpeacen aktivistiryhmässä, joka yritti pysäyttää Gazpromin öljynporauksen arktisella merialueella. Öljynporaus paitsi vaarantaa herkän arktisen luonnon, kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jakamattomat, kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja elinkelpoinen planeetta ovat perusrakenteita, joiden täytyy toteutua, jotta me kaikki olisimme turvassa. Olen kiitollinen näistä sankareista, jotka riskeeraavat oman turvallisuutensa muistuttaakseen meitä muita tämän isomman kuvan olemassaolosta. Ihmisoikeudet ja elinkelpoinen planeetta ovat perustaa, jonka täytyy toteutua, jotta me kaikki olisimme turvassa. Tulossa: ohjeita verkkokaupankäyntiin Yhteistyössä on voimaa Teksti ja kuva Mirva Kipinoinen NYKYISESSÄ globaalissa maailmassa ja EU:ssa meillä valvontaviranomaisilla on paljon yhteisiä asioita. Emme voi toimia vain rajojemme sisällä, vaan meidän pitää tehdä yhteistyötä. Yhteistyössä on voimaa, linjaa Ruotsin sähköturvallisuusviranomaisen Elsäkerhetsverketin johtaja Elisabet Falemo. Meitä pohjoismaisia turvallisuusviranomaisia on vitsikkäästi nimitetty jopa nordic mafiaksi, sillä teemme tiivistä yhteistyötä. Tuota tiivistä yhteistyötä tehtiin myös syyskuussa, kun Falemo ja Elsäkerhetsverketin juristi Kim 14 Tukes-katsaus

15 Rakennustuotteiden CE-merkintä teettää töitä EU:n rakennustuoteasetuksen voimaantulo on aiheuttanut liikettä kentällä. Tukesissa asiat ovat sujuneet osin odotetusti ja osin hieman yllätyksellisesti. Teksti ja kuva Aila Välikoski TUKESIN www-sivuilla olevan lomakkeen kautta ilmoituksia CE-merkitsemättömistä tuotteista on tullut ennakoitua vähemmän. Kuntien rakennusvalvonnasta ilmoituksia ei ollut tehty lokakuuhun mennessä lainkaan. Ilmoituksia yrityksistä, joilla tarpeelliset toimet ovat tekemättä, on tullut Tukesiin jo noin 70, ja lisää saadaan päivittäin. Markkinoilla on nähty myös ylilyöntejä, kun vähittäiskaupassa on edellytetty CEmerkintää tuotteilta, joille se ei ole mahdollinen. Heinäkuun alussa myynnissä olleet rakennustuotteet olivat suurelta osin vielä CE-merkitsemättömiä aivan laillisesti, sillä ne oli asetettu saataville markkinoilla ennen uuden asetuksen voimaantuloa 1. heinäkuuta. Asetuksen mukaan rakennustuotteilla on oltava CE-merkintä ja niistä on tehtävä suoritustasoilmoitus. Työsarka Tukesin neljällä asiantuntijalla on pitkä ennen kuin rakennusalan yli toimijaa osaavat toimia uuden asetuksen edellyttämällä tavalla, sanoo rakennustuotteista vastaava ryhmäpäällikkö, yliinsinööri Heikki Viitala. Hänen mukaansa asetuksen edellyttämät toimet tyyppitestauksineen ovat raskaanlaiset, ja varsinkin pienille yrityksille ne voivat tuntua ylivoimaisi lta. Tiedossa on jo muutamia toimintansa lopettaneita ja lopettavia yrityksiä. Päätöksen on tehnyt jokainen yritys itse. Toki kannustamme aina tilaisuuden tullen paneutumiseen ja sitkeyteen, asiaan perehtymättä ei kannata luovuttaa. SUOMALAISET tekivät vuoden 2013 alkupuoliskolla jälleen ennätysmäärän verkkokauppaostoksia. Vähittäiskaupan tuotteita ja palveluja ostettiin tammi-kesäkuussa 1,5 miljardilla eurolla, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Tukesissa seurataan valppaasti verkkokaupan turvallisuutta. Yleisesti saatetaan luulla, että verkkokaupasta tilatut tavarat ovat viranomaisten hyväksymiä ja siten turvallisia. Näin ei välttämättä ole, sanoo ylitarkastaja Anna Pukander Tukesista. Vastuu turvallisuudesta kuuluu valmistajalle, maahantuojalle ja myyjälle. Viranomaiset eivät tarkasta tuotteita etukäteen, vaan niitä valvotaan pistokokeilla. Tukesilla ei myöskään ole toimivaltaa valvoa yrityksiä, jotka toimivat Suomen ulkopuolella. Euroopassa toimivien yritysten valvonnassa viranomaiset voivat kuitenkin tehdä yhteistyötä. Suomessa verkkokauppaa valvovat Tukesin lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Viestintävirasto ja Tulli. Tukes aloitti tänä syksynä verkkokauppaprojektin, jonka tuloksena syntyy Tukesin sisäinen verkkokauppavalvonnan linjaus. Tavoitteena on, että Tukesin ryhmät soveltavat valvonnassa yhteisesti sovittuja periaatteita, Pukander kertoo. Kuluttajille projektissa laaditaan verkkoostamisen ohje. Yrityksille on luvassa opas, johon kootaan muun muassa verkkokaupankäynnin keskeiset säädökset. Lisäksi suunnitteilla on koulutuspäivä kaikille verkkokauppatoimijoille keväällä Reenaas vierailivat Tukesissa. Vierailun aikana keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja vaihdettiin ajatuksia sähköturvallisuudesta, muun muassa sähkötuotteiden verkkokaupasta. Verkkokauppa haastaa viranomaiset Verkkokaupan suosio kasvaa kovaa vauhtia. Valitettavasti verkossa myytävien tuotteiden turvallisuudessa saattaa kuitenkin olla toivomisen varaa. Tämän ovat panneet merkille sähköturvallisuusviranomaiset Pohjanlahden molemmin puolin. Kun ostat verkosta halvan ja ei-brändätyn sähkötuotteen, turvallisuusriskit kasvavat. Kuluttajat eivät usein tiedosta tätä, vaan luulevat, että viranomaiset valvovat ennakolta tuotteiden turvallisuutta, kertoo Elisabet Falemo. Näin ei kuitenkaan ole, sillä useat verkkokaupat ovat EU:n ulkopuolelle rekisteröityjä yrityksiä, joiden toimintaan Elsäkerhetsverketin ja Tukesin kaltaisilla viranomaisilla ei ole toimivaltaa puuttua. Direktiivien mukaan EU:n ulkopuolelle rekisteröidystä verkkokaupasta ostavasta asiakkaasta saattaa tulla myös markkinoille saattaja, joka vastaa siitä, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset. Pähkinänkuoressa: kuluttaja ei verkkokaupasta ostaessaan tiedosta vaaroja eikä vastuutaan. Sekä Tukes että Elsäkerhetsverket miettivät parhaillaan, miten kuluttajien turvallisuutta voitaisiin asiassa parantaa. Tukesissa on menossa verkkokauppaan liittyvä projekti, jossa mietitään keinoja verkkokaupan valvontaan. Ruotsissa Elsäkerhetsverket toteutti keväällä poikkeuksellisen markkinavalvontaprojektin, jossa se tilasi muun muassa USB-latureita EU:n ulkopuolella toimivista verkkokaupoista ja testautti ne. Tulokset olivat hälyttäviä. Jos tuotteet olisivat olleet myynnissä Ruotsissa, olisimme asettaneet ne myyntikieltoon, summaa Tukes sai syyskuussa vieraita Ruotsin Elsäkerhetsverketistä. Tuiri Kerttula (oik.), Kim Reenaas, Seppo Ahvenainen, Elisabet Falemo, Harri Westerlund ja Hannu Mattila keskustelivat muun muassa sähkötuotteiden verkkokaupasta. Falemo kampanjan tuloksia. Lähetimme kampanjan tuloksista kirjeen komissiolle ja toivomme, että sitä kautta saamme asiaa eteenpäin. Komissio on myös kokoamassa työryhmää jäsenmaiden viranomaisista miettimään verkkokauppaan liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia valvoa verkossa myytävien tuotteiden turvallisuutta Tukes-katsaus 15

16 Kysymyksiä vastauksia Huolestuttaako energiansäästölamppu suotta? Teksti Päivi Eskelinen Kuva Martti Tammisto ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJEN sisältämä elohopea on huolestuttanut kuluttajia. Tukes selvitti lamppujen elohopeapitoisuuksia vuonna 2009 ja uusi testin viime keväänä. Testiin kerättiin kymmenen lamppua vähittäiskaupan ostetuimmista ja tunnetuimmista merkeistä. Onko lamppujen elohopeapitoisuuksissa tapahtunut muutoksia, ylitarkastaja Marika Keskinen Tukesista? Pitoisuuksia on vaiheittain laskettu. Vuodesta 2012 lähtien markkinoille on saanut tuoda energiansäästölamppuja, joissa elohopeaa on korkeintaan 3,5 milligrammaa. Tämän vuoden alussa pitoisuus laski 2,5 milligrammaan. Uusimmassa testissä kaikkien testattujen lamppujen elohopeapitoisuudet olivat sallituissa rajoissa. Sama tulos saatiin vuonna Testin korkein pitoisuus oli 3,5 milligrammaa, mutta lamppu oli tuotu markkinoille ennen kuluvaa vuotta. Alhaisin pitoisuus oli 1,1 milligrammaa. Jos energiansäästölamppu menee pirstaleiksi, miten pitää toimia? Jotta osaisi toimia oikein lampun rikkoutuessa, on hyvä tietää, miten elohopean olomuoto vaihtelee kylmässä ja kuumassa lampussa. Kylmässä lampussa elohopea on pisaroina tai kiinteässä muodossa lasin sisäpinnalla. Kun lamppu sytytetään, elohopea höyrystyy lämmetessään ja täyttää lampun. Kuuman lampun rikkoutuessa myrkyllistä elohopeahöyryä vapautuu huoneilmaan, mutta pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei yksittäisen lampun hajoaminen ole vielä terveydelle vaaraksi. Huoneen ovet kannattaa kuitenkin sulkea ja tuulettaa huonetta minuuttia. Jos kylmä lamppu menee rikki, lasinsirut kerätään esimerkiksi jäykän pahvin avulla kannelliseen purkkiin ja lattia pyyhitään kostealla rätillä. Myös rätti suljetaan purkkiin ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Pölynimuria ei pidä käyttää! Miksi vikaantunut energiansäästölamppu kannattaa vaihtaa heti? Energiansäästölamppu, samoin kuin led-lamppu, on sähkölaite, jossa saattaa kulkea virta vikaantumisesta huolimatta. Tiedetään tapauksia, joissa valaisimeen jätetty lamppu on alkanut savuta, tosin yhtään energiansäästölampusta alkunsa saanutta tulipaloa ei ole tullut viranomaisten tietoon. Siitä huolimatta vikaantunut lamppu kannattaa korvata heti uudella lampulla. Lakeja uudistetaan, mikä muuttuu? Tällä palstalla esitellään Tukesin toimialoja koskevien säädösmuutosten sisältöjä. 16 Tukes-katsaus RoHS UUSITTU RoHS-direktiivi (2011/65/EU) saatettiin kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuussa 2013, jolloin julkaistiin laki vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (387/2013) sekä ympäristöministeriön asetus (419/2013), jolla käyttörajoituksista ja eräistä poikkeuksista on säädetty tarkemmin. RoHS-direktiivin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä tarkennettiin direktiivin uusimisen yhteydessä. Jatkossa laitteiden vaatimustenmukaisuus todennetaan valmistajan suorittamalla sisäisellä tuotan-

17 Maailmassa on noin 10 miljoonaa hissiä, ja uusia rakennetaan tänä vuonna Niistä lähes puolet otetaan käyttöön Kiinassa. Suomessa hissejä on noin Hissit muuttivat matalan maailman Historiallista Historiallista Kuva KONE Corporation KORKEAT rakennukset ja niissä hissit ovat olleet edellytys kaupungistumiselle. Matkustusmääriin verrattuna hissit myös ovat hyvin turvallinen kulkuneuvo. Niiden periaate on yksinkertainen: hissikoria kannattava köysi kiertää vetopyörän kautta vastapainoon, ja se on ollut käytössä tuhansia vuosia. Hissihistorian käännekohta oli vuosi 1854, kun New Yorkin maailmannäyttelyssä Elisha Otis seisoi korkealla hissin päällä, ja kannatinköysi iskettiin poikki. Yleisö kauhistui, mutta Otis huusi all safe, gentlemen, all safe. Hänen keksimänsä tarrain esti hissin putoamisen. Tarrain mullisti hissiteollisuuden, ja se on edelleen olennainen osa turvallista hissiä. Suomen ensimmäinen sähköhissi asennettiin tiettävästi Helsingin Säästöpankin taloon Teknologiat ja standardit kehittyvät rinnakkain Hissitekniikan kehitysaskeleet ovat liittyneet usein turvallisuuden parantamiseen. Tärkeitä keksintöjä olivat teräsköysi korin kannattimeksi ja hissikuilun ovien lukitusmekanismi, joka estää oven avaamisen, ellei hissi ole kerroksen kohdalla luvulla merkittäväksi tuli standardisointi. Standardit määrittelevät vaatimukset hissien rakenteelle ja ne ottavat huomioon erityisesti turvallisuusnäkökohdat. Hissidirektiivin tultua voimaan 1999 kaikki EU-maat ottivat käyttöön yhdenmukaiset hissistandardit. Tärkeitä turvallisuusparannuksia ovat olleet ovien lisääminen hissikoreihin, hälytysyhteys päivystyspalveluun ja korin pysähtyminen tarkasti kerrostason kohdalle. Konehuoneeton hissi pienensi olennaisesti hissin vaatimaa tilaa talon rakenteissa. Uusien teknisten ratkaisujen ansiosta hissillä pystytään matkustamaan entistä korkeammalle ja kovempaa. Pisimmän yhtämittaisen hissimatkan, 504 m, saa Burj Khalifa -pilvenpiirtäjässä Dubaissa. Vauhdikkaimmat kyydit tarjoaa Taipei 101-rakennuksen hissi Taiwanissa, 18 m/s. Myös hissien ohjausjärjestelmät ovat kehittyneet huimasti. Esimerkki tästä on kohdekerrosjärjestelmä. Siinä matkustaja valitsee aulassa haluamansa kerroksen ja hänelle osoitetaan hissiryhmän sopivin hissi. Ohjausjärjestelmä optimoi hissien liikkeet niin, että hississä vietetty aika vähenee jopa 30 prosenttia. Antti Savola, ylitarkastaja, Tukes Tavallisimmin hississä sähkömoottori pyörittää vetopyörää, jonka yli kulkevan teräsköyden toisessa päässä on hissikori ja toisessa vastapaino. Hydraulihissin koria liikuttaa hydraulisylinteri ja voima tuotetaan hydraulipumpulla. 30- ja 40-luvuilla käytetty ratkaisu on paternosterhissi, jossa toisiinsa kytketyt hissikorit liikkuvat ketjumaisesti taukoamatta. Suomen tunnetuin paternosterhissi on Eduskuntatalossa. Laki muutoksessa nonvalvonnalla, joka sisältää teknisten asiakirjojen ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laadinnan sekä CEmerkinnän kiinnittämisen tuotteeseen. RoHS-direktiivi (Restriction of Hazardous Substances) rajoittaa kadmiumin, lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromattujen bifenyylien (PBB) ja polybromattujen difenyylieetterien (PBDE) käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Direktiivin tarkoituksena on ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu sekä jätteiden haitallisuuden vähentäminen. Sillä halutaan myös edistää sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hyödyntämistä ja loppukäsittelyä ympäristöä säästävällä tavalla. Direktiivin vaatimukset koskevat siirtymäaikojen jälkeen kaikkia sähköja elektroniikkalaitteita, joita ei ole erikseen rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Vaatimukset koskevat muun muassa kodinkoneita, IT-laitteita, kuluttajaelektroniikkaa, valaisimia, sähkökäyttöisiä työkaluja, vapaa-ajan laitteita, leluja ja automaatteja Tukes-katsaus 17

18 Esittelyssä Pauliina Laitinen Golfkentiltä ja hakkuutyömailtakin tullaan nyt tutkintoon Tukesin ylitarkastajalla Pauliina Laitisella on takana tiukka työrupeama, jossa Suomeen on synnytetty uuden kasvinsuojeluainelain mukainen koulutus- ja tutkintojärjestelmä. Se velvoittaa kaikki kasvinsuojeluaineita ammatissaan käyttävät todentamaan osaamisensa uudessa tutkinnossa. Teksti ja kuva Aila Välikoski Golfkentänhoitajat, metsäkoneenkuljettajat, vihersisustajat, ammattiviljelijät, kasvinsuojeluaineiden myyjät. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön tutkintovelvoite koskee muun muassa heitä, yhteensä noin maa-, metsä- ja puutarhatalouden ja kaupan ammattilaista. Tutkinnon rinnalle on luotu vapaaehtoinen koulutusjärjestelmä, ja Tukes hyväksyy uuden koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ja myös kouluttaa heidät. Hakemuksia kouluttajiksi on tähän mennessä tullut noin sata. Koulutukset alkavat marraskuussa 2013, ja aikaa tutkinnon suorittamiseen on marraskuuhun Joukko, jota uusi tutkinto koskee, on huomattavasti aikaisempaa laajempi. Tähänastinen koulutus on liittynyt maatalouden ympäristötukeen ja erityinen tutkinto vain tiettyjen kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Yhden tutkimuksen mukaan yllättävän paljon oli heitä, jotka eivät vielä tienneet uudesta tutkintovelvoitteesta. Tämä on tiedotushaaste meille Tukesissakin. Uskon, että kouluttajien aktivoituessa myös tietoisuus asiasta kasvaa selvästi, Pauliina Laitinen sanoo. Sopiva tausta NAP-koordinaattoriksi Maa- ja metsätalousministeriö julkisti kansallisen toimintaohjelman kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (National Action Plan, NAP) Sen tavoite on vähentää kasvinsuojeluaineista aiheutuvia riskejä. Tukes toimeenpanee ohjelman yhteistyössä muiden viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa. Pauliina Laitinen aloitti toimintaohjelman koordinaattorina Tukesin kemikaalituotevalvontayksikössä vuoden 2012 alkupuolella. Sitä ennen ekologiaa pääaineenaan opiskellut filosofian maisteri oli työskennellyt seitsemisen vuotta tutkimusmestarina 18 Tukes-katsaus

19 Ylitarkastaja Pauliina Laitisen työhuoneen lähellä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen Wendlan puutarhassa Jokioisilla tyrnin sato oli tänä syksynä hämmästyttävä. Puutarhassa kasvaa Jokioisten puutarhan vanhoja ja tutkitusti kestäviä kasvikantoja. Laitinen etätyöskentelee asuinpaikkakunnallaan Jokioisilla 1 2 päivänä viikossa. Nimityksiä Tukesissa ja tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla. Hän oli osallistunut kasvisuojeluun liittyviin hankkeisiin, joissa selvitettiin ja testattiin vaihtoehtomenetelmiä kemialliselle torjunnalle. Viimeisimmässä hankkeessa testattiin viljojen integroitua torjuntaa. Siinä Tukeskin on mukana. Tukesin uusi virka NAP:n koordinaattorina tuntui heti omalta, sillä tunsin lainsäädännön ja minulla oli tutkimuspuolelta sopiva tausta. Luomua, myrkkyä vai integroitua? Pauliina Laitinen on aina liikkunut luonnossa huvikseen ja hyödykseen ja tehnyt puutarhatöitä. Kotona Heinävedellä tuli teininä ruiskutettua omenapuutkin, ilman mitään suojaimia. Kyllä olisi ollut hyvä tietää kuinka pitää suojautua, hän hymähtää. Omassa puutarhassaan hän ei käytä marttakeinoja ja mäntysuopaa järeämpiä kemikaaleja. Liljakukot, vattukärsäkkäät ja kirvat saavat kyytiä mekaanisella torjunnalla: ylitarkastaja nyppii ja tappaa tuholaiset. Työssään Pauliina Laitinen on tekemisissä niin luomuviljelyn kuin perinteisiä kasvinsuojeluaineita käyttävän viljelyn kanssa. Hänen mukaansa molempia toimintatapoja tarvitaan. Pelkällä luomulla emme pärjää, mutta sitä haluaville kuluttajille on totta kai oltava se vaihtoehto tarjolla. Emmekä pärjää ilman kemiallista kasvinsuojelua. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä voi kuitenkin tulla ympäristön ja terveyden kannalta entistä kestävämpää ja turvallisempaa, ja se on työni tavoite. Häntä vähän harmittaa ilmapiiri, jossa luomu ja perinteinen kasvinsuojelu asetetaan vastakkain. Entistä avoimempaa ja laajempaa vuorovaikutusta tarvittaisiin esimerkiksi integroidun torjunnan edistämiseksi. Tärkeää olisi kasvattaa niin ammattilaisten kuin kuluttajienkin tietoisuutta kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä. Ammattiaineet ja kotikeinot erikseen NAP:n tavoite on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Integroidun kasvinsuojelun käyttöönotto on yksi keino tähän suuntaan. Siinä vaihtoehtoisia ja perinteisiä torjuntakeinoja käytetään tarkoituksenmukaisesti yhdessä niin, että lähtökohtana ovat torjunta-aineettomat menetelmät. Jos esimerkiksi ennakoiva tai mekaaninen torjunta eivät riitä, voidaan käyttää kasvinsuojeluaineita. Tukesia integroidun torjunnan käyttöönotto koskee suoraan vähän, virasto edistää asiaa lähinnä uuden koulutusjärjestelmän kautta. Pauliina Laitisen seuraavat isot työkokonaisuudet liittyvät kansallisen toimintaohjelman viestintään ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testauksen laajentamiseen vuonna Kaikki ammattikäyttöön tulevat kasvinsuojeluruiskut on testattava pieniä käsikäyttöisiä reppuruiskuja lukuun ottamatta. Tukes hyväksyy ruiskujen testaajat, kouluttaa heidät ja pitää rekisteriä testaajista. Levitysvälineiden testaukseen liittyvää asetusta ei ole vielä, ja sitä varten teemme Tukesissa ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin erilaisille ruiskutyypeille. Maa- ja metsätalousministeriö päättää sen perusteella, mitkä ruiskut on testattava. Seuraamme ruiskujen testaukseen liittyvää standardien uusintaa ja autamme ministeriötä asetuksen laatimisessa. Kasvinsuojeluaineet luokitellaan jatkossa ammattitai harrastekäyttöön niin, että ammattiaineita saa tulevaisuudessa ostaa vain tutkintotodistus taskussaan. Myös tämä on selvä suunta parempaan päin. Tiedämme entistä tarkemmin, millaisella osaamisella kasvinsuojeluaineita käytetään. Kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia myös tutkitaan entistä tarkemmin, ja kun saadaan uutta tietoa, siihen reagoidaan. Esimerkki tästä ovat neonikotinoidit. Uusi tutkimustieto epäillyistä haitoista mehiläisille aiheutti sen, että Tukes rajoitti lokakuussa viiden niitä sisältävän valmisteen käyttöä. Yhtä saavat enää käyttää vain ammattilaiset, ja muiden öljykasvien ja herneen viljelyssä hyödynnettävien aineiden käyttö kiellettiin kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana asiaa tutkitaan lisää. Tukesin päätös perustuu Euroopan komission linjaukseen. Maija Johansen on nimitetty toimistosihteeriksi Sähkötuoteryhmään Niina Kupiainen on nimitetty ylitarkastajaksi Kuluttajaturvallisuusryhmään Heta Kylmämaa on nimitetty tiedottajaksi Viestintäryhmään alkaen. Marilla Lahtinen on nimitetty ryhmäpäälliköksi Kemikaalien markkinavalvonta -ryhmään alkaen. Simo Lehmusmies on nimitetty ylitarkastajaksi Räjähteet ja painelaitteet -ryhmään alkaen. Salli Lindstedt on nimitetty lakimieheksi Kuluttajaturvallisuusryhmään Jaana Palomäki on nimitetty ylitarkastajaksi Biosidiryhmään Eeva Rissanen on nimitetty ylitarkastajaksi Biosidiryhmään Sallamari Tynkkynen on nimitetty ylitarkastajaksi Kasvinsuojeluaineryhmään Tiina Tirkkonen on nimitetty ylitarkastajaksi Pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet -ryhmään alkaen. Turkka Rekola on nimitetty ylitarkastajaksi Kaivosryhmään Julle Keihänen on nimitetty ylitarkastajaksi Kuluttajaturvallisuusryhmään Uusia ja uusittuja julkaisuja Turvallinen maatila Vaarallisten kemikaalien varastointi Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa Kodin sähköturvallisuus - Näin vältät sähköstä johtuvan tulipalon Sähkölaitteiden valmistus, maahantuonti ja myynti Tukes-katsaus 19

20 THE MARKKU EXPLODABLES NEW YEAR

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Kokeiletko aina onneasi?

Kokeiletko aina onneasi? Kokeiletko aina onneasi? Riskienhallinnan perusteet Pk-yrityksille ja työntekijöille Sisällysluettelo Riskeihin voidaan vaikuttaa... 3 Mitä ovat riskit?... 3 Turvaa riskienhallinnasta... 6 Mitä riskienhallinta

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmä ja tietosuojan kompastuskivet Sivu 4. Sisäisen tarkastustuksen ja tietohallinnon välinen yhteistyö Sivu 7.

Potilastietojärjestelmä ja tietosuojan kompastuskivet Sivu 4. Sisäisen tarkastustuksen ja tietohallinnon välinen yhteistyö Sivu 7. SISÄISET TARKASTAJAT ry Nro 1/2015 Tietoturvallisuus Potilastietojärjestelmä ja tietosuojan kompastuskivet Sivu 4 Sisäisen tarkastustuksen ja tietohallinnon välinen yhteistyö Sivu 7 1/2015 3 4 7 9 11 13

Lisätiedot

Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan. Pesonen, I., Virtanen, H. & Jansson, H. (toim.

Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan. Pesonen, I., Virtanen, H. & Jansson, H. (toim. Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan Pesonen, I., Virtanen, H. & Jansson, H. (toim.) Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta tempo Logistiikkalehti Tempo. Posten Logistikin yrityslehti. 2.2013 LIIGAT & LASTI TEEMA Käteisen käyttö vähenee: Tavarantoimitusketjut kiinnostavat

Lisätiedot

MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA

MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola: TYÖELÄKE 3 2012 MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA Liite: Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2011 Pääkirjoitus Paluuta ei ole Ihminen on turvallisuushakuinen olento.

Lisätiedot

Näillä ulkoistaminen onnistuu

Näillä ulkoistaminen onnistuu 1 20 1 3 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti Muutosjohtaminen ja ketteryys Näillä ulkoistaminen onnistuu s. 10 > KYMP > Helsingin Energia > Naisten Pankki sisältö s. 12 jaakko jaskari Johan Ahlroth s.6 Palvelujen

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä 2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava

Lisätiedot

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11 Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07169-08 Kemikaaliverkot Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Yngve Malmén & Ismo Ruohomäki

Lisätiedot

Työsuojelujulkaisuja 57. Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojeluhallinto

Työsuojelujulkaisuja 57. Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojeluhallinto Työsuojelujulkaisuja 57 Koneturvallisuus Säädökset ja soveltaminen Työsuojeluhallinto Tampere 2007 ISSN 1455-4011 ISBN 978-952-479-059-8 Multiprint Oy, Tampere 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. KONEISIIN SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä

CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä Pääsuunnittelijakoulutus PS Pro Tutkielma Maaria Turunen Helsinki 19.09.2014 Aalto University Professional Development Aalto PRO 1 Tiivistelmä Tutkielmani

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä Reviisori1/2011 Virkamatkat fiksuiksi Liikkumavaraa kehykseen Vaalirahoituslaki testissä Kaikki irti tiedosta Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti Sisältö Reviisori 1/2011 Julkaisija Valtiontalouden

Lisätiedot

Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen

Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / 2 0 0 5 Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä Mahdottomasta mahdollinen Sisältö Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset 7 ASKELMA

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20.

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20. Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 2011 Visuaaliset muodot näkyvät verkossa s. 15 Tila virittää ihmiset s. 16 Design läpäisee koko tuotantoketjun s. 20 teema Hyvä muotoilu myötäilee käyttäjää

Lisätiedot

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s.

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s. Puolustusministeriön peruskorjaus s. 4 Miten organisaatiomuutos hoidetaan hyvin? s. 14 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2010 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s.

Lisätiedot