Miia Immonen & Anne Kalmukoski LAPSEN KENGISTÄ KORKOKENKIIN - TYTTÖJEN KASVU KOHTI AIKUISUUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miia Immonen & Anne Kalmukoski LAPSEN KENGISTÄ KORKOKENKIIN - TYTTÖJEN KASVU KOHTI AIKUISUUTTA"

Transkriptio

1 Miia Immonen & Anne Kalmukoski LAPSEN KENGISTÄ KORKOKENKIIN - TYTTÖJEN KASVU KOHTI AIKUISUUTTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työntekijät: Työn nimi: Miia Immonen ja Anne Kalmukoski Lapsen kengistä korkokenkiin - Tyttöjen kasvu kohti aikuisuutta Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Työn tarkastaja: FM Eila Passoja KT Pirjo Forss- Pennanen Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Pohjanmaan alueen vuotiaiden tyttöjen elämää. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten tytöt määrittelevät lapsia ja nuoria sekä lapsuutta ja nuoruutta. Opinnäytetyössä pyrittiin lisäksi selvittämään ilmiöitä, jotka vaikuttavat lapsuuteen ja nuoruuteen tänä päivänä. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin julkaisemalla kirjoituspyyntö Keskipohjanmaa -lehdessä. Lisäksi kirjoituspyynnöt vietiin kolmelle koululle ja neljälle nuorisotalolle sekä kirjastolle Kokkolassa. Avasimme myös sähköpostiosoitteen kirjeitä varten. Tyttöjä pyydettiin kertomaan omasta elämästään ja määrittelemään lapsuutta ja nuoruutta. Pyynnön avulla saatiin 82 kirjettä, joista 75 valittiin lopulliseen aineiston analyysiin. Loput vastaukset olivat kohderyhmän ulkopuolelta tai ikää ei ollut mainittu. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat, että he viettävät enemmän aikaa ystäviensä kanssa kuin kotona ja tarvitsevansa vähemmän vanhempiensa huolenpitoa. Lisäksi tytöt kertoivat alkavansa itsenäistyä. Tytöt määrittelivät lasta ja lapsuutta sekä nuorta ja nuoruutta hyvin moninaisesti. Näistä määrittelyistä nousivat esille myös tekijät, jotka tyttöjen mielestä erottavat lapsen nuoresta ja lapsuuden nuoruudesta. Lasta ja lapsuutta tytöt määrittelivät muun muassa sanoilla leikki, huolettomuus, rajat ja säännöt. Nuorta ja nuoruutta tytöt määrittelivät muun muassa harrastuksilla, vastuunottamisella, ystävien merkityksen ja ulkonäön korostumisella, kiinnostuksella poikiin ja yläasteelle siirtymisellä. Lapsi määriteltiin nollasta 16 ikävuoden väliltä, nuori 10 ja 19 ikävuoden väliltä. Tämän päivän lapsuuteen liittyviä ilmiöitä tyttöjen kirjoituksista esiin nousi lasten aikuismainen pukeutuminen ja käyttäytyminen. Tutkimustulosten mukaan toteamme, että lapsen ja lapsuuden sekä nuoren ja nuoruuden määrittelyt ovat moninaisia. Määrittelyihin vaikuttavat omakohtaiset kokemukset ja ajatukset siitä mitä on olla lapsi ja nuori sekä mitä lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu. Tytöt määrittelivät yläasteelle siirtymisen hyvin merkittäväksi tapahtumaksi. Useimmat tutkimuksemme tytöistä olivat määritelleet nuoruuden alkavan tästä siirtymävaiheesta. Median ja ystävien vaikutus ulkonäköön korostui tyttöjen kirjeissä. Tytöt kirjoittivat, että he viettävät aikaa ystäviensä kanssa harrastuksissa ja kaupungilla. Avainsanat: lapsi, lapsuus, nuori, nuoruus, aikuinen, aikuisuus

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Social Work ABSTRACT Authors: Miia Immonen and Anne Kalmukoski Name of the Final Thesis: From the Child s Shoes to High Heels Girls Growth Towards Adulthood Date: 25 th of May 2007 Pages: appendices Instructor: Inspector: M.A. Eila Passoja D.Ed. Pirjo Forss- Pennanen The purpose of the final thesis was to examine life of the year old girls in Central Ostrobothnia. The survey also aimed to clarify, how the girls define children and young people; childhood and adolescence. Furthermore, the survey attempted to explore the occurrences, which affect the childhood and the adolescence today. This final thesis was a qualitative study. The survey material was gathered by publishing a (written) request in the Keskipohjanmaa -newspaper. The written requests were also taken to three schools and to four youth houses and to the library in Kokkola. We opened an address for the letters. A total of 82 replies were received and 75 replies were chosen for the final analysis. The rest of the replies did not belong to the target group or the age was not clarified clearly. The survey data was analyzed by finding common themes from the replies. The respondents of the study told that they spent more time with their friends than at home with their parents and they needed less care from them. The girls told that they had started to become more independent. The girls who participated in our study defined children and childhood; young people and adolescence with various ways. From these definitions we raised up the things that distinguished children from young people and childhood from adolescence. The girls used definitions such as play, insouciance, limits and rules to define children and childhood. The girls described young people and adolescence with definitions such as hobbies, the significance of friends, going to upper level of comprehensive school, taking responsibility and interest towards boys and appearance. The child s age was defined to be between zero to sixteen years old and young person s age was defined between 10 to 19 years. From the girls letters raised up occurrences which appear in today s childhood. These occurrences were the children s grown-up dressing and behavior. As a conclusion in our research we noticed that the definitions for a child and childhood; young person and adolescence were various. Personal experiences and thoughts about childhood and adolescence influenced how the girls defined these vicissitudes. The girls defined that moving over to upper level of comprehensive school was significant. Most of the girls thought that adolescence begins in this transitional phase. The influence of the media and friends was emphasized in the girls letters. The girls wrote that they spent most of their time with their friends, in their hobbies and hanging around in the town centre. Key words: child, childhood, young person, adolescence, adult, adulthoo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YHTEISKUNTA Näkökulmia tämän päivän lapsuudesta ja nuoruudesta Tyttönä nyky-yhteiskunnassa Lait suojaavat lapsia ja nuoria YK:n lapsen oikeus julistus Yhteenvetoa.9 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen aihe ja kulku Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET TEEMOITTAIN Teema: Lapsi ja lapsuus Leikit ja huolettomuus Pohdintaa Teema: Nuori ja nuoruus - siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen Ajankäyttö Ulkonäkö Meikit ja pojat Pohdintaa TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA..55 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Lapsuus tunnetaan yksilöllisenä kehitysvaiheena ja asteittaisena siirtymisenä aikuisuuteen, mutta myös historiallisena ilmiönä. Lapsuuden pituus vaihtelee kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Lapsuuden lyhenemisestä on alettu puhua ja keskustella jo 1980-luvun puolivälissä. Yhteiskunta arvostaa nopeaa kehitystä niin teknologiassa kuin ihmisissäkin. Valttia on lasten ja nuorten varhainen itsenäistyminen, yksilökeskeisyys ja nuoruuden ihannointi. Lapsilta ja nuorilta vaaditaan yhä enemmän ja yhä varhaisemmassa vaiheessa: pitää olla valmis itsenäistymään ja kohtamaan aikuisten maailma aikaisemmin. On tärkeää pohtia ja olla selvillä yhteiskunnallisista muutoksista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat lapsuuteen ja nuoruuteen tänä päivänä. Saamme mahdollisesti työskennellä valmistuttuamme lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa, jolloin toivomme, että tutkimuksemme kautta saatu tieto auttaisi meitä työssämme tukemaan asiakkaitamme. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on tutkijoiden kiinnostus tyttöjen elämään. Sen tarkoituksena on selvittää vuotiaiden tyttöjen omia kokemuksia kasvustaan ja kehityksestään lapsesta nuoreksi. Tarkoituksena on myös selvittää tyttöjen käsityksiä lapsuudesta ja nuoruudesta tänä päivänä. Tutkimuksen tärkeys perustuu sen selvittämiseen, miten yhteiskunnalliset muutokset, kuten globalisaatio ja tietotekniikan kehitys vaikuttavat tyttöjen kasvuun ja kehitykseen lapsesta nuoreksi. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat lapsi, lapsuus, nuori, nuoruus, aikuinen, aikuisuus, kasvu ja kehitys. Tutkimuksen tavoitteisiin pyrittiin julkaisemalla kirjoituspyyntö Keskipohjanmaa -lehdessä. Lisäksi veimme kirjoituspyynnön kolmelle koululle ja neljälle nuorisotalolle sekä kirjastolle Kokkolassa. Kirjoituspyynnöllä haettiin tyttöjä kertomaan omasta elämästään sekä määrittelemään lapsuutta ja nuoruutta. Tutkimus rakentuu laadullisen tutkimusotteen mukaan, teoreettinen viitekehys ja empiirinen osuus nivoutuvat yhteen. Pohdintaluvuissa on lisäksi yhtyeenvedetty teorian kytköksiä analysoituun aineistoon.

6 2 2 YHTEISKUNTA Suomalainen yhteiskunta on elänyt muutosten aikaa. Muutos koskee niin yhteiskunnan rakenteita kuin kulttuuriakin, eikä voi olla välittymättä ihmisten elinolosuhteisiin ja elämänkäytäntöihin. (Aromaa & Sulku 2001, 40.) Globalisaatio ja virtuaalitodellisuuksien nopea kasvu sekä teknologian mukanaan tuomat eri viestintämenetelmät ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliseen kulttuuriin. Edellä mainituilla asioilla voi olla samanaikaisesti kehitystä tyrehdyttäviä ja toisaalta kehitystä eteenpäin vieviä puolia. (Bardy, Heino ja Salmi s ) Myös Kangasala ja Suoranta (2001, 41) ovat käsitelleet aihetta artikkelissaan. Suomalainen kasvatusilmasto on vähitellen vaihtunut autoritaarisesta sallivammaksi. Kasvatuskulttuuriin heijastuu postmodernissa yhteiskunnassa yksilöihin kohdistuva vaatimus oman elämän vastuun ottamisesta ja siihen liittyvien valintojen tekemisestä. (Aapola 2002, 129.) Helminen (2005, 117) viittaa teoksessaan Baumanin ja Giddensin teokseen, jossa he kirjoittavat postmoderniin yhteiskuntaan liittyvän yksilöllistymiskehityksen, perinteistä irtaantuneen elämän, suoritus- ja menestyskeskeisen elämäntavan ihannoinnin. Lisäksi Helminen viittaa samassa teoksessaan Hoikkalan ja Roosin ajatukseen siitä, että elämää ohjasivat ennen tavat, perinteet ja luonto, mutta nykyajan ihmisillä on periaatteessa rajattomasti elämisen ja valinnan mahdollisuuksia. Järventie mainitsee artikkelissaan Castellsin, jonka mukaan ihmisten tarpeet joutuvat yhä enemmän ristiriitaan kaiken sen kanssa, mitä yhteiskunta ihmisiltä odottaa. Yhteiskunnan vaikutus ihmisten elämään on varsin voimakas ja painostava: vaativa.(aromaa & Sulku 2001, 41.) Nyky-yhteiskuntien ongelmia ja yleislänsimaisia suuntauksia ovat perinteisen perheinstituution rapautuminen ja syntyvyyden lasku. Näiden suuntauksien ajatellaan usein olevan lisääntyneen yksilö- ja itsekeskeisyyden ilmentymiä. (Oinonen 2001, 110.) 2.1 Näkökulmia tämän päivän lapsuuteen ja nuoruuteen Niin sanottu psykohistorioitsijoiden lapsuustulkinta esittää, että lapsuuden viimeaikaisimmat yhteiskunnalliset järjestelyt - lapsikeskeinen perhe ja vanhemmuus - ovat kehittyneet vastaa-

7 3 maan lasten todellisia tarpeita. Moderni, länsimainen lapsuus on tämän näkemyksen mukaan maailmanhistorian toistaiseksi parhainta lapsuutta, joka ymmärretään yhteiskunnallisesti määräytyväksi ilmiöksi. Sen alkupiste ja kehityskulku voidaan kuvata. Yhteiskunnallisen määräytyvyytensä vuoksi lapsuus voidaan nähdä myös ohimenevänä kulttuuri-ilmiönä. Toisen näkemyksen mukaan lapsuuden aika olisikin jo päättymässä. Näkemys pohjautuu havaintoihin, joiden mukaan aikuisuuden ja lapsuuden välinen raja olisi hämärtymässä aikuiselämän ilmiöiden tunkeutuessa lastenmaailmaan muun muassa joukkotiedotuksen ja massakulttuurin välityksellä. Lapsuuteen kuuluvien asioiden ja kokemusten on sanottu häviävän myös perheestä, koulusta ja päiväkodista eli niistä toimintaympäristöistä, jotka on rakennettu erityisesti lapsia varten. (Alanen & Bardy 1990, 9-10.) Rimpelä (2002, 201, ) kirjoittaa Silvennoisen toimittamassa teoksessa lapsuuden olevan ajanjaksona lyhyempi kuin aikaisemmin, sillä lapset kohtaavat nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä asioita varhaisemmalla iällä. Hän kirjoittaa myös lasten aikuistuvan ruumiillisesti varhaisemmin kuin heidän vanhempansa ovat aikuisteuneet. Murrosikäisten kasvupyrähdys, kuukautiset ja siemensyöksyt alkavat noin vuotta nuorempina kuin heidän vanhempiensa sukupolvella. Myöskään lasten ja aikuisten pukeutumisessa ei ole enää selviä eroja. Tämän päivän vuotiaat näyttävät aikuisemmilta kuin aikaisempien sukupolvien samanikäiset. Lasten varhaisempi biologinen aikuistuminen ei kuitenkaan tarkoita, että lasten psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen olisi varhaistunut. Lasten varhaisemmasta psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä luovat harhaa varhainen biologinen aikuistuminen sekä muoti ja media. Varhaisen aikuistumisen harhalla on suoria vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Aikuisten maailmaan liian varhain joutuminen voi altistaa aikaisempaan ja hallitsemattomaan seksuaalielämään ja päihteidenkäyttöön. Lapsen hyvinvointi vaarantuu biologisen kypsymisen johtaessa aikuisten maailmaan aikaisemmin kuin lapsen mieli on siihen valmis. Tästä on osoituksena, että varhain seksuaalielämän aloittaneilla nuorilla on keskimääräistä enemmän erilaisia mielenterveyden ongelmia. Sulun ja Aromaan (2001, 9) toimittamassa teoksessa Lönnqvist kirjoittaa artikkelissaan suomalaisten hyvinvoinnin vaativan yhä enemmän erilaista narsistista ravintoa sisäisen tyhjyyden vastapainoksi. Lapsen jäädessä vaille henkisen hyvinvointinsa vaatimia tarpeita voi hänes-

8 4 tä kehittyä itsekeskeinen, kaikkeen tyytymätön nuori. Tällaisten lasten ja nuorten tullessa vanhemmiksi, heillä on taipumus liittoutua lastensa kanssa niin, että lapset alkavatkin palvella vanhempiensa tarpeita. Tästä voi seurata, että lapsuus aletaan nähdä yhä enemmän aikuisten näkökulmasta ja aikuisten tarpeista käsin. Lapsuus voidaan nähdä turhana välivaiheena, josta olisi päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Yhä nuorempina kaikilla on kiire jonnekin ja puute jostakin. Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti kulutusmarkkinoiden täysivaltaisiksi jäseniksi. Liian usein ja liian varhain lapsen kehitystä ohjaavat oma raha ja oma lupa. On kuitenkin muistettava, että lapsuudella on ainutlaatuinen kehitystehtävänsä, jota ei voi ohittaa eikä nopeuttaa. Lapselle ja lapsuudelle on varattava kehityksen edellyttämät aika ja olosuhteet. Keränen, Rönkä ja Stiller ovat kirjoittaneet artikkelin Oikeus lapsuuteen ja vanhemmuuteen. Lapsi tarvitsee riittävän pitkän lapsuuden tullakseen sisäisesti vahvaksi aikuiseksi. Lapsi tarvitsee luvan olla lapsi ja riippuvainen vanhemmistaan, kuitenkin niin ettei lapsen itsenäistymisen pyrkimyksiä tukahduteta. Vastuun kasvattaminen kehitystason mukaan, kohottaa lapsen itsetuntoa ja pärjäämisen tunnetta. Lapsen liian varhainen itsenäistäminen altistaa ongelmakäyttäytymiseen ja luo myöhemmin aikuisena turvattomuutta. Liian varhain lapsen maailmaan tuodut aikuisten asiat pelottavat ja ahdistavat lapsia. Ominainen tapa lapselle aikuisten maailmaan tutustumiseen tapahtuu mielikuvituksen ja leikin kautta. Vanhempien tehtävänä on kasvattaa lapsia ja nuoria suhtautumaan kriittisesti ympäriltä tulevaan viriketulvaan sekä kannustaa lapsia ja nuoria ajattelemaan itse. (Sulku & Aromaa 2001, ) Lasta ei tulisi myöskään kuormittaa liian varhain aikuisuuteen kuuluvalla vastuulla (Hietala, Inkkinen, Kangassalo, Kivimäki, Lahikainen & Mäyrä 2005, 207). Amerikkalainen opettaja ja mediatutkija Postman hätkähdytti 1980-luvulla teoksellaan, joka suomennettuna sai nimen Lyhenevä lapsuus. Postman (1982) ennusti kirjassaan, että lapsuus nykyisessä mielessä tulee ensin lyhenemään ja lopulta katoamaan kokonaan. Aikuisuuden ja lapsuuden väliltä häviää raja: lasten kieli, käyttäytyminen, pukeutuminen ja asenteet alkavat muistuttaa yhä enemmän aikuisten mallia. Leikit ja lastenkirjallisuus ovat jäämässä pois lasten maailmasta. Postman kirjoittaa myös tiedotusvälineiden valtaavan lasten maailman Yhdysvalloissa. Lisäksi hän kirjoittaa vuotiaista tytöistä kysytyimpinä valokuvamalleina, jotka

9 5 puetaan ja meikataan seksiobjekteiksi. Hoikkalan artikkelissa Nuorekkuus mainonnan valttia on haastateltu mainostoimiston suunnittelupäällikkö Pättiniemeä. Haastattelusta käy ilmi, että nykyisin mainonnan markkinoinnissa mietitään yhä enemmän kohderyhmää. Nuoruuden ihannointi ja nuorekkuus on ehkä tullut valtiksi sen vuoksi, että siihen liitetään paljon positiivisia asioita, kuten elämänilo, terveys ja vapaus. Nuorena saa tulla ja mennä eivätkä huolet paina samoin kuin aikuisena. Samaistumiskohteina kohderyhmille mainoksissa on käytetty nuoria ja nuorekkaita ihmisiä. Trendinä tällä hetkellä on olla cool, eli näyttää itsevarmalta ja osoittaa, että elämä on hallinnassa ja kaikki on hyvin. (Hoikkala 1991, ) Sulun ja Aromaan (2001, 59) toimittamassa teoksessa Keränen, Rönkä ja Stiller kirjoittavat artikkelissaan, että nykyisin ihannoidaan nuoruutta ja menestymistä. Hoivan ja toisista välittämisen arvostus on pohjalukemissa, kun taas työssä menestyminen ja työ ovat yliarvostettuja. Työ ja sen tarjoamat elämykset ja ihmissuhteet ovat verottaneet perheen yhteistä aikaa. Nämä asiat eivät voi olla vaikuttamatta vanhempiin ja lapsiin. Harrastukset ja erilaiset itsensä kehittämisharjoitukset kilpailevat perheen ajasta, sillä media ja työelämä kannustavat ja jopa pakottavat ikuiseen nuoruuteen, joten ei ole ihme, että on vaikea luopua nuoruusvaiheesta elämäntapana. Schmitt (2006) korosti luennollaan erityisesti hukassa olevaa vanhemmuutta, mikä vaikuttaa lapsuuden lyhenemiseen. Hän on kiinnittänyt huomiota lapsuudessa tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin: lapsilta puuttuu auktoriteetit, aikuiset eivät halua tai pysty ottamaan vastuuta, lasten ja nuorten seurustelusuhteet ovat aikaistuneet, lasten, nuorten ja aikuisten elämyshakuisuus. Lallukka (2003) kirjoittaa väitöskirjassaan Lapsuusikä ja ikä lapsuudessa viimeaikaisesta huolestuneesta keskustelusta lapsista, jotka kiirehtivät liian varhain nuoruuteen ja aikuisuuteen. Viime vuosikymmenien kuluessa lapsen ja nuoren kyvyt ja oikeudet ovat saaneet oman erityisasemansa. Tämä kehitys on ehkä siirtynyt jälleen uuteen vaiheeseen: monet lapset alkavat pitää itseään nuorina jo liian varhain, lapset eivät enää osaa olla lapsia. Ihmisen elämän vaiheet ovat yksilöllisiä ja muuttuvia eikä niitä voi tarkkaan määritellä. Viime vuosikymmenten aikana nuoruus ikävaiheena on pidentynyt muun muassa koulutuksen ja perinteisten elämänvaiheiden uudelleenjärjestäytymisen, esimerkiksi työelämään siirtymisen

10 6 vuoksi. Tämän päivän maailma tarjoaa nuorelle uusia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja uhkakuvia. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 1999, 42.) Tyttönä nyky-yhteiskunnassa Mukkosen ja Tulensalon (1997) pro gradu -tutkielmassa on viitattu Siuralan tekstiin, jonka mukaan postmodernin muutokset vaikuttavat erityisesti tyttöihin. Tyttöjen käyttäytyminen on perinteisten normistojen ja käytäntöjen ohjaamaa. Yhteiskunnan muutoksessa perinteiset arvot ja normit muuttuvat. Tämän seurauksena tyttöjen on etsittävä itselleen uutta sosiaalista identiteettiä. Lähteenmaa ja Näre (1992, 332) viittaavat artikkelissaan Cwejmaniin ja Fürstiin, jotka erittelevät tyttöjen elämää hallitsevat neljä perusvastakohtaparia. Ensimmäinen vastakohtapari on ristiriita sukupuolisen tasa-arvon korostumisen ja käytännössä tapahtuvan sukupuolierottelun välillä. Toinen vastakohtapari syntyy ammattiuran ja äitiyden välisestä jännitteestä. Kolmantena vastakohtaparina on vaatimus sopeutua miehisiin toimintamalleihin ja olla samanaikaisesti naisellinen. Viimeisenä vastakohtaparina on vaatimus kehittyä itsenäiseksi yksilöksi ja samalla suuntautua läheisiin ihmissuhteisiin. Näiden ristiriitaisten odotusten ja paineiden keskellä eläessä tytöt kehittävät niin sanottua kaksoisidentiteettiä Lait suojaavat lapsia ja nuoria Suomessa lasta ja nuorta suojaavat kansalliset ja kansainväliset lait. Lait asettavat lapsille ja nuorille oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia ja rajoituksia. Lakien tarkoituksena on suojata ja määritellä lapsen ja nuoren asemaa yhteiskunnassa. Tärkeimpiä lakeja ovat perusopetuslaki, lastensuojelulaki, laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta, laki lapsen elatuksesta ja elatusturvasta, isyyslaki, laki nuorista rikoksentekijöistä sekä laki nuorista työntekijöistä. Myös muissa laeissa esimerkiksi alkoholilaissa on säädöksiä, jotka koskevat nuoria. Lisäksi maailmanlaajuisesti on asetettu YK:n lapsen oikeuksien julistus suojaamaan lapsen kasvua ja kehi-

11 7 tystä. (Aaltonen ym. 1999, 44.) Perusopetuslain 1. luvussa 1 :ssä säädetään jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan lapsen perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta. Luvun 2 :n mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee myös edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Luvun 3 :n mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Lisäksi lain 2. luvussa säädetään opetuksen järjestämisestä. Lain 7. luvun 25 :n mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän (7) vuotta ja jatkuu enintään kymmenen vuotta siitä eteenpäin. Luvun 31 :n mukaan oppivelvollisuuslaki takaa jokaiselle lapselle maksuttoman peruskoulun. (Finlex Valtion säädöstietopankki 1998.) Vuoden 1983 Lastensuojelulain 1. luvun 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Luvun 2 :n mukaan edellä mainitut oikeudet pyritään turvaamaan vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Luvun 3 määrittelee lapsen alle 18-vuotiaaksi ja nuoren alle 21-vuotiaaksi. (Finlex Valtion säädöstietopankki 1983.) Nuorisolain 1. luvun 1 :ssä määritellään, että lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Lain 2 :n mukaan nuori määritellään alle 29-vuotiaaksi. Aktiivisella kansalaisuudella laissa tarkoitetaan nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa ja sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (Finlex Valtion säädöstietopankki 2006.)

12 YK:n lapsen oikeuksien julistus Yhdistyneet kansakunnat on antanut lapsen oikeuksien julistuksen siinä tarkoituksessa, että lapsella olisi onnellinen lapsuus ja että hän voisi omaksi ja yhteiskunnan parhaaksi nauttia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia. Julistus vetoaa lasten vanhempiin, miehiin ja naisiin yksilöinä, vapaaehtoisiin järjestöihin, paikallisiin viranomaisiin ja maiden hallituksiin, jotta ne tunnustaisivat nämä oikeudet ja pyrkisivät turvaamaan niiden kunnioittamisen lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden YK:n asettamien periaatteiden mukaisesti. (Suomen YK-liitto.) Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistus turvaa jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä yhtäläisesti ja erottamatta. Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Julistuksessa kirjataan myös, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta. (Suomen YK-liitto.) YK:n lapsen oikeuksien julistukseen on kirjattu, että lapsella on oikeus saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lasta on myös suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Lasta ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään. Lasta on kasvatettava suvaitsevaisuuteen. Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa. (Suomen YK-liitto.)

13 9 2.2 Yhteenvetoa Toisessa luvussa olemme käsitelleet asioita, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten elämään sekä lapsuuteen ja nuoruuteen tänä päivänä. Yhteiskuntamme kehittyy jatkuvasti isoin harppauksin. Globalisaatiolla ja teknologisoitumisella on suuri merkitys ihmisten elämän muutoksessa. Nykyään teknologia on erottamaton osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Suomea pidetäänkin yhtenä informaatioteknologian kärkimaana. Yhteiskunnan ja ihmisten tarpeet saattavat olla hyvinkin ristiriitaisia. Yhteiskunta odottaa työntekijältään joustavuutta ja suoriutumista työssä. Tällöin perhe jää toiselle sijalle. Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamisen vaikeudesta on puhuttu, sillä lasten ja nuorten arkeen heijastuvat aikuisen työelämän kiireet. Kiire ja stressi kuvaavat tämän päivän elämäntyyliä, ja nämä kuluttavat ihmistä ja aiheuttavat epävarmuutta. Myös lapsilta ja nuorilta vaaditaan yhä enemmän, ainakin itsenäistymistä ja rohkeutta astua aikuisten maailman. Sillä minkälaisen kuvan tämän päivän aikuiset elämästään antavat? Perhemuodot ovat muuttuneet. Perhe koko on pienentynyt ja Suomessa on yhä enemmän muun muassa uusio- ja yksinhuoltajaperheitä sekä valittua lapsettomuutta. Perheessä korostetaan perheenjäsenten erillisyyttä ja yksilöllisiä oikeuksia. Perhe-elämän lähtökohtana on perheenjäsenten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Lapsen elämänlaatu muodostuu pitkälle ihmissuhteista, elintavoista, läheisyydestä ja elämänrytmeistä. Tämä olisi syytä muistaa tässä yksilökeskeisessä ja suorittamista arvostavassa yhteiskunnassa. Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa on jotakin pysyvää: lait, jotka suojaavat lapsia ja nuoria, heidän hyvinvointiaan. Ne myös määrittelevät lasten ja nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia. Lapsuus ja nuoruus ovat muuttuvia ilmiöitä, joten onko mahdollista, että tulevaisuudessa myös lakeja tulisi muokata?

14 10 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Tampereen Hervannan sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimen sekä vanhempien huolenaiheeksi nousivat tytöt, lisääntyneen väkivaltaisuuden ja koulupinnauksen sekä päihteiden käytön vuoksi. Mukkonen ja Tulensalo (1997) tekivät pro gradu-tutkielman, tyttö ja tyttötyö; tyttöprojektin tytöt ja työn menetelmät. Projekti kesti vuodesta 1995 vuoteen 1997 ja sen tarkoituksena oli tukea ja auttaa intensiivisellä työllä niitä tyttöjä, joiden elämäntilanne kaipasi kasvuunsa tukea ja ohjausta. Tytöt ovat yleisesti kiinnostuksen kohteena, sillä heidän käytöksensä nähdään muuttuneen huomiota herättävään suuntaan. Mukkosen ja Tulensalon mukaan postmodernista yhteiskunnasta löytyy selityksiä tutkimuksen ilmiöille. Postmodernin viitekehys antaa näkökulman tyttöyteen sekä sosiaali- ja nuorisotyöhön ja lisäksi mahdollisiin muutoksiin tytöissä ja työssä. Alanen ja Bardy (1990, 3, 88) ovat paikantaneet lapsuutta ja tutkineet yhteiskuntaa Suomessa. Vuoden 1986 syksyllä koottiin yhteistyöryhmä Lapsuus ja yhteiskunta akatemian yhteyteen. Saman vuoden aikana teemasta lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä oli suunnitteilla projekti. Tutkimus Childhood as a Social Phenomenon Implications for Future Social Policy käynnistyi vuonna Barndom som ett socialt fenomen -projekti pohjautuu kansainväliseen hankkeeseen, muodostaen siitä kuitenkin itsenäisen pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman osan. Alanen ja Bardy ovat koonneet projektista Suomen maaraportin. Raportissa lapsuutta on lähestytty yhteiskunnallisena ilmiönä ja siten muuttuvana ilmiönä. Raportissa on käsitelty lapsuuden politiikkaa sukupolvisopimuksen näkökulmasta. Lapsuuden institutionalisoitumisen myötä alaikäisten ja täysi-ikäisten välinen sukupolvijärjestelmä on vakiintunut. Sukupolvisopimukseen liittyy myös sukupuolisopimus ja kummatkin niistä ilmenevät eri tavoin muun muassa sosiaaliluokasta, asuinalueesta, perherakenteesta ja elämäntavasta riippuen. Yhteiskunnallinen perusta määrittelee lapsuuden yleiset ja yhtäläiset piirteet. Lapsuuden politiikalla avataan, rajoitetaan tai suljetaan ala-ikäisten toimintakenttiä. Järventie ja Sauli (2001) ovat toimittaneet teoksen Eriarvoinen lapsuus, joka on kolmivuotisen tutkimushankkeen Social Exclusion and Social Integration in Childhood loppuraportti. Tutki-

15 11 mus tehtiin vuosina , Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus, pohjoismaissa - projekti. Teoksen kirjoittajat tarkastelevat suomalaisten lasten hyvinvointia ja eriarvoisuutta. Teoksessa tulee esille lasten kertomuksia elämästä ja siinä tarkastellaan lasten ja aikuisten maailmojen kohtaamista perheissä, viranomaistoiminnassa ja koulussa. Lisäksi tutkitaan lapsiperheiden aseman muutoksia tietoyhteiskunnan rakenteissa ja syrjäytymisen kansantaloudellisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltion perusrakenteet ovat säilyneet, mutta lasten hyvinvoinnin ja hyvän lapsuuden kannalta välttämättömiä sosiaalisia rakenteita on murtunut. Aikuisten voimavarat vähenevät sekä työn että työttömyyden olosuhteissa, mikä johtaa lasten ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen heikkenemiseen. Tolonen (2001, 11, 300) on tehnyt väitöskirjan Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Hän on keskittynyt tukimaan oppilaiden yhteisöjä tarkastelemalla nuorten kulttuureita ikään kuin sisältäpäin ja tällä tavoin yrittänyt ymmärtää nuorten tuottamia ääniä sekä myös hiljaisuutta. Tutkimus on tehty kahdella helsinkiläisellä yläasteella 1990-luvun puolivälissä. Tutkimus pyrkii valaisemaan sukupuolten arkisia järjestyksiä peruskoulussa. Tolonen analysoi tyttöjen välisiä ja poikien välisiä tyylieroja. Hän tarkastelee sukupuolityylien muotoutumista koulussa. Tutkimus on osa Professori Gordonin johtamaa Suomen Akatemian Kansalaisuus, marginaalisuus ja erot - lähtökohtana sukupuoli -tutkimusprojektia. Tukijat olivat mukana koulun arjessa ja juhlassa vuoden ajan. Tutkimukseen he keräsivät aineistoa haastattelemalla, havainnoimalla, kuuntelemalla, katsomalla sekä osallistumalla koulun elämään. Nuorten ja vanhempien yhdessä viettämää aikaa sekä sen määrää ja laatua tarkasteltiin nuorten ihmissuhteet ja hyvinvointi, NISU-tutkimuksessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat seitsemäsluokkalaiset nuoret. Tutkimuksessa keskeisinä teema-alueina olivat hyvinvointi ja vanhemmuus nuorten arvioimina. Lisäksi tutkimuksen tekijät olivat kiinnostuneita siitä, missä määrin nuori koki ristiriitoja, kumppanuutta, ja halusi uskoutua tärkeissä asioissa suhteessaan isäänsä tai isäpuoleensa, äitiinsä tai äitipuoleen, ja parhaaseen ystävään. Tutkimuksessa kartoitettiin nuorten hyvinvoinnin suhteen seuraavia osa-alueita: suhteet ikätovereihin, suhde kouluun ja menestymiseen siellä, mieliala ja omaan kehoon suhtautuminen. Tutkimuksessa käytetty kysely toteutettiin uudestaan keväällä 2001, kun oppilaat olivat 8. luokalla. (Rönkä, Poikkeus & Viheräkoski 2002, 95.)

16 12 Lallukka (2003) on tehnyt yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan Lapsuusikä ja ikä lapsuudessa. Tutkimuksessa lähestyttiin lasten ikä- ja elämänvaihekäsityksiä yhteiskuntatieteellisen lapsuustutkimuksen näkökulmasta. Lallukka haastatteli kuuttakymmentä 6-12-vuotiasta, ja yli kaksisataa 3- ja 6 -luokkalaista kirjoitti ikäaiheisia tekstejä. Tutkimusaineistosta tarkasteltiin lasten ikäkäsityksiä sosiokulttuurisena ikätietona. Lapsuusikää eli elämänvaiheiden tasolla liikkuvan tarkastelun lisäksi tutkimuksessa on käsitelty ikää lapsuudessa eli lasten käsityksiä omasta iästään ja iän merkityksiä lasten keskinäisissä suhteissa. Savolaisen (2005) Maailman ihanin tyttö- yhteisöllinen valokuvaprojekti perustuu voimautumisen ideaan ja ajatukseen siitä, että jokaisella on oikeus olla oman elämänsä maailman ihanin. Valokuvaprojekti alkoi vuodesta 1998 ja loppui vuonna Savolainen toteutti tämän projektin yhdessä kymmenen Hyvösen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen kanssa. Valokuvat on otettu eri vuosina ja ne dokumentoivat nuorten kasvua. Valokuvien puhdas, eheä maailma rinnastuu tyttöjen elämäntarinan raskaisiin kokemuksiin, suruun omien vanhempien rakkauden ja hoivan menettämisestä sekä nuorten päivittäin kohtaamaan visuaaliseen kulttuuriin, jossa nuoret naiset esitetään yksipuolisesti muiden ihmisten halujen kohteina. Maailman ihanin tyttö -valokuvissa nuoret ovat opetelleet katsomaan itseään lempeämmin, korjaamaan itse häpäisevien katseiden jälkiä ja kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Maailman ihanin valokuva-projekti on Savolaisen taiteen maisterin lopputyö. Edellä mainittuja tutkimuksia olemme käyttäneet tarkastellessamme lapsuutta ja nuoruutta tämän päivän yhteiskunnassa. Olemme tarkastelleet erilaisia ilmiöitä, jotka liittyvät lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen elämään. Tutkimustulosten tarkasteluosiossa olemme käyttäneet tutkimuksia tukena omasta tutkimusaineistostamme esiin nousseille asioille ja ilmiöille.

17 13 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuotiaiden tyttöjen elämää. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten tytöt määrittelevät lapsia ja nuoria sekä lapsuutta ja nuoruutta. Tarkoituksen oli myös selvittää tyttöjen käsityksiä lapsuudesta ja nuoruudesta tänä päivänä. Tällä tutkimuksella ei tavoitella yleistettävyyttä, mutta sen voidaan ajatella antavan suuntaa tämän hetken lapsuuteen ja nuoruuteen sekä näihin elämänvaiheisiin kuuluviin ilmiöihin. On tärkeää pohtia ja olla selvillä yhteiskunnallisista muutoksista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat lapsuuteen ja nuoruuteen tänä päivänä. Tutkimuksessa on pyritty löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tytöt määrittelevät lapsen ja lapsuuden sekä nuoren ja nuoruuden? 2. Mitkä ovat ne tekijät, joilla tytöt erottavat lapsen nuoresta ja lapsuuden nuoruudesta? 3. Millaisena tytöt näkevät lapsuuden ja nuoruuden tänä päivänä? 4.2 Tutkimuksen aihe ja kulku Tammikuussa 2007 Keskipohjanmaa -lehdessä julkaistiin kirjoituspyyntö (Liite 1), jossa kerrottiin tulevasta opinnäytetyöstämme ja pyydettiin vuotiaita tyttöjä kirjoittamaan ajatuksia ja tuntemuksia omasta elämästään sekä määrittelemään lapsuutta ja nuoruutta. Kirjeitä varten avattiin myös sähköpostiosoite. Lisäksi kirjoituspyynnöt vietiin kolmelle Kokkolassa sijaitsevalle koululle ja neljälle nuorisotalolle sekä kirjaston ilmoitustaululle. Tutkimuslupa haettiin Kokkolan kaupungin sivistystoimelta ja myöntävä vastaus saatiin samana vuona marraskuun 28. päivänä (Liite 2). Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tällaiselle tutkimukselle on ominaista, että tutkittava ilmiö elää koko prosessin läpi. Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on aidon elämän kuvaaminen. Tavoitteena on tutkittavan ilmiön tulkinta, ymmärtäminen ja merkityksenantami-

18 14 nen. Tutkijan on kuvattava tutkimuksen kulku, tutkimusmenetelmät ja tulkinnan perusteet siten, että lukija pystyy seuraamaan tutkimusprosessia johdonmukaisesti. (Varto 1992, 23, 66, 112.) Huomioitavaa tutkimuksessa on, että todellisuutta ei voida jakaa satunnaisesti osiin. Samanaikaisesti tapahtumat muokkaavat toinen toisiaan, minkä vuoksi on mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Kohdetta ja ilmiötä kvalitatiivinen tutkimus pyrkii tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvot muovaavat sitä, mitä ja miten tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Perinteisessä mielessä objektiivisuutta ei ole mahdollista saavuttaa, koska tutkija ja tiedossa oleva tieto ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Pyrkimyksenä kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pikemminkin paljastaa ja löytää tosiasioita kuin todentaa väittämiä, jotka jo ovat olemassa. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2005, 152.) Aineistoa tutkimukseen kerättiin avoimilla kirjeillä ja tutkimusaineisto kerättiin satunnaisnäytteillä. Kirjeissä tytöt saivat kertoa omasta elämästään ja määritellä lapsia ja nuoria sekä lapsuutta ja nuoruutta. Jokainen tutkimukseen osallistuneista tytöistä kirjoitti oman, yksilöllisen tarinansa. Sen vuoksi on hyvä muistaa, että nämä asiat joista tytöt kirjoittivat, ovat heidän jokaisen omakohtainen näkemys asioista. Aineistonhankintamenetelmän valintaan vaikutti se, että vapaamuotoisella kirjoittamisella pyrittiin varmistamaan tyttöjen omakohtaisten kokemusten ja näkemysten esilletulo, siinä he voivat kertoa ja painottaa itselleen tärkeitä asioita ja näkemyksiään asioista. Tytöt kuvasivat kirjeissään perhettään, vapaa-ajanviettoaan, ulkonäköönsä vaikuttavia seikkoja sekä määrittelivät lapsuutta ja nuoruutta. Kirjeiden pituudet vaihtelivat puolesta sivusta kahteen sivuun, joko käsin tai koneella kirjoitettuna. Myös kirjeiden sisällöt vaihtelivat suppean pinnallisesta tekstistä syvälliseen pohdintaan. Kouluille vietyihin kirjoituspyyntöihin tytöt vastasivat opettajien ohjauksella oppituntien aikana. Kirjoituspyyntöön vastasi yhteensä 82 tyttöä. Kirjoittajista viisi (5) oli 15-vuotiaita ja yksi (1) 12-vuotias. Yhdessä kirjeessä ei ollut mainintaa iästä. Näitä kirjeitä emme huomioineet tutkimusta tehdessä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 (N=75) tyttöä. Kirjallinen vastaus saatiin 75 tytöltä (70 kirjettä ja 5 sähköpostiviestiä). Ikäjakauma oli seuraava: 33 tytöistä oli 13- vuotiaita ja 42 tytöistä oli 14-vuotiaita.

19 Aineiston analysointi Vastauksia odotettiin tammikuun 2007 loppuun asti. Tämän jälkeen aloitettiin tutkimusaineiston analysointi. Kaikki kirjeet luettiin huolellisesti läpi, jotta saataisiin selkeä kokonaiskuva. Kaikki kirjeet kirjoitettiin tietokoneella uudelleen, jotta aineiston käsittely olisi selkeämpää. Tutkimusaineisto päätettiin analysoida teemoittelun avulla. Teemoittelussa tutkimusaineistosta nostetaan tutkimusongelmien kannalta keskeisiä teemoja. Tutkimusaineistosta eli tyttöjen kirjeistä nousivat esille teemat. Jokaiselle tytölle annettiin tapausnumero, esimerkiksi T 1, tarkoittaen Tyttö 1. Keskeisiä aiheita eli teemoja muodostetaan useimmiten aineistolähtöisesti eli pääpaino on tutkimuksen aineistossa ja teoria rakentuu sen pohjalle. Tekstistä etsitään eri vastauksia, haastatteluja tai kirjoitelmia yhdistäviä tai erottavia seikkoja. Teemoja muodostaessa apuna voi käyttää koodausta tai kvantifikointia. Taulukointien avulla voi havainnoida aineiston keskeiset asiat ja näille voi miettiä yhdistäviä nimittäjiä, teemoja. Jokaisen teeman alle kootaan ne kohdat, joista puhutaan kyseisessä teemassa. (Saaranen & Puusniekka 2006.) Tutkimustulosten yhteydessä esitetään lainauksia. Lainattujen kohtien tarkoituksena on antaa havainnollistavia esimerkkejä aineistosta, johon tutkija on vedonnut ja joiden pohjalta teemoittelua on tehty. (Saaranen & Puusniekka 2006.) Tutkimustulokset empiria -osiossa on esitetty samassa muodossa kuin tytöt ovat ne kirjoittaneet. Lainaukset tyttöjen kirjeistä on kirjoitettu kursivoidulla fontilla sitaatteihin. Lainausten perässä on tytön tapausnumero ja ikä, esimerkiksi Tyttö 1, 14-v. Lainausten käyttämisessä tulisi olla kriittinen, miettiä mikä kunkin lainauksen tehtävä on ja onko se varmasti tarpeellinen juuri suunnitellussa kohdassa (Saaranen & Puusniekka 2006). Tutkimustulosten käsittelyluvussa lainauksia valittiin neljä (4), jotka sisältävät yleisimmät tutkimusaineistosta esiin nousseet määrittelyt. 4.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tärkein eettinen asia tutkimuksessa oli tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen henkilöllisyyden salassapito. Kirjoituspyynnössä mainittiin, että tytöt saavat kirjoittaa halutessaan nimettömänä tai nimimerkillä. Kirjeet numeroitiin tapausnumeroin. Tutkimuksessa osallistuneiden näke-

20 16 mykset ja kokemukset tuodaan esiin siten, kuin ne on alun perin kerrottu. Se tarkoittaa, että tutkimusaineistoa ja tuloksia ei ole vääristelty. Tutkimustulokset tulee raportoida niin, että yksittäisiä tutkittavia ei voida tunnistaa, anonymiteetti periaatteen mukaan (Uusitalo 2001, 31-32). Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuuskysymys kulkee mukana koko tutkimuksen ajan. Tehdessään aineiston analyysiä tutkijan on suhteutettava teoreettisesta viitekehyksestä luomiaan hypoteeseja sekä teoreettisia käsitteitä ja tutkimusaineistosta nousevia käsitteitä toisiinsa. Tutkimusaineistosta nousevien käsitteiden ja teoreettisten käsitteiden välisen suhteen on oltava looginen samoin kuin empiirisen aineiston ja teoreettisten johtopäätösten välinen suhde. Tutkijan tulee pystyä arvioimaan tutkimuksen tulkintojen pätevyyttä yhteiskunnallisessa todellisuudessa. (Pyörälä 1995, 15; Anttila 2000, 408.) Anttilan (2000, 136) teoksessa on käytetty Starrin ym. kolmiota, joka kuvaa tutkimusaineiston, teorian ja todellisuuden välistä yhteyttä. Erityisen tärkeää on tutkimuksenaineiston ja teorian välinen yhteys. Tämä tutkimus rakentui kirjeistä nousseiden teemojen pohjalta ja pyrkii kuvailemaan tyttöjen elämää sekä kuvaamaan tämän päivän lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä asioita. Tutkimusaineistosta noussutta empiriaa on nivottu yhteen teorian kanssa. DATA todellisuuden kuvaus TODELLISUUS TEORIA käsitteiden väliset yhteydet KUVIO 1. Starrin ym. kolmio tutkimusaineiston, teorian ja todellisuuden välisestä yhteydestä (Anttila 2000, 136). Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan käsitteillä reliabiliteetti ja validiteetti. Laadullisessa tutkimuksessa reliabiliteetilla tarkoitetaan aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuutta ja se viittaa tutkimuksen toistettavuuden kriteeriin. Validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä oli tarkoituskin mitata. (Anttila 2000, , 402.)

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008 Lasten medialeikit Suvi Pennanen suvi.pennanen@helsinki.fi 2.-3.6.2008 5-vuotiaan Esan piirtämä Spiderman ja Amandan (6 v.) näkemys Bratzeistä Tutkimusaineisto Etnografinen aineisto (kerätty keväällä 2007):

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot