Skitsofrenia on krooninen ja jatkuva aivojen häiriö sekä yksi vakavimmista mielisairauden muodoista. Se häiritsee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skitsofrenia on krooninen ja jatkuva aivojen häiriö sekä yksi vakavimmista mielisairauden muodoista. Se häiritsee"

Transkriptio

1 Skitsofrenia Skitsofrenia on krooninen ja jatkuva aivojen häiriö sekä yksi vakavimmista mielisairauden muodoista. Se häiritsee henkilön kykyä ajatella ja toimia rationaalisesti, hallita tunteita, selviytyä sosiaalisista tilanteista ja tehdä päätöksiä. Se on suhteellisen yleinen sairaus, jota sairastaa noin yksi prosentti maailman ihmisistä, toisin sanoen jopa 43 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Lisää tietoa suomeksi: Psykiatria. Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Kustannus Oy Duodecim, 5., uudistettu painos, Luku 2, kappale 1: Isohanni M, Honkonen T, Vartiainen H, Lönnqvist J: Skitsofrenia. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus: Apua skitsofreniaan: Skitsofrenia sairautena Kuka tahansa voi sairastua skitsofreniaan. Sitä sairastavat niin nuoret, vanhat kuin keski-ikäisetkin, yhteiskunnallisesta asemasta, kansallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Se on yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Tutkimukset ovat viitanneet siihen, että skitsofreniaa esiintyy suvuittain, ja on mahdollista, että tietyt ympäristötekijät voivat lisätä sairastumisalttiutta. Mutta todellisuudessa skitsofrenian syytä ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että skitsofrenia on sairaus, joka aiheuttaa erilaisia ongelmia, jotka voivat tuntua niin sairastuneen kuin hänen omaistensa ja ystäviensäkin elämässä. Yleisen väärinkäsityksen mukaan skitsofreniaa sairastavalla on jakautunut persoonallisuus. Virheellinen käsitys johtuu siitä, että sana skitsofrenia on johdettu kahdesta kreikan kielen sanasta, jotka suomeksi tarkoittavat halkaistu ja mieli. Tällä pyrittiin kuitenkin kuvaamaan sitä, että ajatukset, tunteet ja pyrkimykset eivät enää ole normaalilla tavalla vuorovaikutuksessa keskenään eivätkä siten muodosta ihmisen toimintaa ohjaavaa johdonmukaista kokonaisuutta. Skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä on hyviä ja huonoja päiviä. Ajoittain mieli on maassa ja elämä voi tuntua toivottomalta. Oikealla lääkityksellä oireet kuitenkin tasaantuvat. Myös ymmärtävä ja avoin keskustelu sekä kannustava terapia voivat auttaa skitsofreniaa sairastavaa elämään täysipainoista elämää. Mikä aiheuttaa skitsofreniaa? Skitsofrenian syy on tuntematon, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreniaa sairastavan aivot toimivat eri tavalla verrattuna sellaisen ihmisen aivoihin, jolla ei ole tätä sairautta. Vaikka skitsofreniaan liittyy osin perinnöllisyys, ei ole todennäköistä, että yksin geenit ovat taudin aiheuttaja. Skitsofreniaa esiintyy yhdellä

2 prosentilla koko väestöstä ja heistä kymmenellä prosentilla sairaus on ollut toisella vanhemmalla, veljellä tai sisarella. Samoin kuin monet muut sairaudet, skitsofrenia näyttää aiheutuvan useiden tekijöiden yhdistelmästä, johon kuuluvat geneettinen taipumus ja henkilön kehityksen aikana esiintyvät ympäristölliset tekijät. Skitsofrenian oireet Skitsofrenian oireet vaikuttavat tapaan, jolla ihminen ajattelee, tuntee ja toimii ja ne jaetaan yleisesti kolmeen luokkaan: Positiiviset oireet ovat epätavallisia ajatuksia tai havaintoja mukaan lukien harha-aistimukset, harhaluulot ja vainoharhaisuus. Harha-aistimuksista kärsivät näkevät, haistavat, maistavat ja kuulevat asioita, joita ei oikeasti ole olemassa. Usein potilaat kuulevat ääniä, jotka kommentoivat sitä, mitä he ovat juuri tekemässä. Nämä äänet ovat pelottavia ja voivat antaa määräyksiä tai tuoda mieleen epämiellyttäviä ajatuksia. Näitä skitsofrenian positiivisia oireita voidaan tavallisesti hallita hoidolla. Negatiiviset oireet aiheuttavat puutteita kyvyssä toimia normaalisti, johon kuuluvat tunteiden ja viettien puute ja kyvyttömyys keskittyä. Nämä oireet johtavat vahvaan eristäytyneisyyden tunteeseen ja itsensä laiminlyöntiin. Näitä oireita ei usein tunnisteta skitsofrenian oireiksi, vaan niitä luullaan virheellisesti laiskuudeksi tai masennukseksi. Kognitiiviset oireet ovat ongelmia keskittymisessä ja kyvyssä suunnitella ja organisoida päivittäisiä toimia. Henkilö voi aloittaa lauseen, mutta kadottaa ajatuksensa puolessa välissä ja joutuu toisille raiteille. Nämä oireet saavat henkilön vaikuttamaan sekavalta. Tämä voi vaikuttaa potilaan kykyyn hallita normaalia elämää, mistä puolestaan seuraa ahdistusta. Kiihtymys-, masennus- tai ahdistusoireet ja avuttomuuden tunne ovat myös yleisiä skitsofreniapotilailla. On myös tärkeää tunnistaa skitsofrenian monet eri merkit ja oireet, sillä niitä esiintyy yksilökohtaisesti eri yhdistelminä ja vakavuusasteisina. Sairauden kulku Skitsofrenian eteneminen voi vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä. On kuitenkin olemassa kolme yleisesti hyväksyttyä, erillistä vaihetta, jotka on lueteltu alla. Oireet alkavat miehillä yleensä vuotiaana, naisilla puolestaan noin vuotiaana. Ennakoiva vaihe - Asteittaisia muutoksia mielialassa ja käytöksessä - Vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä - Välinpitämättömyyden tunne - Jotkut ihmiset voivat tunnistaa nämä esioireet varoituksena, että he sairastuvat uudelleen sairautensa aktiiviseen vaiheeseen.

3 Akuutti- tai aktiivinen vaihe - Tyypilliset skitsofrenian oireet tulevat huomattaviksi. - Kriisipiste voi olla saavutettu vaadittaessa pääsyä sairaalaan. Hoitoa ja huolenpitoa tarvitaan. Jälkivaihe - Tila vakiintuu ja kaikkein huolestuttavimmat oireet alkavat enimmäkseen hävitä. - Jotkin oireet voivat jäädä, kuten energian puute ja sosiaalinen eristäytyminen - Tämä vaihe voi kestää vuosia ja usein se keskeytyy uudelleen akuuttiin vaiheeseen sairastumiseen. Skitsofrenian hoito Vaikka skitsofreniaan ei ole olemassa parannuskeinoa, skitsofrenian oireita voidaan hoitaa psykoosilääkityksellä sekä terapialla. Psykoosilääkkeitä on kahta päätyyppiä, jotka tunnetaan vanhoina (tai tyypillisinä) ja uusina (tai epätyypillisinä) psykoosilääkkeinä. Vanhat psykoosilääkkeet olivat ensimmäisiä skitsofrenian hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja ne toimivat estämällä liiallista dopamiinia sitoutumalla vahvasti dopamiinireseptoreihin kaikkialla aivoissa. Vaikka ne ovat tehokkaita lievittämään skitsofrenian positiivisia oireita, niillä on vain vähän vaikutusta negatiivisiin ja kongnitiivisiin oireisiin, jotka voivat olla aivan yhtä vammauttavia. Nämä vanhemmat lääkkeet voivat myös aiheuttaa ongelmallisia haittavaikutuksia, jotka tunnetaan nimellä ekstrapyramidaalisivuvaikutukset, jotka vaikuttavat liikkumiseen aiheuttamalla jäykkyyttä, pitkäkestoisia lihaskouristuksia, tärinää ja rauhattomuutta. Uusia psykoosilääkkeitä kutsutaan epätyypillisiksi psykoosilääkkeiksi, koska ne toimivat eri tavalla kuin vanhemmat lääkkeet. Nämä lääkkeet sitoutuvat paremmin dopamiinireseptoreihin aivojen niissä osissa, jotka aiheuttavat psykoosia kuin niissä, jotka aiheuttavat motorisia haittavaikutuksia. Tällä tavoin ne voivat vaikuttaa skitsofrenian positiivisiin oireisiin ja niillä on vähemmän tai ei lainkaan ekstrapyramidaalisivuvaikutuksia tehokkailla annoksilla. Uudet psykoosilääkkeet ovat myös paljon tehokkaampia kuin vanhemmat skitsofrenian kognitiivisten, negatiivisten ja affektiivisten oireiden hoidossa ja tämän vuoksi niitä käytetään enemmän. Vaikka uudet psykoosilääkkeet ovat yleensä paremmin siedettyjä, jotkut liitetään painonmuutoksiin ja muutoksiin kehon tavassa käyttää rasvaa ja sokeria. Näitä haittavaikutuksia ei pitäisi sivuuttaa, sillä ne ovat yhteydessä pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen. On arvioitu, että noin 70 prosentilla skitsofreniaa sairastavista tila näyttää paranevan psykoosilääkkeillä hoidettaessa. Kuten diabetes ja korkea verenpaine, skitsofrenia on krooninen sairaus ja useimmat ihmiset tarvitsevat lääkitystä koko lopun elämäänsä. Esteitä skitsofrenian hoidolle Suurin este tehokkaalle skitsofreniapotilaan hoidolle on puuttellinen sitoutuminen lääkärin määräämän lääkkeen käyttämiseen, sillä noin 50 prosenttia potilaista ei ota lääkkeitään lääkärin ohjeiden mukaisesti. Hoitoon

4 sitoutuminen on erittäin tärkeää skitsofreniassa, koska potilaat, jotka eivät ota lääkitystään säännöllisesti, sairastuvat todennäköisemmin uudelleen. Skitsofreniaa sairastavat saattavat lopettaa lääkkeiden ottamisen, koska he tuntevat voivansa paremmin tai yksinkertaisesti unohtavat ottaa lääkkeen. Suurin syy lääkityksen lopettamiselle on, kuitenkin lääkkeiden haittavaikutukset. Ekstrapyramidaalisivuvaikutukset, seksuaaliset häiriöt ja painonvaihtelu ovat yleisiä heikon hoitoon sitoutumisen syitä. Fyysinen terveys Fyysisen terveyden hallinta on tärkeää vakavassa mielisairaudessa Vakavasti mielisairaiden ihmisten fyysisen terveyden riskeillä voi olla radikaali vaikutus heidän elämäänsä. Muuhun väestöön verrattuna on skitsofreniaa sairastavilla suurempi riski saada fyysisiä terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonitauti ja metabolinen oireyhtymä (mukaan luettuina verenpainetauti, dyslipidemia, suuri vyötärönympärysmitta ja hyperglykemia). Sen takia tämän potilasväestön odotettu elinikä on 20 prosenttia lyhyempi kuin muun väestön. Metabolisten häiriöiden, kuten painonvaihtelun, on myös osoitettu haittaavan merkittävästi psykoosilääkkeillä hoidettavien potilaiden elämää. Heistä monet kokevat olevansa sosiaalisesti eristyneitä ja leimautuneita. Jos nämä riskitekijät tunnistetaan, niitä voidaan pienentää tehokkaalla hoidolla. Valitettavasti monet riskitekijät jäävät helposti huomaamatta tai tunnistamatta. Mistä suurempi riski johtuu? Luontaiset riskitekijät Monen vakavasti mielisairaan potilaan sydän- ja verisuoniperäiset ja metaboliset poikkeavuudet ovat luontaista itse sairaudelle. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien kokemat oireet voivat vaikuttaa heidän asenteeseensa ja lähestymistapaansa elämää kohtaan, minkä vuoksi he hakeutuvat vähemmän todennäköisesti hoitoon ja ajautuvat todennäköisemmin epäterveelliseen elämäntyyliin, johon kuuluu runsas alkoholin käyttö ja tupakointi. Lisäksi heillä on korkeampi riski jättää liikunta vähemmälle. Hoidon aiheuttama riski Uudet psykoosilääkkeet ovat elintärkeitä psykoottisten häiriöiden hoidossa, koska niillä pystytään hoitamaan sekä näihin tiloihin liittyviä positiivisia että negatiivisia oireita. Kuitenkaan kaikki uudet psykoosilääkkeet eivät ole samanlaisia ja toiset voivat aiheuttaa haittaa fyysiselle terveydelle. Näihin haittavaikutuksiin kuuluvat painonvaihtelu, diabetes ja dyslipidemia, jotka ovat sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijöitä. Tämän vuoksi valittaessa yksittäiselle potilaalle sopivaa hoitomuotoa pitäisi ottaa huomioon metabolisten riskitekijöiden minimointi. Viimeaikaiset ohjeet suosittelevat vaihtamaan hyvän metabolisen profiilin omaavaan lääkkeeseen, kun potilaalla on tunnistettu olevan hoidon aiheuttamia riskitekijöitä.

5 Terveyspalvelut vähemmän käytössä Tutkimukset ovat osoittaneet, että edellä mainittuja ongelmia pahentaa entisestään se, etteivät monet vakavasta mielisairaudesta kärsivät ole halukkaita käymään perusterveydenhuollon lääkärillä ja toiset eivät ole lääkärin hoidossa ollenkaan. Monet heistä eivät luota perusterveydenhuoltopalveluihin uskoen, ettei lääkäreillä ole riittävää koulutusta käsitellä heidän ongelmiaan tehokkaasti. Tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että potilaiden käyttäessä perusterveydenhuollon palveluita heille ei todennäköisesti tarjota perusterveystarkastusta ja lisäksi he saavat diagnoosin jälkeen pienemmällä todennäköisyydellä riittävää hoitoa fyysisen terveyden ongelmiinsa. Tutkimusten valossa on selvää, etteivät potilaat saa tarvitsemaansa riittävää fyysistä terveydenhuoltoa fyysisen terveytensä ylläpitämiseen. Fyysisen terveydentilan kohentaminen alkaa säännöllisellä tarkkailulla. Elämä skitsofrenian kanssa Skitsofrenia on heikentävä sairaus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia siihen sairastuneille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja estää ihmisiä toteuttamasta suunnitelmiaan, työskentelemästä tuottoisasti ja elämästä täysipainoista elämää. Potilaiden ja perheiden taakka Sairauden järkyttävistä oireista eivät kärsi vain skitsofreniaa sairastavat henkilöt, vaan sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia työelämään ja ihmissuhteisiin. Sairauden aiheuttaman taakan vuoksi ei ole yllättävää, että suuri joukko skitsofreniaa sairastavista yrittää itsemurhaa jossain vaiheessa sairaudenkulkua. Eräs tutkimus osoitti, että 30 prosenttia skitsofreniapotilaista on yrittänyt itsemurhaa ainakin kerran elämässään ja noin 10 prosenttia skitsofreniaa sairastavista tekee itsemurhan. Monet skitsofreniaa sairastavat käyttävät alkoholia tai huumeita vapautuakseen oireista tai kestääkseen pelon, eristäytyneisyyden ja masennuksen tunteet. On tavallista, erityisesti nuorten skitsofreniapotilaiden keskuudessa, käyttää kannabista, mikä voi osaltaan laukaista psykoottisen kauden. Skitsofrenia voi häiritä koti- ja perhe-elämää ja aiheuttaa taakan sairastuneiden perheille. Tähän kuuluvat paine selviytyä häiriökäyttäytymisestä, vähentyneet sosiaaliset ja vapaa-ajan aktiviteetit, tulojen menetyksestä johtuvat taloudelliset vaikeudet ja mielisairauden aiheuttama leimautuminen. Odotettu elinikä Skitsofreniapotilaiden odotettu elinikä on lyhyempi kuin muun väestön. Tämä ero johtuu osin skitsofreniaan liittyvästä itsemurhariskistä, jonka lisäksi skitsofreniaa sairastavat ovat usein myös fyysisesti huonommassa kunnossa, todennäköisemmin ylipainoisia, sairastavat diabetesta, heillä on usein poikkeavat rasva-arvot ja metabolinen oireyhtymä. Näiden riskitekijöiden vuoksi skitsofreniaa sairastavat kuolevat jopa kuusi kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonisairauksiin kuin muu väestö. Usein tämän vuoksi on yhä tärkeämpää, että skitsofreniapotilasta hoitavat lääkärit etsivät keinoja pienentää sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviä riskitekijöitä, kuten liikalihavuutta, tupakointia ja diabetesta.

6 Yhteiskunnallinen taakka Skitsofrenialla on suuri taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle sekä hoitoon liittyvinä suorina kustannuksina että tulojen menetyksiin ja toimintakyvyn alenemiseen liittyvinä epäsuorina kustannuksina. Vaikka skitsofrenian hoidon kustannukset vaihtelevat terveydenhuollon järjestelmästä riippuen, on esimerkiksi arvioitu, että skitsofrenian hoitoon kuluu yli 5 prosenttia Ison-Britannian julkisen terveydenhuollon potilasbudjetista, mikä on enemmän kuin minkään muu mielisairauden kohdalla. Ennakkoluulot Skitsofreniaa sairastaviin kohdistuva syrjintäleima on ennen kaikkea tulos puutteellisesta sairauden ymmärtämisestä. Sairaudesta kärsiviä henkilöitä ei aina nähdä aidosti sairaina, ja syrjintä voi johtaa heidän sulkemiseensa sosiaalisten yhteyksien ulkopuolelle sekä siihen, ettei heille aina anneta mahdollisuutta koulutukseen ja työntekoon. Skitsofreenikot kuvataan usein aggressiivisiksi, vaarallisiksi ja murhanhimoisiksi henkilöiksi, vaikkeivät he tosiasiassa ole väkivaltaan taipuvaisia sen enempää kuin kukaan mukaan silloin, kun heidän oireensa ovat hallinnassa. Vain harvat skitsofrenian positiivisiakin oireita sairastavat henkilöt ovat väkivaltaisia. On ilmeistä, että asenteet on saatava muuttumaan. Yleinen terveysvalistus on välttämätöntä skitsofreniaa koskevan tietoisuuden kohottamiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Sitä mukaa, kun skitsofrenian hoitomahdollisuudet kehittyvät, muuttuu myös sairautta koskeva tietoisuus ja ymmärrys myönteisemmäksi. Potilaan omaiselle Kun perheenjäsen alkaa jo ennen skitsofreniadiagnoosia muuttua sekä persoonallisuudeltaan että käyttäytymiseltään, on luonnollista huolestua. Alkava sairaus sekoittuu monesti elämänvaiheen muihin, ns. normaaleihin ilmiöihin. Nuoret saattavat elää kuohuvaa murrosikää, jännittää opiskelupaineita tai kokea pettymyksiä ihmissuhteissa. Varhainen puuttuminen sairauden kulkuun on tärkeää. Ei pidä arastella ottaa selvää, mikä läheistä vaivaa. Omainen voi ottaa yhteyden kouluun, perheneuvolaan, työpaikkaan tai terveyskeskukseen ja pyytää neuvoja. Parasta tietenkin on, jos huoli osoittautuu turhaksi. Se ei vahingoita niin paljon kuin mahdollisen sairauden toteaminen vuosien epätietoisuuden jälkeen. Skitsofrenia on yksi sairaus muiden joukossa. Läheisen ihmisen sairastuminen skitsofreniaan aiheuttaa omaisissa kriisin. Siinä on samat vaiheet kuin yllättävän onnettomuuden, työpaikan menetyksen, konkurssin, avioeron tai muun järkytyksen kohtaamisessa. On hyvä tunnistaa omat tunteet ja ymmärtää, miksi ne voivat olla myös kielteisiä. Skitsofrenian vaikutukset heijastuvat

7 monen ihmisen elämään. Huoli rakkaasta ihmisestä, pelko siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kiukku läheisiin kohdistuvia vaatimuksia kohtaan voi ahdistaa. Skitsofrenia on vaikea sairaus, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Tärkeintä on, että tietää sairaudesta mahdollisimman paljon. Se auttaa ymmärtämään sairastuneen oudot ajatuskehät, jatkuvat samojen asioiden toistot, ilmeet, puheet, harhat, tuskaisuuden, hyökkäävyydet, syytökset ym. poikkeavat käyttäytymismallit. Läheisesi ei ole tahallaan ärtyisä, poissaoleva, häijy, laiska tms. Sairauden koko perheeseen tuomista muutoksista huolimatta omaisen pitää muistaa elää myös omaa elämää. Neuvoja potilaan omaiselle Et voi elää sairastuneen puolesta Voit olla vain rinnalla kulkija ja kuuntelija Älä ala hoitaa läheistäsi, omainen ei ole mielenterveysalan ammattilainen Tee selvä ero oman aikasi ja sairastuneen kanssa viettämäsi ajan välille Pidä kiinni pelisäännöistä ja sopimuksista myös sairastuneen kohdalla Sinulla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia kaikesta tai sietää kaikkea Pesästä lentäminen kuuluu myös sairastuneen nuoren kehitykseen Anna sairastuneelle tilaa löytää itse oma polkunsa sairauden kanssa Tiedosta, että skitsofreniassa on hyviä ja huonoja aikoja Muista, että takapakin jälkeen tulee taas parempi jakso Älä anna katkeruuden pesiytyä sisällesi Varaa riittävästi aikaa omille tarpeillesi Harrasta, tapaa ystäviä, tee asioita, joista sinä itse nautit (Lähde: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry) Lisää tietoa, tukea ja ohjeita osoitteesta:

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot