Kuvat: Raahen seutukunta, Leena Harju. Tilinpäätös 2015 Tasekirja

Transkriptio

1 Kuvat: Raahen seutukunta, Leena Harju Tilinpäätös 2015 Tasekirja Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taloussuunnitelman toteutuminen Taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyys TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Perusturvatoimikunta Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

3 11 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus ENNAKOITUA PAREMPI TULOS Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2015 ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen, tosin vain puoli prosenttia. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan myös kuntien talousluvut vuodelta 2015 ovat yleisesti ottaen parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa oli arvioitu. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja yli 120 kunnassa tilikauden tulos jäi vielä negatiiviseksi. Kokonaistulos olisi ollut huomattavasti positiivisempi ilman kuntien valtionosuuksien leikkauksia, jotka ovat olleet kuluneina kolmena vuotena enemmän kuin miljardi euroa vuodessa. Raahessa tilikauden 2015 tulos oli 7,2 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua parempi. Talousarviossa samoin kuin lähivuosien toimintasuunnitelmassakin varauduttiin maltilliseen kasvuun. Tuloksellisesti vuoden 2015 talousarviossa arvioitiin jäätävän 3,8 miljoonaa euroa miinukselle, mutta tilinpäätös muodostui 3,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi toimintakuluista säästyneet 2,3 miljoonaa euroa. Summa muodostuu mm. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palauttamasta 1,9 miljoonasta eurosta sekä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen säästämästä eurosta. Tulopuolella toimintatuloja kertyi noin 1,3 miljoonaa euroa budjetissa arvioitua enemmän. Samoin verotuloja kertyi 1,8 miljoonaa ja valtionosuuksia 1,4 miljoonaa enemmän kuin alun perin oli ennakoitu. Hyvään tulokseen vaikuttaneet numerolliset tekijät ilmenevät tarkemmin toimintakertomuksesta. Kertynyt 3,3 miljoonan ylijäämä merkitsee sitä, että vuoden 2014 taseeseen kirjattu 2,1 miljoonan euron alijäämä tulee katettua, minkä jälkeen ylijäämää jää vielä 1,2 miljoonaa euroa. Hallinnon uudistamista valmistellut toimikunta esitteli työnsä tulokset kaupunginhallitukselle vuoden loppupuolella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Raahen kaupungin uuden hallinto- ja organisaatiorakenteen joulukuussa Työtä jatkamaan kaupunginhallitus on perustanut uuden työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallinnon uudistamisen käyttöönottoon liittyvät jatkotoimenpiteet. Viime vuonna varauduimme myös Pyhäjoen suurhankkeen toteutumiseen mm. asuntotuotantoa sekä teollisuus- ja liikerakentamista lisäävillä kaavoitusratkaisuilla. Samaan aikaan investoimme merkittävästi mm. koulutilojen parantamiseen ja päiväkotien peruskorjaukseen. Investointimenomme olivat yhteensä noin 7,0 milj. euroa ja investointitulot noin 1,7 miljoonaa euroa. Investointien nettomenot olivat näin 5,3 miljoonaa. Työ jatkuu. Sote-uudistus tulee lähitulevaisuudessa vaikuttamaan merkittävästi kuntien asemaan verottajana, mutta jokaisen kunnan on silti jatkossakin pidettävä itse huolta omasta taloudestaan. Kiitän lämpimästi kaikkia, jotka ovat omalla panoksellaan vaikuttaneet saavutettuun positiiviseen tulokseen. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja -4-

5 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v. 1973, Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi vuonna 2003 ja Raahen kaupunki ja Vihannin kunta yhdistyivät Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma oli vuoden 2015 lopussa seuraava: KESK 17, VAS 10, SDP 7, KOK 4, PS 2, KESKITIE 2 ja KD 1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2015 toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana radiotoimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana ylilääkäri Matti Honkala (KOK). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2015 toimi palomestari Jarmo Myllymäki (KESK) ja varapuheenjohtajana aluetoimitsija Tarja Ollanketo (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2015: Aluelautakunta puheenjohtaja Marjo Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Jouko Vasankari (VAS) Hallintolautakunta puheenjohtaja Pirkko Valtanen (SDP), varapuheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Pertti Vuori (KESKITIE), varapuheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Alpo Ohenoja (VAS), varapuheenjohtaja Virve Hautamaa (KOK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Jari Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Urpo Viitala (KESKITIE) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jesper Uunila (VAS), varapuheenjohtaja Leila Oikarinen (KESK) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), alkaen Pekka Karjula (KESK), varapuheenjohtaja Niko Peltokangas (VAS), alkaen Juho Matinlauri (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Virpi Aho (SDP), varapuheenjohtaja Kaarina Pehkonen (KESK) Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Pyry Suonsivu (KESK), alkaen Antero Aulakoski (KESK), varapuheenjohtaja Saila Salonsaari (KD) -5-

6 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Niilo Ojala (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Harri Leppänen (KOK), varapuheenjohtaja Matti Laurila (KESK) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK), Raahe, I varapuheenjohtaja Tiina Tiirola (KESK), Pyhäjoki, II varapuheenjohtaja Risto Rautio (VAS), Raahe ja III varapuheenjohtaja Markku Nyman (PS), Raahe. Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2015 puheenjohtaja Aki Nikkinen, vaikuttamisesta vastaava varapuheenjohtaja Krista Pyy, viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Ella Kallela ja toiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Antti Mattila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2015: Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen, kaupunginlakimies Päivi Määttä, talousjohtaja Mikko Päkkilä, tietohallintopäällikkö Ritva Mattila, rehtori Pasi Alatalo, johtaja -6-

7 -7-

8 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Pitkittyneen taantuman jälkeen on maailman talous hitaasti elpymässä teollisuusmaiden vetämänä samaan aikaan kun kehittyvien maiden kasvunäkymät ovat selkeästi heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvun ennustetaan jäävän vaisuksi seuraavien kahden vuoden aikana, mutta ennusteen taustaoletukset ovat kuitenkin kasvua tukevia. Euroalueen talouskasvun ennustetaan pysyvän vaimeana lähivuosina ja olevan vuosittain noin 1,5 prosentin luokkaa. Eri maittain kasvu vaihtelee huomattavasti. Suomen talouskasvun ennustetaan olevan Euroopan maiden heikoimpia. Elvyttävä euroalueen rahapolitiikka luo edellytykset taloudellisen aktiviteetin myönteiselle kehitykselle. Lyhyet korot pysynevät euroalueen historiaan nähden ennätyksellisen alhaisina, sillä kolmen kuukauden euriborkoron ennustetaan pysyvän negatiivisena seuraavan kahden vuoden ajan. Myös kymmenen vuoden korko pysynee yhdessä prosentissa vuoden 2016 ja puolessatoista prosentissa vuoden 2017 ajan. Suomen talouden vaikeuksien ennakoidaan jatkuvan vielä parin vuoden ajan heikkojen kasvunäkymien vuoksi. Myöskään julkisen talouden tilanteen ei arvioida oleellisesti paranevan. Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen (48a/2015) mukaan talouskasvu on kolmen negatiivisen kasvuvuoden jälkeen vuonna 2015 kääntynyt 0,2 prosentin kasvuun. Saman ennusteen mukaan vuosina 2016 ja 2017 kasvun arvioidaan olevan 1,2 prosenttia. Kasvu perustuu lähinnä yksityisten investointien suotuisaan kehitykseen, sillä päätettyjen hankkeiden ansiosta tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit kasvavat merkittävästi vuonna Yksityisen kulutuksen ennakoidaan hieman hidastuvan. Vaatimattoman taloudellisen aktiviteetin virkoamisen vuoksi työmarkkinoiden tilanteen ei ennakoida olennaisesti paranevan. Työllisyys Neljä vuotta heikkona jatkunut taloussuhdanne on heikentänyt työllisyyttä vuosi vuodelta ja vuoden 2015 työttömyysasteeksi on muodostumassa 9,4 prosenttia (8,7 % vuonna 2014). VM:n taloudellisen katsauksen mukaan työttömyysaste pysyy vuonna 2016 vielä 9,4 prosentin tasolla. Ennustettu bruttokansantuotteen kasvu vuosina 2016 ja 2017 kääntäisi myös työllisyyden maltilliseen kasvuun ja työttömyyden hitaaseen laskuun. Vuonna 2016 ja 2017 työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 prosenttia vuodessa. Tästä huolimatta työttömyysaste ei laske vielä vuonna 2016, mutta vuonna 2017 sen ennustetaan laskevan 9 prosenttiin. Ansiotaso ja inflaatio Nimelliset ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 prosenttia vuonna 2014 ja vuonna 2015 niiden arvioidaan nousseen 1,2 prosenttia. Tästä työllisyys- ja kasvusopimusten vaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 prosenttia ja muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen vaikutuksen noin 0,7 prosenttia. Tämä ansiotason nousu on ollut huomattavasti luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä ei ole yllättävää hitaan talouskasvun ja heikon työllisyyskehityksen vuoksi. VM:n kansantalousosaston ennusteessa ansiotason maltillisen nousun ennustetaan jatkuvan siten, että ansiotasoindeksi nousee 1,2 prosenttia vuosina 2016 ja Vuoden 2015 inflaatioksi muodostui -0,2 prosenttia kansallisella indeksillä mitattuna. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran inflaation vuosikeskiarvo on ollut negatiivinen vuonna Merkittävin yksittäinen syy tähän on öljyn hinnan jyrkkä lasku. Myös tavaroiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet, kun taas palveluiden kallistuminen lähes kahdella prosentilla vauhditti inflaatiota. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 0,9 prosenttia vuonna 2016 ja 1,7 prosenttia vuonna

9 Kuntatalouden näkymät Kuntasektori on voimakkaassa muutoksessa myös jatkossa, sillä kuntien tehtävistä on yli puolet siirtymässä itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alussa. Tämä tarkoittaneen sitä, että puolet peruspalvelujen valtionosuuksista ja verotuloista siirretään itsehallinnollisten alueiden rahoittamiseen. Samanaikaisesti myös kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettava siten, että kunnille jäävien merkittävien tehtävien, kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja tekninen toimi sekä ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveydenhuollossa, rahoitus turvataan. Viimeisin peruspalvelujen valtionosuusuudistus otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Käyttöönottoon sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikaa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätös toi kunnille 2 miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Tämän lisäksi merkittävät valtionosuusleikkaukset, joiden vuoksi kunnilta jää valtionosuuksia saamatta vuosina yhteensä 6,9 miljardia euroa, pakottavat kuntia tasapainottaman talouttaan kaikin mahdollisin keinoin, kun samanaikaisesti kuntalain velvoitteet alijäämän kattamisesta ovat tiukentuneet. Kaikesta tästä huolimatta kuntatalous on kohtalaisessa kunnossa. Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhtymien ennakollisten vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaan vuoden 2015 tilikauden tulos on 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 tulos on parempi kuin viime syksynä julkisen talouden suunnitemassa arvioitiin. Kuntien lainakanta on ennakkotiedon mukaan 17,0 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 0,5 miljardia euroa eli noin kolme prosenttia. Luvut kertovat osaltaan, että kunnat ovat tasapainottaneet talouttaan säästötoimillaan, mutta myös veron korotuksilla. Vastaavana aikana, kun valtionosuuksia on leikattu eli vuosina , on kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti noussut 19,25 prosentista 19,87 prosenttiin eli 0,62 prosenttiyksikköä. Vuodelle 2016 kunnallisveroprosentteja korotti 45 kuntaa, kun edellisenä vuonna korottajia oli 98. Viimeksi korottajia on ollut näin vähän vuonna Veroprosentteja laski kolme kuntaa vuodelle Kunnallisveroprosenttien korotusten on arvioitu tuovan kunnille 40 miljoonan euron lisätulot vuonna Monet kunnat ovat nostaneet myös kiinteistöveroprosenttejaan. Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 0,3 prosentilla vuonna 2016 ja olevan noin 21,7 miljardia euroa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että yhteisöveron määräaikainen viiden prosenttiyksikön jako-osuuden korotus poistuu. Epävarmuus heijastuu kuntatalouden lähivuosiin. Tiedossa ei ole tulevien itsehallintoalueiden rahoitusmalli eikä se, minkälainen vaikutus sillä on tosiasiallisesti kuntien tulopohjaan. Valtion mahdollisilla päätöksillä kuntien tehtäviin, kuntien valtionosuuksiin ja verotukseen voi olla myös merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. -9-

10 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Talousalueelle on suunnitteilla merkittäviä investointihankkeita, mm. ydinvoimalahanke Pyhäjoelle ja Mustavaaran sulattohanke kaupungin satama-alueelle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnittain seutukunnan alueelle perustettujen ja lakkautettujen yritysten määrä, sekä niiden nettoperustanta vuonna Raahe Siikajoki Pyhäjoki seutukunta yht. Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus Seutukunnassa yritysten nettoperustanta on ollut 19 yritystä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 67 yritystä. Vaikka seutukunnan yritysten määrä on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 84 yrityksellä, on työttömyysaste noussut kahden vuoden aikana 0,9 prosenttiyksiköllä. Alla olevassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisemat tiedot sekä Raahen seutukunnan kuntien että seutukunnan työttömyysasteet vuosilta Työttömyysaste %, Raahe 10,1 11,4 14,0 14,4 14,8 Pyhäjoki 8,2 9,7 12,5 11,7 12,1 Siikajoki 10,1 11,4 12,7 13,4 14,0 Seutukunta 9,9 11,3 13,6 14,0 14,5 Taulukosta voidaan todeta, että tarkastelujakson aikana on seutukunnan työttömyysaste noussut 4,6 prosenttiyksiköllä. Työttömyysaste on noussut vuosittain kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Pyhäjoen kuntaa, jossa työttömyysaste laski 0,8 prosenttiyksiköllä vuonna Viime vuonna myös Pyhäjoen työttömyysaste taas nousi. Seutukunnassa oli vuoden 2015 lopussa työtöntä, mikä on 2,7 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski 8 prosentilla edellisestä vuodesta ja heitä oli 366. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi 7 prosentilla ja heitä oli 425 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 16,2 prosenttia (16,4 % vuonna 2014) ja koko maassa 14,4 prosenttia (13,9 % vuonna 2014). Tarkastelusta voidaan todeta, että Raahen seutukunnan työttömyysase on 1,7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta hieman eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvälityksessä vuosina 2014 ja 2015 sekä niiden muutos. -10-

11 Raahe 12/ /2015 Muutos lk. Muutos-% Työttömät yhteensä ,4 Työttömät miehet ,1 Työttömät naiset ,8 Alle- 25 vuotiaat työttömät, joista ,3 - alle 20 vuotiaita ,3 Yli 50 -vuotiaat työttömät ,5 Yli 1 v. työttömänä olleet ,8 Vamm. ja pitkäaika.sairaat työttömät ,2 Avoimet työpaikat ,0 Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömien määrä on vuoden 2015 aikana lisääntynyt 2,4 prosentilla, joista naisten ja yli 50-vuotiaiden osuus on muita suurempi. Positiivista on, että pitkäaikaistyöttömien sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien määrä on laskenut. Pohjois-Pohjanmaan Elyn julkaiseman tilaston mukaan tammikuun työttömyysaste koko maassa oli 14,0 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 15,7 prosenttia ja Raahen seutukunnassa 14,0 prosenttia. Raahessa tammikuun 2016 työttömyysaste oli 14,5 eli sama kuin vuoden 2015 joulukuussa, mutta 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2015 tammikuussa, jolloin se oli 14,2 prosenttia. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Raahen asukasluvun kehitys vv Kaaviosta ilmenee, että tarkastelujaksolla Raahen asukasmäärän kehitys on ollut laskeva ja asukkaiden määrä on vähentynyt yhteensä 503 henkilöllä tuona aikana. Vuoden 2015 aikana asukasmäärä laski 218. Kaupungin talouden kannalta työttömyysasteen heikkeneminen ja asukasmäärä väheneminen tuo haasteita, sillä ne vaikuttavat kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemiseen sekä ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestykseen ja sitä kautta välillisesti kaupungin tuloperustaan. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Raahen kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupungin satamatoimintojen yhtiöittämisestä Tätä varten perustettiin Raahen Satama Oy, jonka osakkeet Raahen kaupunki merkitsi sataprosenttisesti. Toiminta siirtyi liiketoimintakaupalla vuoden 2014 lopussa, joten käytännössä se vaikutti toimintaan vuoden 2015 alusta lukien. Koska toimintakertomuksessa esitetään vertailutietona vuoden 2014 tiedot, on virallisen eli ulkoisen vuoden 2014 tuloslaskelman rinnalla esitetty myös oikaistu tuloslaskelma vuodelta, josta on satamatoiminnan tulot ja menot vähennetty. Taloudellisesti satamatoimintojen yhtiöittäminen merkitsi kaupungille sitä, että sen myötä kaupungille koitui nettona noin 2,0 milj. eron tulonmenetykset vuosittain vuodesta 2015 lukien. -11-

12 Erityinen kuntajakoselvitys: Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen teki päätöksen määrätä kuntarakennelain mukaisesti toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Selvityksen määräajaksi annettiin Kuntajakoselvittäjäksi määrättiin Kaarina Daavittila. Myöhemmin Valtiovarainministeriö jatkoi kuntajakoselvityksen ja selvittäjän toimikautta saakka. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on tehnyt selvityksen ja toimittanut loppuraportin sekä yhdistymissopimusluonnoksen Valtiovarainministeriöön ja kunnille päätöksentekoa varten. Kuntajakoselvittäjä on loppuraportissaan ehdottanut Pyhäjoen kunnanvaltuustolle, Raahen kaupunginvaltuustolle ja Siikajoen kunnanvaltuustolle kunkin kunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista alkaen Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntajakoselvittäjän esityksen. Koska Siikajoen ja Pyhäjoen kunnanvaltuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta, kuntien yhdistyminen ei toteudu Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.7 Kunnan henkilöstö Kuntien yhdistymisavustus ja valtionosuuksien menetysten korvaus: Valtiovarainministeriön maksama 0,9 milj. euron kuntien yhdistymisavustus on tullut viimeisen kerran vuonna 2015 ja kuntien yhdistymisestä johtuva valtionosuuksien menestysten korvaus 1,2 milj. euroa, tulee viimeisen kerran vuonna Vuonna 2014 alkanut positiivinen taloudellinen kehitys on jatkunut vuonna 2015 siinä määrin, että taseen alijäämät tulee katettua, minkä jälkeen jää vielä 1,2 milj. euroa ylijäämää. Viimeksi taseessa oli ylijäämää vuonna Lähitulevaisuus näyttää varsin positiiviselta viime vuosiin verrattuna, sillä nykyisen taloussuunnitelmakauden lopussa eli tilikauden 2018 jälkeen ylijäämää on yli seitsemän miljoonaa euroa. Koska taloussuunnitelmakaudella on merkittävät, yhteensä 37,7 milj. euron investoinnit, lisääntyy velkamäärä tuona aikana lähes 10,0 milj. eurolla. Positiivista on, että tulorahoituksella investoinneista voidaan kattaa yli 8,0 milj. euroa. Loput katetaan omaisuuden myynnillä ja antolainojen lyhennystuloilla. Raahen kaupunginvaltuusto teki joulukuussa 2015 päätöksen hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistamisesta, joka toteutetaan seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Päätöksen mukaan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen lisäksi kaupungin toimielimiä ovat Rakennetun ympäristön lautakunta, Tulevaisuuslautakunta ja Kehittämislautakunta. Lähidemokratiatoimielimenä toimii lähidemokratiahallitus. Kaupunginhallitus on valtuuston päätöksen mukaisesti perustanut työryhmän, jonka tehtävä on valmistella kaikki hallinnon uudistamisen käyttöönottoon liittyvät jatkotoimet. Lisäksi valtuusto päätti arvioida uuden organisaatiomallin toimivuutta ja vaikuttavuutta siten, että analyysi ja johtopäätökset ovat valtuutettujen arvioitavina vuoden 2018 alkusyksystä ennen budjettipäätöksiä. Raahen kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2014 lopussa, joten henkilöstömäärä vähentyi 14 henkilöllä. Vuoden 2014 virallisesta henkilöstömäärästä on vähennetty Raahen Satama Oy:n siirtyneet viisi henkilöä. Kun vuoden 2015 henkilöstömenot olivat 47,6 milj. euroa, ja vuoden 2014 sataman henkilöstömenoilla vähennetyt menot 46,6 milj. euroa, kasvoivat henkilöstömenot 1,0 milj. eurolla. -12-

13 Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat vuonna 2015 keskimäärin 14,2 pv/henkilö. Vastaava edellisen vuoden luku oli 14,1, joten ne pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.8 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ovat tulleet voimaan vuonna Lain mukaan valtuustojen tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raahen kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisen perusteet. Näiden perusteiden lisäksi kaupunginhallitus antaa asiassa tarkemmat ohjeet, jotka ovat virkamiesvalmistelussa. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Seuraavassa yhteenveto palvelukeskusjohtajien antaman selonteon mukaan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä: - Joidenkin kiinteistöjen huono kunto ja sisäilmaongelmat on merkittävä riski. Toimenpiteinä on tehty kiinteistöjen kunnostuksia resurssien puitteissa sekä päätöksiä mm. koulu- ja päiväkotitilaratkaisuista. - Kiinteistöjen ylläpitokulujen kasvu vääristymä ja vajetta talousarviossa. - Kiinteistöjen vuokrauksen kannattamattomuus, investointivaje ja kiinteistöjen poistuminen vuokrauksesta, ylläpitokulut jäävät hoidettavaksi. - Henkilöstön vaihtuvuus, jota pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan ennakoinnilla. - Toiminnan kannalta riskinä ja epävarmuustekijänä on keskeisten tietoverkkojen ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen tarvittavien resurssien ja osaamispohjan sekä varajärjestelmien riittämättömyys. - Suurten yksittäisten myyntivoittojen toteutumisen epävarmuus aiheuttaa budjetointihaasteita. Kaupungin merkittäviä riskejä ovat myös talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat edelleen heikolla tasolla, vaikka vuosien 2014 ja 2015 aikana on tapahtunut merkittävä käänne parempaan suuntaan. Suuren lainakannan hoitamiseen liittyy korko- ja jälleenrahoitusriskit, vaikka velan saatavuudessa ei ole esiintynyt ongelmia viime vuosina. Korkojen osalta ei tällä hetkellä ole ennusteita nopeasta nousukehityksestä, vaan niiden ennakoidaan pysyvän alhaisella tasolla myös lähitulevaisuudessa. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, mikä voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Lainaja sijoitusasioita seurataan säännöllisesti riskienhallintajaostossa ja tarvittaessa on mahdollisuus nopeaan reagointiin. Kaupungin talouteen liittyviä riskejä ovat myös valtion toimenpiteet, joista esimerkkinä valtionosuusleikkaukset, sote- ja itsehallintoaluekysymys sekä siihen liittyvä rahoitusratkaisu. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin voimassa olevien sisäisen valvonnan ohjeiden (KH ) mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskuksen johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten -13-

14 tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Talouden seuranta on reaaliaikaista webraportoinnin avulla. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Palvelukeskukset ovat antaneet selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä: Keskushallinnossa sisäinen valvonta on osa johtamis- ja esimiestyötä. Kaupunginhallitus valvoo kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa. Kunnallisvalituksiin on asianmukaisesti valmisteltu vastineet ja prosessit ovat edenneet niihin oikeusasteisiin, joihin valitukset on osoitettu. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta seurataan johtoryhmässä säännöllisesti. Kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle on myös raportoitu säännöllisesti. Omaisuuden hankinta ja luovutukset sekä sen hoito toteutetaan hallintosäännön ja hankintaohjeiden mukaan. Hankinnoista tehdään asianmukaiset päätökset, eikä niistä ole tullut valituksia. Sopimusehtojen noudattamista ja niiden vanhentumista valvotaan sopimushallintajärjestelmän avulla. Keskushallinnon osalta ei ole tehty riskikartoitusta, joten siltä osin on kehitettävää. Hallintopalvelukeskuksessa sisäistä valvontaa hoidetaan johtoryhmien sekä säännöllisesti pidettävien palavereiden ja ohjausryhmätyöskentely avulla. Päätöksistä ei ole esitetty korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Omaisuuden hankinnoista tehdään viranhaltijapäätökset, eikä kilpailutuksista ole aiheutunut valituksia. Merkittävä osa hankinnoista tehdään sähköisillä tilausjärjestelmillä, joihin on käyttöoikeudet vain tarkasti rajatuilla vastuuhenkilöillä. Sähköisten tilausjärjestelmien avulla voidaan valvoa ja hallita myös hankintaa sekä luovutusta jälkeenpäin. Sopimuksen vastuu- ja yhteyshenkilön tehtävänä on vastata sopimusehtojen noudattamisesta sekä vanhentumisaikojen seurannasta. Menetyksiä tai korvausvelvollisuutta ei ole tullut. Riskienhallinta on valtaosin kunnossa. Digitalisaatio on muuttanut osittain toimintaa ja tuonut uusia riskejä organisaation toimintaan. Sivistyspalvelukeskuksessa sisäinen valvonta on normaalia esimiestyötä, joskin edelleen on kehittämistä toimintatavan saamisessa systemaattiseksi. Asioita käsitellään sivistysjohtoryhmässä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Taloustilannetta käsitellään jokaisessa kokouksessa ja esimiehet raportoivat omien sektoriensa tuloksista. Myös säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyviä asioita käsitellään johtoryhmissä, joskin systemaattisessa seurannassa on parannettavaa. Valituksia on tullut koulukyydityksistä ja opettajan toimista, näistä vastineet on annettu Aviin ja kaikki valitukset ovat menneet nurin. Tavoitteiden toteutumista on seurattu johtoryhmissä, joskin joitakin ongelmia on aiheuttanut se, että sivistyspalvelukeskuksessa on useita määräaikaisia johtajia. Jatkossa johtavat virat tulee täyttää vakinaisesti. Riskikartoitukset on tehty kattavasti ja seuranta vastuutettu. Omaisuuden hankintaan, luovutukseen ja hoitoon on ohjeet. Kilpailutuksiin tai sopimuksiin liittyviä valituksia, vaatimuksia tai menetyksiä ei ole tullut. Sopimusten seurannan osalta on kuitenkin parannettavaa, yhtenäisiä seurantaohjeita ei ole. Teknisessä palvelukeskuksessa sisäinen valvonta on järjestetty kaupungin ohjeiden mukaan ja työnjohto on ohjeistettu sen mukaisesti. Laskujen hyväksymisessä ja etenkin tavaraostoksissa on kolmiportainen hyväksymismenettely. Käyttösuunnitelmat ja työohjelmat laaditaan ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta. Työohjelmat tarkennetaan vuosittain touko- ja syyskuussa. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, muistiot ovat Loovassa. Hankintatoimen kanssa kehitetään yhteistyötä sähköisten hankintapalveluiden käytössä ja pui- -14-

15 tesopimusten mukaisten ostojen tarjoustenmukaisuuden seurannassa. Tuloksellisuuden toteutumista seurataan lautakunnassa kuukausittain. Tulosaluejohtajat seuraavat toteutumista reaaliaikaisen webraportoinnin kautta. Säännösten, määräysten ja päätösten ja hyvän hallintotavan noudattaminen on järjestetty siten, että asioiden valmistelu on jaettu useammalle henkilölle. Sopimusten vakuuksien oikeellisuus tarkistetaan sopimuksentekovaiheessa ja vero- ym. todistukset tarkistetaan vuosittain. Hankkeesta vastaava seuraa valtionapuhankepäätöksissä olevaa ohjeistusta ja niiden maksatuksia. Omaisuuden hankinta, luovutus tai hoitaminen tehdään teknisen palvelukeskuksen johtajan tai toimielimen valtuutuksen / delegointipäätöksen mukaisesti. Toimielimen tai viranhaltijan toimintaan tai kilpailutukseen ei ole kohdistunut valituksia tai korvausvaatimuksia. Sopimusten vanhentumista seurataan yhteistyössä hankintatoimen kanssa eikä niiden johdosta ole jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Riskikartoitus on tehty joulukuussa 2015 ja seuranta on vastuutettu tulosaluejohtajille. Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on tuotettu säännöllisesti raportteja taloudesta ja toiminnasta sekä antamalla luottamushenkilöille informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Raahen kaupungilla on ollut sisäisen toiminnan tarkastaja lukien. Sisäisen toiminnan tarkastaja on antanut seuraavan raportin toimintakertomukseen: Sisäisen toiminnan tarkastaja on tutkinut ja analysoinut hallintokuntien toimintaa suhteessa hyväksyttyihin tavoitteisiin, lainsäädäntöön, päätöksiin ja annettuihin ohjeisiin hallintokuntien pöytäkirjojen ja talousseurannan perusteella. Sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sisäinen tarkastus on arvioinut osallistumalla kuukausittain kaupungin johtoryhmän ja viikoittain kehittämisen ja palvelutuotannon johtoryhmän työskentelyyn sekä seuraamalla muiden johtoryhmien toimintaa johtoryhmien muistioiden avulla. Lisäksi sisäinen tarkastus on perehtynyt eri tulosalueiden ja tulosyksiköiden prosessikuvauksiin. Konsultointitoiminnallaan sisäinen tarkastus on osallistunut erilaisten kehitysryhmien toimintaan, esimieskoulutuksiin, hankintatoiminnan kehittämiseen, organisaatio- ja hallintouudistuksen valmisteluun sekä yksittäisten esimiesten ja työntekijöiden työn kehittämiseen. Sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien osalta voidaan todeta, että em. toimet ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja tuloksellisia. Sisäisen tarkastuksen kehittämiskohteena tulevaisuudessa on syytä olla tiiviimpi yhteistyö tilintarkastajan kanssa sekä tarkastustoiminnan laajentaminen koskemaan koko konsernia. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäistä valvontaa. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat tilikaudella tarkastaneet alitilityskassoja sekä 29. ja alitilityskassoja ja palvelutoimiston pääkassan ja raportoineet tarkastuksista kaupunginhallitukselle. Hankintojen suunnitelmallisuuteen ja taloudellisuuteen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ja hankintastrategia valmistellaan vuonna

16 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja kulut. Raahen kaupungin satamatoiminnot yhtiöitettiin omaksi osakeyhtiöksi vuoden 2014 lopussa. Koska satamatoiminnalla oli merkittävä vaikutus vuoden 2014 tulokseen, esitetään vuoden 2014 virallisen tuloslaskelman rinnalla myös satamatoimintojen tuloilla ja menoilla oikaistu tuloslaskelma. Vuoden 2014 tuloslaskelman satunnaisissa erissä esitetään kaupungin sataman toimintojen yhtiöittämisen seurauksena syntyneet myyntivoitot ja -tappiot. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen *) Oikaistu Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä / alijäämä *) Oikaistu 2014 = satamatoimintojen tulot ja menot vähennetty TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,9 15,9 Vuosikate/Poistot, % 148,4 137,1 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

17 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Raahen kaupungin toimintatuotot vuonna 2015 olivat 13,9 prosenttia toimintakuluista. Vuonna 2014 Raahen luku oli 15,9, kun kuntien keskimääräinen arvo oli 24,0 prosenttia. Kun vuoden 2014 tunnusluvussa huomioidaan satamaliiketoiminnan tulojen ja menojen vaikutus, saadaan tunnusluvun arvoksi 12,6 prosenttia ja näin voidaan todeta tunnusluvun parantuneen 1,3 prosenttiyksiköllä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Nämä väittämät pitävät kuitenkin paikkansa vain, jos poistot vastaavat nettoinvestointien määrää. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas, on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Vuonna 2014 Raahen asukaskohtainen vuosikate oli 333 euroa, kun kuntien keskimääräinen luku oli 406 euroa. Kun vuonna 2015 Raahen poistonalaisten investointien omahankintameno on noin 270 euroa ja vuosikate 396 euroa asukasta kohden, voidaan todeta tulorahoituksen olevan vuositasolla riittävä. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Raahen kaupungin tavoitearvoksi saadaan voimassaolevan taloussuunnitelman mukaan noin 490 euroa/asukas. Tavoitearvon saavuttaminen suunnitelmakaudella vaatii keskimäärin noin 12,3 milj. euron vuotuisen vuosikatteen. Nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana tavoitetta ei saavuteta, sillä keskimääräinen vuosikate on noin 8,3 milj. euroa. Suunnitelmakauden poistonalaisten investointien omahankintameno on noin 12,3 milj. euroa, mikä johtuu poikkeuksellisen suurista päiväkoti- ja kouluinvestoinneista. Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 21,5 milj. euroa, mikä on 2,9 milj. euroa (11,9 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri vähennys johtuu siitä, että vuoden 2014 tuottoihin sisältyy satamaliiketoiminnan tuloja 5,2 milj. euroa. Kun vuoden 2015 toimintatuotoista vähennetään 1,5 milj. euroa Raahen Satama Oy:ltä saatuja vuokratuloja ja verrataan sitä vuoden 2014 sataman tuloilla oikaistuun lukuun, on toimintatuottojen kasvu noin 0,7 milj. euroa eli noin 3,6 %. Myyntituotot ovat toimintatuottojen suurin erä. Niitä toteutui 8,6 milj. euroa, mikä on 3,9 milj. euroa (31,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri tulojen väheneminen johtuu siitä, että vuoden 2014 tuloihin sisältyy sataman tuloja 4,2 milj. euroa. Kun tämä huomioidaan, lisääntyivät -17-

18 myyntitulot 277 t eli 3,3 %. Suurimmat lisäykset ovat hallintolautakunnalla 139 t, opetuslautakunnalla 50 t, teknisellä lautakunnalla 64 t ja ympäristölautakunnalla 32 t. Liikuntalautakunnan myyntitulot vähenivät 23 t. Maksutuottoja toteutui 2,2 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden noin 282 t eli 14,4 %. Kasvu johtuu lähinnä opetuslautakunnan 68 t :n ja ympäristölautakunnan 184 t :n maksutulojen lisääntymisestä. Kaupunki sai tukia ja avustuksia yhteensä 4,5 milj. euroa, mikä on 20 t edellisvuotta vähemmän. Avustustuloihin sisältyy valtiovarainministeriön maksamaa Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuvaa yhdistymisavustusta ja valtionosuuksien pienenemisestä aiheutuvaa korvausta yhteensä 2,2 milj. euroa. Summa oli saman vuonna Vuokratuottoja toteutui 4,9 milj. euroa, mikä on 456 t (10,1 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Satamatoimintojen yhtiöittämisen myötä kaupungin vuokratulot lisääntyivät noin 1,5 milj. erolla. Kun samasta syystä sataman laskuttamia vuokratuloja menetettiin 0,9 milj. euroa, on näiden nettovaikutus kaupungin vuokratuloihin +0,6 milj. euroa. Tämän lisäksi muut tontinvuokratulot lisääntyivät noin 60 t ja kiinteistöjen osalta vuokratulot puolestaan vähenivät 245 t. Muita tuottoja kertyi 1,2 milj. euroa, mikä on noin 0,3 milj. euroa (32,1 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja yhteensä 0,8 milj. euroa, josta osakkeiden myyntivoittoja on 0,2 milj. euroa ja maa-alueiden myyntivoittoja 0,6 milj. euroa. Vuonna 2014 maa-alueiden myyntivoittoja oli 0,5 milj. euroa. 0,3 milj. euron lisäys edelliseen vuoteen verrattuna selittyy osakkeiden 0,2 milj. euron myyntivoitolla ja sillä, että maaalueiden myyntivoittoja on 0,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Toimintakulut Ulkoisia toimintakuluja toteutui 154,9 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 1,3 milj. euroa (0,9 %). Kaupungin oman toiminnan osalta menojen kasvu edelliseen vuoteen nähden on 0,8 prosenttia ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvu 0,9 prosenttia. Kun vuoden 2015 menoja verrataan vuoden 2014 sataman toimintakuluilla vähennettyyn lukuun, on menojen kasvu 2,4 milj. euroa (1,6 %). Tästä kaupungin osuus on 1,7 milj. euroa (2,3 %) ja hyvinvointikuntayhtymän osuus 0,7 milj. euroa (0,9 %). Vuonna 2014 toimintamenot kasvoivat 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstökuluja toteutui 47,6 milj. euroa, joka on 0,7 milj. euroa (1,5 %) edellisvuotta enemmän. Kun toteumaa verrataan sataman henkilöstökuluilla vähennettyyn vuoden 2014 lukuun, on menojen kasvu lähes 1,0 milj. euroa eli 2,0 %. Menot kasvoivat kaupunginhallituksessa 59 t (4,8 %), hallintolautakunnassa 200 t (2,7 %), opetuslautakunnassa 730 t (2,6 %), kulttuurilautakunnassa 55 t (4,3 %), liikuntalautakunnassa 45 t (20 %) ja nuorisolautakunnassa 56 t (10,8 %). Menot puolestaan laskivat kaupunginvaltuustossa 20 t (18,1 %), seutulautakunnassa 110 t (15 %), kaupungin sosiaalipalveluissa 39 t (1,9 %) sekä teknisessä lautakunnassa 17 t (0,4 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 92,3 milj. euroa, joten ne lisääntyivät 0,6 milj. eurolla (0,6 %) edellisestä vuodesta. Kun toteumaa verrataan sataman menoilla oikaistuun vuoden 2014 lukuun, on palvelujen ostoon käytetty 1,2 milj. euroa eli 1,3 % edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostojen suurin yksittäinen erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2015 oli 78,7 milj. euroa. Kun vuonna 2014 maksuosuus oli 78,0 milj. euroa, kasvoivat menot 0,7 milj. eurolla (0,9 %). Palvelujen ostot lisääntyivät keskushallinnolla 0,1 milj. eurolla (2,5 %), hallintolautakunnalla 0,2 milj. eurolla (8,2 %) ja teknisellä lautakunnalla 0,1 milj. eurolla (4,2 %). -18-

19 Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,8 milj. euroa. Kun vuoden 2014 ostoista vähennetään sataman ostot, on myös vuoden 2014 toteuma 6,8 milj. euroa eli ostoihin käytettiin saman verran kuin edellisenä vuonna. Avustuksia maksettiin 6,1 milj. euroa, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Suurin yksittäinen avustuserä on lasten kotihoidon tuki 3,0 milj. euro (3,3 milj. euroa vuonna 2014). Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin Kelalle lähes 1,6 milj. euroa (1,0 milj. euroa vuonna 2014). Joukkoliikenteelle maksettuja avustuksia toteutui 561 t (551 t vuonna 2014). Vuokramenoja toteutui 1,9 milj. euroa, mikä on lähes 0,2 milj. euroa (10,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Menot kasvoivat hallintolautakunnalla 94 t (20 %), opetuslautakunnalla 150 t (25,9 %) ja teknisellä lautakunnalla 80 t (49,1 %) sekä laskivat kulttuurilautakunnalla 127 t (45,7 %). Kulttuurilautakunnan vuoden 2014 vuokramenoihin sisältyy kirjaston remontin aikainen väistötilan vuokra, noin 150 t. Muita toimintakuluja toteutui yhteensä 0,2 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 46 t (19 %) kun huomioidaan sataman osuus vuoden 2014 menoista. Seuraavissa kaavioissa on esitetty ulkoiset tulot ja menot sekä ulkoiset menot toimielimittäin vuonna 2015, suluissa vuoden 2014 vastaavat % -osuudet. -19-

20 -20-

21 1 000 Raahen kaupunki Tilinpäätös 2015 Verotulot Verotuloja kertyi yhteensä noin 93,4 milj. euroa, mikä on noin 2,8 milj. euroa eli 3,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Tuloveroja kertyi 2,3 milj. euroa eli 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2013 verokertymään sisältyy noin 0,8 milj. euron kertaerän luonteinen suoritus, joka liittyy vuonna 2013 voimaan tulleeseen verotilityslain muutokseen. Yhteisöverotilitykset kasvoivat noin 0,3 milj. eurolla eli 10,1 prosentilla edellisvuodesta. Kiinteistöverotilitykset lisääntyivät lähes 0,2 milj. eurolla eli 3,3 prosentilla. Vuoden 2014 kiinteistöverojen tilityksissä näkyy suuri lisäys edelliseen vuoteen, mikä johtuu lähinnä vuodelle 2014 tehdyistä kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv Verotulojen kehitys ,1 % ,1 % 1,1 % ,0 % ,2 % 10,1% ,0 % 1,6 % 2,8 % ,5 % ,6 % ,3 % TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP Kiinteistövero 2. Kunnallisvero 3. Yhteisövero Verot yht. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen kehittyminen vv sekä vertailutietona koko maan keskiarvot. Lähde: Kuntaliitto -21-

22 Raahen tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2013 alkaen 21 prosenttia. Vuonna 2015 maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 prosenttia, joten Raahen veroprosentti on 1,16 prosenttiyksikköä keskimääräistä korkeampi. Kun Raahen efektiivinen veroaste vuonna 2015 on ennakkotiedon mukaan 15,78 prosenttia, on se 5,22 prosenttiyksikköä nimellistä veroprosenttia alempi. Kun vuonna 2015 koko maan keskimääräisen efektiivisen veroasteen ennakoidaan olevan 14,94 prosenttia, on se 4,90 prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä nimellistä veroprosenttia alempi. Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6,0 prosenttia eli 2,8 milj. euroa. Tästä peruspalvelujen valtionosuuden osuus on -4,2 milj. euroa (-9,1 %), verotulotasauksen osuus 5,8 milj. euroa (171 %) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden osuus 1,2 milj. euroa (28,2 %). Kunnan asukaskohtainen valtionosuus on kasvanut 126 eurolla (7 %). Alla erittely valtionosuuksien toteutumisesta vv Valtionosuudet vv TP 2014 TA 2015 TP 2015 Ero (1.000 ) **) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa 861 Sosiaali- ja terv.toimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto ja kulttuuritoimen laskennallinen peruste Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valt.osuuteen tehtävät vähenn. ja lisäykset, netto Vähennetään kunnan rahoitusosuus: ,92 /asukas x as. (vo-% 30,96) ,99 /asukas x as. (vo-% 29,57) ,51 /asukas x as. (vo-% 25,42) ,93 /asukas x as. (vo-% 25,44) Lisäosat Peruspalvelujen vo ennen verotulotasausta Verotulotasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet euroa/asukas **) TA 2015 luvut on laskettu julkaistujen ennakkotietojen mukaisina. Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisen perusteella valtiovarainministeriö maksaa Raahen kaupungille yhdistymisavustusta vuosina yhteensä 3,2 milj. euroa sekä valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina yhteensä 6,3 milj. euroa. Nämä erät eivät kuulu varsinaiseen valtionosuusrahoitukseen, vaan ne käsitellään tuloslaskelman toimintatulojen avustuksina. Vuonna 2015 kaupunginvaltuuston kohdalle avustustuloihin sisältyy ko. eriä yhteensä 2,2 milj. euroa. Summa on sama kuin vuonna Rahoitustulot ja -menot Rahoitustuloja kertyi yhteensä lähes 3,3 milj. euroa, mikä on 151 t (4,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitustuloihin sisältyy korkotuloja 0,6 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Lisäys johtuu kaupungin Raahen Satama Oy:lle myöntämän lainan korkotuloista. Kaupunki myönsi satamatoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä yhtiölle 8,0 milj. euron laina, jonka korkotulo on 320 t vuonna Muita rahoitustuloja kertyi 2,7 milj. euroa, josta oli sijoitusten myyntivoittoja 1,7 milj. euroa (1,8 milj. euroa vuonna 2014), osinkotuloja ja osuuspääoman -22-

23 korkoja 0,3 milj. euroa (0,6 milj. euroa vuonna 2014), koronvaihtosopimusten korkoja 0,2 milj. euroa ja lainantakausprovisioita 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2014) sekä muita rahoitustuloja yhteensä 0,2 milj. euroa (mm. sijoitusten alaskirjausten palautuksia). Rahoitusmenoja toteutui 2,2 milj. euroa, mikä on edellisen vuoden tasoa, sillä menojen kasvu on 21 t (1 %). Lainojen korkomenojen osuus rahoitusmenoista on 0,6 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on koko vuoden alhaisena pysyneen korkotason ansiota. Vuonna 2015 kaupungin maksama keskipääomalla painotettu keskikorko kuntatodistusten osalta oli 0,09 prosenttia (0,20 prosenttia vuonna 2014) ja velkakirjalainojen osalta 1,04 prosenttia (1,19 prosenttia vuonna 2014). Muihin rahoitusmenoihin sisältyy koronvaihtosopimusten korkomenoja 1,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2014) ja sijoitusten myyntitappioita 178 t (177 t vuonna 2014) sekä muita rahoituskuluja, lähinnä sijoitusten alaskirjauksia 70 t (23 t vuonna 2014). Vuosikate Vuoden 2015 vuosikate on lähes 10,0 milj. euroa. Kun vuoden 2014 vuosikate oli 8,5 milj. euroa, parani vuosikate 1,5 milj. eurolla (17,7 %). Kun vuoden 2014 vuosikatteesta vähennetään satamatoimintojen 4,1 milj. euron vuosikate, jää vuosikatteeksi 4,4 milj. euroa. Merkittävimmät tekijät vuosikatteen vahvistumiseen ovat verotulojen 2,8 milj. euron ja valtionosuuksien 2,7 milj. euron kasvu. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Kun vuoden 2015 vuosikate on 10,0 milj. euroa, voidaan todeta, että tilikauden tulorahoitus on ollut ylijäämäinen. Aiemmin tuloslaskelman tunnuslukujen yhteydessä todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista -tunnusluvun arvo on vähintään 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Kun Raahen kaupungin tunnusluvun arvo vuonna 2015 on 148,4 prosenttia ja 137,1 prosenttia vuonna 2014, on tulorahoitus ollut näinä vuosina riittävä, toisin kuin vuonna 2013, jolloin investoinneista on yli puolet jouduttu kattamaan omaisuutta myymällä tai lainarahoituksella. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2015 olivat 6,9 milj. euroa ja poistot 6,6 milj. euroa. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (= investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että tarkastelujaksolla vv vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2010, 2014 ja

24 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisiin tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Tilikaudella 2015 satunnaisia eriä ei syntynyt. Tilikaudella 2014 satunnaisia tuottoja oli yhteensä 5,0 milj. euroa ja satunnaisia kuluja yhteensä 93 t. Nämä erät syntyivät satamaliiketoiminnan myymisen ja kauppaan sisältyvien pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja -tappioista. Arvonalentumisiin on kirjattu Raahen Seudun Teknologiakeskuksen osakkeiden arvon alentuminen. -24-

25 2.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 145,3 135,7 Lainanhoitokate 0,7 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 Rahoituslaskelman tunnusluvut ja laskentakaavat: INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Raahen kaupungin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on tilinpäätöksessä -6,7 milj. euroa, mikä on kuitenkin parantunut edellisen vuoden -10,4 milj. eurosta. Kertymään heikentää tarkastelujaksoon sisältyvä heikko vuosi 2012, jonka vuosikertymä oli -15,1 milj. euroa. Asukasta kohden kertymä on -268 euroa vuonna 2015 ja -410 euroa vuonna 2014, jolloin kuntien keskimääräinen kertymä oli -10 euroa asukasta kohden. Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoitukselle eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tunnusluvun arvo vuonna 2015 on 145,3 prosenttia, mikä tarkoittaa, että investoinnit on kyetty kattamaan tulorahoituksella. Vuonna 2014 tunnusluku oli 135,7 jolloin myös investoinnit kyettiin kattamaan tulorahoituksella. Vuonna 2014 kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 34. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2015 Raahen kaupungin tunnusluku on 0,7, mikä tarkoittaa edelleen heikkoa lainanhoitokykyä, joskin lainanhoitokyky on hieman parantunut, sillä vuonna 2014 tunnusluku oli 0,6 ja 0,3 vuonna Vuonna 2014 kuntien keskimääräinen luku oli tyydyttävällä 1,2:n tasolla. Raahen kaupungin lainanhoitokyky on ollut heikko edellisen seitsemän vuoden ajan, kun se on kunnissa keskimäärin ollut tyydyttävä tai hyvä vastaavana ajanjaksona. -26-

27 MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vuonna 2015 Raahen kaupungin rahavarat olivat 40,2 milj. euroa (1.599 euroa/asukas) ja ne riittivät keskimäärin 83 päiväksi. Vuonna 2014 rahavarat olivat 36,4 milj. euroa (1.433 euroa/asukas) ja riittivät keskimäärin 72 päiväksi. Vuonna 2014 rahavarat kunnissa keskimäärin olivat 793 euroa asukasta kohden ja kuntien keskimääräinen kassan riittävyys 34 päivää. -27-

28 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAP.EHT. VARAUK- SET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Enn.maksut ja kesk.er.hank TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoitukset Valtion toimeksiannot Osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen pääomat Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vak.lait Lahj.rahastojen erityiskatteet Saadut ennakot Muut toimeksiantojen varat Muut velat 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vak.lait Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muu vaihto-omaisuus Muut velat Siirtovelat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset VASTATTAVAA Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Muut saamiset Omavaraisuusaste, % 30,0 28,9 Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 94,2 95,9 Kertynyt yli-/alijäämä, Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Osakkeet ja osuudet Lainakanta , Sijoitukset rahamarkkinainstr Lainat /asukas Joukkovelkakirjalainasaam Lainasaamiset, Muut arvopaperit Asukasmäärä Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

29 Taseen tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää yli 70 %:n omavaraisuusastetta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Raahen kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2015 on 30,0 prosenttia (28,9 vuonna 2014 ja 26,1 vuonna 2013). Vuonna 2014 kuntien keskiarvo oli 61,1 ja 60,5 prosenttia vuonna Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Raahen kaupungin tunnusluku vuonna 2015 on 94,2 prosenttia ja 95,9 prosenttia vuonna 2014 (102,0 vuonna 2013). Kuntien keskimääräinen luku vuonna 2014 oli 52,0 ja 50,7 prosenttia vuonna Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Raahen kaupungin tilinpäätösvuoden 2015 taseeseen syntyi 1,2 milj. euron ylijäämä. Vuoden 2014 taseessa oli alijäämää 2,2 milj. euroa. Vuoden 2015 asukaskohtainen ylijäämä on 47 euroa. Vuoden 2014 asukaskohtainen alijäämä oli 85 euroa ja vuoden 2013 asukaskohtainen alijäämä 372 euroa. Kuntien keskimääräinen ylijäämä asukasta kohden vuonna 2014 on euroa ja euroa vuonna Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista vierasta pääomaa. Raahen kaupungin lainakanta vuoden 2015 lopussa on 140,9 milj. euroa (141,7 milj. euroa vuonna 2014), joka on euroa asukasta kohden (5.581 vuonna 2014). Vuoden 2013 lainakanta oli 141,4 milj. euroa ja asukaskohtainen lainakanta oli euroa. Kun kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta vuonna 2014 oli euroa, on Raahen lainakanta yli kaksinkertainen. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kun lainasaamiset ovat 17,2 milj. euroa vuonna 2015 ja 17,6 milj. euroa vuonna 2014, ovat saamiset vähentyneet 0,4 milj. eurolla. Tilinpäätöshetkellä on käytettävissä kuntien keskimääräiset vertailutiedot vuodelta

30 Raahen kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvat ovat parantuneet verrattuna edellisen vuoden lukuihin, joten suunta on oikea. Positiivista on, että alijäämät on saatu katettua ja taseeseen jäi ylijäämää 1,2 milj. euroa monen vuoden jälkeen, sillä viimeksi taseessa oli ylijäämää vuonna Raahen kaupungilla on edelleen merkittävän suuri velkarasite, vaikka se väheni 0,8 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Asukaskohtainen velkamäärä on yli kaksinkertainen kuntien keskimääräiseen lukuun nähden. Huolestuttavaa on, että velkamäärä tulee kasvamaan 10 milj. eurolla nykyisellä suunnitelmakaudella, sillä investointimenot ovat lähes 37,7 milj. euroa. Positiivista on se, että investoinneista 24,8 milj. euroa pystytään kattamaan tulorahoituksella, 1,9 milj. euroa maa-alueiden myynnillä ja 1,0 milj. euroa saaduilla antolainojen lyhennyksillä. Kaupungin talouden suunta on oikea, mutta vielä on matkaa tasapainoisen ja kestävän talouden saavuttamiseen. SIJOITUKSET Hankinta- Markkina- Arvon- Salkun Salkun hinta arvo muutos tuotto-% realisoitunut EVLI v:n alusta tuotto Varainhoito: Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Käteisvarat Evli yhteensä *) Osakkeet , Käteisvarat *) Osakesalkku yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset , Käteisvarat 822 *) OP-Private yhteensä SEB Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset , Lyhyet korkosijoitukset Muut sijoitukset Käteisvarat SEB yhteensä YHTEENSÄ *) Käteisvaroja ei huomioida arvonmuutosta laskettaessa. Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto = kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -30-

31 Milj.euroa Raahen kaupunki Tilinpäätös ,0 137,6 Lainat ja sijoitukset vuosina ,4 141,7 140,9 Vuosi 2015: As.luku Lainat yht /as. Tuottavat invest. 620 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin /as. Antolainat 685 /as. 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 30,5 28,9 26,1 33,5 35,5 37,4 20,0 10,5 10,1 22,0 17,6 17,2 15,6 0, Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat -31-