Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA Liiketalouden koulutusohjelma Markkinoinnin ja viestinnän suuntautumisvaihtoehto 2012

2 KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA REKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA Marjasto, Saija Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma kesäkuu 2012 Ohjaaja: Minkkinen, Eila Sivumäärä:29 Liitteitä: 1 Asiasanat: asuinympäristö, rakennuttajat, asukkaat Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Porin Karjarannan kaupunginosan Teurastamon asuinalueella asuntonsa omistavien asukkaiden mielipiteitä asuinalueestaan, siellä tapahtuvasta kehitystyöstä ja siellä toimivien rakennusliikkeiden toiminnasta. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin asukkaat pystyvät vaikuttamaan asuinalueen kehitykseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Porin kaupunkisuunnittelu ja työ pohjautuu SURE hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa Karjarantaa kaupunginosana. Koska toimeksiantajalle opinnäytetyön avulla saadut tulokset ovat tärkeitä, on aihe ajankohtainen ja hyödyllinen. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin asukasviihtyvyyteen sekä asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä, asunto-omistamista, asukkaan mahdollisuutta vaikuttaa asuinalueensa päätöksiin ja rakennuttamista liiketoimintana. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sillä toimeksiantaja halusi asukkailta syvällisempiä tietoja. Tutkimusta varten haastateltiin 15 Karjarannan Teurastamon asuinalueella asuvaa asunnonomistajaa teemahaastattelun metodein. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että haastatellut asukkaat olivat yleisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa, mutta he toivoivat silti alueelle kehitystä. Asuinalueen ahtaus ei miellyttänyt haastateltavia. Enemmistön mielestä rakennuttajien tiedotus ja asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet alueella olivat riittävät.

3 OCCUPANTS VIEWPOINTS OF THEIR RESIDENTIAL AREA AND CONSTRUCTORS OPERATION IN KARJARANTA Marjasto,Saija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration June 2012 Supervisor: Minkkinen, Eila Number of pages:29 Appendices: 1 Keywords: living environment, constructors, occupants The purpose of this thesis was to examine occupants opinions about their living environment, developing projects and constructors operation in Pori Karjaranta Teurastamo area, as well as to report in what ways the occupants can affect the development in their living area. The customer for this thesis was the City Planning Department of Pori. This thesis is based on SURE-project in which the purpose is to improve Karjaranta area. Since the results of this thesis are important to the customer, the subject is current and beneficial. The theoretical part of this thesis handles factors as occupants satisfaction and living environment choices, owning an apartment, occupants possibility to affect decisions in their living environment and construction as a business. The research method used in this study was qualitative because the client wanted more profound information of the occupants. 15 occupants in Karjaranta Teurastamo area were interviewed for this study. The results of this thesis showed that the interviewed occupants were mainly satisfied with their living environment but they still hoped for development. Living environment s stowage did not please the occupants. The majority thought that the constructors way of informing and the occupants possibility to affect decisions were adequate.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Tutkimuskohde TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Asukasviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja Asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä Asunto-omistaminen Asuinalueen päätöksiin vaikuttaminen asukkaana Rakennuttaminen liiketoimintana TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Karjaranta asuinalueena Aluekehittäminen Ranta-alue Kaavoitus Tiedonsaanti Asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Porin Karjaranta on kehittyvä kaupunginosa lähellä kaupungin keskustaa. Karjaranta on kokenut muutoksia teollisuusalueesta tasokkaaseen kerrostaloalueeseen ja sitä kautta saavuttanut tärkeän aseman porilaisessa kaupunkikuvassa. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Porin kaupunkisuunnittelu. Kaupunkisuunnittelun tarkoitus on ohjata Porin maankäyttöä, osallistua maapolitiikan laatimiseen ja toteuttamiseen, ja valmistella maankäyttösuunnitelmia. Lisäksi kaupunkisuunnittelu osallistuu erilaisiin rakennetun ja sosiaalisen ympäristön kehittämis- ja suunnitteluprojekteihin, kuten Urbact II-ohjelman Socio-econimic Rehabilitationhanke. (Porin kaupunkisuunnittelun www-sivut 2011.) Opinnäytetyö pohjautuu Urbact II-ohjelman Socio-econimic Rehabilitation (eli SURE) -hankkeeseen. Hanke on Euroopan Aluekehittämisrahaston tukema ja sitä johtaa Porin unkarilainen ystävyyskaupunki Eger. Hankkeessa on mukana keskisuuria kaupunkeja yhdeksästä maasta ja suunnitteluun erikoistunut asiantuntijapartneri. Hankkeen aikana osalliset laativat valitsemalleen kohdealueelle toimintasuunnitelman paikallisen tukiryhmän avulla. Käytäntöjen pohjalta laaditaan sosioekonomiselle kaupunkikehittämiselle esimerkkien kokoelma, jota muut samantyyppisten ongelmien parissa työskentelevät voivat käyttää hyödyksi. (Socio-economic Urban REhabilitation ) SURE -hankkeen tavoitteena on edistää partnerikaupunkien vuorovaikutusta asiantuntijoiden, viranomaisten sekä paikallisten toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää alueen tulevaa ilmettä sekä sovittaa yhteen saatuja toimenpideehdotuksia. (Socio-economic Urban REhabilitation ) Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Karjarannan Teurastamon asuinalueella asunnon omistavien asukkaiden mielipiteitä asuinalueestaan, siellä tapatuvasta

6 6 kehitystyöstä sekä siellä toimivien rakennusliikkeiden toiminnasta. Lisäksi pyritään selvittämään, miten asukkaat pystyvät vaikuttamaan asuinalueen kehitykseen. Nämä tulokset toimitetaan toimeksiantajalle. Tavoitteena on välittää toimeksiantajalle heitä mahdollisimman kattavasti hyödyttävää tietoa. 1.2 Tutkimuskohde Tutkimuskohde on Porissa sijaitseva asuinalue Karjaranta. Satakunnan maakuntaan sijoittuvassa Porissa on ( ) asukasta ja se on näin ollen Suomen 11. suurin kaupunki. Juhani Herttua perusti kaupungin vuonna 1558 Kokemäen joen suulle, Porinlahden rannalle luvun Pori on värikäs opiskelu- ja yrittäjäkaupunki Suomen länsirannikolla, jossa meri, joki ja luonto ovat lähellä kaupunkilaisia. (Porin kaupungin www-sivut 2012.) Karjarannan kaupunginosa sijaitsee Porin keskustassa Kokemäenjoen rannalla. Karjarannan asukasluku on Porin eniten kasvava. Kasvua onkin ollut vuodesta 2000 vuoteen 2005 jopa 593 asukasta. Karjarannassa on aiemmin toiminut merkittäviä teollisuustoimijoita, kuten Satakunnan osuusteurastamo ja meijeri. Nykyään alueen suurimpiin työllistäjiin kuuluvat teollisuusyritykset Metso Oyj ja Hollming Works. Karjarannan asuinalue tunnetaan keskimääräistä arvokkaammista asuinnoista. (Poritiedon www-sivut 2012.) Kokonaisuudessaan Porin Karjarannan tutkimuskohde sijoittuu ruutukaavakeskustasta länteen joen ja Maantiekadun väliselle alueelle aina Tikkulantielle saakka. Karjanrannan kaupunginosan lisäksi alueeseen kuuluu siis sen eteläpuoleiset raja-alueet Käppärästä ja Kuudennesta kaupunginosasta. (Socio-economic Urban REhabilitation ) Karjarannan Teurastamon asuinalue sijaitsee pitkittäin Kokemäenjoen rannalla. Alla olevasta kuvasta (Kuva 1.) näkyy mihin Karjarannan Teurastamon asuinalue Porin kartalla sijoittuu. Merkitylle alueelle sijoittuvat ne kerrostalot, josta aineisto kerättiin. Talot sijaitsevat Makasiininrannalla sekä Karjapihalla.

7 7 Kuva 1: Karjarannan Teurastamon asuinalue, josta aineisto kerättiin. (Google Maps 2012) 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Asukasviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja Asukasviihtyvyyteen on monia vaikuttavia tekijöitä. Asukkaan tyytyväisyyttä lisää muun muassa asunnon omistaminen, luontoyhteys, oma rauha, rakentamisen laatu, mahdollisuus itsenäiseen elämänrytmiin sekä hyvät liikenneyhteydet. (Arkkitehdit NRT Oy 2007, 17.) Asunnon sijainnilla ja ympäristöllä on hyvin paljon merkitystä asukkaan viihtyvyyteen. Sijainti on lisäksi iso tekijä määriteltäessä asunnon arvoa ja se voi vaikuttaa hintaan niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Asunnon arvoa nostavia sijainnin määrittelemiä tekijöitä ovat muun muassa rauhallisuus ja vilkkaus oikeassa suhteessa, luonnon ja vesistöalueen läheisyys, palveluiden läheisyys ja niiden positiivinen imago, hyvät kulkuyhteydet sekä varakkaiden ihmisten määrä. Asunnon arvoa laskevia sijainnin määrittelemiä tekijöitä ovat muun muassa vuokratalojen läheisyys, rikollisuus ja kaavamääräykset, joiden seurauksena ympäristössä olevaa luontoa hävi-

8 8 tetään. Asunnon maine ja edellä mainitut hintaan vaikuttavat seikat liittyvät toisiinsa. (Asuntosuomi.fi:n www-sivut 2012.) Hyvän elämän lähtökohtana voidaan pitää terveellistä, viihtyisää ja turvallista kotiympäristöä. Koti onkin monelle juuri se tärkein elinympäristö. Kotona ihmiset viettävätkin yli puolet ajastaan. Päivittäisen elämän toimivuus on riippuvainen kodin lähiympäristöstä ja sen tarjoamista yhteistöistä, palveluista, työpaikoista ja mahdollisuuksista. Myös yhteisöllisyys nähdään usein tärkeänä kotiympäristön piirteenä ja sitä voidaankin lisätä luomalla ympäristöjä, joissa yhteisöllisyys on mahdollista. Ihminen kun tarvitsee elämäänsä myös toisia ihmisiä. (Tapaninen, Kauppinen, Kivinen, Kotilainen, Kurenniemi & Pajukoski 2002, 20.) Ympäristöpsykologian alan kokeellisten tutkimusten mukaan stressitilanteen jälkeen puistomaisema rentouttaa ja muuttaa mieltä myönteiseksi enemmän kuin luonnottoman kaupunkiympäristön katselu. Tutkimuksessa vertailtiin puistoa ja keskustamaisia tai lähiömäisiä kaupunkialueita. (Liikanen 2001, 15.) Monet ihmiset tarvitsevat useita palveluja päivittäin. Palvelujen tarve vaihtelee elämäntilanteesta riippuen ja siksi palvelut tulisikin muuttaa kysynnän mukaan. Esimerkiksi työssäkäyvä ihminen saattaa tarvita joukkoliikennettä työmatkoihinsa ja vanhus kodinhoitajan apua arkisissa askareissa, lisäksi lapsen tulee päästä päiväkotiin. Ympäristö itsessäänkin muuttuu jatkuvasti. (Tapaninen ym. 2002, 21.) 2.2 Asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä Junton (2010) mukaan, kun tarkastellaan asunnon omistajaa ja hänen päätöksiään valita juuri tietty asunto, voidaan hänen käyttäytymisestään ja siihen vaikuttavista tekijöistä koota neljä kokonaisuutta: kulttuurisidonnaiset, sosiaaliset, henkilökohtaiset ja psykologiset tekijät. Kulttuuri sidonnaisilla tekijöillä Juntto viittaa yksilön käyttäytymis- sekä motivaatiotekijöihin, jotka jokainen sisäistää omassa kulttuurikontekstissaan. Sosiaalisilla tekijöillä viitataan arvomaailmaan ja mm. yksilön sosiaalisiin rooleihin ja perhevaiheisiin. Henkilökohtaisia tekijöitä ovat mm. ikä, elämänvaihe ja persoona. Psykologisiin tekijöihin katsotaan kuuluvaksi mm. motivaatio,

9 9 asenteet ja uskomukset. Nämä edellä mainitut tekijät siis vaikuttavat siihen, miten asunnon ostaja valitsee tietyn asunnon ja asuinalueen itselleen sopivaksi. Lisäksi päätöksentekoon vaikuttaa se, kuinka suuri painoarvo on sosiaalisilla ja taloudellisilla muuttujilla eli esimerkiksi kuinka kaukana sijaitsee lähin ruokakauppa ja miten läheltä muut peruspalvelut voi saada. (Juntto 2010, 66.) Asunnon valintaan vaikuttaa suurelta osin myös asunnon arvo. Asunnon arvoon vaikuttavia tekijöitä on käyty läpi luvussa 2.1. Asunnon varsinaisen arvon lisäksi osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta, jonka suuruus saattaa vaikuttaa mahdollisen ostajan päätökseen valita juuri kyseessä oleva asunto. Joskus myytävä asunto saattaa olla valmiiksi vuokrattu, jolloin ostajalle on tärkeää vuokralaisten maksaman vuokran suuruus sekä vuokralaisten luotettavuus. (Nevala, Palo & Sirén 2006, 109.) 2.3 Asunto-omistaminen Vuonna 2005 suomalaisista kotitalouksista 67 prosenttia asui omistusasunnossa. Toiveasuntona omistusasunto oli 86 prosentille. Asunto-omistamisen katsotaan olevan sijoitus ja taloudellisesti edullinen vaihtoehto, siksi sitä suositaan. (Tilastokeskuksen www-sivut 2012.) Omistusasunto luo lisäksi omistajalle tunteen turvallisesta asumisesta, jolloin asunnossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Suomessa asuntoomistaminen asumismuotona on erittäin suosittua. (Asuntolaina.org:in www-sivut 2012.) Valtion suunnalta omistusasumista tuetaan siten, että yksityishenkilöiden asuntolainoja voidaan taata ja korkotukea asunnon hankkimiseksi myöntää. Lisäksi osa asuntolainojen koroista voidaan vähentää verotuksessa, kun taas vuokra-asumisessa tämän tapaisia etuuksia ei ole. Useimmat suomalaiset katsovatkin omistusasumisen olevan vuokra-asumista edullisempaa, sillä omistusasumisen asumismenoja ja asuntolainan lyhennyksiä voidaan nähdä säästämisenä. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun www-sivut 2012.)

10 10 Neljäsosa suomalaisista harkitsee muuttoa, syinä ovat yleensä asunnon koko ja perhetilanteen muuttuminen. Suomalaisista puolet asuu jo nyt tavoittelemassaan asunnossa. (Tilastokeskuksen www-sivut 2012.) Asunto-osakeyhtiö on muodoltaan suomalainen asumismuoto, joka on osoittautunut yhteisöasumisessa käyväksi muodoksi. Kerrostaloasunnon omistaminen Suomessa tarkoittaa siis osakkeen omistamista asunto-osakeyhtiössä. Asunto-osakeyhtiön oikeudellinen perusrakenne pohjautuu osakeyhtiön rakenteeseen, joka tavoittelee hyötyä. Se kuitenkin eroaa osakeyhtiöstä siinä mielessä, että sen tarkoituksena on tyydyttää osakkeenomistajien asumistarpeita. Asunto-osakeyhtiössä käytetään enemmistöpäätöksiin nojautuvaa hallintomuotoa. Asunto-osakeyhtiö muodostuu vähintään kahdesta asuinhuoneistosta. Yhtiön osakkeenomistajalla on hallintaoikeus esimerkiksi omistamaansa huoneistoon tai autokatospaikkaan. Vaikka osakkeenomistajat eivät joudu olemaan henkilökohtaisesti vastuussa yhtiönvelvoitteista, ovat he kuitenkin velvollisia maksamaan määrättyä yhtiövastiketta hallitsemistaan huoneistoista. Yhtiövastikkeet ovat asunto-osakeyhtiön keino hankkia tuloja yhtiön kulujen kattamiseksi, kuten ylläpito- ja korjauskustannukset. (Nevala ym. 2006, 169.) 2.4 Asuinalueen päätöksiin vaikuttaminen asukkaana Tässä luvussa käydään läpi osakkeenomistajalle sekä asukkaalle kuuluvia oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä sitä, miten niitä pystytään käyttämään oman asuinalueen tilan parantamiseksi. Nevala ym. (2006, 194) selvittää: Osakkeen omistaja saa käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiössä, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai kun hän on esittänyt saannostaan edellä tarkoitetun luettavan selvityksen. Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa yhtiön asioista yhtiökokouksissa. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty yhtiökokoukselle yleinen päätöksentekovalta. Tämä tarkoittaa, että yhtiökokous pystyy ottamaan käsittelyynsä monenlaisia yhtiötä koskevia asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää puhevaltaansa siellä. Kun yhtiökokouksessa äänestetään, on asetetun ehdotuksen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, saatava yli puolet annetuista äänistä taakseen. Jos äänet menevätkin tasan, puheenjohtajan antama ääni ratkaisee tuloksen.

11 11 Yhtiökokous on siis vahvin tapa vaikuttaa asunto-osakeyhtiön päätöksiin. (Nevala ym. 2006, 194.) Asuinalueen parantamiseksi voi alueella toimia yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä sekä naapureita. Edellä mainittujen lisäksi viranomaisten ja kansalaisten välisellä yhteistyöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen päätöksiin. Yhteistyölle ei ole olemassa varsinaisia sääntöjä, mutta molemmin puolin sujuva toiminta tuottaa tuloksia sekä mahdollisuuksia hyvälle elämälle. (Tapaninen ym. 2002, ) Kuvio 1. Moninaisen yhteistyön kokonaisuus (Tapaninen ym. 2002, 45) Kuviossa 1 on havainnollistettu niitä tärkeitä asioita, jotka auttavat moninaista yhteistyötä toimimaan kokonaisuutena. Kaikilla kuviossa näkyvillä komponenteilla on tärkeä rooli yhteistyön käynnistymisessä ja toimivuudessa. Kuviossa mainitulla foorumilla viitataan asiaan tai asiayhteyteen, jonka vuoksi halutaan kokoontua keskustelemaan yhteisen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista. Tavoitteena näissä keskusteluissa on löytää yhteinen tavoite, joka johtaa ihmisten sekä ammattilaisten muuttuvaan toimintaan asian hyväksi. Asetettuun tavoitteeseen pyrkiminen vaatii resursseja: voimavaroja, kustannuksia sekä rahoitusta ja lisäksi tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan tiloja ja hyviä ympäristöjä. (Tapaninen ym. 2002, 45.)

12 Rakennuttaminen liiketoimintana Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 2 ). Tässä opinnäytetyössä rakennuttajalla tarkoitetaan organisaatioita (rakennusliikkeitä), jotka ovat ryhtyneet rakennushankkeeseen. Enkovaara (2011) määrittelee osuvasti rakennuttajien tämän hetkisen haasteen: 2000-luvulle tultaessa keskiöön ovat nousemassa asukkaiden kasvavat yksilöllisyyden vaatimukset. Rakennusteollisuuden haaste on tarjota ratkaisut, joilla kyetään tuottamaan kohtuuhintaan yksilöllisiä asuntoja, joihin liittyy nykyistä kokonaisvaltaisempi tuote- ja palvelukokemus. Nykyään kuluttajat eivät tee asuntoihin kohdistuvia kulutuspäätöksiään suurena massana, vaan kuluttajat vaativat yhä enemmän yksilöllisiä palveluja sekä tuotteita. Asukaslähtöinen ajattelu on vasta opetteluasteella ja sitä yritetäänkin saada osaksi vanhoja tuotantolähtöisiä toimintamalleja. Rakennusala on kohdannut 2000-luvulla suuria haasteita, sillä kuten muilla teollisuusaloilla, myös rakennusalalla asiakaslähtöinen ajattelu on noussut keskeisimmäksi kilpailutekijäksi. (Enkovaara 2011, ) Lisäksi rakennusliikkeillä katsotaan olevan kehittämistä muun muassa siinä, miten yksilöt prosessin käyttäjinä huomioidaan hankkeessa (Tapaninen ym. 2002, 229). Karjarannan Teurastamon alueen asuntorakentamisen lähtötekijä oli se, kun LSO Woods Oy myi alueen Karjaranta-Kiinteistöt Oy:lle. Tämä rakennuttajayhtiö omistaa Rakennusliike Vuorenpää Oy:n ja YH-Asunnot Oy:n. Rakennusliike Vuorenpää Oy:n omistajana on vuodesta 2007 alkaen toiminut Skansa Talonrakennus Oy, jonka konserniin rakennusliike on kuitenkin kuulunut vuodesta (Lättilä 2007.) YH- Asunnot sen sijaan on Porin kaupungin omistama yhtiö, joka on perustettu asuntotuotantoa ja -vuokrausta varten. Uusin Skanska Talonrakennus Oy:n Karjarantaan rakentama talo on Makasiininranta 12, joka valmistui elokuussa (Oikotien www-sivut 2011.) Rakennusliike Konte Oy, joka kuuluu Lemminkäinen Oy:öön, on ostanut rakennusoikeudet neljään seitsemänkerroksiseen rakennukseen (PGK:n www-sivut). Uusin

13 13 Lemminkäinen Talo Oy:n rakentama talo sijaitsee Karjapiha 7:ssä ja sen arvioitu valmistumisaika on Skanska-konserni toimii valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Skanska kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon ja sen palveluun kuuluu noin henkilöä. Skanskakonsernin emoyhtiönä toimii Skanska AB, joka on listattu Tukholman pörssiin ja jonka liikevaihto oli lähes 13 miljardia euroa vuonna Skanskalla on neljä toimialaa: rakentamispalvelut sekä asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin projektikehitys. Skanska Oy listaa itselleen kolme toimintaperiaatetta: sitoutunut, osaava ja luotettava. Lisäksi yhtiön toimintaperiaatteet käsittelevät asiakaskeskeisyyttä ja yhteistoimintaa, vastuullisuutta osana toimintaa, jatkuvaa parantamista sekä Skanskan eettisiä ohjeita. (Skanskan www-sivut 2011.) Esitteessään Skanska (2010) markkinoi Teurastamon alueella sijaitsevia kerrostaloja muun muassa seuraavasti: Unelmakoti joen varrella. Näkymä vapaana virtaavalle Kokemäenjoelle, talosi edessä tunnelmallinen rantabulevardi ja venelaituri, vastarannalla Kirjurinluodon vehreä maisema ja ulkoilumaastot. Kaikki tämä on arkipäivää Makasiininrannan kodeissa. Asut Porin parhaalla paikalla joen rannalla lähes ydinkeskustassa. Uusi kotialueesi on Porin halutuimpia. Lemminkäinen on rakennuskonserni, joka toimii Suomessa sekä kansainvälisillä markkinoilla. Heidän toimialaansa kuuluu talonrakentaminen, infrarakentaminen, talotekniikka sekä vuodesta 2012 alkaen kansainväliset toiminnot. Lemminkäisen www-sivuilla selostetaan: Lemminkäinen-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1,9 miljardia euroa. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli runsas neljännes yhtiön koko liikevaihdosta. Konsernin palveluksessa on noin henkilöä, joista noin 29 % työskentelee ulkomailla. Lemminkäisen arvoja ovat arvostus ja luottamus, kestävä kasvu ja kehittyminen sekä rakentava yhteistyö. Yhtiön mukaan nämä arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. (Lemminkäinen Oyj:n www-sivut 2011.)

14 14 3 TUTKIMUSMENETELMÄ 3.1 Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa kartoitetaan Karjarannan Teurastamonalueen asukkaiden näkökulmia rakennusliikkeiden toiminnasta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen kvalitatiivista vaihetta voi edeltää kvantitatiivinen vaihe (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 137). Porin kaupungin kaupunkisuunnittelu suorittaa kvantitatiivisen vaiheen lähettämällä kaikille Karjarannan asukkaille kyselyn, jossa he kartoittavat asioita yleisemmällä kannalla. Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoitus on syventää kvantitatiivisin menetelmin saatuja tietoja ja keskittyä tutkimuksen tiettyihin osiin haastattelemalla asukkaita. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Pyrkimyksenä laadullisessa tutkimuksessa on tutkia kohdetta kokonaisvaltaisesti ja löytää tai paljastaa tosiasioita. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kootaan luonnollisissa tilanteissa, esimerkiksi erilaisten haastattelujen avulla. Aineisto on täten ainutlaatuista ja sitä tulee tulkita sen mukaisesti. Tutkija luottaa omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin tutkittavien kanssa, eikä käytä mittausvälineillä hankittavaa tietoa. Laadullisessa tutkimuksessa myös kohdejoukkoa ei valita sattumanvaraisesti, vaan se valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tutkimussuunnitelma saattaa muuttua tutkimuksen edetessä. Kvalitatiivinen tutkimus on joustavaa ja suunnitelmia saatetaan joutua muuttamaan tutkimuksen niin vaatiessa. (Hirsjärvi ym. 2009, 161.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelma parhaimmillaan elää tutkimuksen mukana (Eskola & Suoranta 2005, 15-16). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskitytään usein vain pieneen määrään tapauksia, mutta ne pyritään analysoimaan perusteellisesti. Aineiston tieteellisyyden kriteeri ei laadullisessa tutkimuksessa ole aineiston määrä vaan sen laatu (Eskola & Suoranta 2005, 18). Laadullisella tutkimuksella saatua aineistoa, tässä tapauksessa haastateltavien mielipiteitä, ei litteroimisen jälkeen koodata strukturoitua kyselyä vastaavaan muotoon, eikä analysoida vain tilastollisen analyysin keinoin. Laadullisessa analyysissä aineis-

15 15 toa tarkastellaan usein kokonaisuutena, eikä argumentaatiota voida perustaa pelkästään yksilöiden eroihin. Laadullisessa analyysissä ei voida käyttää päätelminä tilastollisia todennäköisyyksiä, kuten tilastollisessa analyysissä. (Alasuutari 1999, ) Alasuutari tiivistää laadullisen analyysin kirjassaan erinomaisesti: Laadullinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta, havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta. Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkastellaan yhdestä tai useammasta näkökulmasta, joiden avulla etsitään kysymystenasettelun kannalta olennaista asiaa. Havaintojen määrää pyritään karsimaan yhdistelemällä havaintoja, näin saadaan selville havaintojen yhteneväisyyksiä. Aineiston ratkaisemisella Alasuutari tarkoittaa tulosten tulkitsemista. Esimerkiksi analyysissä löydetyille tilastollisille yhteyksille annetaan tulkinta aiemmista tutkimustuloksista saaduista selitysmalleista tai tutkimustuloksista. (Alasuutari 1999, ) 3.2 Aineiston keruu Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa haastateltiin Karjarannan Teurastamon alueen asunnon omistavia asukkaita joko yksitellen tai pareittain. Parit muodostuivat siten, että haastateltavana oli pariskuntia, joista molemmat halusivat osallistua haastatteluun ja kertoa omia mielipiteitään. Haastateltavia oli yhteensä 15 henkilöä, joista kahdeksan haastateltiin pareittain. Haastateltavien keskiikä oli 64 vuotta. Tutkimukseen haastateltaviksi valittiin asunnon omistajia Karjarannan Teurastamon alueella. Asunnon omistajia haastateltiin siksi, että he saavat jo ostovaiheessa enemmän tietoa rakennuttajista kuin esimerkiksi vuokralaiset. Lisäksi asunnon omistajilla on yleensä sijoituksensa tähden vuokralaisia enemmän mahdollisuuksia ja halukkuutta vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Haastattelut toteutettiin kiertämällä Karjarannan Teurastamon alueen asukkaiden kotiovilla ja kertomalla opinnäytetyöstä ja pyytämällä heitä haastateltavaksi. Haastattelut suoritettiin siis haastateltavien kodeissa. Aineiston keruu suoritettiin loka- ja marraskuun 2011 aikana ja haastatteluiden ajankohdat olivat sekä päivällä että illalla.

16 16 Useimmat oven avaavista tai summeriin vastanneista henkilöistä suostuivat haastateltavaksi. Muutamat henkilöt kieltäytyivät haastattelusta vedoten kiinnostuksen puutteeseen tai kiireeseen. Suurin osa asukkaista ei avannut ovea tai vastannut summeriin. Haastatteluja tehdessä pyrin olemaan mahdollisimman objektiivinen ja antamaan haastateltaville mahdollisuuden kertoa itse, mitä mieltä he asioista ovat. Haastattelut nauhoitettiin sanelulaitteella, jonka perusteella ne litteroitiin eli kirjoitettiin sanatarkasti ylös. Parien kohdalla haastatteluja tehdessä syntyi jonkin verran keskustelua haastateltavien välillä, joka osaltaan rikastutti vastauksia. Haastattelujen kesto vaihteli noin seitsemästä minuutista noin puoleen tuntiin. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelun keinoja eli haastattelu suoritetaan keskusteluntyyppisesti etukäteen suunniteltujen teemojen pohjalta. Haastattelu tilanne on melko vapaa, eikä tarkkoja puhumisjärjestyksiä tai tarkkoja pikkukysymyksiä ole. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Haastattelussa käytetyt apukysymykset oli kirjoitettu ylös etukäteen (Liite 1). Haastatteluteemoiksi muodostuivat: - Karjaranta asuinalueena: haastateltavien asuinalueen valintaan vaikuttavat tekijät sekä yleiset mielipiteet alueesta. - Aluekehittäminen: miten asuinalueella tapahtuvat kehitysprojektit ovat vaikuttaneet asukkaiden asumiseen sekä mielipiteitä jo tapahtuneesta ja tulevaisuudessa tehtävästä kehityksestä. - Ranta-alue: millaisia mielipiteitä asukkailla on rannan nykytilasta sekä kehittämistarpeista. - Kaavoitus: liian tiivis rakentaminen ja ahtaus sekä näiden vaikuttaminen asuntojen ja asuinalueen arvoon. - Tiedonsaanti: miten rakennuttajien tiedottaminen alueen kehittämisestä asukkaille oli tapahtunut. - Asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet: miten asukkaat kokivat voivansa vaikuttaa asuinalueen tapahtumiin.

17 Aineiston analysointi Tässä opinnäytetyössä aineistoa analysoidaan aineistolähtöisesti eli pyritään osaksi rakentamaan teoriaa empiirisestä aineistosta lähtien (Eskola & Suoranta 2005, 19). Aineistolähtöinen analysointi on tarpeellista tässä tutkimuksessa, sillä tarkoituksena on saada juuri perustietoa Karjarannan asukkailta. Aineistoa analysoidaan tarkastelemalla saatuja tuloksia tarkasti ja löytämällä niistä suurempia teemoja, joiden pohjalta aineisto voidaan jakaa kategorioihin ja näin ollen käsitellä selkeämmin. Teemoja hahmoteltiin jo ennen aineiston keräämistä. Haastatteluista saadut tulokset kuitenkin vahvistivat ja hieman muokkasivat teemoja. Johtopäätökset luvussa peilataan toisiinsa aineiston tuloksia ja teoriaa (luku 2). Peilaamisella pyritään havainnollistamaan teorian ja aineiston välisiä ristiriitoja sekä yhteneväisyyksiä. Analysoinnissa arvioidaan myös aineiston luotettavuutta sekä kyllääntymistä. 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Karjaranta asuinalueena Kaikki haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa ja ilmoittivat viihtyneensä alueella. Alueen valintaan oli vaikuttanut kaikilla sijainti. Lähes kaikki mainitsivat palveluiden, kaupungin keskustan sekä Kirjurinluodon virkistäytymisalueen läheisyyden vaikuttaneen valintaan. No me tykättiin näistä näköaloista ja ajattelimme, että tämä on liki keskustaa. Olen tyytyväinen asuinalueeseeni. Melkeinpä vois sanoa, että on ihan paras paikka. Kävelymatkan pääs kaupoista ja niin päin pois, kyllä tää on niinku, tää on napakymppi sijaintina.

18 18 Kaikille haastateltaville ranta-alue oli rauhoittava ja tärkeä osa Karjarantaa. Lisäksi suurin osa haastateltavista mainitsi myös näköalojen ja jokimaiseman lisäävän viihtyisyyttä. Tietokoneelta katsottiin ja kierrettiin Poria ja koska me ollaan veneilijöitä, niin vesi elementtinä on meille tärkee ja me päädyttiin tähän Karjarannan alueeseen sen takia, koska tääl on niin kauniit maisemat ja tää ympäristö oli se tekijä joka sen teki, et tultiin tähän. -- Ja nyt kun me ollaan analysoitu tätä mikä ollaan tääl oltu, niin ollaan todettu, että päätös oli oikea. 4.2 Aluekehittäminen Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta, oltiin alueen kehittämisestä mielissään ja katsottiin kehittämisen vaikuttavan positiivisesti asuntojen arvoihin sekä asuinalueen imagoon. Haastatelluista neljä oli saanut tietoa kehittämisestä julkisesta mediasta, kuten lehdistä ja radiosta. Kyllä tämä on kehittämisen arvoinen alue. Täähän on ihan Porin parasta aluetta. On se tosi hyvä juttu, et tätä nyt kehitellään eteenpäin ja viel parempaan suuntaan. Alueella tapahtuvan kehityksen rakennustoiminnan vaikuttaminen elämiseen jakoi mielipiteitä haastateltavissa. Haastateltavista seitsemän oli sitä mieltä, että alueelle rakentaminen ja siitä aiheutuva melu ja järjestelyt eivät vaikuta asumiseen. Kahdeksan haastateltua sen sijaan koki negatiivisena ns. työmaalla asumisen ja alueen keskeneräisyyden. Vastauksien laatu riippui paljolti siitä, missä haastateltavan asunto sijaitsi. Lähellä uudempia taloja olleet asukkaat kokivat rakentamisen häiritsevämpänä kuin kauempana asuvat. Kaikki haastateltavat olivat tietoisia kaavoituksista ja tulevista rakennusprojekteista jo ostotilanteessa.

19 19 Minä olen vaan niin tyytyväinen tähän asumisalueeseen, että sen kun vaan tulee lisää. Totta kai noiden rakennuttajien toiminta on vaikuttanut siinä mielessä negatiivisesti, että tietysti viihtyisyyteen vaikuttaa, että kokoaika rakennetaan uutta tuos vieressä. Tuntuu vähän siltä, että asuu kokoaika työmaalla. Talojen alakertoihin sijoitettavat liiketilat jakoivat mielipiteitä. Osa vastusti voimakkaasti minkäänlaisien liikkeiden tulemista, kun taas osa suhtautui positiivisesti palveluiden lähenemiseen. Kahvilan tai kaupan perustaminen alueelle olisi neljän haastateltavan mielestä hyvä idea. Mä kaipaisin lähipalveluita tähän. Jos sattuu joku yleistilan aleneminen, niin silloin on hyvä että on lähempänäkin joku palvelu. Kaikki on tässä vieressä, eihän lähempänä tarvii ollakaan. Meiän kanta on kyllä, että ei missään nimessä mitään kioskia tohon alle. Liikenne järjestelyssä katsottiin olevan parannettavaa Karjarannantien ollessa hyvin vilkas erityisesti ruuhka-aikaan. Asuinalueelta poistumisen katsottiin olevan hankalaa etenkin autolla liikkuessa. Myös kevyenliikenteen käyttäjät kokivat Karjarannantien ylittämisen vaarallisena, joskin sanoivat liikennevalojen olevan pienen matkan päässä, joiden kautta tien ylittäminen käy turvallisemmin. Liikennejärjestelyissä on pikkasen parannettavaa. Täs on aika kova liikenne ja tästä ku lähteekin, niin on aika hankalaa ainakin, kun lähtee kaupunkiin päin. Mielelläs menis tosta suojatietä pitkin. Ei siitä kuitenkaan uskalla oikeen mennä, kun autot tulee siihen.

20 Ranta-alue Kuten edellä mainittiin, ranta-alue oli kaikille haastateltaville tärkeä osa Karjarantaa. Ranta-aluetta pidettiin hienona, mutta se oli osan mielestä huonokuntoinen ja sen kehitystä sekä siistimistä kaivattiin. Ranta-alue koettiin huollon ja kehittämisen vähyyden ansiosta pettymyksenä, sen ollessa kuitenkin hienoin osa Karjarantaa. Eräs haastateltava koki, että ranta-alueelle ei ole annettu tarpeeksi sen ansaitsemaa arvoa. Täähän on upee ranta ja tää on tämmönen niinku pihanperä. Säälihän se on, et noin kaunis ranta ollaan päästetty huonoon kuntoon. Toivottavasti se nyt pian saadaan siistin näköseksi. Veneiden nosto- ja laskupaikan sijainti hämmästytti kolmea haastateltavaa. Sijaintia ei nähty järkevänä asuinalueen lomassa, siitä aiheutuvan melun ja liikenteen vuoksi. He toivoivatkin sen siirtoa kehittämisen myötä kauemmas asutuksista. Yksi haastateltavista mainitsi veneiden nosto- ja laskupaikan olevan hyvässä paikassa ja tuovan eloa alueelle. Tosta voidaan sit keskustella, et onko toi keskellä asuinaluetta ihan oikea paikka veneiden laskulle ja nostolle. Olen tyytyväinen, että rannan suunnalta tulee vähän elämää, kun ne ei häiritse. 4.4 Kaavoitus Kaavoituksen luoma ahtaus nousi esille jokaisessa haastattelussa ja sitä pidettiin asuinalueen suurimpana ongelmana. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että talot on rakennettu liian lähekkäin. Paikka on hieno, mutta liian ahdas. Liian ahtaasti rakennettu.

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä TORKESKUS Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä Sijainti Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen pohjoispäässä. Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Quality Agent Internet-kysely

Quality Agent Internet-kysely Nopea, nykyaikainen ja edullinen tapa hankkia asiakaspalautetta e000403_1 Internet-kyselyt valitulle kohderyhmälle Asiakastyytyväisyyden selvittämiseksi saat meiltä osuvat ratkaisut syvällisestä asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot