Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 Saija Marjasto KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA RAKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA Liiketalouden koulutusohjelma Markkinoinnin ja viestinnän suuntautumisvaihtoehto 2012

2 KARJARANNAN ASUKKAIDEN NÄKÖKULMIA ASUINALUEESTAAN JA REKENNUSLIIKKEIDEN TOIMINNASTA Marjasto, Saija Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma kesäkuu 2012 Ohjaaja: Minkkinen, Eila Sivumäärä:29 Liitteitä: 1 Asiasanat: asuinympäristö, rakennuttajat, asukkaat Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Porin Karjarannan kaupunginosan Teurastamon asuinalueella asuntonsa omistavien asukkaiden mielipiteitä asuinalueestaan, siellä tapahtuvasta kehitystyöstä ja siellä toimivien rakennusliikkeiden toiminnasta. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin asukkaat pystyvät vaikuttamaan asuinalueen kehitykseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Porin kaupunkisuunnittelu ja työ pohjautuu SURE hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa Karjarantaa kaupunginosana. Koska toimeksiantajalle opinnäytetyön avulla saadut tulokset ovat tärkeitä, on aihe ajankohtainen ja hyödyllinen. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin asukasviihtyvyyteen sekä asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä, asunto-omistamista, asukkaan mahdollisuutta vaikuttaa asuinalueensa päätöksiin ja rakennuttamista liiketoimintana. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sillä toimeksiantaja halusi asukkailta syvällisempiä tietoja. Tutkimusta varten haastateltiin 15 Karjarannan Teurastamon asuinalueella asuvaa asunnonomistajaa teemahaastattelun metodein. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että haastatellut asukkaat olivat yleisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa, mutta he toivoivat silti alueelle kehitystä. Asuinalueen ahtaus ei miellyttänyt haastateltavia. Enemmistön mielestä rakennuttajien tiedotus ja asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet alueella olivat riittävät.

3 OCCUPANTS VIEWPOINTS OF THEIR RESIDENTIAL AREA AND CONSTRUCTORS OPERATION IN KARJARANTA Marjasto,Saija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration June 2012 Supervisor: Minkkinen, Eila Number of pages:29 Appendices: 1 Keywords: living environment, constructors, occupants The purpose of this thesis was to examine occupants opinions about their living environment, developing projects and constructors operation in Pori Karjaranta Teurastamo area, as well as to report in what ways the occupants can affect the development in their living area. The customer for this thesis was the City Planning Department of Pori. This thesis is based on SURE-project in which the purpose is to improve Karjaranta area. Since the results of this thesis are important to the customer, the subject is current and beneficial. The theoretical part of this thesis handles factors as occupants satisfaction and living environment choices, owning an apartment, occupants possibility to affect decisions in their living environment and construction as a business. The research method used in this study was qualitative because the client wanted more profound information of the occupants. 15 occupants in Karjaranta Teurastamo area were interviewed for this study. The results of this thesis showed that the interviewed occupants were mainly satisfied with their living environment but they still hoped for development. Living environment s stowage did not please the occupants. The majority thought that the constructors way of informing and the occupants possibility to affect decisions were adequate.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Tutkimuskohde TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Asukasviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja Asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä Asunto-omistaminen Asuinalueen päätöksiin vaikuttaminen asukkaana Rakennuttaminen liiketoimintana TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Karjaranta asuinalueena Aluekehittäminen Ranta-alue Kaavoitus Tiedonsaanti Asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Porin Karjaranta on kehittyvä kaupunginosa lähellä kaupungin keskustaa. Karjaranta on kokenut muutoksia teollisuusalueesta tasokkaaseen kerrostaloalueeseen ja sitä kautta saavuttanut tärkeän aseman porilaisessa kaupunkikuvassa. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Porin kaupunkisuunnittelu. Kaupunkisuunnittelun tarkoitus on ohjata Porin maankäyttöä, osallistua maapolitiikan laatimiseen ja toteuttamiseen, ja valmistella maankäyttösuunnitelmia. Lisäksi kaupunkisuunnittelu osallistuu erilaisiin rakennetun ja sosiaalisen ympäristön kehittämis- ja suunnitteluprojekteihin, kuten Urbact II-ohjelman Socio-econimic Rehabilitationhanke. (Porin kaupunkisuunnittelun www-sivut 2011.) Opinnäytetyö pohjautuu Urbact II-ohjelman Socio-econimic Rehabilitation (eli SURE) -hankkeeseen. Hanke on Euroopan Aluekehittämisrahaston tukema ja sitä johtaa Porin unkarilainen ystävyyskaupunki Eger. Hankkeessa on mukana keskisuuria kaupunkeja yhdeksästä maasta ja suunnitteluun erikoistunut asiantuntijapartneri. Hankkeen aikana osalliset laativat valitsemalleen kohdealueelle toimintasuunnitelman paikallisen tukiryhmän avulla. Käytäntöjen pohjalta laaditaan sosioekonomiselle kaupunkikehittämiselle esimerkkien kokoelma, jota muut samantyyppisten ongelmien parissa työskentelevät voivat käyttää hyödyksi. (Socio-economic Urban REhabilitation ) SURE -hankkeen tavoitteena on edistää partnerikaupunkien vuorovaikutusta asiantuntijoiden, viranomaisten sekä paikallisten toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää alueen tulevaa ilmettä sekä sovittaa yhteen saatuja toimenpideehdotuksia. (Socio-economic Urban REhabilitation ) Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Karjarannan Teurastamon asuinalueella asunnon omistavien asukkaiden mielipiteitä asuinalueestaan, siellä tapatuvasta

6 6 kehitystyöstä sekä siellä toimivien rakennusliikkeiden toiminnasta. Lisäksi pyritään selvittämään, miten asukkaat pystyvät vaikuttamaan asuinalueen kehitykseen. Nämä tulokset toimitetaan toimeksiantajalle. Tavoitteena on välittää toimeksiantajalle heitä mahdollisimman kattavasti hyödyttävää tietoa. 1.2 Tutkimuskohde Tutkimuskohde on Porissa sijaitseva asuinalue Karjaranta. Satakunnan maakuntaan sijoittuvassa Porissa on ( ) asukasta ja se on näin ollen Suomen 11. suurin kaupunki. Juhani Herttua perusti kaupungin vuonna 1558 Kokemäen joen suulle, Porinlahden rannalle luvun Pori on värikäs opiskelu- ja yrittäjäkaupunki Suomen länsirannikolla, jossa meri, joki ja luonto ovat lähellä kaupunkilaisia. (Porin kaupungin www-sivut 2012.) Karjarannan kaupunginosa sijaitsee Porin keskustassa Kokemäenjoen rannalla. Karjarannan asukasluku on Porin eniten kasvava. Kasvua onkin ollut vuodesta 2000 vuoteen 2005 jopa 593 asukasta. Karjarannassa on aiemmin toiminut merkittäviä teollisuustoimijoita, kuten Satakunnan osuusteurastamo ja meijeri. Nykyään alueen suurimpiin työllistäjiin kuuluvat teollisuusyritykset Metso Oyj ja Hollming Works. Karjarannan asuinalue tunnetaan keskimääräistä arvokkaammista asuinnoista. (Poritiedon www-sivut 2012.) Kokonaisuudessaan Porin Karjarannan tutkimuskohde sijoittuu ruutukaavakeskustasta länteen joen ja Maantiekadun väliselle alueelle aina Tikkulantielle saakka. Karjanrannan kaupunginosan lisäksi alueeseen kuuluu siis sen eteläpuoleiset raja-alueet Käppärästä ja Kuudennesta kaupunginosasta. (Socio-economic Urban REhabilitation ) Karjarannan Teurastamon asuinalue sijaitsee pitkittäin Kokemäenjoen rannalla. Alla olevasta kuvasta (Kuva 1.) näkyy mihin Karjarannan Teurastamon asuinalue Porin kartalla sijoittuu. Merkitylle alueelle sijoittuvat ne kerrostalot, josta aineisto kerättiin. Talot sijaitsevat Makasiininrannalla sekä Karjapihalla.

7 7 Kuva 1: Karjarannan Teurastamon asuinalue, josta aineisto kerättiin. (Google Maps 2012) 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Asukasviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja Asukasviihtyvyyteen on monia vaikuttavia tekijöitä. Asukkaan tyytyväisyyttä lisää muun muassa asunnon omistaminen, luontoyhteys, oma rauha, rakentamisen laatu, mahdollisuus itsenäiseen elämänrytmiin sekä hyvät liikenneyhteydet. (Arkkitehdit NRT Oy 2007, 17.) Asunnon sijainnilla ja ympäristöllä on hyvin paljon merkitystä asukkaan viihtyvyyteen. Sijainti on lisäksi iso tekijä määriteltäessä asunnon arvoa ja se voi vaikuttaa hintaan niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Asunnon arvoa nostavia sijainnin määrittelemiä tekijöitä ovat muun muassa rauhallisuus ja vilkkaus oikeassa suhteessa, luonnon ja vesistöalueen läheisyys, palveluiden läheisyys ja niiden positiivinen imago, hyvät kulkuyhteydet sekä varakkaiden ihmisten määrä. Asunnon arvoa laskevia sijainnin määrittelemiä tekijöitä ovat muun muassa vuokratalojen läheisyys, rikollisuus ja kaavamääräykset, joiden seurauksena ympäristössä olevaa luontoa hävi-

8 8 tetään. Asunnon maine ja edellä mainitut hintaan vaikuttavat seikat liittyvät toisiinsa. (Asuntosuomi.fi:n www-sivut 2012.) Hyvän elämän lähtökohtana voidaan pitää terveellistä, viihtyisää ja turvallista kotiympäristöä. Koti onkin monelle juuri se tärkein elinympäristö. Kotona ihmiset viettävätkin yli puolet ajastaan. Päivittäisen elämän toimivuus on riippuvainen kodin lähiympäristöstä ja sen tarjoamista yhteistöistä, palveluista, työpaikoista ja mahdollisuuksista. Myös yhteisöllisyys nähdään usein tärkeänä kotiympäristön piirteenä ja sitä voidaankin lisätä luomalla ympäristöjä, joissa yhteisöllisyys on mahdollista. Ihminen kun tarvitsee elämäänsä myös toisia ihmisiä. (Tapaninen, Kauppinen, Kivinen, Kotilainen, Kurenniemi & Pajukoski 2002, 20.) Ympäristöpsykologian alan kokeellisten tutkimusten mukaan stressitilanteen jälkeen puistomaisema rentouttaa ja muuttaa mieltä myönteiseksi enemmän kuin luonnottoman kaupunkiympäristön katselu. Tutkimuksessa vertailtiin puistoa ja keskustamaisia tai lähiömäisiä kaupunkialueita. (Liikanen 2001, 15.) Monet ihmiset tarvitsevat useita palveluja päivittäin. Palvelujen tarve vaihtelee elämäntilanteesta riippuen ja siksi palvelut tulisikin muuttaa kysynnän mukaan. Esimerkiksi työssäkäyvä ihminen saattaa tarvita joukkoliikennettä työmatkoihinsa ja vanhus kodinhoitajan apua arkisissa askareissa, lisäksi lapsen tulee päästä päiväkotiin. Ympäristö itsessäänkin muuttuu jatkuvasti. (Tapaninen ym. 2002, 21.) 2.2 Asunnon ja asuinalueen valintaan vaikuttavia tekijöitä Junton (2010) mukaan, kun tarkastellaan asunnon omistajaa ja hänen päätöksiään valita juuri tietty asunto, voidaan hänen käyttäytymisestään ja siihen vaikuttavista tekijöistä koota neljä kokonaisuutta: kulttuurisidonnaiset, sosiaaliset, henkilökohtaiset ja psykologiset tekijät. Kulttuuri sidonnaisilla tekijöillä Juntto viittaa yksilön käyttäytymis- sekä motivaatiotekijöihin, jotka jokainen sisäistää omassa kulttuurikontekstissaan. Sosiaalisilla tekijöillä viitataan arvomaailmaan ja mm. yksilön sosiaalisiin rooleihin ja perhevaiheisiin. Henkilökohtaisia tekijöitä ovat mm. ikä, elämänvaihe ja persoona. Psykologisiin tekijöihin katsotaan kuuluvaksi mm. motivaatio,

9 9 asenteet ja uskomukset. Nämä edellä mainitut tekijät siis vaikuttavat siihen, miten asunnon ostaja valitsee tietyn asunnon ja asuinalueen itselleen sopivaksi. Lisäksi päätöksentekoon vaikuttaa se, kuinka suuri painoarvo on sosiaalisilla ja taloudellisilla muuttujilla eli esimerkiksi kuinka kaukana sijaitsee lähin ruokakauppa ja miten läheltä muut peruspalvelut voi saada. (Juntto 2010, 66.) Asunnon valintaan vaikuttaa suurelta osin myös asunnon arvo. Asunnon arvoon vaikuttavia tekijöitä on käyty läpi luvussa 2.1. Asunnon varsinaisen arvon lisäksi osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta, jonka suuruus saattaa vaikuttaa mahdollisen ostajan päätökseen valita juuri kyseessä oleva asunto. Joskus myytävä asunto saattaa olla valmiiksi vuokrattu, jolloin ostajalle on tärkeää vuokralaisten maksaman vuokran suuruus sekä vuokralaisten luotettavuus. (Nevala, Palo & Sirén 2006, 109.) 2.3 Asunto-omistaminen Vuonna 2005 suomalaisista kotitalouksista 67 prosenttia asui omistusasunnossa. Toiveasuntona omistusasunto oli 86 prosentille. Asunto-omistamisen katsotaan olevan sijoitus ja taloudellisesti edullinen vaihtoehto, siksi sitä suositaan. (Tilastokeskuksen www-sivut 2012.) Omistusasunto luo lisäksi omistajalle tunteen turvallisesta asumisesta, jolloin asunnossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Suomessa asuntoomistaminen asumismuotona on erittäin suosittua. (Asuntolaina.org:in www-sivut 2012.) Valtion suunnalta omistusasumista tuetaan siten, että yksityishenkilöiden asuntolainoja voidaan taata ja korkotukea asunnon hankkimiseksi myöntää. Lisäksi osa asuntolainojen koroista voidaan vähentää verotuksessa, kun taas vuokra-asumisessa tämän tapaisia etuuksia ei ole. Useimmat suomalaiset katsovatkin omistusasumisen olevan vuokra-asumista edullisempaa, sillä omistusasumisen asumismenoja ja asuntolainan lyhennyksiä voidaan nähdä säästämisenä. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun www-sivut 2012.)

10 10 Neljäsosa suomalaisista harkitsee muuttoa, syinä ovat yleensä asunnon koko ja perhetilanteen muuttuminen. Suomalaisista puolet asuu jo nyt tavoittelemassaan asunnossa. (Tilastokeskuksen www-sivut 2012.) Asunto-osakeyhtiö on muodoltaan suomalainen asumismuoto, joka on osoittautunut yhteisöasumisessa käyväksi muodoksi. Kerrostaloasunnon omistaminen Suomessa tarkoittaa siis osakkeen omistamista asunto-osakeyhtiössä. Asunto-osakeyhtiön oikeudellinen perusrakenne pohjautuu osakeyhtiön rakenteeseen, joka tavoittelee hyötyä. Se kuitenkin eroaa osakeyhtiöstä siinä mielessä, että sen tarkoituksena on tyydyttää osakkeenomistajien asumistarpeita. Asunto-osakeyhtiössä käytetään enemmistöpäätöksiin nojautuvaa hallintomuotoa. Asunto-osakeyhtiö muodostuu vähintään kahdesta asuinhuoneistosta. Yhtiön osakkeenomistajalla on hallintaoikeus esimerkiksi omistamaansa huoneistoon tai autokatospaikkaan. Vaikka osakkeenomistajat eivät joudu olemaan henkilökohtaisesti vastuussa yhtiönvelvoitteista, ovat he kuitenkin velvollisia maksamaan määrättyä yhtiövastiketta hallitsemistaan huoneistoista. Yhtiövastikkeet ovat asunto-osakeyhtiön keino hankkia tuloja yhtiön kulujen kattamiseksi, kuten ylläpito- ja korjauskustannukset. (Nevala ym. 2006, 169.) 2.4 Asuinalueen päätöksiin vaikuttaminen asukkaana Tässä luvussa käydään läpi osakkeenomistajalle sekä asukkaalle kuuluvia oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä sitä, miten niitä pystytään käyttämään oman asuinalueen tilan parantamiseksi. Nevala ym. (2006, 194) selvittää: Osakkeen omistaja saa käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiössä, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai kun hän on esittänyt saannostaan edellä tarkoitetun luettavan selvityksen. Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa yhtiön asioista yhtiökokouksissa. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty yhtiökokoukselle yleinen päätöksentekovalta. Tämä tarkoittaa, että yhtiökokous pystyy ottamaan käsittelyynsä monenlaisia yhtiötä koskevia asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää puhevaltaansa siellä. Kun yhtiökokouksessa äänestetään, on asetetun ehdotuksen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, saatava yli puolet annetuista äänistä taakseen. Jos äänet menevätkin tasan, puheenjohtajan antama ääni ratkaisee tuloksen.

11 11 Yhtiökokous on siis vahvin tapa vaikuttaa asunto-osakeyhtiön päätöksiin. (Nevala ym. 2006, 194.) Asuinalueen parantamiseksi voi alueella toimia yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä sekä naapureita. Edellä mainittujen lisäksi viranomaisten ja kansalaisten välisellä yhteistyöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen päätöksiin. Yhteistyölle ei ole olemassa varsinaisia sääntöjä, mutta molemmin puolin sujuva toiminta tuottaa tuloksia sekä mahdollisuuksia hyvälle elämälle. (Tapaninen ym. 2002, ) Kuvio 1. Moninaisen yhteistyön kokonaisuus (Tapaninen ym. 2002, 45) Kuviossa 1 on havainnollistettu niitä tärkeitä asioita, jotka auttavat moninaista yhteistyötä toimimaan kokonaisuutena. Kaikilla kuviossa näkyvillä komponenteilla on tärkeä rooli yhteistyön käynnistymisessä ja toimivuudessa. Kuviossa mainitulla foorumilla viitataan asiaan tai asiayhteyteen, jonka vuoksi halutaan kokoontua keskustelemaan yhteisen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista. Tavoitteena näissä keskusteluissa on löytää yhteinen tavoite, joka johtaa ihmisten sekä ammattilaisten muuttuvaan toimintaan asian hyväksi. Asetettuun tavoitteeseen pyrkiminen vaatii resursseja: voimavaroja, kustannuksia sekä rahoitusta ja lisäksi tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan tiloja ja hyviä ympäristöjä. (Tapaninen ym. 2002, 45.)

12 Rakennuttaminen liiketoimintana Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 2 ). Tässä opinnäytetyössä rakennuttajalla tarkoitetaan organisaatioita (rakennusliikkeitä), jotka ovat ryhtyneet rakennushankkeeseen. Enkovaara (2011) määrittelee osuvasti rakennuttajien tämän hetkisen haasteen: 2000-luvulle tultaessa keskiöön ovat nousemassa asukkaiden kasvavat yksilöllisyyden vaatimukset. Rakennusteollisuuden haaste on tarjota ratkaisut, joilla kyetään tuottamaan kohtuuhintaan yksilöllisiä asuntoja, joihin liittyy nykyistä kokonaisvaltaisempi tuote- ja palvelukokemus. Nykyään kuluttajat eivät tee asuntoihin kohdistuvia kulutuspäätöksiään suurena massana, vaan kuluttajat vaativat yhä enemmän yksilöllisiä palveluja sekä tuotteita. Asukaslähtöinen ajattelu on vasta opetteluasteella ja sitä yritetäänkin saada osaksi vanhoja tuotantolähtöisiä toimintamalleja. Rakennusala on kohdannut 2000-luvulla suuria haasteita, sillä kuten muilla teollisuusaloilla, myös rakennusalalla asiakaslähtöinen ajattelu on noussut keskeisimmäksi kilpailutekijäksi. (Enkovaara 2011, ) Lisäksi rakennusliikkeillä katsotaan olevan kehittämistä muun muassa siinä, miten yksilöt prosessin käyttäjinä huomioidaan hankkeessa (Tapaninen ym. 2002, 229). Karjarannan Teurastamon alueen asuntorakentamisen lähtötekijä oli se, kun LSO Woods Oy myi alueen Karjaranta-Kiinteistöt Oy:lle. Tämä rakennuttajayhtiö omistaa Rakennusliike Vuorenpää Oy:n ja YH-Asunnot Oy:n. Rakennusliike Vuorenpää Oy:n omistajana on vuodesta 2007 alkaen toiminut Skansa Talonrakennus Oy, jonka konserniin rakennusliike on kuitenkin kuulunut vuodesta (Lättilä 2007.) YH- Asunnot sen sijaan on Porin kaupungin omistama yhtiö, joka on perustettu asuntotuotantoa ja -vuokrausta varten. Uusin Skanska Talonrakennus Oy:n Karjarantaan rakentama talo on Makasiininranta 12, joka valmistui elokuussa (Oikotien www-sivut 2011.) Rakennusliike Konte Oy, joka kuuluu Lemminkäinen Oy:öön, on ostanut rakennusoikeudet neljään seitsemänkerroksiseen rakennukseen (PGK:n www-sivut). Uusin

13 13 Lemminkäinen Talo Oy:n rakentama talo sijaitsee Karjapiha 7:ssä ja sen arvioitu valmistumisaika on Skanska-konserni toimii valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Skanska kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon ja sen palveluun kuuluu noin henkilöä. Skanskakonsernin emoyhtiönä toimii Skanska AB, joka on listattu Tukholman pörssiin ja jonka liikevaihto oli lähes 13 miljardia euroa vuonna Skanskalla on neljä toimialaa: rakentamispalvelut sekä asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin projektikehitys. Skanska Oy listaa itselleen kolme toimintaperiaatetta: sitoutunut, osaava ja luotettava. Lisäksi yhtiön toimintaperiaatteet käsittelevät asiakaskeskeisyyttä ja yhteistoimintaa, vastuullisuutta osana toimintaa, jatkuvaa parantamista sekä Skanskan eettisiä ohjeita. (Skanskan www-sivut 2011.) Esitteessään Skanska (2010) markkinoi Teurastamon alueella sijaitsevia kerrostaloja muun muassa seuraavasti: Unelmakoti joen varrella. Näkymä vapaana virtaavalle Kokemäenjoelle, talosi edessä tunnelmallinen rantabulevardi ja venelaituri, vastarannalla Kirjurinluodon vehreä maisema ja ulkoilumaastot. Kaikki tämä on arkipäivää Makasiininrannan kodeissa. Asut Porin parhaalla paikalla joen rannalla lähes ydinkeskustassa. Uusi kotialueesi on Porin halutuimpia. Lemminkäinen on rakennuskonserni, joka toimii Suomessa sekä kansainvälisillä markkinoilla. Heidän toimialaansa kuuluu talonrakentaminen, infrarakentaminen, talotekniikka sekä vuodesta 2012 alkaen kansainväliset toiminnot. Lemminkäisen www-sivuilla selostetaan: Lemminkäinen-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1,9 miljardia euroa. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli runsas neljännes yhtiön koko liikevaihdosta. Konsernin palveluksessa on noin henkilöä, joista noin 29 % työskentelee ulkomailla. Lemminkäisen arvoja ovat arvostus ja luottamus, kestävä kasvu ja kehittyminen sekä rakentava yhteistyö. Yhtiön mukaan nämä arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. (Lemminkäinen Oyj:n www-sivut 2011.)

14 14 3 TUTKIMUSMENETELMÄ 3.1 Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa kartoitetaan Karjarannan Teurastamonalueen asukkaiden näkökulmia rakennusliikkeiden toiminnasta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen kvalitatiivista vaihetta voi edeltää kvantitatiivinen vaihe (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 137). Porin kaupungin kaupunkisuunnittelu suorittaa kvantitatiivisen vaiheen lähettämällä kaikille Karjarannan asukkaille kyselyn, jossa he kartoittavat asioita yleisemmällä kannalla. Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoitus on syventää kvantitatiivisin menetelmin saatuja tietoja ja keskittyä tutkimuksen tiettyihin osiin haastattelemalla asukkaita. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Pyrkimyksenä laadullisessa tutkimuksessa on tutkia kohdetta kokonaisvaltaisesti ja löytää tai paljastaa tosiasioita. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kootaan luonnollisissa tilanteissa, esimerkiksi erilaisten haastattelujen avulla. Aineisto on täten ainutlaatuista ja sitä tulee tulkita sen mukaisesti. Tutkija luottaa omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin tutkittavien kanssa, eikä käytä mittausvälineillä hankittavaa tietoa. Laadullisessa tutkimuksessa myös kohdejoukkoa ei valita sattumanvaraisesti, vaan se valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tutkimussuunnitelma saattaa muuttua tutkimuksen edetessä. Kvalitatiivinen tutkimus on joustavaa ja suunnitelmia saatetaan joutua muuttamaan tutkimuksen niin vaatiessa. (Hirsjärvi ym. 2009, 161.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelma parhaimmillaan elää tutkimuksen mukana (Eskola & Suoranta 2005, 15-16). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskitytään usein vain pieneen määrään tapauksia, mutta ne pyritään analysoimaan perusteellisesti. Aineiston tieteellisyyden kriteeri ei laadullisessa tutkimuksessa ole aineiston määrä vaan sen laatu (Eskola & Suoranta 2005, 18). Laadullisella tutkimuksella saatua aineistoa, tässä tapauksessa haastateltavien mielipiteitä, ei litteroimisen jälkeen koodata strukturoitua kyselyä vastaavaan muotoon, eikä analysoida vain tilastollisen analyysin keinoin. Laadullisessa analyysissä aineis-

15 15 toa tarkastellaan usein kokonaisuutena, eikä argumentaatiota voida perustaa pelkästään yksilöiden eroihin. Laadullisessa analyysissä ei voida käyttää päätelminä tilastollisia todennäköisyyksiä, kuten tilastollisessa analyysissä. (Alasuutari 1999, ) Alasuutari tiivistää laadullisen analyysin kirjassaan erinomaisesti: Laadullinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta, havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta. Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkastellaan yhdestä tai useammasta näkökulmasta, joiden avulla etsitään kysymystenasettelun kannalta olennaista asiaa. Havaintojen määrää pyritään karsimaan yhdistelemällä havaintoja, näin saadaan selville havaintojen yhteneväisyyksiä. Aineiston ratkaisemisella Alasuutari tarkoittaa tulosten tulkitsemista. Esimerkiksi analyysissä löydetyille tilastollisille yhteyksille annetaan tulkinta aiemmista tutkimustuloksista saaduista selitysmalleista tai tutkimustuloksista. (Alasuutari 1999, ) 3.2 Aineiston keruu Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa haastateltiin Karjarannan Teurastamon alueen asunnon omistavia asukkaita joko yksitellen tai pareittain. Parit muodostuivat siten, että haastateltavana oli pariskuntia, joista molemmat halusivat osallistua haastatteluun ja kertoa omia mielipiteitään. Haastateltavia oli yhteensä 15 henkilöä, joista kahdeksan haastateltiin pareittain. Haastateltavien keskiikä oli 64 vuotta. Tutkimukseen haastateltaviksi valittiin asunnon omistajia Karjarannan Teurastamon alueella. Asunnon omistajia haastateltiin siksi, että he saavat jo ostovaiheessa enemmän tietoa rakennuttajista kuin esimerkiksi vuokralaiset. Lisäksi asunnon omistajilla on yleensä sijoituksensa tähden vuokralaisia enemmän mahdollisuuksia ja halukkuutta vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Haastattelut toteutettiin kiertämällä Karjarannan Teurastamon alueen asukkaiden kotiovilla ja kertomalla opinnäytetyöstä ja pyytämällä heitä haastateltavaksi. Haastattelut suoritettiin siis haastateltavien kodeissa. Aineiston keruu suoritettiin loka- ja marraskuun 2011 aikana ja haastatteluiden ajankohdat olivat sekä päivällä että illalla.

16 16 Useimmat oven avaavista tai summeriin vastanneista henkilöistä suostuivat haastateltavaksi. Muutamat henkilöt kieltäytyivät haastattelusta vedoten kiinnostuksen puutteeseen tai kiireeseen. Suurin osa asukkaista ei avannut ovea tai vastannut summeriin. Haastatteluja tehdessä pyrin olemaan mahdollisimman objektiivinen ja antamaan haastateltaville mahdollisuuden kertoa itse, mitä mieltä he asioista ovat. Haastattelut nauhoitettiin sanelulaitteella, jonka perusteella ne litteroitiin eli kirjoitettiin sanatarkasti ylös. Parien kohdalla haastatteluja tehdessä syntyi jonkin verran keskustelua haastateltavien välillä, joka osaltaan rikastutti vastauksia. Haastattelujen kesto vaihteli noin seitsemästä minuutista noin puoleen tuntiin. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelun keinoja eli haastattelu suoritetaan keskusteluntyyppisesti etukäteen suunniteltujen teemojen pohjalta. Haastattelu tilanne on melko vapaa, eikä tarkkoja puhumisjärjestyksiä tai tarkkoja pikkukysymyksiä ole. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Haastattelussa käytetyt apukysymykset oli kirjoitettu ylös etukäteen (Liite 1). Haastatteluteemoiksi muodostuivat: - Karjaranta asuinalueena: haastateltavien asuinalueen valintaan vaikuttavat tekijät sekä yleiset mielipiteet alueesta. - Aluekehittäminen: miten asuinalueella tapahtuvat kehitysprojektit ovat vaikuttaneet asukkaiden asumiseen sekä mielipiteitä jo tapahtuneesta ja tulevaisuudessa tehtävästä kehityksestä. - Ranta-alue: millaisia mielipiteitä asukkailla on rannan nykytilasta sekä kehittämistarpeista. - Kaavoitus: liian tiivis rakentaminen ja ahtaus sekä näiden vaikuttaminen asuntojen ja asuinalueen arvoon. - Tiedonsaanti: miten rakennuttajien tiedottaminen alueen kehittämisestä asukkaille oli tapahtunut. - Asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet: miten asukkaat kokivat voivansa vaikuttaa asuinalueen tapahtumiin.

17 Aineiston analysointi Tässä opinnäytetyössä aineistoa analysoidaan aineistolähtöisesti eli pyritään osaksi rakentamaan teoriaa empiirisestä aineistosta lähtien (Eskola & Suoranta 2005, 19). Aineistolähtöinen analysointi on tarpeellista tässä tutkimuksessa, sillä tarkoituksena on saada juuri perustietoa Karjarannan asukkailta. Aineistoa analysoidaan tarkastelemalla saatuja tuloksia tarkasti ja löytämällä niistä suurempia teemoja, joiden pohjalta aineisto voidaan jakaa kategorioihin ja näin ollen käsitellä selkeämmin. Teemoja hahmoteltiin jo ennen aineiston keräämistä. Haastatteluista saadut tulokset kuitenkin vahvistivat ja hieman muokkasivat teemoja. Johtopäätökset luvussa peilataan toisiinsa aineiston tuloksia ja teoriaa (luku 2). Peilaamisella pyritään havainnollistamaan teorian ja aineiston välisiä ristiriitoja sekä yhteneväisyyksiä. Analysoinnissa arvioidaan myös aineiston luotettavuutta sekä kyllääntymistä. 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Karjaranta asuinalueena Kaikki haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa ja ilmoittivat viihtyneensä alueella. Alueen valintaan oli vaikuttanut kaikilla sijainti. Lähes kaikki mainitsivat palveluiden, kaupungin keskustan sekä Kirjurinluodon virkistäytymisalueen läheisyyden vaikuttaneen valintaan. No me tykättiin näistä näköaloista ja ajattelimme, että tämä on liki keskustaa. Olen tyytyväinen asuinalueeseeni. Melkeinpä vois sanoa, että on ihan paras paikka. Kävelymatkan pääs kaupoista ja niin päin pois, kyllä tää on niinku, tää on napakymppi sijaintina.

18 18 Kaikille haastateltaville ranta-alue oli rauhoittava ja tärkeä osa Karjarantaa. Lisäksi suurin osa haastateltavista mainitsi myös näköalojen ja jokimaiseman lisäävän viihtyisyyttä. Tietokoneelta katsottiin ja kierrettiin Poria ja koska me ollaan veneilijöitä, niin vesi elementtinä on meille tärkee ja me päädyttiin tähän Karjarannan alueeseen sen takia, koska tääl on niin kauniit maisemat ja tää ympäristö oli se tekijä joka sen teki, et tultiin tähän. -- Ja nyt kun me ollaan analysoitu tätä mikä ollaan tääl oltu, niin ollaan todettu, että päätös oli oikea. 4.2 Aluekehittäminen Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta, oltiin alueen kehittämisestä mielissään ja katsottiin kehittämisen vaikuttavan positiivisesti asuntojen arvoihin sekä asuinalueen imagoon. Haastatelluista neljä oli saanut tietoa kehittämisestä julkisesta mediasta, kuten lehdistä ja radiosta. Kyllä tämä on kehittämisen arvoinen alue. Täähän on ihan Porin parasta aluetta. On se tosi hyvä juttu, et tätä nyt kehitellään eteenpäin ja viel parempaan suuntaan. Alueella tapahtuvan kehityksen rakennustoiminnan vaikuttaminen elämiseen jakoi mielipiteitä haastateltavissa. Haastateltavista seitsemän oli sitä mieltä, että alueelle rakentaminen ja siitä aiheutuva melu ja järjestelyt eivät vaikuta asumiseen. Kahdeksan haastateltua sen sijaan koki negatiivisena ns. työmaalla asumisen ja alueen keskeneräisyyden. Vastauksien laatu riippui paljolti siitä, missä haastateltavan asunto sijaitsi. Lähellä uudempia taloja olleet asukkaat kokivat rakentamisen häiritsevämpänä kuin kauempana asuvat. Kaikki haastateltavat olivat tietoisia kaavoituksista ja tulevista rakennusprojekteista jo ostotilanteessa.

19 19 Minä olen vaan niin tyytyväinen tähän asumisalueeseen, että sen kun vaan tulee lisää. Totta kai noiden rakennuttajien toiminta on vaikuttanut siinä mielessä negatiivisesti, että tietysti viihtyisyyteen vaikuttaa, että kokoaika rakennetaan uutta tuos vieressä. Tuntuu vähän siltä, että asuu kokoaika työmaalla. Talojen alakertoihin sijoitettavat liiketilat jakoivat mielipiteitä. Osa vastusti voimakkaasti minkäänlaisien liikkeiden tulemista, kun taas osa suhtautui positiivisesti palveluiden lähenemiseen. Kahvilan tai kaupan perustaminen alueelle olisi neljän haastateltavan mielestä hyvä idea. Mä kaipaisin lähipalveluita tähän. Jos sattuu joku yleistilan aleneminen, niin silloin on hyvä että on lähempänäkin joku palvelu. Kaikki on tässä vieressä, eihän lähempänä tarvii ollakaan. Meiän kanta on kyllä, että ei missään nimessä mitään kioskia tohon alle. Liikenne järjestelyssä katsottiin olevan parannettavaa Karjarannantien ollessa hyvin vilkas erityisesti ruuhka-aikaan. Asuinalueelta poistumisen katsottiin olevan hankalaa etenkin autolla liikkuessa. Myös kevyenliikenteen käyttäjät kokivat Karjarannantien ylittämisen vaarallisena, joskin sanoivat liikennevalojen olevan pienen matkan päässä, joiden kautta tien ylittäminen käy turvallisemmin. Liikennejärjestelyissä on pikkasen parannettavaa. Täs on aika kova liikenne ja tästä ku lähteekin, niin on aika hankalaa ainakin, kun lähtee kaupunkiin päin. Mielelläs menis tosta suojatietä pitkin. Ei siitä kuitenkaan uskalla oikeen mennä, kun autot tulee siihen.

20 Ranta-alue Kuten edellä mainittiin, ranta-alue oli kaikille haastateltaville tärkeä osa Karjarantaa. Ranta-aluetta pidettiin hienona, mutta se oli osan mielestä huonokuntoinen ja sen kehitystä sekä siistimistä kaivattiin. Ranta-alue koettiin huollon ja kehittämisen vähyyden ansiosta pettymyksenä, sen ollessa kuitenkin hienoin osa Karjarantaa. Eräs haastateltava koki, että ranta-alueelle ei ole annettu tarpeeksi sen ansaitsemaa arvoa. Täähän on upee ranta ja tää on tämmönen niinku pihanperä. Säälihän se on, et noin kaunis ranta ollaan päästetty huonoon kuntoon. Toivottavasti se nyt pian saadaan siistin näköseksi. Veneiden nosto- ja laskupaikan sijainti hämmästytti kolmea haastateltavaa. Sijaintia ei nähty järkevänä asuinalueen lomassa, siitä aiheutuvan melun ja liikenteen vuoksi. He toivoivatkin sen siirtoa kehittämisen myötä kauemmas asutuksista. Yksi haastateltavista mainitsi veneiden nosto- ja laskupaikan olevan hyvässä paikassa ja tuovan eloa alueelle. Tosta voidaan sit keskustella, et onko toi keskellä asuinaluetta ihan oikea paikka veneiden laskulle ja nostolle. Olen tyytyväinen, että rannan suunnalta tulee vähän elämää, kun ne ei häiritse. 4.4 Kaavoitus Kaavoituksen luoma ahtaus nousi esille jokaisessa haastattelussa ja sitä pidettiin asuinalueen suurimpana ongelmana. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että talot on rakennettu liian lähekkäin. Paikka on hieno, mutta liian ahdas. Liian ahtaasti rakennettu.

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Asukkaiden näkemyksiä Tammelasta MARKUS LAINE, HELENA LEINO & MINNA SANTAOJA TAY SASUI-HANKE TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA

Asukkaiden näkemyksiä Tammelasta MARKUS LAINE, HELENA LEINO & MINNA SANTAOJA TAY SASUI-HANKE TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA Asukkaiden näkemyksiä Tammelasta MARKUS LAINE, HELENA LEINO & MINNA SANTAOJA TAY SASUI-HANKE TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA 22.10.2015 Aineisto Tutkimusta ja opetusta: Tammela-kurssi hallintotieteiden

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h,k,s, kph,wc x2, 166 m, 597 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tästä kodista huokuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481. t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot