HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA
|
|
- Olivia Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA Tiina Lindholm Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja AMK
2 TIIVISTELMÄ Lindholm, Tiina. Hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssäjaksamiseen ja työkykyyn Helsinki 2002, 73 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali,- terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön yhteydestä työn kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, oliko työntekijöillä riittävästi tietoa sellaisista elämätapoihin liittyvistä keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää Puotilan vanhainkodin työjärjestelyjen suunnittelussa ja henkilökunnan jaksamisen tukemisessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoitujen kysymysten lisäksi kolme avointa kysymystä. Kyselylomake muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimusten (Härmä 2000, Kauppinen- Toropainen 1981) sekä Puotilan vanhainkodin käytössä olevan työvuorojärjestelmän pohjalta. Työntekijöiden kokemuksia vuorotyöstä kartoitettiin työaikojen ergonomian kannalta. Jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden kokemukset luokiteltiin seitsemään osa-alueeseen. Osa-alueita olivat nukkuminen, vireys valveilla ollessa, työssä jaksaminen, työssä viihtyminen, yleinen terveydentila, vapaa-ajan laatu ja sosiaalinen hyvinvointi. Aineisto analysoitiin laskemalla vastauksista frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Puotilan vanhainkodissa työskentelevät vuorotyötä tekevät sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat sekä hoitoapulaiset. Heitä oli kyselyn ajankohtana työsuhteessa yhteensä 71. Kyselyn palautti 47 työntekijää, ja vastausprosentti oli 66%. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa teki kolmivuorotyötä. Henkilökunnan keskuudessa väsymys sekä unihäiriöt olivat yleisiä. Vuorotyön katsottiin haittaavan eniten vireyttä valveilla ollessa, vapaa-ajan laatua sekä sosiaalista hyvinvointia. Vuorojen vaihtuminen koettiin raskaaksi, etenkin ilta- ja aamuvuorojen vaihtelut häiritsivät vuorokausirytmiä ja elimistön sopeutumista. Ilta- ja aamuvuorojen välinen lepoaika koettiin liian lyhyeksi. Unihäiriöiden runsautta voidaan pitää merkkinä henkilökunnan kuormittumisesta. Selvä enemmistö henkilökunnasta arvioi työkykynsä hyväksi, mutta lähes neljännes vastaajista katsoi, että työkyky oli heikentynyt vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Asiasanat: vuorokausirytmi, vuorotyö, työkyky
3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, HELSINKI UNIT Lindholm, Tiina. Shift work, health and the ability to work: Puotila Elderly Home personnel s experiences Spring pages, 3 appendix This thesis deals with experiences of staff about shift work in Puotila Elderly Home. What kind of influence does irregular working hours have on personnel s overall well-being and the ability to work? Are the workers familiar with any methods that can be used to promote adaptation to shift work? This study aims to produce useful information for organizing work schedules in the Puotila Elderly Home and supporting personnel s occupational health and welfare. The empirical study data was collected by structured questionnaire and analyzed by counting the frequencies and percentages. 71 questionnaires were given out to nurses and auxiliary nurses and 47 returned (66%). Most of the personnel work in three shifts, which includes working at night time. There are three night shifts in three week s rotation. Fatigue and problems with sleeping (i.e. insomnia) were common among the workers. Diurnal rhythm was disturbed by the varying working hours. The staff felt that shift work also had negative affect on social relationships and the quality of leisure time. Adaptation to shift work can be promoted in many ways. First of all, the rotation should be planned using ergonomic criteria. Also healthy lifestyle of the shift worker is important. A sufficient amount of sleep, rest and physical exercise, as well as healthy eating habits should be paid attention to. On these subjects many of the workers in Puotila Elderly Home felt they needed more information. In terms of supporting shift working personnel and providing health information, the management and occupational health service play important roles. Keywords: diurnal rhythm, shift work, ability to work
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 8 3 KIRJALLISUUSKATSAUS Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Psyykkinen suorituskyky Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Muut terveyshaitat Vuorotyöhön sopeutuminen Työaikojen ergonomia Vuorotyöntekijän elämäntavat Työkykyä ylläpitävä toiminta Stressinhallinta Liikunta Valo-pimeärytmi Nukkuminen ja unirytmi Ravinto Työterveyshuolto Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta 34 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 37
5 5 TULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Työaikojen ergonomia ja vastaajien kokemukset vuorotyöstä Vuorotyön yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn henkilökunnan kokemana Työntekijöiden omat keinot edistää vuorotyöhön sopeutumista 57 6 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset tuloksista Toimenpide-ehdotukset Luotettavuus Eettinen pohdinta 70 LÄHTEET 71 LIITTEET 74 Liite 1. Tutkimuslupapyyntö 74 Liite 2. Kyselylomake 85 Liite 3. Taulukko 22. Yhteenveto tutkimuksessa käytetyistä taustamuuttujista 80
6 6 1. JOHDANTO Vuorotyötä ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon. Vuorotyön vaikutuksia voidaan tarkastella puhtaasti ihmisen fysiologiselta kannalta; miten yksilön vuorokausirytmi ja biologinen sisäinen rytmitys toimivat sekä mitä fyysisiä vaikutuksia on tämän rytmin häiriintymisellä. Unen ja nukkumisen elintärkeästä merkityksestä ihmiselle tiedetään yhä enemmän. Univajeen haitallisten fyysisten ja psyykkisten vaikutusten ymmärrys on lisääntynyt. Väsymys ja univaje aiheuttavat onnettomuusriskien kohoamista ja työtehon heikkenemistä, joilla puolestaan on merkitystä myös yhteiskunnallisten kustannusten kannalta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 2000.) Työaikajärjestelyt vaikuttavat työssäjaksamiseen ja -viihtymiseen oleellisesti. Sosiaalinen kanssakäyminen, perhe-elämä sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat riippuvaisia työ- ja vapaa-ajan rytmittymisestä. Työn kuormittavuus heijastuu ennen kaikkea työtehtävistä selviytymiseen, mutta stressaava ja kuluttava työ vaikuttavat laajasti ihmisen kokemukseen elämänsä hallinnasta ja terveytensä tilasta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 1985.) Vaihtuvilla työajoilla ja uni-valverytmin siirroilla on terveydellisiä vaikutuksia. Kuopion yliopistossa on tutkittu sairauspoissaoloja eräillä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vuoro- ja päivätyöosastoilla. Yleisimmät sairauspoissaolojen aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hengityselinten taudit. Vuorotyöntekijöiden keskuudessa esiintyi enemmän ihon, verenkierto- ja ruuansulatuselinten sairauksia kuin vertailuryhmässä. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä on kiinnitettävä erityisesti huomiota työvuorojen ergonomiaan ja vuorotyössä oikeisiin elämäntapoihin. (Härmä & Nissinen 1982.) Tutkitun tiedon pohjalta vuorotyöhön sopeutumisen edistämiseksi on luotu
7 7 erilaisia työaikamalleja sekä työterveyshuollon järjestämiseksi käytännönläheisiä ohjeistuksia. Työntekijät voivat lisäksi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja vuorotyöhön sopeutumiseensa. Elintavoilla, kuten nukkumisella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys yleiselle hyvinvoinnille sekä esimerkiksi unihäiriöiden ehkäisemiselle. (Härmä 2000). Viime vuosina tapahtunut teknologinen muutos, talouden globalisoituminen ja lisääntyvä kilpailu ovat lisänneet tehokkuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tämä työelämän kokonaiskehitys on luonut yrityksille myös uusia työaikatarpeita. Hoitoalalla vuorotyön tekeminen on perinteisesti kuulunut työn luonteeseen. Lisääntyvä tutkimustieto on ollut oleellisesti vaikuttamassa työn kehittämiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen jaksamisen tukemisessa. Tutkimustieto on vaikuttanut myös työaikalainsäädäntöön. Mm. työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos sekä ammattijärjestöt ovat olleet avainasemassa suomalaisten tutkimushankkeiden toteuttamisessa sekä työaikajärjestelmien kehittämisessä. Puotilan vanhainkodissa on siirrytty kolmivuorotyöhön tammikuussa Työvuorojärjestelyt ja työssäjaksaminen ovat henkilöstön keskuudessa ajankohtaisia aiheita. Ne ovat myös työnjohdolliselta sekä työsuojelulliselta kannalta keskeisiä henkilökunnan tukemisen teemoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Ennen kolmivuorojärjestelmän käyttöönottoa tekivät yötyötä vain vakituiset yöhoitajat. He valvoivat seitsemän yötä peräkkäin ja valvomisjakson jälkeen oli seitsemän vapaapäivää. Päivätyöntekijät tekivät kahta vuoroa: aamuja iltavuoroa. Vakituinen yötyö aiheuttaa monenlaista haittaa työntekijälle. Sillä on terveydellisiä vaikutuksia, lisäksi se lisää työskentelyn psyykkistä kuormittavuutta. Jatkuva yötyön tekeminen rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä
8 8 ja saattaa heikentää tarkkuutta, taitoa ja keskittymistä vaativia työsuorituksia. (Kauppinen-Toropainen, Vartia-Huomanen, Heiskanen, Hyyppä, Hänninen & Ilmarinen 1981.) Puotilan vanhainkodissa koettiin myös yöhoitajien yksinäinen työskentely ja eristyneisyys muusta työyhteisöstä ongelmalliseksi. Lisäksi vanhainkodin asukkaat ovat yhä huonokuntoisempia, joten ympärivuorokautisen hoidon ja hoitokapasiteetin tarve on kasvanut. Mm. edellä kuvatuista syistä käynnistettiin tammikuussa kolmivuorotyöjärjestelmä ja samalla siirryttiin käytäntöön, jossa vain koulutettu henkilökunta valvoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoitoapulaiset eivät tee yötyötä, vaan kaikki yöhoitajat ovat joko perus- tai lähihoitajia. Sairaanhoitajat tekevät kaksivuorotyötä. Kolmivuorotyöhön siirtyminen ajoittui vanhainkodin peruskorjauksen tilapäismajoitusvaiheeseen. Vanhainkodin peruskorjaustyöt valmistuvat kesällä 2002, ja siihen saakka vanhukset asuvat uudessa laajennusosassa, sekä jo peruskorjatussa entisessä henkilökunnan asuntolassa. Jo aiemmin oli muutettu käytäntö, jossa lääkkeenjako tapahtui yövuoron aikana. Tästä käytännöstä luovuttiin, ja lääkkeenjako muutettiin tapahtuvaksi aamuvuoron aikana osastoittain. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Puotilan vanhainkodin työvuorojärjestelyjen ja vuorotyön yhteyttä kuormittavuuden kokemuksiin ja työhyvinvointiin. Aiheuttavatko vuorojen vaihtelut ja vuorokausirytmin siirrot häiriöitä virkeyteen ja nukkumiseen? Entä onko niillä yhteyttä työkykyyn ja jaksamiseen? Onko työntekijöillä tietoa keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? Jatkossa on tarkoitus kehittää työjärjestelyjä ja
9 9 korjata mahdollisia epäkohtia. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Tarkoituksena on selvittää 1. Hoitajien kokemuksia vuorotyön kuormittavuudesta sekä yhteydestä työkykyyn ja jaksamiseen. 2. Miten työntekijät, esimiehet ja työterveyshuolto voivat helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? 3 KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Ihmisen elintoiminnoille on ominaista tietty säännöllinen jaksollisuus. Näitä ajasta riippuvaisia biologisia ilmenemismuotoja tutkii kronobiologia. Ihmiseen kohdistuvassa kronobiologisessa tutkimuksessa on havaittu useita säännöllisiä jaksoja, joiden pituus voi vaihdella sekunneista vuosiin. Uni-valvetilan yhteydessä vuorokauden mittainen eli sirkadinen rytmi on tärkein. Se määritellään ajanjaksoksi, jonka pituus on 24 +/- 4 tuntia. Suurin osa ihmisen fysiologisista ja psykologisista toiminnoista noudattaa kohtalaisen säännöllistä vuorokausirytmiä. Tutkituimpia näistä ovat ruumiinlämmön, hormonien erityksen, sydämen sykintätaajuuden ja verenpaineen vaihtelut. Vuorokausirytmi on sisäsyntyinen, eli se säilyy myös oloissa, joissa kaikki ulkoiset vihjeet ajan kulusta on poistettu. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 18-21; Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkvist 1992, 579.) Vuorokausirytmiin sisältyy lyhyempi rytmi, joka kestää auringon noususta auringon laskuun tai keinovalon mittaisen päivän (diurnaalinen rytmi). Ilmiössä on kyse siitä, että valo toimii tahdistajana alunperin sisäiselle sirkadiselle rytmille. Näiden kahden rytmin sekoittuminen toisiinsa aiheuttaa vuorotyön ja epäsäännöllisen työajan mukanaan tuomat haitat. Normaalioloissa ihmisen
10 10 elimistö pyrkii sopeutumaan luonnon säännölliseen valo-pimeärytmiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 16-18; Hyyppä & Kronholm 1998, 91.) Koettu virkeys sekä uneliaisuus vaihtelevat selvästi eri vuorokauden aikoina. Virkeyden koetaan olevan korkeimmillaan iltapäivällä ja matalammillaan aamuyöllä. Uneliaisuus puolestaan on suurimmillaan kello 05 aamuyöllä ja matalammillaan aamupäivällä. Vuorokausirytmeissä esiintyy silti jonkin verran yksilöllisiä eroja. (Hyyppä & Kronholm 1998, 89; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Unen merkityksestä on monia teorioita. Adam ja Oswald esittävät (Härmä 1981, 14), että unella on tärkeä merkitys ihmisen elintoimintojen palautumiselle ja latautumiselle seuraavaa päivää varten. Nukuttaessa elimistön hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka edistävät kudosten ja solujen uusiutumista. Unen aikana aivot elpyvät valveen aikaisesta rasituksesta. Toinen unen keskeinen tehtävä liittyy muistitoimintoihin ja oppimiseen. Nukkuessa tapahtuu valveilla vastaanotetun tiedon valikointia ja jäsentämistä. Jatkuva valvominen ja univaje vaikuttavat epäedullisesti aineenvaihduntaan, jolloin stressihormonien eritys lisääntyy ja immunologinen puolustusjärjestelmä häiriintyy. Myös veren glukoositaso voi heittelehtiä. Elimistön fysiologiset muutokset univajeen aikana ovat osittain samanlaisia kuin normaalin vanhenemisen aikana todetut muutokset. (Härmä 2000, 15; Roper, Logan & Tierney 1992, 303.) Psykologisessa mielessä unella on merkitystä mielenterveyden, mielialojen ja henkisen suorituskyvyn kannalta. Unen puutteen psyykkisiä reaktioita ovat mm. mielialan lasku, ärtyisyys, motivaation puute ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Mieliala voi myös vaikuttaa nukkumiseen. Useimmat ihmiset ovat kokeneet innostuksen aiheuttamaa ohimenevää unettomuutta. Mielialaa voidaan pitää jatkumona, jonka toisessa päässä on innostus ja toisessa päässä
11 11 masennus. Masentunut voi maata hereillä tuntikausia onnettomana ja toivottomana asioitaan surren. Tällainen unettomuus voi olla vakavaa jatkuessaan useita viikkoja tai kuukausia. Merkittävin masennukselle ominainen muutos nukkumisessa onkin herääminen aamuyöllä, joka on myös sen tärkein diagnosointiviite. (Härmä 1985, 15; Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Roper ym. 1992, 305.) Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti yleensä 6 ja 9 tunnin välillä. Keskimääräinen nukkumisaika on 7,5 tuntia. Univajeen tunnistaa parhaiten kuuntelemalla omia tuntemuksiaan päivällä. Selkein viesti unen puutteesta on jatkuva väsymyksen tunne ja vaikeus keskittyä. Unen määrä ei ole suoranaisessa yhteydessä unen laatuun. Laadullisilla tekijöillä tarkoitetaan unen rakennetta ja profiilia, sen eri vaiheita. Unen vaiheet ovat tyypillisiä kronobiologisia ilmiöitä. (Kauppinen- Toropainen ym. 1981; Hyyppä & Kronholm 1998.) Ympäristö ja ulkoiset tekijät vaikuttavat ihmisen vuorokausirytmiin; puhutaan tahdistamisesta. Tahdistamisen käsite on avainsanoja tutkittaessa vuorotyön vaikutuksia sirkadisiin rytmeihin. Tahdistajat voivat olla joko sosiaalisia (sosiaaliset kontaktit ja yhteiskunnan toimintamalli), kognitiivisia (tietoisuus kellonajasta) tai havaintoon perustuvia (valon ja pimeän vaihtelut). Sosiaaliset tekijät ovat ihmiselle tärkeimmät vuorokausirytmin tahdistajista. Tahdistaminen johtaa usein jonkinasteiseen sopeutumiseen ulkoiseen elinympäristöön, esimerkiksi vuorotyöhön, mutta samalla häiritsee luonnollisia rytmejä. Myös nukkumis- ja ruokailuajat voivat toimia tahdistajina. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 14; Stenberg & Porkka-Heiskanen 1991.) Biologisten ja sosiaalisten vuorokausirytmien tulisi olla tasapainossa keskenään, kun tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen psykofyysinen hyvinvointi ja toimintakyky. Häiriöt näissä rytmeissä heijastuvat nukkumiseen ja virkeyteen sekä uni-valverytmiin, ja seurauksena voi olla erilaisia kuormittumisoireita. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 26.)
12 Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Fyysinen suorituskyky on yöllä huonompi kuin päivällä. Fyysisen suorituskyvyn vuorokausivaihtelua on tutkittu mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihasvoiman mittauksilla, taito- ja psykomotorisilla suorituksilla sekä tasapainotestien avulla. Tutkimuksissa saadut havainnot merkitsevät sitä, että taitoa, tarkkuutta ja nopeutta vaativat fyysiset suoritukset ovat heikentyneet yöaikaan. Myös fyysisesti raskaassa työssä ihmisen toimintakyky on yöllä heikompi kuin päivällä. Lisäksi fyysinen kuormitus koetaan yöllä raskaammaksi kuin päivällä, ja palautuminen kuormituksesta on yöllä hitaampaa. (Kauppinen- Toropainen ym ) Normaalioloissa ihmisen fysiologiset toiminnot pyrkivät sopusointuun hänen univalvetilarytminsä kanssa. Työskentely epäsäännöllisinä työaikoina häiritsee näiden toimintojen normaalia vuorokausirytmiä. Fysiologisia vuorokausirytmejä voidaan kuitenkin muuttaa ulkoisilla tahdistajilla. Koska ihmisen vuorokausirytmejä tahdistavat tekijät ovat pääasiassa sosiaalisia, ovat ympäristön vallitsevat sosiaaliset piirteet erityisen tärkeitä. Kun ympäristön kaikki ulkoiset tekijät muuttuvat, kuten lennettäessä maapallon toiselle puolelle, on mukautuminen helpompaa. Jos muutokset ovat osittaisia, on niihin sopeutuminen fysiologisesti hitaampaa. Tämä merkitsee, että täydellistä vuorokausirytmin mukautumista vuoro- ja yötyöhön ei käytännössä ehdi juurikaan tapahtua. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Elintoimintojen vuorotyöhön sopeutumisessa puhutaan (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta mukautumisesta. Lyhytaikaista mukautumista tapahtuu yövuorojaksojen aikana, jotka kestävät 4-5 yötä. Tällöinkin merkittävää tahdistumista tapahtuu vain 30-40% kolmivuorotyön
13 13 tekijöistä. Tällöin viivästyneen vuorokausirytmin muuttaminen taas aikaisemmaksi on hidasta. Aamuvuoroihin siirryttäessä rytmin viivästyminen aiheuttaa voimakasta väsymystä aamuvuoron alkutunteina. Pitkäaikaista mukautumista katsotaan tapahtuvan vasta huomattavan, 1-5 vuotta kestävän vuorotyökokemuksen seurauksena. Elintoimintojen mukautuminen näkyy vuorokausirytmin ns. latistumisena. Se tarkoittaa, että elintoiminnon (esim. ruumiinlämmön) korkeimman ja matalimman mitatun arvon välinen ero pienenee. (Härmä 2000, 26.) Vuorokausirytmien vaillinainen mukautuminen sekä rytmien epätahti merkitsevät sitä, että työntekijän valveillaolon ja nukkumisen rytmit eivät täsmää hänen fysiologisten rytmiensä kanssa. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa erilaisiin unihäiriöihin, joidenkin terveysriskien lisääntymiseen sekä koetun hyvinvoinnin heikkenemiseen. (Härmä 1985, 21.) Vuorotyöstä johtuvaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä voidaan yrittää lievittää esimerkiksi valon avulla tahdistamalla. Elintoimintojen mukautumista on voitu koeolosuhteissa edistää kirkasvaloaltistuksella. Yövuoron aikainen kirkas valo edisti työntekijöiden kokemaa hyvinvointia helpottaen väsymystä sekä myöhäisti elintoimintojen vuorokausirytmiä. Kirkasvaloaltistuksen edut ilmenivät vasta kahden yövuoron jälkeen. (Foret, Daurat & Tirilly, 1998; Stenberg & Porkka-Heiskanen, 1991.) Psyykkinen suorituskyky Vuorotyön yhteyttä psyykkiseen stressiin on tutkittu kyselyin ja haastattelututkimuksin. Näiden tutkimusten mukaan vuorotyö lisää psyykkistä kuormittuvuutta ja stressiä. Psyykkistä toimintakykyä on tutkittu myös kokeellisesti, jolloin on mitattu tarkkaavaisuuden, loogisen päättelykyvyn ja silmä-käsikoordinaation heikkenemistä väsymyksen myötä. Psyykkinen kuormittuminen on yhteydessä tavallisimmin unen puutteeseen ja vuorotyöstä
14 14 johtuviin sosiaalisen elämän vaikeuksiin. Vireystila on eräs keskeinen psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Monet henkiset toiminnot noudattavat selkeästi 24 tunnin rytmiä, aivan kuten vireyskin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 64; Härmä 2000, 22.) Väsymys vaikuttaa ihmisen kykyyn vastaanottaa, käsitellä ja tuottaa tietoa. Vireystilan laskiessa opittujen asioiden muistista palauttaminen vaikeutuu. Henkisestä suorituskyvystä tulee vaihtelevaa, se saattaa yhtäkkisesti heikentyä ja parantua taas joksikin aikaa. Väsyneenä on vaikea ylläpitää tarkkaavaisuutta. Tämä johtaa helposti havaintolipsahduksiin, vaikeuteen erottaa merkitykselliset tapahtumat merkityksettömistä sekä yleiseen päättelykyvyn hidastumiseen. Väsymys aiheuttaa myös mielialan laskua, joka näkyy ärtyisyytenä ja yleisenä depressiivisyytenä. (Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 66; Härmä 2000, 23.) Ihmisen kokiessa itsensä uneliaaksi ja väsyneeksi kyky reagoida erilaisiin ärsykkeisiin laskee selvästi, ja on vaikeaa pysytellä hereillä varsinkin yksitoikkoisessa tilanteessa. Tässä tilanteessa torkahduksia sattuukin helposti ihmisen kykenemättä kontrolloimaan tilannetta. Nukahtaminen voi olla niin lyhytkestoinen, että ihminen itse ei edes tiedä nukahtaneensa. Väsymys ja suorituskyvyn aleneminen ovat merkittävä työn laatuun ja työturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Väsyneenä myös riskinottokynnys laskee ja tarkkaavaisuus herpaantuu. Onnettomuus- ja tapaturmariski yövuoron aikana onkin todettu jonkin verran suuremmaksi kuin päivävuorossa. (Härmä, Hakola, Huida, Kandolin, Sallinen 1994, 7; Härmä 2000, 24.) Psyykkisten oireiden yhteys työaikamuotoon on osoittautunut tutkimuksissa selväksi. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) käyttivät psyykkisen hyvinvoinnin mittareina itsetuntoa, ahdistuneisuutta ja ristikkäispaineita. Nämä piirteet kuvaavat sitä, miten työaikamuoto vaikuttaa työntekijän muihin rooleihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuorotyö vaikutti työntekijän ahdistuneisuuteen eniten silloin, kun työajan koettiin rajoittavan mahdollisuutta viettää aikaa
15 perheen ja ystävien kanssa. Myös ristikkäispaineita aiheutui eniten silloin, kun sosiaalinen elämä häiriintyi työajan takia. 15 Työaika on yhteydessä myös työn koettuun henkiseen rasittavuuteen. Vuorotyössä henkinen kuormittavuus koetaan suuremmaksi kuin säännöllisessä päivätyössä. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) tutkivat henkistä rasittavuutta kysymyksillä, jotka liittyivät haluttomuuteen mennä työhön, rauhattomuuteen sekä henkiseen väsymykseen ja vaikeuteen rentoutua työpäivän jälkeen. Vuorotyössä ilmenee enemmän psyykkisen stressin oireita kuten väsymystä, ärtyisyyttä, hermostuneisuutta, masentuneisuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja eristyneisyyden tunnetta. Oireita esiintyy noin puolella vuorotyön tekijöistä - eniten niillä, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Kun työn kuormitus ja paineet ylittävät työntekijän voimavarat, hänen hyvinvointinsa vaarantuu. Ihmisen tapa kokea ja kohdata stressi on yksilöllinen, siihen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, itseluottamus ja asenteet. Stressi voi merkitä haastetta, mutta myös uhkaa. Hyvinvoinnin säilymistä ja ratkaisun löytymistä edistävät myönteinen asenne tulevaisuuteen, aiemmat onnistumisen kokemukset ja usko omaan selviytymiseen. Työn stressaavuus on työaikamuodon lisäksi yhteydessä työyhteisön ilmapiiriin ja työn kiireisyyteen sekä työn laatuun. Työyhteisön toimivuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön vaikuttavat työtyytyväisyyttä lisäävästi. (Härmä 2000, 33.)
16 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyön sosiaalisissa vaikutuksissa on kysymys työaikojen yhteensopimattomuudesta ympäristön päivä- ja viikkorytmin kanssa. Näitä tekijöitä on tutkittu vähemmän kuin terveydellisiä vaikutuksia. Kuitenkin sosiaalisen tilanteen vaikeutuminen on eräs niistä stressitekijöistä, joilla on vaikutusta työntekijän yleiseen terveydentilaan. Vuorotyö estää työntekijää osallistumasta aikaan sidottuihin vapaa-ajan viettomuotoihin ja rajoittaa mahdollisuuksia esimerkiksi harrastuksiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Epäsäännölliset työajat eivät vaikeuta ainoastaan yksilön omaa elämänrytmiä, vaan säätelevät myös hänen perheensä elämää ja sen vuorovaikutussuhteita. Vuorotyön vaikutukset riippuvat työntekijän perhetilanteesta, ja perheen mahdollisuuksista sopeuttaa elämäänsä vuorotyötä tekevän jäsenensä elämänrytmiin. Perheeseen kohdistuvista vaikutuksista voidaan erottaa toisaalta sen vaikutukset perhe-elämään (esim. vapaa-ajan kotikeskeisyys ja kotitöiden jakaminen) ja toisaalta perheen sisäisiin suhteisiin. Vuorotyön koetaan haittaavan perhe-elämää, perheen kiinteyttä ja perheenjäsenten yhdessäolomahdollisuuksia. Keskinäinen kanssakäyminen vaikeutuu paitsi yhteisen ajan vähyyden vuoksi, myös epäsäännöllisyyden aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Koska uni on vuorotyöläiselle tärkeää, on myös perheenjäsenten huomioitava tämä, ja varottava häiritsemästä nukkuvaa yövuorolaista. Yhteinen aika kasaantuu harvoihin ajankohtiin. Usein joudutaan luopumaan iltojen, viikonloppujen ja juhlapyhien yhteisestä vietosta, jotka ovat etenkin lapsiperheissä arvokasta yhdessäolon aikaa. Lastenhoitojärjestelyt tuottavat etenkin yksinhuoltajille vaikeuksia. (Härmä 2000, 30. Työterveyslaitos 1997.) Vaikka perhe voikin jonkin verran sopeuttaa elämäntapaansa vuorotyöläisen rytmiin, laajempi sosiaalinen yhteisö ei voi tehdä sitä. Ystävien ja sukulaisten
17 17 tapaaminen voikin hankaloitua vielä enemmän kuin perhe-elämä. Ystäviä tavataan normaalina vapaa-aikana, iltaisin ja erityisesti viikonloppuisin, siksi vuorotyöläiset kokevatkin työaikojensa haittaavan yhteydenpitomahdollisuuksia. Myös ystävien voi olla vaikeaa muistaa vuorotyöläisen työaikoja, ja yhteydenotot vaikeutuvat. Etenkin perheettömien sosiaalisille suhteille tällä on merkitystä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 88.) Kauppinen-Toropainen ym. (1981) esittävät, että vuorotyöntekijän vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat enemmän kotipiiriin kuin säännöllisen päivätyöntekijän. Tämän seikan luonnollinen selitys on, että kotiin liittyvät harrastukset ja askareet ovat ajallisesti joustavia ja sopivia arkivapaapäivien toiminnoiksi. Säännöllisyyttä vaativat harrastukset kuten säännöllinen liikunta, opiskelu ja järjestötoiminta sekä säännöllinen tiedotusvälineiden seuraaminen vaikeutuvat. Toisaalta arkivapaat helpottavat myös joitakin harrastuksia, sekä omien asioiden hoitamista, kuten pankissa, virastoissa ja lääkärissä käyntejä. Arkivapaita pidetäänkin vuorotyön yhtenä suurimmista eduista. Härmän mukaan (2000, 31) sosiaalisen elämän hankaloituminen ei kuitenkaan välttämättä merkitse eristymistä muista ihmisistä tai yksinäisyyden kokemista. Vuorotyötä tekevistä miehistä ja naisista vain 1-2% on hyvin usein itsensä yksinäiseksi tuntevia. Melko usein yksinäisyyttä tuntee 10-20%. Luvut ovat samanlaisia päivätyötä tekevillä. Lastenhoito ja kotityöt rajoittavat etenkin naisten mahdollisuutta riittävään nukkumiseen ja vapaa-aikaan. Tämän takia naisten on katsottu olevan enemmän alttiita yötyön rasittavuudelle. Sukupuolten tai perhemuotojen välillä ei kuitenkaan sinänsä ole eroa vuorotyön sosiaalisten tai terveydellisten haittojen kokemukseen. Niitä enemmän sopeutumista ja tyytyväisyyttä säätelevät osallistumisen mahdollisuus työaikojen suunnitteluun, työaikajärjestelyt, työn laatu ja käytetyt stressinhallintakeinot. (Härmä ym Härmä 2000, 31.) Myös työntekijän elämäntilanne, hänen yksilölliset ominaisuutensa sekä ympäröivä yhteisö ovat merkittäviä vuorotyön sosiaalisten vaikutusten kannalta. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, minkälaisiksi yhteisön tarjoamat
18 18 vapaa-ajanviettomahdollisuudet muodostuvat, sekä siihen, minkälaisia ajankäyttöä koskevat normit yleisesti ovat. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, miten poikkeava vuorotyön tekijä kokee työaikojensa suhteen olevansa. Mielekkäät ja virkistävät vapaa-ajanviettomahdollisuudet edistävät vuorotyön mahdollistaman vapaan hyväksikäyttöä. (Kauppinen-Toropainen 1981, ) 3.3 Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Vuorotyöhön liittyvistä terveyshaitoista unen häiriöt ovat merkittävimpiä. Vaikka unettomuus, päiväaikainen väsymys ja nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä koko yhteiskunnassa, on niiden yhteys työaikamuotoon selkeä. Unihäiriöitä on etenkin kolmivuorotyön tekijöillä, sekä pitkiä yhtämittaisia työvuoroja tekevillä. Epäsäännöllinen työaika voi johtaa univajeeseen, koska tällöin nukutaan usein määrällisesti liian vähän. Elämänrytmin epäsäännöllisyys saattaa olla syynä myös huonoihin nukkumistottumuksiin eli unihygieniaan. Lähellä nukkumaanmenoa tehdään esimerkiksi yli-, koti,- tai etätöitä, jotka vaikeuttavat rauhoittumista ja rentoutumista. Psyykkinen stressi ja ahdistuneisuus vaikeuttavat osaltaan rauhallista uneen vaipumista. (Härmä 2000, 19.) Unihäiriöt voivat ilmetä unettomuutena, nukahtamisen vaikeutena ja katkonaisena unena. Ne vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn vireystilan heikkenemisen kautta. Kolmivuorotyötä tekevillä n. 30%:lla on usein vaikeuksia nukahtaa. 70%:lla uni on päivällä katkonaista ja noin 50% kokee itsensä herättyään huonosti levänneeksi tai unen laadun huonoksi. Unihäiriöt ovat yleisempiä myös epäsäännöllisessä kaksivuorotyössä, säännölliseen päi-
19 19 vätyöhön verrattuna. Vuorotyön aiheuttama unettomuus johtuu pääasiassa unen väärästä ajoittumisesta elimistön vuorokausirytmiin nähden. Päivällä vireystaso ja elimistön aineenvaihdunta ovat korkeimmillaan, aamuyöllä puolestaan alhaisimmillaan. Yötyötä tekevistä lähes kaikki tuntevat väsymystä yövuorojen aikana. Väsymystä lisää sekin, että yövuorossa valveillaoloaika on tavallisesti venynyt jopa tuntiin. Vireystaso ja suorituskyky lisäksi noudattavat vuorokausirytmiä; koeolosuhteissa jopa useita vuorokausia kestäneen unen puutteen jälkeen väsymyksestä huolimatta vireystaso nousee hieman päiväaikaan. (Härmä 2000; Åkerstedt 1998.) Merkittävin tekijä unen pituudelle on kehon sisäisen lämpötilan noudattama rytmi. Nukahtaminen on helpointa kun ruumiinlämpö on alhaisimmillaan. Ruumiinlämmön kohoaminen päiväaikaan heikentää unen laatua ja pituutta. Samoin vaikuttaa myös muu elintoimintojen vilkastuminen. Päivällä nukkumista häiritsevät lisäksi melu, valoisuus ja muut ympäristö- ja perhetekijät. Vuorotyöntekijät kokevat, ettei päivällä nukuttu uni ole yhtä virkistävää kuin yöuni. (Kauppinen-Toropainen Härmä 2000, 26.) Aikaisin alkavien aamuvuorojen yhteydessä väsymys on niinikään tavallista. Herääminen merkitsee usein lyhyttä yöunta, koska on herättävä aikaisin, ja nukkumaanmenoa on vaikeaa siirtää varhaisemmaksi. Tämä johtuu osittain sosiaalisista tekijöistä, mutta myös vireystason vuorokausirytmillä on vaikutusta. Monet vuorotyöntekijät ottavatkin lyhyet päiväunet aamuvuoron jälkeen. Tämä voi kuitenkin haitata illalla nukahtamista. (Åkerstedt 1998.) Jatkuvassa yötyössä ei ilmene psykofysiologisia haittavaikutuksia samassa määrin kuin kiertävässä vuorojärjestelmässä. Unen määrä esimerkiksi on yleensä hieman suurempi yötyöntekijöillä. Jatkuvassa yötyössä tapahtuu elimistön fysiologisten rytmien pitkäaikaista sopeutumista. Tämä mukautuminen voi kuitenkin häiriintyä helposti. Jatkuvaa yötyötä tekevillä tulisikin olla hyvin säännölliset elämäntavat sekä nukkumis- ja ruokailuajat. Haittavaikutuksena yötyössä on sosiaalisen elämän kaventuminen. Yhteydenpito läheisiin ihmisiin
20 20 voi vaikeutua, mikä johtaa ääritapauksissa sosiaaliseen eristäytymiseen. Kolmivuorotyön ja säännöllisen yötyön vertaaminen keskenään on hankalaa, koska työt eivät useinkaan ole vertailukelpoisia. Jatkuvaan yötyöhön valikoituu usein ihmisiä, joiden keskimääräiset edellytykset sopeutua yövuororytmiin ovat paremmat kuin kolmivuorotyötä tekevillä ihmisillä. Toisaalta näennäinen halukkuus yötyöhön voi johtua myös taloudellisista syistä tai heikoista työllisyysnäkymistä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 45; Åkerstedt 1998, 19; Härmä 2000, ) Härmän tutkimuksen (1985) mukaan kolmivuorotyötä tekevät nukkuvat vähemmän kuin säännöllistä työtä tekevät. Päivätyöläiset nukkuivat keskimäärin 7,4 tuntia ja kolmivuorotyöläiset 6,2 tuntia vuorokaudessa. Yleistä väsymystä ja voimattomuutta esiintyi niinikään vuorotyössä selkeästi enemmän kuin päivätyössä. Eniten väsymystä kolmivuorotyössä esiintyi yövuorojen yhteydessä Muut terveyshaitat Vuorotyötä tekevillä on enemmän ruoansulatuselimistön oireita ja sairauksia kuin säännöllistä työtä tekevillä. Erilaiset toiminnalliset vatsavaivat, kuten kivut ja närästys ovat tyypillisiä stressioireita, jotka voivat ilmetä kuormittavien elämän- tai työtilanteiden yhteydessä. Ruoansulatuselimistön toiminta noudattaa säännöllistä vuorokausirytmiä. Yöllä suolenseinämän sileän lihaksiston toiminta hidastuu, ruoansulatusentsyymien erittyminen suoleen vähenee ja ruoan imeytyminen vaikeutuu. Yöllä työskentelevä joutuu syömään aikana, jolloin suoliston toiminta on tavallista heikompaa. (Härmä 2000, 33-34; Härmä 1985, ) Epäsäännöllinen työ on myös sepelvaltimotaudin riskitekijä. Vuorotyö lisää sairastumisriskiä n. 40%:lla. Sairastumisen lisääntynyt riski ei johdu suoraan sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä, kuten korkeasta kolesterolista,
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTyöaikoihin liittyvät kuormitustekijät *
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotJAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ
JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotKuormituksen ehkäisy työajoilla
Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotStressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?
Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva
LisätiedotHYVINVOINTIA VUOROTYÖHÖN
HYVINVOINTIA VUOROTYÖHÖN Kirjoittajat tutkimusprofessori Mikko Härmä vanhempi tutkija Irja Kandolin vanhempi tutkija Mikael Sallinen johtaja Jaana Laitinen vanhempi asiantuntija Tarja Hakola Yhteystiedot
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöajat ja monialtistuminen
Työajat ja monialtistuminen Annina Ropponen Vanhempi tutkija, TtT, dosentti Pitkät työajat ja hyvinvointi entäs työympäristö? Annina Ropponen, vanhempi tutkija Työajoissa on Suomessa vaihtelua enemmän
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotCase Insinööri. Hyvinvointianalyysi
Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
Lisätiedot2016 Case. Hyvinvointianalyysi
2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä Sampsa Puttonen, Psyk.t. vanhempi tutkija 6.6.2019 Työ, palautuminen ja terveys Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotVanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?
Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotHyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotFirstbeatin Hyvinvointianalyysi
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotMinun työhyvinvointini
Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotTyöaikaergonomia - tutkimuksissa
Työaikaergonomia - tutkimuksissa Mikko Härmä, tutkimusprofessori Työajat, uni ja ikääntyminen Työterveyslaitos 13.4.2018 Työterveyslaitos www.ttl.fi 1 Työaikojen kehittäminen kunta-alalla T Y Ö T E R V
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
Lisätiedot6. vuorotyöntekijöiden elämäntapaneuvonta
6. vuorotyöntekijöiden elämäntapaneuvonta mikko härmä irja kandolin mikael sallinen jaana laitinen työvuorosuunnittelun lisäksi vuorotyön haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää vuorotyöntekijöiden omilla
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMITEN MENEE? (OIKEASTI)
MITEN MENEE? (OIKEASTI) Niina Karstunen Hyvinvointiasiantuntija, LitM FIRSTBEAT ON SUORITUSKYVYN JA HYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄ Huippu-urheilu Yli 800 huippujoukkuetta käyttää Firstbeatia voittaakseen maailman
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski
Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotTyöntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä
Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotYrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä
TYÖTERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Yrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä Valitse jokaisesta kysymyksestä sinulle parhaiten sopiva/sopivat vaihtoehdot.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
Lisätiedot- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -
- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAsfalttialan yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen
1 Asfalttialan yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen LOPPURAPORTTI Tarja Hakola Työterveyslaitos 2018 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 Mitä yötyö on ja mitä haittaa se voi aiheuttaa?...
LisätiedotIhmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.
Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12
LisätiedotSuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotFirstbeat-hyvinvointianalyysi Keittiötyöntekijät Mikkeli ja Pieksämäki
Firstbeat-hyvinvointianalyysi Keittiötyöntekijät Mikkeli ja Pieksämäki Marja-Liisa Laitinen TKI-asiantuntija Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hanke TYÖHYVINVOINTI JA ERGONOMIA Käytetyt arviointimenetelmät
Lisätiedot2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi
2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS
HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä
LisätiedotHYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ
VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
Lisätiedot