HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA"

Transkriptio

1 HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA Tiina Lindholm Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Lindholm, Tiina. Hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssäjaksamiseen ja työkykyyn Helsinki 2002, 73 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali,- terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön yhteydestä työn kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, oliko työntekijöillä riittävästi tietoa sellaisista elämätapoihin liittyvistä keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää Puotilan vanhainkodin työjärjestelyjen suunnittelussa ja henkilökunnan jaksamisen tukemisessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoitujen kysymysten lisäksi kolme avointa kysymystä. Kyselylomake muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimusten (Härmä 2000, Kauppinen- Toropainen 1981) sekä Puotilan vanhainkodin käytössä olevan työvuorojärjestelmän pohjalta. Työntekijöiden kokemuksia vuorotyöstä kartoitettiin työaikojen ergonomian kannalta. Jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden kokemukset luokiteltiin seitsemään osa-alueeseen. Osa-alueita olivat nukkuminen, vireys valveilla ollessa, työssä jaksaminen, työssä viihtyminen, yleinen terveydentila, vapaa-ajan laatu ja sosiaalinen hyvinvointi. Aineisto analysoitiin laskemalla vastauksista frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Puotilan vanhainkodissa työskentelevät vuorotyötä tekevät sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat sekä hoitoapulaiset. Heitä oli kyselyn ajankohtana työsuhteessa yhteensä 71. Kyselyn palautti 47 työntekijää, ja vastausprosentti oli 66%. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa teki kolmivuorotyötä. Henkilökunnan keskuudessa väsymys sekä unihäiriöt olivat yleisiä. Vuorotyön katsottiin haittaavan eniten vireyttä valveilla ollessa, vapaa-ajan laatua sekä sosiaalista hyvinvointia. Vuorojen vaihtuminen koettiin raskaaksi, etenkin ilta- ja aamuvuorojen vaihtelut häiritsivät vuorokausirytmiä ja elimistön sopeutumista. Ilta- ja aamuvuorojen välinen lepoaika koettiin liian lyhyeksi. Unihäiriöiden runsautta voidaan pitää merkkinä henkilökunnan kuormittumisesta. Selvä enemmistö henkilökunnasta arvioi työkykynsä hyväksi, mutta lähes neljännes vastaajista katsoi, että työkyky oli heikentynyt vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Asiasanat: vuorokausirytmi, vuorotyö, työkyky

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, HELSINKI UNIT Lindholm, Tiina. Shift work, health and the ability to work: Puotila Elderly Home personnel s experiences Spring pages, 3 appendix This thesis deals with experiences of staff about shift work in Puotila Elderly Home. What kind of influence does irregular working hours have on personnel s overall well-being and the ability to work? Are the workers familiar with any methods that can be used to promote adaptation to shift work? This study aims to produce useful information for organizing work schedules in the Puotila Elderly Home and supporting personnel s occupational health and welfare. The empirical study data was collected by structured questionnaire and analyzed by counting the frequencies and percentages. 71 questionnaires were given out to nurses and auxiliary nurses and 47 returned (66%). Most of the personnel work in three shifts, which includes working at night time. There are three night shifts in three week s rotation. Fatigue and problems with sleeping (i.e. insomnia) were common among the workers. Diurnal rhythm was disturbed by the varying working hours. The staff felt that shift work also had negative affect on social relationships and the quality of leisure time. Adaptation to shift work can be promoted in many ways. First of all, the rotation should be planned using ergonomic criteria. Also healthy lifestyle of the shift worker is important. A sufficient amount of sleep, rest and physical exercise, as well as healthy eating habits should be paid attention to. On these subjects many of the workers in Puotila Elderly Home felt they needed more information. In terms of supporting shift working personnel and providing health information, the management and occupational health service play important roles. Keywords: diurnal rhythm, shift work, ability to work

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 8 3 KIRJALLISUUSKATSAUS Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Psyykkinen suorituskyky Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Muut terveyshaitat Vuorotyöhön sopeutuminen Työaikojen ergonomia Vuorotyöntekijän elämäntavat Työkykyä ylläpitävä toiminta Stressinhallinta Liikunta Valo-pimeärytmi Nukkuminen ja unirytmi Ravinto Työterveyshuolto Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta 34 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 37

5 5 TULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Työaikojen ergonomia ja vastaajien kokemukset vuorotyöstä Vuorotyön yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn henkilökunnan kokemana Työntekijöiden omat keinot edistää vuorotyöhön sopeutumista 57 6 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset tuloksista Toimenpide-ehdotukset Luotettavuus Eettinen pohdinta 70 LÄHTEET 71 LIITTEET 74 Liite 1. Tutkimuslupapyyntö 74 Liite 2. Kyselylomake 85 Liite 3. Taulukko 22. Yhteenveto tutkimuksessa käytetyistä taustamuuttujista 80

6 6 1. JOHDANTO Vuorotyötä ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon. Vuorotyön vaikutuksia voidaan tarkastella puhtaasti ihmisen fysiologiselta kannalta; miten yksilön vuorokausirytmi ja biologinen sisäinen rytmitys toimivat sekä mitä fyysisiä vaikutuksia on tämän rytmin häiriintymisellä. Unen ja nukkumisen elintärkeästä merkityksestä ihmiselle tiedetään yhä enemmän. Univajeen haitallisten fyysisten ja psyykkisten vaikutusten ymmärrys on lisääntynyt. Väsymys ja univaje aiheuttavat onnettomuusriskien kohoamista ja työtehon heikkenemistä, joilla puolestaan on merkitystä myös yhteiskunnallisten kustannusten kannalta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 2000.) Työaikajärjestelyt vaikuttavat työssäjaksamiseen ja -viihtymiseen oleellisesti. Sosiaalinen kanssakäyminen, perhe-elämä sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat riippuvaisia työ- ja vapaa-ajan rytmittymisestä. Työn kuormittavuus heijastuu ennen kaikkea työtehtävistä selviytymiseen, mutta stressaava ja kuluttava työ vaikuttavat laajasti ihmisen kokemukseen elämänsä hallinnasta ja terveytensä tilasta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 1985.) Vaihtuvilla työajoilla ja uni-valverytmin siirroilla on terveydellisiä vaikutuksia. Kuopion yliopistossa on tutkittu sairauspoissaoloja eräillä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vuoro- ja päivätyöosastoilla. Yleisimmät sairauspoissaolojen aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hengityselinten taudit. Vuorotyöntekijöiden keskuudessa esiintyi enemmän ihon, verenkierto- ja ruuansulatuselinten sairauksia kuin vertailuryhmässä. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä on kiinnitettävä erityisesti huomiota työvuorojen ergonomiaan ja vuorotyössä oikeisiin elämäntapoihin. (Härmä & Nissinen 1982.) Tutkitun tiedon pohjalta vuorotyöhön sopeutumisen edistämiseksi on luotu

7 7 erilaisia työaikamalleja sekä työterveyshuollon järjestämiseksi käytännönläheisiä ohjeistuksia. Työntekijät voivat lisäksi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja vuorotyöhön sopeutumiseensa. Elintavoilla, kuten nukkumisella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys yleiselle hyvinvoinnille sekä esimerkiksi unihäiriöiden ehkäisemiselle. (Härmä 2000). Viime vuosina tapahtunut teknologinen muutos, talouden globalisoituminen ja lisääntyvä kilpailu ovat lisänneet tehokkuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tämä työelämän kokonaiskehitys on luonut yrityksille myös uusia työaikatarpeita. Hoitoalalla vuorotyön tekeminen on perinteisesti kuulunut työn luonteeseen. Lisääntyvä tutkimustieto on ollut oleellisesti vaikuttamassa työn kehittämiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen jaksamisen tukemisessa. Tutkimustieto on vaikuttanut myös työaikalainsäädäntöön. Mm. työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos sekä ammattijärjestöt ovat olleet avainasemassa suomalaisten tutkimushankkeiden toteuttamisessa sekä työaikajärjestelmien kehittämisessä. Puotilan vanhainkodissa on siirrytty kolmivuorotyöhön tammikuussa Työvuorojärjestelyt ja työssäjaksaminen ovat henkilöstön keskuudessa ajankohtaisia aiheita. Ne ovat myös työnjohdolliselta sekä työsuojelulliselta kannalta keskeisiä henkilökunnan tukemisen teemoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Ennen kolmivuorojärjestelmän käyttöönottoa tekivät yötyötä vain vakituiset yöhoitajat. He valvoivat seitsemän yötä peräkkäin ja valvomisjakson jälkeen oli seitsemän vapaapäivää. Päivätyöntekijät tekivät kahta vuoroa: aamuja iltavuoroa. Vakituinen yötyö aiheuttaa monenlaista haittaa työntekijälle. Sillä on terveydellisiä vaikutuksia, lisäksi se lisää työskentelyn psyykkistä kuormittavuutta. Jatkuva yötyön tekeminen rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä

8 8 ja saattaa heikentää tarkkuutta, taitoa ja keskittymistä vaativia työsuorituksia. (Kauppinen-Toropainen, Vartia-Huomanen, Heiskanen, Hyyppä, Hänninen & Ilmarinen 1981.) Puotilan vanhainkodissa koettiin myös yöhoitajien yksinäinen työskentely ja eristyneisyys muusta työyhteisöstä ongelmalliseksi. Lisäksi vanhainkodin asukkaat ovat yhä huonokuntoisempia, joten ympärivuorokautisen hoidon ja hoitokapasiteetin tarve on kasvanut. Mm. edellä kuvatuista syistä käynnistettiin tammikuussa kolmivuorotyöjärjestelmä ja samalla siirryttiin käytäntöön, jossa vain koulutettu henkilökunta valvoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoitoapulaiset eivät tee yötyötä, vaan kaikki yöhoitajat ovat joko perus- tai lähihoitajia. Sairaanhoitajat tekevät kaksivuorotyötä. Kolmivuorotyöhön siirtyminen ajoittui vanhainkodin peruskorjauksen tilapäismajoitusvaiheeseen. Vanhainkodin peruskorjaustyöt valmistuvat kesällä 2002, ja siihen saakka vanhukset asuvat uudessa laajennusosassa, sekä jo peruskorjatussa entisessä henkilökunnan asuntolassa. Jo aiemmin oli muutettu käytäntö, jossa lääkkeenjako tapahtui yövuoron aikana. Tästä käytännöstä luovuttiin, ja lääkkeenjako muutettiin tapahtuvaksi aamuvuoron aikana osastoittain. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Puotilan vanhainkodin työvuorojärjestelyjen ja vuorotyön yhteyttä kuormittavuuden kokemuksiin ja työhyvinvointiin. Aiheuttavatko vuorojen vaihtelut ja vuorokausirytmin siirrot häiriöitä virkeyteen ja nukkumiseen? Entä onko niillä yhteyttä työkykyyn ja jaksamiseen? Onko työntekijöillä tietoa keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? Jatkossa on tarkoitus kehittää työjärjestelyjä ja

9 9 korjata mahdollisia epäkohtia. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Tarkoituksena on selvittää 1. Hoitajien kokemuksia vuorotyön kuormittavuudesta sekä yhteydestä työkykyyn ja jaksamiseen. 2. Miten työntekijät, esimiehet ja työterveyshuolto voivat helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? 3 KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Ihmisen elintoiminnoille on ominaista tietty säännöllinen jaksollisuus. Näitä ajasta riippuvaisia biologisia ilmenemismuotoja tutkii kronobiologia. Ihmiseen kohdistuvassa kronobiologisessa tutkimuksessa on havaittu useita säännöllisiä jaksoja, joiden pituus voi vaihdella sekunneista vuosiin. Uni-valvetilan yhteydessä vuorokauden mittainen eli sirkadinen rytmi on tärkein. Se määritellään ajanjaksoksi, jonka pituus on 24 +/- 4 tuntia. Suurin osa ihmisen fysiologisista ja psykologisista toiminnoista noudattaa kohtalaisen säännöllistä vuorokausirytmiä. Tutkituimpia näistä ovat ruumiinlämmön, hormonien erityksen, sydämen sykintätaajuuden ja verenpaineen vaihtelut. Vuorokausirytmi on sisäsyntyinen, eli se säilyy myös oloissa, joissa kaikki ulkoiset vihjeet ajan kulusta on poistettu. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 18-21; Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkvist 1992, 579.) Vuorokausirytmiin sisältyy lyhyempi rytmi, joka kestää auringon noususta auringon laskuun tai keinovalon mittaisen päivän (diurnaalinen rytmi). Ilmiössä on kyse siitä, että valo toimii tahdistajana alunperin sisäiselle sirkadiselle rytmille. Näiden kahden rytmin sekoittuminen toisiinsa aiheuttaa vuorotyön ja epäsäännöllisen työajan mukanaan tuomat haitat. Normaalioloissa ihmisen

10 10 elimistö pyrkii sopeutumaan luonnon säännölliseen valo-pimeärytmiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 16-18; Hyyppä & Kronholm 1998, 91.) Koettu virkeys sekä uneliaisuus vaihtelevat selvästi eri vuorokauden aikoina. Virkeyden koetaan olevan korkeimmillaan iltapäivällä ja matalammillaan aamuyöllä. Uneliaisuus puolestaan on suurimmillaan kello 05 aamuyöllä ja matalammillaan aamupäivällä. Vuorokausirytmeissä esiintyy silti jonkin verran yksilöllisiä eroja. (Hyyppä & Kronholm 1998, 89; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Unen merkityksestä on monia teorioita. Adam ja Oswald esittävät (Härmä 1981, 14), että unella on tärkeä merkitys ihmisen elintoimintojen palautumiselle ja latautumiselle seuraavaa päivää varten. Nukuttaessa elimistön hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka edistävät kudosten ja solujen uusiutumista. Unen aikana aivot elpyvät valveen aikaisesta rasituksesta. Toinen unen keskeinen tehtävä liittyy muistitoimintoihin ja oppimiseen. Nukkuessa tapahtuu valveilla vastaanotetun tiedon valikointia ja jäsentämistä. Jatkuva valvominen ja univaje vaikuttavat epäedullisesti aineenvaihduntaan, jolloin stressihormonien eritys lisääntyy ja immunologinen puolustusjärjestelmä häiriintyy. Myös veren glukoositaso voi heittelehtiä. Elimistön fysiologiset muutokset univajeen aikana ovat osittain samanlaisia kuin normaalin vanhenemisen aikana todetut muutokset. (Härmä 2000, 15; Roper, Logan & Tierney 1992, 303.) Psykologisessa mielessä unella on merkitystä mielenterveyden, mielialojen ja henkisen suorituskyvyn kannalta. Unen puutteen psyykkisiä reaktioita ovat mm. mielialan lasku, ärtyisyys, motivaation puute ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Mieliala voi myös vaikuttaa nukkumiseen. Useimmat ihmiset ovat kokeneet innostuksen aiheuttamaa ohimenevää unettomuutta. Mielialaa voidaan pitää jatkumona, jonka toisessa päässä on innostus ja toisessa päässä

11 11 masennus. Masentunut voi maata hereillä tuntikausia onnettomana ja toivottomana asioitaan surren. Tällainen unettomuus voi olla vakavaa jatkuessaan useita viikkoja tai kuukausia. Merkittävin masennukselle ominainen muutos nukkumisessa onkin herääminen aamuyöllä, joka on myös sen tärkein diagnosointiviite. (Härmä 1985, 15; Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Roper ym. 1992, 305.) Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti yleensä 6 ja 9 tunnin välillä. Keskimääräinen nukkumisaika on 7,5 tuntia. Univajeen tunnistaa parhaiten kuuntelemalla omia tuntemuksiaan päivällä. Selkein viesti unen puutteesta on jatkuva väsymyksen tunne ja vaikeus keskittyä. Unen määrä ei ole suoranaisessa yhteydessä unen laatuun. Laadullisilla tekijöillä tarkoitetaan unen rakennetta ja profiilia, sen eri vaiheita. Unen vaiheet ovat tyypillisiä kronobiologisia ilmiöitä. (Kauppinen- Toropainen ym. 1981; Hyyppä & Kronholm 1998.) Ympäristö ja ulkoiset tekijät vaikuttavat ihmisen vuorokausirytmiin; puhutaan tahdistamisesta. Tahdistamisen käsite on avainsanoja tutkittaessa vuorotyön vaikutuksia sirkadisiin rytmeihin. Tahdistajat voivat olla joko sosiaalisia (sosiaaliset kontaktit ja yhteiskunnan toimintamalli), kognitiivisia (tietoisuus kellonajasta) tai havaintoon perustuvia (valon ja pimeän vaihtelut). Sosiaaliset tekijät ovat ihmiselle tärkeimmät vuorokausirytmin tahdistajista. Tahdistaminen johtaa usein jonkinasteiseen sopeutumiseen ulkoiseen elinympäristöön, esimerkiksi vuorotyöhön, mutta samalla häiritsee luonnollisia rytmejä. Myös nukkumis- ja ruokailuajat voivat toimia tahdistajina. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 14; Stenberg & Porkka-Heiskanen 1991.) Biologisten ja sosiaalisten vuorokausirytmien tulisi olla tasapainossa keskenään, kun tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen psykofyysinen hyvinvointi ja toimintakyky. Häiriöt näissä rytmeissä heijastuvat nukkumiseen ja virkeyteen sekä uni-valverytmiin, ja seurauksena voi olla erilaisia kuormittumisoireita. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 26.)

12 Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Fyysinen suorituskyky on yöllä huonompi kuin päivällä. Fyysisen suorituskyvyn vuorokausivaihtelua on tutkittu mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihasvoiman mittauksilla, taito- ja psykomotorisilla suorituksilla sekä tasapainotestien avulla. Tutkimuksissa saadut havainnot merkitsevät sitä, että taitoa, tarkkuutta ja nopeutta vaativat fyysiset suoritukset ovat heikentyneet yöaikaan. Myös fyysisesti raskaassa työssä ihmisen toimintakyky on yöllä heikompi kuin päivällä. Lisäksi fyysinen kuormitus koetaan yöllä raskaammaksi kuin päivällä, ja palautuminen kuormituksesta on yöllä hitaampaa. (Kauppinen- Toropainen ym ) Normaalioloissa ihmisen fysiologiset toiminnot pyrkivät sopusointuun hänen univalvetilarytminsä kanssa. Työskentely epäsäännöllisinä työaikoina häiritsee näiden toimintojen normaalia vuorokausirytmiä. Fysiologisia vuorokausirytmejä voidaan kuitenkin muuttaa ulkoisilla tahdistajilla. Koska ihmisen vuorokausirytmejä tahdistavat tekijät ovat pääasiassa sosiaalisia, ovat ympäristön vallitsevat sosiaaliset piirteet erityisen tärkeitä. Kun ympäristön kaikki ulkoiset tekijät muuttuvat, kuten lennettäessä maapallon toiselle puolelle, on mukautuminen helpompaa. Jos muutokset ovat osittaisia, on niihin sopeutuminen fysiologisesti hitaampaa. Tämä merkitsee, että täydellistä vuorokausirytmin mukautumista vuoro- ja yötyöhön ei käytännössä ehdi juurikaan tapahtua. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Elintoimintojen vuorotyöhön sopeutumisessa puhutaan (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta mukautumisesta. Lyhytaikaista mukautumista tapahtuu yövuorojaksojen aikana, jotka kestävät 4-5 yötä. Tällöinkin merkittävää tahdistumista tapahtuu vain 30-40% kolmivuorotyön

13 13 tekijöistä. Tällöin viivästyneen vuorokausirytmin muuttaminen taas aikaisemmaksi on hidasta. Aamuvuoroihin siirryttäessä rytmin viivästyminen aiheuttaa voimakasta väsymystä aamuvuoron alkutunteina. Pitkäaikaista mukautumista katsotaan tapahtuvan vasta huomattavan, 1-5 vuotta kestävän vuorotyökokemuksen seurauksena. Elintoimintojen mukautuminen näkyy vuorokausirytmin ns. latistumisena. Se tarkoittaa, että elintoiminnon (esim. ruumiinlämmön) korkeimman ja matalimman mitatun arvon välinen ero pienenee. (Härmä 2000, 26.) Vuorokausirytmien vaillinainen mukautuminen sekä rytmien epätahti merkitsevät sitä, että työntekijän valveillaolon ja nukkumisen rytmit eivät täsmää hänen fysiologisten rytmiensä kanssa. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa erilaisiin unihäiriöihin, joidenkin terveysriskien lisääntymiseen sekä koetun hyvinvoinnin heikkenemiseen. (Härmä 1985, 21.) Vuorotyöstä johtuvaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä voidaan yrittää lievittää esimerkiksi valon avulla tahdistamalla. Elintoimintojen mukautumista on voitu koeolosuhteissa edistää kirkasvaloaltistuksella. Yövuoron aikainen kirkas valo edisti työntekijöiden kokemaa hyvinvointia helpottaen väsymystä sekä myöhäisti elintoimintojen vuorokausirytmiä. Kirkasvaloaltistuksen edut ilmenivät vasta kahden yövuoron jälkeen. (Foret, Daurat & Tirilly, 1998; Stenberg & Porkka-Heiskanen, 1991.) Psyykkinen suorituskyky Vuorotyön yhteyttä psyykkiseen stressiin on tutkittu kyselyin ja haastattelututkimuksin. Näiden tutkimusten mukaan vuorotyö lisää psyykkistä kuormittuvuutta ja stressiä. Psyykkistä toimintakykyä on tutkittu myös kokeellisesti, jolloin on mitattu tarkkaavaisuuden, loogisen päättelykyvyn ja silmä-käsikoordinaation heikkenemistä väsymyksen myötä. Psyykkinen kuormittuminen on yhteydessä tavallisimmin unen puutteeseen ja vuorotyöstä

14 14 johtuviin sosiaalisen elämän vaikeuksiin. Vireystila on eräs keskeinen psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Monet henkiset toiminnot noudattavat selkeästi 24 tunnin rytmiä, aivan kuten vireyskin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 64; Härmä 2000, 22.) Väsymys vaikuttaa ihmisen kykyyn vastaanottaa, käsitellä ja tuottaa tietoa. Vireystilan laskiessa opittujen asioiden muistista palauttaminen vaikeutuu. Henkisestä suorituskyvystä tulee vaihtelevaa, se saattaa yhtäkkisesti heikentyä ja parantua taas joksikin aikaa. Väsyneenä on vaikea ylläpitää tarkkaavaisuutta. Tämä johtaa helposti havaintolipsahduksiin, vaikeuteen erottaa merkitykselliset tapahtumat merkityksettömistä sekä yleiseen päättelykyvyn hidastumiseen. Väsymys aiheuttaa myös mielialan laskua, joka näkyy ärtyisyytenä ja yleisenä depressiivisyytenä. (Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 66; Härmä 2000, 23.) Ihmisen kokiessa itsensä uneliaaksi ja väsyneeksi kyky reagoida erilaisiin ärsykkeisiin laskee selvästi, ja on vaikeaa pysytellä hereillä varsinkin yksitoikkoisessa tilanteessa. Tässä tilanteessa torkahduksia sattuukin helposti ihmisen kykenemättä kontrolloimaan tilannetta. Nukahtaminen voi olla niin lyhytkestoinen, että ihminen itse ei edes tiedä nukahtaneensa. Väsymys ja suorituskyvyn aleneminen ovat merkittävä työn laatuun ja työturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Väsyneenä myös riskinottokynnys laskee ja tarkkaavaisuus herpaantuu. Onnettomuus- ja tapaturmariski yövuoron aikana onkin todettu jonkin verran suuremmaksi kuin päivävuorossa. (Härmä, Hakola, Huida, Kandolin, Sallinen 1994, 7; Härmä 2000, 24.) Psyykkisten oireiden yhteys työaikamuotoon on osoittautunut tutkimuksissa selväksi. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) käyttivät psyykkisen hyvinvoinnin mittareina itsetuntoa, ahdistuneisuutta ja ristikkäispaineita. Nämä piirteet kuvaavat sitä, miten työaikamuoto vaikuttaa työntekijän muihin rooleihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuorotyö vaikutti työntekijän ahdistuneisuuteen eniten silloin, kun työajan koettiin rajoittavan mahdollisuutta viettää aikaa

15 perheen ja ystävien kanssa. Myös ristikkäispaineita aiheutui eniten silloin, kun sosiaalinen elämä häiriintyi työajan takia. 15 Työaika on yhteydessä myös työn koettuun henkiseen rasittavuuteen. Vuorotyössä henkinen kuormittavuus koetaan suuremmaksi kuin säännöllisessä päivätyössä. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) tutkivat henkistä rasittavuutta kysymyksillä, jotka liittyivät haluttomuuteen mennä työhön, rauhattomuuteen sekä henkiseen väsymykseen ja vaikeuteen rentoutua työpäivän jälkeen. Vuorotyössä ilmenee enemmän psyykkisen stressin oireita kuten väsymystä, ärtyisyyttä, hermostuneisuutta, masentuneisuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja eristyneisyyden tunnetta. Oireita esiintyy noin puolella vuorotyön tekijöistä - eniten niillä, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Kun työn kuormitus ja paineet ylittävät työntekijän voimavarat, hänen hyvinvointinsa vaarantuu. Ihmisen tapa kokea ja kohdata stressi on yksilöllinen, siihen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, itseluottamus ja asenteet. Stressi voi merkitä haastetta, mutta myös uhkaa. Hyvinvoinnin säilymistä ja ratkaisun löytymistä edistävät myönteinen asenne tulevaisuuteen, aiemmat onnistumisen kokemukset ja usko omaan selviytymiseen. Työn stressaavuus on työaikamuodon lisäksi yhteydessä työyhteisön ilmapiiriin ja työn kiireisyyteen sekä työn laatuun. Työyhteisön toimivuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön vaikuttavat työtyytyväisyyttä lisäävästi. (Härmä 2000, 33.)

16 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyön sosiaalisissa vaikutuksissa on kysymys työaikojen yhteensopimattomuudesta ympäristön päivä- ja viikkorytmin kanssa. Näitä tekijöitä on tutkittu vähemmän kuin terveydellisiä vaikutuksia. Kuitenkin sosiaalisen tilanteen vaikeutuminen on eräs niistä stressitekijöistä, joilla on vaikutusta työntekijän yleiseen terveydentilaan. Vuorotyö estää työntekijää osallistumasta aikaan sidottuihin vapaa-ajan viettomuotoihin ja rajoittaa mahdollisuuksia esimerkiksi harrastuksiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Epäsäännölliset työajat eivät vaikeuta ainoastaan yksilön omaa elämänrytmiä, vaan säätelevät myös hänen perheensä elämää ja sen vuorovaikutussuhteita. Vuorotyön vaikutukset riippuvat työntekijän perhetilanteesta, ja perheen mahdollisuuksista sopeuttaa elämäänsä vuorotyötä tekevän jäsenensä elämänrytmiin. Perheeseen kohdistuvista vaikutuksista voidaan erottaa toisaalta sen vaikutukset perhe-elämään (esim. vapaa-ajan kotikeskeisyys ja kotitöiden jakaminen) ja toisaalta perheen sisäisiin suhteisiin. Vuorotyön koetaan haittaavan perhe-elämää, perheen kiinteyttä ja perheenjäsenten yhdessäolomahdollisuuksia. Keskinäinen kanssakäyminen vaikeutuu paitsi yhteisen ajan vähyyden vuoksi, myös epäsäännöllisyyden aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Koska uni on vuorotyöläiselle tärkeää, on myös perheenjäsenten huomioitava tämä, ja varottava häiritsemästä nukkuvaa yövuorolaista. Yhteinen aika kasaantuu harvoihin ajankohtiin. Usein joudutaan luopumaan iltojen, viikonloppujen ja juhlapyhien yhteisestä vietosta, jotka ovat etenkin lapsiperheissä arvokasta yhdessäolon aikaa. Lastenhoitojärjestelyt tuottavat etenkin yksinhuoltajille vaikeuksia. (Härmä 2000, 30. Työterveyslaitos 1997.) Vaikka perhe voikin jonkin verran sopeuttaa elämäntapaansa vuorotyöläisen rytmiin, laajempi sosiaalinen yhteisö ei voi tehdä sitä. Ystävien ja sukulaisten

17 17 tapaaminen voikin hankaloitua vielä enemmän kuin perhe-elämä. Ystäviä tavataan normaalina vapaa-aikana, iltaisin ja erityisesti viikonloppuisin, siksi vuorotyöläiset kokevatkin työaikojensa haittaavan yhteydenpitomahdollisuuksia. Myös ystävien voi olla vaikeaa muistaa vuorotyöläisen työaikoja, ja yhteydenotot vaikeutuvat. Etenkin perheettömien sosiaalisille suhteille tällä on merkitystä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 88.) Kauppinen-Toropainen ym. (1981) esittävät, että vuorotyöntekijän vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat enemmän kotipiiriin kuin säännöllisen päivätyöntekijän. Tämän seikan luonnollinen selitys on, että kotiin liittyvät harrastukset ja askareet ovat ajallisesti joustavia ja sopivia arkivapaapäivien toiminnoiksi. Säännöllisyyttä vaativat harrastukset kuten säännöllinen liikunta, opiskelu ja järjestötoiminta sekä säännöllinen tiedotusvälineiden seuraaminen vaikeutuvat. Toisaalta arkivapaat helpottavat myös joitakin harrastuksia, sekä omien asioiden hoitamista, kuten pankissa, virastoissa ja lääkärissä käyntejä. Arkivapaita pidetäänkin vuorotyön yhtenä suurimmista eduista. Härmän mukaan (2000, 31) sosiaalisen elämän hankaloituminen ei kuitenkaan välttämättä merkitse eristymistä muista ihmisistä tai yksinäisyyden kokemista. Vuorotyötä tekevistä miehistä ja naisista vain 1-2% on hyvin usein itsensä yksinäiseksi tuntevia. Melko usein yksinäisyyttä tuntee 10-20%. Luvut ovat samanlaisia päivätyötä tekevillä. Lastenhoito ja kotityöt rajoittavat etenkin naisten mahdollisuutta riittävään nukkumiseen ja vapaa-aikaan. Tämän takia naisten on katsottu olevan enemmän alttiita yötyön rasittavuudelle. Sukupuolten tai perhemuotojen välillä ei kuitenkaan sinänsä ole eroa vuorotyön sosiaalisten tai terveydellisten haittojen kokemukseen. Niitä enemmän sopeutumista ja tyytyväisyyttä säätelevät osallistumisen mahdollisuus työaikojen suunnitteluun, työaikajärjestelyt, työn laatu ja käytetyt stressinhallintakeinot. (Härmä ym Härmä 2000, 31.) Myös työntekijän elämäntilanne, hänen yksilölliset ominaisuutensa sekä ympäröivä yhteisö ovat merkittäviä vuorotyön sosiaalisten vaikutusten kannalta. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, minkälaisiksi yhteisön tarjoamat

18 18 vapaa-ajanviettomahdollisuudet muodostuvat, sekä siihen, minkälaisia ajankäyttöä koskevat normit yleisesti ovat. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, miten poikkeava vuorotyön tekijä kokee työaikojensa suhteen olevansa. Mielekkäät ja virkistävät vapaa-ajanviettomahdollisuudet edistävät vuorotyön mahdollistaman vapaan hyväksikäyttöä. (Kauppinen-Toropainen 1981, ) 3.3 Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Vuorotyöhön liittyvistä terveyshaitoista unen häiriöt ovat merkittävimpiä. Vaikka unettomuus, päiväaikainen väsymys ja nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä koko yhteiskunnassa, on niiden yhteys työaikamuotoon selkeä. Unihäiriöitä on etenkin kolmivuorotyön tekijöillä, sekä pitkiä yhtämittaisia työvuoroja tekevillä. Epäsäännöllinen työaika voi johtaa univajeeseen, koska tällöin nukutaan usein määrällisesti liian vähän. Elämänrytmin epäsäännöllisyys saattaa olla syynä myös huonoihin nukkumistottumuksiin eli unihygieniaan. Lähellä nukkumaanmenoa tehdään esimerkiksi yli-, koti,- tai etätöitä, jotka vaikeuttavat rauhoittumista ja rentoutumista. Psyykkinen stressi ja ahdistuneisuus vaikeuttavat osaltaan rauhallista uneen vaipumista. (Härmä 2000, 19.) Unihäiriöt voivat ilmetä unettomuutena, nukahtamisen vaikeutena ja katkonaisena unena. Ne vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn vireystilan heikkenemisen kautta. Kolmivuorotyötä tekevillä n. 30%:lla on usein vaikeuksia nukahtaa. 70%:lla uni on päivällä katkonaista ja noin 50% kokee itsensä herättyään huonosti levänneeksi tai unen laadun huonoksi. Unihäiriöt ovat yleisempiä myös epäsäännöllisessä kaksivuorotyössä, säännölliseen päi-

19 19 vätyöhön verrattuna. Vuorotyön aiheuttama unettomuus johtuu pääasiassa unen väärästä ajoittumisesta elimistön vuorokausirytmiin nähden. Päivällä vireystaso ja elimistön aineenvaihdunta ovat korkeimmillaan, aamuyöllä puolestaan alhaisimmillaan. Yötyötä tekevistä lähes kaikki tuntevat väsymystä yövuorojen aikana. Väsymystä lisää sekin, että yövuorossa valveillaoloaika on tavallisesti venynyt jopa tuntiin. Vireystaso ja suorituskyky lisäksi noudattavat vuorokausirytmiä; koeolosuhteissa jopa useita vuorokausia kestäneen unen puutteen jälkeen väsymyksestä huolimatta vireystaso nousee hieman päiväaikaan. (Härmä 2000; Åkerstedt 1998.) Merkittävin tekijä unen pituudelle on kehon sisäisen lämpötilan noudattama rytmi. Nukahtaminen on helpointa kun ruumiinlämpö on alhaisimmillaan. Ruumiinlämmön kohoaminen päiväaikaan heikentää unen laatua ja pituutta. Samoin vaikuttaa myös muu elintoimintojen vilkastuminen. Päivällä nukkumista häiritsevät lisäksi melu, valoisuus ja muut ympäristö- ja perhetekijät. Vuorotyöntekijät kokevat, ettei päivällä nukuttu uni ole yhtä virkistävää kuin yöuni. (Kauppinen-Toropainen Härmä 2000, 26.) Aikaisin alkavien aamuvuorojen yhteydessä väsymys on niinikään tavallista. Herääminen merkitsee usein lyhyttä yöunta, koska on herättävä aikaisin, ja nukkumaanmenoa on vaikeaa siirtää varhaisemmaksi. Tämä johtuu osittain sosiaalisista tekijöistä, mutta myös vireystason vuorokausirytmillä on vaikutusta. Monet vuorotyöntekijät ottavatkin lyhyet päiväunet aamuvuoron jälkeen. Tämä voi kuitenkin haitata illalla nukahtamista. (Åkerstedt 1998.) Jatkuvassa yötyössä ei ilmene psykofysiologisia haittavaikutuksia samassa määrin kuin kiertävässä vuorojärjestelmässä. Unen määrä esimerkiksi on yleensä hieman suurempi yötyöntekijöillä. Jatkuvassa yötyössä tapahtuu elimistön fysiologisten rytmien pitkäaikaista sopeutumista. Tämä mukautuminen voi kuitenkin häiriintyä helposti. Jatkuvaa yötyötä tekevillä tulisikin olla hyvin säännölliset elämäntavat sekä nukkumis- ja ruokailuajat. Haittavaikutuksena yötyössä on sosiaalisen elämän kaventuminen. Yhteydenpito läheisiin ihmisiin

20 20 voi vaikeutua, mikä johtaa ääritapauksissa sosiaaliseen eristäytymiseen. Kolmivuorotyön ja säännöllisen yötyön vertaaminen keskenään on hankalaa, koska työt eivät useinkaan ole vertailukelpoisia. Jatkuvaan yötyöhön valikoituu usein ihmisiä, joiden keskimääräiset edellytykset sopeutua yövuororytmiin ovat paremmat kuin kolmivuorotyötä tekevillä ihmisillä. Toisaalta näennäinen halukkuus yötyöhön voi johtua myös taloudellisista syistä tai heikoista työllisyysnäkymistä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 45; Åkerstedt 1998, 19; Härmä 2000, ) Härmän tutkimuksen (1985) mukaan kolmivuorotyötä tekevät nukkuvat vähemmän kuin säännöllistä työtä tekevät. Päivätyöläiset nukkuivat keskimäärin 7,4 tuntia ja kolmivuorotyöläiset 6,2 tuntia vuorokaudessa. Yleistä väsymystä ja voimattomuutta esiintyi niinikään vuorotyössä selkeästi enemmän kuin päivätyössä. Eniten väsymystä kolmivuorotyössä esiintyi yövuorojen yhteydessä Muut terveyshaitat Vuorotyötä tekevillä on enemmän ruoansulatuselimistön oireita ja sairauksia kuin säännöllistä työtä tekevillä. Erilaiset toiminnalliset vatsavaivat, kuten kivut ja närästys ovat tyypillisiä stressioireita, jotka voivat ilmetä kuormittavien elämän- tai työtilanteiden yhteydessä. Ruoansulatuselimistön toiminta noudattaa säännöllistä vuorokausirytmiä. Yöllä suolenseinämän sileän lihaksiston toiminta hidastuu, ruoansulatusentsyymien erittyminen suoleen vähenee ja ruoan imeytyminen vaikeutuu. Yöllä työskentelevä joutuu syömään aikana, jolloin suoliston toiminta on tavallista heikompaa. (Härmä 2000, 33-34; Härmä 1985, ) Epäsäännöllinen työ on myös sepelvaltimotaudin riskitekijä. Vuorotyö lisää sairastumisriskiä n. 40%:lla. Sairastumisen lisääntynyt riski ei johdu suoraan sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä, kuten korkeasta kolesterolista,

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

6. vuorotyöntekijöiden elämäntapaneuvonta

6. vuorotyöntekijöiden elämäntapaneuvonta 6. vuorotyöntekijöiden elämäntapaneuvonta mikko härmä irja kandolin mikael sallinen jaana laitinen työvuorosuunnittelun lisäksi vuorotyön haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää vuorotyöntekijöiden omilla

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Työ Työkyky Ammattitaito Ihmissuhteet Tuottavuus,

Lisätiedot

PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ

PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ Hoitajien käsityksiä vuorotyön ja perheen yhteensovittamisesta Irina Ahonen, Irina Viianen ja Anna Vänne Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Hyvinvointianalyysin toteutus Onnistunut hyvinvoinnin edistäminen Nykytilanteen kartoitus/ MOTIVAATION

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY Työterveyshuollon käyttöön OHJEET VASTAAJALLE Vuorotyökyselyn avulla tutkitaan vuorotyön vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksia voidaan

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot