HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA"

Transkriptio

1 HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA Tiina Lindholm Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Lindholm, Tiina. Hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssäjaksamiseen ja työkykyyn Helsinki 2002, 73 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali,- terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön yhteydestä työn kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, oliko työntekijöillä riittävästi tietoa sellaisista elämätapoihin liittyvistä keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää Puotilan vanhainkodin työjärjestelyjen suunnittelussa ja henkilökunnan jaksamisen tukemisessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoitujen kysymysten lisäksi kolme avointa kysymystä. Kyselylomake muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimusten (Härmä 2000, Kauppinen- Toropainen 1981) sekä Puotilan vanhainkodin käytössä olevan työvuorojärjestelmän pohjalta. Työntekijöiden kokemuksia vuorotyöstä kartoitettiin työaikojen ergonomian kannalta. Jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden kokemukset luokiteltiin seitsemään osa-alueeseen. Osa-alueita olivat nukkuminen, vireys valveilla ollessa, työssä jaksaminen, työssä viihtyminen, yleinen terveydentila, vapaa-ajan laatu ja sosiaalinen hyvinvointi. Aineisto analysoitiin laskemalla vastauksista frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Puotilan vanhainkodissa työskentelevät vuorotyötä tekevät sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat sekä hoitoapulaiset. Heitä oli kyselyn ajankohtana työsuhteessa yhteensä 71. Kyselyn palautti 47 työntekijää, ja vastausprosentti oli 66%. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa teki kolmivuorotyötä. Henkilökunnan keskuudessa väsymys sekä unihäiriöt olivat yleisiä. Vuorotyön katsottiin haittaavan eniten vireyttä valveilla ollessa, vapaa-ajan laatua sekä sosiaalista hyvinvointia. Vuorojen vaihtuminen koettiin raskaaksi, etenkin ilta- ja aamuvuorojen vaihtelut häiritsivät vuorokausirytmiä ja elimistön sopeutumista. Ilta- ja aamuvuorojen välinen lepoaika koettiin liian lyhyeksi. Unihäiriöiden runsautta voidaan pitää merkkinä henkilökunnan kuormittumisesta. Selvä enemmistö henkilökunnasta arvioi työkykynsä hyväksi, mutta lähes neljännes vastaajista katsoi, että työkyky oli heikentynyt vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Asiasanat: vuorokausirytmi, vuorotyö, työkyky

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, HELSINKI UNIT Lindholm, Tiina. Shift work, health and the ability to work: Puotila Elderly Home personnel s experiences Spring pages, 3 appendix This thesis deals with experiences of staff about shift work in Puotila Elderly Home. What kind of influence does irregular working hours have on personnel s overall well-being and the ability to work? Are the workers familiar with any methods that can be used to promote adaptation to shift work? This study aims to produce useful information for organizing work schedules in the Puotila Elderly Home and supporting personnel s occupational health and welfare. The empirical study data was collected by structured questionnaire and analyzed by counting the frequencies and percentages. 71 questionnaires were given out to nurses and auxiliary nurses and 47 returned (66%). Most of the personnel work in three shifts, which includes working at night time. There are three night shifts in three week s rotation. Fatigue and problems with sleeping (i.e. insomnia) were common among the workers. Diurnal rhythm was disturbed by the varying working hours. The staff felt that shift work also had negative affect on social relationships and the quality of leisure time. Adaptation to shift work can be promoted in many ways. First of all, the rotation should be planned using ergonomic criteria. Also healthy lifestyle of the shift worker is important. A sufficient amount of sleep, rest and physical exercise, as well as healthy eating habits should be paid attention to. On these subjects many of the workers in Puotila Elderly Home felt they needed more information. In terms of supporting shift working personnel and providing health information, the management and occupational health service play important roles. Keywords: diurnal rhythm, shift work, ability to work

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 8 3 KIRJALLISUUSKATSAUS Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Psyykkinen suorituskyky Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Muut terveyshaitat Vuorotyöhön sopeutuminen Työaikojen ergonomia Vuorotyöntekijän elämäntavat Työkykyä ylläpitävä toiminta Stressinhallinta Liikunta Valo-pimeärytmi Nukkuminen ja unirytmi Ravinto Työterveyshuolto Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta 34 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 37

5 5 TULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Työaikojen ergonomia ja vastaajien kokemukset vuorotyöstä Vuorotyön yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn henkilökunnan kokemana Työntekijöiden omat keinot edistää vuorotyöhön sopeutumista 57 6 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset tuloksista Toimenpide-ehdotukset Luotettavuus Eettinen pohdinta 70 LÄHTEET 71 LIITTEET 74 Liite 1. Tutkimuslupapyyntö 74 Liite 2. Kyselylomake 85 Liite 3. Taulukko 22. Yhteenveto tutkimuksessa käytetyistä taustamuuttujista 80

6 6 1. JOHDANTO Vuorotyötä ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon. Vuorotyön vaikutuksia voidaan tarkastella puhtaasti ihmisen fysiologiselta kannalta; miten yksilön vuorokausirytmi ja biologinen sisäinen rytmitys toimivat sekä mitä fyysisiä vaikutuksia on tämän rytmin häiriintymisellä. Unen ja nukkumisen elintärkeästä merkityksestä ihmiselle tiedetään yhä enemmän. Univajeen haitallisten fyysisten ja psyykkisten vaikutusten ymmärrys on lisääntynyt. Väsymys ja univaje aiheuttavat onnettomuusriskien kohoamista ja työtehon heikkenemistä, joilla puolestaan on merkitystä myös yhteiskunnallisten kustannusten kannalta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 2000.) Työaikajärjestelyt vaikuttavat työssäjaksamiseen ja -viihtymiseen oleellisesti. Sosiaalinen kanssakäyminen, perhe-elämä sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat riippuvaisia työ- ja vapaa-ajan rytmittymisestä. Työn kuormittavuus heijastuu ennen kaikkea työtehtävistä selviytymiseen, mutta stressaava ja kuluttava työ vaikuttavat laajasti ihmisen kokemukseen elämänsä hallinnasta ja terveytensä tilasta. (Kronholm & Hyyppä 1998; Härmä 1985.) Vaihtuvilla työajoilla ja uni-valverytmin siirroilla on terveydellisiä vaikutuksia. Kuopion yliopistossa on tutkittu sairauspoissaoloja eräillä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vuoro- ja päivätyöosastoilla. Yleisimmät sairauspoissaolojen aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hengityselinten taudit. Vuorotyöntekijöiden keskuudessa esiintyi enemmän ihon, verenkierto- ja ruuansulatuselinten sairauksia kuin vertailuryhmässä. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä on kiinnitettävä erityisesti huomiota työvuorojen ergonomiaan ja vuorotyössä oikeisiin elämäntapoihin. (Härmä & Nissinen 1982.) Tutkitun tiedon pohjalta vuorotyöhön sopeutumisen edistämiseksi on luotu

7 7 erilaisia työaikamalleja sekä työterveyshuollon järjestämiseksi käytännönläheisiä ohjeistuksia. Työntekijät voivat lisäksi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja vuorotyöhön sopeutumiseensa. Elintavoilla, kuten nukkumisella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys yleiselle hyvinvoinnille sekä esimerkiksi unihäiriöiden ehkäisemiselle. (Härmä 2000). Viime vuosina tapahtunut teknologinen muutos, talouden globalisoituminen ja lisääntyvä kilpailu ovat lisänneet tehokkuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tämä työelämän kokonaiskehitys on luonut yrityksille myös uusia työaikatarpeita. Hoitoalalla vuorotyön tekeminen on perinteisesti kuulunut työn luonteeseen. Lisääntyvä tutkimustieto on ollut oleellisesti vaikuttamassa työn kehittämiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen jaksamisen tukemisessa. Tutkimustieto on vaikuttanut myös työaikalainsäädäntöön. Mm. työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos sekä ammattijärjestöt ovat olleet avainasemassa suomalaisten tutkimushankkeiden toteuttamisessa sekä työaikajärjestelmien kehittämisessä. Puotilan vanhainkodissa on siirrytty kolmivuorotyöhön tammikuussa Työvuorojärjestelyt ja työssäjaksaminen ovat henkilöstön keskuudessa ajankohtaisia aiheita. Ne ovat myös työnjohdolliselta sekä työsuojelulliselta kannalta keskeisiä henkilökunnan tukemisen teemoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Puotilan vanhainkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Ennen kolmivuorojärjestelmän käyttöönottoa tekivät yötyötä vain vakituiset yöhoitajat. He valvoivat seitsemän yötä peräkkäin ja valvomisjakson jälkeen oli seitsemän vapaapäivää. Päivätyöntekijät tekivät kahta vuoroa: aamuja iltavuoroa. Vakituinen yötyö aiheuttaa monenlaista haittaa työntekijälle. Sillä on terveydellisiä vaikutuksia, lisäksi se lisää työskentelyn psyykkistä kuormittavuutta. Jatkuva yötyön tekeminen rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä

8 8 ja saattaa heikentää tarkkuutta, taitoa ja keskittymistä vaativia työsuorituksia. (Kauppinen-Toropainen, Vartia-Huomanen, Heiskanen, Hyyppä, Hänninen & Ilmarinen 1981.) Puotilan vanhainkodissa koettiin myös yöhoitajien yksinäinen työskentely ja eristyneisyys muusta työyhteisöstä ongelmalliseksi. Lisäksi vanhainkodin asukkaat ovat yhä huonokuntoisempia, joten ympärivuorokautisen hoidon ja hoitokapasiteetin tarve on kasvanut. Mm. edellä kuvatuista syistä käynnistettiin tammikuussa kolmivuorotyöjärjestelmä ja samalla siirryttiin käytäntöön, jossa vain koulutettu henkilökunta valvoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoitoapulaiset eivät tee yötyötä, vaan kaikki yöhoitajat ovat joko perus- tai lähihoitajia. Sairaanhoitajat tekevät kaksivuorotyötä. Kolmivuorotyöhön siirtyminen ajoittui vanhainkodin peruskorjauksen tilapäismajoitusvaiheeseen. Vanhainkodin peruskorjaustyöt valmistuvat kesällä 2002, ja siihen saakka vanhukset asuvat uudessa laajennusosassa, sekä jo peruskorjatussa entisessä henkilökunnan asuntolassa. Jo aiemmin oli muutettu käytäntö, jossa lääkkeenjako tapahtui yövuoron aikana. Tästä käytännöstä luovuttiin, ja lääkkeenjako muutettiin tapahtuvaksi aamuvuoron aikana osastoittain. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Puotilan vanhainkodin työvuorojärjestelyjen ja vuorotyön yhteyttä kuormittavuuden kokemuksiin ja työhyvinvointiin. Aiheuttavatko vuorojen vaihtelut ja vuorokausirytmin siirrot häiriöitä virkeyteen ja nukkumiseen? Entä onko niillä yhteyttä työkykyyn ja jaksamiseen? Onko työntekijöillä tietoa keinoista, joilla he voivat itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? Jatkossa on tarkoitus kehittää työjärjestelyjä ja

9 9 korjata mahdollisia epäkohtia. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Tarkoituksena on selvittää 1. Hoitajien kokemuksia vuorotyön kuormittavuudesta sekä yhteydestä työkykyyn ja jaksamiseen. 2. Miten työntekijät, esimiehet ja työterveyshuolto voivat helpottaa vuorotyöhön sopeutumista? 3 KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 Uni-valvetila ja vuorokausirytmi Ihmisen elintoiminnoille on ominaista tietty säännöllinen jaksollisuus. Näitä ajasta riippuvaisia biologisia ilmenemismuotoja tutkii kronobiologia. Ihmiseen kohdistuvassa kronobiologisessa tutkimuksessa on havaittu useita säännöllisiä jaksoja, joiden pituus voi vaihdella sekunneista vuosiin. Uni-valvetilan yhteydessä vuorokauden mittainen eli sirkadinen rytmi on tärkein. Se määritellään ajanjaksoksi, jonka pituus on 24 +/- 4 tuntia. Suurin osa ihmisen fysiologisista ja psykologisista toiminnoista noudattaa kohtalaisen säännöllistä vuorokausirytmiä. Tutkituimpia näistä ovat ruumiinlämmön, hormonien erityksen, sydämen sykintätaajuuden ja verenpaineen vaihtelut. Vuorokausirytmi on sisäsyntyinen, eli se säilyy myös oloissa, joissa kaikki ulkoiset vihjeet ajan kulusta on poistettu. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 18-21; Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkvist 1992, 579.) Vuorokausirytmiin sisältyy lyhyempi rytmi, joka kestää auringon noususta auringon laskuun tai keinovalon mittaisen päivän (diurnaalinen rytmi). Ilmiössä on kyse siitä, että valo toimii tahdistajana alunperin sisäiselle sirkadiselle rytmille. Näiden kahden rytmin sekoittuminen toisiinsa aiheuttaa vuorotyön ja epäsäännöllisen työajan mukanaan tuomat haitat. Normaalioloissa ihmisen

10 10 elimistö pyrkii sopeutumaan luonnon säännölliseen valo-pimeärytmiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 16-18; Hyyppä & Kronholm 1998, 91.) Koettu virkeys sekä uneliaisuus vaihtelevat selvästi eri vuorokauden aikoina. Virkeyden koetaan olevan korkeimmillaan iltapäivällä ja matalammillaan aamuyöllä. Uneliaisuus puolestaan on suurimmillaan kello 05 aamuyöllä ja matalammillaan aamupäivällä. Vuorokausirytmeissä esiintyy silti jonkin verran yksilöllisiä eroja. (Hyyppä & Kronholm 1998, 89; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Unen merkityksestä on monia teorioita. Adam ja Oswald esittävät (Härmä 1981, 14), että unella on tärkeä merkitys ihmisen elintoimintojen palautumiselle ja latautumiselle seuraavaa päivää varten. Nukuttaessa elimistön hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka edistävät kudosten ja solujen uusiutumista. Unen aikana aivot elpyvät valveen aikaisesta rasituksesta. Toinen unen keskeinen tehtävä liittyy muistitoimintoihin ja oppimiseen. Nukkuessa tapahtuu valveilla vastaanotetun tiedon valikointia ja jäsentämistä. Jatkuva valvominen ja univaje vaikuttavat epäedullisesti aineenvaihduntaan, jolloin stressihormonien eritys lisääntyy ja immunologinen puolustusjärjestelmä häiriintyy. Myös veren glukoositaso voi heittelehtiä. Elimistön fysiologiset muutokset univajeen aikana ovat osittain samanlaisia kuin normaalin vanhenemisen aikana todetut muutokset. (Härmä 2000, 15; Roper, Logan & Tierney 1992, 303.) Psykologisessa mielessä unella on merkitystä mielenterveyden, mielialojen ja henkisen suorituskyvyn kannalta. Unen puutteen psyykkisiä reaktioita ovat mm. mielialan lasku, ärtyisyys, motivaation puute ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Mieliala voi myös vaikuttaa nukkumiseen. Useimmat ihmiset ovat kokeneet innostuksen aiheuttamaa ohimenevää unettomuutta. Mielialaa voidaan pitää jatkumona, jonka toisessa päässä on innostus ja toisessa päässä

11 11 masennus. Masentunut voi maata hereillä tuntikausia onnettomana ja toivottomana asioitaan surren. Tällainen unettomuus voi olla vakavaa jatkuessaan useita viikkoja tai kuukausia. Merkittävin masennukselle ominainen muutos nukkumisessa onkin herääminen aamuyöllä, joka on myös sen tärkein diagnosointiviite. (Härmä 1985, 15; Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Roper ym. 1992, 305.) Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti yleensä 6 ja 9 tunnin välillä. Keskimääräinen nukkumisaika on 7,5 tuntia. Univajeen tunnistaa parhaiten kuuntelemalla omia tuntemuksiaan päivällä. Selkein viesti unen puutteesta on jatkuva väsymyksen tunne ja vaikeus keskittyä. Unen määrä ei ole suoranaisessa yhteydessä unen laatuun. Laadullisilla tekijöillä tarkoitetaan unen rakennetta ja profiilia, sen eri vaiheita. Unen vaiheet ovat tyypillisiä kronobiologisia ilmiöitä. (Kauppinen- Toropainen ym. 1981; Hyyppä & Kronholm 1998.) Ympäristö ja ulkoiset tekijät vaikuttavat ihmisen vuorokausirytmiin; puhutaan tahdistamisesta. Tahdistamisen käsite on avainsanoja tutkittaessa vuorotyön vaikutuksia sirkadisiin rytmeihin. Tahdistajat voivat olla joko sosiaalisia (sosiaaliset kontaktit ja yhteiskunnan toimintamalli), kognitiivisia (tietoisuus kellonajasta) tai havaintoon perustuvia (valon ja pimeän vaihtelut). Sosiaaliset tekijät ovat ihmiselle tärkeimmät vuorokausirytmin tahdistajista. Tahdistaminen johtaa usein jonkinasteiseen sopeutumiseen ulkoiseen elinympäristöön, esimerkiksi vuorotyöhön, mutta samalla häiritsee luonnollisia rytmejä. Myös nukkumis- ja ruokailuajat voivat toimia tahdistajina. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 20-26; Härmä 2000, 14; Stenberg & Porkka-Heiskanen 1991.) Biologisten ja sosiaalisten vuorokausirytmien tulisi olla tasapainossa keskenään, kun tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen psykofyysinen hyvinvointi ja toimintakyky. Häiriöt näissä rytmeissä heijastuvat nukkumiseen ja virkeyteen sekä uni-valverytmiin, ja seurauksena voi olla erilaisia kuormittumisoireita. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 26.)

12 Työajan yhteydet toimintakykyyn ja hyvinvointiin Fyysinen suorituskyky Fyysinen suorituskyky on yöllä huonompi kuin päivällä. Fyysisen suorituskyvyn vuorokausivaihtelua on tutkittu mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihasvoiman mittauksilla, taito- ja psykomotorisilla suorituksilla sekä tasapainotestien avulla. Tutkimuksissa saadut havainnot merkitsevät sitä, että taitoa, tarkkuutta ja nopeutta vaativat fyysiset suoritukset ovat heikentyneet yöaikaan. Myös fyysisesti raskaassa työssä ihmisen toimintakyky on yöllä heikompi kuin päivällä. Lisäksi fyysinen kuormitus koetaan yöllä raskaammaksi kuin päivällä, ja palautuminen kuormituksesta on yöllä hitaampaa. (Kauppinen- Toropainen ym ) Normaalioloissa ihmisen fysiologiset toiminnot pyrkivät sopusointuun hänen univalvetilarytminsä kanssa. Työskentely epäsäännöllisinä työaikoina häiritsee näiden toimintojen normaalia vuorokausirytmiä. Fysiologisia vuorokausirytmejä voidaan kuitenkin muuttaa ulkoisilla tahdistajilla. Koska ihmisen vuorokausirytmejä tahdistavat tekijät ovat pääasiassa sosiaalisia, ovat ympäristön vallitsevat sosiaaliset piirteet erityisen tärkeitä. Kun ympäristön kaikki ulkoiset tekijät muuttuvat, kuten lennettäessä maapallon toiselle puolelle, on mukautuminen helpompaa. Jos muutokset ovat osittaisia, on niihin sopeutuminen fysiologisesti hitaampaa. Tämä merkitsee, että täydellistä vuorokausirytmin mukautumista vuoro- ja yötyöhön ei käytännössä ehdi juurikaan tapahtua. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Elintoimintojen vuorotyöhön sopeutumisessa puhutaan (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta mukautumisesta. Lyhytaikaista mukautumista tapahtuu yövuorojaksojen aikana, jotka kestävät 4-5 yötä. Tällöinkin merkittävää tahdistumista tapahtuu vain 30-40% kolmivuorotyön

13 13 tekijöistä. Tällöin viivästyneen vuorokausirytmin muuttaminen taas aikaisemmaksi on hidasta. Aamuvuoroihin siirryttäessä rytmin viivästyminen aiheuttaa voimakasta väsymystä aamuvuoron alkutunteina. Pitkäaikaista mukautumista katsotaan tapahtuvan vasta huomattavan, 1-5 vuotta kestävän vuorotyökokemuksen seurauksena. Elintoimintojen mukautuminen näkyy vuorokausirytmin ns. latistumisena. Se tarkoittaa, että elintoiminnon (esim. ruumiinlämmön) korkeimman ja matalimman mitatun arvon välinen ero pienenee. (Härmä 2000, 26.) Vuorokausirytmien vaillinainen mukautuminen sekä rytmien epätahti merkitsevät sitä, että työntekijän valveillaolon ja nukkumisen rytmit eivät täsmää hänen fysiologisten rytmiensä kanssa. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa erilaisiin unihäiriöihin, joidenkin terveysriskien lisääntymiseen sekä koetun hyvinvoinnin heikkenemiseen. (Härmä 1985, 21.) Vuorotyöstä johtuvaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä voidaan yrittää lievittää esimerkiksi valon avulla tahdistamalla. Elintoimintojen mukautumista on voitu koeolosuhteissa edistää kirkasvaloaltistuksella. Yövuoron aikainen kirkas valo edisti työntekijöiden kokemaa hyvinvointia helpottaen väsymystä sekä myöhäisti elintoimintojen vuorokausirytmiä. Kirkasvaloaltistuksen edut ilmenivät vasta kahden yövuoron jälkeen. (Foret, Daurat & Tirilly, 1998; Stenberg & Porkka-Heiskanen, 1991.) Psyykkinen suorituskyky Vuorotyön yhteyttä psyykkiseen stressiin on tutkittu kyselyin ja haastattelututkimuksin. Näiden tutkimusten mukaan vuorotyö lisää psyykkistä kuormittuvuutta ja stressiä. Psyykkistä toimintakykyä on tutkittu myös kokeellisesti, jolloin on mitattu tarkkaavaisuuden, loogisen päättelykyvyn ja silmä-käsikoordinaation heikkenemistä väsymyksen myötä. Psyykkinen kuormittuminen on yhteydessä tavallisimmin unen puutteeseen ja vuorotyöstä

14 14 johtuviin sosiaalisen elämän vaikeuksiin. Vireystila on eräs keskeinen psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Monet henkiset toiminnot noudattavat selkeästi 24 tunnin rytmiä, aivan kuten vireyskin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 64; Härmä 2000, 22.) Väsymys vaikuttaa ihmisen kykyyn vastaanottaa, käsitellä ja tuottaa tietoa. Vireystilan laskiessa opittujen asioiden muistista palauttaminen vaikeutuu. Henkisestä suorituskyvystä tulee vaihtelevaa, se saattaa yhtäkkisesti heikentyä ja parantua taas joksikin aikaa. Väsyneenä on vaikea ylläpitää tarkkaavaisuutta. Tämä johtaa helposti havaintolipsahduksiin, vaikeuteen erottaa merkitykselliset tapahtumat merkityksettömistä sekä yleiseen päättelykyvyn hidastumiseen. Väsymys aiheuttaa myös mielialan laskua, joka näkyy ärtyisyytenä ja yleisenä depressiivisyytenä. (Hyyppä & Kronholm 1998, 38; Kauppinen-Toropainen ym. 1981, 66; Härmä 2000, 23.) Ihmisen kokiessa itsensä uneliaaksi ja väsyneeksi kyky reagoida erilaisiin ärsykkeisiin laskee selvästi, ja on vaikeaa pysytellä hereillä varsinkin yksitoikkoisessa tilanteessa. Tässä tilanteessa torkahduksia sattuukin helposti ihmisen kykenemättä kontrolloimaan tilannetta. Nukahtaminen voi olla niin lyhytkestoinen, että ihminen itse ei edes tiedä nukahtaneensa. Väsymys ja suorituskyvyn aleneminen ovat merkittävä työn laatuun ja työturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Väsyneenä myös riskinottokynnys laskee ja tarkkaavaisuus herpaantuu. Onnettomuus- ja tapaturmariski yövuoron aikana onkin todettu jonkin verran suuremmaksi kuin päivävuorossa. (Härmä, Hakola, Huida, Kandolin, Sallinen 1994, 7; Härmä 2000, 24.) Psyykkisten oireiden yhteys työaikamuotoon on osoittautunut tutkimuksissa selväksi. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) käyttivät psyykkisen hyvinvoinnin mittareina itsetuntoa, ahdistuneisuutta ja ristikkäispaineita. Nämä piirteet kuvaavat sitä, miten työaikamuoto vaikuttaa työntekijän muihin rooleihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuorotyö vaikutti työntekijän ahdistuneisuuteen eniten silloin, kun työajan koettiin rajoittavan mahdollisuutta viettää aikaa

15 perheen ja ystävien kanssa. Myös ristikkäispaineita aiheutui eniten silloin, kun sosiaalinen elämä häiriintyi työajan takia. 15 Työaika on yhteydessä myös työn koettuun henkiseen rasittavuuteen. Vuorotyössä henkinen kuormittavuus koetaan suuremmaksi kuin säännöllisessä päivätyössä. Mott ym. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981) tutkivat henkistä rasittavuutta kysymyksillä, jotka liittyivät haluttomuuteen mennä työhön, rauhattomuuteen sekä henkiseen väsymykseen ja vaikeuteen rentoutua työpäivän jälkeen. Vuorotyössä ilmenee enemmän psyykkisen stressin oireita kuten väsymystä, ärtyisyyttä, hermostuneisuutta, masentuneisuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja eristyneisyyden tunnetta. Oireita esiintyy noin puolella vuorotyön tekijöistä - eniten niillä, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Kun työn kuormitus ja paineet ylittävät työntekijän voimavarat, hänen hyvinvointinsa vaarantuu. Ihmisen tapa kokea ja kohdata stressi on yksilöllinen, siihen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, itseluottamus ja asenteet. Stressi voi merkitä haastetta, mutta myös uhkaa. Hyvinvoinnin säilymistä ja ratkaisun löytymistä edistävät myönteinen asenne tulevaisuuteen, aiemmat onnistumisen kokemukset ja usko omaan selviytymiseen. Työn stressaavuus on työaikamuodon lisäksi yhteydessä työyhteisön ilmapiiriin ja työn kiireisyyteen sekä työn laatuun. Työyhteisön toimivuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön vaikuttavat työtyytyväisyyttä lisäävästi. (Härmä 2000, 33.)

16 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorotyön sosiaalisissa vaikutuksissa on kysymys työaikojen yhteensopimattomuudesta ympäristön päivä- ja viikkorytmin kanssa. Näitä tekijöitä on tutkittu vähemmän kuin terveydellisiä vaikutuksia. Kuitenkin sosiaalisen tilanteen vaikeutuminen on eräs niistä stressitekijöistä, joilla on vaikutusta työntekijän yleiseen terveydentilaan. Vuorotyö estää työntekijää osallistumasta aikaan sidottuihin vapaa-ajan viettomuotoihin ja rajoittaa mahdollisuuksia esimerkiksi harrastuksiin. (Kauppinen-Toropainen ym. 1981, ) Epäsäännölliset työajat eivät vaikeuta ainoastaan yksilön omaa elämänrytmiä, vaan säätelevät myös hänen perheensä elämää ja sen vuorovaikutussuhteita. Vuorotyön vaikutukset riippuvat työntekijän perhetilanteesta, ja perheen mahdollisuuksista sopeuttaa elämäänsä vuorotyötä tekevän jäsenensä elämänrytmiin. Perheeseen kohdistuvista vaikutuksista voidaan erottaa toisaalta sen vaikutukset perhe-elämään (esim. vapaa-ajan kotikeskeisyys ja kotitöiden jakaminen) ja toisaalta perheen sisäisiin suhteisiin. Vuorotyön koetaan haittaavan perhe-elämää, perheen kiinteyttä ja perheenjäsenten yhdessäolomahdollisuuksia. Keskinäinen kanssakäyminen vaikeutuu paitsi yhteisen ajan vähyyden vuoksi, myös epäsäännöllisyyden aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Koska uni on vuorotyöläiselle tärkeää, on myös perheenjäsenten huomioitava tämä, ja varottava häiritsemästä nukkuvaa yövuorolaista. Yhteinen aika kasaantuu harvoihin ajankohtiin. Usein joudutaan luopumaan iltojen, viikonloppujen ja juhlapyhien yhteisestä vietosta, jotka ovat etenkin lapsiperheissä arvokasta yhdessäolon aikaa. Lastenhoitojärjestelyt tuottavat etenkin yksinhuoltajille vaikeuksia. (Härmä 2000, 30. Työterveyslaitos 1997.) Vaikka perhe voikin jonkin verran sopeuttaa elämäntapaansa vuorotyöläisen rytmiin, laajempi sosiaalinen yhteisö ei voi tehdä sitä. Ystävien ja sukulaisten

17 17 tapaaminen voikin hankaloitua vielä enemmän kuin perhe-elämä. Ystäviä tavataan normaalina vapaa-aikana, iltaisin ja erityisesti viikonloppuisin, siksi vuorotyöläiset kokevatkin työaikojensa haittaavan yhteydenpitomahdollisuuksia. Myös ystävien voi olla vaikeaa muistaa vuorotyöläisen työaikoja, ja yhteydenotot vaikeutuvat. Etenkin perheettömien sosiaalisille suhteille tällä on merkitystä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 88.) Kauppinen-Toropainen ym. (1981) esittävät, että vuorotyöntekijän vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat enemmän kotipiiriin kuin säännöllisen päivätyöntekijän. Tämän seikan luonnollinen selitys on, että kotiin liittyvät harrastukset ja askareet ovat ajallisesti joustavia ja sopivia arkivapaapäivien toiminnoiksi. Säännöllisyyttä vaativat harrastukset kuten säännöllinen liikunta, opiskelu ja järjestötoiminta sekä säännöllinen tiedotusvälineiden seuraaminen vaikeutuvat. Toisaalta arkivapaat helpottavat myös joitakin harrastuksia, sekä omien asioiden hoitamista, kuten pankissa, virastoissa ja lääkärissä käyntejä. Arkivapaita pidetäänkin vuorotyön yhtenä suurimmista eduista. Härmän mukaan (2000, 31) sosiaalisen elämän hankaloituminen ei kuitenkaan välttämättä merkitse eristymistä muista ihmisistä tai yksinäisyyden kokemista. Vuorotyötä tekevistä miehistä ja naisista vain 1-2% on hyvin usein itsensä yksinäiseksi tuntevia. Melko usein yksinäisyyttä tuntee 10-20%. Luvut ovat samanlaisia päivätyötä tekevillä. Lastenhoito ja kotityöt rajoittavat etenkin naisten mahdollisuutta riittävään nukkumiseen ja vapaa-aikaan. Tämän takia naisten on katsottu olevan enemmän alttiita yötyön rasittavuudelle. Sukupuolten tai perhemuotojen välillä ei kuitenkaan sinänsä ole eroa vuorotyön sosiaalisten tai terveydellisten haittojen kokemukseen. Niitä enemmän sopeutumista ja tyytyväisyyttä säätelevät osallistumisen mahdollisuus työaikojen suunnitteluun, työaikajärjestelyt, työn laatu ja käytetyt stressinhallintakeinot. (Härmä ym Härmä 2000, 31.) Myös työntekijän elämäntilanne, hänen yksilölliset ominaisuutensa sekä ympäröivä yhteisö ovat merkittäviä vuorotyön sosiaalisten vaikutusten kannalta. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, minkälaisiksi yhteisön tarjoamat

18 18 vapaa-ajanviettomahdollisuudet muodostuvat, sekä siihen, minkälaisia ajankäyttöä koskevat normit yleisesti ovat. Vuorotyön yleisyys yhteisössä vaikuttaa siihen, miten poikkeava vuorotyön tekijä kokee työaikojensa suhteen olevansa. Mielekkäät ja virkistävät vapaa-ajanviettomahdollisuudet edistävät vuorotyön mahdollistaman vapaan hyväksikäyttöä. (Kauppinen-Toropainen 1981, ) 3.3 Vuorotyö ja terveys Unihäiriöt Vuorotyöhön liittyvistä terveyshaitoista unen häiriöt ovat merkittävimpiä. Vaikka unettomuus, päiväaikainen väsymys ja nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä koko yhteiskunnassa, on niiden yhteys työaikamuotoon selkeä. Unihäiriöitä on etenkin kolmivuorotyön tekijöillä, sekä pitkiä yhtämittaisia työvuoroja tekevillä. Epäsäännöllinen työaika voi johtaa univajeeseen, koska tällöin nukutaan usein määrällisesti liian vähän. Elämänrytmin epäsäännöllisyys saattaa olla syynä myös huonoihin nukkumistottumuksiin eli unihygieniaan. Lähellä nukkumaanmenoa tehdään esimerkiksi yli-, koti,- tai etätöitä, jotka vaikeuttavat rauhoittumista ja rentoutumista. Psyykkinen stressi ja ahdistuneisuus vaikeuttavat osaltaan rauhallista uneen vaipumista. (Härmä 2000, 19.) Unihäiriöt voivat ilmetä unettomuutena, nukahtamisen vaikeutena ja katkonaisena unena. Ne vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn vireystilan heikkenemisen kautta. Kolmivuorotyötä tekevillä n. 30%:lla on usein vaikeuksia nukahtaa. 70%:lla uni on päivällä katkonaista ja noin 50% kokee itsensä herättyään huonosti levänneeksi tai unen laadun huonoksi. Unihäiriöt ovat yleisempiä myös epäsäännöllisessä kaksivuorotyössä, säännölliseen päi-

19 19 vätyöhön verrattuna. Vuorotyön aiheuttama unettomuus johtuu pääasiassa unen väärästä ajoittumisesta elimistön vuorokausirytmiin nähden. Päivällä vireystaso ja elimistön aineenvaihdunta ovat korkeimmillaan, aamuyöllä puolestaan alhaisimmillaan. Yötyötä tekevistä lähes kaikki tuntevat väsymystä yövuorojen aikana. Väsymystä lisää sekin, että yövuorossa valveillaoloaika on tavallisesti venynyt jopa tuntiin. Vireystaso ja suorituskyky lisäksi noudattavat vuorokausirytmiä; koeolosuhteissa jopa useita vuorokausia kestäneen unen puutteen jälkeen väsymyksestä huolimatta vireystaso nousee hieman päiväaikaan. (Härmä 2000; Åkerstedt 1998.) Merkittävin tekijä unen pituudelle on kehon sisäisen lämpötilan noudattama rytmi. Nukahtaminen on helpointa kun ruumiinlämpö on alhaisimmillaan. Ruumiinlämmön kohoaminen päiväaikaan heikentää unen laatua ja pituutta. Samoin vaikuttaa myös muu elintoimintojen vilkastuminen. Päivällä nukkumista häiritsevät lisäksi melu, valoisuus ja muut ympäristö- ja perhetekijät. Vuorotyöntekijät kokevat, ettei päivällä nukuttu uni ole yhtä virkistävää kuin yöuni. (Kauppinen-Toropainen Härmä 2000, 26.) Aikaisin alkavien aamuvuorojen yhteydessä väsymys on niinikään tavallista. Herääminen merkitsee usein lyhyttä yöunta, koska on herättävä aikaisin, ja nukkumaanmenoa on vaikeaa siirtää varhaisemmaksi. Tämä johtuu osittain sosiaalisista tekijöistä, mutta myös vireystason vuorokausirytmillä on vaikutusta. Monet vuorotyöntekijät ottavatkin lyhyet päiväunet aamuvuoron jälkeen. Tämä voi kuitenkin haitata illalla nukahtamista. (Åkerstedt 1998.) Jatkuvassa yötyössä ei ilmene psykofysiologisia haittavaikutuksia samassa määrin kuin kiertävässä vuorojärjestelmässä. Unen määrä esimerkiksi on yleensä hieman suurempi yötyöntekijöillä. Jatkuvassa yötyössä tapahtuu elimistön fysiologisten rytmien pitkäaikaista sopeutumista. Tämä mukautuminen voi kuitenkin häiriintyä helposti. Jatkuvaa yötyötä tekevillä tulisikin olla hyvin säännölliset elämäntavat sekä nukkumis- ja ruokailuajat. Haittavaikutuksena yötyössä on sosiaalisen elämän kaventuminen. Yhteydenpito läheisiin ihmisiin

20 20 voi vaikeutua, mikä johtaa ääritapauksissa sosiaaliseen eristäytymiseen. Kolmivuorotyön ja säännöllisen yötyön vertaaminen keskenään on hankalaa, koska työt eivät useinkaan ole vertailukelpoisia. Jatkuvaan yötyöhön valikoituu usein ihmisiä, joiden keskimääräiset edellytykset sopeutua yövuororytmiin ovat paremmat kuin kolmivuorotyötä tekevillä ihmisillä. Toisaalta näennäinen halukkuus yötyöhön voi johtua myös taloudellisista syistä tai heikoista työllisyysnäkymistä. (Kauppinen-Toropainen 1981, 45; Åkerstedt 1998, 19; Härmä 2000, ) Härmän tutkimuksen (1985) mukaan kolmivuorotyötä tekevät nukkuvat vähemmän kuin säännöllistä työtä tekevät. Päivätyöläiset nukkuivat keskimäärin 7,4 tuntia ja kolmivuorotyöläiset 6,2 tuntia vuorokaudessa. Yleistä väsymystä ja voimattomuutta esiintyi niinikään vuorotyössä selkeästi enemmän kuin päivätyössä. Eniten väsymystä kolmivuorotyössä esiintyi yövuorojen yhteydessä Muut terveyshaitat Vuorotyötä tekevillä on enemmän ruoansulatuselimistön oireita ja sairauksia kuin säännöllistä työtä tekevillä. Erilaiset toiminnalliset vatsavaivat, kuten kivut ja närästys ovat tyypillisiä stressioireita, jotka voivat ilmetä kuormittavien elämän- tai työtilanteiden yhteydessä. Ruoansulatuselimistön toiminta noudattaa säännöllistä vuorokausirytmiä. Yöllä suolenseinämän sileän lihaksiston toiminta hidastuu, ruoansulatusentsyymien erittyminen suoleen vähenee ja ruoan imeytyminen vaikeutuu. Yöllä työskentelevä joutuu syömään aikana, jolloin suoliston toiminta on tavallista heikompaa. (Härmä 2000, 33-34; Härmä 1985, ) Epäsäännöllinen työ on myös sepelvaltimotaudin riskitekijä. Vuorotyö lisää sairastumisriskiä n. 40%:lla. Sairastumisen lisääntynyt riski ei johdu suoraan sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä, kuten korkeasta kolesterolista,

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Taustaa tutkielmalle

Taustaa tutkielmalle TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Hyvinvointia työstä Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Asiantuntijoiden työajat ja ajankäyttö yhteydet palautumiseen

Lisätiedot

Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo

Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo Käsiteltävät teemat Työajan viisi ulottuvuutta Työaikaratkaisujen merkitys hyvinvoinnille Omat keinot työaikoihin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement. International Osteoporosis Foundation QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE Qualeffo-41 (10 December 1997) International Osteoporosis Foundation Copies of this questionnaire and authorized translations can be

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot