Asfalttialan yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen

Transkriptio

1 1 Asfalttialan yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen LOPPURAPORTTI Tarja Hakola Työterveyslaitos 2018

2 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 Mitä yötyö on ja mitä haittaa se voi aiheuttaa?... 3 Tavoite... 4 Kysely... 4 Tulokset... 5 Yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen Mitä vaikutuksia yötöiden teettämiseen?... 11

3 3 Tiivistelmä Yötyö kuormittaa työntekijää. Akuutti kuormitus ilmenee väsymyksenä, pitkäaikainen kuormitus erilaisina oireina ja terveyden heikentymisenä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yöllä työskentelyn vaikutuksia asfalttialalla. Kysely lähetettiin 111 henkilölle ja siihen vastasi 76 henkilöä. Tulosten perusteella työskentely yöllä koettiin selvästi kuormittavammaksi kuin päivällä, yöllä korostui erityisesti työn henkinen kuormittavuus. 80 % vastanneista koki olevansa väsynyt yötyössä, 25 % tarkensi syyksi riittämättömän nukkumisen: unen kesto oli lyhyt ja laatu huono. Väsymys korostui erityisesti aamuyön tunteina. Toimintakyvyn aleneminen voi ilmetä suoriutumisen heikkenemisenä. Tulosten perusteella läheltä-piti-tilanteeseen työssä edellisen 12 kuukauden aikana oli joutunut 53 % vastanneista, tilanteista 51 % oli tapahtunut yöaikaan. Yöllä työskentely näyttää turvallisuuden kannalta pulmalliselta ja yöllä työskentelyä pitäisikin pyrkiä välttämään. Mitä yötyö on ja mitä haittaa se voi aiheuttaa? Yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuoro on työvuoro, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainitulle aikavälille. Yötyö on tutkimusten mukaan kuormittavaa. Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö ja lisäksi yötyö vaikuttaa työntekijän sosiaaliseen elämään. Epäsäännölliset työajat voivat myös vaikeuttaa terveellisten elintapojen ylläpitämistä. Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa ovat ilmeisiä ja joillekin yötyö soveltuu ilman merkittäviä terveyshaittoja. Yötyö voi aiheuttaa työntekijälle: - uni-valvetilahäiriöitä, kuten työperäisiä uniongelmia ja kroonista väsymystä - ruuansulatuselimistön oireita, kuten närästystä, vatsakipuja ja ilmavaivoja sekä kohonneen riskin saada vatsahaava - painon nousua, lisääntyneen riskin metaboliseen oireyhtymään ja aikuisiän diabetekseen - kohonneen riskin saada sepelvaltimotauti tai sydämen rytmihäiriöitä - stressioireiden lisääntymistä.

4 4 Yöllä työskentely lisää myös työ- ja liikennetapaturmien riskiä, koska valvomisen ja univajeen seurauksena tarkkaavaisuus herpaantuu, arviointi- ja suorituskyky heikkenevät ja riskinottokynnys madaltuu. Tavoite Hankkeen tarkoituksena oli tutkia yötyön tekemistä asfalttialalla. Yötyö on lisääntynyt ja sen tekeminen tiedetään monin tavoin haasteelliseksi. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin yötyötä voitaisiin hallita. Eri toimijoille olisikin tarpeen saada yhteisiä menettelytapoja yötyön järjestämisessä. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Risto Lappalainen ja Ossi Saarinen Liikennevirastosta, Heikki Jämsä ja Mika Kortene Rakennusteollisuus, INFRA ry:stä ja Lauri Haikola Rakennusliitosta. Urakoitsijoista mukana olivat YIT Infra Oy, NCC Industries Oy, Skanska Industrial Solutions Oy ja SL Asfaltti Oy. Kysely Sähköinen kysely tehtiin Kysely suunnattiin yrityksiin, joissa yötyötä tehdään tuntuvasti (vastaajat tekivät pääsääntöisesti valtion töitä). Vastaajien yhteystiedot pyydettiin INFRA ry:n kautta ja niitä käsiteltiin anonyymisti. Kyselyyn kutsuttiin 111 sähköpostiosoitetta ja vastanneita oli 76 henkilöä eli 67 %. Vastanneista 67 eli 88 % henkilöä työskenteli levitysryhmässä ja koneasemalla 9 eli 12 %. Vastanneista YIT:ssa työskenteli 43 %, NCC:ssa 41 %, Skanskassa 8 % ja SL Asfaltissa 8 %. Vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta (vaihtelu v), työssäoloaika 22 v (1-44 v), päällystystyössä 18 v (1-40 v) ja yötyössä keskimäärin 9 v (1-36 v). Yleisimmät ammattinimikkeet olivat asfalttityöntekijä, jyrän-, jyrsimen- tai levittimenkuljettaja ja työnjohtaja. Kysely sisälsi yötyö-spesifiset aiheet vireyden, väsymyksen ja työssä suoriutumisen näkökulmista. Lisäksi kyselyyn sisältyivät työhön, terveyteen, toimintakykyyn ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

5 5 Tulokset Työ koettiin jonkin verran rasittavaksi niin fyysisesti kuin henkisestikin (kuvio 1). Yöllä työskentely koettiin selvästi kuormittavammaksi kuin päivällä, yöllä korostui erityisesti työn henkinen kuormittavuus. Kuormitustekijöistä mainittiin useimmin aikataulupaineet ja kiireen kokeminen, seuraavaksi eniten erilaiset sääolot (kuumuus, sade, kylmyys jne.), kolmantena oli yöllä työskentely. Lisäksi työn fyysinen ja henkinen kuormitus, töiden huono organisointi sekä liikenteen ja nukkumiseen liittyvät pulmat mainittiin kuormitustekijöinä (kuvio 2). Fyysinen Henkinen Hyvin rasittavaa 5 Jonkin verran rasittavaa 4 3 2,9 3,0 3,3 3,8 2 Ei lainkaan 1 Päivällä Yöllä Kuvio 1. Koettu kuormitus, keskiarvot Alimiehitys Fyysiset Psyykkiset Turvallisuus Kalustoviat Pimeys, valaistus Melu, tärinä Pölyt, kemikaalit Liikenne Työn jatkuvuus Henkinen työ, stressi Huono töiden organisointi Aikataulut, kiire Fyysinen työ Sää, kuumuus, kylmyys, sade ym Mainintojen lukumäärä Kuvio 2. Työn kuormitustekijät avovastauksista luokiteltuina, lukumäärät

6 6 Lyhyet vapaat Epäsäännöllisyys Matkatyö Työaika Aikainen aloitus Ei taukoja Pitkät päivät Yötyö Kotiasiat Huono ruokailu Majoitus Huono nukkuminen Pitkät matkat Mainintojen lukumäärä Kuvio 3. Työn kuormitustekijät avovastauksista luokiteltuina, lukumäärät Paitsi yöllä työskentely (kuvio 3), kuormittavia työaikapiirteitä olivat pitkät työpäivät ja pitkät viikkotuntimäärät. Toisaalta työpäivien yhtenäisyys, vapaapäivien peräkkäisyys ja viikonloppuvapaat olivat järjestyksessä. 55 % oli tyytyväisiä työaikoihinsa, mutta 25 % arvioi puolison/kumppanin suhtautumisen työaikoihin kielteiseksi, mikä heikentää työn ja muun elämän yhteensovittamista (kuvio 4). % 100 Vastaaja itse Puoliso Tyytyväinen / Myönteinen Siltä väliltä / Välinpitämätön Tyytymätön / Kielteinen Kuvio 4. Tyytyväisyys työaikoihin, % Oma arvio vireystilasta (kuvio 5) päivätyössä oli väsyneimmillään ennen klo 6 aamulla ja klo 22 illalla. Yötyössä arvioitiin oltavan väsyneimpiä iltapäivän tunteina ja erityisesti aamuyöllä

7 7 klo 2 jälkeen. 80 % vastanneista koki olevansa väsynyt yötyössä (kuvio 6). Väsymyksen arvioitiin aiheutuvan työstä, 25 % tarkensi syyksi riittämättömän nukkumisen. Erittäin unelias 5 Päivätyö Yötyö 4 Ei unelias, eikä vireä 3 2 Erittäin vireä 1 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 2:00 4:00 6:00 8:00 Kuvio 5. Oma arvio vireystilasta kahden tunnin välein, keskiarvot % Ei Kyllä 0 Väsynyt yötyössä Väsymys aiheutui työstä Kuvio 6. Koettu väsymys, % Oma arvio keskimääräisestä nukkumisesta (kuvio 7) oli 6,6 tuntia ja unen tarve 7,1 tuntia. Päivätyön yhteydessä unen pituus arvioitiin 6,5 6,8 tuntia, yötyön yhteydessä 3,2 5,2 tuntia. Vapaalla ja lomalla unen pituus arvioitiin 8,1 tuntiin. Verrattuna normaaliin unen pituuteen (noin 7,5 tuntia) työpäivinä nukutaan vähän ja vapaapäivinä korvataan syntynyttä univelkaa. Paitsi unen kesto myös unen laatu on olennainen jaksamisen kannalta. Erilaisia unihäiriöitä (kuvio 8) oli % vastanneista päivätyön yhteydessä ja % yötyön yhteydessä. Sekä lyhyt että huono nukkuminen ilmenevät väsymyksenä (kuvio 8). 18 % koki voimakasta väsymystä päivätyössä, yötyössä lähes joka toinen (45 %). Päivätyössä 10 % ja yötyössä 30 % koki väsymyksen haittaavan työssä suoriutumistaan.

8 8 ollessasi lomalla vapaapäivien välissä viimeisen yön jälkeen (yötyö) yötyön jälkeen (päiväaikainen uni) päivällä / illalla ennen ensimmäistä yötä (yötyö) peräkkäisten työpäivien välillä (päivätyö) ennen ensimmäistä työpäivää (päivätyössä) ollaksesi seuraavana päivänä virkeä ja hyvässä keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuvio 7. Unen pituus itse arvioituna, keskiarvot, tuntia 100% Päivätyö Yötyö 75% 50% 25% 41% 56% 23% 48% 30% 0% Vaikeuksia nukahtaa Vaikeuksia nukahtaa uudestaan Vaikeuksia herätä Voimakasta Väsymys haittaa väsymystä työssä suoriutumista Kuvio 8. Unihäiriöt ja voimakas väsymys, % Oma arvio nykyisestä työkyvystä asteikolla 0 10 oli keskimäärin 8,3, työkyvyn arvioi alentuneeksi 14,5 % ja heikoksi 5 % (kuvio 9). Työssä jaksamista haittasivat mm. työmotivaation väheneminen, terveyden tai työympäristön ongelmat. Oman terveytensä enemmistö (80 %) arvioi hyväksi tai melko hyväksi. Eniten koettiin tuki- ja liikuntaelinten oireita (21 % usein) ja ruoansulatusoireita (16 % usein). 31 % koki oireista lievää ja 12 % selvää haittaa työssään. Vastanneiden keskimääräinen painoindeksi oli 27,9 (vaihtelu 21 37) eli 42 % oli lievästi ja 17 % selvästi ylipainoisia. Vastanneista 49 % uskoi melko varmasti pystyvänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään, mutta 37 % ei ollut tästä varma, vaikka työkyky ja terveysarviot näyttivät keskimäärin hyviltä. Tämä saattaa viitata ennenaikaisen eläköitymisen mahdollisuuteen.

9 9 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuvio 9. Nykyinen työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan, jakauma Vastaajien oman ilmoituksen mukaan (kuviot 10 12) tapaturmaan tai onnettomuuteen edellisen 12 kuukauden aikana oli joutunut 9 % työssä ja 5 % vapaalla. Työssä tapaturman tai onnettomuuden syyksi arvioitiin kalustovika (43 %), pitkä työvuoro tai yöllä työskentely (29 %) tai muu tekijä (28 %). Läheltä-piti-tilanteeseen työssä edellisen 12 kuukauden aikana puolestaan oli joutunut 53 %, tilanteista 51 % oli tapahtunut yöaikaan. Läheltä-piti-tilanteisiin oli syynä monta tekijää yhdessä. Kolme eniten mainittua syytä olivat muu liikenne (46 %), muut tiellä liikkujat (44 %) ja yöllä työskentely (41 %). Heikko näkyvyys (33 %), huono keli (26 %) ja kireä aikataulu (21 %) mainittiin seuraavaksi usein. % Tapaturma, onnettomuus Läheltä-piti tilanne 0 Aamulla Päivällä Illalla Yöllä Kuvio 10. Tapaturman tai onnettomuuden ja läheltä-piti-tilanteen esiintymisajankohta, oma ilmoitus, %

10 10 50% 40% 30% 20% 10% 0% kaluston heikko kunto tai vikaantuminen pitkä työvuoro yöllä työskentely muut tiellä liikkujat Muu syy Kuvio 11. Tapaturman tai onnettomuuden syy, oma ilmoitus, % muu liikenne muut tiellä liikkujat yöllä työskentely heikko näkyvyys huono keli kireä aikataulu pitkä työvuoro työskentelyyn sopimaton lämpötila pitkä työskentely ilman taukoa Muu syy, mikä? lyhyt peräkkäisten työvuorojen väli kaluston heikko kunto tai vikaantuminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 12. Läheltä-piti-tilanteen syitä, oma ilmoitus, % Yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen Tulosten perustella yöllä työskentely on selvästi kuormittavampaa kuin päivätyö. Lisäksi yötyö korostaa työn muita kuormitustekijöitä. Tulosten perusteella yöllä työskentely heikentää työntekijän toimintakykyä, terveyttä ja saattaa vaikuttaa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Yöaika, vaikea keli ja väsymyksen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen voivat yhdessä lisätä niin työntekijöiden kuin tiellä liikkujien onnettomuuden tai tapaturman riskiä.

11 11 Mitä vaikutuksia yötöiden teettämiseen? Työturvallisuuslain 10 velvoittaa työnantajaa huomioimaan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa myös työajoista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Lain 30 säädetään tarkemmin työnantajan velvollisuuksista yötyön aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi. Edellä esitettyjen tulosten perusteella yötyön teettämisen tulisikin olla mieluummin poikkeus kuin sääntö. Mahdollisuudet yötyön välttämiseen ovat tapauskohtaisia ja näitä pitäisi selvittää tarkemmin. Asfalttialalla yötyön teettäminen johtuu päällystystyön tilaajan vaatimuksesta. Näitä vaatimuksia olisi hyvä pohtia ja miettiä, miten yötyön teettämistä voisi välttää eri tapauksissa. Työnantaja voi ehkäistä yötyön aiheuttamia vaaroja ja haittoja työaikasuunnittelun avulla silloin, kun tilaaja sen mahdollistaa. Työaikasuunnittelussa työstä palautuminen on keskeistä. Jaksamista voi edistää huomioimalla sekä työvuoron aikaisen (tauotus) että työvuorojen välisen palautumisen, välttämällä ylipitkien työvuorojen ja -viikkojen teettämistä ja huomioimalla mahdollisuuksien mukaan yksilölliset työaikatarpeet. Hyvää urakan toteuttamissuunnittelua ei voi korostaa liiaksi. Huolehtimalla työn, työympäristön ja työtehtävien kuormittavuuden hallinnasta voidaan yötyön haittoja lieventää. Varmistamalla työtovereiden keskinäisen tuen, toimivien esimies-alaissuhteiden ja esimiestuen vaaliminen parantavat jaksamista stressiä lieventämällä. Riittävän unen ja palautumisen takaaminen hyvän nukkumisympäristön avulla on aivan keskeistä yötyön kuormituksen hallinnassa. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös järjestää yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun. Lisäksi työnantaja voi ohjeistaa ja tukea työntekijöitään terveellisiin, vireyttä tukeviin elintapoihin. Myös säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä terveyshaittojen ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tunnistamisessa. Yötyötä tekevän keinoja ennaltaehkäistä yötyön aiheuttamia haittoja: - riittävän unen ja palautumisen varmistaminen - terveellisten elintapojen noudattaminen - liikunta toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja unen laadun parantamiseksi - perhe-elämän ja muun sosiaalisen elämän suunnittelu yötyörytmin mukaan - stressin hallintakeinojen käyttäminen (erityistarpeista sopiminen läheisten kanssa, erilaiset harrastukset, oman ajan varaaminen).