Polttokennojärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polttokennojärjestelmät"

Transkriptio

1 AS Energiatekniikan automaatio Polttokennojärjestelmät Matias Halinen DI, Tutkija VTT, Polttokennot

2 Sisältö SOFC -järjestelmät Rakenne Vaatimuksia automaatiojärjestelmälle

3 Kiinteäoksidipolttokenno, (SOFC, Solid Oxide Fuel Cell) SOFC -kennosto Elektrolyyttinä yttria-zirkonia seos, O 2- -johde Anodi nikkeli-yttria-zirkonia seos: 2H 2 + O 2-2H 2 O + 4e - 2CO + O 2-2CO 2 + 4e - Katodi (La,Sr)MnO 2 seos O 2 + 4e - O 2- Keraaminen kenno Korkea lämpötila ( C) Wärtsilä 20 kw el prototyyppi

4 Polttoaineen prosessointi Polttokennosto/kennostot Virranmuokkaus ja verkkoonliityntä Pakokaasun käsittely Ohjausjärjestelmä Muut komponentit Järjestelmän rakenne

5 Polttoaineen prosessointi Diesel reformeri Vety on erittäin hyvä polttoaine, varsinkin PEFC:lle Vety ei kuitenkaan ole laajamittaisesti käytössä Tämän johdosta hiilivetypohjaisten polttoaineiden käyttö on tarpeen Maakaasu Propaani Bensiini, diesel Metanoli Etanoli Biokaasu jne... VAATIVAT PROSESSOINTIA

6 Polttoaineiden peruskomponenttien vaikutukset polttokennoihin

7 Polttoaineiden ominaisuuksia

8 Polttoaineen vaatimuksia SOFC:lle Metaania pidemmät hiilivetyketjut aiheuttavat nikkelikatalyytin koksaantumista Hiilivedyt hajoavat termisesti Hiili adsorboituu nikkelipartikkeleihin Seurauksena anodin tilavuuden muutos ja halkeaminen Myös pelkkä metaani aiheuttaa koksaantumista Polttoaineen vesi/metaanisuhteen oltava ~2, jolloin höyryreformoinnille suotuisat olosuhteet CH 4 C* +2H 2 vs. CH 4 + H 2 O CO + 3H 2 Rikkipitoisuus 0 ppm

9 Höyryreformointi (SR, Steam Reforming) Endoterminen reaktio Höyryreformointi C n H m + nh 2 O nco + (n+m/2)h 2 Vesi-kaasu siirtymä CO + H 2 O CO 2 + H 2 Lisää vetyä vesihöyrystä Teoreettinen hyötysuhde >100% Soveltuu hyvin yksinkertaisille hiilivedyille

10 Katalyyttinen osoittaishapetus, (CPOX, Catalytic Partial OXidation) Eksoterminen reaktio Osittaishapetus C n H m + (n/2)o 2 nco + (m/2)h 2 Teoreettinen hyötysuhde % Käytännössä osa polttoaineesta palaa reaktorissa Nopeat reaktiot soveltuu hyvin monimutkaisille hiilivedyille Osittaishapetus mahdollista myös ilman katalyyttiä, tällöin lämpötila ~1500 C

11 Autoterminen reformointi, (AutoThermal Reforming) Yhdistetty höyryreformointi, vesikaasusiirtymä ja osittaishapetus Yleensä lievästi eksotermiset olosuhteet reaktorissa, jotta lämpöhäviöt kompensoituvat Konversiohyötysuhde riippuu reaktanttien suhteista Vesi/hiili Happi/hiili Reaktanttien suhteilla voidaan vaikuttaa laajalti reformaatin koostumukseen ja lämpötilaan

12 Menetelmien erot SR ATR CPOX C C C Endoterminen, lämpöä sitova Eksoterminen, lämpöä tuottava Hidas vaste vedentarpeen johdosta Nopea vaste Suuri koko, lämmönsiirto vaatii suuren pinta-alan Hyvä polttoaineen konversiohyötysuhde Pieni koko, tuottaa oman lämpönsä Huonompi konversiohyötysuhde palamisen johdosta

13 Esimerkki - SOFC CHP järjestelmä Exhaust District heat Air Air heat exchanger Fuel recycle Burner Air SOFC stack NG Fuel heat exchanger REF Reformer

14 Esimerkki - SOFC CHP järjestelmä Exhaust 20 C Air C District heat Air heat exchanger C 20 C NG C Fuel recycle Fuel heat exchanger C Burner REF Reformer Air C SOFC stack C

15 SOFC järjestelmän polttoaineen prosessointi Reformointi NG, 100 % Tuotekaasu SOFC 90 % 50 % Sähköä, 45 % Lämpöä Pakokaasua (Vesi) Pakokaasua Lämpöä

16 Esimerkkejä reformaatin koostumuksesta - H 2 rikas reformaatti Reformaatin koostumus vaihtelee tekniikasta ja polttoaineesta riippuen inerttien komponenttien ja reaktiotuotteiden osuus vaikuttaa kennon jännitteeseen

17 Virranmuokkaus Vaatimus: 3 vaihetta, 400VAC, synkronointi verkkoon DC/DC muunnos (kennoston jännitteen nosto invertterille -> 600VDC) DC/AC muunnos ja tahdistus verkkoon Verkkoliitäntä Suodatin Muuntaja (sähköinen erotus) Suojareleet ym.

18 Virranmuokkaus Kennostojen kytkentä sarjaan kasvattaa invertterille syötettävää jännitettä (~600V) + Tehohäviöt virrankeräyskaapeleissa pienenevät + Tehohäviöt ja kustannukset DC/DC muunnoksessa pienenevät - Sähköeristys korkeissa lämpötiloissa vaikeutuu - Yhden kennon vikaantumisella on suuri vaikutus koko järjestelmän toimintaan

19 Polttokennon sähköhyötysuhde Polttokennon sähköhyötysuhde paranee osakuormalla E h0= H(T)/nF Enthalpy of the reaction, E h0 Heat energy = ( H- G)/nFi = (E h0-e 0 )i Cell potential (V) E 0= G(T)/nF Thermodynamic reversible cell potential, E 0 Heat energy = (E -E)i 0 Electric energy = Ei Current density (A/cm 2 )

20 Järjestelmän kokonaishyötysuhde Pienillä virrantiheyksillä apulaitteiden tehonkulutus alentaa hyötysuhdetta huomattavasti

21 Lämmönvaihtimet Järjestelmän lämpötaseen hallintaan Materiaalivaatimukset ~800 C Ilmapuolelle välttämätön Muut lämmönvaihtimet riippuvat järjestelmän rakenteesta Reformerireaktorin lämmitys (integroidut ratkaisut) Polttoaineen esilämmitys Anodin takaisinkierrätys Kaukolämpöverkko Järjestelmän hyvä eristys on välttämätön (kokokysymys)

22 Pakokaasun käsittely Kennoston pakokaasu sisältää polttoainetta ja vesihöyryä Kennoreaktioissa syntynyt vesihöyry voidaan käyttää hyväksi reformoinnissa Osa polttoaineesta voidaan käyttää kierrättämällä se takaisin anodille Käyttämättä jäänyt polttoaine on hävitettävä, esim. Katalyyttinen jälkipoltto mahdollistaa vedyn polton alhaisissa lämpötiloissa (NOx päästöt pienenevät) Syntynyt lämpöteho voidaan käyttää hyväksi lämpöenergian tuotannossa Myös hybridiratkaisut mahdollisia paineistetussa järjestelmässä Polttimia

23 SOFC järjestelmän ohjaus Järjestelmää ohjataan tyypillisesti sähkötehon ja hyötysuhteen mukaan Kennoston jännite muuttuu olosuhteista riippuen Virrantiheys Käyttöaste Lämpötila, lämpötilajakauma Polttoaineen koostumus Paine Järjestelmän teho ja hyötysuhde muuttuu kennoston jännitteen mukaan Lisäksi kennon tuottamaa lämpöenergiaa käytetään järjestelmän toimintalämpötilan ylläpitämiseen Ristikkäisvaikutuksia esiintyy huomattavasti

24 Kennoston lämpötilan hallinta Kennoston lämpötilan hallinta, maksimilämpötila/lämpötilajakauma Jäähdytysilman määrä Sisäisen reformoinnin aste Polttoaineen ja ilman lämpötilat Lämpötilan muutosnopeutta on rajoitettava keraamisten osien vuoksi Halkeamat, vuodot Maksimi lämpötila rajoitettava Metallien korroosio

25 Sisäinen reformointi SOFC:ssa SOFC kennoston korkea lämpötila ja nikkelikatalyytti mahdollistavat sisäisen höyryreformoinnin Lisäksi kennoreaktiot tuottavat jatkuvasti vesihöyryä Endotermiset reformointireaktiot tarjoavat mahdollisuuden kennoston lämpötilan hallintaan varsinkin suurilla virrantiheyksillä kun lämmön tuotanto on huipussaan Sisäinen reformointi tapahtuu lähinnä kennon alkupäässä lämpötilagradienttien muodostuminen on estettävä

26 Rakenteelliset ratkaisut sisäisessä reformoinnissa Kuvassa planaari SOFC -kennosto Sisäiset virtauskanavat Polttoaineen ja ilman vastavirtaus on edullinen sisäisen reformoinnin kannalta Tasaisempi lämpötilajakauma virtaussuuntaan air fuel air fuel air fuel

27 Polttoaineen vaikutus kennoston lämpötilajakaumaan Vety Reformoitu maakaasu T cell# 25 ( C) T cell# 25 ( C) polttoaine ilma polttoaine ilma Cell length (mm) Cell length (mm) 760

28 Ajo-olosuhteet - Ilman käyttöasteen vaikutus kennoston toimintaan Ilmaa tarvitaan kennoston sähkökemiallisen reaktioiden lisäksi kennoston jäähdyttämiseen Liiallinen jäähdytysilman virtaus alentaa kennoston lämpötilaa jännite, sähköhyötysuhde ja sähköteho laskevat Kokeen aikana ilman käyttöastetta nostetaan 20% 35%, jolloin ilmavirtaus pienenee 525 l/min 300 l/min Kennoston lämpötila nousee 10 C Jännite nousee 2.5 V Teho kasvaa 0.3 kw Sähköhyötysuhde nousee 43 47% Puhaltimen tehontarve laskee T stack ( C) I : 0.35 Acm -2, O 2 /C : 0.1, U FUEL : 0.7 q v air,cathode (Nl/min) x: T stack,max o: T stack,avg 790 U stack (V) q v air,cathode (Nl/min) U AIR U AIR q v air,cathode (Nl/min) q v air,cathode (Nl/min) U cell,avg (mv) Ajoparametrien optimointi kennoston tilan perusteella parantaa järjestelmän hyötysuhdetta P el,stack (kw) el,stack (LHV) U AIR U AIR

29 Järjestelmän lämpötase ylös/alasajot CPOX reformeri ja katalyyttinen poltin Järjestelmän lämpötaseen hallinta Normaalitilassa kennosto tuottaa kaiken järjestelmän tarvitseman lämpöenergian Pienillä virrantiheyksillä sekä ylösajojen aikana järjestelmän tarvitsema lämpöenergia tuotetaan muilla komponenteilla Jälkipoltin Reformeri (ATR/CPOX) Alasajossa hallittu jäähdytys on tarpeen, jos halutaan turvata nopean jäähtyminen Ilmapuhallin

30 Polttoaineen prosessointi CH 4 conversion Inlet O 2 /C x CH x: dry basis o: wet basis Inlet O 2 /C Reformerin ohjaus Lämpötase Konversiohyötysuhde Metaanin konversio Sisäisen reformoinnin aste Vesihöyry/hiili suhde Anodin takaisinkierratyksen aste konversio, vesihöyryn määrä

31 Huuhtelukaasut Anodin nikkelikatalyytti on pidettävä pelkistävissä olosuhteissa korkeissa lämpötiloissa (> C) Laitoksen ylös/alasajon aikana käytetään alhaisen vetypitoisuuden omaavaa huuhtelukaasua Ongelmana on kaasupullojen vaatima suuri tila pitkähköjen käynnistysjaksojen aikana Reformerin nopeutettu käynnistys Vaihtoehtoisen nestemäisen polttoaineen käyttö ylösajon aikana (esim. metanoli) 12 Air blower closing valve opened Stack voltage (V) 10 8 Load: 60 to 0A H 2 flow: 9 to 0 NL/min Purge gas led to anode and cathode Fuel flow is increased Purge gas off Air blower started 6 0 AS Energiatekniikan automaatio, Autumn Time (minutes)

32 Kustannukset Kennoston kustannukset 25-50% järjestelmän kustannuksista Balance of Plant komponentit 25-40% kustannuksista Ohjausjärjestelmä <10% Paljonko yksi paineanturi maksaa? ~10 kw APU laitteen kustannusten muodostuminen

33 Vaatimuksia instrumentoinnille ja toimilaitteille Reaktanttien (polttoaine, ilma, vesihöyry) tarkka annostelu tärkeää Massavirtasäätimet Kriittiset lämpötila- ja painemittaukset välttämättömiä järjestelmän turvallisen ja luotettavan toiminnan takaamiseksi Kennoston toiminnan luotettava monitorointi edellyttäisi suurta määrää jännite- & lämpötilamittauksia sekä kaasujen on-line analytiikkaa Ei mahdollista suurten kustannusten johdosta, varsinkaan pienissä kokoluokissa Ratkaisuna kennojen tasalaatuisuus sekä kennojen ja osajärjestelmien karakterisointi ja mallinnus Sensorifuusio, kehittyneet säätömenetelmät, järjestelmän tilan optimointi

34 TPB Elektrodi Katalyyttipartikkeli Mallinnus Partikkelitaso Kennotaso Kennosto Järjestelmä Dynaamiset mallit Mallipohjainen säätö ja optimointi 1 Natural gas flow setpoint Divide Natural gas flow O/C O/C ratio Air flow 1 Air flow setpoint 2 2 Fuel conversion efficiency S/C S/C ratio Water flow Water flow setpoint 3 Steam line temperature setpoints

35 Sovelluskohde Sovellus asettaa erityyppiset vaatimukset järjestelmälle ja sen ohjaukselle Verkkokäyttö saarekekäyttö Pohjakuorma dynaaminen kuorma Ohjaus sähkötehon mukaan ja/tai lämpötehon mukaan Järjestelmän polttoaine

36 Järjestelmäintegraatio Polttokennojärjestelmä VM 1839 Deplhi 5 kw APU

37 Kirjallisuutta Kirjoja Fuel Cell Handbook, 7th edition, Online: Handbook of Fuel Cells Tieteellisiä julkaisuja Journal of Power Sources Fuel Cells Fuel Cell Technology Journal of Electrochemical Society

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot

AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio. Polttokennot. Matias Halinen. DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS.84-3134 Energiatekniikan automaatio Polttokennot Matias Halinen DI, Tutkija VTT, Polttokennot AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio, Syksy 2007 Sisältö Luento 1 Polttokennot yleisesti Polttokennojen

Lisätiedot

Polttokennolaboratoriotyö

Polttokennolaboratoriotyö Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

SOFC KENNOSTOT PIENIIN

SOFC KENNOSTOT PIENIIN SOFC KENNOSTOT PIENIIN STATIONÄÄRISOVELLUKSIIN Matti Noponen Elcogen Markkinat Saavutukset Yhteenveto Elcogen A/S Perustettu Virossa 2001 Valmistaa ja myy anodikannatteisia kiinteäoksidipolttokennoja Sijaitsee

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at

Lisätiedot

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA DEMO 2013 Projektin tavoitteita v. 2009 Siirrettävä itsenäinen sähköntuotantojärjestelmä Prototyyppi integroidaan 10 jalan mittaiseen järjestelmäkonttiin

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

AMMONIAKIN TUOTANTO. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit

AMMONIAKIN TUOTANTO. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit AMMONIAKIN TUOTANTO Tekijät: Elina Seppälä Sanna Ojanen 0262863, Ke2 0275096,

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6 ENE-C200 Käytännön energiatekniikkaa (KET) Convion Ltd:n SOFC-polttokenno / tehtävänanto / ver6 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään Convion Ltd:n kiinteäoksidipolttokenno ryhmätyöhön liittyvät tehtävät.

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO

Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu Markku Suonpää KAO Polttokennoauto Hyundai ix35 Polttokennoauto Hyundai ix35 Tekniikkaa: Sarjahybridi Eteen sijoitettu PEM-polttokenno, eteen poikittain

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

BIOMETANOLIN TUOTANTO

BIOMETANOLIN TUOTANTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.

Lisätiedot

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance) Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.

Lisätiedot

Helsinki University of Technology Publications in Engineering Physics

Helsinki University of Technology Publications in Engineering Physics Helsinki University of Technology Publications in Engineering Physics Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan julkaisuja Espoo 2003 TKK-F-B195 VETYTEKNOLOGIAT Tfy-56.170 Ydin- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vedyn ja polttokennojen mahdollisuudet Oulun seudulla, Aamiaissessio Oulussa Jari Ihonen, VTT, Heidi Uusalo, VTT, Juhani Laurikko,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto v04 / 5.4.2017 JS 1 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään VTTn biotutkimusyksikkö ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

ENNEN POLTTOA TAPAHTUVA HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO

ENNEN POLTTOA TAPAHTUVA HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikka BH10A000 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari ENNEN POLTTOA TAPAHTUVA HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO Mikko Kousa 078844 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen

Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Tutkimuksellinen lähestymistapa polttokennojen kemian opetukseen Matleena Ojapalo Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Helsingin yliopisto 29.10.2010

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv Mikko Oksanen MAAKAASUA JA METANOLIA KÄYTTÄVIEN KIINTEÄOKSIDIPOLTTO- KENNOJEN (SOFC) KÄYTTÖ LAIVOISSA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Energiansäästöideat telakan näkökulmasta. Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät

Energiansäästöideat telakan näkökulmasta. Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät Energiansäästöideat telakan näkökulmasta Kari Sillanpää Laradi ry:n syyspäivät 2014 2.-3.10.2014 2 Mitä erilaisia näkökulmia on energiansäästöstä? Matkustaja: Lipunhinta Kokemukset Palvelu Laatu Turvallisuus

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun

Lisätiedot

Pien- tai mikro-chp-teknologiat tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Pien- tai mikro-chp-teknologiat tutkimus Jyväskylän yliopistossa Pien- tai mikro-chp-teknologiat tutkimus Jyväskylän yliopistossa Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi/uusiutuvaenergia Uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelma (JY) Maisteriohjelman

Lisätiedot

Exercise 3. (session: )

Exercise 3. (session: ) 1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Olof Widén Suomen Varustamot 28/11/2018 FMC Merja Salmi-Lindgren 1 Merenkulun Megarendit 1. Digitalisaatio ja automaatio 2. Ilmaston muutos

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU. Antti Teräsvirta Prizztech Oy

VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU. Antti Teräsvirta Prizztech Oy VOIMALAITOSMITTAKAAVAN POLTTOKENNOJÄRJESTELMIEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU Antti Teräsvirta Prizztech Oy II ESIPUHE Vetyä pidetään sen korkean energiatiheyden, vähäisten päästöjen ja säilöttävyyden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot