SOMALIN KIELEN OPPIMATERIAALI Digimateriaali

Transkriptio

1 SOMALIN KIELEN OPPIMATERIAALI Digimateriaali Tässä materiaalissa esitellään luokkalaisille suunnattu oman äidinkielen (somalin kieli) tukemista edistävä oppimateriaali. Oppimateriaali on valmis käytettäväksi digimateriaaliin, vain materiaalia tukeva kuva-aineisto puuttuu. Omer, Abdi Maalin & Mohamed Ahmed, Ahmed

2 Sisällysluettelo 1.Johdanto Menetelmät Toiminta Arviointi Booqashadii beerta awoowe / Vierailu isoisän maatilalla Bilowgii Safarka / Matkan aloittaminen Safarkii Balacad Ilaa Jowhar / Matka Balacadiin ja Jowhariin Dhumistii wiilasha / Poikien eksyminen Tegiddii beerta iyo bay addii ku hareeraysnayd / Tulo maatilalle Beertii awoowe Jimcaale / Isoisän maatila Qeybaha khudaarta / Maatilan kasviksia ja hedelmiä Beerashada dalagyada / Muita maatilalla kasvavia ruokakasveja Xoolaha uu dhaqdo Jimcaale / Maatilan eläimet Booqashadii beerta iyo la kulankii Jimcaale/ Viljelysmaihin tutustuminen Barashadii qeybaha beerta / Maatilan esittely Dabjoogta Beerta Awoowe / Maatilan eläimet Webiga iyo hareerihiisa / Joki ja ympäröivä metsä Dhaqanka miyiga / Kulttuuriin liittyviä asioita Ka soo noqoshadii webiga / Paluu takaisin maatilalle Dhamaadkii fasaxa iyo sagotintii awoowe Jimcaale/Matkan loppuminen Jawaabaha iyo sharaxaada su aala/ Vastaukset ja selitykset

3 1.Johdanto Tässä materiaalissa esitellään luokkalaisille suunnattu oman äidinkielen (somalin kieli) tukemista edistävä oppimateriaali. Oppimateriaali on valmis käytettäväksi digimateriaaliin, vain materiaalia tukeva kuva-aineisto puuttuu. Oppimateriaalin ja harjoitusten tehtävä on opettaa oppilaille ja saada heidät ymmärtämään: omaa kulttuuriaan ja kieltään. perustiedot ympäristöstä ja luonnontiedosta. Selvyyden vuoksi tässä materiaalissa on lukujen ja tehtävien kohdalla esitetty myös suomen kielellä (sinisellä huomiovärillä erotettuna), mitä aihetta kussakin luvussa käsitellään tai mitä asioita tehtävä käsittelee Menetelmät Oppilaat tutustuvat omaan kulttuuriinsa ja oppivat omaa kulttuuriaan tarinoiden kautta. Tarinoissa, joita he lukevat, on kulttuurisia mielleyhtymiä ja perinteitä. Oppilas tutustuu tekstiin ja voi myös katsella materiaaliin liittyviä kuvia Smart-boardin avulla. Oppilas lukee, mahdollisesti myös kuuntelee, tarinan ja katselee siihen liittyviä kuvia ja ymmärtää tätä kautta aiheen sisällön. Oppilaan ymmärtämistä testataan erilaisten monivalintatehtävien avulla. Oppilas oppii ja saa perustiedot ympäristöstä ja luonnosta opiskelemalla ja harjoittelemalla ympäristöön liittyvää sanastoa. Tämä tapahtuu lukemalla tekstiä sekä katselemalla kuvia ja videoleikkeitä. Tietokone, Smart-board, kuva, ääni, tekstit ja videot toimivat mediaelementteinä, jotka tukevat tarinoita. 3

4 Tarinoissa on tekstiä kuvien kanssa (normaalit kuvat kuvateksteineen tai esim. sarjakuvia). Kuvat voidaan esittää tietokoneella tai Smart-boardilla. Tarinoita tai muuta oppimateriaalia tukevaa nauhoitettua ääntä (cd / dvd) voidaan käyttää. Animoituja kuvia luonnosta ja ympäristöstä, kuvia kuvateksteillä sekä videoleikkeitä pyritään hyödyntämään Toiminta Oppitunnit on suunniteltu niin, että oppilas opiskelee itsenäisesti käyttäen hyväkseen tietokonetta ja nettiyhteyttä tai verkkoa. Käyttääkseen ohjelmaa oppilaan on rekisteröidyttävä ja saatava salasana sekä käyttäjätunnus. Aluksi oppilas lukee tekstin ja kuuntelee tekstiin liittyvän audiomateriaalin. Sen jälkeen oppilas suorittaa luetunymmärtämistä testaavia harjoituksia. Harjoitukset pitävät sisällään erilaisia monivalintatehtäviä, joissa oppilaan tehtävänä on valita eri vaihtoehdoista oikea. Tehtävän suoritettuaan oppilas saa oikeat vastaukset sekä vastausprosentin omien vastaustensa oikeellisuudesta. Tehtävien tarkoitus on saada oppilaat sekä ymmärtämään tarina että oppimaan tarinaan liittyvää sanastoa. Esimerkiksi ympäristön ja luonnontiedon oppimateriaaliin liittyen oppilas lukee aihetta käsittelevän tekstin. Tekstin ohessa on aiheeseen liittyviä kuvia. Oppilas voi myös katsoa aiheeseen liittyvän videoleikkeen, jossa käsitellään ja kuvataan aihetta. Lopulta oppilaan osaamista testataan monivalitatehtävien avulla. Tehtävät suoritettuaan oppilas saa oikeat vastaukset tehtäviinsä. Materiaalin avulla pyritään tukemaan oppimista. Oppilas saa kokonaisvaltaisen käsityksen opiskeltavasta asiasta. 4

5 1.3. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon erilaisia asioita. Oppilaan tulisi osata: kuvata omaa kulttuuriaan oman äidinkielensä keskeiset kielioppiasiat ympäristöön ja luontoon liittyvää sanastoa ymmärtää aiheeseen liittyviä ilmiöitä Tehtävät suoritettuaan oppilas näkee oikeat vastaukset, ja saa siten heti palautetta oppimisestaan (esim. oikean vastausprosentin muodossa). Vastaukset näkyvät myös opettajalle, ja hän voi kommentoida niitä tarvittaessa, esimerkiksi arvioinnin tukena tai suunnitellessaan oppitunteja. 5

6 Kuvio materiaalin rakennekaaviosta (somalin kieli luokat) 6

7 2. Booqashadii beerta awoowe / Vierailu isoisän maatilalla Kappale kertoo siitä, kuinka poikien matka hiljalleen alkaa. Kappale käsittelee Liibaanin ja Guuleedin matkasuunnitelmia. Tunnin tavoite on, että oppilas saa käsityksen siitä, miten poikien matka alkaa, mitä matkalla tapahtuu ja miten matka järjestyy. Oppilas harjoittelee vaikean tekstin lukemista ja ymmärtämistä. Oppilas myös oppii työskentelemään itsenäisesti. Opettaja antaa oppilaille työskentelyohjeita. Oppilas lukee itsenäisesti ruudulta lyhyen tekstin, joka sitten johdattelee lukijan Liibaanin ja Guledin tarinaan. Kappaleen lopussa, lukemisen jälkeen, oppilaan tulee tehdä tehtävät ja vastata kaikkiin kysymyksiin yksi kerrallaan. Kysymykset ovat järjestyksessä. Opettaja tarkistaa tehtävät ja tarvittaessa selittää, jos joitain kohtia ei ole ymmärretty oikein. Tämä osa tarinaa on pelkkä teksti ruudussa, ei luettuna. Waa waayada ka mid aha ayaa waxaa safar gaaban ku tegey magaalada Jowhar laba wiil oo la kala yiraahdo Guuleed iyo Liibaan. Labada wiil waxa ay ahaayeen arday dhigata fasalka siddeedaad (8:aad) ee dugsiga dhexe, waxana ay dhigan jireen dugsiga hoose dhexe ee Xamar jadiid ee magaalada Muqdisho. Labada wiil waxa ay ku heshiiyeen in ay fasaxa sanad-dugsiyeedka ku tagaan magaalada Jowhar. Magaalada Jowhar waxaa degganaa wiilasha awowgood. Wiilasha awoowgood waxaa la dhihi jiray Jimcaale. Jimcaale waxaa uu ahaa beeraley, oo beer wayn ayuu ku lahaa duleedka magaalada Jowhar. Sawir: Halkan waxa imaanaaya sawir laba wiil oo boorsooyin jiidanaya iyo magaalada Muqdisho oo camiran./ Tähän tulee kuva, jossa on kaksi poikaa Mogadishussa, bussiasemalla. Kuva on valokuva tai piirustus. 7

8 2.1 Bilowgii Safarka / Matkan aloittaminen Tämä osa kertoo siitä, kuinka pojat aloittavat matkan isoisän maatilalle. Tämä osa tarinaa on pelkkä teksti ruudussa, ei luettuna. Maalin talaada ah ayay wiilashu goosteen inay safraan. Wiilasha oo dardaaran xoogan la soo siiyay ayaa yimid goobtii ay basasku ka baxayeen. Wiilasha ayaa wacad ku maray in ay keligood safri karaan, una baahnayn wax caawimaad ah, maadaama ay u gudbeen dugsiga sare, yihiinna wiilal keligood safri kara. Basaska aada gobollada dalka oo dhammi waxa ay ka baxaan goobta basaska gobollada laga raaco ee Ceelgaab. Ceelgaab, waxa ay ku taallaa bartamaha magaalada Muqdisho. Guuleed iyo Liibaan waxa ay yimideen halkii waalidkood ay u soo tilmaameen, ee baska Jowhar ka baxo, kaasoo lambarkiisu ahaa 21. Halkii markii ay yimaadeen, ayaa waxa ay arkeen bas wayn, oo midabkiisu yahay jaale, geesihiisuna dad badani ku xeeran yihiin. Baska waxaa hortaagnaa nin macawiis xirnaa cimaamadna madaxa ugu duubnayd, watayna boorso wayn, korna u qaylinaayay. Ninku waxa uu ku qaylinaayay oo uu naadinaayay baska iyo halka uu u socdo, si uu dadka u maqashiiyo, in halkan ay tahay halka uu ka baxo baska isu mara magaalooyinka Balcad, Jowhar iyo illaa Beledweyne. Ninku wuxuu ahaa dallaalkii baabuurka raraayay. Dadka ku xeernaa baska qaarna waxa ay ahaayeen kuwo sagootinaayay dad safraaya, kuwana waxa ay ahaayeen dad alaabo kala duwan saaranaayay baska, qaarna waxay ahaayeen kuwo iyagu safraaya. Kuwa safraaya iyo kuwa alaabadaba saaranaayay baska waxa ay la gorgortamaayeen dallaalka baabuurka oo ay isku haysteen qiimaha ay alaabta ku saaranaayaan iyo qiimaha ay ku raacaayaanba. Ugu dambayntii wiilashii waxa ku guulaysteen in ay tigidhada baska goostaan oo ay fuulaan baska. Basku waxa uu ahaa mid gudihiisa aad loo sharxay, fadhigiisuna wanaagsanaa. Isla markiiba waxaa dhegehooda ku soo dhacay cod aad u macaan oo lagu akhrinaayay Qur aanka Kariimka. Qur aanku wuxuu ka shidnaa baabuurka, oo loogu talagalay dadku in ay sii dhagaystaan inta basku ka baxayo. Cimilada bannaanka ka jirtaa aad bay u kululayd, oo wiilashu markii ay soo galeen baska gudihiisa waxa ay ka heleen marwaxadda qaboojiyaha ahayd, ee ka shidnayd baska gudihiisa. Ugu dambayntiina waxa ay heleen laba kursi oo isku dheggan. Daal badan dabadiisna waa ay fadhiisteen. 8

9 Baskii ayaa irdihii loo xiray, ninkii dallaalka ahaana waa uu iska haray, kaddib markii uu baskii raray dad iyo alaabba. Intaa ka dib waxaa baska soo fuulay wadihii iyo kalkaaliyihiisii (kirishbooygiisii). Safarkiina halkaa ayuu ka bilowday. Sawir: Bas dheer oo ah kuwa Afrika ee sharraxan oo dhex taagan meel dad badani ay joogaan, hareerahoodana ay ka socoto ganacsi yar yar / Tähän tulee kuva, jossa afrikkalainen bussi seisoo vilkkaalla ostosalueella kaupungissa. Kuva on valokuva tai piirustus. Basku waxa uu sii maray wadada dheer ee isku xirta Xamar iyo Balcad. Wadada dheer waxaa hareeraheeda marayay dad badan oo isugu jira arday dugsiyadii loo xiray, oo fasaxooda qaadanaysa iyo dad shaqo u socda amaba ka yimid. Wax yar ka dib ayaa wiilashii waxa ay is waydiiyeen saraha dhaadheer ee wadada geesaheeda ku yaallaa waxa ay yihiin. Midna ma aqoon waxa dhismayaashaasi ay ahaayeen oo waxa ay isugu jawaabeen anna ma aqaan iyo anna ma aqaan. Gabar wiilasha agtooda fadhisay oo maqlaysay waxa wiilashu ay ku hadlayeen ayaa isla markiiba ugu jawaabtay: Walaalayaal daartan dheer ee dhinaca midig mar dhow inaga qaban doonta oo shanta dabaq ah waa iskaashatada dhuxusha ee Cadceed, ka soo horjeedkana waa shineemadii Puntland, xaafadduna waa Yaaqshiid. Wiilashii si edebi ku dheehan tahay ayay gabadhii ugu mahad celiyeen, una sheegeen magacyadooda, gabadhiina sidoo kale ayay tiri magacaygu waa Leyla, waxaana u socdaa Balcad. Halkaas ayay gabadhii ugu sii sharraxday wiilashii meelaha uu baska marayay oo dhan. Ugu dambayntiina waxaa la soo gaaray magaalada Balcad oo ahayd halkii ay Leyla u socotay. Baskii ayaa istaagay boosteejada basaska ee magaalada Balcad, dadkii oo dhanna ka degeen baska. Dadku waxa ay ahaayeen kuwa ku harayay magaalada sida Leyla iyo dad rabay in ay wax yar luga baxsadaan, bannaankana wax ka soo iibsadaan. Wiilashii iyagana sidaa oo kale ayay ka degeen baska, oo bannaanka u doonteen cabitaan, maadaama ay cimiladu aad u kululayd Leylana halkaa ku sii sagootiyeen. 9

10 Waydiimo, fahmida qoraalka / Luetunymmärtämistehtävä Luetunymmärtämistehtävä: Luetun tekstin jälkeen oppilaille aukeaa sarja kysymyksiä Tehtävätpainikkeen alta. Oppilaat vastaavat näihin kysymyksiin joko omaan vihkoonsa tai tietokoneella, jos oppilaat ovat tietokoneluokassa. Opettaja tarkistaa oppilaiden vastaukset ja antaa tarvittaessa palautetta. 1. Halkee wiilashu ku socdeen? 2. Wiilashu horey ma u tageen meesha ay u socdeen? 3. Magaaladii ugu horeysay ee uu basku istaagey tee ahayd? 4. Yaa uga warramay wiilasha waxyaabihii ay ku arkayeen wadada dhinacyadeeda? 5. Xagee ayay ka baxaan basaska gobollada? Muxuu ahaa lambarka uu basku ka baxay? 6. Waa maxay kirishbooy? 7. Ceelgaab xagee ayay uga taal magaalada Muqdisho? 8. Maxaa ka mid ahaa waxyaabihii ay wiilashu ku arkeen hareeraha wadadii ay sii mareen? 9. Waa maxay dallaal? Muxayse tahay shaqadiisu? 10. Maxaa ay gabadhii ugu jawaabtay, markii ay wiilashu garanwaayeen halka basku marayay? U qor ereyada qoyska ku jira sida saxda ah / Lauseiden täydennystehtävä Lauseiden täydennystehtävässä testataan kielioppia: Oppilaille avautuu sarja kysymyksiä, joissa he harjoittelevat kielioppia. Tehtävän kysymyksissä kaikki verbit on kirjoitettu perusmuodossa, mutta ideana on, että oppilaat kirjoittavat verbit oikeassa muodossa joko koneelle tai vihkoon. 1. Wiilashu waxa ay ku (heshiis)... in ay (aadid)... magaalada Jowhar. 2. Isla markiiba waxaa wiilasha (dhego)... ku soo dhacay cod aad u macaan. 3. Cabitaanada waxaa laga (samayn)... khudaar kala duwan, khudaartaa kala duwanna waa la (miirid)... 10

11 4. Leyla iyo dad kale oo badan waxa ay (rabid)... in ay (lugayn)..., cimilada bannaanka ka (jiritaan) aad bay u (kulayl) Nin dheer oo madaxa cimaamad ugu (xirnaansho)..., macawiisna (xirnaansho)... Ka dooro qaanada ereyada ku habboon meelaha bannaan / Poimi laatikosta oikea sana - tehtävä Tässä tehtävässä oppilaan tulee poimia laatikosta oikea sana täydentämään lausetta. puntland yaaqshiid, cimilo, dallaal, kirishbooy, jawi deggan, Marawaxad, edebi, boosteejo, gorgortameen 1. Shineemada... waxa ay ku taallay xaafadda Ninka baabuurta rara, ee isagu aan ahayn kan wada ama kan la socda waxaa la yiraa Dadku markii ay goosanaayeen tigidhada baska ninka waa ay la Baabuurka dhexdiisa waxaa ka shidnaa... oo aad u qaboojisay baabuurka oo dhan. 5. Baska gudihiisu waxa uu ahaa mid... leh waxaa la yiraahdaa qaab is-bed-bedelka hawada. 7. Qofka baabuurta safarta ama magaalada ka shaqeysa raaca oo caawiya kan wada waxaa loo yaqaan Wiilashu waxa ay gabadhii ugu jawaabeen si ku dheehan tahay. 9. Meesha basasku ka baxaan ama istaagaani waab... 11

12 3. Safarkii Balacad Ilaa Jowhar / Matka Balacadiin ja Jowhariin Tässä luvussa oppilaalle selviää, kuinka matka Balacad- ja Jowhar-nimisiin kaupunkeihin etenee. Tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen siitä, miten päädyttiin Balcadiin ja mitä pojille tapahtui. Oppilas oppii myös joidenkin hedelmien nimiä sekä sen, miten paikalliset viettävät päivänsä. Tämä osa tarinaa on pelkkä teksti ruudussa. Opettaja antaa oppilaille työskentelyohjeita. Opettajan avulla teksti luetaan yhdessä ja opettaja voi selittää vaikeat kohdat oppilaille. Lopuksi oppilaat työskentelevät itsenäisesti. Oppilaat vastaavat lukemisen lopuksi kaikkiin tehtäviin. Opettaja tarkistaa tehtävät ja tarvittaessa selittää, jos joitain kohtia ei ole ymmärretty tai tehty oikein. Halkaas ayay gabadhii ugu sii sharraxday wiilashii meelaha uu baska marayay oo dhan. Ugu dambayntiina waxaa la soo gaaray magaalada Balcad oo ahayd halkii ay Leyla u socotay. Baskii ayaa istaagay boosteejada basaska ee magaalada Balcad, dadkii oo dhanna ka degeen baska. Dadku waxa ay ahaayeen kuwa ku harayay magaalada sida Leyla iyo dad rabay in ay wax yar luga baxsadaan, bannaankana wax ka soo iibsadaan. Wiilashii iyagana sidaa oo kale ayay ka degeen baska, oo bannaanka u doonteen cabitaan, maadaama ay cimiladu aad u kululayd Leylana halkaa ku sii sagootiyeen. Guuleed iyo Liibaan waxa ay iibsadeen cabitaan aad u qabow oo ahaa qudaar la isku shiiday. Khudaarta laga miiray liinta waxaa ka mid ahaa saytuun, canuuni iyo liin macaan. Wiilashu aad bay ula dhaceen magaalada iyo qaabka ay u dhisnayd. Waxaa ay go aan ku gaareen inta yar ee biririfta ka harsan in ay magaalada ku soo kala bartaan, dabadeedna dib ugu soo noqdaan baska, si ay safarkooda u sii wataan. Biririftii yarayd waxa ay wiilasha socod yar oo gaaban ku mareen suuqii magaalada Balcad, kaasoo ahaa mid dad badan. Dadku waxa ay isugu jireen kuwa wax iibsanaya, kuwa iibinaya, xamaaliyaasha alaabta qaada iyo kuwo iyagu doonayay in ay ogaadaan waxyaabo kala duwan. Suuqu waxa uu ahaa mid jidadkiisu ay ciriiri yihiin, iskuna dhaafaayaan dad, gaari-dameerro iyo wiilasha xamuulka qaada ee wata gaarigacannada. Isla markiiba waxaa indhaha wiilashu qabteen qudaarta noocyada kala duwan ee suuqa lagu iibinayay. Waxa ay wiilashu aad uga heleen oo ay gateen qudaar kala duwan sida: qaraha, saytuunka, canuuniga, isbaandhayska, liin-macaanta, liin-bambeelmada iyo kuwo kale oo badan. Khudaartan ayay rabeen in ay jidka ku sii maraan. 12

13 Sawir: suuq buuq badan oo khudaartu waran tahay, dadkuna yihiin kuwo ganacsanaya, kuwo taagtaagan oo sheekeysanaya dukaamo lasii galayo, lagana baxaayo iyo laba wiil oo dhunsan oo jahawareersan. / Tähän tulee kuva, jossa on markkinapaikka ja paljon ihmisiä, ja kaksi poikaa seisoo eksyneen näköisinä kuvassa. Kuva on valokuva tai piirustus Dhumistii wiilasha / Poikien eksyminen Tässä luvussa kerrotaan tarkemmin poikien eksymisestä. Tämä osa tarinaa on pelkkänä tekstinä ruudussa. Guuleed iyo Liibaan waxa ay ka heleen magaaladii Balcad oo ay hilmaameen in ay ahaayeen kuwa la socda bas, haystana waqti aad u gaaban. Waxa ay ogaadeen in ay daahsan yihiin. Waxa ay bilaabeen in ay cararaan oo ay ku noqdaan baskii, laakiin nasiibdarro waa ay garan waayeen jihada ay ka jirto boosteejadii basku uu taagnaa. Wiilashii waxa ay ku dhumeen suuqa magaalada Balcad, waxa ay garan waayeen meesha ay ka jirto boosteejada basaska. Dad ayay waydiiyeen, qaar ayaa mooday wiilasha inay iska yeelyeelayaan oo ay yihiin dad deggan magaalada, qaarna si daacad ah ayay u caawiyeen oo markii dambe la soo raadiyeen halkii basku uu ka baxayay. Dadkaana waxaa ka mid ahaa wiil wiilasha la da ah, lana yiraahdo Abshir. Nasiibdarro baskii waa uu tagay, waqti badan markii uu sugayay. Wiilashii waxa ay sameeyaan ayay garan waayeen, laakiin wiilkii la raadiinaayay baska ayaa ku yiri aniga ayaa idin caawinaya oo waxaan idiin gaynayaa walaalkay iga wayn, oo suuqa ku leh meel uu wax ku iibiyo. Sawir: wiil dhalinyaro ah oo gaarigacan waxku iibsada / Kuvassa nuori poika työntää myyntivaunuja kadulla. Nuori poika on auttanut tarinan poikia ja myös pojat ovat kuvassa. Kuva on valokuva tai piirustus. Walaalkii markii loo tagay, oo loo sheegay arrintii wiilasha haystay (qabsatay/ku dhacday), ayuu fiiriyay wiilasha korkooda iyo labiskooda. Waxa uu arkay in wiilashu xirnaayeen saacado qurux badan iyo ookiyaalaha qorraxda. Abshir walaalkii ayaa yiri haddii aad rabtaan in aan idin caawiyo 13

14 waa in aad i siisaan saacadaha iyo ookiyaalaha aad xiran tihiin. Wiilashii waa ay yeeleen, oo saacadihii oo kaliya ayay siiyeen, sababtoo ah ma aysan aqoon waxa kale oo ay sameeyaan. Kadib Abshir iyo walaalkii waxa ay wiilashii u kaxeeyeen gurigoodii. Wiilka Abshir la dhashay magaciisu waxa uu ahaa Shirwac. Shirwac ayaa wiilasha ku yiri halkan sii jooga oo galabta ayaan bas kale idin la raadin doonaaye. Shirwac wuxuu ahaa ganacsade gaari-gacan wax ku iibsada. Halkaas ayuu saacadihii wiilasha ku iibsaday. Sawir: mundul meel ku yaal, sawir feynuuseed iyo oday foolxun oo ookiyaale qorraxeed gashan. Sawirka waxaa kale oo ku jira Guuleed oo xanuunsan iyo saaxiibadii oo kor taagan. / Kuvassa on pieni, huonon näköinen maja ja rikollinen, vanha mies, jolla on silmälasit. Kuva on valokuva tai piirustus. Wiilashii ambadka ahaa mid ka mid ah (Guuleed) ayaa xanuunsaday, oo waxaa ku soo booday xanuunka kaneecada (duumada) oo uu horey u qabay. Magaalada waxa ku yaallay isbitaal wayn, laakiin wiilashu ma aysan garanayn halka uu ku yaallo, lacag badanna ma haysan. Lacag yar ayay haysteen oo ay ugu tala galeen in, inta ay jidka ku sii jiraan ay wax ku iibsadaan. Xanuunkii wiilka waa uu sii batay oo qandho xun ayaa qabatay. Abshir ayaa ku yiri wiilasha waxa aan aqaannaa oday dadka daaweeya, oo agteenna deggan ee aan idiin geeyo, si uu Guuleed u daaweeyo. Wiilashii waa ay ka yeeleen oo raaceen. Odaygu waxa uu degganaa aqal soomaali ama sida ay soomaalidu u taqaanba mundul yar. Mundulka waxa uu ahaa mid mugdi ah, dhexdiisuna ay ahayd mid kala xiran, oo marooyin lagu kala xiray. Odaygu waxa uu ahaa mid keligii isla hadlaya oo la moodo in uu cid kale la hadlayo. Wiilashii markii ay galeen mundulkii oo ay salaameen ayuu ku yiri: waa xanuunsan tihiin sow ma aha? Wiilashii baa ku jawaabay haa, laakiin odaygu hadalkiisii buu sii watay oo yiri: lacag ma wadataan si la idiin daaweeyo? Wiilashii ayaa ku jawaabay maya! Odaygu hal il buu la aa oo wiilashu ma aysan arkayn mugdiga meesha awgeed. Odaygii baa shiday feynuus yar oo u tiilay mundulka dhexdiisa, una soo dhaqaaqay dhinaca wiilasha, oo fiiriyay wiilasha wajiyadooda. Wiilashu marka ay arkeen odaygii iyo sida uu u eg yahay ayay cabsiyi hareereysay oo damceen in ay ka baxaan mundulka yar ee mugdiga ah. Laakiin odaygii ayaa diiday 14

15 oo yiri fariista halkan, intuu meel gees ah u tilmaamay. Wiilashii mid ka mid ah ayaa madaxa waxa u saarnaa ookiyaalihiisa qorraxda. Odaygu waxa uu ka helay oo jeclaaday ookiyaalihii wiilka, kuna yiri haddii aad ookiyaalahan i siiso waan idin daweynayaa lacagna la idinkama rabo. Wiilashii marka ay arkeen xannuunka saaxiibkood haya ayay go aansadeen in ay siiyaan ookiyaalaha, lana daaweeyo saaxiibkood. Sawir: odaygii oo daawo-soomaaligii siinaaya iyo Guuleed oo bogsaday./ Kuvassa on somalialaista perinteistä lääkettä. Kuva on valokuva tai piirustus. Odaygii waxa uu ku dhaqaaqay cilmigii uu yiqiinay, una keenay daawo Soomaali, sida Soomaliduba tiraahdo. Daawo Soomaaligu waa mid geedo la yaqaan laga soo guray, kadibna wax lagu dardaray. Odaygii baa ku yiri daawadan cab, haddii eebe idmo waad ku caafimaadi doontaaye! Wiilashii shaki baa galay, hase yeeshee xannuunka Guuleed haayay iyo meesha uu ku xannuunsaday, waalidkood aan ka ag dhoweyn iyo arrimo fara badan ayaa isu raacay. Ugu dambayntii waxa uu Guuleed go aan ku gaaray in uu daawada cabo. Amar ilaahay wax yar ka dib daawadii odaygu siiyay wuxuu ka dareemay caafimaad iyo rayn rayn, yirina Alxamdu lillaah, waan caafimaaday! Wax yar ka dib, Guuleed waxa uu keenay ra yi ah inay raadiyaan halka basku ka baxo, oo ay qiyaasayeen in xilliyadan oo kale laga yaabo in ay bas helaan. Raadin dheer dabadeed wiilashii waxa ay ku guulaysteen in ay helaan boosteejadii ay ka lumeen, oo ahayd tii uu baska Jowhar aada ka baxo. Waxa iyana ka sii darnayd, markii ay arkeen bas halkii taagan oo ninkii baska rarayay ku dhawaaqayo Jowhar, Jowhar cod dheer. Isla markiiba waa ay u kala ordeen oo waydiiyeen qiimaha baska inta uu ku gaynayo Jowhar. Ninkii baa ku yiri: qofkiiba waa labaatan shilin. Sawir: bas taagan meel mugdi ah oo maqaayado feynuusi ka shidan tahay hor taagan. /Kuvassa on bussi, joka seisoo pimeässä sekä pieni ravintola, jossa näkyy vähän valoa. Kuva on valokuva tai piirustus. 15

16 Wiilashii waxa ay dib ugu noqdeen oo xisaabiyeen lacagtii ay ka qarsadeen odayga iyo Shirwac. Waxa ay ogaadeen in ay haystaan lacag dhan toddobaatan shilin. Tigidhadii ayay goosteen, haraagiina waxa ay saaxiibkood Abshir ka siiyeen labaatan shilin. Sawir: baskii oo dhaqaaqay iyo wiilkii oo gacanta u sii haadinaya. / Kuvassa pojat vilkuttavat bussin ikkunasta. Kuva on valokuva tai piirustus. Abshir, lacag intaa la eg waligii horey uma uusan arag, oo aad buu ugu farxay, kuna yiri: waad mahadsan tihiin, ee safar wanaagsan. Halkii ayay wiilashii baskii ku fuuleeen, una dhaqaaqeen magaaladii uu dagganaa awoowgood ee Jowhar. Fahamka qoraalka / Luetunymmärtämistehtävä Tähän avautuu tekstiin liittyviä tehtäviä. Oppilaat avaavat tehtävät klikkaamalla ja vastaavat niihin omaan vihkoonsa tai tietokoneelle. Opettaja tarkistaa tehtävät. 1. Maxaa dhumiyay wiilasha? Halkee ayayse ku dhumeen? 2. Xanuunka wiilka ku dhacay muxuu ahaa? Maxaase lagu daweeyay 3. Odaygu halkee degganaa? Guri noocee ayuu degganaa? 4. Yaa ugu dambayntii hagay? Sideese ayay ku heleen bas kale? 5. Lacag intee la eg ayay wiilashu wateen? 6. Immisa ayay wiilashu siiyeen saaxiibkood Abshir? 7. Sheekada dib ma uga sheekayn kartaa adiga oo aan fiirin qoraaka? 16

17 Qor ereyadan lidkooda / Kirjoita vastakohdat -tehtävä 1. Nassiibdarro = 2. Magaalo = 3. Daacad = 4. Xanuun= 5. Oday = 6. Mundul= 7. Aamin=. Sharrax erayadan hoos ku qoran kadibna weero geli / Tee sanoista lause -tehtävä 1. feynuus=.. 2. daawo Soomaali= 3. boosteejo= 4. duumo=.. 5. amar ilaahay= 17

18 4. Tegiddii beerta iyo bay addii ku hareeraysnayd / Tulo maatilalle Sawir: bas dhex maraya tuulooyin mundullo badani ku yaalliin oo beerana ku hareereysan yihiin. laamiga dhinaciisuna xoolo badan marayaan. /Kuvassa bussi ajaa pienessä kylässä, maaseudulla. Tämä kuva on valokuva tai piirustus. Tämä osa tarinaa on pelkkänä tekstin ruudussa, mutta dialogipätkä (s.18 19) luetaan ääneen eli oppilaat voivat kuunnella dialogin ääneen luettuna tietokoneeltaan. Tässä kappaleessa pojat saapuvat isoisän maatilalle. Kappaleen avulla oppilas tutustuu maatilan elämään ja aiheeseen liittyvään sanastoon. Oppilas työskentelee itsenäisesti, mutta saa apua opettajalta tarvittaessa. Tavoitteena on, että oppilas oppii maatalouteen liittyviä sanoja sekä ymmärtää, miten maanviljelijat tulevat toimeen. Opettaja selittää oppilaille, miten maaseudulla eletään ja miten elanto saadaan. Opettaja selittää myös viljelijoiden ja kaupunkilaisten elämää sekä näiden eroavaisuuksia. Lopuksi oppilaat työskentelevät itsenäisesti ja vastaavat kaikkiin tehtäviin. Baskii waxa uu ka dhaqaaqay magaalada Jowhar, saacadduna waxa ay ahayd abbaarihii siddeeddii fiidnimo. Magaaladu waxa ay ahayd mid mugdi ah oo waxa ay u ekeyd mid dadku ka sii yaraanayeen oo badankeedu cidla bay ahayd. Wiilashu horey uma aysan safrin xilli habeen ah. Waa ay yaabeen markii ay arkeen beero ku hareereysan magaalada iyo tuulooyinka yar yar ee laamigu dhex maro. Intii ay dhex sii socdeen waxa ay arkayeen dad iyo xoolo guureynaya oo markuu basku ag maraba gacmaha u haatinaya oo salaamaya. Xoolaha qaarna ayaa ka didayay guuxa baabuurka, maadaama ay baabuurtu ku yar yihiin tuulooyinkaas. Baabuurkii markii uu in waqti ah sii socday ayuu istaagay, dadkiina waxa ay bilaabeen in ay ka dagaan baska, alaabadoodana kala dagaan. Wiilashii ma aysan garanayn in meeshu tahay Jowhar. Nin ku dhowaa wiilasha ayay waydiiyeen oo ku yiraahdeen. Wiilashii: Adeer halkan ma Jowhar baa? Ninkii: haa adeer waa Jowhar, xaggee adinku u socoteen? Wiilashii baa u sheegay in ay u socdaan awoowgood. 18

19 Ninkii baa ku yiri: waa kuma awoowgiin? Xagguuse ka deggan yahay magaalada? Wiilashii baa ugu jawaabay: awoowgeen waxa la yiraahdaa Jimcaale, wuxuuna leeyahay beer, laakiin ma naqaan meesha uu ka deggan yahay magaalada. Ninkii baa ku yiri wiilashii ina keena, cid taqaan la waayi maayee. Ninkii wuxuu wiilashii geeyay maqaayad dad badani cunto ka cunayeen, una ekeyd kuwii ay ku arki jireen Xamar, kuna yiri ninka halkaa fadhiya intuu u tilmaamay nin fadhiyay qaanada lacagta lagu qaado waydiiya isaga ayaa malaha yaqaanna e. Wiilashi sidii ayay yeeleen oo u tageen ninkii waydiiyeenna. Ninkii ayaa markiiba ku yiri wiilasha: odaygu muxuu idiin yahay? Wiilashii ayaa u sheegay ninka in Jimcaale uu awoowgood yahay. Ninkii baa ku yiri wiilashii: xagee ka timaadeen? Waxa ay u sheegeen in ay Xamar ka yimaadeen. Ninkii baa ku yiri wiilashii fadhiista oo cunta cuna, awoowgiin waa la idiin gayn doonaaye. Sawir: maqaayad camiran oo cunto laga cunayo iyo nin kaasayeeri ah oo dadka ka dhexmuuqda. Kuvassa on ravintola, joka on täynnä ihmisiä. Etualalla on mies, joka neuvoo poikia. Kuva on valokuva tai piirustus. Wiilashii waa ay is fiiriyeen oo ugu jawaabeen ninkii: adeer gaajo nama hayso. Ninkii baa fahmay in ay wiilashu lacag haysan, kuna yiri: adeerayaal fadhiista oo cuna, lacag la idin kama rabo e. Wiilashii baa sidii ku fadhiistay oo cunto loo keenay. Intii ay cuntada cunayeen ayaa waxa soo dul istaagay awoowgood Jimcaale oo in muddo ah aysan is arag. Illeen ninkii baa dad hoosta uga diray awoowgii. Wiilashii markiiba cuntada waa ay ka kaceen oo salaameen awoowgood. Awoowe Jimcaale ayaa ku yiri awoowayaal dhamaysta cuntada tartiibtiina, waan is raacaynaaye. Wiilashii farxad iyo rayn rayn awgeed ayaa gaajadii iyo rafaadkii hayayba ku daayay, oo ku yiri: awoowe wax kale maba cuni karno ee meesha naga kaxee. Sidii ayay isku raaceen oo ku aadeen gurigii awoowe iyo dhinacii beerta. Wiilashii waxa la geeyay gurigii awoowe, halkaas oo ay heleen daal badan ka dib nasiino iyo jiif wanaagsan. Wiilashu aad bay u daalanaayeen oo isla markiiba waa ay gam een. 19

20 Aroortii markii ay soo tooseen ayay waxa ay ku soo tooseen qalaad iyo buuq guriga hortiisa ka jira. Aad bay ula yaabeen dadka badan ee halkan isugu yimid iyo waxa ay ka wada hadlayaan. Isla markiiba waxa ishoodu qabatay awoowgood oo dadka hor taagan waxna u sheegaya, kalana hagaya. Wiilashii baa u soo dhawaaday oo waydiiyay awoowgii: waa maxay dadkan? Awoowgii baa ugu jawaabay: dadkani waa shaqaalihii beerta, ee intaad quraacataan meesha inaga keena, beerta ayaan tageynaaye! Wiilashii aad bay ula dhaceen, deg degna ku quraacdeen, kuna labisteen, isuna diyaariyeen aadidda beerta. Su aalo / Kysymyksiä kappaleen aihepiiriin liittyen Tehtävässä a) on tarinaan liittyvä kysymys. Tehtävänä on löytää tekstistä yleisnimiä ja erisnimiä. a) Ka soo saar magacyada gaarka ah iyo kuwa guud ee ku jira sheekada? U kala saar laba kooxood sida A iy B. Tehtävässä b) laitetaan viivalle sanan vastakohta. b.) Qor ereyada hoos ku qoran lidkooda: 1. Aroor 2. Nin.. 3. Nasasho 4. Buuq 5. Awoowe. 6. Tuulo.. 7. Farxad Rayn rayn 9. Gaajo.. 20

21 Tehtävässä c) laitetaan viivalle sanan synonyymi eli samaa tarkoittava sana. c.) Qor ereyada hoos ku qoran sammigooda (erey la mid ah): 1. Xamar = 2. Cunto = 3. Awoowe = 4. Labis = 5. Tartiib = 6. Tuulo = 7. Magaalo = 8. Gaajo = 9. Laami = 10. Hareereysan = 11. Guux = d. Qor sheeko gaaban oo ku sabsan safar (15 sadar) / Esseen kirjoitustehtävä Esseen kirjoittamistehtävässä oppilasta ohjataan kuvittelemaan, että hän on itse Somaliassa. Oppilaan tulee kirjoittaa tästä pieni tarina. Klikkaamalla Esseen kirjoittamistehtävä -otsikkoa oppilaille aukeaa kenttä, johon oppilaat kirjoittavat tarinansa. Valmiin tekstin voi esim. tulostaa tai lähettää suoraan opettajalle arvioitavaksi. Oppilas voi valita jommankumman näistä vaihtoehdoista. 5. Beertii awoowe Jimcaale / Isoisän maatila Sawir1: Beer bexaysa oo uu dhex taaganyahay Jimcaale oo fiirinaya khudaarta beerta ka bexaysa Kuvassa on isoisä Jimcaale, joka tarkastelee hedelmiä ja kasveja. Kuva on piirretty kuva. 21

22 Tämä osa tarinaa on tekstinä ruudulla, ja tämän osan voi myös kuunnella ääneen luettuna tietokoneelta. Tässä luvussa kerrotaan isoisän maatilasta. Isoisä selittää pojille maanviljelykseen liittyviä asioita, esim. mitä työkaluja maatilalla on ja mitä kasviksia tai hedelmiä maatilalla kasvaa. Luvussa kerrotaan myös maatilan ympäristöstä, esim. lähellä sijaitsevasta metsästä ja joesta. Tässä luvussa on tarkoituksena opettaa oppilaille maatilaan liittyviä asioita. Oppilaan tulee ensin lukea luku ja vastata sitten aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Opettajan on hyvä keskustella aiheesta oppilaiden kanssa. Opettaja voi myös tehdä oppilaille kysymyksiä. Tämä luvussa olevat kuvat esittävät maatilaa, hedelmiä (kuten esim. banaani, mango jne.), maatilan eläimiä (kuten esim. hevonen, vuohi, lehmä, kameli), sekä maatilan työkaluja. Jimcaale waa beeralay deggan gobalka Shabeellada dhexe magaala madaxdiisa Jowhar. Beerta Jimcaale waa beer weyn, waxaana ay leedahay qeybo kala duwan oo ay ka baxaan dalagyada la beerto sida: meseggada (haruur), galleyda, digirta, bariiska, qasabka iyo khudaarta. Jimcaale beertiisu waxaa ay ku taal jiinka webiga Shabeelle, oo ah meel ku haboon beerashada lehna cimilo iyo ciid wanaagsan. Webigu waxaa uu siiyaa beerta waraabkii ay u baahneyd xilliga tacbashada (beerashada). Dalagyada ka baxa beerta Jimcaale waxaa ay kala yihiin khudaarta iyo dalagyada cuntada. Khudaarta ka baxda beerta Jimcaale waa: moos, cambe, babaay, liin-macaan, liin bambeelmo, liindhanaan, koosto, ansalaato, yaanyo, karooto (dabacase), bataati (baradho), moxog, barbarooni, toon, bisbaas, canuuni (cambaruud), qare, basal iyo bocor. Dalagyada cuntada ah oo uu beero Jimcaale waa: galley, digir, bariis iyo meseggo (haruur). Waxaa kale oo uu Jimcaale beertaa sisinta oo laga sameeyo saliidda iyo qasabka, oo isna laga sameeyo sokorta. Waxaa kale oo uu Jimcaale xannaaneeyaa shinnida, si uu uga helo mallab Qeybaha khudaarta / Maatilan kasviksia ja hedelmiä Tämä osio kertoo maatilan hedelmistä. Tämän osion avulla oppilaat oppivat tunnistamaan erilaisia hedelmiä. Oppilas lukee itse tekstin ruudulta ääneen tai kuuntelee äänitetyn tekstin koneelta. 22

23 Sawir ay ka muuqdaan khudaar geed ka baxaysa sida geed cambe, geed babaay, iyo geel liin. Kuvassa näkyy kasvavia hedelmiä puissa. Esim. puu, jossa kasvaa mangoja, puu, jossa kasvaa papayaa, ja puu, jossa kasvaa mandariineja. Kuva voi olla valokuva tai piirustus. Cambe/mango Barbarooni/paprika Canuuni/päärynä Bocor/kurpitsa Qeybaha khudaarta ee uu jimcaale beerto waxaan u kala qeybsamaan seddax qeybood. Qeybta koowaad waa khudaarta cagaaran ee ceeriinka ah, una baahan karinta ama u dhiganta cuntada, oo cunto ahaan loo cuni karo. Tusaale ahaan waxaa ka mid ah: bataatiga, moxogga, dabacasaha, waambaha. Khudaartan aan soo sheegnay waa khudaar xididdo ah oo carada hoosteeda laga qodo, kuna baxda dhulka hoostiisa. Qeybta labaad waa khudaarta caleenta ah sida ansalaatada (saladhka), begalka, basal-baarta, reexaanta, koostada, basasha, toonta. Qeybta seddaxaad waa khudaarta miraha ah oo sidooda loo cuno sida: mooska, cambaha, liinta, babaayga, qaraha, iyo canuuniga Beerashada dalagyada / Muita maatilalla kasvavia ruokakasveja Tässä osiossa oppilaat oppivat tunnistamaan erilaisia vihanneksia ja kasviksia, joita maatilalla kasvaa. Teksti on kirjoitetussa muodossa koneella, mutta oppilas kuuntelee samalla ääneen luetun tekstin koneelta ja katselee aihepiiriin liittyviä kuvia. 23

24 Galley/maissi Digir/herne Bariis/riisi Meseggo (haruur) Dalagyada aan u isticmaalno cunto ahaanta ee uu Jimcaale beerto sidaan kor ku sheegnayba waxaa ay kala yihiin : galley, digir, bariis iyo meseggo (haruur). Hadii aan si kooban u sharraxno dalagyadan cuntooyinka laga sameeyo: tusaale ahaan galleydu waxaa ay ina siisaa oo aan ka sameysannaa cuntooyin fara badan oo aan cunno sida: canjeerada, malawaxa, muufada, baastada, mushaarida (boorash) iyo kuwo kale. Sidoo kale galleyda waxaan ka sameynnaa cunto dhaqameedka sida soorta ama shuurada. Sawir: sawir ay muuqato galley, mesego iyo digir baxaysa oo uu jimcaale dhextagabyahy. Kuvassa näkyy kasvava maissi, riisi ja herne. Isoisä Jimcaale seisoo myös kuvassa. Kuva on piirretty kuva. Galleyda marka la abuurayo waxaa dhulka laga qodaa god yar, kadibna abuurka ayaa lagu duugaa. Muddo kadib waxaa soo baxa geedka galleyda, waxaana uu dhalaa sabuul, sabuulkaas oo ay galleydu ku tixan tahay. Digirtu iyaduna waa nooc ka mid ah cuntooyinka uu Jimcaale beerto, isla markaasna ka baxa waddankeenna Soomaaliya, dadkuna ay aad u isticmaalaan. Digirta waxaan u karinnaa siyaabo kala duwan sida: iyadoo la dubo, qolofka korena laga qaado, kadibna la kariyo. Marna sideeda ayaa loo kariyaa digirta oo waxaa lagu magacabaa cambuulo, waxaa kaloo digirta laga sameeyaa maraq, oo waxaa lagu darsadaa cuntooyinka kale, si ay u wanaajiso dhadhanka cuntooyinkaas. Digirtu waxaa ay u kala baxdaa dhowr nooc, waxaa ayna leedahay midabo kala duwan sida: digirta guduudan, digirta cagaaran iyo digirta cad. 24

25 Bariisku waxaa uu kamid yahay dalagyada uu beero Jimcaale, sidoo kalena ka baxa Soomaaliya. Bariisku waxaa uu ka mid yahay cuntooyinka tamarta laga helo. Qasabka waxaa uu ka mid yahay dhirta ka baxda waddankeenna Soomaaliya. Geedka qasabka waxaa (loo isticmaalaa sameynta) laga sameeyaa sokorta, aalkolada, barafuunnada, catarrada iyo waxyaabo kale. Sidoo kale haraaga qasabka ka soo hara waxaa loo isticmalaa ama laga sameeyaa safiitooyinka laga sameeyo alaabta guryaha Xoolaha uu dhaqdo Jimcaale / Maatilan eläimet Tässä osassa oppilaat tutustuvat maatilan kotieläimiin. He oppivat erilaisten kotieläinten nimiä sekä sen, millä tavalla eläimiä hoidetaan ja miten kyseisistä eläimistä hyödytään. Teksti on ruudussa, mutta oppilas kuuntelee sen myös koneelta ääneen luettuna. Sawir. Jimcaale oo la jooga lo fardo biyo cabaya iyo cows badan oo ag yaal. Kuvassa näkyy isoisä Jimcaale lehmien ja hevosen kanssa. Kuvassa on myös eläimille leikattua kuivaa ruohoa sekä juomapaikka. Kuva on piirretty kuva. Jimcaale waxaa uu dhaqdaa xoolaha sida lo da, ariga, fardaha, dameeraha, digaagga iyo shinnida. Xoolihiisa waxaa ay leeyihiin xerooyin lagu xannaaneyo oo ay ku xaraysan yihiin. Xoolaha waxaa uu siiyaa cawska iyo balka ka soo hara galleyda, meseggada (haruurka). Waxaa kale oo uu siiyaa xoolaha buunshada oo ah haraaga ka soo hara meseggada, gallayda iyo digirta. Sidoo kale Jimcaale xoolaha waxaa uu daajiyaa duurka xilliyada gu ga iyo dayrta, ee uu dhulku barwaaqada yahay. 25

26 Shinni, lo Ari, Fardo, Baqlo iyo Dameero. Ari cad/ vuohi Ido/lammas Lo /lehmä Fardo/hevosia Shinni/mehiläinen Dameerro/ aasi Lo da uu Jimcaale ku xannaaneeyo beertiisa waxaa ay ka koobantahay lab iyo dhedig. Labka oo ah dibida yar yar iyo kuwo waaweynba iyo dheddiga oo ah saco iyo weylo. Inta badan dibida marka ay weynaadaan waa la iibiyaa. Sacaha iyaga caanaha ayaa laga maalaa, waana lana iibiyaa caanahooda. Ariga uu xannaaneeyo Jimcaale waxaa uu u kala baxaa ari cad iyo ido. Ari cadku waxaa ay u kala baxaan riyo,orgi, waxaro, iyo ceesaamo. Iduhu waxaa ay u kala baxaan laxo, wanan,naylo iyo sumeyno. Fardaha, baqlaha iyo dameeruhu waa qeyb ka mid ah xoolaha. Jimcaale waxaa uu u isticmalaa baqlaha, dameeraha iyo fardaha howlaha beerta, sida inuu ku xiro gaari-faras kuna qaado dalagga beerta ka soo go a. Gaari-farasku waxaa uu mari karaa meelaha aysan mari karin baabuurta, wadooyinkuna xun yihiin. Shinnida waxaa ya ka mid tahay duunyada uu Jimcaale ku xannaaneeyo beertiisa. Shinnidu waxaa ay sameysaa malab, kaas oo uu jimcaale u suuq geeyo magaalooyinka waaweyn, lacag badanna uu ka helo. 26

27 5.4. Booqashadii beerta iyo la kulankii Jimcaale/ Viljelysmaihin tutustuminen Poikien ja isoisän kohtaaminen maatilalla. Tämä on poikien ja isoisän välinen dialogi (s.27 29). Dialogi ei tule tekstinä koneen ruudulle, vaan dialogi tulee koneelle animaationa (piirretty animaatio), jossa isoisä ja pojat puhuvat keskenään. Animaatiossa isoisä ottaa pojat vastaan ja tervehtii poikia. Hän kävelee poikien kanssa maatilalla ja näyttää pojille varaston, erilaisia työkaluja ja traktorin. Illan tullessa he syövät yhdessä lihaa ja lettusia. Lopuksi pojat menevät nukkumaan. Jos animaatio ei ole mahdollinen, niin teksti tulee koneen ruudulle. Siitä sen voi lukea itsenäisesti hiljaa tai ääneen, tai myös kuunnella koneelta. Sawir: Guuleed iyo Liibaan oo la kulmaya Jimcaale markii ay yimaadeen beerta. Tämän kappaleen aloituskuvassa näkyy poikien ja isoisän kohtaaminen. He ovat iloisia. Kuva on piirretty kuva. Waa xilligii fasaxa ee xagaagga, Liibaan iyo Guuleed waxaa ay dalxiis ku yimaadeen beerta awoowe Jimcaale. Jimcaale waa nin beeralay ah waxaana uu awoowe u yahay Liibaan. Guuleed waa Liibaan saaxiibkii, waxaa ay wada dhigtaan dugsiga hoose/dhexe ee Xamar Jadiid. Wiilashu waxaa ay doonayaan inay fasaxooda ku qaataan beerta Awoowe Jimcaale, arkaanna xoolaha uu dhaqdo, xayawaanada ku nool webiga Shabeelle iyo keymaha u dhow. Xilliga ay fasaxa ku joogaan Jowhar waxay rejeynayaan in ay wax ka ogaadaan nolosha Awoowe Jimcaale, xoolaha uu dhaqdo iyo wax beerashada. Hadaba safarkii wiilashu waxaa uu soo gaaray Jowhar iyo beertii Awoowe, waxana uu kulankii Jimcaale iyo wiilashu u dhacay sida soo socota. Liibaan: Awoowe salaamu calaykum Gulled : Asalaamu calaykum Awoowe Jimcaale: Wacalayku wa salaam, soo dhawaada, wiilkan kula socda ma saxiibkaa baa? Liibaan: Haa Awoowe, waa saxiibkey waa wiilkaan kuu sheegayay, magaciisu waa Guuleed. Waxaan rabnaa inaan fasaxa xagaagga kula joogno beerta, oo aan meeshaan ku qaadanno. Saxiibkey Guuleed wuxuu xiiseeyaa oo uu jecelyahay inuu arko xayawaannada, beeraha, iyo guud 27

28 ahaan dabeecadda degaanka. Awoowe waad ogtahay anigu waxaan jeclahay inaan fasaxa ku qaato beertan aan hadda dhex joogno. Meeshaan waa meel leh hawo deggan iyo muuqaal qurux badan, sidoo kalena waxaan u xiisay khudaartii macaaneyd ee beerta, xayawaannada, jooga meeshaan iyo sheekoyinkii aad sheegi jirtay. Jimcaale: Waa arrin fiican, waxaad timaadeen waqtigii ugu fiicnaa ee soo dhawaada. Waad daalantihiin oo safar ayaad soo gasheen ee marka hore nasta. Qolkan waxaa iska leh adiga iyo saxiibkaa Guuleed, inta aad faasax u joogtaan beerta, ee nasasho wanaagasan. Liibaan: Waa yahay Awoowe, mahadsanid. Dhismahan ku yaal meeshan waa maxay, maxaase ku jira Awoowe? Jimcaale: Meeshan waa maqaasiin waana meel alaabaha lagu keydiyo. Liibaan: Ma waxaa kuugu jira alaabta looga shaqeeyo beerta.? Ma arki karnaa waxa ku jira? Jimcaale: Haa waxaa ku jira qalabkii beerta looga shaqeynayey iyo alaabo kale oo beerta muhiim u ah. Kaalaya aan idin tusiyo waxa ku jira. Halkan alaabta taala waxay kala yihiin yaambo, gerweyn, badiil, baangad, abuur iyo jawaanno. Yaambada oo waxaa lagu falaa beerta, gerweynta waa agu qodaa dhulka, badiilka waa lagu fagaa carrada, cagaf-cagafta beerta ayaa lagu sameeyaa carra gedis, inta aan abuurka lagu shubin iyo baangada oo lagu jaro khudaarta sida mooska, marka uu (diyaarka noqdo) bislaado. Halkaas waxaa yaala abuur kala gedisan oo ah dalagyadii beerta lagu beerayay (abuurayay). Dhinacaas waxaa yaalla jawaanno wax lagu shubo, galleyda, digirta, iyo mesegada marka ay beerta ka soo go aan. Qeybtan waxaa yaala alaabo kale oo muhiim u ah beerta sida jaranjaro, qofku ku fuulo meesha ka dheer. Masaar lagu jaro geedaha, miinshaar lagu jaro alwaaxda, godin lagu jaro laamaha geedka, xarko wax lagu xirto, fuustooyin ay ku jiraan shidaal, fiilooyin loo isticmaalo in wax lagu xiro iyo qalab kale oo keyd ah oo ay leeyihiin fardaha, gaari-dameerrada, gaari-gacannada iyo cagafcagafta. Xilligii cashada ayaa la gaaray ee casheeya marka hore. Caawa cashadeennu waa maraq, hilib ari iyo muufo. Liibaan: Anigu waan jeclahay muufada iyo maraqa in aan ku casheeyo! Guuleed: Aniguba waan jeclahay muufada! 28

29 Jimcaale: Alxamdu lilaahi waan cashaynay, markan kadibna waa xilligii seexashada. Insha Allaah berri ayaan idin tusi doonaa qeybaha kala duwan ee beerta ee habeen wanaagsan. Liibaan: Waa yahay Awoowe, waan seexaneynaa annaguna ee habeen wanaagsan. Maalintii labaad Liibaan: Subax wanaagsan Guuleed, ka waran habeenkaagii kuugu horeysay meeshan? Guuleed: Subax wanaagsan Liibaan. Runtii meeshaan hawadeedu way fiicantahay kuleyl iyo qabowba midna ma ahan oo waa dhex dhexaad. Xamar waxaan habeenkii maqli jiray dhawaaqa baabuurta, halkanse waxaan maqlay xalay dhawaaqa shimbiraha iyo dugaagga, sidii muusiko oo kale ayaan u jeclaystay. Si fiicanna waan u hurday xalay. Liibaan: Waa runtaa saaxiib, meeshaan waa meel u dhaw keyn iyo webi, waxaana ku nool xayawaanno kala duwan jawiguna waa ka duwanyahay kii Xamar. Awoowe Jimcaale ayaa imaan doona mar dhaw wuxuuna na tusi doonaa maanta qeybaha ay ka koobantahay beertu. Layli/Luetun/kuullun ymmärtämistehtävä 1. Maxay u yihmadeen Liibaan iyo Guuleed beerta awoowe? 2. Xaggee Awoowe Jimcaale ku xareeyaa qalabka looga shaqeeyo beerta? 3. Jimcaale maxaa uu ku sameeyaa fuustoyinka, miishaarta cagafcagafka iyo jawaanada? 4. Guuleed muxuu xiiseyaa oo uu jecelyahay? 5. Guuleed iyo Liibaan dugsigee bay dhigtaan? 6. Habeenkii ugu horeysay Guuleed maxaa uu dareemay? 7. Beerta Jimcaale xaggee bay kaga talaa soomaaliya? 8. Sheeg dalagyada cuntada ee ka baxa beerta Jimcaale? 9. Sheeg dalagyada khudaarta ah ee uu Jimcaale beerto? 10. Xaggee ayey beertu ka heshaa waraabka? 11. Sheeg macyada xoolaha uu dhaqdo Jimcaale lab iyo dheddig magacyadooda? 29

30 Ku qor sawirka magaca ku haboon /Sanaristikko Tehtävä liittyy kappaleeseen isoisän maatilasta. Tehtävä on perinteinen sanaristikko, jossa sanat täytetään ruutuihi n. 30

31 5.5. Barashadii qeybaha beerta / Maatilan esittely Poikien ensimmäinen aamu maatilalla. Isoisä Jimcaale näyttää pojille maatilan ja esittelee sen eri osat. Tämä osa tarinaa ei ole kirjoitettuna tekstinä koneen ruudulla, vaan piirrettynä animaationa, jossa toteutuu poikien ja isoisän välinen dialogi (s.31 34). Oppilas kuuntelee ja katselee. Animaatiossa on aamu. Isoisä tervehtii poikia, ja pojat ihmettelevät rauhaa ja lintujen ääniä. (Kuuluu lintujen ääniä.) Isoisä vie pojat pellolle ja näyttää heille kastelukanavan. Hän näyttää heille myös erilaisia hedelmiä ja kertoo, missä hedelmät kasvavat. Isoisä kertoo pojille erilaisista banaanilaaduista. Kuuluu ukkosen ääni ja taivaalla on pilviä. Isoisä jatkaa hedelmien (esim. mango) esittelyä. Sade alkaa. Jos animaatio ei ole mahdollinen, niin teksti on koneen ruudulla. Siitä sen voi lukea itsenäisesti hiljaa tai ääneen, tai myös kuunnella koneelta. Sawir: keli biyo maraan oo ay hareer tagan yihiin Jimcaale,Guuleed iyo Liibaan. Tämän kappaleen aloituskuvassa näkyy isoisä Jimcaale ja pojat seisomassa kastelukanavan vieressä. Kuva on piirretty kuva. Jimcaale: Subax wanaagsan, maxaad ku barideen xalay? Liibaan: Subax wanaagsan Awoowe, waxaan ku barinnay nabad, waanna fiicannahay, adigana sideed tahay Awoowe?. Jimcaale: Waan fiicanahay, haddii aad diyaar tihiin ina keena, waxaan aadeynaa beerta, si aan idiin kala tusiyo dalagyada kala duwan ee ka baxa beerta. Marka hore waxaan tageynaa qeybta khudaarta kadibna waxaan uga gudbi doonnaa qeybaha kale. Liibaan: Awoowe waxaan nahay diyaar waan ku sugeynay. Jimcaale: Meeshaan ay biyaha marayaan waxaa layirahda far, waxaa ay biyaha ka soo qaaddaa webiga, oo waxaa ay keentaa beerta dhexdeeda. Halkan waxaa ka bilaabanaya qeybta mooska. Mooskan aad arkeysaan waxaa uu diyaar u yahay in la jaro mar dhaw, kadibna la suuq geeyo. Liibaan : Hadda lama cuni karo miyaa oo waa ceeriin? Muddo intee la eg ayuu ku bislaadaa moosku? 31

32 Jimcaale : Geedka moosku waxaa uu mooska ku diyaariyaa mudo sagaal bilood. Muddadaas kadib ayaa la goostaa mirihiisa oo weli cagaar ah. Waqti gaaban markuu yaalo ayuu midabkiisu isku beddelaa jaalle (huruud). Liibaan: Xaggee ayaa lagu beeri karaa mooska oo uu ka bixi karaa? Jimcaale: Geedka moosku waxaa uu bixi karaa marka uu helo ciid iyo cimilo ku hoboon oo gaareysa heerkul ah 25 C waxaa kale oo u baahan yahay roobab badan ama biyo badan oo waraab ah. Moosku waa nooc ka mid ah khudaarta uu caanka ku yahay waddankeenna Soomaaliya, sidoo kale waxaa aad looga beertaa mooska koonfurta Ameerika iyo Afrika. Gulled : Halkii geed ee moos ah meeqa xabadood oo moos ah ayuu dhalaa? Jimcaale: Halkii geed ee moos ah waxaa uu leeyahay dhowr gacmood. Halkii gacan ee moos ahna waxaa ku yaal 6 ilaa 9 rucubood, rucub walbana waxaa ay ka kooban tahay 14 ilaa 20 xabbadood oo moos ah. Guuleed: Immisa nooc oo moos ah ayaa Soomaaliya ka baxda, dhererka geedka mooskuse intee ayuu gaaraa? Jimcaale: Haddii aan idinkaga warramo Soomaaliya waxaa ka baxa saddex nooc oo moos ah. Nooc mirihiisu waa ay yar yar yihiin oo macaan badan yihiin, waxaana la yiraa moos sokori. Nooca kale waxaa uu leeyahay miro dhaadheer oo qalloocan, waxaa loo yaqaanaa moos booyo, waana midka ugu badan, ee inta badan la isticmaalo, dadkuna aad u yaqaanaan. Nooca saddexaad waa mid ballaaran oo loo yaqaan moos bukeeni, noocan raashin ahaan ayaa loo kariyaa oo loo cunaa. Geedka moosku dhererkiisu waxaa uu gaaraa qiyaastii 3 mitir oo joog ah. Laanta ama jirridda mooska waxaa ku duuban qolof adag, taasoo loo adeegsado waxyaalo kala duwan. Laanta ama jirridda geedka mooska ah waa la tallaalaa, mar labaad hadii la doonayo in geed cusub soo boxo. Gulled: Waa maxay hugunka yeeraya? Jimcaale: Hugun iyo gugac labaduba way yeerayaan. Cirkii ayaa curtay oo waxaa lagu jiraa xilli roobaad,fiiriya qaanso roobaadka! Duruurtu waxaa ay hogan tahay korkeenna iyo keynta barigeenna ah. Na keena aan aadno qeybta cambaha iyo babaayga. Meeshaan waxaa mara biyaha waraabiya beerta. Halkanna waxaa ka bilaabanaya qeybta cambaha iyo babaayga. 32

33 Guuleed: Halkan si fiican ayey u carfeysaa oo dhirtan udgoon wanaagsan ayaa ka imaanaya. Jimacaale: Haa geedka cambaha iyo kan liintuba aad bey u carfaan. Kuwani waa khudaartii oo baxaysa, halkaas waxaad ka aragtaan babaaygii iyo liin-bambeelmadii oo si wanaagsan u baxaya. Guuleed: Aniga cambaha ayaan aad u jeclahay. Geedka cambuhu waa ka weyn yahay khudaarta kale. Jimcaale: Geedka cambuhu wuu ka weyn yahay dhamaan geedaha kale ee khudaartu ka baxdo baaxad ahaan. Dherer ahaanna geedka cambuhu waa geed lagu tiriyo geedaha dhaadheer. Geedka cambuhu waxaa uu leeyahay caleen aad u cuffan oo cagaaran. Xididaha geedka cambuhu waxaa ay dhulka hoos u galaan illaa ilaa dhowr mitir. Miraha cambuhu waa miro aad u macaan, lana cuno cabitaanno kala duwanna laga sameeyo. Liibaan: Halkaan waxaa ka baxaya babaay. Jimcaale: Haa kani waa babaay baxaya. Babaaygu wuxuu kamid yahay khudaarta uu waddankeennu caanka ku yahay isla markaasna faa iido weyn u leh dalka. Geedka babaaygu wuxuu dhereerkiisu gara 6 ilaa 9 mitir oo joog ah. Babaaygu wuxuu leeyahay caleemo balballaaran oo ad adag. Fiiriya kani waa babaay bislaaday! na fariisiya aan cunnee Babaaygan!. Waa geed babaay oo weyn waxaan cuneynaa midka ugu jilicsan. Kuwa adag weli diyaar ma ahan. Kan iyo kan iyo kan waa biseyl, na fariisiya aan cunee! bismilaahi ee,aad ayuu u macaan yahay. Guuleed: Waa runtaa aad ayuu u macaanyahay, anigu waa jeclahay babaayga. Haye Liibaan waxaan ayaad haysatay miyaa fasax kasta saaxiib?, khudaartan macaan aad ayay u fiicantahay in la yimaado fasaxyada. Liibaan: Haa saxiib waa runtaa,,, runtii meeshaan waa jecelahay inaan imaado fasax kasta. Jimcaale: Qeybtaas iyadana waxaa ka baxa noocyada kala duwan ee liinta sida: liin-macaanta, liindhanaanta, lii-bambeelmada. Waa kuwaan Liin-macaantii oo si wanaagsan u baxaday. Guuleed: Muxuu yahay waxa ay ku laka duwan yihiin liin-macaanta, liin-dhanaanta iyo liin bambeelmadu. 33

34 Jimcaale: Dhamaantood waa miro aan u baahneyn in la kariyo, oo inta qolofta laga diiro sideeda loo cuni karo. Liintu geed ahaan iyo miro ahaanba aad bey u kala duwan tahay. Liintu sida idiin muuqataba waxaa ay ku kala duwan yihiin weynaanta iyo dhadhanka. Geed ahaanna waa ay kala duwan yihiin, ha ahaato laamaha, caleenta jirridda iyo xididahaba. Tusaale: liin-macaantu waa ay macaantahay sida magaceedaba laga dareemi karo, liin-dhanaantu iyaduna way dhanaantahay sida cusbada ama raqayga oo kale. Liin bambeelmadu waa ay ka weyntahay liinta kale, waana tan loogu jecelyahay. Geedka liin bambeelmadu waa uu ka weynyahay kana dheeryahay geedka liinta, geedka babaaygu dhererkiisu wuxuu gaaraa 5-10 mitir oo joog ah. Jimcaale: Ina keena aan aadno guriga qeybta khudaarta inta ka dhiman, waxaan arkeynaa mar kale waxaa ay ila tahay in roob imaan rabo mar dhaw sida cirka ka muuqata. Guuleed: Oo maxaa cirka ka muuqda? Jimcaale: Cirka waxaa ku muuqda daruur. Marka duruurta noocaan ah iyo gugaca la maqlo waxaa ay hordhac u yihiin roob imaan doona mar dhow. Hadda waxaan dareemayaa saxan saxo roob, xiinka aad maqleysiin waa roobkii oo soo bilowday, xaggeenna ayuu ku soo socdaa ee na keena aan guriga ka galno roobkee. Layli /Luetun/kuullun ymmärtämistehtävä 1. Jimcaale muxuu Liibaan iyo Guuleed uga sheegay beerta oo uu tusay? 2. Geedka cambaha muxuu uga duwnyahay geedaha kale? 3. Geedka mooka mudo intee la eg ayuu ku dhalla miro? 4. Geedka babaayga ilaa intee ayuu dhererkiisu garaa? 5. Sheeg qeybaha liinta iyo waxa ay ku kala duwan yihiin? 6. Daruurta iyo gugacu maxaa ay hordhac u yihiin? 7. Sheeg noocyada kala duwan ee mooska ah ee Soomaaliya ka bax 34