MAMULA OPAS ALLE KOULUIKÄISTEN MAAHANMUUTTAJALASTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN TUKEMISEEN

Transkriptio

1 MAMULA OPAS ALLE KOULUIKÄISTEN MAAHANMUUTTAJALASTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN TUKEMISEEN MARJO ULLGRÉN OPINNÄYTEYÖ

2 JOHDANTO - MaMuLa-opas on tehty tukemaan päivähoidon ja maahanmuuttajalasten välistä vuorovaikutusta. - Opas on työväline maahanmuuttaja-lasten kanssa toimiville päivähoidon työntekijöille. - Oppaan on tarkoitus helpottaa työntekijöiden päivittäistä arkea, sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja edesauttaa maahanmuuttajalasten itsensä ilmaisemista. - Opas sisältää toiminnallisia menetelmiä, leikkejä, lauluja, loruja ja valmiskuvapaketteja (tehty papunetin kuvatyökalua käyttäen), joissa on teemoina ovat minä (kehonosat, aistit, tunteet), perhe (perheenjäsenet, sukulaiset), koti (huoneet, huonekalut), ruoka (ruoka-aineet, ruokailuvälineet), vaatetus (vaatteet, pukeutuminen), päiväkoti (toiminta, tervehdykset), eläimet (kotieläimet, suomalaiset villieläimet, maailman eläimet, linnut, hyönteiset), aika (vuorokausi, viikko, kello), numerot, värit, sää ja ajoneuvot. -Opasta varten on kerätty Lieksan päivähoidon työntekijöiltä tietoa ja toimivia arjen käytänteitä kyselylomakkeen avulla. 2

3 SISÄLTÖ Johdanto 2 Käsitteitä...4 Vuorovaikutustaidot ikäkausittain.. 6 Maahanmuuttajalapsi Kasvattaja tukena..11 Selkokieli. 12 Päiväkodin arki..13 Tervehdyskuvat.14 Päiväkodin toimintakuvia.16 Kim-leikki..22 Keholeikkejä, lauluja ja kuvia...23 Aistikuvat...26 Tunnekuvat.27 Perhekuvat. 29 Koti ja huone kuvat.30 Ruokalauluja ja kuvia.32 Aikaan liittyvät laulu ja kuvat...40 Numerot...42 Vaatelaulut ja kuvat Väriloru ja kuvat..48 Eläinlaulut ja kuvat...50 Säälorut ja kuvat..60 Ajoneuvolaulut ja kuvat..62 Somali-suomi sanakirja.64 Kirjavinkit..68 Nettilinkit Lähteet

4 KÄSITTEITÄ Maahanmuuttajataustainen Maahanmuuttaja on henkilö, joka on muuttanut toisesta maasta Suomeen asumaan. Suomeen muuttanut tai Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntynyt, monikielinen ja - kulttuurinen lapsi Kotoutuminen Kotoutumisella tarkoittaa sopeutumista uuteen asuinpaikkaan ja sen kulttuuriin. Se merkitsee uuden kotimaan kielitaitoa, opiskelua sekä ihmissuhteiden ympäröivään yhteiskuntaan, sekä uuden kotimaan toimintatavat. Siihen kuuluu silti oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Monikulttuurisuus Monikulttuurisuus määritellään, että kaikki kulttuuriset ja kansalliset ryhmät nähdään samanarvoisina ja edistetään niiden pyrkimyksiä uniikkiin toimintaan, arvoihin ja normeihin. Äidinkieli ja kulttuuri Kieltä tarvitaan oman minän, yksilöllisyyden ilmaisemiseen. Kieli on erittäin tärkeä kaikessa oppimisessa, sillä tiedot hankitaan ja varastoidaan muistiin kielen välityksellä. Kieli on yhteydessä lapsen koko kehitykseen. Kielenkäyttö on ajattelua, tunteiden ilmaisua, sosiaalista vuorovaikutusta ja toiminnan ilmaisemista. Toinen kieli, kaksikielisyys Käsite toinen kieli, on suomen oppimista Suomessa uutena kielenä. Vieras kieli tarkoittaa suomen oppimista Suomen ulkopuolella. Kaksikielisyys puolestaan tarkoittaa, että henkilö on oppinut kielet syntyperäisiltä puhujilta kotonaan tai on käyttänyt kahta kieltä rinnakkain alusta alkaen. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus määritellään valtakunnallisesti pienten lasten eri elämänpii-reissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. 4

5 KÄSITTEITÄ Vuorovaikutus Vuorovaikutus on luonteeltaan monimutkainen prosessi. Viestintää voidaan ajatella tiedon siirtämisenä eli lähettämisenä ja vastaanottamisena. Vuorovaikutus perustuu merkkeihin, joiden on yhteisesti sovittu tarkoittavan tiettyjä asioita. Yleisimmin puhumista ja kuuntelemista. Se on yhteistoiminnallista: Puhuja ja kuuntelija vaikuttavat toisiinsa. He tuottavat ja tulkitsevat merkkejä samanaikaisesti. Vuorovaikutus on aina konteksti- ja lähes aina kulttuurisidonnaista. Lisäksi vuorovaikutus on intentionaalista: se perustuu vähintään jommankumman osapuolensa tarkoitukselliseen haluun välittää jokin viesti. Leikki Leikki on vapaaehtoista, erillistä, ennakoimatonta, tuottamatonta, säännönmukaista ja kuvitteellista toimintaa. Leikin merkitys on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiessä kehittyvät kieli, syy-seuraus ajattelu, joustava yhdisteleminen, luova ajattelu, assosiatiivisuus, ongelmanratkaisutaito ja kyky erottaa ulkoinen todellisuus leikistä. Leikkiessään lapsi oppii esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjä sekä tunteiden säätelyä parantaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja sekä vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä. Maahanmuuttajalapsi tarvitsee aikaa ja tukea päästäkseen sisään vieraaseen kieliympäristöön ja kulttuuriin. Hänellä on oikeus äidinkieleensä ja kulttuuriinsa. Hän voi oppia kieliä joko rinnakkain tai peräkkäin. Hän ilmaisee tarpeitaan ilmein, elein ja yksittäisin sanoin. Maahanmuuttajataustaisen lapsen vuorovaikutusta tukee toiminnallisuus, havainnollistaminen, kuvittaminen, vertaisryhmä (suomen kieli, sosiaaliset taidot, ystävät) sekä leikkitoiminta, joka toimii siltana kulttuurien välillä, houkuttelee vuorovaikutukseen, on tärkeä suomen kielen oppimista edistävää toimintaa. Varhaiskasvattajan kompetenssi Monikulttuurisessa ympäristössä työskentelevä varhaiskasvattaja tarvitsee työssään kulttuurien tietämystä, tilannesidonnaista kulttuuriosaamista ja kykyä osata tulkita yhteiskunnan kielenkäyttöä. Kulttuurisesti pätevä varhaiskasvattaja kehittää ymmärrystä toisista yksilöistä ja heidän arvoistaan ja perinteistään. Ammattitaitoinen yksilö osaa kulttuurienvälisessä viestinnässä kunnioittaa eri kulttuureista tulevia, ymmärtää toisen näkökulman, on avoin oppimiselle, joustaa, on huumorintajuinen, hyväksyy moninaisuuden ja on sensitiivinen omille asenteilleen. Hän näkee erot oppimisen mahdollisuuksina. 5

6 VUOROVAIKUTUSTAIDOT IKÄKAUSITTAIN 0-1 v. Kosketan, kuuntelen, tarkkailen itkee, ääntelee, jokeltaa, huutelee tarttuu, tunnustelee, tavoittelee, potkii ihokontakti, kosketus, lohdutus ilmeet, eleet, äänensävyt, äänteet, hymy tarkkailee, matkii puhu, nimeä asioita, lue, laula, keinuta, tanssita, kuuntele, vastaa aina lapsen omaan ääntelyyn leikit: sormileikit, keho- ja kosketteluleikit, peilileikit, kuvakirjat, kurkistusleikit, kylvettäminen, ilmakylvyt erilaisilla alustoilla, ääntelevät lelut, musiikki 6

7 VUOROVAIKUTUSTAIDOT IKÄKAUSITTAIN 1-3 v. Osaan sanoja haluan hallita ensimmäiset sanat, lauseet, puhe sana- ja käsitevarasto karttuu aikuinen sanoittaa kokemukset ja elämykset liikkuu itsenäisesti, kiipeää, heittää, toimii, tekee tunnistaa, nimeää, kyselee mikä, tutkii, mielikuvittelee minä itse, kokeilee tahtonsa rajoja leikkii yksin ja rinnakkain leikit: hypitys, piilosilla, lorut/sormileikit, laululeikkejä, arvaa-leikit, palloleikit, lelut, soittimet, kuvakirjat, sadut/tarinat 7

8 VUOROVAIKUTUSTAIDOT IKÄKAUSITTAIN 3-6 v. Puhun ja vaikutan ymmärtää ja käyttää monipuolisesti sanoja, sujuvaa kieltä miksi, missä, mistä, mihin? kertoo tarinoita, satuilee ilmaisut tarkentuvat (aika, paikka, asiat) kädentaidot kehittyvät muut lapset tärkeitä leikit: piirtäminen,, ryhmäleikit, yhteisleikit (yhteistoimintaa), rooli- ja mielikuvitusleikit, muisti- ja noppapelit, musiikki, lastenohjelmat, videot, liikkuminen, harrastaminen

9 MAAHANMUUTTAJALAPSI tarvitsee aikaa ja tukea päästäkseen sisään vieraaseen kieliympäristöön ja kulttuuriin hänellä on oikeus äidinkieleensä ja kulttuuriinsa oppii kieliä rinnakkain tai peräkkäin ilmaisee tarpeitaan ilmein, elein, yksittäisin sanoin vuorovaikutusta tukee: toiminnallisuus, havainnollistaminen, kuvittaminen vertaisryhmä (suomen kieli, sosiaaliset taidot, ystävät) leikkitoiminta: toimii siltana kulttuurien välillä houkuttelee vuorovaikutukseen tärkeä suomen kielen oppimista edistävä toiminta leikkitilanteet turvallisia, uskaltaa kokeilla taitojaan 9

10 MAAHANMUUTTAJALAPSI sanojen oppiminen ja käyttäminen on yksilöllistä osa haluaa havainnoi ja kuuntelee toisten puhetta kunnes alkaa itse puhua osa testaa aktiivisesti sanoja ja huomatessaan viestinnän onnistuvan innostuvat he omaksumaan lisää uusia sanoja halu osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa aktivoi sanojen oppimista on hyvä muistaa, että lapsi ymmärtää enemmän kieltä kuin pystyy sitä tuottamaan puheen yksinkertaistaminen sekä asioiden ja esineiden nimeäminen auttaa lasta jäsentämään kuulemaansa kieltä lapselle lukeminen antaa mallia myös kirjoitetusta suomen kielestä on hyvä selvittää suomalaisia kielikuvia

11 KASVATTAJA TUKENA tarvitsee kulttuurien tietämystä, tilannesidonnaista, kulttuuriosaamista on joustava, huumorintajuinen, hyväksyy moninaisuuden ja on sensitiivinen omille asenteilleen, hän näkee erot oppimisen mahdollisuuksina on aikuinen, joka kuuntelee ja rohkaisee sekä kannustaa luovuuteen, on empaattinen. kannustaa ja rohkaista lasta toimimaan ja kommunikoimaan tulisi mahdollisimman paljon käyttää tekemällä oppimista ja havainnollistamista toistot, kertaukset ja vaiheittain annettavat lyhyet ohjeet auttavat asioiden sisäistämisessä ja antavat lapselle onnistumisen kokemuksia sanojen taputtaminen ja rytmittäminen tukee oppimista Selkokielen käyttö helpottaa ymmärtämistä ja oppimista

12 SELKOKIELI selkokielisen vuorovaikutuksen tavoite on helpottaa ymmärtämistä tarvittaessa puheen tukena voi käyttää viittomia tai kuvia selkokieltä puhuessa tulee puhua rauhallisesti, lyhyesti ja järjestelmällisesti yhdestä asiasta kerrallaan käytettävien sanojen tulee olla tuttuja puhekielen sanoja ja kuuntelijan ikätasolle sopivaa kieltä puhetta on hyvä korostaa ilmeillä, eleillä ja äänensävyillä välillä kannattaa tarkistaa ymmärsikö kuulija sanan tai asian (puhuttaessa ajasta tai paikasta tai käyttäessäsi abstrakteja sanoja) tarvittaessa toistaa tai keksiä asialle tai sanalle kiertoilmaus

13 PÄIVÄKODIN ARKI MaMuLa-oppaan kuvat, leikit, lorut vahvistavat Vuorovaikutusta Kommunikointia Toimintaa Leikkiä Sekä auttavat arjen toiminnoissa Ruokailussa Ulkoilussa Lepotilanteissa Ym. Mukana myös muita aiheita Aikaa Värejä 13

14 hei tervehtiä kaverit hoitotäti ole hyvä kiitos anteeksi hyvää kotimatkaa hei hei

15 LEIKKEJÄ Entten tentten teelika mentten Entten tentten teelika mentten, hissun kissun vaapula vissun, eelin keelin plot, viipula vaapula vot, Eskon saum, pium,paum, nyt mä lähden tästä pelistä pois. Puh pah pelistä pois! Piiri pieni pyörii Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii. Sormet sanoo soo soo soo, kengät kannat koo koo koo. Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii. Kädet sanoo li lap lap, kengän kärjet kip kap kap. Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii. Toisiansa tervehtää, sitten paikoillensa jää.

16 päiväkoti leikkipuisto leikkiä lautapeli siirtää palapeli korttipeli noppapeli pelata soittimet laulaa musiikki

17 rakennuspalikat rakentaa roolileikki liikunta piirileikki autoleikki pallo nukke lelut käsinukke sorminukke kerätä lelut

18 ulkoilu piiloleikki leikata askarrella liimata maalata piirtää lukea laittaa kirjat hyllyyn nukkua herätä haluatko vessaan

19 kirja paperi kynänterotin lyijykynä pyyhekumi pyyhkiä viivoitin piirtää värittää puuvärikynät tussi vahaliidut

20 sivellin vesivärit maalata sormimaali sormimaali muistilappu lankakerä savi Savityöt sakset liimapuikko teippirulla

21

22 KIM-LEIKKI voi leikkiä kahdestaan tai isollakin porukalla joko sisällä tai ulkona luonnossa. Leikinjohtaja kerää 7 12 erilaista luonnosta löytyvää esinettä (esim. kivi, käpy, sammalta, marjoja, lehtiä). Esineet asetellaan maahan, jonka jälkeen muut leikkijät tarkastelevat niitä hetken ja painavat esineet mieleensä. Leikkijät sulkevat silmänsä ja leikinjohtaja ottaa yhden esineen pois. Leikkijät avaavat silmänsä ja yrittävät muistaa, mikä esine poistettiin. Leikinjohtajaa vaihdetaan välillä. Kim-leikkejä on monenlaisia. Esim. otat esille muutaman esineen (lasten iästä riippuu, montako, aloita vähemmällä määrällä ja voit lisätä, mikäli on liian helppoa ): leikkieläimiä, kynä, lego yms., mitä päiväkodista löytyy. Nimeätte esineet lasten kanssa (lapset istuu esineiden ympärillä; esineet on hyvä olla esim. pahvin päällä ja sääntönä on, ettei niihin kosketa ilman lupaa ). Piilotat esineet huivilla tms. ja otat huivin mukana yhden esineen pois. Sitten lapset muistelevat, mikä esine puuttuu. Esine palautetaan, huivi päälle ja seuraava esine poistuu. Lapset joutuvat miettimään ja yleensä jaksaa kiinnostaa. Voit myös antaa ekana arvanneen lapsen olla seuraava esineen poistaja.

23 KEHOLEIKKEJÄ Pää, olkapää, peppu pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat, pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat, silmät, korvat, vatsaa taputa, pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Jos sul lysti on "Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö" Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö Jos sull lysti on, niin tiedät sen, ja varmaan myöskin näytät sen. Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö.... niin sano: Tottakai!... niin pöytään naputa... niin jalkaa tömistä... niin nouse seisomaan. 23

24 KEHOLAULUJA TOSSU JA SUKKA Tossu ja sukka ne tirkistää, onkohan kaikilla varpailla pää. Yks, kaks ja pim pam pom, kenen nämä varpaat on? No, Villen/Veetin nämä varpaat on. (Tässä leikissä pyöritellään ja hiplataan varpaita.) Missä on peukalo Missä on peukalo missä on peukalo, täällähän minä, täällähän minä. Mitä sulle kuuluu, kiitoksia hyvää, juostaan pois, juostaan pois. Missä on etusormi... Missä on keskisormi... Missä nimetön... Missä on pikkurilli... Missä on kokokäsi... Missä on nyrkki... 24

25 ihminen pää silmä nenä suu korva hiukset käsi sormet jalka varpaat niska selkä rinta vatsa 25

26 näkö kuulo haju maku tasapaino tunto kuuma kylmä kipu 26

27 nauraa/ilo onnellinen ujo itkeä/suru onneton väsynyt pelästyä hämmästynyt nolostunut 27

28 epämiellyttävä miellyttävä tykätä vihainen suuttua kylmä kuuma ymmärtää miettiä 28

29 perhe suku äiti isä sisko veli vauva isoäiti isoisä 29

30 koti eteinen naulakko keittiö pöytä tuoli olohuone sohva nojatuoli 30

31 makuuhuone sänky kaappi hylly laatikko matto peili wc suihku 31

32 RUOKALAULUJA Popsi popsi porkkanaa Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Nami nami nami nami porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Haukkaa, haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää. Nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai päärynää. Maista, maista mansikkaa, sitä ei voi vastustaa. Nami nami nami nami mansikkaa, sitä ei voi vastustaa. Popsi, popsi porkkanaa, maista, maista mansikkaa. Haukkaa, haukkaa hedelmää, vitamiinit sulle jää Peruna Peruna on pyöreä, peruna on soikea, peruna on ruoka ihan oikea. Perunan kun suuhun vie, sille alkaa pitkä tie, vatsassa sen paras paikka eikös lie. Perunaa kun syödä saa, voimia se kasvattaa, suureksi saa meidät pieni peruna. Hei, hei peruna. 32

33 RUOKALORUJA Ruokaloru Kun ruoka aika alkaa en mä hyppää tasajalkaa syömään hissunkissun kuljen ovet perässäni suljen astiani hiljaa kannan ruokarauhan muille annan. Ruokaloru Kattila ja vuoka täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Leivän syön, maidon juon, ruokarauhan muille suon.

34 ruoka-aika pestä kädet syödä lusikka haarukka veitsi keittolautanen juomalasi kuppi 34

35 kala kana liha peruna riisi makaroni makkara munat juusto salaatti näkkileipä leipä voi maito juomavesi 35

36 tomaatti kurkku herne salaatti paprika sipuli maissi kaali papu porkkana lanttu punajuuri 36

37 päärynä ananas sitruuna banaani greippi kiivi omena mandariini appelsiini persikka vesimeloni viinirypäle 37

38 mansikka vadelma puolukka mustikka lakka viinimarja 38

39 AIKAAN LIITTYVÄT LAULUT JA LORUT Viikonpäivät Maanantaina mamma meni mansikoita ostamaan. : Se päivä oli iloinen, vaan nyt se on jo eilinen. : Tiistaina toi talitintti teetä teidän naapuriin. : Se päivä oli...: Keskiviikon keskipäivä kesäkuussa kukoistaa. : Se päivä oli... : Torstaina soi torvisoitto kaupungista kaupunkiin. : Se päivä oli... : Perjantaina pikkulintu meni piiloon pensaaseen. : Se päivä oli... : Viikonpäivät Maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin, keskiviikkona keitto keitettiin, torstaina tupaan kannettiin, perjantaina perheelle annettiin, lauantaina liemi latkittiin, sunnuntaina suu pyyhittiin Lauantaina lounasaikaan leijonia laulattaa. : Se päivä oli... : Sunnuntaina suukon antaa susiäiti lapsilleen. : Se päivä oli... : 39

40 päivä ilta yö aamu viikko kuukausi vuosi tänään eilen huomenna kevät kesä syksy talvi aika 40

41 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai vapaa-aika ruoka-aika lepo-aika leikkiaika sisällä leikkiaika ulkona käsien pesu aika lukea aika mennä kotiin 41

42 00, nolla 01, yksi 02, kaksi 03, kolme 04, neljä 05, viisi 06, kuusi 07, seitsemän 08, kahdeksan 09, yhdeksän 10, kymmenen 42

43 VAATELAULUJA Täti Monica On meillä hauska täti, tuo täti Monika. Ja kun hän menee torille, on näky komea. Kas näin heiluu hattu ja hattu heiluu näin, Ja näin heiluu hattu ja hattu heiluu näin. On meillä hauska täti, tuo täti Monika Ja kun hän menee torille, on näky komea. Kas näin heiluu sulka ja sulka heiluu näin, Ja näin heiluu sulka ja sulka heiluu näin. On meillä hauska täti, tuo täti Monika Ja kun hän menee torille, on näky komea. Kas näin heiluu hame ja hame heiluu näin ja näin heiluu hame ja hame heiluu näin. On meillä hauska täti, tuo täti Monika Ja kun hän menee torille, on näky komea. Kas näin heiluu kassi ja kassi heiluu näin, Ja näin heiluu kassi ja kassi heiluu näin. On meillä hauska täti, tuo täti Monika Ja kun hän menee torille, on näky komea. Kas näin heiluu peppu ja peppu heiluu näin, Kas näin heiluu peppu ja peppu heiluu näin Muotilaulu Minä menin ostoksille, menin hanskapuotiin.; Ostin taputusta, se oli tullut muotiin; Sitten tulee kenkäpuoti, tömistystä, sitten hattupuoti, nyökytystä, sitten karkkipuoti ja maiskutusta. 43

44 vaatteet takki haalari sadetakki hame mekko villapaita t-paita sukka sukkahousut aluspaita alushousut housut shortsit uimapuku 44

45 huivi kaulaliina vyö saappaat lenkkarit kumisaappaat sandaalit lapaset sormikkaat hattu pipo lippis henkari reppu sateenvarjo 45

46 sadetakki kurahousut hanskat kumisaappaat

47 säänmukaiset vaatteet jättää takki naulakkoon ottaa reppu selästä riisua kengät riisuutua riisua vaatteet laittaa kengät jalkaan pukeutua pukeutua laittaa vetoketju kiinni avata vetoketju merkita vaatteet

48 VÄRILORUJA Maalari maalasi taloa Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista, illan tullen sanoi hän, nyt mä lähden tästä talosta pois. Puh pah pelistä pois! Kenellä on päällä "Kenellä on päällä jotain punaista, kenellä on päällä jotain punaista, sen on vuoro pomppia, jollon jotain punaista, jotain punaista." Kenellä on päällä jotain (väri), sen on vuoro (tekeminen), jollon jotain (väri), jotain (väri. 48

49 värit valkoinen beige keltainen oranssi punainen vaaleanpunainen vaaleanvihreä vihreä vaaleansininen sininen violetti harmaa ruskea musta 49

50 ELÄINLAULUJA Piippolan vaarilla oli talo Piippolan vaarilla oli talo, hiiala hiiala hei! Vaari se hoiteli lampaitansa, hiiala hiiala hei! Mää-mää siellä ja määmää täällä, siellä mää, täällä mää joka puolell' mää-mää, hiiala hiiala hei!...porsaitansa...röhröh......lehmiänsä...muumuu... Koiranpennut Emme me pienet koiranpennut muuta kuin leikkiä lyömme Nuuhkimme ilmaa kuonollamme siinä on meidän työmme Hauhauhau, vouvouvou siinä on meidän työmme. Pörröinen turkki ja pehmoiset tassut hännänpäässä on tupsut. Päämme on aina kallellansa Taidamme olla hupsut. Hauhauhau, vouvouvou taidamme olla hupsut Palloina kierimme mattojen päällä juostaan ja tepastellaan. Valtavan suuren tuolin alla joskus me istuskellaan. Hauhauhau, vouvouvou joskus me istuskellaan. Kyllähän kaikilla hauskaa on ja koiranpennuilla aina. Aamusta iltaan leikillämme haukumme innokkaina. Hauhauhau, vouvouvou haukumme innokkaina.

51 ELÄINLEIKKEJÄ Harakka huttua keittää Harakka, harakka huttua keittää, hännällä hämmentää, nokalla maistaa. Onko suolaa, onko suurusta? Antoi tälle pojalle. (peukalo) Antoi tälle pojalle. (etusormi) Antoi tälle pojalle. (keskisormi) Antoi tälle pojalle. (nimetön) Tälle ei riitäkään. (pikkurilli) Sitten lähtee vettä etsimään. Hyppää kivelle (ranne), hyppää kannolle (kyynärpää)... ja kaivoon (kainaloon). Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää, käyttää sulka kämmentään ja suolat joukkoon heittää. Hyppää kivelle, hyppää kannolle, lentää suuriin puihin. Hups, vaan kupperiskaa. ja puurot toisten suihin! Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää,pyrstöllänsä puistelee, nokallansa koittelee, panee suolaa, panee sokeria, antaa tälle, antaa tälle, antaa tälle, antaa tälle, -tälle ei annakaan! (loru, keitetään puuro lapsen kädelle ja syötetään sormille Elefanttimarssi Yksi pieni elefantti marssi näin aurinkoista tietä eteenpäin. Koska matka oli hauska niin pyysi hän mukaan yhden toverin. Kaksi pientä elefanttia...

52 ELÄINLAULUJA Hämä-hämähäkki Hämä-hämähäkki kiipes langalle. Tuli sade rankka, hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen, hämä-hämähäkki kiipes uudelleen. Muura-muurahainen kortta kuljettaa, ahkerasti työssään aina ahertaa. Valmis on kohta keko komea, muura-muurahainen kortta kuljettaa. Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan, heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan, heinä-heinäsirkka soitta viuluaan. Sääski-sääski pieni surraa parvessaan, suvipäivä kuluu siinä touhussaan. Illanvarjot saapuu, siivet kimaltaa, sääski-sääski pieni surraa parvessaan. Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan, pieni lintu lensi siihen katsomaan. Aurinko laski kauas vuorten taa, hämähämähäkki kutoo verkkojaan. Sisilisko Ylös, alas, ylös, alas, nousee elohopea. Se on niin kuin sisilisko, vikkelä ja nopea!

53 ELÄINLEIKKEJÄ Karhu nukkuu Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan! Bingokissa "Iso musta kissa istui ikkunalaudalla, Iso musta kissa istui ikkunalaudalla, Iso musta kissa istui ikkunalaudalla ja Bingo oli sen nimi. B, I, N, G, O. B, I, N, G, O. B, I, N, G, O, ja Bingo oli sen nimi"

54 kissa koira hevonen lehmä sika lammas vuohi kukko kana ankka hiiri poro

55 jänis orava karhu hirvi kauris majava susi ilves kettu käärme siili sammakko

56 apina biisoni gorilla hyeena kameli kenguru kilpikonna kirahvi krokotiili leijona leopardi tiikeri

57 harakka kotka korppi lokki pääskynen pöllö varpunen joutsen kyyhkynen kurki haikara strutsi

58 ÖTÖKKÄLORUJA Lennä lennä leppäkerttu Lennä, lennä, leppäkerttu ison kiven juureen. Lennä leikkikedon kautta unipuuhuun suureen. Kulta-kultalehden alla äiti puuron keittää. Unituutu leppäkertun lämpimästi peittää. Olipa kerran itikka Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka, ja sen sitikan takapenkillä kävi itikka iltalenkillä. Laula, laula, unilintu, tuoksu, tuomenterttu. Nuku, punapaitulainen, pikku leppäkerttu.

59 ampiainen heinäsirkka hyttynen hämähäkki kovakuoriainen kärpänen leppäkerttu mehiläinen muurahainen perhonen sudenkorento ötökkä

60 SÄÄLORU JA -LAULU Nalle Puhin sadelaulu Sataa sataa ropisee pilipili pom, pilipili pom Aurinko, aurinko Aurinko, aurinko lettuja paistaa, hauska on auringon lettuja maistaa, kiipeän puuhun, pistelen suuhun, loput voin heittää ukolle kuuhun. Sitten käynkin nukkumaan, pikkuinen massuni pullollaan. Aurinko aurinko lättyjä paistaa. Hauska ois auringon lättyjä maistaa. Kiipeän puuhun ja pistelen suuhun ja loput voin heittää ukolle kuuhun. Sitten käynkin nukkumaan, pikkuinen massuni pullollaan. varpaitakin palelee, pilipili, pom-pom-pom, varpaitakin palelee, pilipili pom. Sataa, sataa ropisee, pilipili pom, pilipili pom Koko pieni Nalle Puh, on nyt märkä, uh-huh-huh. Koko pieni Nalle Puh, on nyt märkä, huh! Sill' ei maistu hunaja, pilipili pom, pilipili pom. Eikä myöskään vadelma, pili pili pom pom pom, eikä myöskään vadelma, pili pili pom. 60

61 sää aurinko kuuma pilvinen pilvi tuuli sataa ukkonen myrsky lumisade pakkanen sääennuste 61

62 AJONEUVOLAULUT Autolaulu Autolla ajetaan varovarovasti, ettei kaatuisi kallis lasti. Suoraa tietä, suoraa tietä mäkeä matkan varrella. Pois kaikki lapset alta, tie näyttää kapealta, mittari näyttää kahdeksaa kymppiä, jarrut on epäkunnossa. Pienen pieni veturi Pienen pieni veturi aamulla kerran hieroi hyvin savuisia silmiään. Sitten se pihisi ja puhisi ja yski: Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään! Lentokone Lentokone taivahalla törmäsi sadepilveen, humppeli romppeli humppeli romppeli, törmäsi sadepilveen. Humppeli romppeli humppeli romppeli törmäsi sadepilveen Lentokoneen kapteeni veti sadetakin päälle, humppeli romppeli humppeli romppeli sadetakin päälle... Lentoemännillä oli kumisaap-paat jalassa, humppeli romppeli... Lentokoneen matkustajat saivat sateenvarjoja, humppeli romppeli... Lapset uivat käsipohjaa lentokoneen lattialla, humppeli romppeli... 62

63 polkupyörä auto bussi juna laiva lentokone ambulanssi paloauto poliisiauto 63

64 PIENI SOMALIA-SUOMI SANAKIRJA Pieni somalia-suomi sanakirja A Aabbe Abaayo Aboowe Abti Adag Adeer Af Afar Afartan Albaab Aleel Aleelale Aqal Arbaco Arday Armaajo Awoowe Axad Ayeeyo B Baadiyo Baafka-caruurta Baaldi Baar Baaritaan Baasaboor Baaskiil Babaay Bac Baddan Bakayle Balanbaallis Bambelmo Bangi Baraf Bardho Bariis Bas Basal Basali Basbaas Bashqad Beer Beer Bensiin Berberooni Berri dambe Berri Biil Biir Bir Birtaawo Bisad / mukulaal Bisayl / dhuguc Bisil Bixiye Biyo Booliis Boorso gacmeed Booska fadiiga Boqol Buluug Buraashka-ilkaha Buraashka-timaha Buskud Buug Buuran Isä Sisko Veli Eno Kova, sitkeä Setä Suu Neljä Neljäkymmentä Ovi Simpukka Etana Maja Keskiviikko Oppilas Kaappi Isoisä Sunnuntai Isoäiti Maaseutu Kylpyamme Ämpäri Baari Tutkimus Passi Polkupyörä Papaija Muovi Paljon Kani Perhonen Greippi Pankki Jää Peruna Riisi Linja-auto Sipuli Vaaleanpunainen Chilipippuri Kirjekuori Maksa Puutarha Bensiini Paprika Ylihuomenna Huomenna Lasku Olut Rauta Paistinpannu Kissa Kypsä Rapea Maksaja Vesi Poliisi Käsilaukku Istumapaikka Sata Sininen Hammasharja Hiusharja Pikkuleipä Kirja Lihava C Caano Caato Cabir Cabitaan Cad Caddayn shaqsi Cag Cagaar Cagaf cagaf Caleen Calool Cambe Canab-cad Cananaas Carrab Cas / guduud Casho Cayaar Ceeriin / ceyruun Cillaan Cinwaan Culays Cusbo badan Cusbolaawe D Da' Daawada-ilkaha Daawo Dabaq Dalaayad / dalad Dameer Darawal Dayr Degdeg Desilitir Deyn Dhabar Dhadhan-laawe / dhadhan lahayn Dhallo Dhan / iswata Dhanaan Dharka-hurdada Dheelid Dheg Dhegodhego Dherer / joog Dhig Dhiig Dhiigbax Digaag / dooro Digaagad / dooro Digir Digir Digsi Diin / diindiin Diin Diiq Diirran / qandac Diyaarad Doobiyo bareeso Doofaar Doolshe Doon Dowlad Dube / buris Dubid Maito Laiha Koko Mehu Valkoinen Henkilöllisyystodistus Jalka Vihreä Traktori Lehti Vatsa Mango Viinirypäle Ananas Kieli Punainen Päivällinen Leikki Raaka Henna Osoite Paino Suolainen Suolaton Ikä Hammastahna Lääke Kerrostalo Sateenvarjo Aasi Kuljettaja Kevät Kiire Desilitra Laina Selkä Mauton Pullo Kokonainen Hapan Yöpuku Urheilla Korva Korvakoru Pituus Jättää Veri Verenvuoto Broileri Kana Herne Papu Kattila Kilpikonna Uskonto Kukko Lämmin Lentokone Jatkojohto Sika Kakku Laiva Valtio Vasara Leipoa 64

65 SANAKIRJA JATKUU Dubid Dufan-badan Dugsi sare Dugsi Dugsiga farsamada Dukaan Duleel Dumar Durbaan / gurbaan Duug E Eedo / habar-yar Eey F Faraanti Faraha-cagta Faras Fareesh Fargeeto Faro Fasax Feereyn Feero Fiican Fiiri Filfil Firintejeer / tallajad Fiyuus Foorno Funaanad Furan Fure G Gaaban Gaari / baabuur Gaariga dab-damiska Gaariga-caafimaadka Gaarika-xamuulka Gabar Gabay Gacan Gacmo-gashi Gadaal Galaas Galab Galley Ganbar / gambar Garaamme Garan Garan-hoosad Gargaarka deg dega Geed Geel Geeri Geri Go' Goono Goorma? Gu' Guri H Ha..! Haa Habeen Habitaan Paistaa Rasvainen Lukio Koulu Ammattikoulu Kauppa Reikä Naiset Rumpu Vanha Täti Koira Sormus Varpaat Hevonen Tuore Haarukka Sormet Loma Silittää Rintakehä Hyvä / hyvin Katso Pippuri Jääkaappi Sulake Uuni Villapusero Auki Avain Lyhyt Auto Paloauto Ambulanssi Rekka-auto Tyttö Runo Käsi Käsineet Taaksepäin Juomalasi Ilta Maissi Jakkara Gramma (g) T-paita Aluspaita Ensiapu Puu Kameli Kuolema Kirahvi Peitto Hame Milloin? Talvi Talo Älä..! Kyllä Yö Tuoremehu Hadda Hagaa Hargeb Hayl Heerkulbeeg Hees Hilib-shiidan Hoover Hooyo Horey! Hurdo I Ido Iftiin Iga raalli ahow! Imaam Indho Internet Isii! Isniin Istayshan J Jaakad Jaale Jaamacad Jakada-musqusha Jalaato Jaws Jeer Jid Jiif Jiilaal Jiir / doolli Jimco Jirn Joogso! Joogto Joogtoahayn Joornaal Joornaal-masawireed K Kabaha-roobka Kabo Kafee Kalbad Kalkaaliye Kalluun Kaniini Kareem Karin Karooto Kartoon Kastam Kee? Kela Kelli Ketjub Khaliif / jilicsan Khamiis Khatar Kiciso / fixiso Kiilo Konton Koob Koofida-dhaxanta Koor Heti Syksy Flunssa Kardemumma Kuumemittari Laulu Jauheliha Pölynimuri Äiti Eteenpäin! Nukkua Lammas Valo Anteeksi! Imaami Silmät Internet Anna Maanantai Asema Takki Keltainen Yliopisto Kylpytakki Jäätelö Kumina Virtahepo Katu Vaaka Kesä Hiiri Perjantai Sairastaa Pysähdy Pysyvä Määräaikainen Sanomalehti Kuvalehti Saappaat Kengät Kahvi Hohtimet Sairaanhoitaja Kala Pilleri Kerma Keittää Porkkana Sarjakuva Tulli Kuka? Kansaneläkelaitos Munuainen Ketsuppi Laimea Torstai Vaarallinen Hiiva Kilo (kg) Viisikymmentä Kuppi Myssy Kamelinkello

66 JA JATKUU Koorso Koronto Kow Kub Kubad / banooni Kulul Kuma? / kee? Kun Kurdad Kursi Kuul Kurssi Sähkö Yksi Sääri Pallo Tulinen Kuinka? Tuhat Mekko Tuoli Helminauha Mas Masaajid Maya Midab booran Midi Miis Milyan Mirkro-oofen Mooto Musbaar Muus / moos Käärme Moskeija Ei Harmaa Veitsi Pöytä Miljoona Mikroaaltouuni Moottoripyörä Naula Banaani L La bur buriyey La ogalyahay Laba /labo Labatan Lacag Lacag-dhigasho Lacag-qaadasho Lacagta adag Laf Laga dhexarko Lambar Lambarka gargaarka degdeg 112 Lambarka boostaado Lambarka safka Libaax Liin Liinmacaan Litir Lix Lixdan Lo' Luqadda hooyo M Maalin wanaagsan Maalin Maaliin-diimeed Maanta Macaan Macallin Macmacaan Madax Madaxhanuun Madaxkuti Madaxweyne Madow Madow Magaalo Magaca qoyska Magacaa? Magacaaga Mahadsanid! Majafarad / badiil Makarooni Makiinada dharka Maktabad Malab Malmalaado Mamnuuc Maqaalad Maqal! Maqas Mar walba Maroodi Maroon Jauhettu Sallittu Kaksi Kaksikymmentä Raha Pano Otto Valuutta Luu Läpinäkyvä Numero Hätänumero 112 Postinumero Vuoronumero Leijona Sitruuna Appelsiini Litra (l) Kuusi Kuusikymmentä Nauta Äidinkieli Hyvää päivää Päivä Pyhäpäivä Tänään Makea Opettaja Kahvila / teehuone Pää Päänsärky Karhu Presidentti Musta Tumma Kaupunki Sukunimi Mikä on nimesi? Etunimi Kiitos! Lapio Makaroni Pesukone Kirjasto Hunaja Marmeladi Kielletty Ravintola Kuuntele Sakset Aina Norsu Ruskea N Nabad Nabadgelyo! Nabar Nacas Nacnac Nadiif Nadiifin Nal Nigis / kastuumo Niman O Ogeysiin-kuurid Ordid P Parafuun Q Qaaddo Qaado! Qaali Qaamuus Qabow Qado Qajaar Qalin biire Qalin Qalliin Qare / xabxab Qayal Qolof Qoorxirashada-dhaxanta Qorfe Qorrax Qoys Qubays Qufac Quraac Quusid R Raadiyo Rah Ramadaan Raqiis Reer Rooti Rooti S Saabuun Saacad Sabab? Sabiib Sabti Hei! Näkemiin! Haava Tyhmä Karamelli Siisti Siivota Lamppu Alushousut Miehet Muuttoilmoitus Juosta Hajuvesi Radio Sammakko Paastokuukausi Halpa Suku Leipä Sämpylä Lusikka Ota! Kallis Sanakirja Kylmä Lounas Kurkku Kuulakärkikynä Lyijykynä Leikkaus Vesimeloni Rajauskynä Kuori Kaulaliina Kaneli Aurinko Perhe Suihku Yskä Aamiainen Sukeltaa Saippua Kello Miksi? Rusina Lauantai

67 JATKUU Sacaada-hurdadda Sacfaraan Saddex Safaleeti-diif Sagaal Sagaashan Saladh / ansalaato Saliid Saliida cuntada Samafale Herätyskello Sahrami Kolme Nenäliina Yhdeksän Yhdeksänkymmentä Salaatti Öljy Ruokaöljy Liikennevalo Toorrey / billaawe Tufaax Tusmo Tuuji Tuwaal-shukumaan U Ubax Ukun Uunsi Puukko Omena Sisältö Potta Pyyhe Kukka Kananmuna Hajuste Sambab Keuhko San Nenä Sanadka soo socda Ensi vuonna Sanadkan Tänä vuonna Sanduuqa daawada Lääkekaappi Sanjabiil Inkivääri Sariir Sänky Sariirta-caruurta Vauvan sänky Saxiix Allekirjoitus Saxiix-magac Nimikirjoitus Shaah Tee Shaambo Sampoo Shaati Paita Shalay Eilen Shan Viisi Shanlo Kampa Sharabaadada-surwaalka Sukkahousut Sharabaado Sukat Sharooto Laastari Shaybaar Laboratorio Shimbir Lintu Shinni Mehiläinen Shuban Ripuli Shukulaato Suklaa Siddeed Kahdeksan Siddeetan Kahdeksankymmentä Sidee tahay? Kuinka voit? Silsilad Kaulaketju Sixni / saxan Lautanen Socosho Kävellä Soddon Kolmekymmentä Sokor Sokeri Soo kicid Herätä Subag Voi Subax wanaagsan Hyvää huomenta Subax Aamu Sun Myrkyllinen Suparmarket Tavaratalo Surwaal Housut T Taariikh Historia Takhtar Lääkäri Talaado Tiistai Taleefon gacan Matkapuhelin Taleefoon Puhelin Tallaal Rokotus Taraam Raitiovaunu Tareen Juna Taxi Taksi Telefishen Televisio Tikid Matkalippu Timir Taateli Timojare Kampaaja Toban Kymmenen Toddoba Seitsemän Toddobaad Viikko Toddobaatan Seitsemänkymmentä Toon Valkosipuli W, V Waa immisadi? Waa maxay? Waan soon daahay Waddamada dibadda Waddanka hooyo Wadne Wado Waji Waqti Waqtigq bixidda Waqtiga dhalashada Warqad / waraaq Warqad degdega Warqad musqusha Warqad Wasagh / uskagh Weyn Wiil Visa Wiyil X Xaaqin Xaas Xabad Xagee? Xalwo Xanuun Xaraash Xiddigdhul Xiran Xirfad Xun Y Yaanyo Yar Mitä kello on? Mikä? / mitä? Olen myöhässä Ulkomaat Kotimaa Sydän Tie Kasvot Aika Lähtöaika Syntymäaika Paperi Pikakirje Vessapaperi Kirje Lika Suuri Poika Luottokortti Sarvikuono Luuta Puoliso Rinta Missä? Halva Kipu Alennusmyynti Siili Suljettu Ammatti Huono Tomaatti Pieni Somalinkielessä on paljon suomea muistuttavia pitkiä vokaaleja, mutta toisaalta konsonanteista muutamat ovat arabiankielestä lainattuja ja suomalaiselle äänteellisesti vaikeasti omaksuttavia. Aakkosista suurin osa on meille tuttuja, mutta muutama joukosta puuttuu: P, V ja Z sekä pohjoismaisille ominaiset Å, Ä ja Ö. Konsonantit: (suluissa hyvin ylimalkaiset ääntämisohjeet, silloin kun ääntäminen poikkeaa suuresti suomesta): B, C, (ei äänny, Cali = 'Ali), D, Dh, F, G, H, J (dz), K, Kh, L, M, N, Q, R, S, Sh, T, W (vua), X (h'), Y (j). Vokaalit:A, E, I, O, U ja kaksoisääntiöt ay=ey (ei tai ai), oy (oi), aw (au), ow (ou). Galab wanaagsan Hyvää iltaa Mahadsanid! Maalin wanaagsan Nabad Hei! Nabadgelyo! Näkemiin! Kiitos! Hyvää päivää

68 KIRJAVINKKEJÄ Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus / Katjamaria Halme, Anita Vataja Helsinki: Tammi, 2011 Lukuleikkitaikoja / Pirkko Karvonen, Leena Rikkola; Helsinki: Tammi, 2006 LAPSI ja kieli: kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa / Marja Nurmilaakso & Anna- Leena Välimäki (toim.) [Helsinki]: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011 SUOMI2, Minä ja arki / Kaisa Tukia. 2007, Keuruu: Otavan Kirjapaino Aamu: suomen kielen kuvasanakirja maahanmuuttajille, esiopetukseen, päiväkoteihin, erityisopetukseen, kotikäyttöön / Ulla Lappalainen, Elina Vesterinen-Sumu, [Helsinki]: Opetushallitus, 1997 Hyvä päivähoito: työkaluja sujuvaan arkeen / Pirjo-Leena Koivunen, Jyväskylä: PS-kustannus, 2009 Puhekuplia: lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen / Maija-Leena Hakamo; kuvitus: Nina Haiko, [Helsinki]: Lasten keskus, 2011 Suomi toisena kielenä: opetustieteen perusteet / Katri Karasma [Helsinki]: Finn Lectura, 2012 Mamumuksut: suomea leikki-ikäisille / Natalia Laurila, Hanna Koljonen, Helsinki: Finn Lectura, 2010 MUKSUJEN minisanakirja / Hämeenlinna: Karisto, 1999 KUVASANAKIRJA / [kuvittaja: Studio Barry]; Mäkinen, Tiina, 1996, Tampere Tuhat sanaa suomeksi: Uuden kielen oppiminen on hauskaa!/heather Amery, Nemo,

69 NETTILINKKEJÄ LAULUT LASTENLAULUJA - KÄTEVÄ EMÄNTÄ - Vuodatus.net Lastenlaulujen sanoja Lastenlaulut Kuvasivut Papunet LEIKIT Pienten lasten leikit, Vanhempainnetti - MLL Hoksaamisleikit, Vanhempainnetti - MLL Rauhoittavat leikit ja lopetusleikit - MLL Tulosta kaikki leikit - Ortodoksi.net (ulkoleikit) Riparileikkejä - Mukaan.net Poimi parhaat leikkivinkit!, Vanhempainnetti - MLL Liikuntaleikit, Vanhempainnetti - MLL Leikit Liikuntaleikkejä - Peda.net projekti/kaytannon_harjoituksia/kaytannon_harjoituksia Päiväkotiin sisäleikkejä - Näkövammaiset lapset ry LORUT loruja ja lauluja, laululeikkejä. vauvamuskari Loruja - Huvitutti Lasten lorut positiivarit.fi Loruja - Peda.net Lasten loruja Lastenhuone - Runoja ja loruja - Nicehouse Taikurin hatun Lorupankki Loruja aihealuettain Värssyjä - WordPress.com Loruja eri eläimistä - Peda.net /lorut/elaimet RUNOJA JA LORUJA LAPSILLE - KÄTEVÄ EMÄNTÄ...Kätevä emäntä, runoja ja loruja lapsille 69

70 LÄHTEET Alijoki, E Pesästä pieni ponnistaa. Helsinki: Kirjayhtymä. Halme, K., Vataja, A Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Hel-sinki: Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila, S. & Nivala, V Päivähoidosta varhais-kasvatukseen. Hyvinkää: Edufin. Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K Varhaiskasvatusta am-mattitaidolla. Helsinki: Kirjapaja. Nurmilaakso, M. & Välimäki A-L Lapsi ja Kieli, kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Unigrafia Oy Yliopistopaino. Karasma, K Suomi toisena kielenä. Vantaa: Oy Finn Lectura Ab. Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J Kehittämistyön menetelmät. U-denlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö lla_koulutus/varhaiskasvatus/index.html?lang=fi Paavola, H. &Talib, M-T Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja kouluissa. Jyväskylä: PS-kustannus. Pollari, J. & Koppinen, M-L Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Vilkka, H. & Airaksinen, T Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä:Tammi rosessi/ehkaisevatyo/varhaiskasvatus_ja_paivahoito/ Varhaiskasvatus ja päivähoito Lieksassa esite Papunet Kuvat kommunikoinnissa. aisut/kuvat_kommunikoinnissa 2014.pdf 70