Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 1

Transkriptio

1 Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 1

2 RATKAISTAVAT LINJAUKSET: - järjestämisvastuussa olevalle Sote-alueelle tuotantoa? - järjestämisen organisaatio: demokratianäkökulma, välitasot, siirtymäaika - järjestäjän operatiivista toimintaa vai järjestämisvastuun jakamista alueellisille toimijoille - tuotannon integraatio: alueeltaan ja väestöpohjaltaan riittävän vahva horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon (harmonisointikulut!) - tuotannon työvoima ja kiinteistöt - kustannusjakoperiaatteet, jos Lappi voittaa kuntarahoitusosuuksissa, myös tilausta leikataan ellei lähipalvelulaki muuta asetelmaa silti ylimenevä osuus kunnan maksettavaksi? Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 2

3 Keskeiset sote-kysymykset (Kuntaliitto) Aikataulu Hallinnon järjestäminen ja kuntien rooli päätöksenteossa Järjestäminen / tuottaminen Rahoitus Hankinta/kilpailulainsäädäntö» Hankintalainsäädännön uudistus valmistelussa (direktiivi voimaan keväällä) Henkilöstön asema Kiinteistöt Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 3

4 Sote-rahoitus muuttuu (Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto) Sote-alueiden rahoituksesta on linjattu, että se tulee kunnilta ja perustuu painotettuun kapitaatioon. Miten painotus tapahtuu, on auki. Selvää lienee, että valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille. Keskeistä siinä on, miten kuntien maksuosuuden taso määritellään: avataanko kuntien maksupiikki kokonaan auki ja annetaan sote-alueille vapaus määrätä maksun tasosta vai rajoitetaanko kansallisesti maksun määräytymisen liikkuma-alaa kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Järjestelmän rahoittajille eli kunnille on turvattava mahdollisuus vaikuttaa maksun määräytymiseen. Uusi maksuperuste muuttaa kuntien keskinäisiä suhteita merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Valtion on jatkossakin osallistuttava riittävästi sote-palvelujen rahoitukseen. Samoin on huolehdittava, ettei sote-alueille määrätä uusia tehtäviä ja velvoitteita, sillä vaikka järjestämisalueiden koko kasvaa, joudutaan jatkossakin elämään tiukan talouden kanssa. Puolueiden yhteisessä sote-linjauksessa kuntien rooliksi määriteltiin: Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä. Muotoilu on moniselitteinen. Voisiko kunnilla, kuntayhtymillä tai vastuukunnilla olla alueellaan väestövastuun luontoinen palvelujen tuotantovastuu ja että ne palveluja tuottaessaan voisivat käyttää kolmannen ja yksityisen sektorin palveluja tarkoituksenmukaisesti tuotannossa hyväkseen? Miten kunnille maksetaan palvelujen tuottamisesta, on myös auki. Ellei kustannus- ja palvelutarve-eroja oteta riittävästi huomioon, merkitsisi se käytännössä merkittävää kuntien lisämaksuvelvoitetta palvelujen rahoittamisessa, koska epäedullisessa asemassa olevat kunnat joutuisivat rahoittamaan palveluja niiden turvaamiseksi yli sote-alueen korvaustason. Kansallisessa lainsäädännössä on selkeästi määriteltävä, että kunnat voivat tuottaa sote-palveluita ilman kilpailutusta. Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 4

5 Hannu Leskinen (OYS): - järjestämisvastuu jakamaton ja yksitasoinen hallinto - Oys omana oikeushenkilönään, järjestäjälle joitain palveluita tuotettavaksi - kustannusjakoperusteisiin painotuksiksi myös syrjäisyys ja asukastiheys - kuusi tuotantoaluetta, ei yksittäisiä kuntia tuottamaan - järjestäjä tilaa könttäsummalla, ylimenevän kustannuksen maksaa tuottaja - sopeutustuska jää tuottajalle, kun järjestäjä ei maksa erikseen tiloista, henkilöstöstä tms. - tuottajan kautta yksityinen ja 3. sektori mukaan - sopimusohjausjärjestelmä tms? - uusjako tulossa - heti lain tultua säädetyksi Sote-alueelle valta/kontrolli investointeihin, henkilöstölisäyksiin, palkkaukseen Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 5

6 Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 6

7 Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 7

8 Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 8

9 KT: Palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi KT Kuntatyönantajat muistuttaa edelleen, että sote-järjestämislaki tuo mukanaan useita kymmeniä työnantajamuutostilanteita, jotka aiheuttavat kunta-alalle usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Työvoimakustannukset muodostavat yli puolet työnantajan kustannuksista. KT Kuntatyönantajat ehdottaa sote-järjestämislakiin kirjattavaksi palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia koskevia erityissäännöksiä. Jos lainsäädännöllä ei ohjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia, aiheutuu järjestämislaista merkittäviä kustannuksia, jotka eivät edistä uudistuksen tavoitteita. Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Valtaosalla henkilöstöä tehtävän vaativuus ei uudelleenjärjestelyjen myötä kuitenkaan muutu millään tavalla. Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen nostaa sen sijaan merkittävästi työvoimakustannuksia. Terveyskeskuslääkäreiden ja sairaalalääkäreiden faktinen palkkataso eroaa toisistaan terveyskeskuslääkäreiden eduksi. Harmonisaatiokustannuksina (sama tai samanarvoinen työ, samankaltainen tehtäväkuva) tämä tulee maksamaan todella merkittävästi, palkkaerot voivat olla satoja euroja riippuen edeltävän työnantajan rekrytointitilanteesta ja palkkapolitiikasta. Aiemmissa palvelurakenteen muutostilanteissa ei ole ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnantajayhteenliittymiä. Toinen iso kustannuksia aiheuttava palvelussuhteen yhteensovittamiskysymys koskee säännöllistä työaikaa. Terveyskeskuslääkäreiden (ja hammaslääkäreiden) säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa, kun se sairaalapuolella on 38,25 tuntia viikossa. Palkaksi muunnettuna ero on useita prosentteja (3,4 %). On toiminnallisesti epätarkoituksenmukaista, että samaa tehtävää tekevillä olisi eripituinen säännöllinen työaika, riippuen siitä, mikä sattui olemaan edellinen työnantaja. Työaikojen yhteensovittamiseen tarvitaan kunnalliseen lääkärisopimukseen kansallisesti neuvoteltu ratkaisu, jonka rahoitus valtionavustuksineen täytyy sopia muista kustannuksista irrallaan. Harmonisoinnin vuoksi on tarpeen ottaa järjestämislakiin erityissäännös, jossa todetaan, että työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 9

10 ELIKKÄ LINJAUKSET EDUNVALVONTAAN: 1. JÄRJESTÄMISVASTUU - sallitaanko Sote-alueelle omaa tuotantoa? - tuleeko järjestämisvastuun olla jakamaton? - lähipalvelulain tarve ja hyödyt/haitat? 2. TUOTANTO - ollaanko Lapissa valmiita tuotannon integraatioon? - palkkojen ja palvelutasojen harmonisointikulujen hallittavuus edellytyksenäkö? 3. KUSTANNUSTENJAKO JA RAHOITUS - painotuskriteerien valinta siten, että laskennalliset kustannukset mahdollisimman lähellä todellisia tuotantokustannuksia? - kuntien saamat valtionosuudet ja sote-alueelle maksamat rahoitusosuudet samoin periaattein? - kunnille mahdollisuus vaikuttaa toisaalta rahoitusosuuteensa ja toisaalta saamaansa tuotantokorvaukseen; piikki auki ja sote-alueella valta vai säädelty/rajoitettu mekanismi? Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 10

11 Lapin kuntien ja sairaanhoitopiirien näkemyksissä löytyi samankaltaisuutta ja yksituumaisuutta mm. seuraavissa seikoissa ( ): - neljän maakunnan kokoiselle sote-alueen kuntayhtymälle tulisi sallia lähtökohtaisesti vain järjestämisoikeus, ei omaa palvelujen tuotantoa, - palvelut järjestävän suurkuntayhtymän paikallistuntemus on varmistettava kuntien kanssa käytävien neuvottelu- ja sopimusmenettelyjen avulla, - sote-palveluille, erityisesti lähipalveluille, on luotava normitetut kriteerit joko lähipalvelulaki säätäen tai sote-alueiden sisällä määritetyksi, - Lapissa olisi hyvä yhdistää kuntien sote-palvelutuotanto kahdeksi tuotantoalueeksi, joissa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroidaan erikois-, alue- ja lähipalveluiden tasoilla ja välillä. Myös näiden kahden tuotantoalueen välillä pitää pystyä integroimaan erityisesti vaativia, keskitettyjä ja kalleimpia sotepalveluja. - palkkaharmonisointi ei saa aiheuttaa suurta kustannusrasitetta tuotantoa yhteen koottaessa, tältä osin tulee noudattaa Kuntatyönantajien (KT) esittämiä ratkaisumalleja, - kuntien rahoitus ei saa jäädä sote-alueessa avoimeksi piikiksi, - Lapin kuntien etua kustannusten jakoperiaatteissa tulee valvoa, - sekä kuntien sote-alueelle maksamien rahoitusosuuksien että kuntien sote-alueilta saamien tuotantomaksujen määrittämisessä tulee ottaa yhtä lailla huomioon paikalliset sote-palvelujen tarpeet ja tuotanto-olosuhteet, - aikataulu Sote-alueiden toiminnan käynnistämiselle jo vuoden 2017 alusta on todennäköisesti liian tiukka, - valinnanvapauden, matkailijoiden, kesämökkiläisten ym. ulkopaikkakuntalaisten käyttämien sote-palveluiden ja niiden aiheuttamien kustannusten kohdistamisesta tulee sopia oikeudenmukaisella tavalla. Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 11

12 Tiedote POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA OTTI KANTAA SOTE- UUDISTUKSEEN Pohjois-Suomen neuvottelukunta, joka koostuu neljän maakunnan Lapin, Kainuun,Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntaliittojen luottamushenkilöjohdosta ja maakuntajohtajista, otti kantaa kokouksessaan valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Pohjois-Suomen neuvottelukunta esittää, että järjestämisvastuussa olevalla sote-alueella ei ole omaa tuotantoa ja esittää, että uudessa toimintamallissa järjestämisvastuussa olevan sote-alueen ja tuotannosta vastaavien toimijoiden välinen suhde on julkisoikeudellinen. Neuvottelukunta kiinnittää jatkovalmistelussa huomiota siihen, että tuotannossa varmistetaan riittävä integraatio niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin perus- ja erityispalveluiden tason kesken. Neuvottelukunta katsoo, että uudistuksen tässä vaiheessa eri toimijoiden tulisi pidättäytyä tekemästä mittavia investointiratkaisuja. Tilaratkaisujen osalta korostetaan, että tuotannon integraatio tulee ratkaista ennen tilaratkaisuja ja niihin liittyviä investointipäätöksiä. Pohjoisen maakuntien liitot kokoavat alueensa kuntien yhteisen näkemyksen sote-uudistukseen, Pohjois-Suomen neuvottelukunta koordinoi tätä työtä ja kokoaa yhteisen näkemyksen Pohjois-Suomen sote-alueen osalta. Pohjois-Suomen neuvottelukunta päätti kutsua koolle erikseen sovittavana aikana elokuussa Pohjois-Suomen kunnat uudistuksen valmisteluun liittyen. Lapin liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 12

13 Lapin kuntien ja sairaanhoitopiirin johtajien kokous (Lapin kj-kokous) : - Päätettiin käynnistää suunnittelu Lapin kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelutuotannon yhdistämiseksi kahdeksi tuotantoalueeksi, joissa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroidaan erikois-, alue- ja lähipalveluiden tasoilla ja välillä. Myös näiden kahden tuotantoalueen välillä pitää pystyä integroimaan erityisesti vaativia, keskitettyjä ja kalleimpia sote-palveluja. - Tämä tarkoittaa A) Lapin shp:n alueen kuntien ja kuntayhtymien osalta tuotannon integraatiota ja B) Lapin ja Länsi-Pohjan osalta kahden tuotantoalueen välisen integraation ja yhteistyön koordinoimista erityisesti uudistamisvaiheessa. - Kuntajohtajakokouksen linjauksen mukaisesti maakuntaliitto kuntia edustaen yhdessä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ja sairaanhoitopiirien johdon kanssa kokoontuu suunnittelemaan toteutuksen askelmerkit. Tavoitteena saada kaikki osapuolet mukaan. - Poliittinen päätöksenteko? - Edunvalvonta kaikilla rintamilla jatkuu, esim. asiantuntija- ja parlamentaariset ryhmät. Lapin sote-seminaari Pohtimolampi, Lepojärvi T. 13

14 Valmistelu ja sopiminen Valmistelu Sopiminen Päätöksenteko Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Kunnat Ktt:n ky:t PTH-yksikkö - koordinaatiovastuu PTH-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä LSHP Kolpene

15 Palveluketjun yleinen malli lähtökohtana asiakkaan tarpeet ja toimijoiden osaaminen Kansalainen Asiakas Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ennaltaehkäisy Oma-apu Omahoito Perhe ja lähipiiri Vertaistuki Tarpeen arviointi Ohjaus Lähiosaaminen Matala kynnys Vastuu hoidosta, tuesta, kuntoutuksesta ja hoivasta Konsultointi Erityisosaaminen Tuki lähiosaamiselle Keskitetyt toimenpiteet Tuodaan myös lähelle Vaativa erityisosaami nen Ongelmat vähenevät Omahoito lisääntyy Osaaminen lähelle Sopiminen Vaikuttavat keinot ehkäistä? Toteutus, vastuu koordinointi? Miten vahvistaa omahoitoa? Toteutus, vastuut? Miten vahvistaa yhteistyötä, suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta? Resurssit, osaaminen? Miten tukea lähiosaamista? Priorisointi, prosessit, resurssit osaaminen? Osaamisen varmistaminen ja lisääminen alueellinen koulutuksen suunnittelu Kehittämistyö ja tiedontuotanto tukemaan muutosta Tiedonkulku palvelemaan prosessia Lshp pth-yksikkö ja Poske 10/2013

16 Palveluketjut terveyden edistämisestä erityisosaamiseen 3.1 Päivystykset ja ensihoito (työryhmä) 3.2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 3.3 Sairauksien ehkäisy ja hoito (tk:t shp yhteistyöneuvottelut) 3.4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut (työryhmä) 3.5 Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus 3.6 Ikäihmisten palvelut (työryhmä)

17 Palveluketjuja tukevat kokonaisuudet 3.7 Tukipalvelut (työryhmä) 3.8 Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri (työryhmä) 4 Yhteistyö ja kehittäminen 5 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (työryhmä) 6 Henkilöstö ja osaaminen (koulutuksesta työryhmä)