Monenkeskinen yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monenkeskinen yhteistyö"

Transkriptio

1 Monenkeskinen yhteistyö Suomelle keskeisimpiä monenkeskisen yhteistyön toteuttajia ovat YK-järjestöt ja kansainväliset kehitys- ja ympäristörahoituslaitokset. Kehitysrahoituslaitoksista tärkeimmällä sijalla ovat Maailmanpankkiryhmä ja alueelliset kehitysrahoituslaitokset. YK:n operatiivisista järjestöistä Suomi rahoittaa monivuotisin, sitomattomin rahoitusosuuksin YK:n kehitysohjelmaa (UNDP), lastenrahastoa (Unicef), väestörahastoa (UNFPA) ja elintarvikeohjelmaa (WFP). YK-järjestelmä ja kehitysrahoituslaitokset ovat merkittäviä toimijoita vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa ja edistyksen seurannassa. Monenkeskisessä yhteistyössä Suomi panostaa monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseen ja kehityspoliittisten tavoitteiden edistämiseen. Suomi pyrkii vahvistamaan monenkeskistä järjestelmää muun muassa turvaamalla järjestöille ennustettavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen edistämällä Suomen erityisaloitteita tukemalla järjestöjen uudistuksia osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin ja kumppanuushankkeisiin osallistumalla muihin prosesseihin, jotka tukevat monenkeskisen järjestelmän kehittymistä, esimerkiksi Helsinki-prosessiin. Järjestelmän vahvistamiseen tähtää myös viranomaisten välinen yhteistyö, jota ulkoasianministeriö on edelleen jatkanut ja laajentanut. Tästä esimerkkejä ovat ulkoasiainministeriön, valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin yhteistyö Maailmanpankki- ja kehityskomitea-asioiden käsittelyssä, MDG-yhteistyöryhmä ja YK:n huippukokouksen valmistelu- ja kuulemisryhmät, humanitaarisen avun koordinaatioryhmä, ihmisoikeusneuvottelukunta, kestävän kehityksen verkosto, vesi- saniteetti- ja asuinyhdyskuntaverkosto sekä kauppa- ja kehitysryhmä. Monenkeskisellä yhteistyöllä etsitään vaikuttavuutta yhteistyömaissa Osallistumalla YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten johtokuntiin Suomi pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti kehitysmaiden ja niiden asukkaiden tilanteeseen Suomen kehityspoliittisten linjausten ja kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti. Suomi osallistuu aktiivisesti johtokuntien työhön. On myös tärkeää, että Suomen kehitysmaaedustustot osallistuvat avunantajien koordinaatioon ja vaikuttavat tätä kautta monenkeskiseen toimintaan sen valmisteluvaiheessa. YK-järjestöillä ja kehitysrahoituslaitoksilla on sekä maatasolla että maailmanlaajuisessa seurannassaan paljon sellaisia voimavaroja ja osaamista, joita kahdenvälisiltä avunantajilta puuttuu. Näin monenkeskisellä toiminnalla tavoitetaan myös niitä maita, joissa Suomella ei ole kahdenvälistä toimintaa. 84 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ

2 Helsinki-prosessi huipentui Helsinki-konferenssiin Helsinki-prosessin tavoitteina ovat olleet globalisaation hallinnan edellytysten parantaminen, globalisaation hyötyjen tasapuolisempi ulottaminen kaikille ja sen kielteisten vaikutusten lieventäminen. Helsinki-prosessin työryhmät korkean tason Helsinki-ryhmä ja kolme teemaryhmää saivat työnsä päätökseen vuonna Kesäkuun lopulla julkaistussa loppuraportissaan Helsinki-ryhmä esittää eri toimijoiden vuoropuheluun ja yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia, jonka avulla pystytään tuottamaan uskottavia ja toimivia ratkaisuja globaaliongelmiin. Ryhmä esittää myös viittä aihepiiriä, joita kansainvälisen yhteisön tulisi kiireellisesti käsitellä monitoimijayhteistyötä hyödyntäen. Aihepiirit ovat: köyhyys ja kehitys, rauha ja turvallisuus, hallinto, ihmisoikeudet ja ympäristö. Teemaryhmien työssä korostuivat toimijoiden erilaiset, mutta toisiaan täydentävät roolit. Ryhmät keskittyivät ensisijaisesti syrjäytyneiden ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmi- en ongelmiin ja pyrkimyksiin heidän valtaistamisekseen. Helsinki-prosessin ensimmäinen vaihe huipentui syyskuussa 2005 Helsinki-konferenssiin, jonka otsikkona oli Mobilizing Political Will. Kokous keräsi yli 600 eri toimijoiden edustajaa yli 70 maasta käsittelemään prosessin aikana syntyneitä ehdotuksia. Kokouksen aikana sekä Helsinki-ryhmä että osallistujat ilmaisivat tukensa monitoimijayhteistyön kehittämiselle ja prosessin jatkolle. Poliittista painoarvoa Helsinki-prosessille tuo yhdentoista ystävämaan ryhmä, johon kuuluvat Algeria, Brasilia, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Kanada, Malesia, Meksiko, Thaimaa ja Unkari. Nämä maat ovat arvioineet Helsinki-ryhmän ja työryhmien tekemiä ehdotuksia ja valinneet niiden joukosta yhdeksän aihepiiriä, joita ne ryhtyvät yhteistoimin edistämään niin sanottujen tiekarttojen muodossa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Tansanian varaulkoministeri Abdulkader Shareef Helsinki-konferenssissa. Kuva: Rauno Heinonen. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ 85

3 YK-järjestelmä Tavoitteena monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen Huippukokouksesta vahva pohja työlle kohti yhteisiä tavoitteita YK:n huippukokouksessa New Yorkissa yksimielisesti hyväksytty loppuasiakirja on osa vuosituhatjulistuksen toimeenpanoa. Asiakirja perustuu YK:n pääsihteerin visioon turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien kolmiyhteydestä. Se antaa vahvan mandaatin jatkaa vuosituhatjulistuksessa ja kansainvälisissä kokouksissa (erityisesti Monterreyn kehitysrahoituskokous ja Johannesburgin kestävän kehityksen konferenssi) yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden ja YK:n uudistuksen eteenpäinviemistä. Vaikeista loppuasiakirjaneuvotteluista huolimatta lopputulosta voi pitää kohtuullisena niin kehitys- kuin kehittyneidenkin maiden näkökulmasta. Kokouksen suurimpia saavutuksia oli päätös perustaa rauhanrakentamiskomissio. Sen yksityiskohdista neuvotteleminen jätettiin 60. yleiskokoukselle. Uusi elin luo ensimmäistä kertaa YK-järjestelmässä selkeän linkin kriisinhallinnan ja kehityskysymysten välille. Ihmisoikeusneuvoston perustaminen ja voimavarojen lisääminen YK:n ihmisoikeustoimintaan on niin ikään merkittävä saavutus. Suojeluvastuu ja voimankäyttö ovat mukana loppuasiakirjassa. Suojeluvastuun käsitteen konkretisointi jätettiin yleiskokouksen vastuulle, samoin kokonaisvaltaista terrorismin vastaista yleissopimusta koskevien neuvottelujen saattaminen loppuun. Asiakirjan selkein puute on, että siitä jätettiin pois aseidenriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat päätökset. Loppuasiakirjan kehitysosuutta voi pitää melko hyvänä, vaikka vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä vaa- tiikin merkittäviä lisäponnisteluja. Myönteistä on sitoutuminen Monterreyn kehitysrahoituskokouksen päätösten toimeenpanoon. Loppuasiakirja velvoittaa niin kehittyneet kuin kehitysmaatkin panostamaan entistä tehokkaammin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Siinä sitoudutaan kasvattamaan kehitysrahoitusta ja tehostamaan kehitysavun tuloksellisuuden seurantaa. Kehitysmaat sitoutuvat laatimaan vuoteen 2006 mennessä kansalliset köyhyyden vähentämisohjelmat (PRS) kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Afrikan tarpeet on myös huomioitu erikseen. Kaupan ja kehityksen osuus loppuasiakirjassa on vaatimaton. Politiikan johdonmukaisuuden vahvempi korostaminen varsinkin kaupan ja kehityksen näkökulmasta olisi Suomen mielestä ollut toivottavaa. Ympäristökysymyksistä erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet tunnustettiin, mutta asiasta ei saatu loppuasiakirjaan erillistä lukua. EU olisi toivonut myös viittausta YK:n ympäristöjärjestön perustamiseen. Suomen kannalta tärkeä neuvottelusaavutus oli oikeudenmukaisen globalisaation ja ihmisarvoisen työn huomioiminen. Tasa-arvokysymykset tulevat loppuasiakirjassa esiin läpileikkaavana teemana. Myös siirtolaisuuskysymykset on huomioitu erikseen. Suomi olisi toivonut vahvempia muotoiluja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja hiv/aidsin määrittelyä myös laajemmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Loppuasiakirjassa aihetta käsitellään puhtaasti terveydellisenä kysymyksenä. Tietoyhteiskuntahuippukokouksen toinen vaihe Tunisissa YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) toinen vaihe pidettiin Tunisissa marraskuussa Kokouksen aiheeksi oli alun perin tarkoitettu Genevessä kokouksen ensimmäisessä vaiheessa hyväksytyn toimintasuunnitelman toteutus ja seuranta. Kokous sai kuitenkin käsiteltäväkseen myös asiat, joista Genevessä ei päästy yksimielisyyteen: 86 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ

4 YK:ta uudistetaan ja myös YK:n päämaja New Yorkissa on joutumassa remonttiin muutaman vuoden sisällä. Kuva: Petri Krook. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ 87

5 Kehitysmaiden lapsille tarkoitettu halpa ja kestävä kannettava tietokone esittelyssä Tunisin huippukokouksen messuilla. Kuva: Marja-Leena Kultanen. rahoitusjärjestelyt ja Internetin hallinnon. Ensin mainittu oli asiallisesti sovittu jo valmistelukokouksessa helmikuussa, mutta erimielisyydet jälkimmäisestä tulevat jatkumaan vielä kauan Tunisin jälkeenkin. Suomen painopisteinä Tunisin huippukokouksen valmisteluissa ja itse huippukokouksessa olivat muun muassa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kaikessa kehitystyössä sitä koskevan uuden linjauksen mukaisesti, kumppanuushankkeiden edistäminen sekä pyrkimys varmistaa, että Tunisin tulokset tukevat vuosituhattavoitteiden toteutumista. Yhdessä muiden EU-maiden kanssa Suomi toimi kokouksen valmistelussa sananvapauden ja aitojen monitoimijaperiaatteiden huomioonottamisen puolesta. Tietoyhteiskuntahuippukokouksen toimeenpanossa ja seurannassa on Suomen mielestä varmistettava myös kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän rooli ja vaikutus. Laajaa keskustelua globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta Suomi ja Tansania esittivät syksyllä 2004 YK:n yleiskokoukselle päätöslauselman ILOn maailmankomission raportista, jonka myötä globalisaation sosiaalinen ulottuvuus saatiin mukaan laajaan YK-keskusteluun. Syyskuun 2005 YK:n huippukokouksen loppuasiakirja tunnusti oikeudenmukaisen globalisaation merkityksen. Säällisen työn pitäisi muodostua keskeiseksi tavoitteeksi myös kehitystavoitteiden saavuttamisessa. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECO- SOC) on päättänyt käsitellä työllisyyttä korkean tason osiossa kesällä Kansainvälinen työjärjestö on jatkanut maailmankomission suositusten toimeenpanoa omassa työohjelmassaan varsinkin kasvun, sijoitusten ja työllisyyden yhteyksien lisäämiseksi. ILOn suunnitelmissa on laaja globa- 88 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ

6 Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhuu YK:n huippukokouksessa syyskuussa Kuva: Petri Krook. lisaatiokokous vuonna 2007, jonka Suomen valmisteluun ulkoasiainministeriö osallistuu työministeriön kanssa. Euroopan unionissa globalisaatiosta on tullut talous- ja sosiaalipolitiikan aihe, jota eri viranomaiset käsittelevät. Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus on määritelty kehityspolitiikan johdonmukaisuuden edistämisen kannalta yhdeksi läpileikkaavaksi kysymykseksi. Suomi pyrkii vaikuttamaan aiheen käsittelyyn muun muassa Maailmanpankissa ja OECD:ssä. Valtioneuvosto antoi toukokuussa eduskunnalle globalisaatioselvityksen, jonka laadinnan ulkoasiainministeriö koordinoi. Kehityspoliittisia tavoitteita edistetään YK:n kehityssektorilla YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja väestörahaston (UNFPA) toimintasuunnitelmat kattavat vuodet Vastaavasti lastenrahaston (Unicef) nelivuotinen strategia käsittää vuodet Järjestöjen tavoitteet ja rahanjakoperiaatteet, joiden mukaan eniten saavat vähiten kehittyneet maat ja Afrikka, vastaavat hyvin pitkälle Suomen ja muiden Pohjoismaiden näkemyksiä. Tähän on vaikuttanut Pohjoismaiden aktiivinen poliittinen ja rahallinen panostus. Suomi pysyy MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ 89

7 mukana pohjoismaisessa ryhmässä, vaikka on muita selkeästi pienempi avunantaja. YK:n kehitysohjelma UNDP:lle on hyväksytty seuraavat painopisteet: a) vuosituhattavoitteiden saavuttaminen ja köyhyyden vähentäminen, b) hyvä hallinto, c) ympäristön ja energian kestävä käyttö, d) konfliktien ehkäisy ja niiden jälkihoito sekä e) taistelu hiv/ aidsia vastaan. Tietoteknologia palvelee kaikkia painopistealueita, ja sukupuolten välinen tasa-arvo on osa kaikkea toimintaa. Tasa-arvoasiassa johtokunta on vaatinut UNDP:ltä selkeitä toimintaohjeita koko järjestölle. Väestörahasto UNFPAn toimintasuunnitelma sisältää seuraavat avainalueet: a) lisääntymisterveys ja taistelu hiv/aidsia vastaan, b) väestö ja kehitys sekä c) sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten asema. Lastenrahasto Unicefin keskipitkän strategian tavoitteet ovat: a) tyttöjen koulutus, b) rokottaminen lisätoimenpiteineen, c) pikkulasten kehitys, d) taistelu hiv/aidsia vastaan ja e) lastensuojelu. YK:n järjestöt toimivat aktiivisesti vuosituhattavoitteiden edistämiseksi ja ovat sisällyttäneet niiden saavuttamisen omiin tavoitteisiinsa. UNDP vastaa koko YK-järjestelmässä vuosituhattavoitteiden tunnetuksi tekemisestä, edistämisestä ja niiden saavuttamismahdollisuuksien analysoinnista. Neljän operatiivisen järjestön (UNDP, UNFPA, Unicef ja WFP) johtajat muodostavat YK:n kehitysryhmän (UNDG) työvaliokunnan. Kehitysryhmä, jonka vetäjä on UNDP:n pääjohtaja, toimii moottorina YKjärjestelmän sisäisessä yhdenmukaistamis- ja yksinkertaistamistyössä. Kehitysyhteistyön yhdenmukaistamisen tärkeimpiin välineisiin kuuluu maakohtainen UNDAF-toimintasuunnitelma. Suunnitelma laaditaan läheisessä yhteistyössä asianomaisen maan hallituksen kanssa, ja se perustuu maan köyhyyden vähentämisohjelmaan tai hallituksen muuhun talouspoliittiseen suunnitelmaan. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa on myös läheistä. Suomi on toiminut aktiivisesti YK:n operatiivisen järjestelmän johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Erityisesti Suomi on painottanut johdonmukaisuutta maatason toiminnassa. Operatiivisissa järjestöissä yhteistyön harmonisointi on edennyt hyvin. Kap Verden yhdistetty maaohjelma on tästä tuorein esimerkki: neljän erillisen maaohjelman sijaan järjestöt ovat laatineet yhden yhteisen. Järjestöt teettävät paljon hyödyllisiä raportteja ja selvityksiä toiminnastaan. Vastaavasti myös avunantajat tekevät ja teettävät monenvälisestä toiminnastaan arviointeja. Suomi osallistui vuonna 2005 valmistuneeseen Saksan vetämään WFP:n kehitystoimintojen evaluointiin, joka koski Suomen kumppanimaista Etiopiaa, Mosambikia ja Nepalia. Myös vuonna 2005 valmistunut Suomen terveysalan kehitysyhteistyön arviointi kattoi muun muassa Suomen yhteistyön WHO:n, UNAIDSin, Unicefin ja UNFPAn kanssa. Arvioinnin pääpainotus oli Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä. Suomi on päättänyt osallistua samanmielisten maiden niin kutsuttuun MOPAN-verkostoon, jonka puitteissa arvioidaan monenkeskisten järjestöjen kumppanuuskäyttäytymistä kentällä. Vuonna 2005 arvioitiin Maailmanpankin, UNAIDSin ja UNFPAn toimintaa kymmenessä maassa. Selvitys julkistetaan vuoden 2006 alussa, ja siitä saatavia tietoja hyödynnetään johtokuntatyössä ja vuoropuhelussa järjestöjen kanssa. 90 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ

8 YK:n operatiiviset ohjelmat ja rahastot YK:n kehitysohjelma UNDP Tehtävä: edistää kestävää inhimillistä kehitystä Painotukset: vuosituhattavoitteiden saavuttaminen ja köyhyyden vähentäminen Toimintaa yli 170 maassa, kenttätoimistoja yli 130, vastaa YK:n paikalliskoordinaattorijärjestelmästä Pääjohtaja Kemal Dervis (Turkki), päämaja New Yorkissa Yleisavustukset 2004: 842 miljoonaa dollaria (varsinainen UNDP) Suomen yleisavustus 2005: 14,8 miljoonaa euroa YK:n väestörahasto UNFPA Tehtävä: tukea jäsenmaiden hallituksia väestöpolitiikan ja lisääntymisterveyden alalla Painotukset: lisääntymisterveys ja lisääntymisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja hiv/aidsin vastustaminen Toimintaa yli 160 maassa, kenttätoimistoja 66 Pääjohtaja Thoraya Obaid (Saudi-Arabia), päämaja New Yorkissa Yleisavustukset 2004: 331 miljoonaa dollaria Suomen yleisavustus 2005: 14,15 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua Suomi antoi 1,5 miljoonaa euroa. Poikavauva punnittavana neuvolassa Shakawen kaupungissa Botswanassa. Kuva: Rauli Virtanen. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ 91

9 YK:n lastenrahasto Unicef Tehtävä: edistää lasten oikeuksien ja perustarpeiden toteutumista Toimintaa 158 maassa, maatoimistoja 158 Kansallisia komiteoita 37 Pääjohtaja Ann Veneman (Yhdysvallat), päämaja New Yorkissa Yleisavustukset 2005: 782 miljoonaa dollaria vuonna 2004 Suomen yleisavustus 2005: 13,65 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua Suomi antoi 4,5 miljoonaa euroa. Maailman elintarvikeohjelma WFP Tehtävä: vastaa YK:n elintarvikeavusta hätätilanteissa ja kehitysohjelmissa Painotukset: hätäapu kriiseissä ja luonnononnettomuuksissa, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ravinnonsaannin turvaaminen. Kehitysohjelmien painotus on kouluruokailuohjelmassa sekä ruokaa työstä -ohjelmassa Toimintaa 80 maassa, 60 kenttätoimistoa Pääjohtaja James T. Morris (Yhdysvallat), päämaja Roomassa Rahoitus perustuu vapaaehtoissuorituksiin: vuonna 2005 käteis- ja ruokatavaralahjoitukset yhteensä yli 2,2 miljardia dollaria Suomen rahoitus 2005: yleisavustus 6 miljoonaa euroa, humanitaarista apua 10,6 miljoonaa euroa. Yleisavusta 22 prosenttia kohdistettiin suomalaisiin elintarvikkeisiin (rypsiöljyyn ja kauramaitojauheeseen) ja niiden kuljetuskuluihin. YK:n hiv/aids-ohjelma UNAIDS Tehtävä: hiv-tartuntojen ja aidsin vastainen toiminta Toimintaa noin 150 maassa Pääjohtaja: Peter Piot (Belgia), päämaja Genevessä Tukijajärjestöt: WHO, UNDP, Unicef, Unesco, UNFPA, UNDCP, ILO ja Maailmanpankki Vuonna 2004 UNAIDSin jäsenvaltiot rahoittivat sen toimintaa 150 miljoonalla dollarilla. Suomen rahoitus vuodelle 2005 oli yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, josta Suomi rahoitti UNAIDSin Global Coalition on Women and AIDS -ohjelmaa miljoonalla eurolla. 92 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ

10 YK:n erityisjärjestöt YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Tehtävä: auttaa rakentamaan maailmaa, jossa elintarviketurva on taattu nykyisille ja tuleville sukupolville Painotukset: maatalouden ja elintarvikkeiden tuotannon edistäminen, maaseutuväestön köyhyyden vähentäminen ja elinehtojen parantaminen sekä ympäristönhoito kestävän kehityksen ehdoin Jäsenmaita 187 ja EY, toimipisteitä 78 maassa Pääjohtaja: Jacques Diouf (Senegal), päämaja Roomassa Suomen tuki 2005: maa- ja metsätalousministeriön maksama jäsenmaksu runsaat 1,6 miljoonaa euroa ( euroa ja dollaria) ja ulkoasianministeriön rahoittama humanitaarinen apu 3 miljoonaa euroa sekä tuki FAOn hankkeisiin yhteensä euroa. Kansainvälinen työjärjestö ILO Tehtävä: edistää perusoikeuksia ja parantaa työoloja, elinoloja, sosiaaliturvaa ja työllistymismahdollisuuksia Painotukset: kehitysyhteistyössä erityisesti lapsityövoiman pahimpien muotojen poistaminen, nuorisotyöllisyyden ja työturvallisuuden edistäminen Toimii kaikissa maanosissa kolmikantaperiaatteella (hallitukset, työnantajat ja työntekijät), kenttätoimistoja 40 Pääjohtaja Juan Somavia (Chile), päämaja Genevessä Rahoitus: kaksivuotisbudjetti ( ) noin 529,5 miljoonaa dollaria Suomen tuki 2005: työministeriön maksama jäsenmaksu 1,22 miljoonaa euroa Maailman terveysjärjestö WHO Tehtävä: turvata paras mahdollinen terveys kaikille ihmisille Jäsenvaltioita: 192 Pääjohtaja: Lee Jong-Wook (Etelä-Korea), päämaja Genevessä Rahoitus: kaksivuotisbudjetti ( ) 843 miljoonaa dollaria Suomen tuki 2005: sosiaali- ja terveysministeriön maksama jäsenmaksu noin 2 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyövaroista myönnettiin 1,7 miljoonaa euroa WHO:n kehitysohjelmiin. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-JÄRJESTELMÄ 93

11 Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset Suomi osallistuu kehitysrahoituslaitosten rahoitukseen monivuotisin sitoumuksin. Keskeiset kehitysrahoituslaitokset ovat Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA), Afrikan kehityspankki ja -rahasto (AfDB ja AfDF), Aasian kehityspankki ja -rahasto (AsDB ja AsDF), Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) ja siihen kuuluva pehmeäehtoisia lainoja myöntävä rahasto (FSO), Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) ja Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF). Rahoitusosuus pääomasta määrää Suomen äänivallan päätöksenteossa. Todellisen vaikuttamisen painoarvo, varsinkin äänestysryhmän kautta toimittaessa, on kuitenkin paljon muodollista äänivaltaa suurempi. Kehitysrahastojen maksuosuudet perustuvat kunkin lisärahoituksen yhteydessä sovittuun taakanjakoon rahoittajamaiden kesken. Viimeksi päättyneissä lisärahoitusneuvotteluissa (AfDF, AsDF, IDA) Suomen taakanjakoosuus pysyi samalla tasolla kuin edellisissä lisärahoituksissa. Kehityspoliittisen ohjelman mukaan lisärahoituksiin osallistumisen lähtökohtana on, että Suomen osuudet pidetään vähintään entisellä tasolla ja lisääntyvien määrärahojen ensisijainen kanavointikohde on Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA). Suomi on antanut tukensa G8-maiden aloitteesta vireillä olevalle IDAn ja AfDF:n velkojen anteeksiannolle HIPC-maille. Tämä edellyttää tulevina vuosina kehitysrahoituslaitoksille osoitettavien määrärahojen ja sitoumusvaltuuksien kasvattamista niin, että Suomi voi sitoutua yhteisesti sovittaviin tavoitteisiin sille lankeavan velvoitteen mukaisesti. Temaattinen yhteistyö vahvistaa koko monenkeskistä järjestelmää Suomi on toteuttanut monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseen tähtäävää, kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kehitysrahoituslaitosten kanssa kohdistamalla toimintaa laitosten strategisten tavoitteiden ja hallituksen kehityspoliittisen ohjelman liitoskohtiin. Suomi on solminut sellaisia kahdenvälisiä monivuotisia kumppanuuksia rahoituslaitosten kanssa, jotka pohjautuvat Suomen erityisosaamiseen ja mahdollisuuksiin tuottaa lisäarvoa. Maailmanpankin kanssa toiminta on keskittynyt sosiaaliseen kehitykseen, ympäristöön ja tutkimusyhteistyöhön. Alueellisten kehitysrahoituslaitosten kanssa kumppanuudet ovat painottuneet laitoskohtaisesti sovittujen aiheiden ympärille, joita ovat muun muassa ympäristö, sosiaalinen kehitys, hyvä hallinto, tietoteknologia ja uusiutuvat energialähteet. Kehityspoliittisia tavoitteita edistetään kehitysrahoituslaitoksissa Kaikki Suomen keskeiset yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin ja tukevat vuosituhattavoitteiden saavuttamista rahoituksen, teknisen avun, politiikkatason yhteistyön ja tutkimuksen keinoin. Lisäksi yksi Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin tärkeimpiä kehitystavoitteita tällä hetkellä on yhteistyömaiden velan saattaminen kestävälle tasolle. Suomi vaikuttaa rahoituslaitosten politiikan muotoiluun ja toimintaan osallistumalla laitosten strategiseen päätöksentekoon sekä kahdenvälisten kumppanuuksien ja yhteisrahoitushankkeiden kautta. Rahoituslaitoskohtaiselle yhteistyölle määriteltiin vuonna 2005 painopisteet, tavoitteet ja vaikuttamiskanavat kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti laadituissa järjestölinjauksissa. Politiikkaohjauksen ja vaikuttamisen pääkanavat ovat kehitysrahastojen toimintapo- 94 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET

12 Kehitysmaiden velkakysymys Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen on osa laajempaa kehitysrahoituksesta käytävää keskustelua. Kehityspoliittisessa ohjelmassa Suomi sitoutuu tukemaan kehitysmaiden velanhoito-ohjelmien tehokasta toimeenpanoa kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että kehitysmaiden saama apu ja velka ovat niiden kannalta kestävällä pohjalla. Suomi pitää kehitysmaiden velkahelpotusten laajentamista tehokkaana keinona lisätä maiden köyhyyden vähentämiseen käytettävissä olevia voimavaroja. Suomi osallistuu velkahelpotusohjelmiin Raskaasti velkaantuneiden köyhien maiden auttamiseksi tarkoitetusta HIPC-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat velkahelpotusten vähentävän köyhyyttä. HIPC-ohjelman katsotaan tehostaneen velkahelpotuksia saaneiden maiden julkisen taloushallinnon uudistuksia ja siten edistäneen kansallisten köyhyyden vähentämisohjelmien toimeenpanoa. Velkahelpotusrahoitusta pidetään myös vakaana, hyvin ennustettavana ja omistajuutta vahvistavana kehitysrahoituskeinona. Velkahelpotuksen tuloksellisuus edellyttää kuitenkin, että sen rahoitus on ennustettavaa ja lisäys kehitysmaalle myönnettävään ulkoiseen rahoitukseen. Suomi on osallistunut aktiivisesti HIPC-velka-aloitteen rahoitukseen ja toimeenpanon seurantaan siitä asti, kun aloite käynnistyi vuonna Vuonna 2005 Suomi myönsi yhteensä Sambia hyväksyttiin vuonna 2005 HIPC-velkahelpotusohjelmaan. Kuvassa sambialainen kahvin laaduntarkkailija työssään. Kuva: Marja-Leena Kultanen. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 95

13 viisi miljoonaa euroa Maailmanpankin hallinnoimaan HIPC Trust Fund -rahastoon ja on sitoutunut myöntämään vastaavan summan myös vuonna Suomen kokonaisrahoitus HIPCohjelmaan sen käynnistymisestä vuoden 2005 loppuun nousee 44,5 miljoonaan euroon. Suomen rahoitusosuus noudattaa Suomen IDArahoitusosuutta eli on noin 0,6 prosenttia kokonaisrahoitustarpeesta. Suomi on myöntänyt rahoitusta pääsääntöisesti korvamerkitsemättömänä, jotta turvataan riittävä liikkumavara Trust Fund -varojen kohdentamisessa. Suomi osallistuu HIPC-aloitteen rahoitukseen myös Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta. Suomen rahoitusosuus kehitysrahastossa on 1,48 prosenttia, ja se maksetaan yleisavustusrahasta. Aloite HIPC-maiden velkojen mitätöimiseksi Vuonna 2005 velkakysymyksessä otettiin merkittävä edistysaskel, kun G8-ryhmä teki ehdotuksen antaa anteeksi 38 HIPC-maan kaikki velat Kansainväliselle kehitysjärjestölle (IDA), Afrikan kehitysrahastolle (AfDf) ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) maiden saavuttaessa HIPC-ohjelman päätepisteen. G8-ryhmän velkaehdotus täydentää siten HIPC-ohjelmaa. Ehdotus sai laajan poliittisen hyväksynnän Maailmanpankin ja valuuttarahaston vuosikokouksessa syyskuussa Sen lähtökohtana on, että avunantajamaat korvaavat anteeksiannettavat velat täysimääräisinä IDAlle ja AfDF:lle niiden rahoituspohjan turvaamiseksi myös pitkällä aikavälillä. Ehdotuksen mukaan velat IMF:lle annettaisiin täysimääräisesti anteeksi päätepisteen saavuttaville maille, mutta rahoitus katettaisiin IMF:n omista varoista. Suomi on tukenut G8-ryhmän päätösehdotuksen toteutusta niin, että lähtökohtana on velkojen anteeksiannosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen täysimääräisenä Maailmanpankin IDAlle ja Afrikan kehitysrahastolle. Korvauksiin käytettävän rahoituksen ei tulisi vähentää muuta julkista kehitysrahoitusta. Suomen mukaan avunantajien osallistuessa kustannusten korvaamiseen on noudatettava oikeudenmukaisen taakanjaon periaatetta. Suomen näkemyksen mukaan G8-ehdotuksen painottamat hyvä hallinto, vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat kriittisiä tekijöitä velkahelpotuksista saatavien hyötyjen toteutumiseksi kehitysmaissa. Velkojen anteeksiantoa koskevan päätöksen käytännön toimeenpanoon liittyy edelleen useita avoimia kysymyksiä, joiden käsittelyyn Suomi osallistuu Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin johtokunnissa. Velkakestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä Suomi on osallistunut aktiivisesti kehitysmaiden pitkän aikavälin velkakestävyyttä koskevaan keskusteluun Bretton Woods -instituutioissa. Ne ovat laatineet ehdotuksen uudeksi viitekehykseksi matalan tulotason maiden velkakestävyyden arviointiin. Lähtökohtana on pyrkimys turvata rahoitus vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vaarantamatta maiden pitkän aikavälin velkakestävyyttä. Suomi pitää tärkeänä keskustelun ulottamista HIPC:n jälkeiseen aikaan ja kehitysmaiden velkakestävyyttä kuvaavien indikaattoreiden arvioimista niin, että maiden erityisolosuhteet otetaan huomioon. 96 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET

14 litiikasta ja rahoituksesta päättävät lisärahoitusneuvottelut, johtokuntatyöskentely ja vuosikokoukset. Järjestölinjausten pohjalta asetettujen sisältötavoitteiden mukaisesti Suomi painottaa: maakohtaiseen lähestymistapaan sitoutumista allokaatio- ja seurantajärjestelmineen velkakestävyyden ja oikeudenmukaisen tulonjaon turvaamista rahoitusinstrumenttien kehittämistä vastaamaan muuttuneita tarpeita harmonisoinnin ja monenkeskisten toimijoiden koordinaation ja johdonmukaisuuden turvaamista maatason yhteistyön tiivistämistä kaikkien avunantajien kesken hallinnon kehittämistä erityisesti tuloksiin perustuvan toimintakulttuurin mukaisesti. Läpileikkaavia teemoja ovat kestävä kehitys, sukupuolten välinen ja sosiaalinen tasaarvo, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto. Vuonna 2005 päättyivät Afrikan ja Aasian kehitysrahastojen sekä Kansainvälisen kehitysjärjestön lisärahoitusneuvottelut (AfDF-X, AsDF-IX ja IDA-14). Niiden loppuasiakirjoissa huomioidaan kaikki Suomen painottamat, edellä mainituista tavoitteista johdetut periaatteet. Tavoitteet heijastuvat niin ikään rahoituslaitosten strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Uudet rahoituslähteet Yksi tämän hetken kiinnostavimmista kansainvälisen kehitysrahoituskeskustelun aiheista ovat uudet, innovatiiviset rahoituslähteet. Suomi on keskustellut asiasta aktiivisesti sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Keskustelua on käyty erityisesti Iso- Britannian ehdotuksesta luoda uusi kansainvälinen rahoitusjärjestelmä (IFF) sekä erilaisista kansainvälisistä veroista, kuten valuutanvaihtovero ja lentomatkustajavero. Laajan kansainvälisen yhteisymmärryksen saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Laajinta tukea on saanut ehdotus käynnistää kokeiluluontoisesti uusi kansainvälinen rahoitusjärjestelmä, jolla rahoitettaisiin rokotusohjelmia. Useat maat ovat myös tukeneet ehdotusta luoda järjestelmä lentomatkustajamaksun keräämiseksi. Suomen näkemys on, että kokemusten kartuttamiseksi on perusteltua käynnistää kokeiluluontoisesti kansainvälinen rahoitusjärjestelmä rokotusohjelmia varten. Suomi on valmis harkitsemaan osallistumista. Tämä edellyttää kuitenkin, että kokeilu ei automaattisesti johda laajan, kohdentamattoman rahoitusjärjestelmän luomiseen ja että kokeilun rahoittamiseen voi osallistua myös julkisin kehitysyhteistyövaroin. Suomi on korostanut, että julkisen budjetin kautta kanavoitava kehitysapu on tehokkain keino kehitysrahoituksen lisäämiseksi. Maailmanpankkiryhmä Maailmanpankkiryhmä muodostuu viidestä järjestöstä: Kansainvälinen jälleenrakennusja kehittämispankki (IBRD), Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA), Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC), Monenkeskinen investointitakuulaitos (MIGA) ja Sijoituksia koskeva riitaisuuksien kansainvälinen ratkaisukeskus (ICSID). Maailmanpankki tarjoaa lahja-apua, lainoja ja teknistä apua kehittyville maille. Sen pyrkimyksenä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen aikaansaaminen maailmassa. Suomen osuus Kansainvälisen kehitysjärjestö IDAn 14. lisärahoituksesta on yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuosille Suomen ja Maailmanpankin kahdenvälinen yhteistyö toteutuu kumppanuusohjelmissa. Vuonna 2005 Suomi tuki pankin ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen rahastoa (TFESSD) 1,5 miljoonalla eurolla. Maailmanpankin koulutustoiminnasta vastaavan Maailmanpankki-instituutin (WBI) koulutusohjelmia Suomi on rahoitta- MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 97

15 nut jo vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2005 solmittiin sopimus kolmannen vaiheen rahoituksesta, jonka aikana Suomi tukee instituutin kahta koulutusohjelmaa: sosiaalisten turvaverkkojen rakentamisohjelmaa ja vesiohjelmaa. Kolmannen vaiheen rahoitus on miljoona euroa, ja samanaikaisesti on sovittu jatkettavaksi toista vaihetta viemällä loppuun Governance and Parliaments -ohjelman tuki. Pankin tutkimusosaston kanssa Suomi on solminut vuonna 2003 kolmivuotisen sopimuksen, joka koskee Knowledge for Change -ohjelman rahoittamista ja on suuruudeltaan 1,9 miljoonaa euroa. Ohjelman jatkotuesta neuvotellaan. Maailmanpankin kanssa on myös solmittu sopimus asiantuntijarahastosta, jonka kautta rekrytoidaan Suomesta asiantuntijoita pankin tehtäviin. Lisäksi Suomi on rahoittanut Maailmanpankin Parlamentaarikot kentällä -ohjelmaa eurolla ja tukee IFC:n teknisen avun konsulttirahastoa. Suomi isännöi ja osittain rahoitti Parliamentary Network on World Bankin vuosikokouksen Helsingissä lokakuussa Maailmanpankin uusi pääjohtaja Paul Wolfowitz osallistui kokoukseen. Alueelliset kehitysrahoituslaitokset Aasian kehityspankkiryhmä Aasian kehityspankkiryhmän muodostavat Aasian kehityspankki (AsDB), pehmeäehtoisia lainoja myöntävä Aasian kehitysrahasto (AsDF), teknisen avun erityisrahasto (TASF) sekä yksittäisten jäsenmaiden kanssa perustetut erillisrahastot. Jäsenmaita on yhteensä 64, joista 46 on alueellista ja 18 alueen ulkopuolista, mukaan lukien Suomi. Vuonna 1966 perustetun pankkiryhmän päämaja sijaitsee Manilassa Filippiineillä. Aasian kehityspankin tavoitteet ovat köyhiä hyödyttävä, kestävä talouskasvu, sosiaalinen kehitys ja hyvä hallinto. Toiminta suunnitellaan maittain, omistajuuden ja kansallisten kehityssuunnitelmien pohjalta. Vuonna 2004 sovitun Aasian kehitysrahaston kahdeksannen lisärahoituksen loppuasiakirjan mukaisesti pankki uudistaa toimintaansa sen tuloksellisuuden varmistamiseksi. Suomen osuus lisärahoituksesta vuonna 2005 oli 3,45 miljoonaa euroa. Alkuvuonna 2005 toiminta keskittyi tsunamin seurauksena tarvittavan jälleenrakennuksen suunnitteluun. Pankki perusti nopeasti 600 miljoonan dollarin suuruisen rahaston (Asian Tsunami Fund). Siitä rahoitetaan Indonesian, Malediivien, Sri Lankan ja Thaimaan hallitusten kanssa sovittuja jälleenrakennusohjelmia. Marraskuussa pankki perusti Pakistanin maanjäristyksen seurauksena rahaston (Pakistan Earthquake Fund), josta rahoitetaan kiireellisiä jälleenrakennustoimia. Helmikuussa virkaan astunut uusi pääjohtaja, Haruhiko Kuroda, on asettanut tavoitteekseen kehittää pankin lainainstrumentteja ja toimintamenetelmiä niin, että ne vastaisivat paremmin erityisesti Aasian keskitulotason maiden muuttuneisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Olennaista on edistää alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä. Suomen vuonna 1999 pankkiin perustaman erillisrahaston rahoitusta on jatkettu 3,7 miljoonalla eurolla vuosille Alun perin Keski-Aasian maiden ympäristöalan kehittämiseksi perustetun rahaston toiminta kattaa tällä kolmivuotiskaudella kaikki Aasian köyhimmät maat, ja varoja voi käyttää myös uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Afrikan kehityspankkiryhmä Afrikan kehityspankkiryhmän muodostavat Afrikan kehityspankki (AfDB), Afrikan kehitysrahasto (AfDF) ja Nigerian erityisrahasto (NTF). Pankkiryhmällä on 53 alueellista ja 24 ei-alueellista jäsenmaata, mukaan lukien Suomi. Vuonna 1964 perustetun pankin 98 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET

16 Aasian kehityspankki haluaa edistää köyhiä hyödyttävää kestävää talouskasvua. Kuva Malesian pääkaupungista Kuala Lumpurista / Matti Nummelin. päämaja on Norsunluurannikon Abidjanissa, mutta maan epävakaan tilanteen takia päämaja on tilapäisesti siirretty Tunisiin. Pankkiryhmä tarjoaa Afrikan maille lainoja, lahjarahoitusta ja teknistä apua julkisen ja yksityisen sektorin kehityshankkeisiin ja -ohjelmiin. Se edistää sijoituksia, auttaa tekemään kehityssuunnitelmia, tukee alueellista yhteistyötä ja antaa humanitaarista apua. Pankki tukee toiminnassaan Afrikan maiden köyhyyden vähentämisohjelmia ja maiden omaa kehitystahtoa ja omistajuutta. Sen tehtävänä on myös tukea Afrikan kumppanuusohjelma NEPADia. AfDBn uusi pääjohtaja, ruandalainen Donald Kaberuka, aloitti viisivuotiskautensa syyskuussa. Afrikan kehitysrahaston kymmenennestä lisärahoituksesta päätettiin joulukuussa Lisärahoituksen kokonaissumma on noin 4,4 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 99

17 Afrikan kehityspankkiryhmä tukee Afrikan maiden köyhyyden vähentämisohjelmia. Mbaen torin tarjontaa Tansaniassa. Kuva: Erja-Outi Heino. 60 miljoonaa euroa. Suomella on pankin kanssa kumppanuussopimus, jonka mukaista toimintaa Suomi rahoitti eurolla vuonna Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmä Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmän muodostavat Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB), Latinalaisen Amerikan sijoitusyhtiö (IIC) ja Monenkeskinen investointirahasto (MIF). Pankkiryhmä rahoittaa taloudellista, sosiaalista ja instituutioiden kehitystä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Vuonna 1959 perustetun pankkiryhmän päämaja sijaitsee Washingtonissa Yhdysvalloissa. Siihen kuuluu 47 jäsenmaata, joista 26 on alueellisia ja 21 alueen ulkopuolisia, mukaan lukien Suomi (ei kuitenkaan investointirahaston jäsenmaana). IDB:n uusi pääjohtaja, kolumbialainen Luis Alberto Moreno, aloitti viisivuotiskautensa syyskuussa. Suomella on pankin kanssa kumppanuussopimus, jonka mukaista toimintaa Suomi rahoitti eurolla vuonna Painopisteenä siinä olivat sosiaalinen kehitys, erityisesti vammaisten aseman parantaminen, hyvä hallinto, ympäristönsuojelu, metsäala, energia 100 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET

18 Suomella on Latinalaisen Amerikan kehityspankin kanssa kumppanuussopimus, jonka kautta tuetaan mm. tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä. Kuva: Matti Nummelin. sekä tieto- ja viestintäteknologia. Latinalaisen Amerikan sijoitusyhtiön osuuspääomaa Suomi maksoi euroa vuonna Muut Suomen tukemat rahastot Pohjoismainen kehitysrahasto Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä myöntämällä pehmeäehtoisia kehitysluottoja. Rahastosta annetaan pitkäaikaista rahoitusta taloudellisten ja sosiaalisten perusrakenteiden sekä tuotannon kehittämiseen. Se voi rahoittaa myös yksityisen sektorin hankkeita. Rahasto tukee vain yhteisrahoitushankkeita, joissa joku toinen rahoittaja on johtavassa asemassa. Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2005, että NDF:lle ei osoiteta lisää pääomarahoitusta ja rahaston toiminta ajetaan alas lähivuosina. Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) on YK:n erityisjärjestö maaseudun kehittämiseksi. Rahaston toiminta tähtää MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 101

19 ruoan tuotannon edistämiseen ja maaseudun köyhyyden vähentämiseen erityisesti vähiten kehittyneissä maissa. Rahasto myöntää lainojensa yhteydessä myös pienluottoja, tukee maaseudun yhteistoimintaa sekä edistää näihin soveltuvan tietotaidon levittämistä. Vuonna 2005 alkoivat IFADin seitsemännet lisärahoitusneuvottelut, joissa pyritään lisäämään maaseudulle suuntautuvaa apua. Suomi maksoi edellisen rahoituskierroksen osuutenaan 1,5 miljoonaa euroa vuonna Suomi on solminut rahaston kanssa kumppanuussopimuksen, jolla tuetaan rahaston toimintaa Suomen määrittelemillä erityisalueilla. Suomen rahoitus vuonna 2005 oli euroa. Kansainvälinen ympäristörahoitus Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö Suomi osallistui vuonna 2005 aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) työhön, jolla pyritään parantamaan erityisesti kehitysmaiden olosuhteita. Käynnissä olevan kaksivuotiskauden aiheita ovat energia, teollinen kehitys ja ilmanlaatu. Lisäksi Suomi jatkoi tukeaan kehitysmaiden osallistumiselle ympäristösopimusten toimeenpanoon, joista merkittävimpiä ovat ilmastosopimus (UNFCCC), biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (UNCBD) sekä aavikoitumissopimus (UNC- CD). Ilmastonmuutos pahentaa kehitysmaiden ongelmia, ja yksi Suomen ympäristöalan kehitysyhteistyön painopisteistä onkin tukea kehitysmaita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sopeutumisessa sen vaikutuksiin. YK:n metsäfoorumin (UNFF) työhön liittyen Suomi tukee myös kansallisten metsäohjelmien laatimista yhteistyössä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailmanpankin kanssa sekä korostaa ohjelmien merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Tärkein monenkeskinen ympäristörahoituskanava on Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF). Vuodesta 1991 lähtien rahasto on osallistunut yli hankkeen rahoitukseen yli 140 maassa. Suomi on tukenut ympäristörahastoa vuodesta 1994 lähtien noin 70 miljoonalla dollarilla. Vuonna 2005 ulkoasiainministeriö toimi aktiivisesti rahaston toiminnan kehittämiseksi sekä johtokunnassa että kesäkuussa käynnistyneissä neljänsissä lisärahoitusneuvotteluissa. YK-järjestelmässä ympäristöön liittyvän kestävän kehityksen kannalta olennaista on ympäristöohjelman (UNEP) toiminta. Vuonna 2005 sen työssä olivat esillä köyhyys ja ympäristö sekä tasa-arvokysymys. Suomi on edistänyt kehityspoliittisia tavoitteitaan tukemalla ohjelmaa taloudellisesti ja osallistumalla aktiivisesti hallintoneuvoston toimintaan. YK:n asuinyhdyskuntaohjelma (UN-HA- BITAT) on yksi tärkeistä kehityspolitiikan toteuttamisen monenkeskisistä foorumeista. Kontrolloimaton ja nopea kaupungistuminen aiheuttaa suuria ongelmia ihmisille ja kuormittaa ympäristöä erityisesti kehitysmaissa. Suomi on tukenut taloudellisesti Habitatia ja osallistunut sen toimintaan pyrkien edistämään kestävää kaupungistumista ja parantamaan slummien asukkaiden elinolosuhteita. Tavoitteena vahvistaa globaalia kestävän kehityksen hallintoa Globaalin kestävän kehityksen hallinnon vahvistaminen oli Suomen toiminnan painopisteitä myös vuonna Kansainvälistä kestävän kehityksen hallintoa ja ympäristöhallinnon vahvistamista käsitellyt kansainvälinen seminaari järjestettiin Espoon Hanasaaressa maaliskuussa Seminaarissa todettiin, että kestävä kehitys on jäänyt vähäiselle huomiolle kansallisten hallitusten ohjelmissa ja erityisesti kehitysmaiden köyhyyden vähentämisohjelmissa. Ympäristön kestävä kehitys loisi osaltaan edellytyksiä 102 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖRAHOITUS

20 Suomen ympäristöalan kehitysyhteistyö auttaa kehitysmaita hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin. Kuvassa libanonilainen hedelmänviljelijä. Kuva: Matti Nummelin. köyhyyden ja nälänhädän poistamiselle, metsäkadon vähentämiselle ja maaperän köyhtymisen estämiselle. Suomi on toiminut vahvan YK:n ympäristöjärjestön perustamisen puolesta. Suomen ja EU:n tavoitteena YK:n syksyn 2005 huippukokouksessa oli, että tuloksena olisi prosessi, joka johtaisi neuvotteluihin YK:n ympäristöjärjestön perustamisesta ympäristöohjelma UNEPin pohjalta. Kokouksen lop- MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖRAHOITUS 103

21 puasiakirjassa päästiin ympäristöhallinnon osalta yhteisymmärrykseen siitä, että YK:n ympäristöön liittyvää toimintaa on tarvetta vahvistaa ja siihen liittyen olisi tutkittava mahdollisuuksia nykyistä yhtenäisemmälle institutionaaliselle rakenteelle. Keskustelu ympäristöhallinnon vahvistamisesta jatkuu YK:n yleiskokouksessa loppuasiakirjan pohjalta. Johdonmukaisuutta ympäristörahoitukseen Ministeriöt valmistelevat ympäristön kestävää kehitystä tukevaa kansainvälistä toimintaa yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Ulkoasiainministeriö on mukana vahvistamassa valtionhallinnon ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkoja, kuten kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Ministeriö toimii myös muissa valmisteluryhmissä ja on siten aktiivisesti tukenut muiden hallinnonalojen osallistumista kestävän kehityksen edistämiseen kansainvälisesti. Kehitysmaakysymykset on sisällytetty ympäristöministeriön tulostavoitteisiin, ja ympäristöhallinnon asiantuntijat ovat avustaneet kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Loppuvuodesta 2005 ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelivat yhteistyössä kansainvälisten ympäristö- ja metsäkysymysten hoitoa tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella. OECD:n kestävän kehityksen työssä Suomi on vaikuttanut kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän ohjelmaan vuosille Osallistumalla kansainväliseen ympäristörahoitukseen ja kumppanuushankkeisiin Suomi edistää sekä kehitys- että ympäristöpoliittisia tavoitteita. Ulkoasiain- ja ympäristöministeriön yhteistyönä valmistui kesällä 2005 selvitys ympäristösopimusten kehitysmaiden tukea koskevista velvoitteista. Ulkoasiainministeriö tuki Joensuun yliopiston ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) vuonna 2005 jatkunutta yhteistyötä kansainvälisen ympäristöoikeuden ja diplomatian saralla. Suomi on aktiivisesti ajanut aloitetta ympäristötuotteiden ja -palveluiden kaupan esteiden vähentämiseksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä Suomi on edistänyt käytännössä ulkoasiainministeriön, ympäristöministeriön, yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä Keski-Amerikan energiakumppanuusohjelmassa. EU:ssa köyhyyden vähentäminen on sisällytetty unionin energia-aloitteeseen, joka edistää energia- ja kehitysalojen yhteistyötä. Ulkoasiainministeriö osallistuu myös Suomen koeohjelmaan Kioton pöytäkirjan mekanismien toteuttamiseksi. Jatkossa se hallinnoi puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä ja edistää sijoituksia ja puhtaan teknologian siirtoa kehitysmaihin. 104 MONENKESKINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖRAHOITUS

22 EU:n kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyö on merkittävä osa Euroopan unionin ulkoista toimintaa. EY ja EU:n jäsenvaltiot rahoittavat yli puolet maailman kehitysavusta ja ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja. EU:n kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin, eli sekä yhteisöllä että sen jäsenvaltioilla on oma kehitysyhteistyönsä. Euroopan komissio hallinnoi yhteisön kehitysyhteistyötä, ja Suomen kehitysavusta noin viidesosa menee tähän tarkoitukseen. Suomen yleinen EU-politiikka antaa lähtökohdat myös Suomen vaikuttamiselle EU:n kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Kehityspolitiikkaa ja muitakin eri aloja koskevassa päätöksenteossa on unionissa monta eri tasoa, ja vaikuttamista tapahtuu niillä kaikilla sekä verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttaminen keskitetään strategisesti tärkeisiin neuvoston käsiteltävinä oleviin asioihin. Edustustoilla on huomattava rooli kenttätason vaikuttamisessa. Puitteet Suomen toiminnalle EU:ssa luo kehityspoliittinen ohjelma. Suomen tavoitteena on parantaa yhteisöavun laatua, tehostaa sen perillemenoa ja varmistaa avun suuntaaminen köyhyyden vähentämiseen ja ensisijaisesti vähiten kehittyneille ja köyhimmille maille. Suomi on pyrkinyt aktiivisesti edistämään yhteisöavun ja jäsenvaltioiden kahdenvälisen avun harmonisointia ja täydentävyyttä. Suomi on painottanut sitä, että unionin on tuotava kehityspolitiikkaa esiin osana ulkosuhteitaan ja sitouduttava kehitystavoitteiden johdonmukaiseen edistämiseen kaikilla politiikan lohkoilla. Suomi on lisäksi korostanut, että EU:n pitää myös omalla toiminnallaan vahvistaa kansainvälisen yhteisön sisäistä johdonmukaisuutta. EU:n apuohjelma Mosambikissa. Kuva: Matti Remes. EU hyväksyi uuden kehityspoliittisen julkilausuman marraskuussa Julkilausuma määrittelee unionin kehityspoliittisen strategian, jolla on myös kiinteä yhteys kehitysrahoitukseen ja sen menetelmiin. Toisin kuin vuonna 2000 annettu, vain EY:n toimintaa koskeva julkilausuma, uusi julkilausuma jakaantuu kahteen eri osaan. Ensimmäinen osa koskee EU:n kehityspolitiikkaa ja perustuu jäsenmaiden ja komission jo tekemiin kansainvälisiin sitoumuksiin, erityisesti vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Toinen osa koskee yhteisön avun toimeenpanoa ja painopisteitä. Suomi on kannattanut sekä EU:ta että yhteisön apua koskevien osioiden sisällyttämistä julkilausumaan. Julkilausuman valmistelussa Suomi korosti keskittymistä köyhyyden vähentämiseen, kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja avun tuloksellisuutta. Vuonna 2005 Euroopan komissio julkaisi tiedonannossaan toimintaohjelman vuosille EU:N KEHITYSPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ 105

23 hiv/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseksi. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto (YAUN) hyväksyi tiedonannon päätelmät toukokuussa. Kyseessä on EU:n ensimmäinen yhteinen toimintaohjelma köyhyyteen liittyvien tautien torjumiseksi. Suunnitelman mukaan EU kohdentaa rahoitusta ja toimii sekä maittain että maailmanlaajuisesti ja korostaa maiden omistajuutta ja vuoropuhelun lisäämistä. Tärkeää on yhteistyö muiden avunantajien, kansalaisyhteiskunnan, julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Toimintaohjelman valmistelussa Suomi painotti ennaltaehkäisyä ja perusterveydenhuollon tukemista lääkepolitiikan rinnalla. Suomi korosti, että naisten oikeuksille YK:n syyskuun huippukokoukseen valmistautuminen ohjasi pitkälle kehityskysymysten käsittelyä ja painopisteitä vuonna Toukokuussa EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi päätelmät, jotka loivat pohjan EU:n esiintymiselle huippukokouksessa. Päätelmät sisälsivät seuraavia sitoumuksia: Kehitysrahoitusmäärärahojen kasvattaminen EU asetti uuden yhteisen määrärahatavoitteen, jonka mukaan julkinen kehitysapu nostetaan 0,56 prosenttiin EU-bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen mukaisesti vanhat EU:n jäsenmaat sitoutuivat nostamaan julkisen kehitysapunsa 0,51 prosenttiin ja uudet jäsenmaat 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vastaavasti vanhat jäsenvaltiot sitoutuivat 0,7 prosentin saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä ja uudet jäsenvaltiot 0,33 prosentin. Lisäksi EU sitoutui kohdentamaan uudesta kehitysavustaan ainakin puolet Afrikalle. Johdonmukaisuus Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii kehityspolitiikan johdonmukaista edistämistä kaikessa toiminnassa. Neuvosto hyväksyi kattavan ohjelman johdonja Kairon toimintaohjelman mukaisille seksuaali- ja lisääntymisterveydelle sekä -oikeuksille annetaan asianmukainen painoarvo. EU:n yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa perustuu vuonna 2000 allekirjoitettuun Cotonoun sopimukseen. AKT-yhteistyö on perinteisesti ollut tärkeä osa yhteisön kehityspolitiikkaa, mutta Cotonoun kumppanuussopimuksen myötä siitä on tullut osa laajempaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistä. Cotonoun sopimus on sekä kehityspoliittinen väline että osa EU:n ulkosuhteita. Cotonoun sopimus on solmittu 20 vuodeksi siten, että sitä tarkistetaan sen 95 artiklan mukaisesti viiden vuoden välein. Ensim- EU:n painotukset YK:n huippukokouksessa mukaisuudesta 12 alueella, jotka ovat: kehitys ja kauppa, ympäristö, turvallisuus, maatalous, kalastus, sosiaalinen globalisaatio ja työllisyys, siirtolaisuus, tutkimus, tietoyhteiskunta, liikenne, energia ja ilmastonmuutos. Päätelmät velvoittavat kaikkia jäsenmaita ja komissiota kehittämään johdonmukaisuustyötä. Osana kehityspoliittisen johdonmukaisuuden seurantaa komissio julkaisee aiheesta raportin vuonna Erityisesti kauppaan ja kehitykseen liittyen unioni sitoutui myös varmistamaan, että Maailman kauppajärjestön (WTO) Dohan neuvottelukierroksen tulokset ovat kehitysystävällisiä, kestäviä ja kunnianhimoisia. Avun tuloksellisuus Avun määrän kasvattamisen lisäksi tarvitaan myös entistä laadukkaampaa ja tuloksellisempaa apua, mikä vaatii avunantajien yhteistyötä ja toimien yhdenmukaistamista. EU sitoutui vuoden 2005 aikana OECD:n korkean tason kokouksessa sovittuun Pariisin julistukseen ja vaikutti kokouksen onnistumiseen. Kokouksessa hyväksyttyjen seurantamittareiden lisäksi unioni sitoutui osin jopa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. EU:n oman harmonisointisuunnitelman periaatteet 106 EU:N KEHITYSPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset

Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset Työtä köyhyyttä vastaan Ulkoasiainministeriö Sisällysluettelo Keskustelua kehitysrahoituksesta..................................................................

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN PAINOPISTEET YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YLEISKOKOUKSEN 60. ISTUNNOSSA

EUROOPAN UNIONIN PAINOPISTEET YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YLEISKOKOUKSEN 60. ISTUNNOSSA EUROOPAN UNIONIN PAINOPISTEET YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YLEISKOKOUKSEN 60. ISTUNNOSSA Johdanto 1. Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut Yhdistyneisiin Kansakuntiin, vaalimaan ja kehittämään kansainvälistä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.6.2017 COM(2017) 296 final 2017/0126 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä vuoden

Lisätiedot

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tärkeimmät tapahtumat. Vuosi. 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO

Tärkeimmät tapahtumat. Vuosi. 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO Tärkeimmät tapahtumat Vuosi 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO Julkaisun takakannessa oleva CD ROM sisältää vuosikertomuksen

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö

Suomen kehitysyhteistyö Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Poliittisten asioiden valiokunta 12.9.2011 MIETINTÖLUONNOS Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen Poliittisten asioiden valiokunta

Lisätiedot

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2017 COM(2017) 599 final 2017/0261 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä vuoden

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.10.2014 COM(2014) 644 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto: sitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet varainhoitovuosiksi

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2017 (OR. en) 14148/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. marraskuuta 2017 Vastaanottaja: Asia: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto 13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012

TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012 Suomen kehityspoliittinen TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 16.2.2012 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EUyhdistys

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö: Merja Lindroos-Binham/KEO-11, Minna Laajava/KEO-11

Ulkoasiainministeriö: Merja Lindroos-Binham/KEO-11, Minna Laajava/KEO-11 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto KEO-11 Lindroos-Binham Merja, Laajava Minna EU-PERUSMUISTIO 16.12.2003 HEL0283-20 Asia UTP 33/2003 vp EU/KEHITYSYHTEISTYÖ/Komission tiedonanto koskien EKR:n

Lisätiedot

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en) 8688/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 21 AGRI 225 PECHE 194 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (maatalous ja kalastus) 15. huhtikuuta

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,

Lisätiedot

13864/18 ma/js/hmu 1 ECOMP 1A

13864/18 ma/js/hmu 1 ECOMP 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2018 (OR. en) 13864/18 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. marraskuuta 2018 Vastaanottaja: Asia: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 654 final 2016/0320 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä rahoitusosuuden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0318 (NLE) 13117/16 ACP 132 FIN 637 PTOM 32 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 10. lokakuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot