IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1 IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015 Kunnanhallitus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Hyvinvointikertomus Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Talousarvion toteutuminen Hallintopalvelut Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntapalvelutoimisto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Ii-Instituutti -liikelaitoksen tilinpäätös Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tilinpäätös Iin vesiliikelaitoksen tilinpäätös Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Allekirjoitukset ja merkinnät 126

3 3 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli (jälleen) sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sekä kuntauudistuksen vuosi. Edellisen eduskunnan ja hallituksen työ päättyi siihen, että kumpikaan uudistus ei edennyt. Uusi eduskunta ja hallitus ovat jatkaneet sosiaali- ja terveysuudistuksen valmistelua, kuntauudistus on vaihtunut itsehallinto- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Tätä kirjoitettaessa on vielä mahdotonta sanoa, mitkä näiden uudistusten vaikutukset kunnan toimintaan ja kuntalaisten palveluihin lopulta tulevat olemaan. Uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuun alusta. Kunta ymmärretään aikaisempaa enemmän laajempana konsernina ja kunnan toiminnalla tarkoitetaan kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaan, omistukseen, sopimuksiin ja rahoittamiseen perustuvaa toiminnan kokonaisuutta. Uudistusta voi pitää hyvänä, sillä se lisää kuntien toiminnan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Ii oli mukana Oulun seudun kuntaliitosselvityksessä. Selvitys ei tuonut uusia kuntaliitoksia, sitä vastoin kuntien välinen yhteistyö on syventynyt. Vuonna 2015 tehtiin merkittäviä palvelurakenteeseen vaikuttaneita päätöksiä. Kouluverkon osalta päätettiin, että nykyinen kouluverkko on käytössä jatkossakin. Haminan koulun vanha osa puretaan ja tontille rakennetaan uusi koulu. Koulun rakentaminen ajoittuu vuosille 2016 ja Päiväkotiverkostoa tullaan keskittämään. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otettiin käyttöön uusi hoivakoti ja hammashoitola. Myös vuodeosastolle valmistui uudet tilat. Uuden keskuskeittiön rakentaminen aloitettiin ja uusi rakennus valmistuu kesällä Kunta luopui lämmön tuottamisesta Kuivaniemellä. Laitokset ja verkostot myytiin yksityiselle yritykselle. Konsernirakennetta saatiin yksinkertaistettua, kun Kuivaniemen Merihelmi Oy sulautettiin Iilaakso Oy:öön. Suurimpana ongelmana on edelleen koko vuoden korkeana pysynyt työttömyysaste. Suurin vaikutus työllisyyden kehitykseen on yritystoiminnan kehityksellä Iissä ja Oulun seudulla. Viime aikojen uutiset ovat kertoneet orastavasta myönteisestä kehityksestä, toivottavasti nämä myönteiset odotukset myös toteutuvat. Kunta on omilla toimilla työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeimmin työllistettäviä. Työllistämistoimien piiriin on kuitenkin voitu ottaa aiempaa vähemmän työttömiä, koska valtio leikkasi omaa rahoitusosuuttaan merkittävästi. Työttömyys näkyy myös sekä suoraan että välillisesti kunnan kustannusten nousuna. Tulevaisuuden myönteinen kehitys on pyritty turvaamaan tehdyillä toimintaympäristön kehitystä tukevilla päätöksillä. Iin keskustaajaman osayleiskaavan laatiminen luo pohjaa kuntakeskuksen tulevalle kasvulle. Valokuituverkon rakentamiseen saadaan tämän vuoden aikana selvyys. Liikennehankkeisiin on valtiolta saatu myönteisiä rahoituspäätöksiä, esimerkkeinä Kuivajoentien tasoristeyksen alituksen rahoituksen varmistuminen sekä Tannilan ja Yli-Olhavan välisen tien peruskorjaus ja päällystys. Lisäksi on tässä yhteydessä hyvä mainita, että Jakkukylän osakuntaliitos tulee valtuustokäsittelyyn kevään aikana. Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Kylätoiminta ry myönsivät vuoden 2015 Kylämyönteisin kunta -palkinnon Iin kunnalle. Tämä palkinto on osoitus Iissä tehdystä hyvästä työstä kylien kehittämisen eteen sekä kunnan ja kylien yhteistyöstä. Haluan osaltani kiittää kaikkia kyläkehittäjiä ja kylätoimijoita tästä kunnianosoituksesta. Iin kunta on vahvaa uusiutuvan energian tuotantoaluetta. Kunnan alueella tuotetaan sähköä vedestä, tuulesta, puusta, turpeesta ja auringosta. Uusiutuvan energian tuotanto ylittää kunnan

4 4 alueella kulutetun sähkömäärän yli viisinkertaisesti. Iihin ovat investoineet erityisesti kotimaiset tuulivoimatuottajat. Iissä on Suomen suurin tuulivoimakeskittymä. Näyttää siltä, että tuulivoimapuistoja tullaan jatkossakin kunnan alueelle rakentamaan. Iin kunta on muuttanut oman energiakulutuksensa öljypohjaisesta uusiutuviin sekä onnistunut vähentämään omaa energiankulutustaan määrätietoisille toimilla. Nämä toimenpiteet ovat luoneet kuntaan uusia työpaikkoja ja jättävät aiempaa enemmän rahaa aluetalouteen. Iin kunta on Suomen ykkönen hiilipäästöjen vähentämisessä ja tulee saavuttamaan EU:n hiilipäästöjen vähennystavoitteen (80 % vuoden 2007 tasosta) jo vuonna 2020, ensimmäisenä Suomessa. Iin kunnan talous pysyi edelleen positiivisena. Investointitarve on kuitenkin pitemmässä tarkastelujaksossa liian korkealla tasolla. Investointien rahoittamiseksi kunnan on otettava lisää lainaa ja näin kunta velkaantuu. Investoinnit ovat kuitenkin välttämätöntä tehdä, koska tiloja tarvitaan väestönkasvun vuoksi aiempaa enemmän ja nykyiset tilat ovat tulleet tiensä päähän. Nyt tehtävistä investoinneista saadaan tulevaisuudessa paljon hyötyä. Verotulojen kasvu jatkui odotettua paremmalla tasolla. Merkittävää oli erityisesti ansiotulojen verotuksen kasvu. Verotulojen kasvulla pystyttiin kattamaan nousseet perhepalveluiden, erikoissairaanhoidon ja työmarkkinatuen kustannukset. Iin kunnan oma toiminta oli taloudellisesti talousarvioon varattua parempi, mikä osoittaa, että toiminta oli vastuullista ja kustannustietoista. Tarvitsemme jatkossakin kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön panostusta ja sitoutumista, jotta Ii on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Haluan kiittää päättäjiä ja henkilökuntaa vuoden 2015 aikana kuntalaisten eteen tehdystä hyvästä työstä. Olette omalla panoksellanne ja sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi eteenpäin. Ari Alatossava kunnanjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2015: Kunnanhallitus: Teijo Liedes, puheenjohtaja Riikka Ruonala, 1. varapj. Hannes Hekkala, 2. varapj. Susanna Illikainen Minna Paakkola Veli Paakkola Ilkka Pakonen Harri Sanaksenaho Helka Tapio Petri Tervonen Leena Tiiro Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Anna Turtinen Matti Haatainen Anne Paaso-Rantala Aila Paaso Tekninen lautakunta: Mika Hast, puheenjohtaja Matti Kumpulainen, 1 vpj. Pentti Kurttila, 2 vpj Ritva Jokela-Lantiainen Anne Hakoköngäs Petri Tervonen Arja Heinikoski Paula Juopperi Matti Kaakkuriniemi Iin vesiliikelaitoksen johtokunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Hast, varapuheenjohtaja Maire Turtinen Pekka Parviainen Tauno Kova Ritva Jokela-Lantiainen Paula Hyry Ilkka Pakonen Annastiina Junnila Ii-Instituutti-liikelaitoksen johtokunta: Kaija Paasovaara, puheenjohtaja Veera Kuha, varapuheenjohtaja Sirpa Varanka Tellervo Jyrkkä Ari Rautakoski Taisto Orajärvi Väinö Klasila Pertti Huovinen Maria-Liisa Halonen Keskusvaalilautakunta: Risto Säkkinen, puheenjohtaja Tellervo Jyrkkä, varapuheenjohtaja Reino Aaltonen Mika Jeronen Paula Juopperi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Reijo Kehus, puheenjohtaja Leena Tiiro, 1 vpj. Annastiina Junnila, 2 vpj. Jaakko Höyhtyä Minna Paakkola Mika Koistinen Susanna Illikainen Petteri Mäenpää Tapio Rissanen Valvontalautakunta: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Sauli Keltamäki, 1 vpj Ville Nikkinen, 2 vpj Sonja Alaraasakka Arto Junes Leila Kehus Marja-Leena Liimatta Saku Kaakinen Tiina Vuononvirta Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta: Tauno Kivelä, puheenjohtaja Merja Jeronen, varapuheenjohtaja Helka Tapio Ritva Liedes Risto Paaso Kalevi Stenberg Taisto Orajärvi Hilkka Kalliorinne Anu Mäenkoski

6 6 Tilivelvolliset viranhaltijat v. 2015: kunnanjohtaja Markku Kehus, saakka kunnanjohtaja Ari Alatossava, alkaen hallintojohtaja Erkki Taskila opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö Vesa Anttila tekninen johtaja Markku Vitikka Tilivelvolliset liikelaitoksissa v. 2015: Ii instituutti liikelaitoksen johtaja Tarja Rahkola Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja Jaana Honkanen Iin vesiliikelaitoksen johtaja Pekka Paaso Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain avoimet työpaikat työttömyysaste 17,8 18,7 työttömät työnhakijat alle 25-v. tyött. työnhakijat yli 50 v. tyött. työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet työttömyysaste seutukunnassa 16,5 17,8 työttömät työnhakijat seutukunnassa (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv arvio 2018 väestö arv arv arv uusi Iin kunta muutos hlö muutos% 0,9 0,3 0,5 0,0 0,1 0,1 0, Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Iin kunnan vuoden 2015 talousarvio oli lisämäärärahojen myöntämisen jälkeen alijäämäinen 2,2 miljoonaa euroa. Kunnan omassa toiminnassa pystyttiin menoja karsimaan palvelujen tasoa supistamatta ja näin ollen tilinkauden tulokseksi muodostui 88 tuhatta euroa. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä ottaen huomioon korkea työttömyysaste viime vuonna. Aivan viime vuoden lopussa myytiin Kuivaniemen kaukolämpölaitos. 1) Toimintatuotot Toimintatuloista myyntituotot toteutuivat 13 %-yksikköä yli budjetoidun, joka oli euroina n. 411 tuhatta euroa. Vuokratuottoja kerättiin n. 50 tuhatta euroa yli budjetoidun. Työllistämistukia budjetoitiin saatavan 420 tuhatta euroa, mutta vuoden aikana arvioitiin tukien alittuvan n. 200 tuhatta euroa. Tämä arvio olikin suunnilleen oikea, koska työllistämistukien yhteenlaskettu summa oli 243 tuhatta euroa. Muut toimintatulot toteutuvat suunnilleen budjetoidusti. Yhteensä toimintatuloja kertyi 6,6 miljoonaa euroa, joka oli lopulliseen budjettiin verrattuna 241 tuhatta euroa enemmän.

7 7 2) Toimintakulut Toimintakuluissa kunnan omassa toiminnassa budjettiin verrattuna henkilöstömenoja kului yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vähemmän. Sairausvakuutuskorvauksia saatiin reilut satatuhatta euroa enemmän kuin oli arvioitu. Henkilöstökuluissa näkyi sijaisten käytön vähentäminen. Palveluiden ostoissa on suurimpana Oulunkaaren kuntayhtymän tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulunkaaren oma toiminta ja erikoissairaanhoito ylittivät budjetoidun, mutta siitä huolimatta sosiaali- ja terveystoimen menot ovat kohtuulliset. 3) Verotulot Verotulot kehittyivät korkeasta työttömyysasteesta huolimatta hyvin, vaikka veroprosenttia ei korotettu. Kunnallisverokertymä oli 27,1 miljoonaa euroa. Yhteensä koko verotulokertymä oli 31,6 miljoonaa euroa, joka oli 0,957 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2015 budjetissa. Verotulot (1000 euroa): tilivuosi/verolaji kunnallisvero muutos% ,2 % ,1 % ,0 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% ,7 % ,5 % ,3 % kiinteistövero muutos% ,0 % ,0% ,0 % yhteensä muutos% ,74 % ,0 % ,4 % Kunnan henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Henkilöstömäärä Henkilöstö muutos vakinaiset määräaikaiset ** -13 työllistetyt oppisopimuksella yhteensä ** määräaikaisissa sivutoimisia opettajia 49 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut sisältävät liikelaitokset. Palkkamenojen kehitys v muutos ero % vakinainen henkilöstö ,59 % määräaikainen henkilöstö ,76 % sairaus- ja äit.lomasijaiset ,26 % muut sijaiset ,22 % erilliskorvaukset ,24 % muut korvaukset ,50 % palkkatuki ,33 %

8 tuntipalkat ,07 % opettajat kuel ,61 % opettajat vel ,54 % jaksotetut palkat ,35 % yhteensä ,66 % Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyi kunnanvaltuusto myös kunnan riskienhallintasuunnitelmaan, johon oli kirjattu koko kunnan toiminnan kannalta merkittävät riskit. Näitä riskejä ovat: talousriski, palvelutuotantoriski, henkilöstöriski, konserniriski, tietoturvariski ja toimitilariski. Koko maan yleisestä taloustilanteesta johtuen riskeistä talousriski on kunnan perustoimintojen kannalta kaikkein merkittävin. Kunnan talousarvio vuodelle 2015 oli alijäämäinen jo hyväksymisvaiheessa ja vuoden aikana myönnetyt lisämäärärahat nostivat talousarvion alijäämän 2,5 miljoonaan euroon. Samalla kunnalla on raskas investointiohjelma, jonka toteuttamiseksi on talousarviossa varauduttu 4,0 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan lisäykseen. Tämän vuoksi talousriski on merkittävin kunnan tällä hetkellä riskikartoitukseen nostetuista riskeistä. Suunnitelmassa esitetään talousriskin ilmenemismuotoina mm. menojen suunniteltua nopeampaa kasvua ja toisaalta tulojen kasvun pysähtymistä. Lisäksi riskin ilmenemistä yleinen taloudellinen epävarmuus, jota sote-uudistuksen keskeneräinen rahoitussuunnittelu vielä lisää. Talouden epävarmuutta lisää vielä valtionosuusmuutokset sekä mahdollinen verotulojen kasvun hidastuminen sekä ennalta suunnittelemattomien investointimenojen kasvu. Kunnan korkean työttömyysasteen pelätään myös osaltaan hidastavan kunnan verotulojen kasvua. Iin kunnan tulot muodostuvat toimintatuottojen 10,4 % lisäksi verotuloista 48,9 % ja valtionosuuksista 40,6 %, joista viimeksi mainitut muodostavat kunnan päätulolähteet yhteensä 89,5 %. Iin kunnan verotulot ovat kasvaneet verrattuna vuoteen 2014 kokonaisuudessaan 4,4 % vaikka viime vuonna kunnan positiivinen väestökehityksen kääntyi laskuun. Oulun seudun ja Iin kunnan korkea työttömyysaste ei vaikuttanut kunnan kertyneisiin euromääräisiin verotuloihin laskevasti. Taloustaantuman vaikutus ja työllisyystilanteen voimakas heikkeneminen ovat alkaneet kuitenkin näkyä Iin kunnan verotulokehityksessä. Kun vuonna 2013 verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 %, oli kasvu vuonna 2014 enää 4,7 % veroprosentin 0,75 %:n korotuksesta huolimatta ja vuonna 2015 kasvu jäi 4,4 %:tiin. Todennäköisesti Iin kunnan heikko työllisyystilanne ja väestön kasvun hiipuminen laskevat verotulokertymän prosentuaalista nousua. Vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 17,8 % ja viime vuoden 18,2 % ja Pohjois-Pohjanmaan 15,4 %. Kuntatalouden nousu edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Lisämenopaineita työmarkkinatukimenojen kasvuun aiheuttavat lisääntyvä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyminen. Yleinen taloudellinen tilanne koko maassa ja erityisesti Oulun seudulla vaikuttaa Iin kunnan talouteen. Koska yleisessä taloudellisessa kehityksessä ei liene odotettavissa kovin nopeaa käännöstä parempaan suuntaan, voidaan arvioida, että Iin kunnan työllisyystilanne pysyy vaikeana myös tulevina vuosina. Tämän seurauksena verotulojen kasvu tulee pysähtymään mahdollisesti jo vuoden 2016 aikana. Valtionosuudet ovat pienentyneet edellisestä vuodesta 0,6 %. Syynä pienenemiseen on valtionosuusleikkaukset, joita on tehty vuodesta 2012 lähtien, ja jotka on jo päätetty toteuttaa vuoteen 2017 asti Iin kunnan investointiohjelma on ollut useamman vuoden ajan kohtalaisen raskas kunnan taloustilanteeseen nähden. Kunnalla ei ole mahdollisuuksia kattaa uusinvestointeja pelkästään tulorahoituksella, vaan vieraan pääoman tarve on todellinen. Myönteistä asiassa on se, että

9 9 lainojen korkotaso on pysytellyt jo pitkään ennätyksellisen alhaisella tasolla, eikä merkkejä korkotason nopeasta noususta ole näköpiirissä. Kunnan kiinteistöjen kunto on aiheuttanut toimitilariskin konkretisoitumisen. Toimitiloja on uudistettu ja peruskorjattu vuosittain. Tästä huolimatta riskikartoituksen mukaan toimitilariskin ilmeneminen on varsin todennäköinen. Toimitilariski ilmenee tilojen huonona kuntona tai niiden riittämättömyytenä. Lisäksi toimitilojen huonoon kuntoon liittyy usein sisäilmaongelmia, joiden laajuus ja merkittävyys saattavat tulla yllätyksenä aiheuttaen ennalta arvaamattoman investointitarpeen. Kuten tilinpäätöksen luvut osoittavat, Iin kunnan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kuitenkin edellä olevista tiedoista voidaan päätellä, että kunnan tulojen kasvu tulee lähiaikoina pysähtymään menojen kasvusta huolimatta. Jotta kuntatalous saadaan pysymään tasapainossa eli tulot riittämään käyttömenojen kattamiseen ja osaksi myös investointeihin, tulee lähivuosina tehdä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka tuovat peruspalveluiden tuottamiseen lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta. Konserniriskin pienentämiseksi vuoden 2016 aikana päivitetään kunnan konserniohjeet ja omistajapoliittiset linjaukset Ympäristötekijät Syksyllä 2015 aloitettiin Ojakylän yleiskaava-alueen jätevesiviemärin rakentaminen ja samalla täydennetään myös alueen vesijohtoverkkoa. Rakentamattomille yleiskaava-alueille viemäri- / vesijohtoverkkoa ei toteuteta mutta luodaan kuitenkin edellytykset verkostojen helpolle laajentamiselle. Verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon Pitkänkari Pohjoisrannan paineviemäristön liittäminen nyt rakennettavaan verkostoon. Erityisesti rakennusaikana mittava, noin 10 km pitkä, maanrakennustyömaa vaikuttaa monella tavalla ympäristöön. Pääosa ympäristöön aiheutuneista muutoksista häviää kuitenkin maastoon muutaman vuoden kuluessa. Kunta on edelleen aktiivisesti mukana Hinku- ja Kuntien energia säästö ohjelmissa, saavuttaen viimeisimmissä laskelmissa Suomen kärkituloksen -67% vähennyksen CO2 päästöissä. Vuoden 2015 aikana toteutettiin mm. Aurinkoenergian yhteishankinta jonka seurauksena kesän aikana on asennettu yhdeksän aurinkosähkövoimalaa, jotka ovat yhteisteholtaan 31 kwp. Mukana on niin verkkoon liitettäviä sähkövoimaloita kuin myös yksi akustollinen saarekejärjestelmä kesämökille. Lisäksi yhteen kotitalouteen on valmistunut aurinkokeräinvoimala (lämpö), jonka tyhjiöputkikeräin pinta-ala on 13,2 m2. Kunnan kiinteistöihin (Micropolis ja Uusi hoiva- ja palveluasunnot asennettiin molempiin 10 kw aurinkovoimalat). Lisäksi tehtiin alustava kartoitus suuremmasta aurinkovoimalasta Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä, jossa myös selvitettiin aurinkovoiman soveltuvuutta käytöstä poistuvalle turvesuolle. Jatkettiin myös menestyksekkäästi mukana oloa Euroopan laajuisessa Euronet 50/50 MAX hankkeessa. Mukana olleet koulut saivat aikaan säätöä lämmössä 75 MWh, sähkössä kwh ja vedessä litraa. Loppuvuonna kunta päätti että vuonna 2016 tämä käytäntö laajenee kattamaan kaikki koulut ja päiväkodit. Kuivaniemelle saatiin myös lisää yksi pikalatausasema Kuivaniemen nesteen yhteyteen sekä sähköautokantaa lisättiin yhdellä sähköpakettiautolla, joka tuli tila- ja ateriapalvelun käyttöön. LED-valaistuksen uusimista jatkettiin muuttamalla Valtarin koulun liikuntasali uuteen tekniikkaan, samoin koululle uusittiin ilmastointia, jolla saavutetaan energian osalta merkittävää säästöä. Vuonna 2015 aloitettiin myös Iin ympäristöohjelman laadinta Micropoliksen johdolla, joka tullaan saamaan valmiiksi vuoden 2016 aikana. Jokikylän koulun polttoöljyllä pilaantuneen maaperän kunnostustyön loppuraportti valmistui ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa Lausunnossa ei esitetty huomautuksia loppuraportista. Alueen pohjaveden tila varmennetaan jälkiseurannalla. Jälkiseurantaa jatketaan vuoden 2017 heinäkuuhun saakka, jonka jälkeen seurannan jatkosta

10 päätetään näytteiden pitoisuuksien perusteella. Öljyvahingon torjuntakustannuksia kirjattiin alv 0 %. Vakuutusyhtiö korvasi torjuntakustannuksista ja puretusta koulusta Iin keskustaajaman osayleiskaava valmistui vuoden 2015 lopulla. Kaavatyö on käsittänyt ympäristöselvityksinä mm. luonto- ja kulttuurimaisemaselvitykset. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti kaavan toteutumisen vaikutuksia ympäristöön. Iin kuntastrategiassa on keskustaajaman ympäristön ilmeen parantamiseen kiinnitetty huomiota. Kuntaan perustettiin ja täytettiin ympäristönhoitajan työsuhde. Uuden henkilöresurssin myötä taajaman ympäristön parantamiseen ja ylläpitoon saadaan jatkuvuutta mm. leikkikenttien kehittämissuunnitelmalla. Merkittävänä apuna käytännön ympäristönhoitotöissä on työvoimapoliittisin varoin aloitettu Työtä luonnosta hanke, jonka työntekijät suorittivat osan ravaus- ja kunnostustöistä. Kunnanvaltuuston päätöksen perusteella kunnanvaltuusto perusti työryhmän valmistelemaan Iin Kunnan ympäristöohjelmaa. Työryhmä on aloittanut työnsä. Ii kuuluu Oulun Jätehuollon toiminta-alueeseen ja sen kaikki jätteiden vastaanottopaikat ja ekopisteet ovat iiläisten käytössä. Iin jäteaseman vastaanottopiste kunnan varastoalueella osoitteessa Alarannantie 83 palvelee kuntalaisia arkitorstaisin klo Lisäksi Iin alueella sijaitsee neljä ekopistettä. Jätehuoltoon liittyvän valvonnan ja lupa-asiat hoitaa Oulunkaaren ympäristöpalvelut. Pakollisiin varauksiin on varattu 1,0 miljoonaa euroa kaatopaikkojen sulkemissuunnitelmien toteuttamiseen. Simon Maliininkankaan kaatopaikan sulkeminen tehdään yhteistyössä Simon kunnan kanssa Iin Sääskenharjun maisemointi vuoden 2017 loppuun mennessä Hyvinvointikertomus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettu-ja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Iin kunnan laaja hyvinvointikertomus on hyväksytty kunnanvaltuustossa Laaja kerran valtuustokaudessa tehtävän hyvinvointikertomus perustuu perusindikaattoreihin, jotka on jaoteltu teemoihin; osallisuus, terveys ja toimintakyky, turvallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, asuminen ja ympäristö, toimeentulo ja kuntalaisten palvelut. Lisäksi hyvinvointi on jaettu paketteihin; kunnan rakenteet, talous ja elinvoima, kaikki ikäryhmät, lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet, nuoret ja nuoret aikuiset, työikäiset ja ikäihmiset. Iin kunnan suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudella on talouden tasapainotuksen huomioonottava ja poikkihallinnollisesti toteutettava. Iin kunnan hyvinvointikertomus ottaa huomioon kaikki ikäryhmät. Iin kunnan painopistealueena valtuustokaudella ovat; työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi, kuntalaisten osallisuuden edistäminen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Hyvinvointikertomus (Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016) indikaattoreiden perusteella Iin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa vuodelle 2016 korostuvat; Työttömien aktivointi Työkyvyn ylläpitäminen Päihteiden ja huumausaineiden käytön ennaltaehkäisy

11 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn hallintosäännön ja Iin kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kunnanhallitus on hyväksynyt Iin kunnan sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Kunnan liikelaitosten toimivaltaa, vastuita ja tehtäviä on selkiytetty, toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Lautakuntien ja johtokuntien pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu ja hyväksytty sekä päätökset on pantu täytäntöön viivytyksettä. Delegointipäätökset on tehty ja niitä on pääsääntöisesti noudatettu. Viranhaltijapäätökset kirjataan dynasty-asiakirjanhallinta ohjelmaan. Viranhaltijapäätösten kirjaamisesta annetaan tarkemmat ohjeet vuoden 2016 aikana. Sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ovat tehneet tarkastuksia viime vuoden aikana kaikkiin liikelaitoksiin, ja lautakuntiin. Tarkastajat ovat käyneet läpi mm. lautakunnan/johtokunnan pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä sekä niiden täytäntöönpanoa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tarkastajat kävivät lisäksi läpi hankintapäätöksiä. Teknisen lautakunnan tarkastajat keskittyivät tarkastuksessaan investointeihin ja niiden toteutumiseen. Lisäksi teknisen lautakunnan tarkastajat kävivät läpi vakuudet. Vesiliikelaitoksen tarkastajat ovat tarkastaneet lisäksi toiminnan tehokkuutta sekä antaneet kehittämisehdotuksia. Ii instituutti liikelaitoksen tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota avustusten jakamiseen tasapuolisesti. Controller on raportoinut kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle viime vuoden sisäisistä tarkastuksista ja havaintojen perusteella tehnyt ohjeita ja antanut suullisia neuvoja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskikartoitus päivitettiin vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä ja väliraportoinnissa käytiin läpi tehdyt toimenpiteet riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Talousarvion 2016 yhteydessä kunnan riskit arvioitiin sekä ensimmäistä kertaa kartoitettiin kunnan tytäryhtiöiden riskit. Tilinpäätöksen 2015 yhteydessä käydään myös läpi tehdyt toimenpiteet riskien pienentämiseksi. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi käsitellään vuosittain väliraportoinnissa ja tilinpäätöksessä. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2014 aikana. Kokonaisvaltaisen riskien kartoituksen ja hallinnan omaksuminen osaksi talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia on Iin kunnassa ja kuntakonsernissa saatu alulle. Kokonaisvaltainen riskien hallitseminen vaatii koulutusta.

12 Viime vuoden aikana ei kunnassa mitään huomattavia omaisuusvahinkoja sattunut. Loppuselvitys Jokikylän koulun öljyvahingosta tehtiin viime vuonna ja kaikki kunnan esittämät kulut hyväksyttiin korvattaviksi. Toiminnan ja talouden sisäisen valvonnan varmistaminen Talouden seuranta on ollut säännöllistä kaikilla toimialoilla. Budjetoidut määrärahat ylittyivät huomattavasti sosiaali- ja terveystoimessa, joka johtui erityisesti perhepalveluiden ja erikoissairaanhoidon ylityksestä. Kunnan oma toiminta alitti merkittävästi budjetoidun. Viime vuonna tehtiin talouden väliraportointi tilanteesta ja se esitettiin valtuustolle Investointeihin on myönnetty viime vuoden aikana lisämäärärahoja ja investointien toteutumaa on seurattu säännöllisesti. Toteutetut investoinnit ovat pääsääntöisesti pysyneet budjetissa, mutta muutamia ylityksiä on tullut hankkeiden sijoittuessa vuoden vaihteeseen tai muusta perustellusta syystä. Ylitykset on raportoitu tarkemmin investointien toteuma kohdassa. Laskujen hyväksyjät vuodelle 2015 on hyväksytty kaikissa lautakunnissa ja johtokunnissa. Rondo-ostolaskuohjelmalla käsitellään kaikki kunnan ostolaskut. Ohjelma vaatii kaikille laskuille asiatarkastajan ja hyväksyjän. Tilintarkastajat ovat käyneet läpi kaikki kunnan taloushallinnon ohjelmat ja käyttäjien oikeudet niihin. Käyttäjien oikeudet on korjattu saatujen ohjeiden mukaisiksi. Hankinnoissa noudatetaan Iin kunnan hankintasääntöä ja hankinnat on kilpailutettu hankintaohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Suurin osa toimittajista on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Iin vesiliikelaitoksen hankinnoista on kaksi riitautettu ja käsittelyssä markkinaoikeudessa. Meneillään oleva Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2016 aikana. Uudistuksen jälkeen osallistutaan koulutukseen hankintaosaamisen varmistamiseksi. Lakien säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne, tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole kunnan toimielinten tai liikelaitosten tiedossa. Käyttöomaisuuden hankinnassa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Iin kunnan sisäinen tarkastus on controllerin tehtävänä. Työaika jakaantuu taloussihteerin tehtävät 50 % ja 50 % controllerin tehtävät. Päävastuu controllerilla on taloushallinnon kehittämisessä ja muissa kiireelliseksi tunnistettavissa tehtävissä. Hankinnat ja ostolaskut ovat jatkuvan seurannan kohteena. Kaikista näihin liittyvistä havainnoista ei aina tehdä erillistä raporttia vaan huomiot raportoidaan joko suoraan toimialoille tai suullisesti kunnanjohtajalle. Huomatuista hankintoihin ja kilpailutukseen liittyvistä puutteista on tehty sisäisiä ohjeita. Talouden seurannan tehostamiseksi on koulutettu esimiehiä raportoinnissa. Investointien kustannusarvioissa pysymiseen tulee kiinnittää huomiota ja hankintaosaamista tule lisätä. 12

13 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 8 9 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -3-5 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 11,04 13,47 Vuosikate/Poistot, % 128,28 183,25 Vuosikate, /asukas 319,46 439,63 Asukasmäärä Toimintatuottojen ja kulujen erotus on toimintakate, joka osoittaa kuinka suuri osuus toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kaikissa kunnissa negatiivinen. Iin kunnan toimintatuotot kattoivat 11 % toimintakuluista. Toimintakate oli vuonna ,4 milj. euroa, joka heikkeni edellisestä vuodesta 2,3 milj.euroa. Toimintatulot pienenivät kokonaisuutena edellisestä vuodesta 1,4 mijl. euroa. Toimintatulojen pieneneminen edellisestä vuodesta johtui tiliryhmästä muut toimintatuotot, jotka pienenivät edellisestä vuodesta n. 1,1 milj.euroa. Muihin toimintatuloihin vuonna 2014 sisältyi Jokikylän koulun öljyvahinkoon liittyviä korvauksia vakuutusyhtiöltä yhteensä1,2 milj. euroa. Avustukset laskivat 0,213 milj. euroa edellisestä vuodesta. Eniten vähenivät ELY-keskuksen maksamat työllistämistuet, jotka laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,196 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat 2,312 milj. euroa, joka on prosentteina 4,4 %. Kokonaisuutena kunnan oma toiminta alitti talousarvion, mutta sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyvä erikoissairaanhoito ylitti budjetoidun n. 0,479 milj. eurolla sekä Oulunkaaren omana toimintana tuotetut Sosiaali- ja terveyspalvelut ylittävät budjetoidun 0,812 milj. eurolla. Verotulot ja valtionosuudet

14 Verotuloja kertyi 31,634 milj. euroa ja kasvu oli 4,4 %:a edellisestä vuodesta. Valtionosuudet pienenivät 0,149 milj. euroa edellisestä vuodesta, joka on prosentteina -0,6 %. Viime vuoden toimintakulujen kasvu 1,6 % pysyi maltillisena verrattuna verotulojen kasvuun ja valtionosuuksien pienenemiseen. Yhteensä näiden tulojen kasvu oli 2,0 %. Vuosikate Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulojen riittävyyttä. Vuosikatteeseen lasketaan toimintakate, verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Iin kunnan vuosikate pieneni edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 vuosikate oli 3,086 milj. euroa, joka kattaa poistot 128,28 %:a. Tunnusluku heikkeni hieman edellisestä vuodesta, mutta tunnusluvun arvo ollessa vähintään 100 % tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä. Tällöin kuitenkin investointien pitäisi olla poistojen suuruiset. Iin kunnan investointitarve on kuitenkin useana vuonna ollut suurempi kuin poistojen määrä. Viime vuonna nettoinvestoinnit ylittivät sumupoistot 3,651 milj. eurolla. Iin kunnan poistosuunnitelma noudattaa kirjanpitolautakunnan antamaa uutta ohjeistusta. Rahoitustuottoihin kirjaan mm. lainojen korot. Viime vuoden korkokulut olivat 34 tuhatta euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Muut rahoitustuotot ja kulut ovat tänä vuonna suunnilleen samaan luokkaa kuin edellisenä vuonna. Tilikauden tulos ja ylijäämä Iin kunnan tilikauden tulos oli 0,482 milj. euroa ylijäämäinen, edellisenä vuonna tulos oli 1,816 milj. euroa. Tilikauden tulos on pienentynyt 73 % edellisestä vuodesta eli euroina 1,3 milj. euroa. Tilikauden tuloksessa on huomioitu kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tilikauden poistot. Poistot vuonna 2015 olivat 2,405 milj. euroa. Poistot nousivat edellisestä vuodesta 0,086 milj. euroa. Kertaluotoisiin poistoihin kirjattiin arvottomaksi todettuja kohteita 0,198 milj. eurolla. Poistoeron vähennykseen kirjattiin 0,079 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,089 milj. euroa. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), %-tunnusluku: osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset: kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa 14

15 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa onko toiminnan ja investointien rahavirta ylijäämäinen vai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 0 Vaihto-omaisuuden muutos -2-7 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, ,3 829,9 Investointien tulorahoitus, % 50,28 136,18 Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,37 60,45 Lainanhoitokate 0,73 1,08

16 16 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta osoittaa kuinka paljon kunta on pystynyt toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun nostamatta uutta lainaa. Tulorahoitus lasketaan vuosikatteesta, mukaan huomioidaan mahdolliset satunnaiset erät. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Kunnan tulorahoitus korjauserien jälkeen v oli 3,071 milj. euroa. Tulorahoitusta kertyi 1,201 milj.euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahavirta koostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista ja myyntituloista. Kunnan v nettoinvestointimenot käyttöomaisuuden myyntitulojen jälkeen olivat 6,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy vesiliikelaitoksen nettoinvestoinnit 0,386 miljoonaa euroa. Investointeja käsitellään tarkemmin luvussa 2. Talousarvon toteutuminen. Toiminnan ja investointien rahavirta oli n. 3,0. milj. euroa alijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä ilmaisee positiivisena sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen. Vuonna 2015 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli negatiivinen, joka osoitti että investointeja on katettu lainanotolla. Investointien tulorahoitus-prosentti tunnusluku 50,28 prosenttia osoittaa, että investoinneista noin puolet pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Uutta lainaa nostettiin 5,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 4,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja oli vuoden vaihteessa 2,1 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan nettolainanotto osoittaa, että lainamäärä on kasvanut 2,694 milj. euroa edellisestä vuodesta. Lainan hoitokate oli tilikauden lopussa 0,07. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarojen muutos Rahavarat vähenivät vuoden alusta 0,478 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys päivässä tunnusluku kertoo kuin monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän rahavaroilla.

17 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusaseman rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. 17

18 Kunnan kokonaistulot ja menot TULOT 1000 % Toiminta

19 19 Toimintatuotot ,05 Verotulot ,36 Valtionosuudet ,24 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 41 0,06 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -54-0,07 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 897 1,20 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 81 0,11 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,70 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,36 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,00 % MENOT Toiminta Toimintakulut ,10 - Valmistus omaan käyttöön 8-0,01 Korkokulut ,61 Muut rahoituskulut -3 0,01 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot ,32 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,71 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,65 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,00 % Iin kunnan kokonaistulojen määrä (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot, lainannosto) vuonna 2015 oli yhteensä 74,670 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10,480 milj. euroa. Verotulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 milj. euroa ja valtionosuudet laskivat 0,150 milj. euroa. Iin kunnan kokonaismenot olivat 75,474 milj. euroa, jotka nousivat edellisestä vuodesta 15,8 %:a. Suurimmat toimintamenojen menojen kasvut olivat palvelujen ostoissa 1,02 % euroina nousu oli 1 milj euroa Kuntakonsernin toiminta ja talous

20 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) 2 1 Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnan konserniohjaus kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Vuoden 2015 talousarviossa omistajaohjaukselle asetettiin tavoitteet Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: 1. Energiayhtiöt ovat osallistuneet energiatyöryhmän työskentelyyn. 2. Kuivaniemen Merihelmi Oy on sulautettu Iilaakso Oy:öön Kunnan keskuskeittiö on rakenteilla Suvantolan alueella. Rakentaminen toteutuu kunnan toteuttamana. 4. Kunnan omistamien asunto-osakeyhtiöiden ja kunnan omistamien asuntojen omistamisen ja hallinnon uudelleenjärjestelyt ovat osin toteutuneet, kun yhtiöiden asioita hoitaa nyt yksi yhteinen toimitusjohtaja. Hallitusten osalta päätöksiä uudelleen järjestelystä tehdään keväällä Kunnan kuljetusten osalta ateriakuljetukset kilpailutetaan kuluvan vuoden aikana. Oppilaskuljetusten osalta kilpailutus siirtyy vuodella. Oulunkaari on osaltaan päättänyt jatkaa nykyisiä kuljetussopimuksia vuodella. 6. Kiinteistöhuollon, korjaustoiminnan, isännöinnin sekä päivystysten ja vartioinnin osalta selvitystyö on kesken. Näiltä osin tulevalla valtakunnallisella sote-ratkaisulla tulee olemaan vaikutusta palveluiden järjestämiseen. 7. Haminan koulun vanha osa on päätetty purkaa ja tilalle rakennetaan uusi koulu. Rakentaminen toteutetaan niin, että uusi koulu on käytössä elokuussa Pohjois-Iin liikuntahalli on päätetty toteuttaa uudisrakennuksena, rakentamisajankohtaa ei ole päätetty. Valtarin koulun matala osa peruskorjataan kuluvan vuoden aikana. Ojakylän koulun vanhan osan peruskorjauksen ajankohdasta ei ole tehty päätöstä. 8. Kuivaniemen lämmöntuotannon kauppa on saatettu päätökseen.

21 9. Iin vesiliikelaitos jatkaa liikelaitoksena ja Kuivaniemen Vesi Oy liitetään liikelaitokseen vuoden 2016 loppuun mennessä. 21

22 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden verot Laskennalliset verot TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,06 56,13 Vuosikate/Poistot, % 115,34 142,59 Vuosikate, /asukas 659,19 761,72 Asukasmäärä

23 23 Iin kunnan konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot Korjauserä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutukset Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 3 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % 78,64 71,59 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, , Lainanhoitokate 0,92 1,15 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

24 24

25 Keskeiset liitetiedot Kaikki liitetiedot on esitetty kohdassa 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 115 mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa otettava kantaa tilikauden tulokseen sekä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä kattamattoman alijäämän tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Iin kunnan tilikauden tulos ennen poistoeron muutosta ja pakollisen varauksen lisäystä on ,76 euroa ylijäämäinen. Tulokseen sisältyvät myös kunnan liikelaitosten tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1) Peruskunnan poistoeroa vähennetään ,30 euroa: - Kuivaniemen koulu,rivitalojen peruskorjauksen poistoeron vähennys 9.755,76 - Vatungin kehittämisen II-vaiheen poistoeron vähennys 7.019,07 - Kuivaniemen sosiaali- ja terveyskeskuksen poistoeron vähennys ,64 - Myllykankaan infran poistoeron vähennys 5.147,40 - Kuivaniemen koulun peruskorjauksen poistoeron vähennys ,29 - Vatungin kalasataman jätevedenpuhdistamon poistoeron vähennys 8.939,60 - Yhdysvesijohto Oijärvi-Kuivaniemi poistoeron vähennys 5.606,26 - Kaakkurinniemen tiestö 5.061,72 - Kaakkuriniemen teiden valaistus 637,56 Poistoeron vähennys yhteensä ,30 2) Varausten lisäyksiin kirjataan ,56 euroa pakolliseksi varaukseksi Oulunkaaren kuntayhtymän edellisten tilikausien alijäämän kattamiseksi. 3) Edellä olevien poistoeron vähennyksien ja varausten lisäyksen jälkeen Iin kunnan tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,50 euroa ja kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se siirretään vapaaseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Taseessa on edellisten vuosien ylijäämä ,52 Vuoden 2015 tilikauden ylijäämä ,50 Kertynyt ylijäämä ,02 3)Esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa ei ole aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä. 2. Talousarvion toteutuminen Hallintopalvelut Palvelualueet: Yleishallinto Elinvoimapalvelut Asia- tieto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Työllistäminen

26 26 Yleishallinto: kokoushallinto, vaalit, lähineuvostot Elinvoimapalvelut: Iin elinvoimapalveluista vastaavat toimijat toteuttavat Iin elinkeino-ohjelman tavoitteita. Iissä tavoitellaan kasvun jatkumista, työllisyyden lisäämistä sekä uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja edelleen tehostuvaa resurssien käyttöä. Asia- tieto- ja talouspalvelut: arkisto-kirjaamo, yhteispalvelupiste, kirjanpito, toimistopalvelut Henkilöstöpalvelut: työterveyshuolto, yhteistoiminta, työsuojelu, palkkahallinto Työllistäminen palkkatuki, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta, nuorten kesätyöllistäminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen työttömien työllistämisessä 2. Sitovat tavoitteet ja perustelutekstit Yleishallinto TA 2015 TA 2015 TA 2015 yht. TOT 2015 Poikkeama TP 2014 alkuperäinen muutokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvon-alentumiset Laskennalliset erät Tehtävän kokonais-kustannuk set Asiakas Oikea-aikainen ja aktiivinen tiedottaminen Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Prosessi Tavoite Toimenpiteet Mittarit Toteutuma Iin kunnan Asiakaspalaute viestintäsuunnitelman käyttöönotto Joustavat ja tehokkaasti toimivat prosessit Henkilöstön palvelu- ja osaamistason ylläpitäminen Asiakaskyselyn tulokset Viestintäsuunnitelma käytössä. Asiakaspalautetta ei seurata koordinoidusti. Ei kohdennettua kyselyä. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Toteutuma Tehtäväkuvausten Tehtäväkuvaukset päivittäminen päivitetty 100 % Päivitetty, mutta osa vanhentunut uudelleen Talous Tavoite Toimenpiteet Mittarit Toteutuma Kustannustehokkuus Aktiivinen talouden seuranta Talousraportit kerran kuukaudessa Jatkuva seuranta, talous tasapainossa Henkilöstö Tavoite Toimenpiteet Mittarit Toteutuma