Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-8 (111) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Pouttu Oy:n Kannuksen tuotantolaitoksen toimintaa. HAKIJA Pouttu Oy Tehtaankatu 1 PL KANNUS TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Pouttu Oy sijaitsee Kannuksen kaupungissa kiinteistöillä , A ja D. Toiminta sijoittuu Kannuksen asemakaava-alueen itäreunaan asemakaavan mukaisesti noin 2 km kaupungin keskustasta Toholammin suuntaan kortteliin no 174. Kaavassa tontti on määritetty teollisuusalueeksi merkinnällä T II. Aluetta ympäröi omakotiasutus, maatalous sekä yleiset alueet. Pohjoissivulla tontti rajoittuu Lestijokeen, jonka pohjoispuolella olevat maa-alueet ovat toistaiseksi pääosin maatalouskäytössä viljelymaana. Lähin vedenhankinnalle tärkeä I luokan pohjavesialue, Narikka ( ) sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä toiminnan sijaintipaikasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa. Lupahakemus on tullut vireille, koska teurastamon tuli hakea ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen 42 kohdan 12 mukaan viimeistään , ellei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 a-kohdan mukaan teurastamon ja b-kohdan mukaan lihanjalostuslaitoksen, taikka muun lihaa tai lihatuotteita käsittelevän laitoksen, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, toimintaan on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 9f-kohdan mukaan, koska kyseessä on teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja päivässä.

2 Teurastamo ja lihanjalostuslaitos sijaitsevat samalla toiminta-alueella ja ne muodostavat teknisesti ja tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä (YSA 2 ). Tällä perusteella toimintojen luvat käsitellään yhdessä. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 :ssä tarkoitetun toimintakokonaisuuden, jos jokin osa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan (YSA 6 3 mom). HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lupahakemukseen on liitetty seuraavat sopimukset ja luvat: - Turvatekniikan keskuksen päätös kemikaalien laajamittaisesta varastoinnista ja käsittelystä 3624/342/ Sopimus jätevesien johtamisesta Kannuksen kaupungin viemäriin LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pouttu Oy Kannuksen lihanjalostuslaitoksella teurastetaan eläimiä ja tuotetaan leikkattua lihaa sekä lihavalmisteita. Lupahakemuksen kohteena oleva toiminta kattaa täydellisen lihavalmistetuotannon teuraseläinten hankinnasta valmiiden tuotteiden myyntiin tukitoimintoineen. Yritys on aloittanut toimintansa vuonna Aluksi laitos toimi pelkästään teurastamona, myöhemmin toiminta on laajentunut myös lihanleikkuuseen ja jalostetuotantoon. Laitoksen toiminnot on eriytetty kahdeksi eri yhtiöksi Liha-Pouttu Oyj:ksi alkaen ja Jaloste-Pouttu Oy:ksi alkaen. Emoyhtiö Pouttu Oy vastaa ympäristöluvista ja niihin kohdistuvista velvoitteista. Tällä hetkellä laitoksella teurastetaan keskimäärin 42 nautaa ja 490 sikaa päivässä. Teurastustoiminnan ennustetaan tulevaisuudessa pysyvän suurin piirtein samoissa luvuissa. Tuotantoketjun toimivuutta turvaavat päivittäin useat tukitoiminnot, joista kiinteimmin tuotantoon liittyvät siivouspalvelu, jätehuolto, kuljetus, tehdaspalvelu ja laboratoriotoiminta. Koko yritystä palvelevat muut tukitoiminnot sekä henkilöstö- ja taloushallinto sijaitsevat erillisessä tehtaan vieressä olevassa hallintorakennuksessa, samoin yrityksen johto. Tukitoiminnoista siivouspalvelu, laboratoriotoiminta, jätehuolto ja kuljetus on ulkoistettu. Erillisessä huoltorakennuksessa tapahtuu kierrätyslaatikoiden pesu ja varastointi sekä raskaskonehuolto. Tuotantotoiminnan tarvitsema kokonaisenergiamäärä on vuositasolla n MWh. Energian hankinta on kokonaisuudessaan ulkoistettu. Ainoastaan höyryenergia tuotetaan tehdasalueella. Kattilalaitoksen käytöstä ja höyryn tuotannosta vastaa Fortum Lämpö Oy. Kaikki toiminta ajoittuu maanantaista perjantaihin, teurastus- ja leikkuutoiminta kuitenkin pelkästään päivävuoroon ja lihavalmistetuotanto aamu- ja iltavuoroon. Laitoksella työskentelee noin 350 henkilöä. Tiedot tuotannosta, raaka-aineista ja prosesseista Pouttu Oy on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa. 2

3 Tuotanto ja raaka-aineet 3 Laitos käyttää raaka-aineenaan sian ja naudan teurasruhoja vuosittain yhteensä noin tonnia (ruhopainona). Eläinlaji sika/nauta määräytyy kulloinkin tuotantoyhtiöiden markkinatilanteen mukaan. Teurastamon kapasiteetti oli tonnia vuonna 2001 ja käyttöaste noin 80 %. Lihanjalostuksen kapasiteetti oli samana vuonna tonnia ja käyttöaste 55 %. Vuonna 2001 teurastettiin nautaa ja sikaa. Laitoksen vuoden 2001 tuotantokapasiteettiluvut ovat leikattua lihaa noin tonnia, kuluttajapakattua lihaa noin tonnia ja lihajalosteita tonnia. Teurastuksen ja leikkamon sivutuotteista syntyy lemmikkieläinruuan raaka-ainetta noin 300 tonnia, hapotettua rehua noin tonnia ja vuotia noin 510 tonnia. Vuoden 2002 aikana käytettiin teurastettua lihaa raaka-aineena tonnia ja vuonna 2003 oli vastaava luku tonnia. Teurastus Toiminta alkaa teuraseläinten hankinnasta, jolloin elävät teuraseläimet kerätään päivittäin teurastamon vastaanottopisteeseen navettaan teurastusta edeltävänä päivänä. Teurastus alkaa arkiaamuisin tainnutuksesta klo päättyen viimeisen ruhon tarkastukseen /punnitukseen n. klo Teurastuksen sivutuotteet erkanevat prosessin yhteydessä erilliseen jatkokäsittelyyn ja tarkastetut sekä punnitut ruhot jatkavat alkujäähdytykseen. Seuraavana tuotantopäivänä, kun ruhot ovat jäähtyneet, ne leikataan luuttomiksi lihalajitelmiksi. Leikkuuprosessissa erotellaan ja lajitellaan jatkojalostukseen menevät lihalajitelmat sekä suurkeittiölle toimitettava ja kuluttajapakattava arvoliha. Osa lihalajitelmista menee pakkasvarastointiin myöhemmin jalostettavaksi. Pääosa teurastusprosessista erotettavista elintarvikkeeksi kelpaamattomista sivutuotteista siirretään pneumaattisesti erilliseen huoltorakennukseen jatkokäsiteltäväksi happorehuksi. Vuodat suolataan ja toimitetaan nahkateollisuuteen. Lihanjalostus Lihajalosteiden valmistusprosessi alkaa liharaaka-aineen reseptiikan mukaisesta valinnasta päätyen massanvalmistuksen, täytön ja kypsennyksen kautta viipalointiin/ kuluttajapakkaukseen. Tuotteiden savustukseen käytetään leppäpurua, jonkin verran on myös kokeiltu nestesavua. Kuluttajapakatut lihajalosteet siirtyvät pakkausprosessista tarkistuspisteen kautta lähettämölogistiikan varastonhallintaan. Myynnin tilausten myötä tuotteet kerätään päivittäin ja luovutetaan ulkoistettuun siirto- ja jakelukuljetukseen ja edelleen asiakkaalle. Lihanjalostuksen apuaineina käytetään muun muassa jauhoja, ohra- ja ruissuurimoita, rypsiöljyä, suolaa, fosfaattiseoksia, mausteseoksia, lisäainemixiä, eläinproteiinejä, soijaproteiinia, kuituja, natriumsitraattia ja kaliumsorbaattia. Lämpökeskus Tuotantoprosessin tarvitsema höyryenergia ostetaan Fortum Lämpö Oy:ltä, joka tuottaa energian Pouttu Oy:n omistamalla kattilalaitoksella kahdella kattilalla. Höyrykeskus on uudistettu vuonna Pääkattilana toimii 2,6 MW:n höyrykattila ja varakattilana 1,9 MW:n höyrykattila. Lämpökeskus sijaitsee tehdasalueella.

4 4 Kattiloissa käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä polttoaineena (LS 380). Kattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan kahden 20 metriä korkean savupiipun kautta. Kemikaalit, polttoaineet ja niiden varastointi Kemikaalien käyttö ja varastointi laitoksella on Pouttu Oy:llä kemikaalilainsäädännön mukaan laajamittaista. Laitoksella käytetään lukuisia kemikaaleja muun muassa prosessipesuissa, desinfioinnissa, laboratoriossa ja lisäaineina. Lihan säilyvyyskäsittelyssä käytetään natriumnitriittiä. Pesu- ja desinfiointiaineita on keskimäärin varastossa noin l. Vuonna 2002 oli pesuaineiden kulutus noin l, vuonna 2003 kulutus oli noin l ja vuonna 2004 noin l. Pesuaineet ovat joko happo- tai emäspohjaisia, ja ne sisältävät muun muassa joko fosforihappoa, typpihappoa tai natriumhydroksidia. Laitoksen käytössä olevat kemikaalit esitetään taulukossa 1. Kemikaali Luokitus Varastoitu Käyttö 2001 (t) Nesteytetty happi O; R8 3,3 m3 8,5 Nesteytetty typpi ei luokit. vaarallisek17 m3 342 Nesteytetty hiilidioksi ei luokit. vaarallisek25 m3 140 Muurahaishappo C; R35 12 m3 153 Natriumniitriitti O;R8;T;R25;N;R kg 1,0 Taulukko 1. Pouttu Oy:n kemikaalien varastointimäärät ja käyttö vuonna Laitoksella käytetään kylmälaitteissa kylmäaineina freonipohjaisia tuotteita. Pouttu Oy:n kylmälaitoskanta on rakennettu 1960-luvulta alkaen sisältäen 36 erillistä osaprojektia. Pääosa on rakennettu 1987 jälkeen uuden jalostustehtaan valmistuttua. Vuosikymmenien aikana jakaantunut osarakentaminen on aiheuttanut kylmäjärjestelmän, joka muodostuu osaprosesseja palvelevista kompressoriratkaisuista. Sovellutukset ovat pääosin suorahöyrystysjärjestelmiä kylmäaineilla R12, R22 ja R502. Vuoteen 2010 mennessä on tarkoitus uusia vanha suorahöyrytysmenetelmä vaiheittain liuosjäähdytykseksi. Polttoaineet ja niiden varastointi Raskasta polttoöljyä varastoidaan 50m 3 säiliössä. Säiliö on maanpäällinen ja sen ympärillä on betoninen suoja-allas. Vuonna 2003 käytettiin 639,4 t raskasta polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 5 m 3 säiliössä. Nestekaasua (propaani) varastoidaan 9,5 m 3 tyhjiöeristetyssä maanpäällisessä suojahäkissä olevassa säiliössä. Nestekaasua varastoidaan lisäksi pulloissa, enintään 0,2 m 3. Nestekaasun vuosikäyttö on n. 20 tonnia. Kaasun toimittaa ja omistaa Tehokaasu Oy. Raakaveden käyttö Toiminnan tarvitsema vesi johdetaan kiinteistöön kolmen mittauspisteen kautta ja niistä saatavien tietojen mukaan teurastuksessa kuluu vuositasolla keskimäärin m 3 ( n. 40 %), jalostuksessa keskimäärin m 3 (n. 57 %) ja huoltorakennuksessa (laatikonpesu) keskimäärin m 3 (n. 3 %). Toiminnan keskimääräinen veden vuosikulutus on vakiintunut tasolle m 3. Kokonaiskulutuksesta jäähdytykseen käytetyn veden osuus on merkittävä, arvio n %. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Kiinteistöjen lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden valmistuksen vaatima energia ostetaan Kannuksen Kaukolämpö Oy:ltä. Kaukolämpöenergian vuosikäyttö on n MWh. Kaukolämpöenergia käytetään tehdas- ja hallintorakennuksen lämmittämiseen sekä lämpimän käyttöveden valmistukseen. Kaukolämpöenergia ostetaan Kannuksen Kaukolämpö Oy:ltä.

5 5 Höyryenergian vuosikäyttö on n MWh. Höyryenergia käytetään lihanjalostuksen kypsennysprosessissa, sianteurastuksessa ja tuotantovälineiden desinfioinnissa. Höyryenergia ostetaan Fortum Lämpö Oy:ltä. Sähköenergian vuosikäyttö on n MWh. Sähköenergia käytetään pääosin tuotantoprosessissa. Sähköenergia ostetaan markkinatilanteen mukaan eri toimittajilta. Ydintoimintojen sähkönsaannin turvaamiseksi poikkeusoloissa yrityksen tontilla on vuokrattuna varavoimalähteeksi dieselkäyttöinen aggregaatti 800 kva, jonka omistaa Korpelan Voima Kuntayhtymä. Propaanikaasun vuosikäyttö on n. 20 tn. Propaanikaasu käytetään kokonaisuudessaan sianteurastus-prosessissa. Kaasun toimittaa ja kaasuaseman omistaa Tehokaasu Oy. Pouttu Oy:ssä on tehty vuonna 1997 Motiva-hankkeena energia-analyysi, jonka on tehnyt Jaakko Pöyry Group/JP-Talotekniikka Oy. Yrityksessä on tehty analyysin mukaiset energiansäästöinventoinnit, jotka teknisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna ovat olleet toteutuskelpoisia. Laitos on liittynyt teollisuuden energiasäästösopimukseen vuonna Yrityksessä on myös tehty koko toimintaa koskeva kylmätekninen selvitys, joka tähtää energiatehokkuuden nostamiseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pouttu Oy:llä on ISO standardin mukainen laatujärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna Bureau Veritas Quality International on sertifioinut järjestelmän vuonna Ulkoiset auditoinnit suoritetaan yhdeksän kuukauden välein. Pouttu Oy:llä on myös käytössä sertifioitu omavalvontajärjestelmä. Laatujärjestelmä on rakenteilla. Hakija on arvioinut, että ainakin seuraavat tekijät edustavat laitoksella parasta käyttökelpoista tekniikkaa: kierrätyslaatikoiden käyttö, orgaanisen jätteen erilliskeräys ja ohjaaminen kompostoitavaksi, teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden korkea hyötykäyttöaste, uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen ja käyttöönotto. Ympäristöjärjestelmän päämäärät ja niihin liittyvät tavoitteet vuosille ovat seuraavat: - sekajätteen lajittelun tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen 10 % vuoteen 2001 verrattuna, - energiajätteen lajittelun tehostaminen ja talteenoton lisääminen 15 % vuoteen 2001 verrattuna, - paperijätteen lajittelun tehostaminen 10 % vuoteen 2001 verrattuna, - sekajätteen keräilytilojen kehittäminen vuoden 2003 loppuun mennessä - freonien käytön vähentäminen YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Jalostetehtaan jätevedet johdetaan kolmen sakokaivon ja teurastamon jätevedet kaksilohkoisen rasvanerotuskaivon kautta yhteiseen kokoojakaivoon. Navetoiden, karja-autopesulan ja sikateurastamon alkupään jätevedet käsitellään kiilalankaseulan kautta ennen kokoojakaivoon johtamista. Muut jätevedet johdetaan suoraan sakokaivoihin. Kokoojakaivosta jätevedet pumpataan yleisen viemäriverkon kautta Kannuksen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Sakokaivolietteet siirretään imukärryllä kaivoon, josta ne pumpataan lankaseulalle kiintoaineen erotusta varten. Rasvanerotuskaivon lietteet käsitellään vastaavasti. Sakokaivolietettä käsitellään lankaseulan kautta vuosittain n m 3. Vuosittain kiintoainetta erotetaan lankaseulalla n. 300 m 3, jonka jälkeen se toimitetaan Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle.

6 6 Teurastamon jätevesien kiintoaineen erotukseen on vuonna 2004 hankittu ja asennettu porrasvälppä, jolla erotetaan yli 3 mm:n kokoinen kiintoaine. Lyhytaikaisten kokemusten perusteella välppä toimii hyvin, mutta ei vielä osata arvioida sen vaikutusta jätevesien kokonaiskuormitukseen. Viemäriin lasketun jäteveden pitoisuuksien vuosikeskiarvot sekä kiinteistöön johdettu puhdas vesi vuosina esitetään taulukossa 2. Vuosi Kok. fosfori [mg/l] Kok. typpi [mgbod 7 ATU [mkiintoaine [mg/l] CODcr [mg/l] Vesi-määrä, m Taulukko 2. Pouttu Oy:n jäteveden laatu vuosina Alla olevassa taulukossa (taulukko 3) on esitetty viemäriverkkoon johdettu kokonaiskuormitus laskettuna analyysien vuosikeskiarvoilla kiinteistöön johdetun vedenkulutuksen mukaan. Vuosi Kok. fosfori [tn/ v] Kok. typpi [tn/ v] BOD 7 ATU [tn/ v] Kiintoaine [tn/ vl] CODcr [tn/ v] Vesi-määrä, (m 3 ) ,3 17, ,4 14, ,8 15, ,0 19, ,3 16, ,4 18, Taulukko 3. Pouttu Oy:n jäteveden kokonaiskuormitus vuosina Pouttu Oy:n laitos on merkittävä Kannuksen puhdistamon kuormittaja. Vuoden 2003 tarkkailutulosten mukaan BOD 7 :n osuus Kannuksen puhdistamolle tulleesta kuormasta oli noin 95 % ja fosforin osuus kuormasta noin 47 %. Näytteitä otettiin puhdistamolle lähtevästä vedestä vuoden aikana kahdeksan kertaa päivän kokoomanäytteinä. Vuonna 1998 tehtaalle asennettiin näytteenottopumppu, joka ottaa näytteet virtaaman suhteen vuorokauden kokoomana. Näytteen keräämisestä vastasi tehtaan oma henkilökunta. Näytteestä määritetään alkaliteetti, sähkönjohtavuus, BOD 7(ATU), COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, rasvapitoisuus (petroolieetteriuute) ja ph-luku (25 o C) sekä lisäksi mitataan virtaama. Pouttu Oy:llä on jätevesisopimus Kannuksen kaupungin kanssa vuodelta Sopimuksen mukaan jätevesien määrä on keskimäärin m 3 /d ja maksimissaan m 3 /d. Pouttu Oy sitoutuu tarkkailemaan jätevetensä ja lähettämään tarkkailutulokset tiedoksi Kannuksen kaupungille. Toiminnanharjoittajan tulee myös välittömästi ilmoittamaan poikkeus- ja vaaratilanteista kaupungille. Mikäli yhtiön johtamien jätevesien laatu ja määrä muuttuu olennaisesti, Pouttu Oy sitoutuu ilmoittamaan viipymättä muutoksista ja suunnitteilla olevista toimenpiteistä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai muutoksia kaupungin laitoksen toimintaan.

7 7 Jäähdytysvedet Lihanjalostustehtaan jäähdytysvedet johdetaan esikäsittelyn kautta viemäriin. Jäähdytykseen tarvittavaa vesimäärä on arviolta m 3 /v. Laitoksella syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kaikki laitoksella muodostuvat jätteet varastoidaan asianmukaisesti tarkoitukseen rakennetuissa tiloissa. Laitoksella lajitellaan jätteet seuraavasti: sekajäte, energiajäte, kompostoitavaksi päätyvä jäte, TSE-riskiaineet, hyötyjätteet ja ongelmajätteet. Laitoksella vuonna 2003 muodostuneet jätteet on esitetty taulukossa 4. Jätelaji Jätteen määrä (t) Jätekoodi Vastaanottaja Metallijäte 12, Kuusakoski Oy Keräyspaperi 29, Roiko-Jokela Ky Rakennusjäte (vuorivilla) 2, Jokilaaksojen Jäte Oy Energiajäte 264, Ewapower Oy Ab Pakkausmuovi 8, Muovix Oy TSE-riskijäte, luokka I 539, Honkajoki Oy TSE-riskijäte, luokka II 964, Findest Protein Oy Kompostijäte 934, Kaustisen Hyötykomposti Oy Eläinperäinen jäte 6 433, Rehusekoittamot Sekal. yhdyskuntajäte 59, Jokilaaksojen Jäte Oy Laboratoriokemikaalit 0, Lassila & Tikanoja Oyj ATK-romu 0, Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket 0, Lassila & Tikanoja Oyj Hapot 0, Lassila & Tikanoja Oyj Paristot ja akut 0, Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä öljypit. jäte 0, Lassila & Tikanoja Oyj Maali- ja lakkajäte 0, Lassila & Tikanoja Oyj Taulukko 4. Laitoksen jätteet vuonna Sekajätettä syntyy vuodessa tn. Yhdyskuntajätteeseen rinnastettava sekajäte kerätään tyhjennysastioihin ja toimitetaan Jokilaaksojen Jäte Oy:n Ylivieskan kaatopaikalle. Sekajäteastiat tyhjennetään säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Sekajäte sisältää muun muassa: vierasesineitä, PVC-muovi, käytöstä poistetut työasut tuotannosta, vialliset makkaransuolet jalostuksesta, alumiinia sisältävät pakkaukset tuotannosta ja energiajakeeksi kelpaamaton puu huollosta. Energiajätettä syntyy vuodessa n. 200 tn. Toiminnasta lajiteltu energiajäte kerätään kolmeen puristimeen, joilla energiajäte toimitetaan Jokilaaksojen Jäte Oy:n kautta Oy Evapower Ab:lle Pietarsaareen. Jätepuristimet tyhjennetään niiden täytyttyä. Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle toimitettavaa orgaanista jätettä syntyy vuodessa teurastuksen sivutuotteena sekä lankaseulan erotteena yht tn. Jäte kerätään osin suoraan kuljetusvälineeseen, osin kippikontteihin, josta se tyhjennetään kuljetusvälineeseen. Kuorman täytyttyä jäte kuljetetaan Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle kompostoitavaksi. Kompostiin päätyvä jäte sisältää: suolilanta teurastuksesta, navettalanta navetoista, lanta kuivikkeineen kuljetusautoista ja erote lankasiivilältä. Sisäelimet ja siankorvat toimitetaan kotimaiseen lemmikkieläinruokateollisuuteen. Muut eläinperäiset jätteet muun muassa veri, suolet, keuhkot, saparot, utareet ja kivekset toimitetaan hapotettuna muurahaishapolla turkiseläinten rehuksi.

8 8 Keräyspaperia syntyy vuodessa tn. Paperi kerätään hallinto- ja konttoritiloista keräyspisteeseen, josta jätehuoltoyrittäjä toimittaa keräyspaperin hyötykäyttöön. Keräysmetallia syntyy vuodessa n tn ja se toimitetaan Kuusakoski Oy:lle Kalajoelle. Laitoksen huoltotoiminnoista ja laboratoriosta syntyy vähäisiä määriä ongelmajätteitä, jotka Lassila& Tikanoja Oyj toimittaa edelleen käsiteltäväksi. Tuotteiden savustukseen käytetään leppäpurua. Leppäpurusta syntyvää tuhkaa tulee vuodessa n. 9 m 3. TSE-riskiaineksen käsittely ja edelleen lähettäminen Pouttu Oy:n teurastamo on hyväksytty TSE-riskiainesta erottavaksi laitokseksi. TSE-riskiaines on EY:n asetuksen 1774/2002 mukaan I-luokkaan kuuluva erikseen määritelty sivutuote, jonka hävittämiseen asetetaan erityisiä vaatimuksia. Erikseen määriteltyä riskiainesta syntyy vuositasolla noin 1000 tonnia. I-luokkaan kuuluva riskiaines kerätään suoraan syntypaikalta erillisiin tiiviisiin suljettaviin kontteihin ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. II-luokan riskiainekset muun muassa kovat luut, sorkat ja sarvet toimitetaan käsiteltäväksi Findest Protein Oy:lle Kaustisiin. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Kiinteistöjen lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden valmistuksen vaatima energia ostetaan Kannuksen Kaukolämpö Oy:ltä. Tuotantoprosessin tarvitsema höyryenergia ostetaan Fortum Lämpö Oy:ltä, joka tuottaa energian Pouttu Oy:n omistamalla kattilalaitoksella. Kattilalaitos 2,6 MW:n pääkattila ja 1,9 MW:n varakattila sijaitsee tehdasalueella Teurastustoiminnasta syntyvät ominaishajut rajoittuvat lähiympäristöön. Jalostuksessa syntyy vähäisessä määrin savua, joka on peräisin tuotteiden savustuksesta. Päästöt maaperään Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut maaperän saastumista. Riskiä on pienennetty poistamalla kaikki maanalaiset säiliöt käytöstä. Ennen käytöstä poistoa kaikki säiliöt on tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty betonilla tai hiekalla. Käytössä olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettu valuma-altaaseen. Piha-alueet ovat asfaltoituja. Sadevedet johdetaan ojiin ja edelleen Lestijokeen. Melu Teuraseläinten kuljetukset tehdasalueelle ohjataan ns. länsiportista navetoiden purkulaiturille. Teuraseläinten kuljetus ajoittuu arkisin maanantaista torstaihin aikavälille klo sekä sunnuntaisin klo Teurastus tapahtuu klo ja jalostus klo arkipäivisin. Toiminnasta ei ole todettu meluhaittaa tehdasalueen ulkopuolelle. Varsinainen toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa. Melua aiheuttavat liikenne sekä puhaltimet. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan henkilöautoliikenteen (henkilöstö ja huolto) määrä on noin kpl/päivä maanantaista perjantaihin ja raskaanliikenteen (karja-autot, kemikaaliliikenne, jätehuolto, tuotekuljetukset) määrä on yhteensä noin 30 kpl/päivä.

9 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN 9 Toiminnanharjoittaja ei ole erikseen arvioinut toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kuten muukin elintarvikealan teollisuus, laitokselta tuleva kuormitus liittyy pääosin runsaaseen veden käyttöön ja jäteveden korkeaan biologisen hapenkulutukseen. Höyryntuotannon ulkoistamisen yhteydessä höyrykattilalaitos saneerattiin täydellisesti ja ilmanpäästöjen kannalta merkittävin toimenpide oli polttotekniikan uusiminen. Yrityksessä on meneillään kylmätekninen perusselvitys. Tavoitteena on freonien käytön vähentäminen ja energian talteenottosovellusten toteuttaminen selvityskohteissa, jotka teknistaloudellisesti ovat perusteltuja. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Jätevesien tarkkailu Kiintoaineiden pääsyn estäminen viemäriin minimoidaan siivouksen työnohjauksella. Siivoukseen käytettävän veden ja pesuaineen kulutus mitataan ja on kuukausittaisessa seurannassa. Viemäriin johdettavan jäteveden laatua tarkkaillaan kahdeksan kertaa vuodessa otettavin jätevesinäyttein. Näytteet otetaan näytteenottopumpulla, joka ottaa näytteet virtaaman suhteen vuorokauden kokoomana. Näytteiden otosta vastaa Lestijoen yhteistarkkailuohjelman puitteissa Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. Jätevesistä tutkitaan ph, vesimäärä, kiintoaineet, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, BOD 7ATU, COD Cr ja rasvat. Näytteet lähetetään tutkittavaksi julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon. Jätevesitarkkailu toteutetaan Lesti-, Viirre- ja Lohtajanjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa toteuttaa kyseisenä jaksona Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen savukaasut johdetaan kahden 20 metriä korkeiden savupiippujen kautta ilmaan. Laitoksen ilmapäästöjä ei ole tarkkailtu. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Pouttu Oy:n tuotantolaitoksella on käytössä pelastustoimilain ja kemikaalilain 744/1989 mukainen yrityskohtainen suojelu- ja pelastussuunnitelma. Suojelu- ja pelastussuunnitelmassa on kartoitettu mahdolliset ennalta arvattavissa olevat riskit ja varauduttu suunnitelluin toimenpitein niiden torjumiseksi. Vaaratilanteet ja niihin varautuminen on esitetty kattavasti. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä paikallisen palo- ja pelastusviranomaisen kanssa. Riskien arviointi on jatkuvaa ja turvallisuus on osa yrityksen johtamista. Yrityksen suojeluorganisaatio pitää valmiuksia yllä säännöllisin harjoituksin yhdessä kaupungin palolaitoksen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kannuksen kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Keskipohjanmaa. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet

10 10 nähtävillä kuulutusajan Kannuksen kaupungintalolla ja ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Kannuksen kaupunginhallitukselta ja valvontalautakunnalta. Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan seuraavan: Pouttu Oy on ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kehittänyt ja uudistanut toimintojaan nykyisin voimassa olevien ympäristönormien vaatimusten mukaisesti eikä ongelmia lähiympäristön kuormituksen suhteen ole tiettävästi esiintynyt. Suurimmat ympäristöä kuormittavat päästöt muodostuvat jätteistä ja jätevedestä. Niiden kuormitusta on kuitenkin minimoitu tehokkaalla lajittelulla ja hyötykäytöllä sekä ohjaamalla jätevedet kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tehdasalueelta johdetaan katto- ja piha-alueiden sadevedet suoraan Lestijokeen. Kannuksen kaupunki esittää, että lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tulisi selvittää, voiko tehdasalueelta päästä tulipalo- ja muissa onnettomuustilanteissa ympäristölle haitallisia päästöjä suoraan läheiseen Lestijokeen sadevesiviemäröinnin kautta. Jos selvityksessä todetaan haitalliset päästöt mahdolliseksi, tulisi sadevesiviemäreiden päähän asentaa sulkuventtiilit onnettomuustilanteiden päästöjen estämiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen annetun lausunnon johdosta. Hakija toteaa vastineessaan, että laitosalueelle rakennettiin vuonna 2001 erillinen varasto kemikaalisäiliöille, joka on varustettu valuma-altailla. Yrityksen käsityksen mukaan voidaan tällä menettelyllä minimoida riskit mahdollisissa poikkeustilanteissa. Lisäksi tehdasalueella on raskaanpolttoöljyn säiliön välittömässä läheisyydessä siirrettävä vaunu jossa on 200 litraa imeytyshiutaleita ja sadevesikaivon sulkupeitto jolla voidaan peittää piha-alueella oleva sadevesikaivo. Tämä menetelmä on hakijan mukaan nopeampi poikkeusoloissa kuin jokitörmässä mahdollisesti lumen peittämän sulkuventtiilin löytäminen ja sulkeminen. Sulkuventtiilien asentaminen on hakijan mielestä turha. Poikkeustilanteessa mahdolliset valumavedet joka tapauksessa päätyisivät Lestijokeen. Tarkastukset Laitoksella suoritettiin tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Pouttu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Laitos sijaitsee Kannuksen kaupungin keskustassa Ylikannuksen kylässä kaavoitetulla teollisuusalueella korttelissa 174 T kiinteistöillä Sekoittamo 11:130 ( ), Pouttu 172:0 ( A) ja Toimisto 11:173 ( D) tähän päätökseen

11 11 liitetyn kartan osoittamalla tavalla jäljempänä olevin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 19 ) Toimintaa kuvaavat tiedot Pouttu Oy:llä teurastetaan, leikataan ja jalostetaan sikaa ja nautaa sekä valmistetaan lihatuotteita siasta ja naudasta. Teurastamossa teurastetaan noin tonnia ruhopainona vuodessa. Leikkauksen jälkeen arvo-osat lajitellaan ja pakataan vähittäiskauppaan, lihalajitelmat ohjataan jatkojalostukseen valmistettavaksi erilaisiksi lihajalosteiksi. Lihajalosteita valmistetaan vuodessa noin t. Laitoksen energian hankinta on ulkoistettu, ja ainoastaan höyryenergia tuotetaan tehdasalueella vuonna 2000 uudistetulla höyrykeskuksella. Höyrykattilalaitoksen käytöstä ja tuotannosta vastaa Fortum Lämpö Oy. Höyrykattilan teho on 4,5 MW. Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan kiintoaine-erotuksen jälkeen Kannuksen kaupungin jätevesipuhdistamolle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kannuksen kaupunginhallitus on lausunnossaan vaatinut, että mahdolliset pintavalumavedet onnettomuuksissa johdettaisiin sadevesiviemäreihin asennettujen sulkuventtiilien kautta Lestijokeen. Ympäristökeskus katsoo, että nykyinen järjestelmä onnettomuuksien varalta on riittävä. Laitos sijaitsee 10 metriä jokipenkasta, minkä takia pintavedet joka tapauksessa valuvat jokeen mikäli niitä muodostuu runsaasti. Ympäristökeskus on päätöksessään ottanut huomioon asian antamalla määräykset kemikaalien varastoinnista ja varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä sadevesien hallitusta johtamisesta. (Lupamääräykset 5, 6, ja 22) LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset jätevesien johtamiseksi 1. Laitoksella syntyvät jätevedet tulee johtaa lankaseulan ja porrasvälpän kautta esikäsiteltynä viemäriin. Toiminnanharjoittajan tulee jatkuvasti pyrkiä jätevesikuorman vähentämiseen. Viemäriverkostolle johdettavan jätevesikuorman vähentämiseksi toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuudet tehostaa jätevesien esikäsittelyä. Selvitys kustannusarvioineen tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Selvityksen saatua ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa uusia lupamääräyksiä. (YsL 43, YsA 36 ) 2. Viemäriin johdettavan jäteveden on täytettävä seuraavat tavoitearvot puolivuotiskeskiarvona: BOD 7ATU Kiintoaine Kok.fosfori Rasva 1000 mg/l 500 mg/l 20 mg/l 150 mg/l Jätevesi tulee johtaa viemäriverkostoon mahdollisimman tasaisesti. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää rasvaa, öljyä, kiintoaineita tai muita aineita sellaisessa määrin tai pitoisuuksina, jotka ovat haitallisia viemärilaitoksen puhdistusprosesseille. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien johtamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun tarvittavia laitteita hoidetaan asianmukaisesti. (YsL 43, 47, YsA 36 )

12 3. Lietelanta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää lannoitustarkoitukseen. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää navetan lietelannan ja navetan pesuvesien erillään pitämistä. Teknistaloudellinen selvitys tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä. Selvityksen tulee sisältää tiedot lietelannan varastointikapasiteetista talven aikana. Selvityksen saatua ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa uusia lupamääräyksiä. (YsL 43, YsA 36, JL 6, VNp 365/1994) 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästä aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka muuten haittaavat jätevedenpuhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. (YsL 5, 43, 47, YsA 36, VNp 365/1994) Kemikaalien varastointia koskevat määräykset 5. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että kemikaalien ja öljyjen varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot sekä suojarakenteet ovat niitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisia. Kemikaalien varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä viemärilaitoksen toiminnalle. (YsL 43, YsA 19 ) 6. Kemikaalien varastointitilat on oltava riittävän tilavat ja kemikaalit on varastoitava tyyppihyväksytyissä pakkauksissa. Varastojen, altaiden ja putkistojen kuntoa sekä suoja-altaiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarvittaessa laitoksen tulee välittömästi ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita. (YsL 43, YsA 19 ) Jätehuoltoa koskevat määräykset 7. Laitoksen jätehuolto tulee järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä, hajuhaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, ainepäästöjä veteen eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Jätteet tulee lajitella huolellisesti alkuperänsä mukaan ja erilaatuiset jätteet tulee pitää erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. (YsL 5, 43, 45, JL 6, JA 5 ) 8. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten keräyspaperi ( ), kartonki ( ), rakennusjäte ( ) ja metallijätteet tulee ( ) tulee toimittaa hyötykäyttöön. Yhdyskuntajätteet, kuten sekalaiset yhdyskuntajätteet ( ) ja energiajäte ( ) tulee toimittaa käsiteltäväksi yhdyskuntajätteiden käsittelylaitokseen kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 9. Eläinperäinen renderoitava jäte muun muassa nautaeläinten kallot, aivot, selkäranka, selkäydin ja suolisto ilman sisältöä ( ) sekä muu mahdollinen TSE-riskiaines, kuten teurastamon jätevesistä yli 6 mm:n siivilästä erotettu eläinperäinen aines ( ) tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi tai käsitellä hyväksytyssä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen (362/2003) mukaiset vaatimukset täyttävässä polttolaitoksessa. Muu eläinperäinen jäte, joka on sivutuoteasetuksen mukaan riskiluokan 2 aines, tulee toimittaa Findest Protein Oy:lle tai käsitellä muussa hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa tai polttaa hyväksytyssä polttolaitoksessa. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 10. Suolilanta, navettalanta ja eläinkuljetusautoista peräisin oleva lanta ja kuivike ( ) sekä erote kiilalankaseulasta ( ) tulee toimittaa biokaasu- tai kompostointilaitokseen tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen käsittelyyn. 12

13 13 Toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuutta käsitellä ko. jätteitä asianmukaisesti laitosmaisesti. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskukselle mennessä. Eläinperäinen jäte tulee kuljettaa käsittelyyn riittävän usein. Eläinperäisten jätteiden kuljetusten tulee tapahtua umpikorisissa kuljetusvälineissä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6, JäteA 5, 7 ) 11. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten paristot ja akut ( ), loisteputket ( ), kiinteä öljypitoinen jäte ( ), happojäte ( ), laboratoriokemikaalit ( ), elektroniikkajäte sekä maali- ja lakkajätteet ( ) sekä huoltotoiminnoista syntyvät muuta mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen käsittelyyn. Ongelmajätteet on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa toimitettava käsittelyyn. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 12. Ongelmajätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla sisätiloissa tai erillisessä kontissa asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. (YsL 43, 45, JL 6, JA 6, VNp 659/96) Meluntorjuntaa koskevat määräykset 13. Tehtaan toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot ympäristössä. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YsL 43, VNp 993/1992) Päästöt ilmaan 14. Laitoksen kattiloita, koneita ja laitteita on käytettävä, tarkkailtava ja huollettava siten, että toiminnasta aiheutuvat hiukkas- ja muut ilmaan johdettavat päästöt saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä ja toimintaan liittyvät häiriötilanteet ja niiden kesto saadaan mahdollisimman vähäisiksi. ( YsL 43 ) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen 15. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai muusta ympäristölle haitallisesta tapahtumasta tai toimintahäiriöstä on viipymättä ilmoitettava Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 43, 46, 62, YsA 19 ) 16. Jos viemäriin on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Kannuksen vesi- ja viemärilaitokselle sekä ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. (YsL 43, 46, 62, 19 ) 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla sekä sulkumattoja tai vastaavia laittiakaivojen ja sadevesikaivojen sulkemista varten. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, YsA 19 )

14 Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmukaiseen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu sekä raportointi viranomaisille. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 19. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla viemäriin menevän jäteveden määrää ja laatua. Kuormitustarkkailun näytteistä tulee analysoida ainakin ph, kiintoaineet, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja rasvat. Näytteet tulee ottaa kerran kuukaudessa. Tutkimustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle heti niiden valmistuttua. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 20. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tavanomaisten tietojen lisäksi tiedot laitoksella tapahtuneista häiriö- tai vuototilanteista, niiden kestosta ja korjaustoimenpiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön. (YsL 5, 43, 46, 62 ) 21. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - Yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, veden- ja energiankulutuksesta sekä käytetyistä kemikaaleista - Yhteenveto syntyvien jätevesien laadusta ja määrästä - Tiedot laitoksella syntyvistä, toiminnassa käsitellyistä (teurasjätteen hapotus) ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä, toimituskohde). Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. - Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista - Vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain sähköisesti Euroopan Unionin komission päätöksen (2000/479/EY) liitteen A1 mukaiset edellisvuoden epäpuhtaus-/ainepäästöt ilmaan ja veteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 46, JL 51, 52 ) Muut lupamääräykset 22. Laitoksen sadevedet on johdettava alueelta niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Rasvan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. (YsL 43, YsA 19 ) 23. Laitoksen toimintaa tulee harjoittaa siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa tai muuta viihtyisyyshaittaa laitoksen ympäristössä. Laitoksen piha-alueet, lastauspaikat, jätteiden keräyspaikat, jäteastiat ja tiestö on erityisesti pidettävänä puhtaina hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (YsL 43, JL 6, JA 7 ) 24. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon. (YsL 5, 43 )

15 Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelun ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetetuista lupamääräyksistä ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisen luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että naudan ja sian teurastamon sekä lihanjalostuksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta on asemakaavan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys laitoksen jätevesien esikäsittelyn tehostamisesta on annettu koska jätevesi sisältää hyvin paljon orgaanista ainesta, jota ei voida poistaa mekaanisesti. Lupamääräys annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Pouttu Oy:n tulee tämän takia selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön flotaatiolaitos tai vastaava tekniikka. Pouttu Oy:n laitos on selvästi merkittävin Kannuksen puhdistamon kuormittaja. Kannuksen puhdistamolle tulleesta kuormasta vuonna 2003 oli Pouttu Oy:ltä tulleen BOD 7 :n osuus 95 % ja fosforin osuus noin 47 %. (Lupamääräys 1) Määräys jätevesien johtamisesta on annettu Kannuksen kaupungin puhdistamon toimivuuden turvaamiseksi. Ympäristökeskus on asettanut tavoitearvot tärkeimmille pilaantumista aiheuttaville aineille ympäristönsuojeluasetuksen vesipäästöjä koskevan liitteen 2 mukaan. Suuri osa kaupungin puhdistamolle saapuvasta fosforikuormasta on peräisin Pouttu Oy:ltä. Puhdistamolla on ollut ongelmia fosforin luparajan noudattamisessa, ja ympäristökeskus on sen takia asettanut myös fosforille tavoitteellisen raja-arvon puhdistamolle saapuvan fosforikuorman pienentämiseksi. (Lupamääräys 2) Lietelanta on tähän saakka huuhdeltu viemäriin. Ympäristökeskus pitää menettelyä huonona ja jätelain vastaisena, koska jätteet tulee ohjata hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan tulee tämän takia selvittää mahdollisuutta muuttaa nykyistä järjestelmää siten, että muodostuva lanta otetaan talteen lietelantana ja ainoastaan navetan pesuvedet johdetaan esikäsittelyyn ja sieltä yleiseen viemäriin (Lupamääräys 3) Laitoksen eri pesutoiminnoissa on käytössä lukuisia eri pesuaineita. Pesuaineiden haittavaikutuksien tunteminen on tarpeen, jotta ei vaaranneta jäteveden puhdistamon toimintaa. (Lupamääräys 4) Laitoksella käytetään suuria määriä ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalit on säilytettävä tarkoitukseen rakennetussa kemikaalivarastossa tai vastaavat määräykset täyttävässä varastointitilassa. Kemikaaliastioiden rikkoutuessa kemikaaleja saattaa päästä maaperään

16 16 tai viemäriin, ja tämän takia varastointipaikan lattian tulee olla tiivis ja kemikaaleja kestävä sekä varustettu reunoilla. Vaaralliset, keskenään reagoivat kemikaalit tulee säilyttää niin, etteivät ne vuototapauksissa pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Maaperän ja pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa huolehtia rakenteellisista tarkastuksista. (Lupamääräykset 5 ja 6) Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä määrin kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (Lupamääräykset 7, 8 ja 9) Laitoksen toimintaa ja toiminnassa syntyviä jätteitä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002). Asetuksessa eläimistä saatavalla sivutuotteella tarkoitetaan eläinten kokoruhoja tai ruhonosia tai eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Tällaiset jätejakeet kuuluvat sivutuoteasetuksen mukaan 2. luokkaan, ja ne tulee käsitellä ympäristöluvan saaneessa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen hyväksymässä biokaasulaitoksessa tai kompostointilaitoksessa. Ympäristökeskus on tämän takia antanut määräyksen ko. jätteen laitosmaisen käsittelyn selvittämisestä. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eläinjätteessä esiintyy lukuisia taudinaiheuttajia, jotka voivat aiheuttaa sairautta sekä ihmisissä että eläimissä. Asiallisesti käsiteltynä eläinjätteestä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle. (Lupamääräys 10) Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti käsittelyyn. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa siihen. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lainmukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräykset 11 ja 12) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, tulee melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla mittauttaa tai määrittää laskennallisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (Lupamääräys 13) Laitoksen laitteiden asianmukaisella käytöllä, tarkkailulla ja huollolla ilmapäästöt ja häiriötilanteet voidaan minimoida. (Lupamääräys 14) Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annetut määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 15,16 ja 17) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (Lupamääräys 18)

17 17 Laitoksen ympäristövaikutukset aiheutuvat suurelta osin jätevesipäästöistä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vesistöön johdetun käsitellyn jäteveden määrästä ja jäteveden mukana johdettujen haitta-aineiden määrästä. (Lupamääräys 19) Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tilan tarkkailusta. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt, joista laitoksen on voimassa olevan käytännön mukaisesti raportoitava esimerkiksi EPER- ja VAHTI-rekistereihin. (Lupamääräykset 20 ja 21) Laitosalueen puhtaana pitämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta estetään orgaanisen aineen kulkeutuminen sadevesien mukana. (Lupamääräys 22) Jätevesien esikäsittely, teuraseläinten tuonti sekä lietteiden ja lannan jätelavojen tyhjennykset ovat toimintoja, joista aiheutuu hajuhaittaa. Toiminnanharjoittajan tulee ehkäistä epämiellyttävien hajujen synty tarvittaessa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hajunpoistoon. (Lupamääräys 23) Ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että päästöjen vähentämiseksi sovelletaan parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, ja ympäristökeskus on arvioinut, että toimintaa harjoitetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa noudattaen. Arvioinnissa on käytetty kansallista BAT-selvitystä, Suomen ympäristökeskuksen raporttia 539 "Suomalainen asiantuntijaraportti parhaista käytettävissä olevista tekniikoista teurastamoilla ja eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyssä." Merkittävimmät teurastamotoimintoihin liittyvät ympäristökysymykset ovat vedenkulutus, suuria määriä orgaanista ainesta sisältävien nesteiden päästöt veteen sekä jäähdytyksestä ja veden lämmityksestä aiheutuva energiankulutus. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 24) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu. (Lupamääräys 25) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

18 18 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Hakemukseen tulee liittää tiedot tuotannosta ja tapahtuneista muutoksista tämän päätöksen antamisen jälkeen, selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4, 5, 28, 41-43, 45, 46, 47, 54, 55, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 8-211, 15-19, 37 Jätelaki (JL 1072/1993, muutettu 91/2000) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (JA 1390/1993) 5, 6, 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5000 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1415/2001) nojalla. Tämän mukaan teurastamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 5000 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Isoniemi Juha ja Marja, Riuttasentie 129, KANNUS Taipale Pekka ja Johansson Hannele, Puutarhakuja 1, KANNUS Kannuksen kaupunki, PL 42, KANNUS Kannuksen seurakunta, Valtakatu 13, KANNUS Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Ollikkalankatu 3, KANNUS Keski-Sämpi Aarne kp., Keski-Sämpi Aino, Riuttasentie, KANNUS Kirmanen Salme, Tehtaankatu 6, KANNUS Kulonen Salme ja Veikko, Valtakatu 74, KANNUS Kuutti Rauni, Skutnäsinkuja 44, KANNUS Mäkelä Erkki, Riuttasentie 127, KANNUS Mäkelä Hanna ja Kalevi kp., Mäkelä Jaakko, Riuttasentie, KANNUS Ojamäki Ahti ja Elli, Niemosenkatu 3, KANNUS Pihlajamaa Elli, Niemosenkatu 5, KANNUS Pouttu Arvo, Poutunkuja 1, KANNUS

19 Pouttu Kauko, Poutunkuja 2, KANNUS Rantanen Lea ja Martti, Toholammintie 280, KANNUS Saari Paavo, Toholammintie 230, KANNUS Tuomaala Reijo ja Ritva, Nahkurinkuja, KANNUS Vähähyyppä Raila, Einonkuja 2, KANNUS Pouttu Oy Kannus, PL 4, KANNUS 19 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Kannuksen kaupungin ilmoitustaululla ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kannuksen kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdessä Keskipohjanmaa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ylitarkastaja Juha Väisänen Maria Lövdahl Liitteet Yleiskartta Asemapiirros Valitusosoitus