YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 58 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 58 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös HK Ruokatalo Oy Euran tuotantoyksikön ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee teurastamon ja lihanjalostuslaitoksen toimintaa. Laitoksen yhteydessä ovat lisäksi kattilalaitos, raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt sekä jätevesien esikäsittelylaitos. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA JA TOIMINNAN SIJAINTI HK Ruokatalo Oy Euran tuotantoyksikkö Kariniementie Eura Liike- ja yhteisötunnus: Sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: itä: , pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 3b, 5a, 5b, 10a, 10b ja 13a sekä 42 :n kohta 12 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 5b, 9f ja 12e ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa nimellä Broilertalo Oy. Hakijan ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan on vireillä Suomen Rehu Oy:n Euran yksikön rehutehtaan ympäristölupahakemus. Rehutehdas sijaitsee hakijan tuotantolaitoksen kanssa samassa rakennuksessa ja käyttää tuotannossaan hakijan toiminnassa syntyviä, Euroopan parlamentin neuvoston asetuksessa (1774/2002) luokkiin 2 ja 3 luokiteltuja, rehuntuotantoon hyväksyttyjä eläinperäisiä sivutuotteita. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET - Turvatekniikan keskuksen päätös 2844/360/98 - Sopimus jätevesien ja jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen vastaanottamisesta Euran kunnan jätevedenpuhdistamolle, nykyisin JVP-Eura Oy - Osakassopimus kunnan ja kolmen yrityksen jätevesien yhteiskäsittelystä ja JVP-Eura Oy:n perustamisesta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE 2/17 HK Ruokatalo Oy:n Euran tuotantoyksikkö sijaitsee Fankkeen teollisuusalueella, noin 2 km Euran keskustasta Huittisten suuntaan, valtatien 12 varrella. Laitosalue muodostuu kuudesta kiinteistöstä: Tipula (RN:o 2:40), Tipula I (RN:o 2:42), Tipula III (RN:o 2:44), Tipula IV (RN:o 2:52), Tipula 5 (RN:o 2:60) ja Kariniemi (RN:o 2:76). Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä m 3 ja ne omistaa Lounais-Suomen Osuusteurastamo. Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistamassa asemakaavassa kiinteistöt on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rajanaapurit ovat teollisuuskiinteistöjä. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin 500 m. Laitoksesta noin 2,3 km länteen sijaitsee luokkaan I kuuluva Vaaniin pohjavesialue (nro ). Välittömässä läheisyydessä ei ole Suomen Natura verkostoon kuuluvia alueita tai luonnonsuojelualueita. LAITOKSEN TOIMINTA HK Ruokatalo Oy:n Euran tuotantoyksikössä on broilerin teurastukseen erikoistunut teurastamo ja kypsentämättömiä broiler- ja kalkkunatuotteita valmistava lihanjalostuslaitos. Vuonna 2005 teurastettiin noin 26,8 miljoonaa broileria, teurastamon tuotanto oli noin t/a ja lihanjalostuslaitoksen tuotanto noin t/a. Lihajalosteiden valmistuksessa käytettiin siipikarjanlihan lisäksi muita raaka-aineita yhteensä noin t/a. Kyseessä on Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) liitteen 1 kohdan 6.4 mukainen teurastamo, jossa tuotetaan enemmän kuin 50 tonnia ruhoja päivässä ja laitos, jossa käsitellään eläinperäisiä raaka-aineita enemmän kuin 75 t/d. Laitoksen jätevedet esikäsitellään flotaatiolaitoksessa ja biologisessa rengaskanavassa, johdetaan Euran kunnan viemäriin ja käsitellään JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Tuotannossa tarvittava lämpö ja höyry tuotetaan kolmessa kattilalaitoksessa, joiden kattiloiden yhteenlaskettu teho on 5,8 MW. Kevyen ja raskaan polttoöljyn varastojen yhteenlaskettu tilavuus on 126 m 3. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi laitoksella on kemikaalilain (744/1989) mukaan laajamittaista. Laitos toimii päivittäin kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Pesut ja huollot tehdään öisin. Tilapäisesti voidaan työskennellä myös lauantaisin. Hakija arvioi, että tulevaisuudessa tehdään töitä säännöllisesti kuutena päivänä viikossa. Toiminta on sesonkiluonteista keskittyen juhlapyhiä edeltäviin ajanjaksoihin, jolloin työskennellään kolmessa vuorossa. Vakinaisia työntekijöitä on keskimäärin 550 ja lisäksi noin 220 kesätyöntekijää. Toimitilojen yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Tuotantolaitoksen kanssa samassa rakennuksessa toimivat Suomen Rehu Oy:n rehutehdas, omavalvontaa suorittava laboratorio, henkilöstöruokala ja myymälä. Osa laitoksen toiminnoista, kuten puhtaanapito, kunnossapito, kattilalaitosten hoito ja pakastamotoiminnat on ulkoistettu. Nykyisellä tehdasalueella harjoitettu siipikarjateurastamotoimintaa vuodesta 1968 lähtien. Toimintaa on harjoitettu nimillä: Satahämeen Osuusteurastamo, Oy Hannes Kariniemi Ab, Kariniemi Oy, Suomen Sokeri Oy Kariniemi ja Cultor Oy Kariniemi ja Broilertalo Oy. Laitoksen yhteydessä on lisäksi toiminut ja 1970 luvuilla broilerkasvattamao. Nykyiset tuotantotilat valmistuivat vuonna Vuonna 2005 Broilertalo Oy siirtyi osaksi HK Ruokatalo Oy:tä.

3 Teurastamo 3/17 Lihanjalostuslaitos Broilerit kuljetetaan laitokselle rekka-autoilla sopimustuottajilta pääasiassa Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Kuljetukset tapahtuvat työpäivinä klo 1 18 välisenä aikana. Kuljetushäkit puretaan trukilla vastaanottovarastoon, jossa on kerrallaan noin kahden tunnin teurastuksessa käytettävä määrä. Vastaanottovarastosta broilerit siirretään teurastamon tainnutustunneliin, jonka kapasiteetti on noin broileria tunnissa. Tainnutus tapahtuu hapen ja hiilidioksidin seoksella (Stork Pmt tainnutin). Tainnutustunnelista broilerit ripustetaan kuljetusradalle, viilletään, veri lasketaan, kaltataan, kynitään, siirretään päänrepijään, varpaiden katkaisuun, peräsuolen avaukseen ja suolistukseen. Lihantarkastuksen jälkeen ruhoista poistetaan kupu, kaularanka ja nahka. Rasva- ja keuhkoimurin jälkeen ruhot jäähdytetään, punnitaan tilitystä varten ja siirretään jäähdyttämöön. Taulukko 1. Teurastamon tuotanto vuosina Vuosi Tuotanto t/a Lihanjalostuslaitos jatkojalostaa noin 90 % teurastamon tuotannosta. Suurimman mahdollisen tuotannon ( t/a) aikana työskennellään kahdessa vuorossa ja käsitellään broileria tunnissa. Teurastamosta lihanjalostamoon siirretyt ruhot luokitellaan ja ohjataan paloittelulinjoille. Tuotteet ovat erilaisia kypsentämättömiä broilertuotteita kuten fileet, palat, erilaiset fileeja koipireisituotteet sekä kokonaiset broilerit ja kalkkunat. Suurin osa tuotteista marinoidaan tai maustetaan. Taulukko 2. Marinointiin ja maustamiseen käytetyt raaka-aineet vuosina Raaka-aineet (kg/a) Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Rypsiöljy Suola Tomaattisose Soijakastikkeet Sinappi Omenamehu Mausteet, marinadit, ym Etikat Yhteensä Lihajalosteet pakataan automatisoidulla pakkauslinjalla etupäässä muovisiin kuluttajapakkauksiin, joissa käytetään suojakaasuna hiilidioksidia ja typpeä. Pakkaustarvikkeita käytetään noin 13 t/a. Valmiit tuotteet kuljetetaan konsernin Vantaalla sijaitsevaan keskusvarastoon, josta ne toimitetaan vähittäiskaupoille, suurkeittiöille ja elintarviketeollisuudelle kotimaan lisäksi mm. Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Tuotteet markkinoidaan Kariniemen sekä eräiden vähittäiskauppaketjujen omilla tuotemerkillä. Osa tuotteista pakastetaan ja kuljetetaan pakastettuina asiakkaille. Laitoksen yhteydessä ei ole pakastustoimintaa, vaan pakastamisesta ja pakkasvarastoinnista vastaa euralainen yritys.

4 Eläinperäisen sivutuotteen käsittely 4/17 Jätevesien käsittely Teurastamon ja lihanjalostamon prosesseissa syntyviä Euroopan parlamentin neuvoston asetuksessa (1774/2002) luokkiin 2 ja 3 luokiteltuja, rehuntuotantoon hyväksyttyjä eläinperäisiä sivutuotteita (noin t/a) käsitellään samassa rakennuksessa sijaitsevassa Suomen Rehu Oy:n rehutehtaassa. Sivutuotteet siirretään rehutehtaalle kuljetusratoja ja putkistoja pitkin. Teurastamon ja lihanjalostamon toiminnassa syntyvät jätevedet ( m 3 /a), Suomen Rehu Oy:n rehutehtaan jätevedet (noin m 3 /a) sekä rehutehtaan raaka-aineja tuotesiilojen alapuolisten sadevesikaivojen vedet esikäsitellään laitoksen omassa flotaatiolaitoksessa ja rengaskanavassa, josta ne johdetaan Euran kunnan viemäriin ja käsitellään JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamossa. Hakija on JVP-Eura Oy:n osakas. Ennen vuotta 1997 jätevedet käsiteltiin flotaatiolaitoksessa, rengaskanavassa ja lammikkopuhdistamossa ja johdettiin Eurajokeen laskevaan Ruonojan Alisenojaan. Vuoden 1997 alussa aloitettiin esikäsiteltyjen jätevesien johtaminen Euran kunnan viemäriin. Sopimuksen mukaan kunnan viemäriin voidaan johtaa: Tavoitearvo Enimmäisarvo - Vuorokausivirtaama m 3 /d m 3 /d - Tuntivirtaama 52 m 3 /h 88 m 3 /h - Biologinen hapenkulutus 30 mg/l 50 kg/d - Kiintoaine 120 mg/l 200 kg/d - Kokonaisfosfori 3 mg/l 5 kg/d - Kokonaistyppi 40 mg/l 68 kg/d - Rasvapitoisuus 50 mg/l 50 mg/l Jätevedet esikäsitellään tuotantorakennuksessa sijaitsevassa, vuonna 1990 käyttöön otetussa flotaatiolaitoksessa ja vuonna 1982 rakennetussa rengaskanavassa, joka sijaitsee laitoksen piha-alueella, tuotantorakennuksen itäpuolella Kariniementien varrella. Esikäsittelyssä on seuraavat prosessit: Flotaatiolaitos Rengaskanava (490 m 3 ) - välppäys, kiilalankaseula - ilmastus, harjailmastimet - tasaus (25 m 3 ) - rinnakkaissaostus, rautakloridisulfaatti - flotaatio - polymeerin lisäys - saostus - jälkiselkeytys - ilmastus Taulukko 3. Euran kunnan viemäriin johdettavan jäteveden virtaama, pitoisuudet ja kuormitus vuosina Vuosi Virtaama BHK 7 ATU Kiintoaine P kok N kok Rasvat m 3 /a mg/l t/a mg/l t/a mg/l t/a mg/l t/a mg/l , ,2 3 1, , , ,6 2 0, ,5 < , ,9 1 0, ,6 < , ,0 3 0, ,3 < , , ,2 <10

5 5/17 Hakijan osuus JVP-Eura Oy:n puhdistamolle vuonna 2005 tulevasta kokonaisvirtaamasta oli 12 % ja kuormituksen osuus: biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) 0,8 %, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 0,9 %, fosfori (P) 7,6 %, typpi (N) 24 % ja kiintoaine 0,7 %. Taulukko 4. Jätevesien esikäsittelyn reduktiot vuosina 2004 ja Flotaatio Rengaskanava Koko puhdistamo Keskim. vuosi 2004 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2005 BHK 7 ATU % Fosfori % Typpi % Kiintoaine % Ylijäämäliete (noin m 3 /a) kuljetetaan HK Ruokatalo Oy:n Säkylän tuotantolaitokselle, jossa se kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu liete kompostoidaan Satakierto Oy:ssä Köyliössä. Taulukko 5. Saostuskemikaalin ja polymeerin kulutus vuosina Vuosi Rautakloridisulfaatti (t/a) Polymeeri (t/a) , , , , ,5 Sadevedet Suurin osa tehdasalueesta on sadevesiviemäröity. Sadevedet johdetaan Ruonojan läntiseen haaraan. Oja laskee Eurajokeen Euran keskustan pohjoispuolella, noin 6 km etäisyydellä tehdasalueesta. Kattilalaitokset Lämmön, lämpimän veden ja höyryn tuotantoon on kolme kattilalaitosta teholtaan yhteensä 5,8 MW. Kattilalaitoksissa käytettävä polttoöljy varastoidaan maanpäällisissä kaksoisvaippasäiliöissä, joissa on ylitäytön estimet ja törmäysesteet. Täyttö- ja purkausalueet on asfaltoitu. Raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliötilavuus on yhteensä 126 m 3. Kattilalaitosten hoito on ulkoistettu, käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Sataservice Oy ja huolloista Teknoteam Oy. Teurastamon kattilalaitoksessa on kaksi raskasta polttoöljyä (Fortum Mastera LS 180) käyttävää kattilaa: 1,5 MW:n kattila (Hekla HL, poltin Oilon RP H) ja 1,6 MW:n kattila (Vapor, poltin Oilon 201 H-1). Savupiipun korkeus on 26 m. Öljysäiliö on 75 m 3 ja varustettu 70 m 3 :n valuma-altaalla. Varaston kattilalaitoksessa on raskasta polttoöljyä (Fortum Mastera LS 180) käyttävä 0,75 MW:n kattila (Ahlström TF-15-0, poltin Oilon RP-96H). Savupiipun korkeus on 10 m ja raskaan polttoöljyn säiliön tilavuus 36 m 3. Varakattilana on kevyttä polttoöljyä (Fortum Tempera 5) käyttävä 0,55 MW:n kattila (Unex-B-340, poltin Oilon KP-38H). Savupiipun korkeus on 6,5 m ja kevyen polttoöljyn säiliö 5 m 3. Kontissa sijaitseva kattilalaitos tuottaa höyryä teurastamon ja lihanjalostamon kuumavesijärjestelmään ja Suomen Rehu Oy:n rehuntuotantoon. Kattilalaitos on vuokrattu Höy-

6 Vedenkulutus 6/17 rytys Oy:ltä ja se sijaitsee laitoksen pihalla kontissa. Höyry tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä 1,4 MW:n kattilalla (poltin Monark L 82). Savupiipun korkeus 15 m ja kevyen polttoöljyn säiliö 10 m 3. Tavoitteena on öljynkulutuksen pitäminen vuodenajasta riippuen 0,2 0,5 kwh laskettuna tuotettua kiloa kohti. Tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu ohje energian- ja vedenkulutuksen käytöstä ja järjestetty lämmön talteenotto. Raskaan polttoöljyn kulutus oli vuonna 2005 pienempi kuin aikaisempina vuosina, koska teurastamon raskasöljykattilat olivat osan vuodesta pois käytöstä polttoainesäiliön uusimisen takia. Taulukko 6. Lämmöntuotanto ja polttoöljyn kulutus vuosina Vuosi Lämmöntuotanto GWh/a 3,79 3,90 3,62 3,36 3,28 Raskas polttoöljy t/a Kevyt polttoöljy m 3 /a Laitos on liittynyt Euran kunnan vesijohtoverkostoon. Vuosina ominaiskulutus on ollut 10,35-15,08 l tuotettua broilerkiloa kohden. Vuoden 2004 aikana toteutetut muutokset broilerin elinten käsittelyssä ovat pienentäneet vedenkulutusta. Tavoitteena on vedenkulutuksen vähentäminen 5 %:lla vuoteen 2008 mennessä. Laitoksella on kaksi lämminvesijärjestelmää: +60 o C ja +80 o C. Lämpimän käyttöveden kulutus on m 3 /kk. Lämpimästä vedestä kuluu pesuissa (64 %) ja teurastamon prosesseissa (22 %). Pesuissa käytetään korotettua painetta (16 bar). Taulukko 7. Vedenkulutus vuosina Vuosi Vedenkulutus m 3 /a Lämmin käyttövesi m 3 /a Varastointi, kemikaalien ja polttoaineiden käyttö Taulukko 8. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö. Kemikaali Säiliöiden koko (m 3 ) Käyttökohde Ammoniakki 4, 6, 10 ja 10 Jäähdytys Hiilidioksidi 50 Tainnutus, pakkaus Happi 11 Tainnutus Muurahaishappo 25 Rehunvalmistus, Suomen Rehu Oy Typpi 3,3 Pakkaus Dieselöljy 3 Trukit 2 kpl Rautakloridisulfaatti 12 Jätevedenpuhdistamo Polttoöljy 10 ja 5 Lämmitys Raskasöljy 75 ja 36 Lämmitys Suurin osa kemikaaleista varastoidaan säiliöissä tehdasrakennuksen piha-alueella lukuun ottamatta ammoniakkia, joka varastoidaan kylmäkonehuoneessa. Ammoniakin kulutus on keskimäärin 0,5 t/a ja pesu- ja desinfiointiaineiden yhteensä 72 t/a.

7 Taulukko 9. Hiilidioksidin, typen ja hapen kulutus vuosina /17 Energiankulutus Kaasu (t/a) Hiilidioksidi Typpi Happi Sähkön ominaiskulutus vaihtelee 0,41 0,57 kwh tuotettua kiloa kohti laskettuna. Vuonna 1999 on tehty KTM:n hyväksymä energia-analyysi. Samana vuonna on valmistunut kuumavesijärjestelmän esilämmitys kylmälaitteiden lauhdelämmön avulla. Taulukko 10. Sähkönkulutus ja lämmön talteenotto vuosina Vuosi Sähkönkulutus GWh 14,4 15,1 15,5 14,7 14,9 Lämmön talteenotto GWh 3,8 3,9 3,6 3,4 3,2 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Teurastamotoimintaa koskien on EU:n toimesta vuonna 2003 julkaistu BREF asiakirja Reference Document on Best Available Techniques in the Slaughterhouses and Animal By-products Industries sekä kansallinen raportti Finnish Expert Report on Best Available Techniques in Slaughterhouses and Installations for the Disposal or Recycling of Animal Carcasses and Animal Waste. Polttolaitoksia koskien on julkaistu kansallinen suositus: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Laitoksella on ISO 9001 laatujärjestelmä ja ISO ympäristöjärjestelmä sekä päästöjen vähentämisohjelma. Käytössä olevat laitteistot edustavat alalle soveltuvaa tavanomaista tekniikkaa. Kun laitteistoja uusitaan, valitaan saatavissa olevaa uusinta tekniikkaa ottaen huomioon vaadittavan hygieniatason säilyminen. Jäteveden määrään ja laatuun on vaikutettu tuotantoprosessin muutoksilla, laadittu ohjeita vedenkäytöstä, otettu käyttöön ympäristöystävällisiä pesuaineita, vähennetty pesuaineiden käyttöä ja ohjeistamalla, kouluttamalla ja motivoimalla laitoshuoltoa ja siivoojia. Jätevesien esikäsittely flotaatiomenetelmällä, rautakloridin käyttö saostuskemikaalina ja esikäsitellyn veden johtaminen käsiteltäväksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla vähentävät jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta. Paineellisen veden käytöllä koneiden ja laitteiden pesuissa saavutetaan hyvä puhdistustulos pienemmällä vedenkulutuksella ja jätevettä muodostuu vähemmän. Suomen Rehu Oy:n raaka-aine- ja tuotesiilojen alapuolella olevien sadevesikaivojen vesi ohjataan laitoksen jätevesien esikäsittelyyn ja edelleen kunnan viemäriin ja käsiteltäväksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla. Menettely vähentää rehutehtaan käyttämän eläinperäisen raaka-aineen ja rehun kulkeutumista vuoto- ja häiriötilanteissa ympäristöön kuten maaperään tai sadevesiviemärin kautta Eurajokeen laskevaan ojaan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa eläinperäisten sivutuotteiden ohjaaminen rehuntuotantoon laitoksella toteutetulla tavalla. Rehutehdas sijaitsee samassa rakennuksessa ja sivutuoteasetuksen luokkiin 2 ja 3 kuuluvat rehunvalmistukseen hyväksytyt eläinperäiset sivutuotteet siirretään putkistoja ja kuljetusratoja pitkin suoraan rehutehtaalle. Sivutuotteen kuljetusmatka ja -aika ovat lyhyitä, kuljetus tapahtuu välittömästi syntypaikasta, ilman va-

8 rastointia suoraan rehuntuotantoon. Menettelyllä ehkäistään siirtojen aikana vuotoja, hajua ja raaka-aineen laadun heikkenemistä. 8/17 YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN JA VAIKUTUKSET Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Taulukko 11. Jätejakeet, jätteiden käsittely ja sijoitus. Jätejae t/a Käsittely/ sijoitus Käsittelijä Sekajäte 219 Kaatopaikka Satakierto Oy, Köyliö Sako- ja umpikaivolietteet 95 Suodatus höyhenpatjan läpi. Satakierto Oy, Köyliö Suodatuksessa käytetyt höyhenet 320 Jätevedenpuhdistamon ylijäämäliete Kuivaus HK Ruokatalo Oy:n Säkylän laitoksessa Kompostointi Satakierto Oy, Köyliö Muovit, pakkaukset, kuormalavat, rakennusjäte 126 Poltto Fortum Power and Heat Oy, Eura Kartonki, pahvi ja paperi n. 26 Hyötykäyttö/ uusiokäyttö Suomen Paperinkeräys Oy, Corenso United Oy Jätemetalli n. 5 Kaatopaikka Hallavaara, Köyliö Jätemetalli n.15 Hyötykäyttö Eurajoen Romu Oy Koneet ja laitteet n. 25 Uusiokäyttö tai hyötykäyttö Eurajoen Romu Oy tai Kuusakoski Oy Eläinperäinen sivutuote: teurastamon 5-10 Kompostointi Satakierto Oy, Köyliö lattiajäte, välpe, eläinkulje- tusautojen kuivike, jäte häiriötilanteista Ongelmajätteet: Jäteöljy Loisteputket ja -lamput Akut ja paristot aerosolit Kiinteä öljyinen jäte 1,5 0,3 0,07 0,006 1,0 Jäteöljyjen käsittely ja uusiokäyttö, hyödynnettävien jakeiden talteenotto ongelmajätelaitoksessa Lassila & Tikanoja Oyj, Tuusula Sekajäte koostuu mm. polttoon kelpaamattomista kalvoista, pakkauksista ja ilmastointilaitteiden suodattimista. Tavoitteena on sekajätteen määrän vähentäminen ja poltettavan jätteen erottelu ja lajittelu. Biojätteen määrän vähentämiseksi tullaan tehostamaan laitteistojen säätöjä. Pumppauskaivojen ja hiekanerotuskaivojen liete suodatetaan höyhenpatjan läpi. Suodatettu vesi johdetaan jätevesien esikäsittelyyn. Suodatuksessa käytetyt ja häiriötilanteissa kertyvät höyhenet samoin kuin teurastamon lattiajäte, jätevedenpuhdistamon välpe ja vastaanottovarastoon tiloilta kulkeutuva kuivike toimitetaan Satakierto Oy:lle Köyliöön. Ongelmajätteet kerätään ja toimitetaan 10 m 3 :n säiliössä ongelmajätteen käsittelyyn. Taulukko 12. Jätteiden määrä vuosina Jätejae Yhdyskuntajäte (t/a) Sako- ja umpikaivolietteet (t/a) Ongelmajätteet (t/a) ,75 2,87 Höyhen (t/a)

9 Päästöt ilmaan 9/17 Päästöt vesiin Kattilalaitoksilla käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 0,95 % ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on 0,14 %. Taulukko 13. Päästöt ilmaan vuosina Päästö (t/a) Hiukkaset 1,63 1,7 Hiilidioksidi CO 2 FOSS Rikkidioksidi SO 2 10,8 11,1 Typen oksidit NO 2 :na 3,5 3,3 Jätevedet johdetaan esikäsiteltyinä JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Vesistövaikutukset kohdistuvat Eurajokeen osana JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon vaikutuksia. Tehdasalueen sade- ja valumavedet johdetaan sadevesiviemäreihin lukuun ottamatta rehutehtaan lastaus- ja purkupaikalla sijaitsevien sadevesikaivojen vesiä, jotka johdetaan jätevesiviemäriin. Sadevedet johdetaan Eurajokeen laskevaan Ruonojaan. Melu Laitoksen aiheuttama melu on vähäinen kiinteistöön rajoittuvan valtatie 12:n meluun verrattuna. Valtatie 12:lla liikennöi keskimäärin noin ajoneuvoa päivässä. Melun leviämistä valtatien eteläpuolelle estää tiepenger. Laitos sijaitsee teollisuusalueella eikä läheisyydessä ole asutusta, minkä vuoksi ympäristövaikutukset naapurustoon jäävät vähäisiksi. Paikallisesti melua aiheuttavat jäähdytyslaitteiden lauhduttimet, ilmastoinnin puhaltimet ja liikennöinti alueella. Henkilökunnan työmatkaliikenteestä ja laitoksen alueella tapahtuvasta asioinnista aiheutuu keskimäärin henkilöautokuljetusta päivässä. Kuorma-autoliikennettä on keskimäärin päivittäin 110 kuljetusta, jotka koostuvat pääasiassa broilereiden, raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista. Haju Lieviä hajuhaittoja saattaa syntyä teurastamolta, jätevedenpuhdistamolta ja Suomen Rehu Oy:n tiloista. Vallitsevat tuulet ovat pääasiassa etelästä ja lounaasta, mutta niiden alapuolella ei laitoksen läheisyydessä ole vakituista asutusta. Itä- ja pohjoistuuli voi aiheuttaa hajuhaittoja laitoksen omalle henkilökunnalle. TARKKAILU Flotaatiolla käsitellyn, rengaskanavaan johdettavan jäteveden ja rengaskanavasta kunnan viemäriin johdettavan jäteveden laatua tarkkaillaan. Jätevesien vaikutusta Ruonojassa on tarkkailtu vuoteen 1997 saakka. Tarkkailu on lopetettu sen jälkeen, kun jätevesien johtaminen Euran kunnan puhdistamolle aloitettiin. Ilmaan johdettavat päästöt ovat laskennalliset. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurin riski on tehdasalueella tapahtuva tulipalo. Alueella on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Tuotantotilojen uudet osat on rakennettu siten, että tiloissa on ammoniakkiputkistojen venttiileitä ja höyrystimiä mahdollisimman vähän. Kaasusäiliöt on sijoitettu piha-alueelle, laitoksen länsisivulle siten, että ne voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa suojata. Putkistot on varustettu suluin. Ammoniakille, hapelle, hiilidioksidille ja typelle on vuotoilmaisimet.

10 10/17 Kemikaalien tai polttoöljyjen vuoto voi aiheuttaa haittaa laitoksen jätevesien esikäsittelylle ja välillisesti JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Sadevesiviemärin kautta voi kemikaalia vahinkotilanteessa kulkeutua Ruonojaan ja edelleen Eurajokeen. Tilanteeseen on varauduttu järjestämällä sadevesi- ja jätevesikaivojen peitto- ja sulkumahdollisuus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Euran kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Alasatakunnassa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastus Laitoksella tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemukseen. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Pyhäjärviseudun ympäristönsuojelulautakunta esittää lausunnossaan , että laitokselle määrättävien päästörajojen tulee olla nykyisen lainsäädännön mukaisia. Ympäristölautakunta vaatii, että lupaehdoissa minimoidaan toiminnan riskit ympäristölle ja henkilöstölle. Mahdolliseen tulipaloon, kaasuvuotoihin, polttoaineen tai muurahaishapon vuotoihin liittyvää onnettomuusriskiä on minimoitava. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineessaan todennut, että polttoainevuotojen ehkäisemiseksi on teurastamon 50 m 3 :n raskasöljysäiliö vaihdettu uuteen SFS standardin mukaiseen 75 m 3 :n säiliöön, jossa on valuma-allas. Vuototilanteiden varalta on öljysäiliöiden lähellä oleviin sadevesikaivoihin hankittu peitteet, joilla öljyn valumista sadevesijärjestelmään voidaan hidastaa. Säiliöiden alueella liikennöidään vähän, joten onnettomuusriski on vähäinen. Automaattinen paloilmoitusjärjestelmä kattaa suurimman osan tehtaasta ja antaa hälytyksen Porin aluehälytyskeskukseen. Laitteiston ylläpidosta on sopimus alalle erikoistuneen yrityksen kanssa. Savunpoistoluukkuja on sähköistetty ja niiden toimivuus testataan vuosittain. Ammoniakkivuotojen varalta tehtaalla on ammoniakkivuotoilmaisimia, paineilmasuojapuku ja kaasunaamareita. Tiloissa, joissa hapen ja hiilidioksidin vuoto on mahdollinen on vuotoilmaisimia. Suojelusuunnitelmaa päivitetään asiantuntijan avustuksella. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää HK Ruokatalo Oy:n Euran tuotantoyksikön toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

11 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 11/17 Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Hakijan tulee olla selvillä toiminnassa syntyvien jätevesien laadusta ja niiden sisältämien aineiden vaikutuksesta jätevesien käsittelyyn. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätevesien määrä ja kuormitus ovat mahdollisimman alhaiset. Kiintoaineiden ja nestemäisten jätteiden pääsy viemäriin on estettävä. 2. Tuotantorakennuksissa syntyvät jätevedet sekä rehusiilojen lastaus- ja purkupaikalla olevien sadevesikaivojen vedet tulee johtaa viemäriin ja esikäsitellä hakemuksessa esitetyllä tavalla flotaatio- ja biologisella menetelmällä, johtaa Euran kunnan viemäriin ja käsitellä JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla. 3. Jätevedet tulee esikäsitellä niin, että ravinteiden ja kiintoaineen erotusasteet ovat mahdollisimman korkeat. Mikäli hakemuksen mukaiseen jätevesien esikäsittelyyn tehdään muutoksia, tulee niitä koskeva suunnitelma esittää ympäristökeskukselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ympäristökeskus voi suunnitelman perusteella antaa jätevesien esikäsittelyä ja johtamista koskevia lisämääräyksiä. Jätevesien esikäsittelyn yhteydessä syntyvien lietteiden käsittelystä ja sijoittamisesta ei saa aiheutua pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai terveydellistä haittaa. 4. Hakijan on tehtävä teollisuusjätevesien johtamista koskevat sopimukset Euran kunnan ja JVP-Eura Oy:n kanssa. Sopimusten tulee sisältää viemärilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon kannalta tarpeelliset tiedot jäteveden laadusta ja määrästä, menettelytavat poikkeuksellisissa tilanteissa kuten laskettaessa suuria määriä tai poikkeuksellisen väkeviä jätevesiä viemäriin sekä tarkkailua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet. Viemäriverkostoon johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa Euran kunnan viemärin rakenteille, JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminnalle, vastaanottavalle vesistölle, puhdistamolietteiden käsittelylle eikä niiden loppusijoitukselle. Mikäli jätevedet eivät täytä jätevesien johtamista koskevissa sopimuksissa määriteltyjä ehtoja, tulee laitoksen tehostaa esikäsittelylaitoksen toimintaa ja kehittää tuotantoprosesseja. 5. Sade-, valuma- ja perustusten kuivatusvedet on johdettava sadevesiviemäriin siten, että ne eivät joudu kosketuksiin raaka-aineiden, jätteiden, jätevesien tai kemikaalien kanssa. Tarvittaessa on varmistettava, etteivät ne sisällä haitallisessa määrin epäpuhtauksia. Päästöt ilmaan 6. Kattilalaitosten savukaasujen hiukkaspäästö saa normaalikäytön aikana olla enintään 140 mg/m 3 (n) 3 %:n jäännöshappipitoisuudessa. Päästöraja ei koske kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja. Kattilalaitosten polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 ja kevyen polttoöljyn 0,10 painoprosenttia. 7. Toimintaa on harjoitettava niin, ettei synny sellaista hajua, joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa ympäristössä. Mikäli toiminnasta aiheutuu tällaista hajua, tulee hakijan selvittää hajun syyt ja poistaa haitta. Melu ja tärinä 8. Hakijan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttinen melutaso saa lähimpien asuintalojen pihapiirissä tai muissa melulle altistuvissa kohteissa olla päivällä klo 07 22

12 12/17 olla enintään 55 db (L Aeq ) ja yöllä klo enintään 50 db (L Aeq ). Tarvittaessa tulee melutaso tarkistaa kertaluonteisilla mittauksilla tai laskentamallin avulla. Mikäli annettujen ohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee ryhtyä toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Jätteet ja ongelmajätteet 9. Erilaiset jätejakeet ja ongelmajätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön, maaperän, ilman tai muuta ympäristön pilaantumisvaaraa, viihtyisyyshaittaa eikä naapureille kohtuutonta rasitusta. Hakijan on pyrittävä ehkäisemään jätteen muodostumista. Teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. 10. Ongelmajätteet tulee pitää erillään muusta jätteestä lukittavassa, katetussa varastotilassa. Niitä ei saa säilyttää kiinteistöllä 12 kuukautta kauempaa. Ongelmajätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan ja siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. 11. Jätteiden ja ongelmajätteiden varastointi ja kuormaaminen tulee tehdä alustalla, joka on perustettu, pinnoitettu ja muotoiltu siten, että jätteistä ei pääse valumia maaperään, pintatai pohjaveteen ja siten, että ne vuototapauksissa voidaan kerätä hallitusti talteen. Kuljetukseen käytettyjen rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. 12. Jatkokäsittelyä varten jätteitä ja ongelmajätteitä saa luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on tarvittava ympäristölupa jätteen tai ongelmajätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteitä ja ongelmajätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetiedostoon. 13. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia jätteitä. Eläinperäinen jäte on varastoitava ja kuljetettava asianmukaisesti siten, että estetään terveyshaitan syntyminen ja hajujen muodostuminen. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa käsittelyyn riittävän usein ja kuljettaa asianmukaisesti käyttäen tarkoitukseen soveltuvia kuljetusvälineitä. Kemikaalit ja polttoaineet 14. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä ja varastoimiensa terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Silloin, kun on mahdollista, on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai työmenetelmä, josta ympäristölle aiheutuva vaara on vähäisin. 15. Laitoksella saa varastoida hakemuksen mukaisia sekä kemiallisilta, ympäristö- ja terveysvaikutuksiltaan vastaavia aineita. Kemikaaleja ja polttoaineita saa varastoida ja käsitellä tarkoitukseen soveltuvissa tiivispohjaisissa, katetuissa ja viemäröimättömissä tiloissa, joista kemikaalit voidaan vuototilanteessa kerätä hallitusti talteen. Varastojen, säiliöiden, putkistojen, liitosten ja niihin liittyvien laitteistojen tulee olla sellaiset, että ne kestävät mekaanista, kemiallista ja lämpötilan vaihteluista aiheutuvaa rasitusta ja vaadittavaa painetta. Ulkoalueella sijaitsevat säiliöt tulee varustaa törmäysestein. 16. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastettava riittävän usein, vähintään viiden vuoden välein. Piha-alueen muotoilun tulee olla sellainen, että sadevedet eivät pääse säiliöiden

13 täyttöalueille. Polttoainesäiliöiden täyttöpaikkojen pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin öljynerottimen kautta. 13/17 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu Raportointi 17. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttoaineita, myrkyllisiä tai muita haitallisia aineita pääsee valumaan maaperään, pinta- tai pohjaveteen, viemäriin, haihtumaan ilmaan tai niille sallitut päästömäärät ylittyvät, on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemäriin johdettavien vesien osalta JVP-Eura Oy:lle. 18. Vahinko- ja onnettomuustilanteessa on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Jätevesien pääsy jätevesi- ja sadevesiviemäreihin on voitava estää kemikaalivuodon sattuessa. Vuotoina ympäristöön päässeet ympäristölle vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia vuotojen varalta. Laitoksella tulee olla ajan tasalla oleva suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien estämiseksi ja kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. 19 Laitoksen toimintaa, varastojen, säiliöiden, putkistojen, liitosten ja niihin liittyvien laitteistojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Laitoksen alueella olevien hälyttimien, kemikaali-, polttoaine- ja raaka-ainesäiliöiden ja öljyn- ja rasvanerottimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. 20. Jätevesien esikäsittelylaitoksen tehoa on tarkkailtava. Euran kunnan viemäriin johdettavien jätevesien laatua on tarkkailtava kerran kuukaudessa virtaamapainotteisesti vuorokauden ajalta otettavin kokoomanäyttein. Näytteistä on määriteltävä kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), kiintoaine, kokonaisfosfori (P tot ), kokonaistyppi (N tot ), öljy- ja rasvapitoisuus, sähkönjohtavuus ja ph-arvo. Lisäksi tulee mitata tarkkailuvuorokauden jäteveden virtaama. 21. Kattilalaitosten raskasöljykattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt tulee mitata kattilakohtaisesti vuodesta 2007 lähtien enintään kolmen vuoden tai 5000 käyttötunnin välein. Mittaukset on suoritettava standardin SFS 3866 mukaisesti kunkin kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä teholla. Laitoksen käytön on mittaustilanteessa vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Kattiloiden käyttöaikana on kerran viikossa mitattava savukaasujen tummuus. 22. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä, toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenvetoraportti, jonka sisältö on vähintään seuraava:

14 14/17 - tiedot teurastamon ja lihanjalostamon tuotantomääristä ja käytetyistä raakaaineista, - yhteenveto kaikista tuotannossa syntyvistä jätteistä, niiden laadusta, määristä, luokituksesta, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista, - tiedot vedenkulutuksesta, jäteveden määrästä ja laadusta, - puhdistamon toimintaan vaikuttavista tekijöistä, - puhdistamolietteiden määristä, varastoinnista, käsittelystä ja sijoituksesta, - tiedot kattilalaitoksella käytetyistä polttoaineista, niiden laadusta ja määrästä sekä kattiloiden käyntiajoista, - kattilalaitosten laskennalliset ja/tai mitatut tiedot kattiloiden päästöistä ilmaan: rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi ja hiukkaspäästöt, päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta, - tiedot mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa, laitteistossa, jätteiden ja jäteveden käsittelyssä. Vuosiraportointi tulee tehdä niiltä osin, kuin se on mahdollista sähköisesti Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan komission päätöstä 2000/479/EY. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 23. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikka on sovellettava prosessin ajossa ja ohjauksessa, päästöjen käsittelyssä sekä kone- ja laitekantaa uudistettaessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 24. Energiatehokkuutta on seurattava ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnan lopettaminen 25. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan merkittävästä lisäämisestä, muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi

15 15/17 tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 ja 14 perustuvat ympäristönsuojelulain 5 :ään. Lupamääräykset 1-4 on annettu JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi ja purkuvesistönä toimivan Eurajoen vedenlaadun turvaamiseksi. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ään ja valtioneuvoston päätökseen 365/1994. Lupamääräys 5 on annettu vähentämään Ruonojan ja Eurajoen vedenlaatuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lupamääräys 6 perustuu valtioneuvoston asetukseen (766/2000) alle 50 MW:n kattilalaitosten polttoöljyn rikkipitoisuudesta. Kattiloiden poistokaasujen hiukkaspitoisuuksille asetettu raja-arvo vastaa kansallisen selvityksen mukaista öljyn poltolle asetettua BAT päästötasoa. Raja-arvo voidaan kohtuudella saavuttaa nykyisellä polttoöljyn laadulla, laitoksen huolellisella käytöllä ja tehokkaalla käytön valvonnalla. Lupamääräys 7 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n perusteella. Lupamääräys 8 perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). Lupamääräykset 9-12 on annettu jätelain 4, 6, 12, 15 ja 51 :n ja jäteasetuksen 3, 5, 6, 7 ja 8 :n perusteella. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset Lupamääräys 13 perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut 6/2001) ja Euroopan parlamentin neuvoston antamaan asetukseen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Asetuksen valvontaviranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto. Lupamääräykset 15 ja 16 on annettu kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien ympäristölle ja terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lupamääräys 17 on annettu ympäristönsuojelulain 62 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n perusteella. Lupamääräykset on annettu toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi siten, että viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Jätteiden osalta määräys perustuu jätelain 51 ja 52 :iin. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission päätöksen (2000/479/EY) liitteen A1 mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. Lupamääräykset 23 ja 24 perustuvat ympäristönsuojelulain 4 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Lupamääräys 25 on annettu ympäristönsuojelulain 90 :n perusteella.

16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 16/17 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4-8, 28, 41-43, 45-47, 52, 55-56, 62, 81, 83 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18-19, 30, 36 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-8 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille johdettavista teollisuusjätevesistä (365/1994) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitoksen ja kattilalaitoksen hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (157/1987) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) Euroopan parlamentin neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: teurastamo. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi, peritään maksu taulukon mukaista maksua (5 000 ) 35 % suurempana. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HK Ruokatalo Oy Euran tuotantoyksikkö Kariniementie Eura Jäljennös päätöksestä Euran kunnanhallitus Pyhäjärviseudun ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus

17 17/17 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Euran kunnan ilmoitustaulu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaulu Alasatakunta -lehti Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Tarkastaja Irma Sorva LIITE: Valitusosoitus