Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen talou8a. Kaupunkipolitiikan tiekartta II

Transkriptio

1 Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen talou8a Kaupunkipolitiikan tiekartta II

2 Tiivistetys< tärkeimmät ajatukset Kaupungistuminen jatkuu Suomessa vielä vuosikymmeniä. Suurimmat kaupungit saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä. Suurten kaupunkien asuntotuotanto ei ole pysynyt kysynnän kyydissä. Asuntotuotanto voidaan kääntää nousuun investoimalla liikenneinfraan, erityises< raideliikenteeseen. Infrainvestoinnit ja asuntotuotannon nousu ovat myös erinomaista elvytystä <lanteessa, jossa kansantalouden kapasiteeg on vajaakäytössä ja korkotaso on painunut historiallisen matalalle.

3 Tiivistetys< tärkeimmät ajatukset Tarvitaan uu8a kaupunkipoli<ikkaa, jonka ydin on liikenne- ja asuntopoli<ikan en<stä paremmassa kytkennässä. Ennakoitavuuden lisäämiseksi Suomeen tarvitaan liikenteen pitkän aikavälin strateginen infrastruktuuriohjelma. Tavanomaisen budjegrahoituksen rinnalle on kehite8ävä uusia rahoitusmalleja, jotka houku8elevat yksityistä pääomaa ja jotka mahdollistavat EU-rahoituksen saannin. Kasvukeskusten asemanseudut muodostavat merki8ävän kaupunkirakentamisen poten<aalin. Ne tarjoavat erinomaisia sijainteja kaupunkien y<missä ja edistävät kaupunkivyöhykkeiden vahvistumista.

4 Kaupunkipoli<ikan II <ekar8a Keväällä 2015 laaditun kaupunkipoli<ikan <ekartan Onko maallamme malga kaupungistua? jatko-osa. Infrainvestoin<en ja asuntotuotannon vauhdi8amiseksi rapor<ssa esitetään 8 ratkaisua. RaporG on syntynyt kolmikantamenetelmällä: rakennusalan toimijat, kaupunkien edustajat ja MDI:n asiantun<jat pi<vät neljä työpajaa alkuvuoden 2016 aikana, joiden perusteella raporg on laadi8u. Löytyy osoi8eesta Kevään 2016 kehysriihi oli kaupunkipoli<ikan kannalta eri8äin onnistunut antaen sisältöä, ryh<ä ja vauh<a myös val<on ja kaupunkiseutujen välisille MAL-sopimuksille.

5 Lähde: Timo Aro

6 Kaupungistumisen <lannekuva Kaupungistumiskehitys on muodostamassa Suomeen selkeitä toiminnallisia suuralueita: Etelä- ja Lounais-Suomi, Pohjanmaa, Oulu sekä Keski- ja Itä-Suomi. Vyöhykkeet vahvistuvat: Helsinki Tampere -akselilla sekä etelärannikon suuntaises<. Vuonna ,2 miljoonaa ihmistä, n. 60 % koko maan asukkaista, asuu 90 minuu<n saavute8avuusetäisyydellä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Siirtolaisuus tuo lisäpaine8a isoihin kaupunkeihin. Tällä hetkellä Suomen väestöstä on vieraskielisiä 5,7 %. Vieraskielisten lukumäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

7 Kaupungistumisen <lannekuva Asuntotuotanto on keskeisillä alueilla ollut pitkään alimitoite8ua. Kohtaanto-ongelmaa on myös paikallisessa asuntotuotannossa. Kuluneen 10 vuoden tarkastelujaksolla kaupunkiseutujen keskuskaupunkien vetovoima on lisääntynyt merki8äväs<. Asuntojen hintakehityksen perusteella erityises< keskusta-asumisen suosio on kasvanut nopeas< kaikkialla. Myös lapsiperheet yhä useammin ase8uvat kaupunkimaisiin naapurustoihin sujuvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kasvukeskusten asuntovaje nostaa asuntojen hintoja ja ko<talouksien velkamääriä pilviin sekä estää työvoiman liikkuvuu8a, jarru8aa kansantalouden kasvua ja työllisyysasteen kohenemista. Edessä on yli asunnon rakennusurakka 14 suurimmassa kaupungissa. Voimakkaimman kasvavalle Helsingin seudulle ennuste tarkoi8aa noin vuosi8aista asuntotuotantotarve8a.

8 Kaupunkipoli<ikan haaste Maailman talouskasvu tapahtuu jokseenkin kokonaan kasvavissa kaupungeissa. Syynä tähän on talouden muutos, joka suosii urbaaneja elinkeinoja ja hyötyy kasautumiseduista. Poistamalla kaupunkien kasvun esteitä voidaan elvy8ää suhdanteita ja luoda samalla edellytyksiä Suomen paremmalle kilpailukyvylle tulevaisuudessa. Suuriin kaupunkeihin lii8yy merki8äviä yhteiskunnallisia odotuksia isojen systeemisten muutosten (hiilineutraali yhdyskuntakehitys, ilmastosopimus, digitaalisuus jne.) areenoina luvulla on tapahtunut merki8ävä muutos sekä yritysten e8ä asukkaiden halukkuudessa sijoi8ua raideliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Asuntojen ohella onnellisten kaupunkien tekemiseen tarvitaan myös mukavuustekijöitä, kuten esimerkiksi palveluita ja korkealaatuista julkista <laa. Mitä enemmän mukavuustekijöitä kaupungeilla on tarjota, sitä suuremmat niiden menestymismahdollisuudet.

9 Kaupunkipoli<ikan haaste Asuntotuotantoa ei kyetä nostamaan perinteisin asuntopoli<ikan keinoin. Tarvitaan myös asuntotuotantoa vivu8avia joukkoliikenneinvestointeja. Muissa Pohjoismaissa pyritään merki8ävien joukkoliikenneinvestoin<en ja kaavoitusohjelmien avulla varmistamaan rii8ävä asuntotuotannon taso. Malmössä vuonna 2010 valmistuneessa Citytunneln-hankkeessa rakennegin 17 km uusia alueen paremmin Kööpenhaminaan kytkeviä raiteita. Tukholmassa rakennetaan keskustaa ali8avaa 6 km pitkää ja raidekapasitee<n kaksinkertaistavaa tunnelia sekä laajennetaan metroverkkoa 20 kilometrillä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yksin metroinvestoin< maksaa yli 2,7 miljardia euroa. Vantaan kehäradan ja Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva ko<mainen esimerkki siitä, e8ä panostaminen joukkoliikenteeseen ja erityises< raideliikenteeseen vauhdi8aa yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synny8ää arvoltaan kuusinkertaises< kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin toimesta.

10 Kaupunkipoli<ikan haaste Keskeinen kaupunkipoliignen kysymys on löytää tapoja saada asuntotuotantoa generoiville infrastruktuurihankkeille rahoitus. Yhteispelin val<on ja kaupunkien välillä parannu8ava. Joskus val<on rahoituspäätösten odo8aminen hidastaa yhteiskuntataloudellises< kanna8avien hankkeiden käynnistymistä. Rii8ämätön koordinaa<o on ajanut kaupungit kilpailemaan keskenään siitä, mikä hanke saa alueellises< tukea val<olta. Erilaiset poten<aaliset rahoitusmallit on joka tapauksessa tarve selvi8ää. Suoran val<on budjegrahoituksen lisäksi tarjolla on mm. jälkirahoitusmalli, val<on asuntorahaston hyödyntäminen, PPP-mallit, rahoitusyh<ömalli, EU:n TEN/CEF-tuet, ESIR Euroopan strategisten investoin<en rahasto tai <emaksujen keruu

11 Kaupunkipoli<ikan haaste Uusien rahoitusinstrumengen soveltamisen lisäksi investoin<arvioinneissa käyte8äviä hyöty-kustannusanalyysejä ja vaikutusarvioin<kriteerejä on syytä ajantasaistaa ka8amaan laajemmin saatavat hyödyt. Kaupungit näkevät turhan usein kaupungistumisen vain ne8okustannuksia aiheu8avana ilmiönä eivätkä instrumengna luoda vaurau8a. Kunnat jarru8avat kaavoitusta, koska eivät pysty rahoi8amaan kaupungin kasvusta koituvia investointeja. Esimerkiksi Helsingissä on arvioitu, e8ä uusi asukas aiheu8aa noin euron investoin<tarpeen kunnalle. Rakennusoikeuden hintana tämä vastaa noin 750 euroa kerrosneliömetriä koh<. Noin puolet tästä koostuu ton<n saamista rakennuskelpoiseksi, loput ovat liikenne- ja palveluinvestointeja.

12 Asemanseutujen aarre Erinomaisilla paikoilla kaupunkien y<missä sijaitsevia vanhoja asemanseutuja on Suomessa jopa 20. Niissä on paljon kehityspoten<aalia luoda toiminnallises< ja taloudellises< kanna8avia uusia kaupunkialueita. Kohteissa on rauta<eliikenteen aiemmin käy8ämiä alueita, joita raideliikenne ei enää tarvitse. Rata-alueilla on usein vielä merki8ävä kaupunkeja erillisiin alueisiin jakava estevaikutus. Alueiden kehi8ämishankkeita kuitenkin hidastavat rauta<eliikenteen muutos ja maanomistuksen historiallinen pirstoutuneisuus. Vaikka kohteet on tode8u kaupunkien elinvoiman kannalta tärkeiksi useissa MAL- ja kasvusopimuksissa, nykyinen toimintamalli on osoi8autunut hitaaksi usean toimijan erilaisten intressien ris<vedossa.

13

14

15

16

17 Ratkaisu 1: Parlamentaarinen komitea laa<i 12-vuo<sen investoin<ohjelman RATKAISU 1: Hallitus ase8aa parlamentaarisen komitean valmistelemaan 12-vuo<sta liikenneinvestoin<ohjelmaa. Ohjelma on valtakunnallinen ja painopisteet ovat kansainvälisissä ja kaupunkiseutujen välisissä yhteyksissä sekä kasvukeskusten MALsopimuksissa sekä teollisuuden logis<ikkaketjuissa. Laadinnassa huomioidaan liikenteen digitalisaa<on ja palveluistumisen tuomat muutokset ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Ohjelma keski8yy kilpailukyvyn kannalta vaiku8avimpiin hankkeisiin, kuten Tunnin junaan. Ohjelma päivitetään vaalikausien alussa.

18 Ratkaisut 2-4: TonGtarjonnan lisääminen RATKAISU 2: Val<o tukee kasvukeskuksissa tehokkaimmin asuntorakentamista liikkeelle sysääviä raideinvestointeja (esimerkiksi: Raide-Jokeri, Tampereen pikarai<o<e, Espoon lisäraide ja Helsingin yleiskaavan mukaiset pikarai<o<et). RATKAISU 3: Val<o edelly8ää kunnilta raideinvestoin<en vastapainoksi kunnianhimoisen määrän asuntokaavoitusta ja <ivistä yhdyskuntarakenne8a syntyviin ratavyöhykkeisiin ja asemanseuduille. RATKAISU 4: Ratavyöhykkeisiin syntyville asuntorakentamisalueille määritellään tapauskohtaises< kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä nykyisen MALsopimuksissa sovitun kaavamaisen 20 prosen<n sijaan. Kohtuuhintainen asuntotuotanto rakennetaan rinnan muun asuntotuotannon kanssa ja määrästä sovitaan tongsopimuksella.

19 Ratkaisut 5-7: Infrastruktuurin rahoitus RATKAISU 5: Valmistellaan konkreegnen ehdotus suurten infrastruktuuriinvestoin<en rahoi8amiseksi tarkoitetun public-private-rahaston perustamiseksi tavoi8eena saada Suomeen merki8ävä määrä EU:n investoin<rahaa. RATKAISU 6: Val<on asuntorahastoa on kehite8ävä vauhdi8amaan kasvukeskusten asuntotuotantoa edistäviä infrastruktuuri-investointeja tai niiden lainoituksia. RATKAISU 7: Valmistellaan suurten raideinvestoin<en jälkirahoitusmalli, joka perustuu kaupunkien yhdessä sopimiin tavoi8eisiin ja jossa val<on raha tulee jälkikäteen, jos tavoi8eet ovat toteutuneet.

20 Ratkaisu 8: Asemanseudut kehityskohteiksi RATKAISU 8: Kaupunki määri8elee yhteistyössä val<on kanssa asemanseudun toiminnallisen sisältösuunnitelman (liikkuminen, asuminen, palvelut, työpaikat). Kaupunki ja val<o sopivat hankkeen kustannusten ja hyötyjen jaosta. Kaupunkien on huolehdi8ava siitä, e8ä hankkeet ovat kanna8avia. Tämä tulee varmistaa pätevillä menetelmillä tehdyin vaiku8avuusarvioinnein ja rahoitustarkasteluin. Val<ovalta selkey8ää maanomistuksensa yhdelle organisaa<olle, jolle siirretään VR-yhtymälle tarpee8omiksi käyneet maat. Asemanseutuhanke tulee organisoida yhdeksi projek<ksi, joka toteutetaan vaihei8ain. Projek<n toteu8amista varten voidaan perustaa kehi8ämisyh<ö, joka hankkii rahoituksen lainamarkkinoilta. Laina hoidetaan hankkeen tuotoilla kuten kiinteistöjen myyn<tuloilla, liike<lojen vuokratuloilla ja mahdollisilla ruuhkamaksuilla. Val<on osuus hankkeesta voi tulla jälkirahoituksena, kun asetetut tavoi8eet on saavute8u. Projek<yh<ö voidaan muodostaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: A. Val<on kiinteistönomistajalle annetaan laissa oikeus toimia kunnan ja val<on muodostamassa kiinteistöyh<össä, joka toteu8aa hankkeen. VR Oy:n maan luovutetaan tälle yh<ölle joko kiinteistökauppana tai järjestelyin niin, e8ä VR Oy saa hankkeesta kiinteistötulot toteutuneen asema-kaavan mukaises<. B. Val<o luovu8aa kaikki maansa voimassa olevan asemakaavan mukaisilla käyvillä hinnoilla kunnalle, joka vastaa alueen kehi8ämisestä kokonaisuudessaan. Kunta toteu8aa hankkeen ja siihen lii8yvät raideliikennejärjestelyt. Kaupunkien tulee väli8ömäs< lisätä asemanseutujen vetovoimaa ja palvelukykyä pienin konkreegsin teoin, esimerkkeinä liityntäpysäköin<, pyöräparkit ja uudet liikkumisen palvelut.

21 AluekehiDämisen konsulgtoimisto MDI