Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi kuvaa?

Transkriptio

1 Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi kuvaa? Digiwiki Elina Anttila Magnus von Wright: Pirtin sisäkuva. Akvarelli,

2 Museoviraston kuva-arkisto maamme keskeinen kulttuurihistoriallinen kuva-arkisto historian kuvakokoelmat ja kansatieteen kuvakokoelmat kokoelmien laajuus arviolta noin 3 miljoonaa kuvaa valokuvia (negatiiveja, vedoksia ja dioja), grafiikkaa, akvarelleja, piirustuksia, karttoja ym. Magnus von Wright: Pirtin sisäkuva. Akvarelli.

3 Digitoinnin käynnistyminen ATK:ta alettiin hyödyntää kuvien diariointiin luvun vaihteessa Kuva-Vati 1995, Musketti 2000 vuonna 2007 kuvatietueita oli molemmissa tietokannoissa yhteensä vajaat , kuvat pääosin matalaresoluutioisia tunnistekuvia laajan digitointihankkeen suunnittelu 2007 käynnistettiin syksyllä 2008 Severin Falkman: Miehen pää.

4 noin keskeisen kuvan tehostettu digitoiminen verkkosovellus, joka mahdollistaa aineiston selaamisen ja myymisen opetusministeriön rahoitus yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa hanketiimi: projektipäällikkö, neljä luetteloijaa ja valokuvaaja Atelier Apollo: Aino Ackté oopperassa Aino luvun alku.

5 Motiivit Aineistojen saatavuuden parantaminen Alkuperäisten aineistojen suojeleminen käytöltä Tuottavuuden edistäminen Palvelun mahdollistaminen muuton ajaksi ( ) Kokoelmien hallinta U.T. Sirelius Udmurttinainen ja mies puvuissaan. Buranovo, Sarapul, Venäjä

6 Aineiston valinta: lähtökohtia mikä kelpaa kokoelmiin, kelpaa digitoitavaksi tärkein arvottaminen tapahtuu hankintahetkellä aineiston marginalisoituminen kokoelmavalinnat, poistot Samuli Paulaharju: Ikkuna Ilomantsista ja Suistamon Suurjärveltä. Piirustus luvun vaihteesta.

7 Kun kaikkea ei voi digitoida kokoelmien arvokkain ja ainutlaatuisin aineisto tuhoutumis- ja kulumisvaarassa oleva aineisto aineisto, jolla on paljon kysyntää aineisto, jonka tunnettuutta halutaan lisätä Keisarillisen Suomen senaatin juhlaunivormu. Akvarelli noin 1810

8 Mikä tekee kuvasta arvokkaan ilmaisu tekniikka sisältö provenienssi laatu harvinaisuus edustavuus informatiivisuus Ahvenanmaan vaakuna Dahlbergin teoksesta Suecia Antiqua et Hodierna.

9 arvokkaan kenelle? Kuva = ikkuna kulttuuriin kuvahistorian fragmentti lähde jäänne esine taide-esine Vaikuttaako digitointi kartuntapolitiikkaan? Ohto Anttila: kaksi paint-tutkielmaa

10 Valintoja Museoviraston kuva-arkistossa Suomen historian merkittävät henkilöt kulttuurin eri alueet paikkakunnat, rakennukset - alueellinen kattavuus tärkeää kansankulttuurin keskeiset osa-alueet yleisesitysten avainasiat Suomen historia - "historia-sarjan" keskeinen kuva-aineisto muita aiheryhmiä tarpeen mukaan eri aineistotyypit ja tekniikat

11 Aleksanteri I. KuvaSiskot: Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen kalastusvarusteissa

12 Tuntematon valokuvaaja, suklaaja makeistehtailija Karl Fazer perheineen, 1904

13 KuvaSiskot: olympiavoittaja, näyttelijä-laulaja Tapio Rautavaara.

14 Olavinlinna ja Savonlinnan ympäristö Kuparikaiverrus. Monrepos n kartanon maita. Martinoff Andrej Jefimovitshin mukaan kaivertanut J. Clark 1804.

15 M. Seifert: Jääskeläinen mies kesä- ja talvipuvussa. 1868?

16 J. Lukkarinen: Leipää paistetaan kivellä A.O. Heikel; Mattspodalin aittoja Kumlingen kirkonkylässä

17 Vaasa. tulipaloa seuraavia torilla

18 8-tuntisen työpäivän puolesta järjestetty mielenosoitus Helsingissä Kaivokadulla,

19 Tärkeintä on tietää miksi kuvan reseption tutkimus on laajentanut kuvan merkitysten kenttää on hyväksyttävä oman perspektiivin aikasidonnaisuus ja subjektiivisuus avaimia: asiantuntijuus valintaperusteiden ja kirjaaminen kartunnan dokumentointi digitoinnin dokumentointi

20 Originaalien suojelusta digitointi on korostanut alkuperäisten kuvaaineistojen materiaalista itseisarvoa digitoinnin yhteydessä tulisi varata resursseja myös konservointiin, jotta käytöstä vapautetut kuva-aineistot oikeasti säilyvät Ahti Rytkönen: Vellikelloa työstetään käsin veivattavalla sorvilla Lappetelän Pahakalan valurin verstaassa

21 Kysynnästä usein kysytyt kuvat digitoidaan, jotta ovat helposti saatavissa toisaalta monet kuvat ovat usein kysyttyjä koska vaihtoehtoja ei ole esillä digitoinnilla on mahdollista tehdä kokoelmia tunnetuiksi esimerkiksi asiasanoitusta ei pidä rakentaa vain vakiintuneille käyttäjille, vaan myös potentiaaleille käyttäjille Uimari Topi Reingoldt. Yksityiskohta.

22 Kansallisesta kokoelmapolitiikasta ei isoja katvealueita ei kilpailua samatkin kuvat voivat saada eri roolin eri kokoelmanmuodostajien kontekstissa Uimari Topi Reingoldt.

23 Käytännön kriteereitä taloudellinen digitointi suuret kokonaisuudet, nopea luetteloitavuus hyvin dokumentoidut aineistot ennaltaohjaus kuvien käyttöoikeudet huomioitava digitoinnin valinnoissa onko kokoelmahallintajärjestelmässä mahdollisuus erottaa kuvia sisäiseen ja verkkokäyttöön?

24 Kokoelma näyteikkunassa Kaikki eivät hae jotain tiettyä - minkä vaikutelman selailijat saavat kokoelmasta?

25