Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Transkriptio

1 NUORTEN HYVINVOI NNIN ANKKURI T LAPISSA MUISTIO AIKA: PAIKKA: AIHE: ROVANIEMI, CLARION HOTEL SANTA CLAUS, KOKOUSTILAT KORKALONKATU 29 KEHITTÄMISSEMINAARI, ANKKURIT NUORTEN HYVINVOINNIN EDIS- TÄMISEN KEHITTÄJÄNÄ. TI KLO SEMINAARIN AVAUS LAPPIL AI STEN NUORTEN HYVI NVOI NTI V JA HYVI NVOIN- TIA EDI STÄVÄT TOIMI NNAT ANKK URI T-HANKKEE SSA Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2 LAPPILAISTEN NUORTEN HYVINVOINNIN TILANNE Lasten psykiatrian ylilääkäri Helena Terävä puhui lappilaisten nuorten hyvinvoinnin tilanteesta. Helena Terävän näkökulma asiaan on muodostunut lasten psykiatrian työssä kohtaamien lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä saatujen kokemusten kautta. Lastenpsykiatrian puolelle tulee joka vuosi noin 300 uutta lähetettä. Helena Terävän kokemuksen mukaan nuorten hyvinvoinnin ongelmiin liittyy turvattomuutta, syrjäytymistä ja oman identiteetin löytämisen vaikeus. Nuorilla ei ole tarttumapintaa. Terävä nosti esille huolen siitä, että onko kaikki lasten ja nuorten kanssa toimijat liian tiukoilla, niin ettei kenelläkään ole aikaa ja jaksamista aidosti kohdata ja kuunnella lapsia ja nuoria. Nuorten hyvinvointia uhkaavia asioita ovat mm. vanhempien vaikeus pitää nuorilleen rajoja ja sanoa EI, arjen hektisyys, joka paikkaan tunkeva media, uppoutuminen nettimaailmaan sekä alkoholinkäyttö perheissä. Kun netti ja media huolettavat, mitä voidaan asioille valtakunnallisesti tehdä? Netissä tehdään jonkin verran nuorisotyötä, mm. MLL:n soluttautuminen mukaan Habbo-hotelliin sekä joitain satunnaisia sosiaalityöntekijöitä IRC-gallerian yhteisöissä. Valtakunnallisesti tarvittaisiin arvokeskustelua, mediakasvatusta koko perheelle ja vanhempien vastuuta lasten ja nuorten median käyttöön liittyvissä asioissa. 3 LOMAKEKYSELYTUTKIMUSTEN TULOKSIA JA HAASTATTELUTUTKIMUKSEN SISÄLLÖT Tutkija Riikka Sutinen esitteli hankkeessa toteutetun nuorten hyvinvointiselvityksen lomakekyselyn tuloksia. Lähtökohtina on selvittää peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa elävien nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointiin tilaa. Tarkoituksena on myös tuoda esiin nuorten omia näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista.

2 Syksyn 2009 aikana tehdään yksilöhaastattelut hankekuntien nuorille, kolme haastattelua per hankekunta. Haastatteluiden ja lomakekyselyn tuottama tieto yhdistetään ja hyvinvointiselvityksen tulokset viedään nuorten kommentoitaviksi ja työstettäväksi ryhmähaastatteluihin. Ryhmähaastatteluiden pohjalta työstetään Raportti hyvinvoinnin kehittämiskohdista. Hyvinvointiselvitys ja Raportti valmistuvat lokakuuhun 2010 mennessä. 4 INARIN KUNNAN PUHEENVUORO Hyvinvointiselvityksen tuloksiin Inarin kunnan osalta oltiin tyytyväisiä, sillä kyselyn mukaan nuoret pitävät Inaria hyvänä asuinympäristönä. Inarissa koettiin hankkeen byrokratiapuoli aika vaativaksi ja aikaa vieväksi, niin työnjaollisina kysymyksinä kuin päänvaivana siitä, miten selvittää hyvinvointia tukevien toimintojen vaikutus. Nuorten innostaminen mukaan toimintaan on ollut haastavaa, mutta kun alkuun on päästy niin Inarin nuoret ovat tykänneet työskentelystä hankkeen parissa ja työntekijät kokevat saaneensa lisää eväitä perustyöhön. Inarin kuntaan toivotaan nuorisohankkeiden lisäksi hankkeita, jotka kohdistuisivat niin nuorempiin (ala-kouluikäisiin) kuin vanhempiin ikäryhmiin. Inarissa pyritään istuttamaan hankkeen kautta opittuja toimintamuotoja muuhunkin toimintaan, sillä välineitä ja halua toiminnan jatkamiseen löytyy. Inarin porukka kiittää projektikoordinaattoria Katri Kuuselaa hyvin hoidetusta tiedottamisesta. Kunnassa odotetaan kovasti hyvinvointiselvityksen tutkimustuloksia. 5 KEMIJÄRVEN KUNNAN PUHEENVUORO Kemijärvellä hankkeen toimintaa on toteutettu kolmessa eri paikassa. Hankepisteitä olivat nuorisotila Kämppä, Hillatien yhtenäinen peruskoulu ja ammattiopiston kerhotilat. Kämpällä perehdyttiin polttopiirtoon, työskentelyn lomassa nousi esille yhteisössä olleita jännitteitä ja syntyi hyviä yhteisiä keskusteluja. Nuorisotiloilla halutaan jatkaa polttopiirron parissa. Töiden esillepanoon liittyvissä asioissa kaivataan opastusta. Hillatien peruskoulussa hankkeen toiminta sovitettiin mukaan ysiluokkalaisten kuvaamataitokurssille. Koululla työstettiin kaakelilaatoista mosaiikkityö. Koululle Ankkurit-hankkeesta oli jäänyt hyvät muistot. Kuvamaataidon opettaja ajattelee, että toimintaa voitaisiin jatkaa nykyisen ysiluokan kanssa. Kevään toiminnasta ja yhteistyöstä koulun kanssa opittiin, että on hyvä sopia selkeät pelisäännöt koulun henkilökunnan ja ulkopuolisten ohjaajien välille, jotta yleinen järjestys pysyy mahdollistaen kaikille työrauhan. Ammattiopiston kerhotiloilla hankkeen puitteissa uusittiin kerhotilan ilme. Ammattiopistolla toimintaan oltiin oikein tyytyväisiä ja nuoret olivat kurssista innostuneita. Uusitun ilmeen myötä kerhotilan käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Hankkeen alussa mukana ei ollut opettajia ammattiopistolta ollenkaan, nyt ammattiopistolla on innostuttu ja toiveita toiminnan jatkolle olisi, esim. ammattiopiston käytävän seinät kaipaisivat piristystä. Taidepuolen osaamisen tasoon oltiin erittäin tyytyväisiä. 6 KOLARIN KUNNAN PUHEENVUORO Kolarissa hankkeen alku oli hankalaa. Porukkaa oli vaikea saada mukaan., koska Kolarissa on paljon erilaisia hankkeita. Toiminta pyörähti lopulta mukavasti liikkeelle, kun koulu lähti halukkaana mukaan toimintaan. Kuten muissakin kunnissa 2

3 Kolarissa koettiin nuorten innostaminen mukaan toimintaan haastavana. Kaiken kaikkiaan koettiin, että projekti on herättänyt hyviä keskusteluja. Kolarissa hankkeen toiminta keskittyi nuorisotila Laguunille sekä koulun ysiluokan valinnaiselle kuvaamataidon kurssille. Laguunin työpajalla nuorten kanssa tehtiin rintamerkkejä. Hankalan alun jälkeen innostus vei nuoret mukanaan ja rintamerkkejä tehtailtiin ihan tosissaan. Nuoret ovat ylpeitä töistään ja kaipaavat nyt lisää työpajoja. Koulun kuvaamataidon opettaja Maria Siekaksen mielestä oli mukava saada yhteistyökumppaneita ja nuorta sekä uutta näkökulmaa työhön. Ysiluokkalaisten kanssa toteutettiin mediapaja, jossa pohdittiin tulevaisuutta. Nuoret pitivät projektia kivana juttuna kaiken kaikkiaan, vaikkakin kokivat tulevaisuuteen liittyvien asioiden pohtimisen vaikeana. Kolarissa suunniteltiin tulevaa toimintaa ja mietittiin toimintailtojen järjestämistä laguunilla. Kolarilaiset miettivät, että paras tapa saada mukaan nuoria toimintaan on tehdä nuorisotiloille yllätyksenä toimintaiskuja. Tulevaan toimintaan toivotaan luovaa hulluutta sekä vierailevia tähtiä. 7 RANUAN KUNNAN PUHEENVUORO Ranualla on nuorten osalta tällä hetkellä hyvä tilanne, sillä kaikki viime vuoden ysit ovat sijoittuneet peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Projektibyrokratia koettiin myös Ranualla työlääksi, mutta siihen ollaan valmiita, koska projektien myötä tulee nuorille paljon tekemistä ja touhua. Kaiken kaikkiaan hanke on koettu Ranualla myönteisenä ja antoisana, niin nuorten kuin mukana olleiden kunnan työntekijöiden näkökulmasta. Viime vuoden starttiluokan opettaja Eija Lohi lähetti terveisiä, että työpajoja kannattaa jatkaa ja niitä voisi ehkä liittää osaksi koulun kerhotoimintaa. Yhteistyöstä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa ollaan jatkossakin kiinnostuneita. Ranualla nuorten innostaminen toimintaan koettiin myös haastavana ja tulevaisuutta ajatellen pohdittiin, että myös Ranualla yllätykselliset toimintaiskut voisivat toimia. Ranuan nuorisotyölle oli pettymys ettei peruskoulun kuvataide lähtenyt mukaan toimintaan. Kunnan työntekijöiden sitouttaminen mukaan toimintaan on hankalaa, jos tämän hetken toimijoiden vakanssit ole vakituisia. Tulevaisuudessakin Ranuan nuorisotoimi haluaa olla mukana toiminnassa, sillä nuorten tukeminen on tärkeää. Taidetoimintaa voitaisiin varmasti yhdistää tulevaisuusverstaan toimintaan. 8 PÄIVÄN YHTEENVETO, KAISA KOSTAMO-PÄÄKKÖ Hankkeen toiminnassa pitää kirkastaa ajatus siitä, miten projektilla vaikutetaan nuorten hyvinvointiin. Hankkeen punainen lanka on hyvinvoinnin edistäminen taiteen keinoin, mutta missä sosiaalialan toimijat? Miten kunnissa saadaan sosiaalityö mukaan? Pohdittiin myös, että onko mukaan mahdollista saada muita toimijoita, esim. sivistys- ja kulttuuritoimi. Kunnissa voi miettiä olisiko kunnassa kuvataiteilijoita, jotka voisivat olla kiinnostuneita lähtemään mukaan kevään toimintaan. 3

4 KE Klo Kunnissa koettiin vaikeaksi nuorten innostaminen mukaan toimintaan. Todettiin, että kohderyhmää ei saa rajata liian tiukasti. Toimintaa pitää saada mukaan olemassa oleviin rakenteisiin, niin että huomioidaan nuorten omat toimintatavat ja ryhmät. Yllätystoimintaiskuja esimerkiksi nuorisotiloille pidettiin hyvänä ajatuksena. HYVINVOINTIA TAITEEN KEINOIN. TAIDETOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMI- NEN NUORTEN HYVINVOINNIN TUEKSI. 9 KOKEMUKSIA KAINUUN YDIN-HANKKEESTA. 10 TAIDE JA HYVINVOINTI Heikki Törmi esitteli Suomen kulttuurirahaston nuorisoprojektia Kainuun Ydinhanketta, joka. on osa valtakunnallista Myrsky-hanketta. Myrsky-hankkeen avulla halutaan tukea nuorten hyvinvointia taiteen keinoin. Hanke on ensisijaisesti suunnattu vuotiaille nuorille, joita on vaikea tavoittaa perinteisillä tavoilla. Myrsky-hankkeen tavoitteina on lasten ja nuorten elämänlaadun parantaminen, ongelmien ennaltaehkäisy, olemassa olevien ongelmien käsittely, yhteisöllisyyden herättäminen sekä olemassaolon kokemuksen syventäminen. Myrsky-hankkeen toimintamuotona on taide, koska se välittää paljon tuntemuksia, joita on vaikea muuten pukea sanoiksi. Taide on luontaista yhteistoimintaa ihmisille, ja yhdessä taiteen parissa toimien oppii toisten kunnioittamista sekä sen avulla voi tutustua myös itseensä aivan uudella tavalla. Projekti tarjoaa nuorille myös turvallisia aikuisia, joiden kanssa asioista ja elämästä voi halutessaan keskustella. Ydin projektissa on koettu, että nuoria tavoitetaan parhaiten koulujen kautta. Kouluissa nuorten ryhmien muodostamisessa on tärkeää, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan, ryhmien muodostamisessa ei käytetä pääsykokeita eikä suoriteta karsintaa. Ideana on tarjota mahdollisimman matalan kynnyksen toimintaa, johon voi päästä mukaan vaikka vain katselemaan. Tärkeintä on se, että ihminen on ihmisten kanssa. Taide pyrkii totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen, ja väistämättä kehittää moraalia ja empatiakykyä. Lehtori Mirja Hiltunen avasi kuvataiteen näkökulmaa osana hyvinvointia. Kuvataide oppiaineena pyrkii opettamaan kykyä tulkita, arvostaa ja arvottaa omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Tarkoituksena on kehittää ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä. Kuvataide osana hanketta on yhdistävänä tekijänä sosiaalityön, nuorisotoimen ja koulujen välillä, kuvataidetoiminnan kautta yhteistyötä näiden eri toimijoiden välille. On tärkeää pohtia mitä sosiaalisen ja taiteen yhdistäminen tarkoittaa. Hyvinvointi taiteessa voi olla yhteisöllisyys ja yhdessä oleminen, minkä taide yhteisenä toimintana mahdollistaa. On monenlaisia yhteisöjä, kuten perinteiset yhteisöt ja kevyet elämysyhteisöt. Voisiko olla yhteisömuoto näiden kahden edellisen välistä? Hyvinvointia tuottava yhteisö, joka ei ole ulossulkeva vaan mukaan kutsuva. 4

5 11 TAIDETOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN KUNNISSA Lehtori Maria Huhmarniemi antoi käytännön vinkkejä ja opasti projektisuunnitelmien tekoon. Projektisuunnitelman teko on hyvä aloittaa keksimällä projektille toimiva nimi. Projektin nimeämisen jälkeen lähdetään vastaamaan kysymyksiin; mitä, miksi, ketkä, kenen kanssa ja missä. Varsinaiseen projektisuunnitelmaan kuuluu suunnitelma kohteen analyysista, eli tutustuminen yhteisöön, jossa projekti on tarkoitus toteuttaa. Projektisuunnitelmaan on hyvä kirjata konkreettiset tavoitteet, menetelmät ja työtavat, arvioidut tulokset ja vaikutukset, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, dokumentointisuunnitelma sekä projektin raportoinnin suunnitelma. Hyvin tehty projektisuunnitelma toimii työvälineenä projektin tueksi. 12 KUNTAKOHTAISISSA RYHMISSÄ KEVÄÄN TOIMINNAN SUUNNITTELUA Kolarin ryhmä ideoi kevään toimintaan jäätaideteoksen toteuttamisen. Jäätaideteos toteuttamiseen otettaisiin mukaan kierrätysidea. Jääveistos tehtäisiin käyttämällä hyväksi tyhjiä tetroja veden jäädyttämiseen. Toiminta keskittyy nuorisotila Laguunille. Teos tehtäisiin kunnanviraston pihaan, jolloin se olisi kaikkien nähtävissä. Toiminnassa tärkeää on nuorten kanssa yhdessä tekeminen, ja teoksen toivotaan herättävän keskustelua kunnassa muutenkin. Toteutusajankohta olisi mahdollisesti tammi-helmikuu. Ranuan ryhmä visioi tulevaa toimintaa jo pidemmällekin. Lyhyemmän tähtäimen suunnitelmassa oli laajentaa Ranualla syksyllä 2010 olevan tapahtuman taiteiden yö, Taitetta taide viikoksi. Yhteisöllisyys olisi toiminnan tausta-ajatus ja toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monia ryhmiä ja toimijoita. Toimintaa ja työpajoja olisi niin Ranuan keskustassa kuin sivukylillä. Mahdollisia työpajoja voisivat olla tulitaide, kierrätystaide, sanataide, valokuvanäyttely. Työpajoissa tehdyistä töistä järjestettäisiin näyttely. Koko tapahtuma huipentuisi pidettävään pääjuhlaan Ranuan keskustassa. Kemijärven ryhmä ideoi hankkeen nimeltä Ankkuri. Hankkeen tavoitteena olisi tukea koulun ja perheiden yhteistyötä. Konkreettisemmin tarkoituksena olisi ankkuroida ammattiopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat mukavasti mukaan uuteen yhteisöön sekä saada myös opiskelijoiden vanhempia tutustumaan ammattiopiston toimintaan ja henkilökuntaan ja päinvastoin. Tavoitetta lähdettäisiin toteuttamaan kolmen työpajan kautta. Mahdollisia työpajoja olisivat kierrätystaide, seinämaalaus sekä videotyöpaja. Hankkeen avulla saataisiin ammattiopiston tiloja viihtyisämmiksi ja yhteisen toiminnan kautta luotaisiin yhteisöllisyyttä. Inarin ryhmässä suunniteltiin kahdenlaista toimintaa. Ivalossa olisi osaamista video/media/valokuvaustyöpajan toteuttamiseen. Videotyöskentelyyn toivottaisiin mukaan yhdeksäsluokkalaisia sekä koulun kuvaamataidon opettajaa. Aiemmin tehtyjä naamioita voitaisiin hyödyntää tulevassa työpajassa. Inariin/Ivaloon on mahdollisesti tulossa tilat uudelle nuorisotalolle. Tilojen sisustus voitaisiin tehdä yhdessä nuorten kanssa, jolloin se loisi yhteen kuuluvuutta ja omakohtaisen työskentelyn kautta nuoret kokisivat tilan näin myös omakseen. Molempien työpajojen toiminta voisi tähdätä uusien nuorisotilojen avajaisiin, jossa olisi myös video/media/valokuvaus työpajan työt näytteillä. Taiteiden tiedekunnalta tarvitaan varmasti konsultaatio tukea ainakin nuorisotilojen sisustuksen suunnittelussa. Sovittiin, että kunnissa kirjattaisiin suunnitelmia ylös ja mietittäisiin missä ja minkälaisissa asioissa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta voisi kuntia tukea. Suunni- 5

6 telmia, ajatuksia ja muutenkin asian tiimoilta voi olla yhteydessä taiteiden tiedekuntaan, Maria Huhmarniemeen. 12 PROGRESSIVE ART IN THE NORTH TAIDENÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN Suurin osa seminaariporukasta joutui lähtemään kohti kotia, mutta muutamat jatkoivat vielä Lapin yliopistolle tutustumaan taiteiden tiedekunnassa esillä olevaan upeaan Progressive art in the North taidenäyttelyyn., jonka lehtori Maria Huhmarniemi esitteli. Muistio: Suvi Seikkula 6