Euroopan Yhteisöä laajempi talousalue on ETA. Euroopan talousalueeksi ymmärretään EU-valtioiden lisäksi myös Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Transkriptio

1 Cities by the water - new opportunities for business development ja Lisää potkua Venäjän kauppaan -projektit I SUOMI ON OSA EUROOPAN YHTEISÖÄ ETA, Schengen, Euro-alue Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin (EU), jossa tällä hetkellä on yhteensä 28 jäsenvaltiota. Euroopan unioni on jäsenmaidensa muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka alueella ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat voivat liikkua vapaasti ilman esteitä. Jäsenmaiden kansalaiset voivat perustaa vapaasti yrityksiä muissa jäsenmaissa eivätkä tarvitse erityisiä lupia. Jäsenvaltiot eivät peri tulleja toisiltaan ja noudattavat kolmansiin maihin, esim. Venäjään nähden, yhteisiä tulleja. Kullakin jäsenvaltiolla on oma sisäinen lainsäädäntö, jota on noudatettava sen maan sisällä (esim. verotus, yrityksen perustaminen, työlainsäädäntö). Jäsenvaltioilla on myös yhteistä lainsäädäntöä, ns. Eurooppa-oikeutta, joka ohittaa kansallisen lainsäädännön, mikäli se on ristiriidassa EU:n lakien kanssa. Euroopan Yhteisöä laajempi talousalue on ETA. Euroopan talousalueeksi ymmärretään EU-valtioiden lisäksi myös Norja, Islanti ja Liechtenstein. Schengen-maat muodostavat alueen, johon kuuluvien maiden välillä ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Suomi on kuulunut Schengen-alueeseen vuodesta Schengen-alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat paitsi Iso-Britannia, Irlanti, Kypros, Romania ja Bulgaria sekä EU:n ulkopuolisista maista Norja ja Islanti. Suomessa oleskeluluvalla asuva ulkomaalainen voi vapaasti matkustaa Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan, jos hän muutoin täyttää maahantuloedellytykset. Vaikka matkustusasiakirjoja ei tarkistetakaan rajoilla, Schengen-alueella matkustavien on pidettävä mukanaan ne matkustusasiakirjat, joita kukin Schengen-maa vaatii, ja tarvittaessa matkustajan on kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa viranomaisille EURO-alueella on käytössä yhteinen raha, euro ( ). Euro on virallinen rahayksikkö 17 EU:n jäsenvaltiossa, jotka muodostavat euroalueen.

2 II EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELTA TULEVIEN TYÖNTEKO SUOMESSA 1. Oleskeluluvan saaminen edellyttää aina laissa mainittua perustetta, jotta se voidaan myöntää. Perusteena on yleensä työn tekeminen, yritystoiminnan harjoittaminen tai opiskelu. 2. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa hakemuksen voi toimittaa Suomen edustustoon (esim. Pietari, Moskova) tai Suomessa paikalliselle poliisilaitokselle luvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa varmistetaan, että elinkeinotoiminta on kannattavaa Elinkeino-, työvoima- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ratkaisee, onko elinkeinotoiminta kannattavaa ja onko se luonteeltaan tilapäistä vai jatkuvaa jos ELY-keskuksen ratkaisu on myönteinen, Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen oleskeluluvan. Jatkoluvan myöntää paikallinen poliisilaitos Oy:n toimitusjohtaja: työntekijän oleskelulupa voi riittää (toimitusjohtajalla on työsuhde) on työntekijä, eikä ole yrittäjäasemassa. Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu myös harkintaan, jossa o selvitetään työhön sopivan, työmarkkinoilla olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa o huolehditaan siitä, ettei luvan myöntäminen estä kotimarkkinoiden työntekijöiden työllistymistä o varmistetaan, että lupa myönnetään vain työn pätevyysvaatimukset täyttävälle henkilölle Kummankin oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla. 3. Maahantuloasiakirjat venäläiset henkilöt tarvitsevat aina Suomeen tullessaan viisumin, ellei heillä ole oleskelulupaa Suomeen. Viisumi voi olla kertaviisumi, toistuvaisviisumi, kauttakulkuviisumi tai paluuviisumi toistuvaisviisumin maksimipituus on yleensä yksi vuosi. Eräiden ammattiryhmien edustajille (mm. liikemiehet ja liikeyritysten edustajat, autonkuljettajat ja toimittajat) voidaan viisumi myöntää 2 5vuodeksi. 4. Suomessa asuvan henkilön rekisteröiminen Suomen väestötietojärjestelmään kirjataan: nimi, syntymäaika ja kansalaisuus perhesuhdetiedot ja osoite Kun venäläinen muuttaa Suomeen, hänelle rekisteröidään kotikunta Suomessa, mikäli hänellä on tarkoitus jäädä vakinaisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään yhden vuoden pituinen oleskelulupa. Rekisteritietoja tarvitaan mm. verotuksessa, terveydenhuollossa, oikeushallinnossa ja tilastoinnissa. Rekisteröinti tapahtuu asuinpaikan maistraatissa. Rekisteröinnin perusteella mm. venäläiselle annetaan henkilötunnus eli numerosarja, joka koostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä. Henkilötunnusta tarvitaan useimmissa paikoissa, jossa maahanmuuttajan on asioitava. Näitä ovat esim. sairaalat, terveyskeskukset, pankit, kaupparekisteri ja viranomaiset yleensä. Tarkempia tietoja henkilötunnuksesta saa mm. maistraateilta ja väestörekisterikeskukselta. 2

3 III ELINKEINON HARJOITTAMINEN SUOMESSA Perusperiaate: Suomessa saa jokainen henkilö harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinotoimintaa ilman lupia ja rajoituksia. Näitä henkilöitä ovat yksityiset ihmiset, joilla on asuinpaikka ETA-alueella, suomalaiset yritykset sekä Suomeen perustettu sivuliike (jos pääliike on perustettu ja sen pääkonttori on ETA-alueella). Tämän mukaisesti Suomessa asuva venäläinen yksityishenkilö voi vapaasti harjoittaa elinkeinoa täällä. Jos kysymys on Venäjällä asuvasta henkilöstä, venäläisestä yrityksestä tai sen sivuliikkeestä, on niiden saatava lupa patentti- ja rekisterihallitukselta. Lupahakemus on vapaamuotoinen ja siihen on liitettävä selvitykset elinkeinotoiminnan laadusta, paikkakunnasta ja hakijasta. Huom! Suomessa on monia luvanvaraisia elinkeinoja, joihin elinkeinolupa on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista. Näitä aloja ovat mm. apteekki, alkoholin valmistus, tuonti, vienti, anniskelu ja myynti, autokoulu, tavarakuljetusliikkeet, henkilökuljetusliikkeet, yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelutoiminta, vartiointiliike, perintätoimisto Suomen yritysmuodot viisi yritysmuotoa Suomessa on viisi erilaista yritysmuotoa joista neljä on yhtiömuotoa. Yritysmuodot ovat: yksityisliike eli yksityinen elinkeinonharjoittaja, henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö), osuuskunta sekä osakeyhtiöt (yksityiset ja julkiset). Lisäksi mahdollisuutena ulkomaisen yrityksen kohdalla on sivuliikkeen perustaminen Suomeen. Arvonlisäverotuksen periaatteet Jokainen, joka harjoittaa Suomessa palvelujen ja tavaroiden myyntiä liiketoiminnan muodossa, on arvonlisäverovelvollinen. Toiminnan tulee tapahtua ansiotarkoituksessa, eli sen tavoitteena tulee olla taloudellisen hyödyn saavuttaminen. Voimassa olevat arvonlisäverokannat Suomessa löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta: Verovelvollisuutta koskevan yleissäännöksen mukaan hyödykkeen tai palvelun myyjä on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron, mutta ulkomaalaisen myymistä hyödykkeistä tai palveluista verovelvollinen saattaa olla myös ostaja (käännetty verovelvollisuus). Arvonlisävero (alv) on eräs Suomessa käytössä olevista yleisistä kulutusveroista. Muita kulutusveroja ovat mm. auto- ja valmisteverot. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka viime kädessä maksaa yksittäinen kuluttaja. Yritykset ovat vain arvonlisäveron kerääjiä ja tilittäjiä valtiolle. Heidän pitää osata hinnoitella arvonlisävero tuotteen hintaan oikein ja vähentää se myös oikein tilityksiä tehdessään. 3

4 Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuja Yritys voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka sen ei olisi pakko. Tällöin puhutaan arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta. Yleisestä arvonlisäverovelvollisuudesta on tehty muutamia poikkeuksia, joilla pienet yritykset, liikevaihdoltaan alle 8500 :a, yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat ja julkisyhteisöt on vapautettu verovelvollisuudesta. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen tapahtuu samalla lomakkeella kuin myös arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuja Jos tilikauden myynti on yli 8500, on tehtävä ilmoitus arvonlisäverorekisteriin. Ellei ilmoitusta tee, joutuu maksamaan viivästyneille arvonlisäveroille viivästyskorkoa. Ulkomaalaisen arvonlisäverovelvollisuus kiinteä toimipaikka Suomessa Ulkomaalaisen arvonlisäverovelvollisuutta määritettäessä on olennaista, onko kyseessä kiinteä toimipaikka. Jos ulkomaalainen harjoittaa liiketoimintaansa pysyvästä Suomessa sijaitsevasta liikepaikasta, katsotaan toiminta tällöin Suomessa tapahtuvaksi ja verotettavaksi. Pelkkä kiinteistön tai esineiden vuokraus ei kuitenkaan yksinään muodosta ulkomaalaiselle kiinteää toimipaikkaa. Ulkomaalainen voi halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin hän on itse velvollinen tilittämään arvonlisäveronsa. Ulkomaalaisen arvonlisäverovelvollisuus ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa Jos ulkomaalainen harjoittaa toimintaansa Suomessa eikä ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi tai toiminnasta ei ole syntynyt kiinteää toimipaikkaa, verovelvollisuus siirtyy ostajalle eli ostaja on arvonlisäverovelvollinen (= käänteinen verovelvollisuus) Tällöin ostaja raportoi ja tilittää veron ja siis rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäveron vähennysoikeus Eräs arvonlisäverotuksen perusperiaatteista on arvonlisäverollisista ostoista maksetun veron vähennysoikeus. Tällä vähennysoikeudella estetään veron kertautuminen liiketoimintaketjuissa. Pääsäännön mukaan vähennysoikeus on vain verovelvollisella ja se on yhtä suuri kuin hyödykkeestä maksetun veron määrä. Ostovähennysoikeus on voimassa vain verovelvollisilta tehdyistä hankinnoista. Arvonlisäverolaissa verovelvollisia ovat ne, jotka on merkitty erilliseen verovelvollisten rekisteriin. Arvonlisäveroa ei voi vähentää ellei sekä myyjä että ostaja ole arvonlisäverorekisterissä! Arvonlisäveron maksaminen Suomessa arvonlisäverot maksetaan arvonlisäverokuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. 4

5 Ulkomaalaisen tuloverovelvollisuus Mikäli yrityksellä on kiinteä toimipaikka, maksetaan Suomeen Suomen lakien mukaiset tuloverot. Liiketoiminnan aloittaminen Suomessa Uudenmaan verovirasto rekisteröi verohallinnon asiakkaaksi kaikki Suomessa elinkeinotoimintaa harjoittavat ulkomaalaiset. Ulkomainen yritys ilmoittautuu verohallinnon asiakkaaksi eri rekistereihin lomakkeilla, jotka löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta: Aina kun elinkeinonharjoittajan rekisteritietoihin tulee muutos tai toiminta lopetetaan, täytyy tästä tehdä ilmoitus. Muut rekisteröinnit 1. Arvonlisäverorekisteri Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka toimintaa harjoittaa ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja. Jos ulkomaalainen ei ole velvollinen rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista on velvollinen suorittamaan veroa yleensä ostaja (käännetty verovelvollisuus) 2. Työnantajarekisteri Tavallisesti ulkomaisen yrityksen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei ole tarpeen hakeutua työnantajarekisteriin. Tällöin ulkomaisen yrityksen työntekijät vastaavat itse palkkatuloihin liittyvien verojen maksamisesta Suomeen ennakkoveroina. Ulkomaisen yrityksen, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, tulee ilmoittautua työnantajarekisteriin, jos sillä on kiinteään toimipaikkaan kohdistuvaa palkanmaksua. Rekisteröityä työnantajaa koskevat samat ilmoittamisvelvollisuudet ja muut velvollisuudet kuin suomalaisia rekisteröityneitä työnantajia. 5

6 3. Vakuutukset Yrittäjälle Työntekijälle Yritykselle Vanhuuseläke YEL työeläke, pakollinen, maksetaan TyEL työeläke, pakollinen, Oikeusturvavakuutus yrittäjän ilmoittamasta työtulosta maksetaan bruttopalkasta Tapaturmavakuutus, vapaaehtoinen, maksetaan yrittäjän pakollinen, maksetaan bruttopalkasta Yritystoiminnan vastuuvakuutus työtapaturmat ja ilmoittamasta työtulosta toiminnan vastuuvakuutus ammattitaudit tuotevastuuvakuutus Ryhmähenkivakuutus henkivakuutus vapaaehtoinen pakollinen, maksetaan bruttopalkasta Liikennevakuutus; pakollinen (jos omistaa auton) Työnantajan sosiaaliturvamaksu pakollinen, jos yrittäjälle maksetaan palkkaa (ei, jos yrittäjä ottaa yksityisottoja) pakollinen, maksetaan bruttopalkasta Vapaaehtoiset ajoneuvovakuutukset (kolari-, palo-, hirvivahinko-, varkaus-, Työttömyysvakuutus vapaaehtoinen, maksetaan yrittäjän ilmoittamasta työtulosta pakollinen, maksetaan bruttopalkasta ilkivalta-, lasivakuutus) Keskeytysvakuutukset Kiinteistövakuutukset (omaisuusvakuutukset, toiminnan vakuutukset) Yrityksen omaisuusvakuutus (tulipalo, vesijohtovuoto, murto, myrsky, rikkoutuminen ) 6

7 YRITTÄJÄKSI SUOMEEN VENÄJÄLTÄ VAIHTOEHTO SISÄLTÖ EDELLYTYKSET + / SUORA VIENTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN OSTAA YHTIÖN OSAKKEITA TAI OSUUKSIA YRITYKSESTÄ PERUSTAA YHTEISYRITYKSEN SUOMALAISEN EDUSTAJAN KANSSA PERUSTAA YRITYKSEN TOISEEN MAAHAN VIE ITSE AGENTIN VÄLITYKSELLÄ ARVOPAPERIN HALTIJA, ELI ON PÄÄIDEALTAAN SIJOITTAJA TOIMII YRITTÄJÄNÄ JA / TAI SIJOITTAJANA edellyttää yleensä maahan muuttoa tai hyvän johtajan palkkaamista TOIMII YRITTÄJÄNÄ JA SIJOITTAJANA edellyttää yleensä maahan muuttoa tai hyvän johtajan palkkaamista OSAA VIENTI- JA TUONTIPROSESSIN YHTIÖMUODON OLTAVA JOKO OY TAI KY (ÄÄNETÖN), JOS EI HALUA MUUTTAA ASUMAAN KOHDEMAAHAN KÄYTÄNNÖSSÄ OY TAI KY (äänetön yhtiömies) TOIMII KUTEN KO. MAAN YRITTÄJÄ KAIKEN TOIMINNAN OSALTA HELPPO, EI SYNNY KIINTEÄÄ TOIMIPAIKKAA = EI TULOVERO- EIKÄ ALV- VELVOLLISUUTTA YRITYSMUODON MUKAISET TULOVEROT YRITYKSELLE JA YRITTÄJÄLLE, ALV- VELVOLLISUUS KOHDEMAASSA TOIMIVALLA YRITTÄJÄLLÄ TULOVEROTUS YRITYSVEROTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI, ALV- VELVOLLISUUS YRITYS MAKSAA TULOVERONSA YM. MAKSUNSA MAAHAN, JOSSA SE SIJAITSEE. ALV- VELVOLLISUUS 7

8 YRITTÄJÄKSI SUOMEEN VENÄJÄLTÄ VAIHTOEHTO SISÄLTÖ EDELLYTYKSET + / PERUSTETAAN TYTÄRYHTIÖ SUOMEEN OSTETAAN KOKO YRITYS JA SEN TOIMINTA SUOMESTA OSTETAAN LIIKETOIMINTA, MUTTA EI YRITYSTÄ EDUSTUSTO SIVULIIKE TOISEEN MAAHAN VENÄJÄLLÄ TOIMIVA EMOYHTIÖ PERUSTAA TYTÄRYHTIÖN SUOMEEN TOIMIVA YRITYS OSTETAAN SELLAISENA KUIN SE ON OSTETAAN NS. LIIKEIDEA JA ASIAKASKONTAKTIT, MUTTA EI YRITYSTÄ PERUSTETAAN ITSE YRITYS EI SAA TEHDÄ LIIKETOIMINTAA VENÄLÄINEN YRITYS PERUSTAA SIVULIIKKEEN SUOMEEN TYTÄRYHTIÖ TOIMII ITSENÄISESTI SUOMESSA TARVITAAN HYVÄT, LUOTTAMUKSELLISET SUHTEET AKKREDITOINTI EMOYHTIÖ VASTAA VELOISTA YM. TULOVERO YRITYKSEN SIJAINTIMAAHAN; VOITTOJEN KOTIUTTAMINEN, ALV SIJAINTIMAAHAN VALMIS YRITYS, EI PERUSTAMISTOIMIA, ASIAKASKUNTA VALMIINA 8

9 YRITYKSEN PERUSTAMISEN PÄÄVAIHEET PÄÄTÖS YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISESTA YRITYSMUODON VALITSEMINEN (YHTIÖKUMPPANEIDEN VALITSEMINEN) PANKKITILIN AVAAMINEN VERKKOTUNNUKSEN HANKKIMINEN PERUSTAMISASIAKIRJOJEN LAATIMINEN ELINKEINOLUPIEN HANKKIMINEN TOIMINIMEN (YRITYKSEN NIMEN) VALINTA PERUSTAMISASIAKIRJOJEN REKISTRÖINTI RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN VAKUUTUKSET MARKKINATUTKIMUKSET, KANNATTAVUUSLASKELMAT, INVESTOINTILASKELMAT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU SUOMALAINEN HENKILÖTUNNUS TAI YRITYS ON REKISTERÖITY KAUPPAREKISTERIIN YRITYSMUODOITTAIN ERILAISET LOMAKKEET Tarvittaessa Toiminimilaki määrittää millaisia nimiä saa / ei saa olla. Hyväksytettävä. ENNAKKOPERINTÄREKISTERI RAHOITUSSUUNNITELMA, INVESTOINTILASKELMA Kirjanpitäjä tai kirjanpitotoimisto Vähintään pakolliset vakuutukset 9