Arvid-palvelukehityshankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvid-palvelukehityshankkeet"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 08/2005 Arvid-palvelukehityshankkeet Yhteenvetoraportti Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 08/2005 ArviD-palvelukehityshankkeet Yhteenvetoraportti ISBN , ISBN (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 08/2005 Helsinki 2005

4

5 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Lari Aho, Mikko Lehmuskoski, Helena Pekkarinen, Matti Sarmela, Leila Oravisto, Jussi Keskinarkaus, Petteri Huvio, Petri Ihalainen, Päivi Aarreniemi- Jokipelto, Tomi Nummi, Karin Mariola, Petri Seljavaara, Simon Staffans/ Tommy Strandvall Julkaisun nimi ArviD-palvelukehityshankkeet - Yhteenvetoraportti KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelma ( ) järjesti ensimmäisen toimintavuoden lopulla avoimen hankehaun edistämään digi-tv-lisäpalvelujen markkinan kehitystä. Avoimeen hakuun tuli 32 hakemusta, joiden pohjalta käynnistettiin 14 ArviD-digi-tv-palvelukehityshanketta. Tässä ArviD-palvelukehityshankkeiden yhteenvetoraportissa kuvataan palvelukehityshankkeiden sisältöä ja keskeisiä tuloksia sekä niiden jatkokehityssuunnitelmia. itv Capture-kuvakaappausjärjestelmän avulla katsojat voivat MHP-digi-tv-sovelluksella vapaasti valita mieluisen tvkohtauksen ja lähettää sen multimediaviestinä itselleen tai ystävälleen. Pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio digi-tv:ssä -hankkeessa toteutettiin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pysäkkikohtainen aikataulunäyttö MHP-sovelluksena. LippuTV on digi-tv-palvelu, joka tuo tapahtumalippujen myyntipisteen olohuoneeseen. LippuTV:ssä tehokas tapahtumamarkkinointi ja viihteellinen tapahtumatiedon välittäminen yhdistyvät kotona tapahtuvaan ajasta riippumattomaan ostotapahtumaan. Kirjastot.fi-digi-tv-pilotti-hankkeessa tehtiin pilottiversio yleishyödyllisistä ja avoimista kirjastojen verkkopalveluista vuorovaikutteista digi-tv:tä varten. Helsingin keskushallinnon digi-tv-hankkeessa toteutettiin kaupungin uutisten sekä matkailu- ja tapahtumatietojen julkaiseminen digi-tv:ssä portaalina. Digiserviisi-hankkeessa tuotettiin ikääntyneille ja vammaisille suunnattu itsenäistä kotona asumista, selviytymistä ja viihtymistä tukeva palvelukokonaisuus. Kohtaamispaikka-hankkeessa yhdistettiin perinteinen tv-chat uusiin digitaalisen maailman tarjoamiin viestinnän keinoihin, joita käytettiin innovatiivisesti ylittämään kahden erilaisen kielen erottava muuri. MHP-tekstitys-hankkeen puitteissa toteutettiin kuusi tv-ohjelmaa, joihin kuhunkin oli sisällytetty interaktiivinen MHPtekstitys. Tekstitys puheeksi -hankkeessa rakennettiin järjestelmä, jolla tv:n tekstitys muunnetaan synteettiseksi puheeksi, joka on valinnaisesti kuultavissa normaaliäänen lisäksi kaikilla digi-tv-vastaanottimilla ilman lisälaitteita. Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen hankkeessa toteutettiin kv. Deafvoc-hankkeeseen liittyvä kuurojen opettajille suunnattu pienimuotoinen opintokokonaisuus ja pilotoitiin se digi-tv:n välityksellä. Yhteisöllinen oppiminen-hankkeessa toteutettiin MHP-sovellus, jonka avulla katsojilla oli mahdollisuus tuottaa digi-tvympäristöön ohjelman aikaista tekstuaalista sisältöä, tutustua muiden tuottamaan materiaaliin ja kommentoida pikaviestien avulla ohjelmassa käsiteltävää teemaa ja muiden käyttäjien mielipiteitä. Akuutti-hankkeessa luotiin terveysaiheiseen YLE TV2:n Akuutti-ohjelmaan ohjelmasisältöä rikastavaa tietosisältöä ja interaktiivisia digi-tv-palvelukokonaisuuksia. Lumitools-hankkeessa toteutettiin LumiFun-monimediajulkaisutyökalun digi-tv-kanavaversio kuluttajille. Interaktiivinen kieltenopetus digi-tv:ssä-hankkeessa luotiin elämyksellistä ja pelillistä vieraankielen opetusta tukeva uusi ohjelmaformaatti interaktiiviseen televisioon. Avainsanat (asiasanat) digi-tv, interaktio, lisäpalvelut Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 08/2005 Kokonaissivumäärä Kieli suomi/ruotsi Jakaja JP-Epstar Oy ISBN , (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

6 Utgivare Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Lari Aho, Mikko Lehmuskoski, Helena Pekkarinen, Matti Sarmela, Leila Oravisto, Jussi Keskinarkaus, Petteri Huvio, Petri Ihalainen, Päivi Aarreniemi- Jokipelto, Tomi Nummi, Karin Mariola, Petri Seljavaara, Simon Staffans/ Tommy Strandvall Publikation (även den finska titeln) ArviD-palvelukehityshankkeet - Yhteenvetoraportti PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Referat Kommunikationsministeriets ArviD program ( ) har i slutet av sitt första verksamhetsår arrangerat ett öppet tillfälle att inlämna förslag på utvecklingsprojekt för att befrämja marknadsutvecklingen av digital-tv tjänster. Totalt inkom 32 förslag av vilka 14 olika utvecklingsprojekt påbörjades. I denna rapport sammanställs och beskrivs utvecklingsprojektens innehåll, centrala resultat och fortsatta utvecklingsplaner. Med hjälp av itv Capture bildkapning kan åskådaren fritt välja en bildsekvens från ett tv-program och skicka den som en multimedia meddelande till sig själv eller till någon annan. Hållplatsernas tidtabellsinformation i digital-tv förverkligades huvudstadsregionens kollektivtrafiks tidtabellvisning för hållplatser som en MHP-funktion. BiljettTV är en digital-tv tjänst som erbjuder biljettförsäljning till olika evenemang direkt i vardagsrummen. BiljettTV är en effektiv och underhållande marknadsföringskanal av evenemang, som möjliggör att biljetter kan inhandlas direkt från hemmen och oberoende av tidpunkt. Bibliotek.fi-digi-tv pilotprojektet framställdes en pilotversion av bibliotekens allmännyttiga och tillgängliga nättjänster i form av interaktiv digital-tv. Helsingfors stads centralförvaltnings digital-tv projektet förmedlades stadens nyheter och publicering av turist och evenemangsinformation i form av en digital-tv portal. Digiserviisi projektet förverkligades som ett tjänstekoncept för seniorer och handikappade för att underlätta och befrämja deras trivsel och ett självständigt boende i hemmen. Mötesplatsen projektet kombinerade traditionell tv-chat med nya digitala kommunikationsmöjligheter för att på ett innovativt sätt överkomma en språkmur mellan två olika språk. MHP-textning projektet förverkligades i form av sex olika tv-program med interaktiv MHP-textning. Text till tal projektet förverkligades med att bygga ett system som omvandlar bildtext till syntetiskt tal, som kan alternativt höras ss. normalljud men också som tilläggsljudkanal i all digital-tv mottagare utan tilläggsutrustning. Digital-tv i teckenspråksundervisning projektet förverkligades en del av int. Deafvoc-projekt för dövlärare som en småskalig studiehelhet som pilotprojekterades med hjälp av digital-tv. Kollektiv inlärning projektet förverkligades som en MHP-funktion med vars hjälp åskådaren har i en digital-tv omgivning, möjlighet att under programmets gång framställa textinnehåll som snabbmeddelanden, kommentera programmets innehåll och ta dela av andras kommentarer. Akut projektet förverkligades ett interaktivt tjänstekoncept som erbjöd tilläggsinformation till YLE TV2 hälsoprogram Akuutti. Lumitools projektet förverkligade LumiFuns multimedia publikationsverktygets digital-tv version för konsumenter. Interaktiv språkundervisning i digital-tv projektet skapades ett upplevelserik och spelbaserat programformat som stöd för språkundervisning i interaktiv tv. Nyckelord digital-tv, interaktiv, tilläggstjänster Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 08/2005 Sidoantal Språk finska/svenska Distribution JP-Epstar Oy ISBN , (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

7 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Lari Aho, Mikko Lehmuskoski, Helena Pekkarinen, Matti Sarmela, Leila Oravisto, Jussi Keskinarkaus, Petteri Huvio, Petri Ihalainen, Päivi Aarreniemi- Jokipelto, Tomi Nummi, Karin Mariola, Petri Seljavaara, Simon Staffans/ Tommy Strandvall Name of the publication ArviD-palvelukehityshankkeet Yhteenvetoraportti DESCRIPTION Date of publication Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract ArviD-programme ( ) of Ministry of Transport and Communications Finland organised an open call for digital television service development projects aiming at promote the value added services market of digital television. ArviD started 14 service development projects based on 32 applications received in the open call. This summary report describes the contents of the projects, illustrates the main results, and further development work identified in the projects. itv Capture-screen capture MHP-service enables the viewer to capture an interesting scene or an event in the tv programme, and edit and send it further in a form of multimedia message to a mobile phone. The MHP screen capture service can be implemented in any content in association with the broadcaster and format rights holder. Real time transportation info service concept can be used to bring up-to-date real time stop information for a viewer via a digital television. The pilot info service included the capital area transportation information. LippuTV (EventTV) is a itv service concept for marketing and selling event tickets that opens the box office in your living room. Once interested LippuTV enables you to purchase tickets right then and there. Kirjastot.fi (Libraries) project built an interactive digital television pilot version of its web services. Helsinki city digital television portal -project built a digital television version of its web portal focusing on Helsinki city tourist information and city event calendar. Digiserviisi service project produced and piloted service concepts via interactive digital television channel targeted for the elderly, and the disabled. Kohtaamispaikka (Meeting point) project combined traditional tv-chat with the sign text based chat. In the pilot, it was possible to participate the tv sign text chat with a PC with web camera or 3G mobile phone (video call). MHP subtitling -project produced six tv programmes supported with MHP level subtitling features. The project studied challenges related to synchronisation of the text material to the video stream. It also highlighted the possibilities of MHP subtitling in language learning, and the usage of the MHP features for users with special needs. Text to speech -project built a service that creates a synthesised additional audio channel based on tv programme subtitling. The broadcasted synthesised speech channel can be chosen in any existing digital television end devices. The service created an established practise. Digital television for sign text based teaching -project produced a teaching period targeted for teachers of deaf persons, and piloted the teaching period via digital television. Communal learning-project built a digital television version of the web society supporting tv programme. MHP television application enabled the viewers to participate the program interactively via return channel. Akuutti is a popular tv programme focusing on personal health issues. In the ArviD project the programme content was enriched with infotainment linked to the tv programme web pages, and interactive health tests operational with MHP featured end device. Lumitools project extended LumiFun-multimedia publishing tool to cover a digital television channel in addition to the existing PC broadband and mobile channels. The project highlighted especially the challenges related to the digital television MHP browser implementations. Interactive language teaching in digital television -project developed a tv format aiming at teach foreign languages for aged children. The format was also selected to participate in the EU funded Pygmalion Programme in which it was further refined. Keywords Digital television, interaction, value added services Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 08/2005 Pages, total Language Finnish/Swedish Distributed by JP-Epstar Ltd ISBN , (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

8 Esipuhe Televisiouudistus eli siirtyminen kokonaan digitaaliseen lähetystoimintaan mahdollistaa tiedon ja sisältöjen välittämisen entistä helpommin, vaivattomammin ja edullisemmin. Tarjolle tulee lisää katsottavaa, ohjelmia ja kanavia. Alan toimijat ovat sitoutuneet kehittämään sisältöjä ja digi-tv-lisäpalveluja, mm. erilaisia ohjelmien lisäpalveluja. Kaksivuotisen ArviD-ohjelman päätavoite on ollut omalta osaltaan edistää erilaisin toimenpitein helppokäyttöisten ja innovatiivisten palveluiden kehittämistä digitelevisioon. Palvelukehitystä vauhdittaakseen ohjelma toteutti loppuvuodesta 2004 avoimen hankehaun, jossa pyydettiin ehdotuksia digi-tv-lisäpalveluja kehittävistä hankkeista. Haun pohjalta käynnistettiin vuodenvaihteessa 2004/ yritysten tai julkishallinnon palvelukehityshanketta, jotka kaikki ovat tiukkoja aikatauluja noudattaen valmistuneet vuoden 2005 kuluessa, vaikka palvelutestaukseen sopivien laitteiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Hankkeiden läpivienti on ollut kaikille mukana olleille oppimisprosessi. On syntynyt uutta yhteistyötä ja kumppanuutta. Erityisryhmien palveluihin on panostettu vahvasti. Olemme ArviD-ohjelmassa halunneet mahdollisimman avoimesti kertoa hankkeiden kokemuksista koko digi-tv-klusterille tarkoitetuissa seminaareissa. Tämän periaatteen mukaisesti tähän raporttiin on koottu tiiviiseen muotoon kunkin hankkeen sisältö, tulokset ja kokemukset sekä mahdolliset jatkosuunnitelmat. Toivoa sopii, että hankkeissa muotoutuneet verkostot, osaaminen ja palvelukonseptit saavat jatkoa, kypsyvät ja monistuvat helppokäyttöiseksi ja kiinnostavaksi digi-tv:n tarjonnaksi. Tämän kehityksen edellytyksenä on kuitenkin palvelujen käyttöön tarvittavien laitteiden yleistyminen suomalaisilla markkinoilla ja kotitalouksissa. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää kaikkia palvelukehityshankkeissa mukana olleita hyvästä työpanoksesta ja rohkeudesta lähteä kehittämistyöhön uudessa, vielä muotoaan hakevassa palvelu- ja julkaisukanavassa. Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 2005 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies vi

9 Sisältö Esipuhe...vi Sisältö...vii 1 Johdanto Tausta Palvelukehityshankkeiden pilottipalvelujen käytettävyys Hankkeiden ohjaus itv Capture Henkilökohtainen ruutukaappaus Hankkeen tausta...3 ArviD-projektin tavoite...3 Projektin kulku ja aikataulu itv Capture uudet ominaisuudet ArviD-käytettävyystutkimus Kuluttajaliiketoiminnan kaupalliset mahdollisuudet...7 Medialiiketoiminnan kaupalliset mahdollisuudet...8 itv Capture: Kaupalliset mahdollisuudet...8 Muita projektin kokemuksia Jatko Pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio digi-tv:ssä Hankkeen tausta...11 ArviD-projektin tavoite...12 Hankkeen tavoitteena oli Projektin tulokset Jatko LippuTV Konsepti...14 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Jatko Kirjastot.fi-digi-tv-pilotti...17 vii

10 5.1 Hankkeen sisältö...17 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Kehityskohteet jatkossa Helsingin keskushallinnon digi-tv-hanke Hankekuvaus...20 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Jatko Digiserviisi Ikääntyneiden ja vammaisten digi-tv-kotipalvelut...22 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Jatko Kohtaamispaikka Viittomakielinen chat...25 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Jatkokehitys MHP-tekstitys Tausta...28 MHP-tekstitys...28 Context Subtitling...28 SignText...29 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Jatkokehitys Tekstitys puheeksi Hankkeen tausta...32 Teksitys puheeksi -hankkeen tavoitteet ja rajaukset Toteutus...33 Arkkitehtuuri...34 Järjestelmä...34 Tekstityksen vaiheet äänikanavaksi Projektin tulokset...36 viii

11 10.4 Kehityskohteet jatkossa Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen Hankkeen tausta...38 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset...39 Graafinen ulkoasu...39 Videot...40 Kehityskohteita ja soveltuvuus digi-tv:oon Jatkokehitys Yhteisöllinen oppiminen digi-tv:ssä Hankkeen kuvaus...42 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset...43 Pilotin tausta...43 Lähetetyt viestit ja pelisäännöt...44 Valvojan rooli...44 Viestien kirjoittaminen...45 Soveltuvat käyttöalueet...45 Käytettävyys...45 Opittavuus ja soveltuvuus...45 Televisioruutu...46 Yhteisöllisyys Kehityskohteet jatkossa Akuutti Hankkeen sisältö...48 Työvaiheet...48 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset...49 Hankkeen pilotointi ja markkinointi...49 Pilottilähetyksen näkyvyys/tavoitettavuus Kehityskohteet jatkossa LumiTools LumiFun-monimediajulkaisutyökalu...50 ArviD-projektin tavoite Projektin tulokset Kehityskohteet jatkossa...51 ix

12 15 Interaktivt undervisningsprogram för språkinlärning The Space Trainees Projekt innehåll Utvecklingsarbetet...55 Liite: Palvelukehityshankkeiden tekijät...56 itv Capture Henkilökohtainen ruutukaappaus...56 Pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio digi-tv:ssä...56 LippuTV...56 Kirjastot.fi-digi-tv-pilotti...57 Helsingin keskushallinnon digi-tv-hanke...57 Digiserviisi...57 Kohtaamispaikka ja MHP-tekstitys...57 Tekstitys puheeksi...58 Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen...58 Yhteisöllinen oppiminen digi-tv:ssä...59 Akuutti...59 LumiTools...59 Interaktivt undervisningsprogram för språkinlärning...59 x

13 1 Johdanto 1.1 Tausta Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelma ( ) järjesti ensimmäisen toimintavuoden lopulla avoimen hankehaun edistämään digi-tv-lisäpalvelujen markkinan kehitystä. Avoimeen hakuun tuli 32 hakemusta, joiden pohjalta käynnistettiin 14 ArviDdigi-tv-palvelukehityshanketta. Rahoitettavien hankkeiden päävalintakriteereinä olivat: - verkostoituneisuus, - ArviD-ohjelman tavoitteidenmukaisuus ja - hankkeessa toteutettavan palvelun tuotantomallin kestävyys ja elinkaari sekä - sijoittuminen ArviD-ohjelman painopistealueille (viihde ja urheilu, katsojien suoran osallistumisen uudet tavat, katsojien omien kontribuuttien käyttö, verkkopelit, tvmainonta, hyvinvointipalvelut ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut, työvoimapalvelut, liikenneinformaatio digi-tv:n kytkeytyminen julkishallinnon portaaleihin ja etäopetus). Lisäksi muina kriteereinä huomioitiin hanke-ehdotuksen uutuusarvo, innovatiivisuus, hyötysovellusten lisäarvo aiotulle asiakassegmentille, elämystuotteiden kyky aikaansaada haluttu tunnetaso, yhteisöllisyyttä tukevien palvelujen toimivuus kohderyhmän kannalta, aiotun kohderyhmän oikeuksien huomioon ottaminen, monikanavaisuuden ja vuorovaikutteisuuden edistäminen, helppokäyttöisyyden huomioiminen, tekninen ja kaupallinen toteutettavuus. Tässä ArviD-palvelukehityshankkeiden yhteenvetoraportissa kuvataan palvelukehityshankkeiden sisältöä ja keskeisiä tuloksia sekä niiden jatkokehityssuunnitelmia. 1.2 Palvelukehityshankkeiden pilottipalvelujen käytettävyys Palvelukehityshankkeilta edellytettävä tulos oli palvelukonseptin pilotointi. ArviDohjelmassa toteutettiin palvelukehityshankkeiden rinnalla digi-tv-palveluiden käytettävyys-horisontaalihanke, jossa Adage Oy ja VTT tekivät näiden avoimen haun palvelukehityshankkeiden käytettävyyden riippumattoman arvioinnin ja laativat digi-tvpalvelujen käytettävyyden suunnitteluoppaan (ArviD-julkaisu 07/2005). Käytettävyystutkimus, johon muutamien hankkeiden yhteenvedossa viitataan, tarkoittaa tätä ohjelman horisontaalihankkeessa tehtyä arviointia. 1

14 1.3 Hankkeiden ohjaus Hankkeiden ohjausryhmätyöhön ovat osallistuneet ArviD-ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä sekä liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelmavastaava neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi. 2

15 2 itv Capture Henkilökohtainen ruutukaappaus 2.1 Hankkeen tausta Infocast Systems on kehittänyt itv Capture-kuvakaappausjärjestelmän, jonka avulla katsojat voivat MHP-digi-tv-sovelluksella vapaasti valita mieluisen tv-kohtauksen ja lähettää sen multimediaviestinä itselleen tai ystävälleen. Konsepti mahdollistaa katsojille tärkeiden tv-elämysten taltioimisen ja jakamisen sosiaalisessa verkostossa, jossa se samalla mainostaa uutta mahdollisuutta vuorovaikuttaa digitaalisella tv-sisällöllä. Tvmainostajille konsepti tarjoaa monia kaupallisia mahdollisuuksia. Infocast Systems ja MTV3 ovat aikaisemmin pilotoineet konseptia yhdessä MTV3:n ohjelmissa. Pilotoinnin tuloksena todettiin, että katsojien mielenkiinnon herättämiseksi uudentyyppiselle vuorovaikutteisen digi-tv:n mahdollistamalle palvelulle tulee jatkossa panostaa konseptin huolelliseen lanseeraukseen, käyttäjäelämyksen parantamiseen sekä palvelun hallintaominaisuuksiin. Nämä ovat keskeisiä, jotta palvelun käyttöä voidaan laajentaa mahdollisimman moneen tv-ohjelmaan. Vasta tällöin käyttäjät löytävät ja oppivat uuden tavan hyödyntää kuvakaappausta digi-tv:n normaalina lisäarvopalveluna. ArviD-projektin tavoite ArviD-hankkeen tavoitteena oli lanseerata itv Capture -konseptin tuotantoversio MTV3:n kanavilla sille sopivien n. 2-4 tv-ohjelman yhteydessä vuonna sekä kehittää palvelun käytettävyyttä ja kykyä välittää elämyksiä. Lisäksi projektin aikana sovittiin konseptin esittelyyn sopivan yhteisen demonstraatiovideon tai vastaavan esityksen tekemisestä, jossa välittyisi rikkaan mediasisällön keinoin sovelluksen keskeinen toimintaperiaate ja kuluttajahyödyt. Tätä pidettiin keskeisenä konseptia esiteltäessä sisältö- ja mainostajatahoille. Osapuolien yhteisprojektin tavoitteet olivat seuraavat: Infocast Systems - Kanavariippumattoman digi-tv-palvelutuotteen kehittäminen - Elämyksellisyyteen ja helppokäyttöisyyteen tähtäävien tuoteominaisuuksien kehittäminen - Järjestelmän helppoa ja kustannustehokasta käyttöönottoa ja ylläpitoa tukevien ominaisuuksien kehittäminen 3

16 - Konseptin kypsyttäminen kansainväliseksi vientituotteeksi. MTV3: - TV-kohtausten tilaukseen perustuvan digi-tv liiketoimintamallin testaus potentiaalisissa TV-sisällöissä vuoden aikana - Konseptin kaupallistamisen selvittäminen, kehittäminen ja pilotointi. Projektin kulku ja aikataulu Projektin ensivaiheessa jatkettiin ensimmäisen itv Capture-version pilotointia MTV3:n Hockey Night:in yhteydessä. Samaan aikaan toteutettiin seuraavan 2.0-version uudet ominaisuudet, joita testattiin ArviD-käytettävyystestin yhteydessä. Uuden version lanseeraus tapahtui syyskuun 2005 aikana Sub-tv:n BigBrother-ohjelman yhteydessä ohjelmasisältöjen oikeuskysymysten varmistuttua. Palvelinalustasta, ohjelmasisältöihin liittyvistä asioista sekä kaupallisen hyödyntämisen selvityksistä vastasi MTV3. Projektihallinnasta, uusien teknisten ominaisuuksien teknisestä kehittämisestä, palvelun ylläpidosta vastasi Infocast Systems Oy. Testaus ja integrointi suoritettiin yhdessä osapuolien toimesta em. vastuualueidensa mukaisesti. 2.2 itv Capture uudet ominaisuudet Kuva 1. itv Capture viihdeohjelmassa (Big Brother). itv Capture uudet elämykselliset ominaisuudet ovat: 4

17 - Zoom-kuvarajausominaisuus. Sovellukseen toteutettiin videokuvan zoomaus ominaisuudet käyttäen hyväksi MHP-standardin kuvakerrosominaisuuksia. Näin käyttäjälle voidaan tarjota vaihtoehtoja tv-kuvan sisältä, joista tuotetaan kuva mobiililaitteeseen. Tämä helpottaa esim. urheilu-tv-sisältöjen yhteydessä tv-kohtauksen siirtämistä mobiilinäyttöön paremmin sopivaan muotoon. - Kuvakehysominaisuudet. Katsoja kykenee personoimaan henkilökohtaisesti valitsemaansa kuvaa liittämällä siihen valmiita ohjelmakohtaisia kuvakehyksiä. - Personoidut kuvaviestit omalla viestillä. ArviD-käytettävyystestin tulosten perusteella toteutettiin myös mahdollisuus liittää käyttäjän omaa sisältöä valitsemaansa tv-kohtaukseen. Tämä toteutettiin puhe- ja ajatuskuplien avulla, joilla kuvaan on mahdollisuus myös liittää kerronnallisia elementtejä. - Kohtausten kaappaus videoleikkeenä. Palvelinohjelmistoon toteutettiin mahdollisuus tuottaa 3GPP-standardin mukaisia videoleikkeitä katsojien valintojen perusteella. Kuva 2. itv Capture urheilusisällössä (Hockey Night). itv Capture 2.0:n muut uudet tekniset ominaisuudet ovat: - Web-pohjainen palveluhallintakäyttöliittymä. Palvelun yleishallinta sekä ohjelmakohtaisten ominaisuuksien konfigurointi mahdollistettiin web-käyttöliittymällä. Näin ohjelmakohtainen palvelukonfigurointi voidaan tehdä sisällöntarjoajan toimesta ilman teknistä erityisosaamista. 5

18 Kuva 3. MMS-viestien selaukseen/suunnitteluun tarkoitettu palvelun hallintakäyttöliittymä. 2.3 ArviD-käytettävyystutkimus ArviD-käytettävyystutkimuksessa sovellusta koekäytettiin valvotuissa olosuhteissa neljän koekäyttäjän toimesta. Koekäytön aikana käyttäjiä haastateltiin sovelluksen käytettävyydestä sekä testattiin heidän näkemyksiään eräistä suunnitelluista toiminnoista. Käyttäjille esiteltiin kolme erilaista versiota sovelluksesta: ensimmäinen tuotantoversio sekä sen pohjalta projektissa kehitetyt musiikki- ja urheilukäyttöön soveltuvat uudet versiot. Käytettävyystutkimuksen pohjalta tuotettiin neljäs BigBrother-versio käyttöliittymästä, jossa merkittävimpiä teknisesti toteutuskelpoisia käytettävyysasioita on huomioitu. Käytettävyystutkimuksen keskeisiä havaintoja olivat mm.: - kokemuksellinen ja viihteellinen palvelu - mahdollisuus ottaa fani- sekä antifanikuvia - mahdollisuus muokata lähetysvirrasta otettuja kuvia - mahdollisuus jakaa kokemus, yhteisöllisyys vahvasti esillä käyttäjien puheessa, ja - helppokäyttöinen ja yksinkertainen käyttöliittymä. Negatiivisena asiana raportoitiin lähetyksen äänen keskeytymistä kuvakaappaushetkellä. Tämä ongelma ei ollut suoranaisesti sovelluksen virhe, vaan virhe käytetyn ADB I-candigi-tv-päätelaitteen MHP-toteutuksessa. Esim. Humax:in MHP-yhteensopiva digi-tvvastaanotin toimi oikein ja pysäytti vain kuvan, ei ääntä. 6

19 Kuva 4. itv Capture musiikkiviihdeohjelmassa (Idols). 2.4 Kuluttajaliiketoiminnan kaupalliset mahdollisuudet ITV Capture on ensisijaisesti kuluttajapalvelu. Se voi tuottaa merkittävää lisäarvoa ohjelmalle, jonka osaksi se rakennetaan. Tämän kuluttajapalvelun kiinnostavuus toimii myös lähtökohtana kaikille medialiiketoiminnan mahdollisuuksille. Interaktiivisen sovelluksen käyttö toimii mittarina mainostajille palvelun vetovoimasta ja siten myös halukkuudesta lähteä siihen mukaan kaupalliseksi yhteistyökumppaniksi. Kuluttajaliiketoiminnassa tulovirta perustuu volyymipohjaisesti viestien määrään. Näin ollen on keskeisen tärkeää rakentaa palvelun tunnettuus ja luoda siihen käyttötottumus. Haasteena ei niinkään ole multimediapuhelinten määrä, vaan MMS-asetusten vähäisyys markkinoilla olevissa laitteissa. Näin ollen ensimmäisen sukupolven palveluiden tärkeä tehtävä on ensinnäkin opastaa suurta yleisöä käyttämään MMS-viestejä, jotta palvelun hyöty konkretisoituisi. Kun yleisö on valmis käyttämään palvelua myös tutun ensimmäisen portaan, SMSviestin jälkeen, on haasteena löytää oikeat ohjelmaympäristöt sovelluksen laajamittaisen käyttötottumuksen luomiseksi. MTV3 on valinnut tähän yhteistyöhön parhaita mahdollisia ohjelmaympäristöjään: - kaudella Hockey Night SM-liiga (MTV3) - syksyllä 2005 Big Brother (Subtv). 7

20 Medialiiketoiminnan kaupalliset mahdollisuudet Sovelluksen kaupallistamisen muodot itv Capture-sovelluksen kaupallistaminen noudattaa tv-ympäristön kaupallisia rakenteita. Mainostajayhteistyö perustuu jatkeelle, jota tehdään joko tv-mainontaan, ostoskanava-aikaan tai ohjelmayhteistyöhön liittyen. itv Capture toimii broadcast:in, lähetysvirran yhteydessä, siksi 24/7 tyyppiset käyttötavat eivät sovellu sen kaupallistamiseen. Eteneminen potentiaalisille asiakkaille Ensimmäisen vaiheen sovellusta on esitelty hankkeen aikana syksystä 2004 lähtien mainostajille, mainos- ja mediatoimistoille sekä tuotantoyhtiöille. Yleisesti voidaan todeta, että itv Capture on herättänyt paljon kiinnostusta. Se koetaan yhdeksi edistyksellisimmistä digi-tv palveluista. Kaupallinen potentiaali keskittyy toistaiseksi ohjelmayhteistyöratkaisuihin. Niissä palvelu on esillä koko ohjelman ajan, ja edelläkävijäkatsojat, joilla on MHP-päätelaitteita, käyttävät palvelua hyvällä todennäköisyydellä. Näin ollen myös ohjelmayhteistyökumppani saa tavoittelemansa näkyvyyden ja imagotavoitteet. Pilotoinnin aikana ei kuitenkaan pystytty solmimaan kauppoja mainostajien kanssa. Syynä tähän oli pieneksi jämähtänyt MHP-penetraatio. Jatkossa kaupallisena haasteena tulee olemaan myös kaapelin ja terrestriaalin eriarvoisuus Capturen käyttäjille. Palvelun käytön mitattavuus On keskeistä luoda tv-ruudun käytön mitattavuus yhdeksi tulevaisuuden television mittaristoista. itv Capturella on kaupallista arvoa mainostajalle silloinkin, kun palvelulla vain leikitään, vaikka kuvaa ei todellisuudessa tilattaisikaan. Tv-yhtiön kuluttajapalveluna sen sijaan itv Capturen arvo on merkittävä vain silloin, kun se synnyttää transaktioita. itv Capture: Kaupalliset mahdollisuudet Ohjelmayhteistyö (OHY) - ohjelman yhteistyökumppanin näkyvyys palvelussa - ohjelman sisältökumppani tarjoaa viestit - kilpailu OHY-ohjelmassa 8

21 Mainonta - mainostaja hyödyntää itv Capture työkalua mainontaansa liitetyn MHPsovelluksen yhteydessä, - tulevaisuuden toiminto: kaupallistaminen tv-mainonnan yhteyteen vaatii nykyistä merkittävästi laajemman MHP-penetraation. Haasteena on mainonnan suunnittelijoiden kiinnostuksen ja aktiivisuuden kehittäminen. Hinnoittelu on myös merkittävä kysymys. Asiakkaalle on kohdennettava niin Digitan veloittama kaistakustannus kuin mediakustannuskin. Vuorovaikutteiselle palvelulle on rakennettava suoramarkkinoinnista tutut mittaristot, joissa reaktioiden määrä ja laatu ovat onnistuneen kaupallisen sovelluksen mitta siinä missä tv-ohjelman katsojamääräkin. Niiden avulla voidaan luoda hintataso tv:n interaktiivisille palveluille, jotka eivät ole kiinteässä sidoksessa asiakkaan tv-mainokseen. Koko itv Capturen kaupallistamisessa keskeinen tekijä on tv-yleisö. Ennen kuin potentiaalinen käyttäjäkunta moninkertaistuu, ei saada riittäviä käyttäjäkokemuksia luotettavaksi hinnoittelun ja sen argumentoinnin perustaksi. Muita projektin kokemuksia - MHP:n Grafiikkaominaisuuksien hitaus. Käytetyllä referenssivastaanottimella (ADB i-can) havaittiin dynaamisesti vaihdettavien PNG-grafiikkatiedostojen latautumisen olevan hidasta ja aiheuttavan välkkymistä. Näitä ongelmia voitiin kiertää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, mutta täysin hitauden aiheuttamia ongelmia ei voitu välttää. - Mobiilivideoformaattien yhteensopivuus ja päätelaitetuki. Videokonversioominaisuuksien osalta todettiin, että alun perin toteutusteknologiaksi valittu ratkaisu ei tuottanut riittävän monissa mobiililaitteissa toimivaa videosisältöä. Tästä johtuen projektin aikana vaihdettiin videokonversiossa käytettyä teknologiaa. - Tv-sisällön esittäminen matkapuhelimen ruudulla. Tv-kuvasisällön kuvasuhteiden ja kanavakohtaisten erojen todettiin vaikuttavan siihen, miten tv-kuva kannattaa esittää mobiililaitteessa. Käytännössä esim. 16:9-kuvasuhteen tv-kuvasisältö edellyttää merkittävästi erilaista MMS-viestin graafista toteutusta verrattuna 4:3-kuvasuhteella tehtäviin lähetyksiin. - Sisältöoikeuksiin liittyvät kysymykset. itv Capture-konseptin kannalta keskeinen seikka on sisällönomistajalta saatava suostumus sisällön mobiilijakeluun. Pelkästään tv-yhtiön kanssa sopiminen ei käytännössä riitä ja oikeusasian ratkaisu vaatii usein monenkeskisiä keskusteluita. Pääosin tässä ei kuitenkaan ollut ongelmia, mutta kaikkein selkeimmin asia järjestyi MTV3:n Hockey Night-ohjelman kanssa, jossa omistajataho ja tv-yhtiö olivat sama taho. - Käytettävyyteen liittyvät seikat. Uuden digi-tv-palvelukonseptin kuvaaminen käyttäjälle on usein ongelmallista pelkällä tekstimuotoisella kuvauksella. Projektissa päädyttiin lisäämään digi-tv:n näytölle matkapuhelimen kuva kehyksenä tehdylle kuvavalinnalle. Näin pystyttiin viestimään palvelukonseptin keskeinen sisältö tekstin 9

22 ohella myös visuaalisesti käyttäjille. Tästä saatiin positiivista palautetta testikäyttäjiltä. - Käytettävyystutkimuksen osana arvioitiin palvelun käyttöä osana laajempaa palvelukokonaisuutta ns. upotettuna komponenttina (Hockey Night). Tämän todettiin hankaloittavan nimenomaisen palvelun käyttöä esim. ohjeistuksen ja käytön yhdenmukaisen toiminnan haasteiden johdosta. itv Captureen toteutettiinkin mahdollisuus käyttöön itsenäisenä sovelluksena, jossa esim. ohjeistus on toteutettu sovelluksen itsensä toimesta (BigBrother). - MTV:n osalta projektiryhmän kokoonpanossa tapahtui muutoksia MTV:n organisaatiomuutoksen johdosta. Tästä johtuen suunnitellun yhteisen itv Capture- esittelymateraalin tuottamiseen ei ollut MTV:n puolelta resursseja. - Projektin kokonaisläpiviennin kannalta jälkikäteen voidaan todeta, että ulkopuolisen projektipäällikön hyödyntäminen olisi saattanut mahdollistaa tehokkaamman läpiviennin varsinkin, kun vetovastuu projektissa oli pienyrityksellä, jossa resurssit ovat rajalliset. 2.5 Jatko ArviD-projektin myötä itv Capture-tuotekonseptia kyettiin kehittämään merkittävästi eteenpäin. Lopputuloksena kehitetty versio 2.0 on edeltäjäänsä huomattavasti käyttäjälähtöisempi sekä toiminnoiltaan elämyksellisempi. Uusien ominaisuuksien ohella mahdollisuus hyödyntää käytettävyystutkimusta lisäsi kehittäjätahon näkemystä siitä, mitkä ovat kuluttajan kannalta palvelun keskeisiä asioita. Projektin myötä tarkentuivat myös konseptin jatkokehityssuunnitelmat. Tulevia kehityskohteita tulevat olemaan tv-kohtausten videokaappaukseen soveltuvien käyttöliittymien toteutus. Tässä tehdyllä ArviD-käytettävyystutkimuksella oli merkittävä rooli kuluttajapalautteen muodossa. Lisäksi projektin aika ilmeni potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia muiden ArviD-pilottiprojektien kanssa. Kaupallisen hyödyntämisen näkökulmasta saatiin tarkempi käsitys siitä, millaisissa yhteyksissä ja miten sovelluksella voidaan laajentaa perinteistä tv-mainontaa mobiilitv:sisältöihin. Tämän ohella tunnistettiin muita konseptin kannalta tulevaisuudessa liiketaloudellisesti merkittäviä ominaisuuksia ja tulevia kehityskohteita. Kyky tarjota katsojalle tarkka keino osoittaa tv-sisällöstä mielenkiintoisia kohtia avaa mahdollisuudet laajalle kirjolle uusia palveluita, joiden jatkoselvitys on käynnistetty. Ensimmäinen kansainvälinen tilaisuus esitellä projektin konkreettisia tuloksia oli IBC 2005 messut Amsterdamissa syyskuussa, jossa Infocast Systems lanseerasi itv Capture 2.0 version yhdessä korealaisen Alticast Corporationin kanssa. 10

23 3 Pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio digi-tv:ssä 3.1 Hankkeen tausta Hankkeessa toteutettiin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pysäkkikohtainen aikataulunäyttö MHP-sovelluksena. Toteutetussa sovelluksessa HKL:n (Helsingin kaupungin liikennelaitos) Omat lähdöt -palvelun nykyistä pysäkkikohtaista tietoa hyödynnetään näyttämällä digi-tv:n katsojalle ajantasaista pysäkki-informaatiota. Palvelu voidaan rinnastaa nykyisiin pysäkki-informaatiotauluihin, mutta sen saatavuus on huomattavasti parempi. Palvelu sisälsi n pääkaupunkiseudun linja-auto-, raitiovaunu-, juna- ja metropysäkkien 15 seuraavaa lähtöä. Palvelun käyttäjällä on mahdollista valita yksi tai useampia pysäkkejä ja seurata seuraavien niiltä lähtevien joukkoliikennevuorojen ajankohtia. Kuva 5. Esimerkkinäkymiä sovelluksesta. Kotikäytön lisäksi palvelun suunniteltuina käyttökohteina ovat erilaiset julkiset tilat kuten ravintolat, oppilaitokset, sairaalat, ostoskeskukset tai joukkoliikenneterminaalit. Kuva 6. Esimerkkejä sovelluksen käyttökohteista. 11

24 Toteutettu palvelu koostuu kolmesta sovelluksesta: 1. palvelinsovellus, joka hakee ja pakkaa aikatauluinformaatiota digi-tv:hen soveltuvaan formaattiin, 2. sovellus, joka siirtää päivitetyn tiedon kerran minuutissa digi-tv-operaattorin objektikarusellissa, 3. digisovittimessa ajettava käyttäjäsovellus, joka hakee valitun pysäkin aikatauluinformaation lähetysvirrasta ja näyttää aikatauluinformaatiota televisioruudulla. ArviD-projektin tavoite Hankkeen tavoitteena oli - Testata HKL:n Omat lähdöt -palvelun tuottaman tiedon sovellettavuutta kolmannen osapuolen hankkeessa - Todentaa yli pysäkin pysäkkikohtaisten aikataulujen suuren informaatiomäärän käytettävyys MHP-sovelluksessa. 3.2 Projektin tulokset Hankkeessa toteutettiin onnistuneesti edellämainitut kolme ohjelmistoratkaisua. Sovellus pilotoitiin touko-elokuussa 2005 MTV3-kanavalla ajamalla sitä lähetysvirrassa vuorokauden ympäri. Hankkeessa toteutetun MHP-sovelluksen koko oli alle 30 kilotavua ja yli pysäkin aikataulut sisältävien datatiedostojen koko alle 200 kilotavua. Hankkeessa onnistuttiin hyvin siirtämään pääkaupunkiseudun joukkoliikennepysäkkien aikatauluinformaatio digi-tv:ssä käyttökelpoiseen muotoon. Sovellusta kehitettäessä havaittiin eroavaisuuksia markkinoilla olevien MHP-laitteiden tavassa päivittää sovelluksen tietoa objektikarusellista. MHP-standardin mukainen DSM-CC-objektien päivitys ei onnistunut kaikilla päätelaitteilla. Ongelman ratkaisu mahdollisen laitteiston ohjelmistopäivityksen avulla olisi myös ongelmallista, sillä päivityksen aiheuttamille kustannuksille ei välttämättä löydy halukasta maksajaa. 3.3 Jatko HKL on sijoittanut kaikkiin raitiovaunuihinsa ja osaan linja-autoistaan GPSpaikantimet. Näistä saatavaa ajantasaista tietoa hyödynnetään jo mm. raitiovaunujen häiriötiedotuksessa sekä ajantasaisen pysäkki-informaation näyttämisessä. Tulevaisuudessa on tavoitteena sisällyttää ajantasaista tietoa myös MHP-sovellukseen. 12

25 Sovelluksen jakelu pilottivaiheen jälkeen on havaittu ongelmalliseksi. Sovelluksen jakaminen maanpäällisessä verkossa valtakunnanlaajuisesti tulisi liian kalliiksi, toisaalta jakelun esimerkiksi HTV:n kaapeliverkossa estää kaapeliverkossa toimivien MHPlaitteiden puuttuminen markkinoilta. Sovelluksen tuotantokäyttöön siirtymistä päätettiin käsitellä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun sen lähettäminen kohdennetusti pääkaupunkiseudun alueella edullisin kustannuksin on mahdollista joko kaapeliverkossa tai paluukanavaa pitkin. 13

26 4 LippuTV 4.1 Konsepti LippuTV kaikki liput kaukosäätimellä LippuTV on digi-tv-palvelu, joka tuo tapahtumalippujen myyntipisteen olohuoneeseen. LippuTV:ssä tehokas tapahtumamarkkinointi ja viihteellinen tapahtumatiedon välittäminen yhdistyvät kotona tapahtuvaan ajasta riippumattomaan ostotapahtumaan. LippuTV-konseptissa kaiken lähtökohta on tv-sisältö, ohjelma tai -mainos, joka toimii katsojan kiinnostuksen herättäjänä. Aina saatavilla oleva, kanavariippumaton digi-tvpalvelu mahdollistaa lippujen oston mukavasti kotisohvalta, heti kiinnostuksen herättyä. LippuTV-palvelussa on huomioitu koko lipunmyynnin ketju: valitse kiinnostava tapahtuma, varaa haluamasi liput reaaliaikaisesti, maksa ja liput toimitetaan postitse kotiin. LippuTV tuo jo olemassa olevat sähköisen lipunmyynnin järjestelmät televisioon ja tapahtumalippujen myyntipisteen olohuoneeseen. LippuTV tuo uudenlaisen tv-mainonnan tapahtumajärjestäjien ulottuville LippuTV yhdistää tv-sisällön, digitaalisen television lisäpalvelun sekä useat taustalla olevat tietojärjestelmät kokonaisuudeksi, joka palvelee niin kuluttajaa kuin tapahtumajärjestäjääkin. Tapahtumajärjestäjille se tarjoaa uuden mahdollisuuden tv-näkyvyyteen ja markkinointiin digi-tv-palvelussa. Kuluttajille tarjolla on tietoa ajankohtaisista tapahtumista sekä mahdollisuus helppoon ja turvalliseen lipunostoon kotisohvalta käsin. Yhteistyö maan johtavien lipunmyyjien kanssa takaa runsaan tapahtumatarjonnan sekä mahdollistaa kuluttajalle asioinnin jo tuttujen ja luotettujen lipunmyynnin toimijoiden kanssa. Kuva 7. Ruutukaappauksia LippuTV-palvelusta. 14

27 ArviD-projektin tavoite LippuTV-palvelukonseptin kehitystyö käynnistyi syksyllä 2003 tehdyillä määrittelyillä. Itse palvelun toteutustyö aloitettiin TEKES:in Fenix-teknologiaohjelman tukemana tuotekehitysprojektina keväällä Projektin edetessä kävi ilmeiseksi, että erityisesti LippuTV-palvelussa keskeisellä sijalla olevan maksutoiminnallisuuden toteutus osoittautui huomattavasti ennakoitua haasteellisemmaksi. TV-ohjelma kanavalla X TV-ohjelma kanavalla Y Pankit MHP Maksutiedon välittäjä MHP Lipunmyyjät Kulttuuri.tv MxM Kuva 8. ArviD-projektin tavoite. ArviD-hankkeessa tavoitteena oli toteuttaa LippuTV-palveluun digi-tv-ympäristöön soveltuvat toimivat ja turvalliset maksuvaihtoehdot. Tavoitteena oli näin toteuttaa koko digi-tv-liiketoiminnan kehittymisen kannalta tärkeä esimerkki monipuolisesta, kuluttajia aidosti kiinnostavasta digi-tv-palvelusta, jossa myös turvallinen maksaminen on mukana. Lisäksi tavoitteena oli toteuttaa kuluttajatestaus LippuTV-palvelun ja erityisesti sen tarjoamien maksuvaihtoehtojen käytöstä. Kuluttajatutkimus oli tarkoitus toteuttaa kevään 2005 aikana. 4.2 Projektin tulokset Projektin lopputuloksena toteutettiin toimiva digi-tv-lippukauppa, jossa tarjolla on Lippupisteen välityksellä myynnissä olevia tapahtumia. Ostajan valittavana on kolme erilaista maksutapaa: - Osuuspankin Digiraha (mobiilimaksu), - Sammon ja Nordean Mobiiliraha (mobiilimaksu) sekä - digi-tv- selaimelle toteutettu Nordean e-maksu. Erityisen haastavaa projektissa oli useiden eri tietojärjestelmien välisten yhteyksien hoituminen digiboksin välityksellä. Itse lipun ostovaiheessa kaikki kuluttajan tvruudulleen saamat näkymät tulevat LippuTV palvelimelta. Sen sijaan maksuvaiheeseen 15

28 siirryttäessä siirrytään myös käytännössä järjestelmästä toiseen. Tämä uudelleenohjaus ( redirect ) osoittautui digi-tv-ympäristössä erityisen haasteelliseksi. Ongelmat saatiin kuitenkin ratkottua ja maksutoiminnot liitettyä LippuTV-järjestelmään siten, että maksaminen voidaan turvallisesti viedä loppuun käytettävissä olevilla maksuvaihtoehdoilla. Myös keväällä 2005 käytettävissä olleet kaapeliverkkoon soveltuvat MHP-boksit toivat oman haasteellisuutensa projektiin. Lipun ostaminen on ostotapahtumana monimutkainen ja poikkeaa huomattavasti esim. sisältöjen (ohjelmat, taustakuvat tms.) tai fyysisten tuotteiden (äänilevyt tms.) ostamisesta. Pääsylippu tiettyyn tapahtumaan tietylle päivälle tietylle paikalle puolestaan on uniikki. Kun se on kerran myyty, ei toista samanlaista enää ole. Tämä edellyttää käyttäjältä tiettyjen valintojen tekemistä ja tietojen syöttöä sekä toisaalta myös taustajärjestelmien reaaliaikaisuutta. Boksin hitaus sekä ongelmat kaukosäätimen käytössä vaikeuttivat kohtuuttomasti tietojen syöttöä ja valintojen tekemistä. Ongelmat keväällä 2005 käytettävissä olevien kaapeliverkkoon soveltuvien MHPpäätelaitteiden suhteen estivät myös alun perin suunnitellun laajamittaisen kuluttajatutkimuksen tekemisen. Kesällä 2005 toteutettiin kuitenkin käytettävyystutkimus, joka antaa osviittaa myös tulevaan kuluttajatutkimukseen liittyen. Erityisen kiitettävänä käytettävyys-tutkimuksessa pidettiin sitä, että yhdellä istumalla voi hoitaa koko lipunostoprosessin eli että myös maksaminen oli mukana palvelussa. Hankalaksi sen sijaan koettiin juuri tietojen syöttö, mikä oli ennakoitavissa etenkin kun ongelmat testeissä käytetyn boksin suhteen olivat tiedossa. Ilman tietojen syöttöä ei lipunosto valitettavasti ole toteutettavissa. Jatkokehittämistä mietittäessä onkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti käyttöliittymään, jotta valintojen teko ja tietojen syöttö voitaisiin tehdä käyttäjille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. LippuTV-palvelun toteutus osoittaa kuitenkin, että sisällöltään monipuolinen palvelu, jossa myös maksaminen on mukana, on mahdollista toteuttaa digi-tv-ympäristöön. Sekä tekniikan, laitteiden että käyttöliittymän osalta on toki vielä kehitettävää, mutta itse palvelukonseptin toimivuus on LippuTV:ssä todennettu. 4.3 Jatko Suomen 3KTV Oy ja Suomen Schneider Oy julkistivat elokuussa 2005 tuovansa syksyn aikana maahan kaapeliverkkoon soveltuvan MHP-digisovittimen. Kuluttajapilotti, johon myös LippuTV-palvelu osallistuu, pidetään syksyn aikana. Samalla tullaan myös toteuttamaan kuluttajatutkimus. Tästä saatu tieto tullaan hyödyntämään palvelun jatkokehityksessä. 16

29 5 Kirjastot.fi-digi-tv-pilotti 5.1 Hankkeen sisältö Palvelukehityshankkeessa tehtiin pilottiversio yleishyödyllisistä ja avoimista kirjastojen verkkopalveluista vuorovaikutteista digi-tv:tä varten. Pilottiin koottiin joitain Kirjastot.fi-palveluita sekä Helmet.fi-haku eräänlaiseksi kirjastopalveluiden miniportaaliksi. Pilottiin ei tehty mitään uutta palvelua tai olemassa olevaa palvelua muutettu täydellisesti, vaan lähinnä kokeiltiin, miten verkossa toimivia palveluita voidaan siirtää digi-tvympäristöön. Pilotin sisältö: - Info digi-tv-palvelua varten tuotettua omaa sisältöä. Pilottivaiheessa lähinnä käyttöohjeita, joiden tarpeellisuus tuli käytettävyystutkimuksessa selvästi esiin. - Ajankohtaista ajankohtaisia kirjastoalan uutisia kirjastonkäyttäjille. - Kirjastot kunnankirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat. Haku kunnan tai toimipisteen nimellä. - Kysy kirjastonhoitajalta mahdollisuus jättää kysymys. Vastaus tulee kysyjän sähköpostiin. Vastausten arkisto, haku sanahaulla tai ajan mukaan sekä valikoitujen vastausten karuselli. - Helmet.fi-haku pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet.fi-palvelun digitv-versiossa voi etsiä kirjoja ja muuta kirjastojen aineistoa tekijän, teoksen nimen ja asiasanan mukaan sekä sanahaulla. Hakutulos näyttää aineiston ajantasaiset sijaintitiedot. Varausmahdollisuutta ei ole toistaiseksi toteutettu. Palvelun etusivu lähetetään lähetysvirran myötä; muu sisältö tulee ajantasaisena Internet-verkon kautta Kirjastot.fi:n monikanavajulkaisemista tukevasta Meteorjulkaisujärjestelmästä ja siihen integroiduista tietokantasovelluksista. 17

30 Kuva 9. Kirjastot.fi-digi-tv-pilotin etusivu selain-emulaattorilla näytettynä. ArviD-projektin tavoite Kirjastot.fi-ArviD-projektin tavoitteena oli rakentaa valikoiduilta osin Kirjastot.fi:lle ja Helmet.fi-aineistohaulle digi-tv-versiot sekä testata niiden toimivuutta, käyttötapaa sekä kiinnostavuutta kuluttajapilotissa ja tv-käyttöympäristössä. Hankkeella pyrittiin luomaan valmiudet siirtää digi-tv-tuotantokäyttöön Kirjastot.fi:n ja muita kirjastojen verkkopalveluiden sisältöjä. Pilotointi ja myöhemmin tuotantoversioon siirtyminen lisännevät kirjastopalveluiden ja Kirjastot.fi:n tunnettavuutta ja löydettävyyttä sekä vahvistavat kirjastojen verkkopalveluiden roolia kansalaisen tietohuollossa. Pilotoinnin tulokset ovat kirjastojen ja muiden tahojen käytettävissä. 5.2 Projektin tulokset Digi-tv-pilotin tekninen toteuttaminen sujui ongelmitta, tosin Helmet.fi-haku vaati runsaasti räätälöintiä. Projektin tärkein tavoite oli kuluttajapilotointi ja sille asetettiin suuret odotukset. Pilotoinnilla haluttiin nimenomaan testata kirjastopalveluiden vastaanottoa ja käytettävyyttä vuorovaikutteisessa digi-tv:ssä ja olohuone-käyttöympäristössä. Lisäksi haluttiin kokeilla digi-tv:tä verkkopalveluiden markkinointikanavana. 18

31 Sopivien digivastaanottimien (MHP-tuki) heikko saatavuus Suomessa viivästytti huomattavasti varsinaisen kuluttajapilotoinnin aloittamista. Projektin aikana huomattiin, että lähetysoperaattorien valmius pilotointiin oli aika lailla avoin kysymys. Lisäksi Helmet.fi-palvelu rajaa pilotoinnin alueellisesti. Pilotointia ei ole vielä käynnistetty, se pyritään aloittamaan joulukuussa Lasipalatsissa Helsingissä. Pilottiversio osoittautui ehkä liian portaalinomaiseksi. Alun perin se suunniteltiin mahdollisen julkisen sektorin palvelukokonaisuuden alle Ylen digiteksti-tv:seen. Näyttäisi siltä, että kysyntää ja kiinnostusta olisi kuitenkin lähinnä tietylle palvelulle, joka voidaan sijoittaa jonkin tv-ohjelman lisäosaksi. Käytettävyystutkimus paljasti kirjoittamisen vaikeuden kaukosäätimellä/ virtuaalinäppäimistöllä sekä ohjeistuksen tarpeen. Jatkossa kirjoittamisen tarvetta olisi pyrittävä vähentämään, mikä voi olla haasteellista kirjastopalveluiden kohdalla. Sisältöjen osalta www ja digi-tv eivät ole yksi yhteen: digi-tv-sisältö on yleensä sovitettava toisenlaiseen kysyntään ja käyttötapaan sopivaksi. Toisaalta www-palvelu muuttuu digi-tv:ssä yksinkertaisemmaksi ja tavallaan helppokäyttöisemmäksi, ydinsisältöön ja - toimintoihin painottuvaksi käyttöliittymäksi. Digi-tv-version toteutus ei ole suuritöinen, jos sisältöjen tuotantojärjestelmä tukee monikanavajulkaisemista. Uutena tehtävänä verkkopalveluiden tuottajalle tulee yhteistyö lähetysoperaattorien kanssa ja tv-ohjelmiin osaksi pääsy. Tästä aiheutuviin tuotantokustannuksiin on syytä varautua. Kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä vielä jokseenkin vaikea nähdä, minkälaiseksi julkaisukanavaksi vuorovaikutteinen digi-tv muodostuu suuren katsojayleisön palveluna, miten kirjastopalvelut siinä kiinnostavat ja mitä palveluita katsojat mahdollisesti odottavat kirjastoilta. 5.3 Kehityskohteet jatkossa Projektin jatkokehityksestä ei ole vielä suunnitelmia. Siihen vaikuttavat kuluttajapilotin tulokset, rahoitusmahdollisuudet sekä ennen kaikkea teknologian kehitys: millä tavoin ja millä tekniikalla enemmistö katsojista jatkossa käyttää vuorovaikutteisia digi-tvpalveluita. Jos pilottia päätetään kehittää, ainakin Helmet.fi:n osuus uudistetaan täydellisesti ja aineiston varausmahdollisuus liitetään mukaan, samoin myös muiden kirjastojen aineistohaut. 19

32 6 Helsingin keskushallinnon digi-tv-hanke 6.1 Hankekuvaus Hankkeessa toteutettiin kaupungin uutisten sekä matkailu- ja tapahtumatietojen julkaiseminen digi-tv:ssä. Palvelu sisältää: 1. Kaupungin suomenkieliset internet-uutiset (n. 700 uutista/vuosi). Palvelussa näkyvät 10 tuoreinta uutista. 2. Tiedot Helsingin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä ja -kohteista, jaoteltuina pääkohteisiin, kirkkoihin, puistoihin sekä muihin kohteisiin. 3. Tietoja Helsingin tulevista tapahtumista: koko vuoden päätapahtumat (n. 30 tapahtumaa), ja kuluvan päivän tapahtumat (n. 150 tapahtumaa / päivä). Kuva 10. Ruutukaappauksia hankkeesta. Toteutettu palvelu koostuu seuraavasti: - Sisältö haetaan julkaisujärjestelmien tarjoamista XML-syötteistä kahdesti vuorokaudessa (klo ja 13.00) ja valmistellaan Sofian XHTML-sivupohjiin (Sofia Backstage Author teknologia). Esimerkiksi uutiset toteutettiin IBM Workplace WCM-tuotteen valikkokomponenttina, joka kerää kaikki RSS-luokkaan kuuluvat uutiset ja laatii niistä XML-muotoisen syötteen. - Sisällön generointi on automatisoitu: Ei tarvetta tehdä käsin sisällön uudelleen syöttämistä tai muokkaamista kuten mahdollisesti erillisessä MHP-sovelluksessa - pilottiprojektissa palvelu näkyi YLE:n teksti-tv:n sivulla

33 ArviD-projektin tavoite Hankkeen tavoitteena oli pilotoida Helsingin kaupungin tuottaman sisällön monikanavajakelua digi-tv:ssä. Digi-tv:n kautta toivotaan tavoitettavan uusia asiakasryhmiä. 6.2 Projektin tulokset Projektissa toteutettiin toimiva palvelu, jossa sisältöä pystyttiin siirtämään kaupungin alun perin internetkäyttöä varten tehdyistä tietokannoista digi-tv:hen. Projekti pystyttiin viemään läpi käyttäen olemassa olevia Sofian sovelluskomponentteja. Projektin painopisteinä olivat lähinnä julkaisuketjun taustajärjestelmien integrointi sekä itse palvelun sovittaminen digi-tv-laitteisiin. Suurin ongelma oli sopivan jakelun löytäminen palvelulle digi-tv-verkossa. Helsingin alueella jakelua esim. HTV:n verkossa esti kaapeliverkossa toimivien MHP-laitteiden puute. 6.3 Jatko Palvelun jatkaminen ja laajentaminen koskemaan myös muita kaupungin tuottamia sisältöjä riippuu lähinnä jakelukustannuksista ja päätelaitekehityksestä. Eli: - millaiseksi muodostuu julkishallinnon tuottamien sisältöjen jakelun hinta digi-tvverkossa suhteessa palvelun käyttäjämääriin? - tuleeko jatkossa kuluttajien saataville sopivia MHP-laitteita? 21

34 7 Digiserviisi 7.1 Ikääntyneiden ja vammaisten digi-tv-kotipalvelut Hankkeessa tuotettiin ikääntyneille ja vammaisille suunnattu itsenäistä kotona asumista, selviytymistä ja viihtymistä tukeva palvelukokonaisuus. Palvelun keskeisenä ajatuksena on toimia syrjäytymistä ennaltaehkäisevästi ja auttaa sekä henkisessä että fyysisessä voimaantumisessa. Palvelun on tarkoitus myös toimia yhteiskunnallisena tukipalveluna siten, että se tavoittaa erityisesti ne kansalaiset, jotka eivät ole oikeutettuja saamaan sosiaalista apua yhteiskunnalta. Television tavoittavuus on niin laaja, että palvelukokonaisuudella uskotaan saavutettavan merkittäviä hyötyjä, kun digi-tv lisäpalveluineen yleistyy. Palveluun sisältyy neljä kategoriaa: Virkeyttä päivään, Jumpalla kuntoon, Apua arkeen sekä Koti & asuminen. Kuvissa 11 ja 12 on ruutukaappauksia palvelusta. Kuva 11. Digiserviisin etusivu. 22

35 Kuva 12. Digiserviisin palvelukategoriat. ArviD-projektin tavoite ArviD-projektin tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa todellista lisäarvoa ja toiminnan tehokkuutta lisääviä digi-tv:n kautta jaettavia vanhus- ja vähemmistöpalveluita hyödyntäen aikaisempia esiselvityksiä ja pilottikokemuksia. 7.2 Projektin tulokset Hankkeen aikana tuotettiin Digiserviisi-niminen MHP-teknologiaan pohjautuva digi-tvformaatti, jossa on eri tavoilla vaikuttavia osia. Merkittävä työpanos käytettiin tavoitteen mukaisen, parhaiten televisiomediaan sopivan sisällön kokoamisessa ja ilmaisussa. Palvelun sisällön suunnittelu aloitettiin syksyn 2004 aikana tehdyllä esiselvityksellä digitelevisioon sopivista palveluista. Digiserviisin asiakaskokemuksia kerätään marras-joulukuussa 2005 yli kuukauden mittaisella pilottikokeilulla, jonka aikana palvelu on tarjolla Oulun kaapeli-tv-verkossa ja asiakkaiden käytettävissä tietyissä kohteissa (mm. palvelutaloja, asukastupa, päivätoimintakeskus), joihin toimitetaan tarvittava laitteisto. Ongelmaksi sisällön työstämisessä muodostui usein televisioruudulle mahtuvan tekstin vähyys. Ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan yksinkertaisella, mutta silti innostavalla ilmai- 23

36 sulla. Pilotti pystytään toteuttamaan uusilla kaapeli-tv-verkkoon sopivilla MHPbokseilla, joten se poistaa erinäisiä palveluntuotannon aikaisia ongelmia. Projektin kokemuksina kirjattiin, että erityisesti vanhusväestö piti televisiota mielenkiintoisena palvelualustana sen jälkeen, kun heidät oli johdateltu palveluun. Ensi alkuun termi digi-tv tosin tuntui joistakin jopa hieman pelottavalta tai oudolta. Nyt kun digitv-palveluita alkaa valmistua, alalla on varmasti syytä miettiä erilaisia sisäänheittokeinoja, joilla em. esteet ylitetään. YLEn Akuutissakin käytetty symboli on tässä mielessä tutustumisen arvoinen. 7.3 Jatko Vaikka kokonaisuus on laaja (laskentatavasta riippuen sivua tai näkymää), niin silti se raapaisee vain pintaa eri osa-alueiden potentiaalisesta tarjonnasta tai hyödynnettävyydestä. Oulun kaupunki yritti hakea rahoitusta sisällön jatkokehitykselle, mutta haussa ei useista yrityksistä huolimatta onnistuttu. Digi-tv:tä ei ehkä vielä mielletä tarpeeksi potentiaaliseksi kehityskohteeksi sosiaali- ja terveysalalle. Suhtautuminen tullee muuttumaan. Oulun kaupunki ja Suomen 3KTV todennäköisesti jatkavat Digiserviisin lähetystä Oulun kaapeli-tv-verkossa, kuitenkin sisältöä parantamatta. Jatkokehityksen kannalta Digiserviisin kaltaisen digi-tv-formaatin kehitys pitäisi tapahtua niin ison koalition tukemana, että mahdollistetaan formaatin valtakunnallinen hyödyntäminen. Oulun kaupungin tahtotilana on olla mukana tässä kehityksessä. 24

37 8 Kohtaamispaikka 8.1 Viittomakielinen chat Kohtaamispaikka-hankkeessa yhdistettiin perinteinen tv-chat uusiin digitaalisen maailman tarjoamiin viestinnän keinoihin, joita käytettiin innovatiivisesti ylittämään kahden erilaisen kielen erottava muuri. Hankkeessa jatkokehitettiin syksyllä 2004 alkanutta Kohtaamispaikka-ohjelmaa, joka on viittomakielinen tv-chat -ohjelma. Kohtaamispaikka-ohjelma toimii perinteisestä tv-chatistä poiketen kahdella kielellä. Ohjelmassa juontajat toimivat sekä viittomakielellä että suomenkielellä. Ohjelmaan voi lähettää suomenkielisiä SMS-tekstiviestejä ja viittomakielisiä videoviestejä internetin välityksellä sekä 3G-puhelimilla. Juontajat toimivat samalla tulkkeina kahden kielen välillä ja kääntävät suomenkieliset viestit viittomakielelle ja viittomakieliset viestit suomeksi. Viestit näkyvät ruudulla tekstinä ja juontajat viittovat viestit viittomakielelle sitä mukaa, kun viestejä saapuu. Viittomakielisten videoviestien osalta juontajat kertovat suomeksi niiden sisällön. Näin kuurot ja kuulevat voivat luontevasti keskustella samoista aiheista ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Hankkeen kohderyhmänä olivat viittomakieliset kuurot, muut viittomakieltä käyttävät, edellisten perhe- ja muu lähiympäristö ja muut viittomakielestä ja -kulttuurista kiinnostuneet tahot. Lisäksi pyrittiin antamaan viittomakielelle näkyvyyttä ja samalla lisäämään yhteiskunnan suvaitsevaisuutta. Kuva 13. Kohtaamispaikka-ohjelman ruutukaappaus. 25

38 ArviD-projektin tavoite ArviD-projektissa keskityttiin ohjelman tekniikan ja sen luotettavuuden parantamiseen sekä ohjelman sisällön kehittämiseen. Tavoitteena oli syksyllä 2004 kerätyn katsojapalautteen avulla - kehittää ohjelman sisältöä, - pilotoida lähetysten tekemistä muualta kuin nykyiseltä lähetyspaikkakunnalta Kuopiosta, - parantaa internetin kautta lähetettävien videoviestien toimivuutta sekä - lisätä mahdollisuus lähettää 3G-puhelimella videoviestejä ohjelmaan. 3G-puhelimilla välitetyt videoviestit mahdollistavat viittomakielisille ensimmäisen kerran mobiilin viestinnän ilman rajoitteita. Ohjelman kehitystyötä tehtiin Suomen 3KTV:n, Humakin Kuopion koulutusyksikön ja Prosignin kesken siten, että Prosign vastasi kehitystyön hallinnoinnista, Suomen 3KTV ja Prosign vastasivat teknisestä kehittämisestä ja Humak ja Prosign vastasivat ohjelman sisällöllisestä kehittämisestä. Tavoitteena oli samalla kehittää toimiva konsepti, joka voidaan formatoida. 8.2 Projektin tulokset Projektin aikana Kohtaamispaikka-ohjelmaa lähetettiin tiistaisin klo Suomen 3KTV:n Diggari-kanavalla välisenä aikana yhteensä 16 kertaa. Jokainen ohjelma lähetettiin suorana lähetyksenä. Ohjelmaa kuvattiin pääasiassa Suomen 3KTV:n Kuopion tiloista. Ohjelmassa oli aina kaksi juontajaa. Mikäli molemmat juontajat olivat viittomakielisiä, niin lisäksi kuvan ulkopuolella oli kaksi tulkkia, jotka toimivat suomenkielellä. Ohjelman sisältöä kehitettiin aktiivisesti koko kevään ajan. Jokaiseen ohjelmaan kehitettiin oma teemansa, josta ohjelman aikana keskusteltiin. Lisäksi ohjelmassa oli lyhyitä osioita, joissa syvennyttiin ajankohtaisten asioiden taustoihin, kerrottiin viittomakielisestä yhteisöstä ja sen tapahtumista ja opetettiin kuuleville katsojille viittomakieltä. Kohtaamispaikka-ohjelmaa seurasivat niin kuurot kuin kuulevat katsojat. Erilaisia viestejä tuli noin 50 kappaletta per ohjelma. Pääasiassa viestit olivat SMS-viestejä. Koska kaikki viestit käännettiin kahdelle eri kielelle, jokaiseen viestiin käytetty aika oli selvästi pidempi kuin perinteisissä tv-chateissä. Tämä ja ohjelman muu sisältö rajasi vastaanotettavien viestien maksimimäärän noin viestiin per ohjelma. Ohjelma näkyi Diggari-kanavalla noin kotitaloudessa. Näkyvyyttä pyrittiin parantamaan tarjoamalla ohjelmaa myös muille digitelevisiokanaville, mutta ohjelman lähetyshetkellä muilla yhtiöillä ei ollut tarjota sopivaa lähetyspaikkaa. Sen takia yksi Kohtaamispaikka-ohjelma lähetettiin IP-tv:n kautta. Tämä kokeilu onnistui hyvin ja ohjelman streamaus suorassa lähetyksessä onnistui ongelmitta. Suurin kritiikki kohdistui 26

39 IP-tv:n tarjoaman kuvan kokoon. Streamaus oli optimoitu siten, että ohjelmaa pystyi seuraamaan 525 kbps:n laajakaistaliittymällä. Tämä aiheutti sen, että kuvaruudun maksimiresoluutio oli 650 kertaa 428 pikseliä, joka katsojista tuntui pienehköltä. 8.3 Jatkokehitys Kohtaamispaikka-ohjelma sai paljon positiivista palautetta. Viittomakielinen yhteisö piti viittomakielisen ohjelmiston kasvamisesta, ja kuuleva katsojakunta oli selvästi kiinnostunut ohjelman konseptista. Ohjelma lisäsi selvästi kiinnostusta viittomakieltä kohtaan, ja kuulevilta katsojilta tuli monta positiivista kannustusviestiä. Lisäksi tieto ohjelmasta kiiri viittomakielisessä yhteisössä ulkomaille, josta tuli kyselyitä ohjelman konseptista. Opetusministeriö myönsi apurahan ohjelman jatkokehitykseen Kuurojen Liitolle. Kuurojen Liitto ja Prosign kehittävät ohjelmaa niin, että siitä saadaan selkeä formaatti. Lisäksi ohjelmaa kehitetään design for all -periaatteen mukaisesti sellaiseksi, että se soveltuu myös muiden kieliparien käyttämiseen. Konseptilla on selkeä kansainvälinen markkina. 27

40 9 MHP-tekstitys 9.1 Tausta Yksi mielenkiintoinen interaktiivisten palveluiden alue on verkko-opetuspalvelut televisiossa eli ns. T-learning. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää niinkin historiallista ja kaikkien tuntemaa palvelua kuin televisiotekstitystä, jos siinä hyödynnetään Icareuksen Context Subtitling -keksintöä, joka käyttää uuden MHP-standardin tarjoamia mahdollisuuksia. Prosign Oy ja Icareus Oy toteuttivat yhdessä kevään 2005 aikana viittomakielenopiskeluun tarkoitetun tv-ohjelmasarjan, joka hyödynsi Context Subtitling -tyyppistä MHP-tekstitystä. Hankkeen puitteissa toteutettiin kuusi tv-ohjelmaa, joihin kuhunkin oli sisällytetty interaktiivinen MHP-tekstitys. Projektin pilottikohderyhmänä olivat erityisesti kuurot sekä viittomakieltä opiskelevat henkilöt. MHP-tekstitys MHP-tekstitys on erittäin mielenkiintoinen tutkimusalue, sillä sitä ei ole vielä käytetty missään päin maailmaa aidosti tuotannossa, mutta toteutuessaan se tuo huomattavaa lisäarvoa käyttäjälle. Normaalisti tekstitykset ovat kiinteitä sijainniltaan ja kirjaisinkooltaan. MHP-tekstityksen avulla voidaan tarjota esimerkiksi korkeampilaatuisia tekstityksiä, käyttäjän määrittelemiä tyylejä (fontit, värit, kielet, esitysmuodot jne.) ja sitä myötä parempaa käyttökokemusta. Lisäksi, teknisesti, MHP-tekstitys säästää huomattavasti lähetyskaistaa verrattuna nykyiseen digitaalisen television tekstitysmuotoon eli DVB-tekstitykseen. Tämä taas mahdollistaa, että nykyisen yhden tai kahden tekstityskielen sijasta, voitaisiinkin MHPtekstityksen avulla lähettää 4 5 eri tekstityskieltä samalla kaistalla. Context Subtitling Context Subtitling on videosisältöihin tarkoitettu uusi vieraankielen sanastojen oppimismetodi ja se pohjautuu uudenlaiseen tekstityskonseptiin. Lisäksi Context Subtitling antaa tietyille erityisryhmille, kuten kuuroille, vähemmistökieliryhmille tai maahanmuuttajille uudenlaisia mahdollisuuksia oppia ja ymmärtää vieraita kieliä. Context Subtitlingin perusidea on yhdistää perinteiset tekstityksen muodot, samankielinen eli intralingual- ja käännöskielinen eli interlingual-tekstitys. Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan molemmat tekstitysmuodot auttavat ihmisiä oppimaan vieraita kieliä eri tavoin. Lisäksi opiskelija pystyy valitsemaan käyttömoodin perustuen omaan osaamistasoon. 28

41 Liitettäessä Context Subtitling videoihin, kuten elokuvaan, tv-sarjaan, musiikkivideoon on mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle häntä kiinnostava aihealue. Opiskelija on siten vastaanottavaisessa ja motivoituneessa opiskelutilanteessa videota katsellessaan ja kieltä opiskellessaan. Kyseessä on siis Real Life Learning, opiskelua tosielämän tilanteessa. Context Subtitlingia voidaan käyttää hyväksi niin digi-tv-, DVD- kuin Internet-videosisältöjen yhteydessä. Icareus Oy on patentoinut keksinnön vuonna SignText Projektin aikana kehittyi uudenlainen tekstitysmuoto, eräänlainen Context Subtitlingin alimuoto, jossa tekstitetään suomalaista viittomakieltä. Tekstityksen avulla erilliset viittomat ovat helposti ymmärrettävissä, jolloin viittomakielen opiskelu helpottuu ja tehostuu huomattavasti. Lisäksi katsoja pystyy personoimaan tekstityksen tason valitsemalla kolmesta eri tasosta itselleen sopivimman. Tekstitysmuoto sai nimeksi SignText eli viittomateksti. minä olen nainen Kuva 14. Ruutukaappaus viittomakielen opiskeluun tarkoitusta SignTextopetusohjelmasta. Tekstityksen avulla eri viittomien erottaminen toisistaan on huomattavasti helpompaa ja samalla viittomakielen rakenteen ymmärtäminen helpottuu. 29

42 ArviD-projektin tavoite Projektiin sisältyi kuusi keskeistä osa-aluetta, jotka voidaan jakaa alla olevan kuvan osoittamalla tavalla. Kuva 15. Hankkeen keskeiset kehittämisalueet. Icareus toteutti hankkeen teknologia- ja käyttöliittymäkehityksen. Näihin kuului MHPsovelluksen käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus, MHP-tekstitysmoottorin toteuttaminen ja Stream Event Generator:n suunnittelu. Sisältötuotannon puolella Prosign tutki menetelmän toimivuutta viittomakielen opetukseen ja suunnitteli ja toteutti viittomakielen opetusohjelman. Icareus tuotti tekstityksen valmiiseen videomateriaaliin. Tarkoituksena oli testata MHP-tekstityksen teknistä toimivuutta ja konseptin sopivuutta viittomakielisten ohjelmien yhteyteen. 9.2 Projektin tulokset Projektin aikana saatiin toteutettua 6-osainen viittomakielen opetusohjelma, joka tekstitettiin Context Subtitling -menetelmän mukaisesti. Ohjelmat tekstitettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi saatiin tuotettua MHP-sovellus, jolla tekstitystä pystytään käyttämään. 30

43 Ohjelman testivaiheessa todettiin, että MHP-sovellus toimi hyvin joissakin playoutjärjestelmissä kuten Cardinal Systems:in järjestelmässä. Ongelmia syntyi, kun sovellusta yritettiin käyttää Suomen 3KTV:n lähetyksessä. Kun suoran lähetyksen kuvaukset tehtiin Kuopiossa ja lähetysjärjestelmä oli Lahdessa, niin ongelmaksi muodostui Context Subtitling -järjestelmän vaatima synkronointi. Muuten MHP-tekstitys saatiin toimimaan ongelmitta. 9.3 Jatkokehitys SignText-viittomakielen opetusohjelma on herättänyt kiinnostusta viittomakielen opetusta antavien tahojen keskuudessa sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Menetelmä on kuitenkin niin uusi, että se vaatii lisää tutkimusta: miten ja missä laajuudessa tekstitys tulisi toteuttaa. Menetelmä sopii kuitenkin hyvin aikuisopiskelijoille, jotka opettelevat viittomakieltä vieraana kielenä. Menetelmän soveltuvuus kuurojen opetukseen vaatii myös jatkotutkimusta. Tällöin menetelmää käytettäisiin suomenkielen opettamiseen synnynnäisesti kuuroille henkilöille. MHP-tekstityksen osalta mahdollisuudet jatkokehitykseen ovat hyvät. MHP-tekstitystä käytettäessä ohjelmavirrassa kulkeva tekstimuotoinen tekstitys on mahdollista muuntaa esimerkiksi puheeksi, josta hyötyvät mm. näkövammaiset. Lisäksi menetelmä antaa mahdollisuuden muokata vastaanottopäässä tekstityksen fonttien muotoa, väriä ja kokoa. Hankkeen aikana saatiin tekniset ja tuotannolliset menetelmät luotua siihen, että on mahdollista palvella MHP-tekstityksen avulla tiettyjä erityisryhmiä jo vuoden 2005 aikana. 31

44 10 Tekstitys puheeksi 10.1 Hankkeen tausta Näkövammaiset ovat pitkään toivoneet mahdollisuutta saada television tekstitys puhesyntetisaattorilla ääneen luettuna. Ratkaisua tähän etsittiin jo 1990-luvulla mm. silloisia data-tv- ja teksti-tv-järjestelmiä hyväksikäyttämällä. Hanke todettiin tuolloin liian kalliiksi toteuttaa, kun ratkaisu olisi edellyttänyt erillisen laitteiston valmistamista vastaanottopäähän. Digitaalisen television myötä toiveen toteuttaminen on teknisesti oleellisesti helpompaa kuin analogisessa verkossa. Erityislaitteistoa vastaanottoon ei tarvita, kun puhesynteesi voidaan tehdä valmiiksi lähettävässä päässä. Digi-tv:n perustoiminnallisuuden avulla katsoja voi itse valita mitä äänivaihtoehtoa haluaa seurata. Puhesynteesin ääni on kehittynyt vuosien saatossa paljon laadukkaammaksi ja sen hyväksyttävyys myös synteesiin tottumattomilla kuulijoilla on parantunut. Odotettavissa on puhesynteesin kehittyminen edelleen, joten uusien synteesiversioiden päivitys on helpompi tehdä yhteen pisteeseen, lähettävään järjestelmään. Teksitys puheeksi -hankkeen tavoitteet ja rajaukset Hankkeen tavoitteena oli valmistaa järjestelmä, jolla tv:n tekstitys muunnetaan synteettiseksi puheeksi, joka on valinnaisesti kuultavissa normaaliäänen lisäksi kaikilla digi-tvvastaanottimilla ilman lisälaitteita. Hankkeen tuottama uusi palvelu on tarkoitettu ennen kaikkea näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. Näkövammaisten osallistuminen projektin toteutukseen oli näin ollen varsin tärkeää, jotta lopputulos olisi myös todellisten käyttäjien mielestä parhaiden valintojen summa. Palvelu tuotettiin tässä ensimmäisessä vaiheessa jatkuvaan käyttöön YLE TV1- digikanavalle. Kokemusten perusteella voidaan tehdä päätökset palvelun ulottamisesta useammalle YLEn kanavalle. Rajoittavana tekijänä voi toimia käytettävissä olevan jakelukapasiteetin riittävyys. Toteutuksessa pyrittiin siihen, että konsepti on helposti monistettavissa myös muiden tv-yhtiöiden käyttöön. Järjestelmän komponentit on suunniteltu modulaarisiksi, jotta ratkaisu on sovitettavissa erityyppisiin lähetysjärjestelmiin. Toteutetun järjestelmän pitäisi olla käytettävissä sellaisenaan niille kanaville ja lähetysyksiköille, joissa tekstitys on erillisenä datana lähetysjärjestelmässä ja tukevat nk. Cavena-tekstitystä. 32

45 Toteutuksessa on mukana ainoastaan ne ohjelmat, joiden tekstitys on etukäteen valmisteltu aikakoodilla ulosajettavaksi aineistoksi. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien insertit, joiden tuotanto ja suorien lähetysten vaatima tekniikka poikkeavat tästä muotista, jäävät järjestelmän ulkopuolelle. Hankkeessa keskityttiin ydinasiaan, puhekanavan tuottamiseen mahdollisimman automaattisesti ja luotettavasti. Monimutkaisemmat ohjelmointityöt rajattiin pois, jotta tulosten tulkinta olisi mahdollisimman yksiselitteistä. Samoin äänen käsittelyssä rajoituttiin puhesyntetisaattorin tarjoamiin mahdollisuuksiin Toteutus Yhdessä kaikkien toteuttajaosapuolien kanssa sovittiin käytettävistä ohjelmistorajapinnoista, henkilöiden keskinäisistä vastuualueista ja kommunikointitavoista. Ohjelmointitöiden aikana valmisteltiin useita näytemateriaaleja arviointeja varten. Aidoista ohjelmista tuotettiin aluksi tekstityksen perusteella ääni-cd:eitä, joissa oli näytteinä erilaisia versioita puhesyntetisaattorin tuottamista vaihtoehdoista. Tarkoituksena oli erityisesti saada valittua puhesyntetisaattorin käyttämä perusääni; valittavana oli kolmen puhujavaihtoehdon äänet, joiden alkuperänä oli kahden miesäänen ja yhden naisäänen antamat ääninäytteet. Toisessa vaiheessa puhesyntetisaattorin tuottaman puheen joukkoon lisättiin alkuperäistä ohjelmaääntä eri voimakkuuksilla. Tavoitteena oli löytää sopiva miksaustaso, jolla saa selvän sekä synteettisestä puheesta että alkuperäisen ohjelmaäänen antamista viitteistä. Kolmannessa vaiheessa ohjelmista valmistettiin DVD-levyjä, joilla evaluointiin osallistuvat näkövammaiset ja näkevät verrokkihenkilöt saattoivat arvioida lopullisen palvelun mukaista ratkaisua. Samalla pyydettiin lopullista näkemystä puhesynteesissä käytettävälle ns. elävyys-parametrille. Näkövammaisten enemmistö kannattaa hieman monotonisempaa puhetta, se häiritsee keskittymistä vähemmän. Neljännessä evaluointivaiheessa käytettiin oikeata tuotantoympäristöä kokeiluun. Näkövammaisten keskusliitto masinoi jäsenistöään ympäri maan koelähetystä seuraamaan. Samalla viikolla lähetettiin koelähetyksiä useampiakin, tarkoituksena oli paitsi tarkistaa lähetysketjun toimivuus myös kerätä tietoa miten erilaiset digivastaanottimet reagoivat uuteen lisä-ääneen. Pelättyjä sivuvaikutuksia ei havaittu olevan, joten palvelun toteutuminen näytti mahdolliselta käytännönkin valossa. Eri evaluointivaiheista kerättiin palautteet ja kehittämistoiveet välitettiin eteenpäin puhesynteesin kehittämiseksi. Kun kaikki ohjelmistomuutokset oli saatu valmiiksi ja asennettua tuotantoympäristöön, koelähetyksiä jatkettiin tuotantoympäristössä. Palaute robottiäänestä oli suhteellisen vähäistä. Tuotantokäyttöön siirryttiin vain lisäämällä lähetysrekisteriin merkinnät niille ohjelmille, joille synteettinen ääni haluttiin. 33

46 Arkkitehtuuri Standardi DVB-tekstitys lähetetään kanavanippuun erillisenä lähetteenä, jonka vastaanotin purkaa ja sijoittaa optimaalisesti ruutuun käytettävän kuvaruudun ja kulloisenkin ohjelman kuvasuhteen mukaisesti. Tekstityksiä voi olla useilla kielillä, ja halutessaan katsoja voi jättää tekstityksen pois kokonaan. Tekstitys puheeksi-hankkeessa valinnaisuutta lisättiin äänen puolella. Näkövammaiset ja muuten lukemisesteiset voivat määritellä vastaanottimen soittamaan ensisijaisesti uutta ääniraitaa, jolla puhesyntetisaattori puhuu tekstityksen suomen kielellä. Muut katsojat saavat seurata ohjelmaa alkuperäisellä äänellä. Kuva 16. Tekstityksen muuttuminen puheeksi vastaanottajalle. Synteettinen puheraita voidaan lisätä lähetyksen yhteydessä niille tv-ohjelmille, joille on ennalta valmisteltu Cavena-tekstitys lähetysjärjestelmässä. TV:n lähetysrekisteriin ohjelmalle merkitään uusi ääniraita, jolle on annettu keinotekoinen kielimääritys fis (suomi, synteettinen). Järjestelmä Järjestelmän toteuttamiseksi tarvittiin laajennos Cavena-tekstitysjärjestelmään, jotta tvohjelman tekstitys saadaan puhtaana tekstinä ulosajon yhteydessä. Cavenan järjestelmä lähettää tekstin XML-rakenteessa TCP/IP-protokollalla puhesyntetisaattori-pc:n sokettiporttiin. Puheen tahdistamiseksi kuvan ja varsinaisen tekstityksen kanssa Cavenan järjestelmässä voi määritellä viiveen, jolle voi antaa myös negatiivisia arvoja; näin saadaan puhesyntetisaattorin käynnistys tarvittaessa aikaistettua. Cavena-ohjelmiston lähettämän tekstin käsittelemiseksi määriteltiin ohjelmisto, jonka toteutus tilattiin TEBIT:iltä, YLEn ja TietoEnatorin yhteisyritykseltä. Kyseinen välitysohjelmisto kuuntelee sokettiporttia ja muuttaa vastaanottamansa XML-sanomat merkkijonoiksi sekä käynnistää puhesyntetisaattori-ohjelmiston antaen parametreina mm. puhuttavan tekstin. Puhesyntetisaattorin on toteuttanut puheteknogiayhtiö Bitlips, jonka Puhuri-ohjelmisto oli kehitystyön ytimenä. Puhuriin lisättiin parametri televisiotekniikassa käytettävän 34

47 äänentaajuuden tuottamiseksi sekä kehitettiin muita ominaisuuksia puheen selkeyttämiseksi, äänikanavalla kun toistetaan myös alkuperäinen ohjelmaääni, jonka seasta suomenkielisen puhesynteesiäänen pitää erottua. Tekstityksen vaiheet äänikanavaksi Lähetysjärjestelmässä video- ja äänimateriaali on mediapalvelimella odottamassa lähetystä ja tekstitys omalla palvelimellaan. Louth-lähetysjärjestelmä ohjaa molempien lähetystä tarjoamalla aikakoodia, joiden perusteella tekstit saadaan oikea-aikaisesti kuvaruutuun. Cavena-järjestelmästä teksti lähtee myös puhesyntetisaattori-pc:lle, joka tuottaa puheen digitaaliselle äänikortille. Alkuperäinen ohjelmaääni otetaan PC:lle SDImuuntimen kautta, ja äänikortin mukana tulleella miksausohjelmalla yhdistetään ohjelman ja puhesyntetisaattorin tuottama ääni niin että ohjelmaääni on noin 9 db alkuperää hiljaisempana. Syntynyt lisä-ääni viedään kanavanippuun AES/EBU-liitännällä. TV:n lähetysrekisteriin tehty merkintä lisä-äänestä saa merkityksensä ulosajon yhteydessä. Kun lähetysjärjestelmä havaitsee fis-merkinnän, avaa se toisen äänikanavan, joka on määritelty näkymään lähetyksessä hollannin kielellä. Hollanti valjastettiin tähän käyttöön, koska digivastaanottimissa ei ole erikseen määritystä näköesteisten suomenkielelle eikä hollannin kieltä käytetä muuten lähetysmäärityksissä. Hollanti on myös maantieteellisesti niin kaukana, ettei katsojille voi tulla ikäviä yllätyksiä rajojen läheisyydessä. Näkörajoitteiset, jotka haluavat puhesyntetisaattorisuomen kuultavakseen, määrittelevät ensisijaiseksi äänikieleksi hollannin ja toissijaiseksi esimerkiksi suomen. Kuva 17. Kielen esivalinta. Kun äänitekstitetty ohjelma vastaanotetaan, osaa vastaanotin kytkeytyä oikealle ääniraidalle automaattisesti, ja ohjelman päätyttyä ja hollannin ääniraidan loputtua laite valitsee taas soitettavaksi jäljellejääneen ääniraidan. 35

48 10.3 Projektin tulokset Hanke oli luonteeltaan puhdas toteutusprojekti, jonka tuloksena syntyi järjestelmä, joka automaattisesti tuottaa suomenkielisestä tekstityksestä puhutun ääniraidan. Palvelun onnistumisen kannalta oli oleellista, että prosessi voitiin automatisoida. Lähetystoimintaan ei haluttu lisätöitä, jotka olisivat voineet vaarantaa lähetysten normaalia ulosajoa. Oleellisin osuus on kuitenkin puhujan korvaaminen robotilla, näin ei ainakaan juoksevien kustannusten takia tarvitse palvelun jatkamista kyseenalaistaa. Digivastaanottimien käyttäytyminen oli koko projektin ajan suurin huolenaihe ja riski palvelun käyttöönotolle. Jos huomattavan suuri osa digivastaanottimista olisi valinnut puhesyntetisoidun ääniraidan ensisijaiseksi lähteekseen, olisi palvelun käynnistäminen vaatinut melkoisen määrän yhtiörohkeutta ja kansanvalistusta. Tehtyjen koelähetysten perusteella vain hyvin pieni osa vastaanottimista ryhtyi yllättäen puhumaan synteettisellä äänellä. Digivastaanottimien runsas kirjo ja laadullinen epätasaisuus aiheuttavat kuitenkin jatkuvaa murhetta käyttäjilleen. Vastaanottimet noudattavat huonosti NorDigspesifikaatiota, yleisimpänä vaikeutena on tekstityksen näyttäminen kuvaruudulla. Myös dynaamisen audion suhteen törmättiin useisiin laitteisiin, jotka käyttäytyivät puutteellisesti äänikielen vaihtuessa. Useimmiten kyse oli siitä, ettei laite havainnut kielen vaihtumista, vaan laite piti esim. käyttää toisella kanavalla ennen kuin se oivalsi äänien lisääntyneen tai vähentyneen. Erityisen harmillista on tietysti laitteen mykistyminen kokonaan kun käytetty kieli poistuu valikoimista. Järjestelmä on laajennettavissa muille YLEn kanaville ja tv-toimijoille Suomessa joko sellaisenaan tai pienin muutoksin. Konsepti on käyttökelpoinen myös muissa maissa, koska rakenne on modulaarinen ja käytetyt rajapinnat ovat yksinkertaisia Kehityskohteet jatkossa Projektin evaluointikierrosten ja esittelyjen perusteella tulokset on otettu varsin hyvin vastaan. Palvelu koetaan tärkeäksi ja odotettavissa on toiveita palvelun laajentamisesta muille kanaville. Palvelua käytetään nyt pilotinomaisesti TV1:ssä eikä kokemuksia suuremman yleisön reaktioista ole vielä käytettävissä. Päätöksiä voidaan tehdä kerätyn palautteen ja laskelmien perusteella; palvelun laajentamisen tiellä voi olla kanavanipun rajallinen lähetyskapasiteetti. Toinen käyttötilanteita lisäävä kehitystyö on palvelun laajentaminen uutis- ja ajankohtaisohjelmien insertteihin. Näiden tuotanto poikkeaa aikakoodilla lähetettävistä ohjelmista ja edellyttää toisenlaisia ratkaisuja ja mahdollisesti muutoksia työrutiineihin ja järjestelmiin. Tarkempi selvitystyö on tekemättä. Mikäli suomenruotsin hallitseva puhesyntetisaattori valmistuu, voidaan ajatella sen valjastamista FST-kanavalle. Puhesynteesin laatu paranee Bitlipsin työn jatkuessa, ja tarkoituksena on saada myös tulevat parannukset palvelun käyttöön. 36

49 Kehityshankkeissa luonnollinen yhteistyökumppani on Näkövammaisten keskusliitto, jolla on hyvä yhteys jäsenistöönsä ja muihin viiteryhmiin. 37

50 11 Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen 11.1 Hankkeen tausta Suomalaisen opetuslainsäädännön mukaan viittomakieli voi koulutuksessa olla sekä opiskelijan äidinkielenä että opetuskielenä myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Käytännössä viittomakielen opettaminen kuuroille äidinkielenä ei ole toteutunut toivotulla tavalla, eikä viittomakielistä oppimateriaalia ole saatavilla juuri lainkaan. Nykyteknologian avulla viittomakielisen, digitaalisen oppimateriaalin tekeminen on mahdollista ja sen kautta avautuu uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia kuurojen opetukseen. Kuurot opiskelevat yksittäin tai pieninä ryhminä eri puolilla Suomea yleensä opiskelutulkkia käyttäen tavallisissa oppilaitoksissa. Oppilaitoksissa ei ole tavallisesti viittomakielentaitoisia opettajia, joten kuurojen kieltenopetus on järjestettävä keskitetysti viittomakieliseen opetukseen soveltuvaa mediaa käyttäen. Leonardo da Vinci-ohjelmaan kuuluvassa Deafvoc-projektissa kehitetään kuurojen kieltenopetusta neljässä EU-jäsenmaassa. Projektissa kehitetään opetussuunnitelmat viittomakielen opettamiseen äidinkielenä sekä kunkin maan kirjoitetun kielen opettamiseen toisena kielenä. Tämän lisäksi valmistetaan demo-oppimateriaalia, pilotoidaan opetussuunnitelmia kuurojen opetuksessa ja tehdään opettajille opas ja järjestetään kansainvälinen valmennuskurssi opettajien valmentamiseen. Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen pohjautuu Deafvoc-projektiin. ArviD-projektin tavoite Digi-tv viittomakieliseen koulutukseen -hankkeen tavoitteena on toteuttaa Deafvochankkeeseen liittyvä kuurojen opettajille suunnattu pienimuotoinen opintokokonaisuus ja pilotoida se digi-tv:n välityksellä. 38

51 Kuva 18. Esimerkki toteutetusta opintosisällöstä Projektin tulokset Hankkeessa toteutettiin opintokokonaisuus Multimedia Home Platform (MHP) - ja Internet Protocol Television (IPTV) -ympäristöön. Opintokokonaisuus sisälsi sekä viitottua materiaalia että tekstimateriaalia. Ongelmaksi hankkeessa muodostui pilotoinnin käytännön toteuttaminen. Soveltuvia MHP-digisovittimia ei saatu käyttöön pilottia varten. IPTV-ympäristössä pilotointi ei myöskään onnistunut, vaan pilotointi jouduttiin toteuttamaan stand-alone -IPTVratkaisuna. Toteutettu opintokokonaisuus pilotoitiin Aura-instituutissa ja Turun kristillisessä opistossa Turussa. Opintokokonaisuutta ovat arvioineet viittomakielen opettajat, mutta lisäksi kuurot oppilaat ja viittomakielen tulkkiopiskelijat. Suurin osa arvioijista on ollut suomalaisia, mutta mukana oli myös virolainen ja latvialainen oppilas. Palaute on kerätty kyselylomakkeella. Lisäksi molemmista kouluista on haastateltu yhtä opettajaa. Graafinen ulkoasu Opintokokonaisuuden graafista ulkoasua pidettiin yleisesti hyvänä. Arvioijat olivat erottaneet hyperlinkit muusta sisällöstä. Lisäksi ruudun alalaidassa olleiden värillisten kämmenten ja tekstien merkitys oli ymmärretty. Tekstin kerrottiin erottuvan riittävästi taustasta. Tekstiä oli joillakin ruuduilla paljon, mutta pilotoijien mielestä tekstimäärä per tekstiruutu olivat pääsääntöisesti sopiva. Lisäksi tekstin ryhmittelyä sivuilla pidettiin luettavina kokonaisuuksina. Osaa oli häirinnyt taustan kaksivärisyys. Tekstin taustana tulisi vastaisuudessa käyttää yksiväristä taustaa ja varmistaa taustan ja tekstin riittävä kontrasti. Toteutusta kannattaa vastaisuudessa testata jo toteutusvaiheessa huononäköisillä. 39

52 Videot Videoiden laatu oli riittävä viittomien ymmärtämiseksi. Viittoja oli ollut selkeä ja hänen vaatetuksensa sopiva. Viittojan tulee käyttää tummaa, yksiväristä vaatetusta ja taustan on oltava riittävän vaalea, jotta kontrasti on riittävä. Yksittäisiä kommentteja tuli videosta, jossa viittojan ääriviivat olivat näkyneet punasävyisinä ja häirinneet kokonaisuutta. Punaisella värillä on kirjallisuuden mukaan taipumus levitä viereisiin pikseleihin, eikä sitä suositella käytettäväksi ainakaan tekstissä. Kuva 19. Esimerkki viittomakielisestä videosta. Videoiden pituutta pidettiin sopivana. Videoiden pituus vaihteli yhdestä neljään minuuttiin. Videoihin toivottiin kuitenkin pysäytysmahdollisuutta, koska se helpottaisi erityisesti tehtävien tekemistä videoiden perusteella. Vaihtoehtoisena ratkaisuna ehdotettiin videoiden pilkkomista pienempiin osiin. Taustan sininen väritys oli ollut hyvä. Taustana kannattaa vastaisuudessa suosia yksiväristä taustaa tai taustaa, jossa väri muuttuu asteittain, eikä välttämättä muodosta selkeitä kuvioita. Kirjallisuuden mukaan televisiossa yleisesti sinisävyiset taustat toimivat hyvin. Tausta viittojan ylävartalon kohdalla tulisi erityisesti olla rauhallinen ja yksivärinen. Kuvassa kaksi viittojan vieressä oleva logo oli häirinnyt osaa pilotoijia. Vastaava ongelma taustan suhteen tuli esille toisessa videossa, jossa taustassa oli ollut selkeä kuvio, joka oli häirinnyt viittoman ymmärtämistä. 40

53 Kehityskohteita ja soveltuvuus digi-tv:oon Opintokokonaisuuden ei-lineaarinen rakenne, joka mahdollisti materiaalin navigoinnin halutussa järjestyksessä, oli pidetty ratkaisu. Vastaisuudessa toivottiin, että materiaalia ja vaihtoehtoisia materiaaleja olisi vielä runsaammin. Palvelun kehityskohteina toivottiin sanaston toteuttamista ja selkokielen käyttöä. Sanasto, joka määrittelisi hankalimpia sanoja, voisi sijaita joko väripainikkeen tai linkin takana. Paras vaihtoehto olisi sanan määrittely sekä kirjallisessa että viittoman muodossa. Vastaavien opintokokonaisuuksien katsottiin soveltuvan hyvin erilaisten itseopiskelukokonaisuuksien toteuttamiseksi formaalin opetuksen lisäksi. Digitaalisen television katsottiin soveltuvan viittomakieliseen opetukseen, koska ohjeet voi antaa viittomakielellä ja esitystapa on visuaalinen Jatkokehitys Palaute pilotista on ollut positiivista ja työn jatkamista on toivottu. Pilotit ovat kuitenkin vasta päättyneet, eikä jatkosta ole yhteisesti ennätetty vielä sopia, mutta keskusteluja tullaan käymään. Kehityskohteita jatkossa ovat kuurojen ja kuurorajoitteisten asettamien erityisvaatimusten määrittely itv oppimispalvelulle ja laajemman opintokokonaisuuden toteuttaminen saatujen tulosten perusteella. 41

54 12 Yhteisöllinen oppiminen digi-tv:ssä 12.1 Hankkeen kuvaus Hankkeessa toteutetun MHP-sovelluksen avulla katsojilla oli mahdollisuus tuottaa digitv-ympäristöön ohjelman aikaista tekstuaalista sisältöä, tutustua muiden tuottamaan materiaaliin ja kommentoida pikaviestien avulla ohjelmassa käsiteltävää teemaa ja muiden käyttäjien mielipiteitä. Kuva 20. Keskustelusovelluksen käyttöliittymä (PC-emulaattorversio). Palvelun ydin oli Jabber-palvelin, jolle oli rakennettu käyttäjärajapinnaksi Tuu juttuun - palvelun tarpeita vastaava MHP-client sovellus. Rekisteröityneet käyttäjät saivat käyttöönsä keskustelualueen, jossa saattoi lähettää omia viestejä ja seurata keskustelun etenemimistä. Käyttäjä myös näki listan kulloinkin palveluun kirjautuneista käyttäjistä. Viestiliikenteen valvontaa varten rakennettiin erillinen moderointityökalu, jonka avulla valvoja hyväksyi tai hylkäsi lähetetyt viestit. Viestit näkyivät käyttäjien ruudulla vasta esimoderoinnin jälkeen. Kaikki viestit ja niiden moderointitiedot kirjautuivat myös moderointityökalun lokitietoihin. Pilottivaiheessa keskusteluhuoneiden määrä oli rajoitettu yhteen, mutta on tarvittaessa laajennettavissa. 42

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11. Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Marianna Ohtonen Niina Sillapää Sami Älli Timo Övermark Papunet-verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 00700 Helsinki www.papunet.net

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Yrityksesi markkinointitoimet ovat nyt hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen työpöydän kautta, myös mobiilisti. Meedion avulla nykyiset ja uudet

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu PoD=kirja tarpeeseen -palvelu Mikä on PoD=kirja tarpeeseen palvelu? Kirjavälityksen ja Hansaprintin uusi ja kätevä palvelu kirjan tuottamiseen tarvepohjaisesti. Palvelu kattaa tilaus-, painamis-, toimitus-

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Maxivision Go käyttöliittymän ohje

Maxivision Go käyttöliittymän ohje Maxivision Go käyttöliittymän ohje Rekisteröityminen käyttöliittymään Käynnistyessään Viihdeboksi kysyy Maxivision tunnuksia. Nämä ovat samat tunnukset joilla kirjaudut my.maxivision.fi sivustolle. Syötä

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 1.1. Suoritetut tehtävät...4 1.2. Käytetyt menetelmät...5 1.3. Ongelmat...6 1.4. Jatkosuunnitelmat...6 Versio- ja muutoshistoria

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Moniviestin. Monimediaisen verkkosisällön tuotantojärjestelmä. Rikupekka Oksanen rioksane@jyu.fi Jyväskylän yliopisto

Moniviestin. Monimediaisen verkkosisällön tuotantojärjestelmä. Rikupekka Oksanen rioksane@jyu.fi Jyväskylän yliopisto Moniviestin Monimediaisen verkkosisällön tuotantojärjestelmä Rikupekka Oksanen rioksane@jyu.fi Jyväskylän yliopisto Mikä Moniviestin Moniviestin on Jyväskylän yliopistossa kehitetty verkkojulkaisualusta,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Mediaopas Tarinasoittimella

Mediaopas Tarinasoittimella Mediaopas Tarinasoittimella 2015 Tarinasoitin mediaopas Tarinasoitin on joustava tapa toteuttaa älypuhelimella käytettävä kuva, ääni tai video-opas tai niiden yhdistelmä. Tämä esite tutustuttaa sinut Tarinasoittimen

Lisätiedot

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Kankaan alueen ICT-esiselvitys Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Sisältö Tausta Kangas vetovoimainen edelläkävijä ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita Pääsy Internetiin Sovellukset

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen - 1 - Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen Petri Kanerva Fusion Middleware Architect, Oracle Finland Oy 29.04.2010 The following is intended to outline our general

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS AMPLYVOX-OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN HUONEKOJEET AMPLYVOX-PORTTELEFONSYSTEM, PORTTELEFONER AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS Amplyvox Elite. Huippumuotoilua Milanosta. Design by Sandro Danesi. Amplyvox

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Julkaisun jälkeen maailma valmiina?

Julkaisun jälkeen maailma valmiina? Julkaisun jälkeen maailma valmiina? Ylläpitoon siirtymisen ABC Kela-seminaari 22.1.2014 Päivi Bergman Kehittämispäällikkö, Viestinnän verkkotiimi Saitin jatkuvan kehittämisen periaate Määrittele strategia,

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot