40 Marketta Vuorinen näytti avantouinnin mallia Kaukajärvellä. 28 xx. 24 Kooste opintopäivien 2011 tarjonnasta.

Transkriptio

1 3 2011

2 Sisältö 3 / Marketta Vuorinen näytti avantouinnin mallia Kaukajärvellä. xx 28 xx 24 Kooste opintopäivien 2011 tarjonnasta. 14 Eine Rantamaulan kuntopiirit ovat lahtelaisvanhusten ilo. 52 Neurologian klinikan perushoitaja Ulla Kansanen muuttui sotkuiseksi hipiksi. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alan palkkasopimus syntyi 8 Vanhuslain luonnosta odotetaan 9 Opintopäivät onnistuivat 10 Maaliskuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: peili 14 Eine Rantamaula saa Lahden vanhukset liikkumaan 19 THL: työssä menee hyvin 20 Pitkäaikaishoito uudistettiin Hämeenkyrössä 24 Opintopäiväkooste 30 Vanhustyön palkinnot jaettiin 31 Luontaistuotteet, osa Vaalipaneeli Tampereelta 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Päihderiippuvuus 39 Palasia sieltä täältä 40 Hyytävää hulluutta 42 Superilaiset kansanedustajaehdokkaat esittäytyvät 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Paras juttu vastaa kyselyyn! 52 Ulla Kansanen tarttui haasteeseen 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Tuusulasta 42 Kansanedustajia valitaan taas. 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Viikon kohokohta päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Liisa Uusiniitty kannen kuva Hanna Lepolan ja Maarit Uusitalon kuvasi Laura Vesa ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Isoäitini viikkojen kohokohta on miltei kymmenen vuoden ajan ollut tiistai-iltapäivä. Silloin hän on aina voimiensa salliessa lähtenyt kerhoon. Kerho on kokoontunut oman talon alakerrassa, ja siellä on jumpattu, juteltu, laulettu, ratkottu hoksottimia terästäviä sanatehtäviä ja juotu päälle pullakahvit. Kesäisin pihamaalla on kilpailtu muun muassa mölkynheitossa missä isoäitini mukaan tuurilla on enemmän osuutta hyvään tulokseen kuin taidolla ja on tehty myös retkiä. Vuosien myötä kerholaisten väliset ystävyyssuhteet ovat tiivistyneet ja heistä on muodostunut toinen toisistaan huolehtiva piiri. Jos joku ei ole kerhoon jaksanut tulla, häntä käydään tervehtimässä kotona ja samalla varmistetaan, että kaikki on hyvin. Superilaisten työpäivistä kertovassa juttusarjassa esitellään tällä kertaa näiden korttelikerhojen primus motor, perushoitaja Eine Rantamaula. Parhaillaan hän liikuttaa vanhuksia yhdessätoista kerhossa joka viikko. Tämän ikäihmisten kunto- ja virkistystoimintaidean soisi leviävän laajalle kulovalkean tavoin, sillä sen piirissä toimivista kaikki ovat voittajia. Ehdottoman tarpeellista on myös taata toiminnan jatkuvuus siellä, mihin se on vakiintunut ja missä se muodostaa tärkeän sosiaalisen verkoston. Eduskuntavaalit järjestetään puolentoista kuukauden kuluttua. Jo nyt ollaan vaaliasioissa vahvasti liikkeellä. Aikakausmedian teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan ammatti- ja järjestölehdet ovat tärkeä kanava vaalitiedon välittämisessä: lehtiä ei vain selata ja heitetä pois, vaan niiden välittämä tieto heijastuu myös äänestyskäyttäytymiseen. Nämä lehdet tavoittavat reilusti yli puolet niistä suomalaisista, jotka aikovat käydä äänestämässä 17. huhtikuuta. Ja joka viides näitä lehtiä lukeva saa äänestyspäätöstään tukevaa tietoa juuri näistä lehdistä. Superilaiset ehdokkaat esittäytyvät tässä numerossa, ja kerromme myös yhden liittomme järjestämän vaalipaneelin tunnelmista. Maaliskuussa paneeleja on seitsemän, joten keskustelemaan ja kuuntelemaan ehtii vielä hyvin eri puolilla maata. Myös netissä SuPerin sivuilla käsitellään vaaleissa keskeisiä kysymyksiä. Sivut avautuvat painikkeesta, jonka otsikkona on liiton vaaliteema Älä valita. Ala valita.. super

4 Ajankohtaista Maaliskuu Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Kunto tapahtuma, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Keltaisen Nauhan päivä, Suomen Reumaliitto Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Maailman tuberkuloosipäivä Valtakunnallinen Uniapneapäivä Työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer Huhtikuu 2.4. Hammashoitajapäivä, Hämeenlinna, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer 5.4. Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer 5.4. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer 6.4. Ihopäivä, Iholiitto 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. Kodin rakentamisen ja remontoinnin messut, Helsingin Messukeskus PeSu-koulutus 2011, perustietoa SuPerista, Kajaani 500 euron lahjakortteja arvottiin uusille jäsenille SuPerin jäsenhankintakampanjassa arvottiin uusien jäsenten kesken yhteensä 20 lahjakorttia, kukin arvoltaan 500 euroa. Arpaonni suosi seuraavia jäseniä: Outi Rahkola Oulu, Juha Immonen Kuopio, Tiia Kauraoja Pori, Sari Meronen Helsinki, Ulla Tiainen Multia, Tuula Patrikainen Lieksa, Pauliina Nylund Padasjoki, Kristiina Kovalainen Suomussalmi, Jonna Mäkiranta Vaasa, Jonna Tirkkonen Tuusniemi, Marja Puruskainen Ilomantsi, Essi Vilkman Turenki, Suvi Sumiloff Varkaus, Heidi Ahonen Orivesi, Mari-Catrin Karlsson-Häggblom Pålsböle, Annelie Sten Södra Vallgrund, Anja Nyt on aika: Jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen ja pääsihteeri Markku Silvennoinen arpoivat kaksikymmentä 500 euron lahjakortin voittajaa. Ahonen Virrat, Krista Korpela Sammi, Henna Nurminen Jämsä, Pirkko Nurmi Tampere. Onneksi olkoon ja tervetuloa SuPeriin!. Järjestölehti vaikuttaa uurnilla Ammatti- ja järjestölehdillä on merkittävä rooli vaalitiedon välittäjänä. Tämä selviää Aikakausmedian teettämästä tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ammatti- ja järjestölehdet ovat tärkeitä tietolähteitä etenkin nuorille perheille, pienemmissä kaupungeissa asuville suomalaisille sekä vuotiaille. Joka viides ammatti- ja järjestölehtiä lukeva ja äänestämään aikova ammentaa tietoa äänestyspäätöksensä tueksi juuri näistä lehdistä. Tämän lehden sivulta 42 alkaen esitellään superilaisia eduskuntavaaliehdokkaita.. m i i a h e i k k o n e n s u o m e n r e u m a l i i t t o lähteä mukaan SuPerin vaalipaneeleihin. Ajat ja paikat löydät osoitteesta ja lehtemme sivulta 33. seurata liiton nettisivuja ja varata aika SuPer-iltaan huhtikuussa viikoilla laatia ammattiosaston tilinpäätös. Se on toimitettava liiton toimistoon mennessä. ilmoittautua TERVE-SOS 2011 koulutustapahtumaan Espoossa mennessä ilmoittautujat edullisemmin. juhlia naistenpäivää ja tasa-arvon päivää. pudottaa lumet katolta. siirtyä kesäaikaan ilmoittautua STTK:n PlusMiinus 30 tapahtumaan Leville. lähteä pulkkamäkeen. 4 super

5 Samapalkkaisuus ja kuntasektorin neuvottelutulos Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet samapalkkaisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroa 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta Mikä oli tämän ohjelman merkitys kuntasektorin palkkaratkaisussa? Kuntasektorin neuvottelut jouduttiin käymään vaikeassa tilanteessa. Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa kahdeksan miljardia euroa. Kuntien talous kohenee edellisestä vuodesta, mutta kuntasektorikin joutuu ottamaan lisää velkaa. Yksityissektorilla on ollut vaikeuksia saada aikaan sopimuksia, koska Elinkeinoelämän keskusliitto on asettanut niin sanotun palkka-ankkurin, jonka mukaan sen jäsenliitot eivät saa tehdä sopimuksia, joissa yleiskorotus on yli yhden prosentin. Tällä neuvottelukierroksella kunta-alan pääsopijajärjestöt Kunta-alan unioni, TNJ, Juko ja KTN toimivat alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä. Yhteisenä tavoitteena oli ostovoiman turvaaminen siinä tilanteessa, että elinkustannukset nousevat noin 2,4 prosentin vauhtia. Järjestöt joutuivat ottamaan huomioon sen tosiasian, ettei valtiovallalta ollut luvassa kunnille lisää rahaa. Tässä vaikeassa tilanteessa saavutettiin neuvottelutulos, jonka palkkoja korottava vaikutus oli 2 prosenttia: yleiskorotus 1,2 prosenttia ja paikallinen erä 0,8 prosenttia sekä 100 euron kertaerä. SuPer ajoi luonnollisesti kaikille sa- mansuuruista eurokorotusta, mutta sitä ei ollut mahdollista saavuttaa, koska muut järjestöt vastustivat asiaa. Tällä kierroksella sopimukseen ei sisälly erillistä samapalkkaisuuserää. Kuntasopimuksilla on kahdella edellisellä sopimuskierroksella pystytty ohjaamaan enemmän rahaa nais- kuin miesvaltaisille aloille. Vuoden 2010 ratkaisussa samapalkkaerää kohdennettiin hoitajille suurimmalla eli 1,3 prosentin korotuksella. Tällä sopimuskierroksella tilanne oli erilainen. Ilman liittojen tiivistä yhteistyötä mikään ryhmä ei olisi yksin pystynyt neuvotellen saavuttamaan tällaistakaan korotustasoa. Puheet samapalkkaisuuden sivuuttamisesta tässä yhteydessä eivät siis perustu tosiasioiden tunnustamiseen. Samapalkkaisuutta koskevan Juhani Saloniuksen selvityksen mukaan miesten ja naisten palkkaerot ovat kaventuneet hitaasti. Yhtenä syynä tähän on vuonna 2008 alkanut taantuma ja se, ettei työmarkkinoilla enää solmita tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Niissähän on pystytty sopimaan erillisistä naispalkkaeristä. Kuntasektorilla erityisesti hoitoala on voimakkaan naisvaltainen. Jotta naisten ja miesten välistä palkkaeroa olisi pystytty tälläkin ratkaisulla kaventamaan, naisvaltaisille aloille olisi pitänyt ohjata enemmän korotuksia kuin miesvaltaisille aloille. Pitemmällä ajanjaksolla tilanteeseen vaaditaan selkeitä ratkaisuja. Kuntien on korotettava veroja ja valtioval- lan ohjattava kunnille riittävästi valtionosuutta, jotta naisvaltaisille ryhmille voidaan maksaa palkkoja, jotka aidosti kaventavat miesten ja naisten palkkaeroa. Kunnan sisällähän asia ei ole ongelma. Miehet ja naiset saavat samoissa tehtävissä samaa palkkaa. Ilman rahoituspäätöksiä palkkaeroja ei pystytä kaventamaan sillä tavalla, kuin samapalkkaisuusohjelmassa on sovittu. SuPerin työ samapalkkaisuuden edistämiseksi jatkuu seuraavilla sopimuskierroksilla.. Ilman liittojen tiivistä yhteistyötä mikään ryhmä ei olisi yksin pystynyt neuvotellen saavuttamaan tällaistakaan korotustasoa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kunta-alalle palkkaratkaisu vaikeuksien jälkeen teksti ja kuva jukka järvelä Kunta-alan neuvottelutulos syntyi helmikuun puolivälissä tiukan väännön jälkeen. Yksityisellä puolella osa sopimuksista on vielä auki. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki piti kunta-alan palkkaneuvotteluja odotettua vaikeampina, vaikka lähdettiin neuvottelemaan vain palkoista. Sopimusten tekstiosuuksia ei ollut tarkoitus käsitellä, mutta lopulta neuvottelupöytään tuli monenlaisia asioita ennen kaikkea järjestöiltä. Lopputulemana kuitenkin sovimme nyt ainoastaan palkankorotuksista. Neuvottelujen lopputulosta voidaan pitää näissä oloissa kohtuullisena, koska sopimus tehtiin vain tämän vuoden loppuun asti. Loppuvuodesta aloitetaan neuvottelut uudestaan ja tuolloin edessä ovat uudet haasteet siitä, tehdäänkö yhden vai useamman vuoden sopimuksia. Joka tapauksessa tuolloin päästään teksti- ja muihinkin kysymyksiin käsiksi. EK vaikutti kuntatulokseen Palomäki pohtii, miksi tammikuun lopussa päätettäviksi aiotut neuvottelut venyivät lähes parinkymmenen tapaamisen jälkeen 15:nteen helmikuuta asti. Yksi syy oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n panos. EK toi toistuvasti esiin, että kaikissa palkkaratkaisuissa, joita tehdään, pitäisi noudattaa heidän määrittelemäänsä niin sanottua palkka-ankkuria eli yleiskorotus ei saisi ylittää yhtä prosenttia. Tästä johtuen kaikki kuntapöydässä neuvottelemassa olleet järjestöt seurasivat toisiaan eivätkä halunneet oikein tosissaan lähteä neuvottelukierrokseen mukaan. Kunta-alan neuvottelutulos Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Palkankorotukset ovat seuraavat: Yleiskorotus lukien 1,2 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä alkaen 0,8 prosenttia. Lisäksi maksetaan kertaerä toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerän suuruus on KVTES-sopimusalalla 100 euroa. Juhani Palomäki valmistautuu neuvotteluvääntöön, kun SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kättelevät. Taustalla neuvottelujohtaja Jukka Kauppala KTN:stä. EK:n lisäksi sopimuksen syntymiseen vaikuttivat kuntatalouteen kohdistuvat paineet. Palomäen mukaan julkisuudessa ovat olleet esillä kuntien köyhyys, kestävyysvaje, valtion budjetin alijäämä ja muut vastaavat asiat rajaamassa neuvottelutulosta. Elinkeinoelämän keskusliitto on toistuvasti korostanut, että julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja. Palomäki myöntää, että kahdella edellisellä neuvottelukierroksella kuntasektori teki paremmat sopimukset kuin yksityinen sektori. Mutta: Pitää katsoa palkkatasoa ja siinähän kunta-ala on perässä. Myös naisten ja miesten välinen selvä palkkaero on yhä voimassa. Näistä asioista riittää punnerrettavaa jatkossa. Hoitotyön palkankorotuksille on käytännössä yhä monta selkeää syytä. Näen, että meillä on edelleen paineita saada hoitajien palkkoja korotettua työn raskauden ja vaativuuden vaatimalle tasolle. Samoin meillä tehdään hoitotyötä aivan liian pienin resurssein eli hoitajia tarvittaisiin lisää. Kun hoitajia ei ole riittävästi, tämäkin asia pitäisi ottaa huomioon palkkatasossa. Yksityinen seurasi kunta-alaa Yksityisen puolen palkkasopimukset näyttävät noudattavan pääosin kuntasopimuksen linjaa. SuPer-lehden painoon menon hetkellä näytti siltä, että ainoastaan sosiaalipalvelualan palkoista vuodelle 2011 ei olla sovittu. Sosiaalipalvelualan neuvottelut ovat käynnistymässä ja palkoista 6 super

7 Palvelutalot palvelemaan ympäristöäkin Palvelutalojen tilat tulisi avata tarpeen mukaan myös muille kuin palvelutalojen asukkaille, ehdottaa ympäristöministeriön asettama työryhmä. Esimerkiksi ateriapalveluja voisivat käyttää asuinalueen kotona asuvat ikääntyneet. Palveluiden laajentaminen olisi askel kohti asuinalueita, jotka palvelevat erityisesti ikääntyvää väestöä. Palvelutilojen avaamisen lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että palveluasumisen julkinen rahoitus tulisi kohdentaa niille erityisryhmille, joille ei ole riittävästi kohtuuhintaista vapaarahoitteista tarjontaa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset ja muistisairaat ikääntyneet. on sovittava maaliskuun loppuun mennessä. Jos sopimus ei synny, se voidaan irtisanoa päättymään toukokuun viimeiseen päivään. Ajankohtaisempaa tietoa neuvottelujen etenemisestä löytyy verkkosivulta Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa neuvottelutulos saavutettiin helmikuun puolivälissä. Siinä sovittiin 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja 0,8 prosentin järjestelyerästä, jotka tulevat maksuun 1. toukokuuta. Korotukset ovat siis samansuuruiset kuin kuntapuolella. Lisäksi toukokuussa lähennetään jo aiemmin sovitun mukaisesti paikkakuntakalleusluokkia. Terveyspalvelualan sopimukseen syntyi tarpeellisia muutoksia koskien luottamusmiesten toimintaa. Laajoissa valtakunnallisissa yrityksissä on ollut ongelmia luottamusmiesten valinnoissa ja määrissä. Nyt työehtosopimukseen saatiin muutos, joka parantaa luottamusmiesten lukumäärästä sopimista. Jos työnantaja ja työntekijät eivät paikallisesti pääse sopimukseen luottamusmiesten lukumäärästä ja alueesta, asia alistetaan liittojen ratkaistavaksi. Lisäksi terveyspalvelualalla tehtiin parannuksia luottamusmiesten ajankäyttöön ja korvauksiin. Tämä oli yksi TSN:n tavoite neuvotteluihin lähdettäessä. PTY:n, YTHS:n ja Seuren sopimukset irtisanottiin 17. helmikuuta. Näiden alojen sopimus oli kuitenkin allekirjoittamista vaille valmis lehden lähtiessä painoon. PTY ja YTHS ovat saamassa 1. kesäkuuta 1,2 prosentin suuruiset yleiskorotukset ja 0,8 prosentin suuruisen järjestelyerän sekä 110 euron kertaerän. Seurelle on tulossa 2 prosentin yleiskorotus kesäkuun alussa. Lisäksi YTHS saa jo viime neuvottelukierroksella sovitun 0,6 prosentin järjestelyerän 1. marraskuuta.. Ryhtiä tietojärjestelmien kehittämiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämishankkeisiin on panostettu paljon. Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön on selkeytettävä hankkeiden hallintaa, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty. Tätä mieltä on asiaan perehtynyt Valtiontalouden tarkastusvirasto. Sen mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kansalliset kehittämishankkeet ovat olleet toistaiseksi tuloksiltaan vaatimattomia. Virasto kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämistä laatimalla tätä koskevat strategiset linjaukset ja selkeät aikataulut. i n g r a m super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Vanhuspalvelulaki vielä luonnosvaiheessa teksti marjo sajantola Sosiaalihuollon lainuudistustyöryhmä on loppusuoralla. Lakiluonnos julkaistaan maaliskuussa. Iäkkäiden ihmisten palvelujen turvaamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi on vaadittu säädettäväksi erillinen laki, vanhuspalvelulaki tai niin sanottu ikälaki. Keskustelua on käyty muun muassa siitä, eikö jo olemassa oleva lainsäädäntö kykene takaamaan ikäihmisten oikeuksia. Kovasti mielipiteitä löytyy myös siitä, kuka oikein on ikäihminen tai siitä, kuka on oikeutettu mihinkin palveluun, kun iäkkäät eivät suinkaan ole tarpeineen mikään homogeeninen ryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän uudistamaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Työryhmä jätti viime lokakuussa väliraportin. Se totesi, että erillislain laadinnasta riippumatta on myös tarkistettava ja tarvittaessa vahvistettava kaikkea sitä lainsäädäntöä, joka koskee iäkkäitä ihmisiä. Lakihankkeen tarkoitus on taata kaikille palveluja tai hoivaa tarvitseville vanhuksille samantasoiset palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa vanhus asuu. Työryhmä näki lisäksi, että sääntelyn uudistamisen lähtökohdaksi ikäihmisten kohdalla on korostettava iäkkään ihmisen hyvän arjen turvaajia ja osallistumismahdollisuutta. Ikäihmiselle on taattava pääsy palvelutarpeiden arviointiin ja turvattava hänelle määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. On taattava ihmisarvoinen vanhuus. Kun ajoissa puututaan toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin, voidaan näin estää ongelmien kasautuminen. Työryhmä totesi myös, että lainsäädännössä voitaisiin määritellä kronologinen ikä, joka turvaisi iäkkäälle henkilölle sekä oikeuden saada palvelutarpeensa arvioiduksi että ne palvelut, jotka hänen toimintakykynsä ja voimavarojensa kattava arviointi osoittaa tarpeellisiksi. Apu ja tuki tulisi toteuttaa niin, että iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus elää ja asua itsenäisesti, turvallisesti ja mielekkäässä yhteydessä toisten kanssa. Työryhmän mukaan sääntelyllä olisi tarkoitus vaikuttaa nykytilannetta korjaten sekä iäkkään henkilön asemaan ja oikeuksiin että laajemmin koko nopeasti ikääntyvään yhteiskuntaan. Yhtäältä kyse on hauraiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden henkilöiden positiivisesta erityiskohtelusta ja toisaalta ikäsyrjinnän estämisestä, ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisestä niin, että jokaiselle turvataan oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta tai hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Yksi vai useampi laki? Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen kertoo, että vaikka vanhuspalvelulakia valmisteltiin alkuun osana koko sosiaalihuollon lakiuudistusta, sitä on nyt valmisteltu irrallaan omana lakinaan. Tällä hetkellä lakiluonnos on vielä virkamiesvalmistelussa, joten siitä ei anneta ulospäin tietoja. Voutilainen arvelee, että lakiluonnos julkaistaan maaliskuun aikana. SuPerin suunnittelija Soili Nevala on seurannut vanhuspalvelulakiesityksen etenemistä. Hän toteaa, että vasta seuraava hallitus pääsee valmistelemaan lakia esityksen pohjalta. Vielä ei tiedetä edes sitä, tuleeko esitys vanhustenpalveluista omana ikälakina vai tulevatko ikäihmisiä koskevat erityissäädökset sisältymään sosiaalihuollon lakiin, jolloin ne koskisivat suurempaa joukkoa ikääntyneitä.. Vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen yhteen Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan- ja hoitopalvelujen uudistamiseksi työskennellyt työryhmä pureutuu 24. helmikuuta antamassaan esityksessä muun muassa palveluasumisen kirjaviin asiakasmaksumäärittelyihin, toiminnan rakenteisiin ja sisältöön. Työryhmä ehdottaa, että tulevaisuudessa vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavien yksiköiden palveluvalikoimaa on kehitettävä niin, ettei iäkkään ihmisen tarvitse toimintakyvyn heiketessä vaihtaa asuin- ja hoitoympäristöä. Myös palveluasumisen asiakasmaksujen kirjavaa käytäntöä halutaan selventää. Tehostelun palveluasumisen kulujen jälkeen on asiakkaalle jäätävä vähimmäiskäyttövara henkilökohtaiseen käyttöön. Työryhmä esittää myös valtakunnallista ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa ja kunnallisia asuntopoliittisia ohjelmia. Ympärivuorokautisen palvelujärjestelmän uudistaminen on otettava huomioon sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Myös valvonnan roolia ja tietopohjaa on vahvistettava super

9 Päijät-Hämeen terveydenhuolto on edullista SuPer-lehden osastolla kysyttiin jäseniltä mikä on kuumin puheenaihe työpaikalla juuri nyt. Ajoittain vastaajat saivat odottaa kynää ja vapaata pöydän pintaa lomaketta täyttääkseen. Opintopäivät onnistuivat teksti leena lindroos kuva jukka järvelä Päijät-Hämeessä vastataan terveydenja vanhustenhuollon tarpeisiin maan edullisimmilla palveluilla: rahaa terveyden- ja vanhustenhuoltoon kuluu asukasta kohden 11 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Pääkaupunkiseudun HYKS-piirissä rahaa kuluu vastaavasti 12 prosenttia keskimääräistä enemmän. Suurista kaupungeista vähiten rahaa käytti Lahti. Eniten rahaa kului Utsjoella, 38 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin maassa keskimäärin. Manner-Suomen edullisimmaksi kunnaksi on noussut satakuntalainen Karvia, jossa on käytetty rahaa 24 prosenttia keskimääräistä vähemmän. SuPerin vuotuiset opintopäivät järjestettiin Tampereella helmikuun puolivälissä. Paikalla oli runsaat tuhat osanottajaa. Ohjelma sai kiittävän palautteen. Sen sijaan SuPer-lehden oma kysely työpaikan kuumimmasta puheenaiheesta toi esiin vakavia asioita. Kaksipäiväisten opintopäivien aikana kuultiin parikymmentä asiantuntijaluentoa. Aiheet oli koottu superilaisten toiveiden mukaisesti ja ne sisälsivät tietoa Valviran roolista, kielitaidon merkityksestä ja läsnäolon voimasta aina hoitotyön ammatillisiin kokonaisuuksiin. Nyt jo olimme saaneet superilaisia asiantuntijoita puhumaan omista osaamisalueistaan muille. Toivomme, että jatkossa yhä useampi luennoitsija tulee liiton omien jäsenten joukosta ja kertoo omaan työhönsä liittyvistä asioista, toteaa opintopäivien suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti. Hän toivookin saavansa tietoa hyvistä esiintyjistä, superilaisista tai muista, joiden osaamisesta voisivat jäsenet hyötyä vuoden päästä Helsingissä pidettävillä seuraavilla opintopäivillä. Ensimmäiset SuPerin ammatilliset opintopäivät pidettiin 30 vuotta sitten. Tervehdyssanoissaan liiton pääsihteeri Markku Silvennoinen palautti mieleen silloisia aiheita: Työterveyslaitoksen mukaan apuhoitajan työ oli raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. 30 vuodessa mikään ei siis ole muuttunut, Silvennoinen sanoi. Hän jatkoi, että kovin ajankohtaiselta edelleenkin kuulostaa luennon aihe Liikenne ja lääkkeet. Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi Tampereen tavasta ratkoa jatkuvasti kasvavan vanhusväestön hoivaan liittyviä asioita. Siinä korostuu tavoite saada kotihoito kattamaan koko elinkaari saattohoitoa myöten, hyvinvointiteknologian hyödyntäminen sekä se, miten ihminen kohdataan ja hänelle luodaan hyvän vanhuuden edellytykset. Myös SuPerin eri yksiköt palvelivat opintopäivien osanottajia. Lehden osastolla kerättiin tietoa siitä, mikä on kuumin puheenaihe työpaikoilla juuri nyt. Vähän kepeäksikin ajatellun kyselyn vastaukset yllättivät: sijaispula, kesälomien tuuraukset, huono sisäilma ja homeongelmat, palkka, suomen kielen osaaminen, lääkehoito, työpaikkakiusaaminen, kiire ja kaikkein yleisimpänä vastauksena työssä jaksaminen kertovat omaa kieltään arjesta työpaikoilla.. lisää opintopäivien aiheista sivuilla Sairaalat onnistuneet lyhentämään hoitojonoja Kansalaisten pääsy erikoissairaanhoitoon on nopeutunut. Tilanne on nyt parempi kuin lähes koko hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön voimassaoloaikana. Odotusajat ovat lyhentyneet erityisesti silmätautien erikoisalalle, lähinnä kaihileikkauksiin sekä kirurgian erikoisalalle. Merkittävää on, että HUS on pystynyt hoitamaan lähes kaikki yli puoli vuotta hoitoa odottaneet syksyn 2010 aikana. Hoidon käynnistymisen nopeutuminen näkyi myös lähetteiden käsittelyaikojen sekä ensimmäisen käynnin odotusaikojen lyhentymisenä. i n g r a m super

10 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Verikoe paljastaa muistivian Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan iäkkään ihmisen verinäytteestä voi arvioida kuinka luultavasti hänen muistinsa ja muut mielentoimintonsa heikkenevät lähivuosina. Jonain päivänä havainto voi auttaa dementian ehkäisyssä, tutkijat toivovat. Tutkimuksessa paljastui, että yhdeksän seurantavuoden aikana aivojen kognitiiviset toiminnot heikkenivät eniten niillä, joiden veressä oli vähiten beeta-amyloidi 42/40 -peptidejä. duodecim Homemyrkyt kiikkiin Hankaliin sisäilman home- ja kosteusvaurioihin aiotaan saada lisävalaistusta uudella tutkimuksella. Tavoitteena on kehittää mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan asettaa homevaurioiden korjaukset tärkeysjärjestykseen. Myös terveyshaittojen tekijät pyritään tulevaisuudessa löytämään entistä luotettavammin. thl Nuku 6-9 tuntia Tutkimusten mukaan ihmisen sydäntautiriski vaihtelee sen mukaan miten paljon hän nukkuu. Riskit kasvavat alle kuuden ja yli yhdeksän tunnin yöunia nukkuvilla. Vähäiset unet voivat monella tapaa, muun muassa ylipainoa lisäämällä, altistaa sairastumiselle, mutta pitkien unien kohdalla nukkumisessa lienee kyse muiden sairauksien seurauksesta eikä itse runsas nukkuminen ole sydänsairauksien syy. duodecim 10 super Viina maistuu vähemmän Alkoholin kokonaiskulutus väheni Suomessa jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Kulutus oli vuonna 2010 noin kaksi prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Sataprosenttisena alkoholina laskettuna viime vuonna kulutettiin alkoholia noin 10 litraa asukasta kohden, kun määrä edellisenä vuonna oli 10,2 litraa. valvira Syö mustikkaa! Mustikoiden syöminen saattaa antaa pienen suojan verenpainetautia vastaan, yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet. Mustikan lisäksi sama vaikutus voi olla ainakin vadelmalla, mustaherukalla, veriappelsiinilla ja munakoisolla, joissa on samaa antosyaniini-flavonoidia. duodecim Influenssarokotus sydämelle Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien kannattaisi ottaa influenssarokotus, sillä sen avulla he voivat ehkäistä uusia sydänoireita, tuore tutkimus vahvistaa. Kymmenen potilaan rokottamisen ehkäisee yhden vakavan sydän- ja verisuonitautien oireen. Kuolemia rokotukset eivät vähentäneet. duodecim i n g r a m TBE-punkkeja Kuopiossa asti Puutiaisaivokuumetta eli TBE:tä levittäviä punkkeja tavattiin viime vuonna ensimmäisen kerran Kotkan ja Kuopion seuduilta. TBE-punkkeja on aiemmin löytynyt Ahvenanmaalta, Turusta, Kokkolasta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Imatralta ja mahdollisesti muualtakin rannikkoseudulta. Puutiaisen levittämää aivokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella. Tautiin on sairastunut muutamia kymmeniä suomalaisia vuosittain. cision Makkarasta infarkti? Paljon makkaroita ja muita lihavalmisteita syövät naiset sairastuvat aivoinfarktiin muita todennäköisemmin, ruotsalaissuomalainen tutkimus vihjaa. Tutkimuksessa keskimäärin yli sata grammaa punaista lihaa päivittäin syövien aivoinfarktiriski oli 42 prosenttia suurempi kuin korkeintaan 25 grammaa päivässä syövien. Lähemmässä tarkastelussa riski liittyi vain makkaroihin ja muihin prosessoituihin lihavalmisteisiin eikä jalostamattomaan punaiseen lihaan. duodecim Yli tapaturmaa vuodessa Yli 65-vuotiaille suomalaisille tapahtuu vuosittain reilut tapaturmaa, joista valtaosa sattuu kotona sisätiloissa tai kotipihassa. Sairaaloissa hoidetaan lähes tämän ikäisten tapaturmaa ja kuolemaan johtaa noin tapaturmaa vuosittain. Ikääntyneiden tapaturmista 80 prosenttia on iän myötä lisääntyviä kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. suomen osteoporoosiliitto

11 muut lehdet Jos halutaan, että ihminen todella muuttuu, siihen tarvitaan myös kuuntelemista eikä vain kontrolloimista. Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen hyvä terveys 2 /2011 Mitä mieltä? Helmikuun kysymys oli: Otetaanko työpaikalla mielipiteesi huomioon? Masentuneen kipupotilaan tilanne ei välttämättä parane, vaikka hänelle antaisi kuinka paljon kipulääkettä tahansa, ellei myös masennusta saada hoidettua. Husin kipuklinikan erikoislääkäri Tarja Heiskanen mediuutiset 5/2011 Ei tosiaan käy kuntajohtajia ja -päättäjiä kateeksi. Kun kriisiytyvässä kunnassa ryhdytään laatimaan leikkauslistoja, kunnan johto ja päättäjät eivät saa tukea miltään suunnalta. Kuntakonsultti Eero Laesterä suomen kuvalehti 5/ % Kyllä 20 % Ei 30 vuotta sitten Opintopäiviä vietettiin Finlandia-talossa, ja paikalla oli peräti 2000 Apuhoitajaliiton jäsentä. Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Mirjam Timonen korosti kahta asiaa: naisvaltaisten alojen palkkakorjausta sekä terveydenhuoltotyön tuloksellisuutta kansantaloudellisin mittarein mitattuna. Emme voi sallia sitä, että palkkauksemme kehittyy vuodesta toiseen kaikkein heikoimmin kun taas työtehtävien vaativuusaste kasvaa ehkä kaikkein voimakkaimmin. Terveydenhuoltotyön nykyinen asema on pystyttävä asettamaan sille tasolle, johon se työn vaativuuden ja koulutuksen perusteella kuuluu. apuhoitajalehti 3/1981 Kyllä, koska työn kehittäminen on normaalia arkea, joten mielipiteet ovat tärkeitä. me tiimissämme arvostamme toisiamme. meillä on pieni työyhteisö, jossa on helppo keskustella. olen pääluottamusmies. uskallan tuoda mielipiteeni esille. työtäni ja työkokemustani arvostetaan. olen oman työalueeni asiantuntija. meillä otetaan jokaisen mielipide huomioon. olen vahva sanomaan asioista. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Helmikuun arvonnan voitti Vuokko Kälkäjä Kiimingistä. Onnea! Ei, koska johtoa ei kiinnosta. olin eri mieltä työterveyshuollon ulkoistuksesta, joten sain potkut. tietyt kovaääniset ovat aina äänessä. olen nuori ja kokematon hoitajan alku. olen yötyöläinen, mutta voihan sitä toiveita esittää. uusi tulokas ei saa tuoda mitään uusia tuulia, koska aina on tehty näin. tiedonkulku on hankalaa. tehdään niin kuin vahvat päättävät. pomo haluaa määrätä.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Peili teksti ja kuva marjo sajantola Marianne Routamaa purkaa ongelmia puhumalla peilille. Perushoitaja Marianne Routamaa on puhunut peileille jo vuosia, eikä pidä sitä yhtään kummallisena. Hän muistelee lukeneensa menetelmästä ja alkaneensa myös heti käyttää sitä jo yli kymmenen vuotta sitten. Saan aina tarvitessani tosi hyvää kannustusta, Marianne toteaa nauraen ja jatkaa aiheesta vakavammin: Kun minulla on murheita tai ongelmia, kerron ne ääneen. Ääneen sanominen on mielestäni tärkeää. Kun saa epämääräisen pahan olon puettua sanoiksi, on jo työstänyt asiaa ja ongelmiin pääsee paremmin kiinni. Marianne sanoo kadehtivansa niitä, jotka kykenevät purkamaan tuntojaan tekstiksi. Hän on ostanut itselleenkin päiväkirjan, mutta siihen ei vain tule kirjoitettua. Puhemenetelmä on nopea ja tehokas, eikä vaadi mitään tiettyä peiliä. Aina ei myöskään ole kyse vain ongelmista. Peili saa myös kehua ja sanoa vaikka, että oletpa tänään kaunis. Marianne kertoo puhuneensa niin meikkipeilille kuin kylpyhuoneen kuvastimellekin. Nyt hänellä on kuitenkin lempipeili kotona käytettäväksi. Kirpputorilta löytynyttä kuvastinta voi pitää pöydällä tai sen voi ripustaa seinälle. Ehkä kiinnitin huomiota peilin jykevyyteen, sen tukeviin kehyksiin ja pyöreään muotoon. Siinä se on ja minä pidän siitä paljon. Ylös masennuksen suosta Marinne Routamaa kertoo käyttäneensä vuosien mittaan kaikkia mahdollisia kuulemiaan keinoja, joista hän toivoi saavansa lisää voimia, sillä raskas avioero vei häneltä ne kaikki. Työ terveyskeskuksen vastaanotolla alkoi myös tuntua ylivoimaiselta. Ajattelin jopa hakeutua muun alan töihin. Olin kuitenkin liian väsynyt tarttuakseni tuumasta toimeen tai tekemään ylipäätään yhtään mitään ylimääräistä. Hän kertoo hakeneensa monta kertaa apua työterveyshuollosta ja saaneensa sairauslomaa ja lääkkeet, joilla piti selvitä taas eteenpäin. Mariannen onneksi uusi työpaikkalääkäri näki hänen pohjattoman väsymyksensä ja määräsi työkykyarvioon, jossa paljastui masennus. Oikea diagnoosi, oikea hoito ja kuntoutus auttoivat. Olin itsekin tiedostanut masennukseni jollain tasolla. Työpaikalla en kuitenkaan puhunut mitään uupumisestani. Toki esimies tiesi siitä ja lähityötoverit aavistivat. Kun sitten vihdoin kykenin avoimesti kertomaan masennuksestani, minusta tuntui, että se vaikutti positiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin, Marianne pohtii. Vastaanottotyön laaja toimenkuva Lisää paukkuja jaksamiseen Marianne sai pari vuotta sitten. Hänen toimenkuvansa terveysaseman vastaanotossa laajeni, kun hän ilmoitti kysyttäessä olevansa valmis tekemään myös hoitotyötä. Vastaanottotyön lisäksi Marianne avustaa nyt erilaisissa toimenpiteissä, esimerkiksi luomien ja tikkien poistossa ja neuvoo asiakkaita omahoitajapuhelimessa. Tämä on juuri sellaista työtä, mitä haluan tehdä. Teen töitä kuitenkin osa-aikaisesti, koska olen nyt osa-aikaeläkkeellä, mutta nautin jokaisesta työpäivästäni. Hän iloitsee myös siitä, että perushoitajien ammattitaitoa on alettu taas hyödyntää Helsingin terveysasemilla. Valmistuin apuhoitajaksi 1975 ja tein vuosia vanhustyötä. Lopulta halusin pois kolmivuorotyöstä, tein jonkin aikaa yötyötä ja hakeuduin sitten töihin terveysasemalle, luukkuruusuksi, kuten silloin itse sanoimme. Marianne on nähnyt yli 26 vuoden aikana, miten terveysaseman vastaanottotyö on kehittynyt. Hänen mielestään asiakkaita on ja on aina ollut paljon, mutta aikaisemmin ihmiset olivat tyytyväisempiä saamaansa palveluun. Nykyisin kaikki ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan ja osaavat vaatia. Jatkuva työelämän muutos verottaa myös henkilöstön voimia. Mielestäni on tärkeää, että työyhteisössä puhuttaisiin avoimesti jaksamisesta. Kun eri ammattiryhmät puhaltavat yhteen hiileen ja esimies on kannustava, työhyvinvointi kasvaa ja palvelu sen myötä. Peilikin sen kertoo: olemme ihmisiä, emme robotteja.. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin lämmin villapaita on Mialle tarpeen. super

14 14 super

15 Ikäihmisten ikiliikuttaja teksti ja kuvat jukka järvelä Lahden kortteleissa sukkuloiva Eine Rantamaula on saanut sadat kaupungin ikäihmiset liikkumaan ja jumppaamaan. Ryhmissä hoituvat myös sosiaaliset suhteet eikä ketään unohdeta yksin kotiinsa. Jos jokaisessa Suomen kunnassa ja kaupungissa toimisi yksikin einerantamaula, yhteiskuntamme säästäisi pitkän pennin hoito- ja lääkekuluissa. Sen verran tarmoa, tunnetta ja elämää hän herättää liikuntaryhmissään. Kello lähestyy puoli yhdeksää. Tänäkin tiistaiaamuna Eine kerää kassejaan ja mappejaan kokoon Lahden urheilukeskuksessa sijaitsevassa toimistossa. Päivän aikana on tarkoitus jumpata kolmen ryhmän kanssa Kivistönmäen ja Paavolan suunnalla. Painavinta tarrapainokassia Eine raahaa käytävällä perässään. Ulkona piiskaava lumipyry ei helpota urakkaa yhtään. Mutta ei auta, Lepolankadulla odottaa vanhusten asuntosäätiön entinen ruokala, jonne on puolen tunnin kuluttua tarkoitus rakentaa vauhdikas jumppasali. Sille tilalle ei ollut käyttöä tiistaisin. Soitin ja kysyin, voisiko siellä järjestää liikuntaa. Näitä yhteistyökuvioita on oppinut tässä hommassa luomaan. Matkalla Eine ohittaa kaksi tuiskussa sauvakävelevää rouvaa. Tuttuja tulijoita. Osa saapuu paikalle lähitaloista, jotkut mukana olevista asuvat palvelutaloissa. Kenenkään ei tarvitse lähteä kauas kotoaan. Joillekin nämä jumpat ovat ainoita ja kaivattuja henkireikiä ulkomaailmaan ja muihin ihmisiin. Vaikka kiertävän jumppaajan palvelut on otettu joka puolella hyvin vastaan, työn jatkuminen on ollut monesti katkolla. Syynä on tietysti rahapula. Projektit, stipendit, väliaikaisrahoitukset, poikkeusjärjestelyt. Niiden turvin on edetty vuodesta super

16 Tarkkoja heittoja vaativan boccian pelaaminen päättää vauhdikkaan voimistelutunnin. Raija Hallberg, Elma Kuusivuori, Eine Rantamaula ja Lilia Lazareva tarkkana. 2. Harva lähtee liikuntahetkistä ilman Einen läksiäishalausta oven suussa. Elma Kuusivuori rutistettavana. 3. Metsolankadun kodikkaaseen kerhohuoneeseen mahtuu juuri ja juuri kuusi osallistujaa alkuverryttelemään ohjaajan opein. Tanssin Elämän parketeilla Hyvää huomenta. Eivät pyryt meitä säikäytä! Joukko lumisia naisia astuu sisään pirteän näköisinä. Eine vaihtaa kuulumisia ja kyselee vointeja. Kokoontumiset eivät ole pelkkää liikuntaa. Kun ensimmäisiä ryhmiä markkinoitiin kauppojen edustalla vuonna 2002, mukana oli heti sosiaalisten vuorovaikutusten ja elämyksellisyyden korostaminen. Ehkä juuri siksi tässä parinkymmenen jumppaajan joukossa ei ole yhtään miestä. Naiset istuvat piirissä odotellen ja rupatellen. Joku valittelee niskojaan naapurille. Einen apulaisena harjoitteleva Lilia Lazareva pitää nimenhuudon. Jos ryhmäläinen on poissa eivätkä muut tiedä hänestä, Eine soittaa ja kysyy, onko jokin hätänä. Nyt Jägermarsch soimaan cd-soittimesta, lämmittely alkaa. Joukko kiertää ympyrää musiikin tahdissa, mutta alkuverryttelyn saa tehdä istualtaankin. Kun paikat ovat notkistuneet, painot otetaan esiin ja sidotaan yksin tai yhdessä oikeaan jalkaan. Einen punaiset jumppatossut vain vilkkuvat, kun hän sukkuloi auttamassa kiinnityksen kanssa. Kohta, kun molemmat jalat on harjoitettu, puntit vaihdetaan käteen ja sarjat monimutkaistuvat naurunremahdusten myötä. Samalla tulee aivojumppaa, kun miettii, kummalla kädellä liike tehdään. Ei tämä niin vakavaa ole! Eine ohjailee. Puolen tunnin kuluttua kuuluu huohotusta. Eine ja muutkin pyyhkivät otsaa. Ikkuna on avattava. Painopussi siirretään niskaan, tarkoituksena on tehdä kumarrus selkä suorana. Näillä elämän parketeilla, liukasta olla voi soi soitin nurkkapöydällä. Halaamista on oikein opeteltu, ja kyllä se sujuu suomalaisiltakin. Painot kerätään pois, ja jumppa jatkuu juomatauon jälkeen. Kehot liehuvat kaaressa, kun piirretään häntäluun kuvitellulla jatkeella ympyrää maahan. Joku ehdottaa tätä torijumpaksi, ja taas nauretaan. Sitten hierotaan piirissä toisten selkiä tennispallon avulla. Puolitoistatuntinen lähestyy loppuaan, vuorossa on pallopeli, boccia. Yrityksiä, onnistumisia ja epäonnistumisiakin riittää, kaikki kuitenkin tähtäävät maalipalloon vakaasti keskittyen. Eine käy antamassa onnittelut hyvästä heitosta ja jakaa myös lohdutushalauksia. Loppupiirissä lauletaan yhdessä, että parhainta elämässä ovat vuodet kultaiset. Ulko-ovella Eine antaa kotitehtäväksi ristikon ja halaa jokaisen lähtijän. Tai, ketään ei pakoteta tähänkään. Halaamista on oikein opeteltu, ja kyllä se sujuu suomalaisiltakin. Vai tuleeko myrsky, kun naiset halaavat, kuten vanha uskomus väittää, hän naureskelee. Oven suusta kuuluu vielä iloisia kiitoksia: Kun tämä jumppa on tässä lähellä, niin mekin voidaan tulla. Toiselle puolelle kaupunkia ei jaksaisi lähteä. Tämmöistä vaan lisää, me emme halua joutua terveyskeskukseen makaamaan. Eine ja Lilja viimeistelevät paikan kuntoon, sammuttavat valot, lukitsevat ovet ja kantavat kassit auton takaluukkuun. Avain viedään naapuritaloon säilöön. Eipäs syrjäydytä! Myös seuraava ryhmä kokoontuu ikäihmisten asuintalossa. Tarmokadun talosta ja lähistöltä tulevat jumppaajat ko- 16 super

17 3 4 5 tahdissa paikat vertyvät ja vanhakin nuortuu. 4. Aune Ryyppöä, 91, ei ikä paina. Kuin malliksi nuoremmille hän eläytyy voimisteluun koko kehollaan. Aunen nauru raikaa koko jumpan ajan. 5. Kuminauha on kätevä apuväline monenlaiseen venyttelyyn. Jokainen voi itse säätää vastuksen voimakkuutta. Ehkäisevä kuntoutus on päivän sana ainakin paperilla. koontuvat ruokasaliin, mutta ensin Eine syö rauhassa ja käy mappejaan lävitse. Tässä vaiheessa puhelin on yleensä täynnä yhteydenottoja, mutta nyt kännykästä löytyy vain yksi viesti ryhmästä poisjäännistä. Muilla liikuntaryhmäläisillä, liikuntakummeilla tai kotihoidolla ei ole ollut asiaa. Päätoimisen kunnallisen vanhusten liikuttajan palkkaaminen ei ole helppo juttu. Kun kolmevuotinen Iäkkäänä ikiliikkujaksi -hanke loppui muutama vuosi sitten, Eine jatkoi ryhmiä muutaman viikon ajan vapaaehtoisesti, ennen kuin alkoi saada väliaikaisrahoituksia sosiaali-, terveys- ja liikuntapuolelta. Nyt hän jännittää, jatkuuko tällä kertaa vuoden loppuun asti tehty sopimus. Tarjolla on siis vääntöjumppaa myös byrokratiaa ja oletettua rahapulaa vastaan. Jotta toiminta saataisiin juurrutettua pysyvästi Lahteen, tehtävän voisi sijoittaa useamman hallintokunnan alaisuuteen. Mutta tällainen on ehkä vieras ajatus kaupungin päättäjille, Eine pohtii. Ehkäisevä kuntoutus on päivän sana ainakin paperilla. Lahdessakin on menossa hankkeita, joilla huonokuntoisia keski-ikäisiä ja vanhuksia halutaan pitää vireinä. Kaupungissa esimerkiksi toimii nelisenkymmentä liikuntakummia eli lähinnä eläkkeellä olevaa vapaaehtoista, jotka opastavat ikäihmisiä kuntoilemaan tai auttavat kauppamatkoilla kulkevia kerran viikossa. Heistä suunnitellaan työpareja, jotka yhdessä voisivat ohjata liikuntaryhmiä. Einen monipuolinen koulutus mahdollistaa monet asiat huomioon ottavan lähestymistavan vanhuksiin. Hän ei ole pelkkä voimistelunohjaaja, vaikka viikko-ohjelmaan kuuluu yhdentoista liikunnallisen ryhmän johtaminen. Päivän aikana hän ehtii reippailla kahdessa tai kolmessa paikassa. Yhteensä liikutettavia on noin 150, suurin osa eläkeikäisiä, joille viiden euron kausimaksu ei ole liikaa. Osallistujista ahkerimmat ovat olleet mukana alusta eli vuodesta 2002 asti. Minulle on vuosien varrella noussut sydämen asiaksi, että tämä sosiaalinen verkosto saisi jatkaa toimintaansa. Tiedän, että liian moni on syrjäytymisvaarassa omassa kodissaankin. Tällaisen kortteliryhmän olemassaolo on monelle syy ottaa aamutakki pois, pukeutua ja lähteä ulos. Nyt jos joku ryhmäläisistä sairastuu, hänellä on ystäväpiirin tukemana motiivi parantua, hän saa ryhmäläisiltä terveisiä ja häntä jopa käydään ryhmän voimin katsomassa. Omaisilta tulee hyvää palautetta kaikesta tästä. Ohjeita ja huolenpitoa Toisessa jumpassa pääinstrumentteina eivät ole painot vaan kuminauhat. Ruokasali on selvästi edellistä pienempi, mutta niin vain pöytiä siirtelemällä ja tuoleja asettelemalla parikymmentä naista saadaan piiriin istumaan. Lämmittelykappaleena lauletaan Rati riti ralla, ja kädet heiluvat tahdissa. Päämusiikkina alkavat soida A. Aimon ikivihreät. Kohta tömistellään jaloilla, taputetaan käsillä ja on kuminauhojen vuoro. Ne laitetaan selän taakse, sidotaan polviin, solmitaan ranteisiin. Puolen tunnin jälkeen on lämmin, joten Lilia Lazareva ratkaisee raittiin ilman puutteen: laitetaan luuta oven väliin. Tämän ryhmän ohjelmaan kuuluvat kahden euron päätöskahvit leivonnaisen kera. Lisäherkkuna löytyy 96 vuotta täyttävän tarjoamaa kääretorttua. On aika vaihtaa kuulumiset pöydissä. super

18 Lumipyry jätti tällä kertaa muutaman rollaattorilla liikkuvan pois, Eine laskee, muttei ole huolestunut. Joskus nämä ryhmät kokoontuvat ilman minuakin, ja sehän on pelkästään hyvä asia. Koko liikuntatuokion vetäminen ryhmän omin voimin tai vapaaehtoisen vetäjän johdolla ei kuitenkaan onnistu, koska mukana on aina vajaakuntoisia, jotka vaativat erityisohjaamista. Kesäisin liikuntapiirissä jumpataan ja heitellään bocciaa tai mölkkyä ulkona aina sään salliessa. Joskus tehdään retkiäkin. Tarvittaessa Eine on kehottanut joitakin mukana olevia hakeutumaan kuntoutukseen. Tasapaino on tärkeä asia, moni onkin liikuntaryhmistä hankitun kokemuksen myötä ostanut tasapainotyynyn kotiinsa. Kun voimistelut on voimisteltu Eine toivottaa jokaiselle turvallista kotimatkaa enkelten kera ja antaa aivojumppatehtävän mukaan. Tutut halaukset eteisessä. Yksi rouva kertoo murheistaan eli läheisen kuolemasta. Eine toivoo, että surun keskelläkään ryhmä ei unohtuisi. Hän ehdottaa kummia tueksi, jotta kaupungilla ei tarvitsisi kulkea asioilla yksin. Viisi tuntia liikuntaa On kiire, sillä seuraava ryhmä alkaa jo puolen tunnin kuluttua. Tavarat mukaan, ruokala siistiksi ja ovet lukkoon. Pihan pyryssä homma vaikeutuu, sillä auton avain on hukassa. Se löytyy repun pussukasta. Päivän viimeinen kortteliliikuntaryhmä kokoontuu Metsolankadulla kerrostalon pienessä, kodikkaassa ja olohuonemaisessa kerhohuoneessa. Mukana on kuusi liikkujaa, yksi mieskin. Osa tarvitsee erikoisapua perusliikkeiden läpikäymiseen. Eine purkaa kassit, laittaa cd-soittimen pöydälle ja jumppa voi alkaa tangon tahdissa. Vähitellen muodostuu pareja, ja heikkojalkaisimmatkin nousevat seisomaan. Sitten pieni kupsahdus kumoon, mutta Eine nostaa tanssijan nopeasti tuoliinsa. Vauhdikas alku nostaa pulssia ja puuskutusta. Täysikuu ja Niittykukkia soivat, kun Eine sitoo nilkkapainoja. Tuolit otetaan tueksi, joten jokainen voi venytellä alaraajojaan seisaaltaan. Eine saattaa liikkeitä alkuun ja vie niitä loppuun. Painojen kanssa myös nyrkkeillään, kunnes taakat siirretään niskaan ja kumarretaan musiikin tahdissa. Vaikka kuinka pokataan, kukaan ei tule hakemaan tanssimaan! kuuluu ääni lähes lattian rajasta. Eine on jo kuudetta tuntia ohjannut ja liikkunut itsekin jokaisen liikkeen. Silti hän laulelee ja tanssahtelee plyysimatolla ryhmän keskellä menoa vauhdittaen. Laulun opetteleminen oli kova paikka, jonka takia hän meni kuoroon. Nyt sekin sujuu. Loppupäivästä alan jo ylettää sormella varpaisiini. Aamulla kaikki on taas aloitettava alusta, syntymäjäykäksi itseään nimittävä Eine sanoo venytystehtävän lomassa. Ennen yhteistä loppupiiriä ryhmäläiset pelaavat jännittävän boccia-ottelun. Ohjaaja joutuu jopa rakentamaan paperisen mittatikun, jotta vain millimetrien eroihin päättyvät pallorallit saataisiin ratkaistua. On hyvästelyjen aika. Kello on puoli viisi. Tiistaipäivät vievät mehut totta tosiaan. Noin viidenkymmenen ihmisen kohtaaminen ja liikuttaminen ottaa voimille, vaikka se mukavaa onkin. Onneksi olen oppinut nollaamaan edellisen päivän touhut ja lähtemään uusin voimin seuraavaan päivään. Teen kävelylenkin ja menen aikaisin nukkumaan. Yöuniani en menetä ihan vähällä.. Tänään töissä Kuka: Lahtelainen perushoitaja ja ikäkortteliliikuntaryhmien ohjaaja Eine Rantamaula, 55. Työ Liikuttanut vuodesta 2002 lahtelaisvanhuksia. Tällä hetkellä toistakymmentä ryhmää. Takana monipuolinen koulutus hieronnasta psykologiseen koulutukseen. Aiemmin tehnyt useita töitä dementiahoitajasta vastaanottovirkailijaan. Perhe: Poika ja tytär, molemmat maailmalla. Harrastukset: Liikkuminen luonnossa rakkaan kumppanin Martin kanssa marjastaen, sienestäen ja lähes ympäri vuoden kalastaen säällä kuin säällä. Paras tapa ladata akkuja. Parasta työssä: Vapaus tehdä itsenäisesti. Ikäihmiset ovat ihania, heidän kanssaan on mukava touhuta. Ikävintä työssä: Tällä hetkellä pelko siitä, että josko tämä loppuu. Myös riippuvaisuus autosta. 18 super

19 Työssä voidaan aiempaa paremmin teksti marjo sajantola Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstö voi yleisesti töissään aikaisempia vuosia paremmin. Alan sisällä on kuitenkin suuria eroja. Hyvä työilmapiiri ja suorat asiakaskontaktit auttavat jaksamaan. Jatkona aikaisemmille tutkimuksille Työterveyslaitos selvitti kyselytutkimuksella sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työoloja ja hyvinvointia vuonna Tutkimus osoitti myönteistä kehitystä, mutta erot ovat suuret alan sisällä. Parhaimpana tilanteensa kokivat lasten päivähoidon ja avoterveydenhuollon työntekijät, kun taas vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen työoloissa nähtiin eniten kehittämistä. Kiireen kokemus oli yleisesti vähentynyt, paitsi kotipalvelussa, missä sen koettiin entisestä lisääntyneen. Vaikka koko toimialan johtamisesta piirtyi varsin negatiivinen kuva, vastaajista yli puolet koki olevansa tyytyväisiä työyksikön johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset näkyivät vastauksissa. Johtamiseen oltiin tyytyväisimpiä siellä, missä muutoksia ei ollut tapahtunut pariin vuoteen. Työilmapiiri, työn sisältö, työsuhteen vakaus ja tulotaso sitouttivat vastaajia työhönsä vaihtelevasti. Yleisimmin työn sisältö nähtiin tärkeimpänä asiana, mutta työilmapiiri oli 63 prosentille perushoitotyötä tekevälle ja 59 prosentille sairaanhoitajista tärkein työhön sitouttava tekijä. Päivähoidossa parhaat olot Lasten päivähoidossa oltiin kaikkein tyytyväisimpiä sekä oman työyksikön että koko organisaation johtamiseen. Esimiestukea oli riittävästi ja työn tavoitteet selvillä. Omaan työhön saattoi vaikuttaa ja onnistumisia koettiin enemmän kuin muilla sektoreilla. Avoterveydenhuollossa koettiin yleisesti, että työtään pystyi tekemään parhaimman mukaan, työn laatu ja työpaikan tarjoama palvelu olivat korkealaatuista ja asiakassuhteet toimivia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja erityisesti työaikoihin nähtiin varsin hyviksi. Työn fyysinen raskaus kuormitti edelleen vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisääntynyt vastuu potilaista ja asiakkaista sekä väkivallan uhka rasittivat aiempaa enemmän. Työhön ja työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet olivat erittäin niukat. Sairaaloissa kiireen koettiin hieman hellittäneen, eikä mitään kysytyistä kuormitustekijöistä tunnistettu erityisen voimakkaaksi, mutta johtamiseen oltiin tyytymättömiä. Asiakkaiden moniongelmaisuus lisäsi sosiaalipalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdetyön sektoreilla työn keskeisiä kuormitustekijöitä. Myös väkivallan uhkaa sekä asiakastyöhön liittyviä eettisiä ja moraalisia ongelmia koettiin hieman enemmän kuin toimialalla keskimäärin. Nämä samat kuormitustekijät rasittivat palvelutalojen ja vammaishuollon työntekijöitä. Iloa ja mielihyvää Eniten ilon ja mielihyvän kokemuksia työstä saatiin lasten päivähoidossa. Kuitenkin lähes kaikki asiakastyötä tekevät tunsivat kokevansa iloa ja mielihyvää työssään ainakin silloin tällöin. Neljä viidestä vastanneesta koki sitä usein. Kotipalvelussa ja palvelutaloissa työskentelevät saivat eniten asiakaspalautetta. Vammaishuollossa paljon asiakaspalautetta saavien osuus väheni selvästi edellisestä tutkimuksesta. Myös sairaaloissa asiakaspalautetta tuli keskimääräistä vähemmän. Työnsä pystyi usein tekemään niin hyvin kuin halusi, mutta toisaalta myös riittämättömyyden tunteet olivat yleisiä. Muita harvemmin oman työn tekemisen tasoon pystyivät vaikuttamaan terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien sekä kotipalvelun työntekijät. Kaiken kaikkiaan arviot työpaikan tarjoaman palvelun laadusta olivat heikommat kuin 1990-luvun alussa. Huolestuttavaa on se, että työpaikan rajalliset resurssit estivät aiempaa useammin toimimasta eettisesti oikein, kertoo teemajohtaja Marjukka Laine. Vaikka vastaajien keski-ikä vuoden 2005 kyselystä edelleen nousi, näyttäisivät työntekijöiden arviot omasta terveydentilasta ja työkyvystä kuitenkin kohentuneen. Terveytensä puolesta ammatissa eläkeikään asti jaksamiseen uskoi 73 prosenttia vastanneista. Entistä useampi siirtyisi mielellään osa-aikatyöhön, jos talous olisi turvattu. Työnteon jatkaminen jossain muodossa eläkkeellä kiinnosti jopa 60 prosenttia vastanneista.. lähde: sosiaali- ja terveysalan työolot työterveyslaitos. super

20 Piia Lauhamo ja Peetu Louhimo auttavat Armas Toukosen takaisin huoneeseen. Tullessaan muutamia viikkoja sitten vuodeosastolle 20 super 3 Toukonen 2011 ei kävellyt lainkaan.