D-luokan vahvistin. Analogiasignaalinkäsittely. Joonas Talvitie Juha Toikka Antti Summanen
|
|
- Eeva-Liisa Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 D-luokan vahvistin Analogiasignaalinkäsittely Joonas Talvitie Juha Toikka Antti Summanen
2 1 JOHDANTO Työn tausta ja määritykset Työn tavoitteet ja rajaukset KYTKENNÄN SUUNNITTELU Tuloaste Modulaatio Pääteaste Takaisinkytkentä Demodulaatio ja jakosuodin Tehonsyöttö Suojaukset PIIRILEVY JA KOTELOINTI MITTAUKSET YHTEENVETO LÄHTEET LIITE I LIITE II LIITE III
3 2 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja määritykset Työssä oli tavoitteena suunnitella D-luokan vahvistin, joka täyttää ennalta sovitut vaatimukset ja on verrokkina ollutta Philipsin kaupallista laitetta parempi. Vahvistimelle sovitut määritykset: - komponenttibudjetti patteri/akkukäyttöinen - kannettava, max 20 kg - vähintään linjatasoinen/kuuloke/mikrofoniliitäntä - sisältää "bilelaatuisen" kaiutintoiston, taajuuskaista minimissään 100 Hz - 15 khz - laitteesta saatava äänen voimakkuus sekä bassotoisto hyvääkin kännykän sisäistä kaiutinta parempi - äänenvoimakkuudensäätö ja virtakytkin - toiminta-aika vähintään 150 min - Mono tai stereo - D-luokan pääteaste - pääteasteen modulaattori suunniteltava itse (ei valmispiirejä) [1] 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena oli suunnitella edellä mainitut määritykset täyttävä D-luokan vahvistin. Vahvistimesta haluttiin suunnitella niin hyvä kuin budjetin sallimissa rajoissa on mahdollista. Vahvistimesta ei myöskään haluttu tehdä yksinkertaista eikä suunnittelutyöstä helppoa vaan ryhmän jokainen jäsen halusi työhön haastetta. Työn pääpaino oli itse kytkennällä, mutta myös piirilevy pyrittiin suunnittelemaan huomioiden aikataulu, emc ja kytkennän toiminta niin hyväksi kuin mahdollista. Koteloinnissa keskityttiin käytettävyyteen ja ulkonäköön, mutta kaiutinelementtien puutteellisen tietojen ja rajallisen ajan takia kotelon kunnollinen akustinen suunnittelu rajattiin työstä pois. Kaiutinelementtien puutteelliset tiedot ja rajallinen budjetti rajoittivat myös jakosuotimen suunnittelua.
4 3 2 KYTKENNÄN SUUNNITTELU 2.1 Tuloaste Vahvistimessa tarvitaan tuloaste, jotta audiosignaali voidaan ottaa vastaan signaalilähdettä kuormittamatta. Audiosignaali on myös esivahvistettava ennen pääteastetta, jotta sen amplitudi on pääteasteen vahvistukselle riittävä. Lisäksi tuloasteessa voidaan audiosignaalia muokata halutuin tavoin ennen vahvistusta. Kohdassa 1.1 on määritetty, että vahvistimessa pitää olla mikkiliitäntä ja linjatulo, joten molemmat suunniteltiin kytkennän tuloon. Vahvistimesta päätettiin tehdä monovahvistin, joten stereosignaali summataan tulossa monoksi. Summauksen jälkeen signaalista suodatetaan kuuloalueen ulkopuolella olevat mahdolliset häiriötaajuudet pois ja samalla signaalia vahvistetaan. Suodatus ja vahvistus tapahtuvat ensimmäisen kertaluvun aktiivisella kaistanpäästösuotimella. Kohdan 1.1 määrityksissä haluttiin vahvistimen äänen olevan bilelaatuista, joten näimme tarpeelliseksi lisätä tuloon myös äänen sävysäädön eli kytkennän jolla voi säätää basson ja diskantin tasoja erikseen. Tarkoitukseen sopiva kytkentä löytyi LM833-operaatiovahvistimen datalehdestä ja sen toiminta todennettiin laboratoriossa. Tulon kytkentäkaavio on esitetty kuvassa 2.1, jossa kytkennän eri osat on nimetty. Kuva 2.1 Tulon kytkentäkaavio
5 4 Laitteen teholähteenä toimii 12 V akku, mutta operaatiovahvistimet tarvitsevat kaksipuoleisen käyttöjännitteen ja tulosignaalin pitää olla käyttösähköjen puolessavälissä. Tästä johtuen päädyimme tekemään kytkennälle virtuaalimaan, joka on 5 V, negatiiviseksi käyttösähköksi tulee tällöin 0 V ja positiiviseksi käyttösähköksi päätimme tehdä 10 V. Käyttösähköt ja virtuaalimaa toteutettiin lineaariregulaattoreilla TL1963A ja TLV1117. Lineaariregulaattoreita käyttämällä akun jännitteen vaihtelu ei vaikuta kytkennän jännitteisiin ja virtuaalimaa 10 V ja 0 V puolivälissä. 2.2 Modulaatio Modulaatio on pulssileveysmodulaatio (PWM), joka perustuu sini-kolmio vertailuun. Modulaation perusperiaate on verrata komparaattorilla moduloitavaa signaalia symmetriseen kolmioaaltoon, jolloin komparaattorin lähtö saa tilan high signaalin amplitudin ollessa kolmioaallon amplitudia suurempi, ja tilan low kun kolmioaallon amplitudi on signaalin amplitudia suurempi. Kuvassa 2.2 on esitetty PWM-modulaation Tulo- ja lähtösignaalit. Kuva 2.2 PWM-modulaatio Kuvassa 2.2 vihreä käyrä on modulaation kolmioaalto, sininen käyrä on sisään tuleva signaali ja punainen on modulaattorin lähtö. Kolmioaalto tuotetaan kahdella operaatiovahvistimella toteutetulla kantti-kolmio oskillaattorilla, jonka kytkentä on esitetty kuvassa 2.3.
6 5 Kuva 2.3 Modulaattori Operaatiovahvistimien valinta tähän sovellukseen osoittautui vaikeaksi koska tähän tarvitaan operaatiovahvistin, joka toimii komparaattorina, kestää vähintään 6 V differentiaalista tulojännitettä, jonka slew-rate on vähintään 500 V/µs ja on riittävän epästabiili, jotta oskillaattori käynnistyy ilman ulkoista herätettä. Kytkentään valittiin Texas Instrumentsin THS 4631D vahvistin, joka täyttää vaatimukset. Komparaattorin valinnassa tärkeintä oli komparaattorin response time, eli nopeus jolla komparaattori pystyy vaihtamaan tilaansa. Nopeus on tärkeä koska PWM-modulaatiossa maksimi lähtöteho riippuu modulaattorin kyvystä ajaa tuleva signaali mahdollisimman lähelle kolmioaallon maksimiamplitudia, ja mitä lähempänä kolmion huippua ollaan, sitä nopeammin komparaattorin on vaihdettava tilaansa. Kuvassa 2.3 on esitetty modulaattorin kytkentä. Kytkentä eroaa lopullisesta hieman, koska laboratoriossa todettiin että oskillaattorin taajuus ei ole oikeassa maailmassa yhtä suuri kuin laskennallisesti. Kuvassa 2.3 käytetyt LMH 6657-operaatiovahvistimet eivät soveltuneet tähän käyttöön, vaikka simulaatiotulokset näin antoivatkin ymmärtää. Operaatiovahvistimien valinta tähän sovellukseen osoittautui vaikeaksi koska tähän tarvitaan operaatiovahvistin, joka toimii komparaattorina, kestää vähintään 6 V differentiaalista tulojännitettä, jonka slew-rate on vähintään 500 V/µs ja on riittävän epästabiili, jotta oskillaattori käynnistyy ilman ulkoista herätettä. Kytkentään valittiin Texas Instrumentsin THS 4631D vahvistin, joka täyttää vaatimukset. Komparaattorin valinnassa tärkeintä oli komparaattorin response time, eli nopeus jolla komparaattori pystyy vaihtamaan tilaansa. Nopeus on tärkeä koska PWM-modulaatiossa maksimi lähtöteho riippuu modulaattorin kyvystä ajaa tuleva
7 6 signaali mahdollisimman lähelle kolmioaallon maksimiamplitudia, ja mitä lähempänä kolmion huippua ollaan, sitä nopeammin komparaattorin on vaihdettava tilaansa. Lopulliseen toteutukseen valittiin Linear Technologyn LT 1715, jonka response time on 4 ns. Pääteasteen rakenteen vuoksi, modulaattorin tuottama PWM signaali piti saada komplementaarisena. Tämä toteutettiin kytkemällä toisen komparaattorin tulot eri järjestykseen kuin toisen. 2.3 Pääteaste Vahvistimen pääteaste päätettiin toteuttaa käyttäen kokosiltaa. Syynä valintaan oli tieto, että vahvistimen tehonlähteenä tullaan käyttämään 12 V akkua. Tällöin puolisillan tarvitseman kaksipuolisen käyttöjännitteen muodostaminen vaikeutuisi, kun taas kokosiltaa voidaan käyttää sekä yksi-, että kaksipuolisella käyttöjännitteellä. Tämän lisäksi kokosillan etuna on se, että sillä saadaan kuormalle koko käytettävissä oleva teho, kun taas puolisillalla saadaan vain kaksipuolisen käyttöjännitteen toinen puolikas kuormalle kerrallaan. Saman tehon saamiseksi puolisillan transistoreilta vaaditaan kaksinkertainen virran kesto kokosiltaan verrattuna. [2] Kokosiltaa voidaan myös käyttää ilman tarvetta takaisinkytkennälle, koska hyvin valituilla komponenteilla DC-offset ei tuota ongelmaa edes ilman takaisinkytkentää. Puolisillalla taas DC-offsetin poisto vaatii aina takaisinkytkennän käyttöä. Kokosillan heikkoutena on tarve kaksinkertaiselle määrälle kytkinkomponentteja ja ohjauspiirejä, mikä nostaa kokosillan komponenttikustannuksia. Kokosillan kytkintransistoreilta vaadittiin mahdollisimman nopeaa nousuaikaa, jotta transistorin kytkentähäviöt saataisiin mahdollisimman pieniksi. Transistorin nousuaika myös asettaa rajoituksen suurimmalle kytkentätaajuudelle, jossa transistori kytkenee nousemaan ja laskemaan. Transistorin kytkentähäviöiden kasvaessa verrannollisena kytkentätaajuuteen ei näin suuren kytkentätaajuuden käyttö ole enää muutenkaan kannattavaa. Transistoreilta toivottiin myös mahdollisimman pientä johtavantilan resistanssia R ds(on), joka määrää transistorin johtavantilan häviöt. Kanavatransistorireiden hilakapasitanssin suuruus on myös merkittävä tekijä transistoreita valittaessa, koska varauksen suuruus vaikuttaan kuinka suurella virralla kyseinen varaus on varattava, jotta transistori saadaan vaihtamaan tilaansa halutussa ajassa. [2] Kokosillan päätetransistoreiksi valittiin ST Microlectronic:in STP22NF03L- mosfettransistorit, koska ne täyttävät edellä luetellut ominaisuudet sekä ovat tehonkestoltaan riittäviä käyttökohteeseen. Tämän lisäksi valittujen transistoreiden etuna on niiden TO-220 kotelo, joka voidaan kiinnittää jäähdytyslevyyn alhaisemman käyttölämpötilan takaamiseksi. Alhaisempi käyttölämpötilan vähentää komponentin vikaantumistodennäköisyyttä ja komponentin epäideaalisuudet yleensä korostuvat lämpötilan kasvaessa [2].
8 7 Valittujen transistoreiden hilavarauksen ollessa 6,5 nc, voidaan tarvittava latausvirta laskea, mikäli transistorin hilajännite halutaan nostaa ja laskea transistorin minimiajassa eli 5 nanosekunnissa [3]. Tällöin virta voidaan laskea yhtälön (2.1) mukaisesti. (2.1) jossa I g on latausvirta, Q g on transistorin hilan kokonaisvaraus ja t rise on hilajännitteen nousuaika [4]. Tulokseksi saadaan 1,3 ampeeria, josta voidaan päätellä, että kokosillan transistoreiden ohjaukseen tarvitaan erillinen ohjauspiiri, joka kykenee syöttämään yli 1 A virtaa. Ohjauspiiriksi päätettiin valita valmis ohjauspiiri, koska tällöin komponentin tarvitsema piirilevytila voidaan minimoida. Tämä yksinkertaistaa piirilevyn suunnittelua myöhemmässä vaiheessa ja mahdollistaa lyhyet vedot ohjauspiiriltä transistoreille EMC-ongelmien minimoimiseksi. Ohjauspiiriksi valittiin National Semiconductorin LM5102 -puolisillan ohjauspiiri. Tällöin kaksi ohjauspiiriä riittää ohjaamaan kokosiltaa. Valitun ohjauspiirin etuihin kuuluu myös sen käyttämä bootstraptekniikka, joka mahdollistaa N-tyypin mosfet-transistoreiden käytön sekä kokosillan alempien transistoreiden että ylempien transistoreiden paikalla. [5] Menetelmän etuna on, ettei tarvitse etsiä N- ja P-tyypin transistoripari, joiden ominaisuudet olisivat lähes identtiset. Käytettäessä vain N-tyypin transistoreita valinnan varaa on enemmän eikä parien identtisyyden tarve aiheuta ongelmia käytettäessä samoja transistoreita. [6] Ohjauspiiri kykenee myös syöttämään 1,6 A virtaa, mikä on riittävästä mosfet-transistoreiden ohjaukseen. Ohjauspiirin lähtö ei ole yhtä nopea kuin mihin transistorit kykenisivät, jonka johdosta tarvittava virta tulee olemaan laskettua pienempi. Ohjauspiirin nousunopeus on 15 ns, mutta se on esitetty 1 nf kapasitanssia ladattaessa. Todellisuudessa nousunopeus saattanee olla nopeampikin kuin transistorin tulokapasitanssi on vain 330 pf. [5] Ohjauspiirin käyttöjännitteelle ja bootstrapkondensaattorin lataamiseen on mahdollista kytkeä erillisiin teholähteisiin, mikä mahdollistaa ohjauspiirille reguloidun käyttöjännitteen ja nopeita virtapiikkejä tarvitsevalle bootstrap-kondensaattorin kytkemisen suoraan akkuun. Ohjauspiirissä oli mahdollisuus määrittää ulkoisilla vastuksilla kuollut aika, jolloin molempien transistoreiden ohjaukset ovat maissa. Tällöin voidaan estää mahdolliset vikatilanteista johtuvat läpilyönnit, jotka voivat tuhota päätetransistorit. Ohjauspiirin kuollut aika oli minimissään 200 ns, joka oli liikaa käyttökohteeseen nähden, koska tällöin harmoninen särö olisi kasvanut huomattavasti. Kuollut aika päätettiin tehdä ensimmäisen kertaluvun RC-alipäästösuotimella, jossa vastuksen rinnalle on kytketty 1N4148- diodi. RC-suotimella voidaan ohjauspiirin tuloihin tulevia signaaleita
9 8 viivästää, jolloin saadaan halutun suuruinen kuollut aika. Vastuksen rinnalle kytkettävä nopea diodi mahdollistaa tulojännitteen nopean laskun, jolloin myös transistorit saadaan ei-johtavaksi mahdollisimman nopeasti. Päätetransistoreiden kuormana on osittain induktiivinen kuorma, jonka vuoksi transistoreiden rinnalla tuli olla diodit. Ilman diodeja induktiivisen kuorman äkillinen irrottaminen saattaisi aiheuttaa tuhoisan läpilyönnin, kun induktiiviseen kuormaa varastoituneelle energialle ei ole kulkureittiä. Valittujen STP22NF03L-transistoreiden rinnalla oli jo kotelon sisäinen diodi. Tästä huolimatta kytkentää lisättiin vielä ulkopuoliset diodit, joiden kynnysjännite on sisäisiä diodeja matalampi, jolloin ne tarjoavat virralle kulkureitin sisäisten diodien sijaan. Syynä ulkoisten diodien hankintaan oli pienempi estosuuntainen toipumisaika (reverse recovery time), jolloin myös toipumisvirta jää pienemmäksi vähentäen häiriöiden ja häviöiden määrää. Suunniteltu kytkentä on esitetty kuvassa 2.4 Kuva 2.4. Vahvistimen pääteasteen kokosilta ohjauspiireineen ja oheiskomponentteineen. Kuvasta 2.4 nähdään, että kuolleen ajan muodostavan RC-suotimen aikavakiota muutettiin erisuuruisiksi kokosillan alemmille ja ylemmille transistoreille. Tämä johtui transistorien lasku- ja nousunopeuksien eroista. Niiden eroja tasoittaakseen pienennettiin alempien transistoreiden kuollutta aikaa.
10 9 2.4 Takaisinkytkentä Vahvistinkytkentään tehtiin myös takaisinkytkentä poistamaan lähdön DC-virhettä. DC-virhettä ei haluta menevän kaiuttimille ja subwooferilta sen suodattaminen pois kondensaattorilla olisi vaatinut epäkäytännöllisen suuren ja kalliin kondensaattorin käyttämistä. Tästä syystä halusimme kytkentään myös takaisinkytkennän. Takaisinkytkentä on toteutettu kuvan 2.5 mukaisella kytkennällä. Kuva 2.5 Vahvistimessa käytetty takaisinkytkentä Kytkennän FB0 ja FB1 signaalit otetaan ennen LC-suodinta ja tämän jälkeen signaaleja suodatetaan ja vahvistetaan sopivassa suhteessa. Suodatuksen ja vahvistuksen jälkeen on integraattori, josta lähtee signaali modulaattorille. Kytkentä poistaa erityisesti DC-virhettä vahvistimen lähdöstä aktiivisesti. Vahvistimen koko kytkentään tehtiin myös katkaisija, jolla voidaan valita käytetäänkö vahvistinta ilman takaisinkytkentää vai takaisinkytkennän kanssa. Vahvistinta mitattaessa havaitsimme DC-virheen vähenevän käytettäessä takaisinkytkentää.
11 Demodulaatio ja jakosuodin PWM-signaalin demodulaatio toteutettiin LC-alipäästösuotimella, jonka rajataajuus mitoitettiin noin 45 khz:n. Rajataajuus oli oltava audiotaajuuksien yläpuolella, jotta audiotaajuudet eivät vaimene LC-suotimessa. LC-suodin demoduloi 630 khz:n PWM-signaalin takaisin audiosignaaliksi. LC-suotimen matlabilla laskettu vaste on esitetty kuvassa 2.6. Kuva 2.6 LC-suotimen matlabilla laskettu vaste LC-suotimen vasteesta nähdään, että -3 db piste osuu hyvin lähelle haluttua 45 khz:n taajuutta. Myöskään vaihesiirto ei ole vielä merkittävää kuuloalueella, kun tarkastellaan kuvaajaa noin 25kHz:n asti. Jakosuodin toteutettiin ensimmäisenkertaluvun passiivisuotimella, joka jakoi kaiuttimille menevän taajuusalueen neljään osaan; diskantti, keskiääni, basso, subwoofer. Diskantin, keskiäänet ja basson taajuuksien jakoon käytettiin budjetti ja aikataulullisista syistä johtuen valmista jakosuodinta ja subwooferille mitoitettiin noin 100 hertzin jakotaajuus käyttäen kelaa ja kondensaattoria. Jakosuotimen kytkentä yhdessä LC-suotimen ja simulaatiotuloksen kanssa on esitetty kuvassa 2.6.
12 11 Kuva 2.7 Jakosuotimen kytkentä ja simulaatiotulos Kuvassa 2.7 näkyvässä simulaatiotuloksessa nähdään eri kaiuttimille menevät taajuudet eri väreillä sekä koko taajuusvaste keltaisella värillä. Kuvaajasta voidaan nähdä koko taajuusvasteen olevan melko tasainen. Kokonaistaajuusvasteessa korkeilla taajuuksilla näkyy aaltoilua, mutta oletimme tämän olevan haluttua ja mahdollisesti korjaavan kaiuttimien epätasaista vastetta. Kokeiden taajuuksien jakosuodin ei ollut omaa suunnitteluamme vaan edellisessä kappaleessa kerrottujen syiden takia päädyimme käyttämään valmiiksi kyseisille kaiuttimille suunniteltua jakosuodinta. 2.6 Tehonsyöttö Vahvistimeen suunniteltiin kaksi toimintamoodia: energiansäästömoodi ja bilemoodi. Energiansäästömoodissa hakkuri toimii pelkästään 12 V 17 Ah akkunsa syöttämänä. Tässä moodissa on käytettävissä maksimissaan 7 W RMS lähtötehoa, ja akkukesto on noin 23 tuntia maksimiteholla kuunneltaessa. Käytännön akunkesto energiansäästömoodissa on huomattavasti suurempi mm. musiikin matalan tehollisarvon takia. Bilemoodissa käyttöjännite nostetaan DC-boost hakkurin avulla akun 12 voltista 27 volttiin, jolloin maksimiteho on 40 W RMS. Bilemoodissa akkukesto on noin 6 tuntia. Hakkuripiirinä käytettiin Texas Instrumentsin TPS40210 valmispiiriä, joka täyttää vaatimukset tulo- ja lähtöjännitekestoisuuden sekä maksimi antovirran suhteen. Piiri mitoitettiin alun perin 6 A antovirralle, mutta käytännössä se toimii maksimissaan 4 A virtaan asti. Tämä on kuitenkin enemmän kuin vahvistimen suurin hetkellinen kuormitus, joka on noin 3,4 A. Hakkurin kytkentäkaavio on esitetty liitteessä II. Itse vahvistinkytkennän käyttösähköt reguloitiin lineaariregulaattoreilla 12
13 12 V:n akun jännitteestä. Regulaattorien kytkentäkaaviot on esitetty liitteessä III muun kytkennän ohessa. 2.7 Suojaukset Piiriin rakennettiin suojaus, joka kytkee pääteasteen transistorisillan käyttöjännitteen viiveellä, jotta muu kytkentä on ehtinyt varmasti käynnistyä. Viivekytkennässä käytettiin ensimmäisessä suunnitelmassa RC-aikavakiota viiveenä ja LM358-operaatiovahvistinta komparaattorina RC-kytkennän perässä. LM358:a käyttävä kytkentä mitattiin laboratoriossa toimivaksi eikä käynnistyshetkellä havaittu ongelmia. Valmiissa laitteessa LM358 ei kuitenkaan toiminut odotetusti ja viivekytkentä oli johtavassa tilassa käynnistyshetkellä, joka aiheutti päätetransistorien räjähtämisen. Korjausten jälkeen viivekytkennästä tehtiin uusi versio, jossa oli pelkkä RC-viive ohjaamassa viiveellä päätteen kytkevää fettiä. Uusi versio todettiin toimivaksi myös käytännössä. Viivekytkennän kytkentäkaavio on esitetty kuvassa 2.8 Kuva 2.8 Viivekytkentä H-sillan sähköjen kytkemiselle Kuvan 2.8 kytkentäkaaviossa nähdään käytetty viivekytkentä, joka perustuu RC-viiveeseen. Kytkennän RC-aikavakio on 3,7 s. Kytkennässä käytetyn FET:n hilan threshold-jännite on noin 4 volttia, joka käytännön testien perusteella saavutetaan noin sekunnissa eli viive on noin sekunnin suuruinen. Kytkentään tehtiin myös kuvassa 2.8 näkyvä aktiivinen alasveto, jotta viive alkaa alusta aina, kun sähköt kytketään pois päältä ja takaisin päälle. Modulaattorissa tapahtuvasta signaalin leikkautumisesta varoitetaan käyttäjää merkkivalolla. Suojauskytkentä on esitetty liitteessä I yhdessä modulaattorin kytkentäkaavion kanssa. Kytkentä toimii
14 13 siten, että peak-detektorin avulla havaitaan kolmioaallon maksimiamplitudi, ja tulevaa signaalia verrataan komparaattorin avulla tähän amplitudiin. Mikäli tulevan signaalin amplitudi on suurempi kuin kolmioaallon, sytytetään LED-merkkivalo, joka palaa n. 50 ms. Lisäksi kytkennässä on merkkivalot akun alijännitteelle, käyttösähköjen päällä olemiselle ja hakkurin päällä olemiselle. Alijännite ja hakkurin toiminta havaitaan LM358-peraatiovahvistimella toteutetulla komparaattori kytkennällä. Komparaattorikytkennälle on säädetty jännitteen raja-arvo jonka alittuessa akun alijännite valo syttyy. Alijännitteen raja-arvon voi säätää trimmerillä haluamakseen. Päädyimme säätämään alijännitteen noin 11,8 volttiin ettei pienellä alle ampeerin purkuvirralla akku pääse käytössä huomaamatta purkautumaan alle 30 % kapasiteettiin. Akun elinikä on huomattavasti pidempi, jos sitä ei pureta täysin tyhjäksi. Hakkurin toiminnasta ilmoittava merkkivalo toimii samalla periaatteella, kuin alijännitevalokin. Hakkurin jännitteen raja-arvo on asetettu noin 25 volttiin, jotta tiedetään jos hakkurin tuottamaa 27 voltin jännitettä ei saavuteta. Hakkurin merkkivalo toimii päinvastoin kuin alijännitevalo eli se palaa normaalisti kokoajan, kun hakkuri on päällä ja sammuu, kun jännite alittaa raja-arvon. Komparaattorikytkennän vertailujännite otettiin piirilevyltä 5 voltin regulaattorilta, jolloin akun jännitteen muuttuminen ei vaikuta komparaattorikytkennän toimintaan. 3 PIIRILEVY JA KOTELOINTI Kytkentä valmistettiin kaksipuoleiselle piirilevylle sen parempien EMC-ominaisuuksien ja mutkattomamman suunnittelun takia verrattuna yksipuoleiseen piirilevyyn. Nelikerroksista piirilevyä ei valittu, koska sitä ei ollut saatavilla. Piirilevyn suunnittelun lähtökohtana oli minimoida tärkeimmät piirilevyvedot, jotteivät ne toimi häiriöitä lähettävinä tai vastaanottavina antenneina. Myös tärkeimpien vetojen induktanssit tuli minimoida, jotta voidaan mahdollistaan nopeat virtapulssit esimerkiksi transistorien hilavarausten lataamiseksi ja purkamiseksi. Tärkeimpiä vetoja olivat signaalitiet modulaattorilta aina transistoreiden hiloille ja nolladiodien tuli olla transistoreiden läheisyydessä induktanssin minimoimiseksi, jotta suuritaajuiselle toipumisvirralle on kulkureitti. Tämän lisäksi huomioon oli otettava transistoreiden mahdollinen lämpeneminen, jonka takia transistorit tuli saada kiinni jäähdytyslevyyn. Riittävän jäähdytyksen takaamiseksi kaikki transistorin aseteltiin siten, että ne saadaan kiinnitetyksi yhtenäiseen jäähdytyslevyyn. Kotelon suunnittelussa keskityttiin ulkonäköön ja käytännöllisyyteen. Kotelon oli oltava rakenteeltaan sellainen, että se kestää vaikka päälle istumisen. Kotelossa päädyttiin putkirakenteeseen, jossa putken päihin puristetaan päätylevyt kierretankojen avulla. Putkirakenteeseen päädyttiin, koska se
15 14 on tukeva ja se oli toteutettavissa projektin aikataulun ja budjetin puitteissa. Kotelo suunniteltiin käyttäen ilmaista Google SkecthUp 3D-suunnitteluohjelmaa. Kuvassa 3.1 on 3D-mallit kotelon etuja takalevyistä, joiden avulla mm. hahmoteltiin kaiuttimien sijoitusta. Kuva 3.1 Kotelon etu- ja takalevyjen hahmottelua 3D-ohjelmalla Kotelon eri osista tehtiin kymmeniä eri 3D-hahmotelmia, mutta päädyimme kuvassa 3.1 esitettyyn etu- ja takalevyjen rakenteeseen sekä kestävyyden, ulkonäön että valmistusteknisistä syistä johtuen. 3D-suunnittelu mahdollisti eri osien kuten kaiuttimien, akun jne. sijoittelun oikeassa mittakaavassa koteloon, joten tiesimme jo ennen kotelon rakentamista miten kaiuttimet sopivat etulevyyn ja kuinka akku mahtuu kotelon sisälle eli ikäviltä yllätyksiltä vältyttiin. Kuvassa 3.2 on valokuva lopullisesta koteloinnista.
16 15 Kuva 3.2 Lopullinen laite Koteloon haluttiin myös kantokahva, joten se suunniteltiin tehtäväksi putkesta päätylevyjen väliin, kuten kuvasta 3.1 näkyy. Kotelon käyttökytkimet sijoitettiin helppokäyttöisesti putken yläosaan, mutta ne myös suojattiin koteloon kiinnitetyillä suojaraudoilla kolhuja vastaan. Suojaraudoitukset laitettiin myös soittimen säilytykseen tarkoitetun kangaspussin ympärille suojaamaan käytettyä soitinta.
17 16 Elementeistä ei tiedetty tarpeellisia tietoja kotelon kunnolliseen laskennalliseen mitoittamiseen, joten kotelotilavuudet valittiin muiden samankokoisten elementtien vaatimien tilavuuksien perusteella. Laitteen oli myös oltava kannettava, joten kotelotilavuuden suhteen jouduttiin tekemään kompromissi. Kotelon tilavuudeksi 10 bassoelementille valittiin noin 27 litraa ja 6,5 elementeille noin 14 litraa. Diskantit sekä keskiäänikaiuttimet olivat rakenteeltaan suljettuja, joten ne eivät tarvinneet erillistä kotelointia. Laitteen tehokkuuden ja tukevan rakenteen ansiosta kotelosta täytyi tehdä melko massiivinen, ja näin siitä tuli myös kannettavaksi laitteeksi melko painava, noin 22 kg. Suuri koko yhdistettynä pirteään väritykseen on kuitenkin tärkeä osa laitteen imagoa.
18 17 4 MITTAUKSET Mittasimme vahvistimen akustisen taajuusvasteen, äänenpaineen sekä kuolleen ajan joka estää sillan haaraoikosulun, mutta vaikuttaa harmonisen särön määrään. Akustinen taajuusvaste ja äänenpaine mitattiin ensin kaiuttomassa huoneessa ja myöhemmin elektroniikan laboratoriossa äänenvaimennusvaahtomuovien avustuksella. Oskilloskoopilla mitattu kuollut aika on esitetty kuvassa 4.1. Kuva 4.1. Pääteasteen toisen puolisillan hilajännitteet, kun vahvistimen energiansäätö moodi on käytössä. Kuvasta 4.1 voidaan havaita, että ohjauspiirin bootstrap-tekniikka nostaa ylemmän transistorin ohjausjännitteen kuorman maksimijännitteen verran korkeammalle kuin alemman transistorin ohjausjännite. Tämän takia päätteessä voidaan käyttää pelkkiä N-tyypin transistoreita P ja N-tyypin transistoriparien sijaan. Kuvista myös nähdään transistoreiden kuolleet ajat, jotka ovat alemman transistorin noustessa noin 15 ns ja laskiessa noin 20 ns. Kuollutta aikaa voitaisiin lyhentää entisestään, jolloin myös harmonisen särön määrä vähenisi. Tätä ei kuitenkaan tehty vahvistimen toiminnan varmistamiseksi, mikäli esimerkiksi ympäristön lämpötilan ja sen seurauksena ohjauspiirin lämpötilan nousu lisää ohjauspiirin ohjaussignaaleiden nousu- ja laskuaikoja. Kuvasta 4.1 havaitaan myös hilajännitteiden värähtelevän, mikä johtuu vetojen loisinduktansseista ja muista epäideaalisuuksista. Lisäksi käytimme vain 4,7 ohmin hilaresistanssista, jotta hila ohjautuisi mahdollisimman tehokkaasti. Värähtelyä voitaisiin pienentää hilaresistanssia kasvattamalla, mutta tähän ei ollut tarvetta, koska transistorit eivät johda samanaikaisesti värähtelystä huolimatta.
19 18 Laitteen tuottama äänenpaine mitattiin aluksi laboratoriossa musiikilla ja suoritetun mittauksen perusteella laitteesta saadaan bilemoodissa 106,9 db ja energiansäästömoodissa 101,1 db. Bilemoodin mittaustulos on esitetty kuvassa 4.2. Kuva 4.2 Bilemoodin äänenpainemittaus Kuvassa 4.3 on esitetty energiansäästömoodin äänenpainemittauksen tulos.
20 19 Kuva 4.3 Energiansäästömoodin äänenpainemittaus Tulokset ovat suuntaa-antavia ja kertovat enemmän laitteen käytännön suorituskyvystä kuin maskimaalisesta äänenpaineesta. Mittasimme äänenpaineen myöhemmin kaiuttomassa huoneessa 1 khz:n siniaallolla ja saimme äänenpaineeksi noin 110 db. Ero musiikilla mitattuihin arvoihin johtuu todennäköisesti sini-aallon musiikkia suuremmasta tehollisarvosta. Mittasimme myös taajuusvasteen kaiuttomassa huoneessa ja havaitsimme taajuusvasteessa 1 khz:n kohdalla noin 40 db terävä vaimentuma, jonka takia päätimme muokata jakosuodinta ja mitata taajuusvasteen uudestaan. Valitettavasti uudella mittauskerralla emme päässeet mittaamaan kaiuttomaan huoneeseen, joten mittaus suoritettiin elektroniikan laboratoriossa ja mittausjärjestely ympäröitiin äänenvaimennusvaahtomuoveilla. Jakosuotimessa oli alun perin 8 ohmin sarjavastus keskiäänikaiuttimien kanssa sarjassa vaimentamassa keskiäänikaiuttimien saamaa signaalia. Kyseisen sarjavastuksen poistaminen poisti myös taajuusvasteessa havaitun 1 khz:n kuopan (sarjavastus on poistettu myös kappaleen 2.4 kytkentäkaaviosta). Taajuusvaste jakosuotimen muokkaamisen jälkeen on esitetty kuvassa 4.4.
21 20 Kuva 4.4 Vahvistimen akustinen taajuusvaste Kuvan 4.4 taajuusvasteesta nähdään, että 15 db sisällä toistuva taajuusalue ulottuu noin 40 Hz:stä noin 15 khz:n. Taajuusvasteeseen muotoon pystyi mittauksissa vaikuttamaan vahvistimen basson ja diskantin tasosäädöillä merkittävästi, mutta pyrimme saamaan mittausten vasteen mahdollisimman tasaiseksi. Mitatussa taajuusvasteessa on havaittavissa melko suuria vaihteluja, mutta käytännön kuuntelussa äänenlaatu on kuitenkin hyvä eikä taajuusvasteen vaihteluja huomaa. Lisäksi on huomioitava, että käytännön tilanteissa kuuntelutilan taajuusvaste aiheuttaa heijastumien, korostumien ja vaimentumien muodossa merkittävästi todelliseen taajuusvasteeseen.
22 21 5 YHTEENVETO Laitteen tekeminen oli mielenkiintoista ja haastavaa. Haastavuutta haettiinkin tarkoituksella muun muassa melko monimutkaisella kytkennällä sekä hakkurin sisältävällä tehonsyötöllä. Haasteista huolimatta projekti sujui hyvin ja ongelmia oli loppujen lopuksi verrattain vähän. Projektin aikataulu venyi, koska laitteeseen keksittiin monia oleellisia lisäominaisuuksia, kuten osa suojauksista ja näiden kehittäminen vei aikaa. Aikataulun pitämättömyydestä huolimatta kehitysryhmä teki hyvää työtä ja lähes täysin valmis laite saatiin valmiiksi loppushowhun mennessä. Lopulta kaikki laitteeseen suunnitellut ominaisuudet saatiin toimimaan noin kaksi viikkoa lopullisen takarajan jälkeen. Ongelmakohtia projektissa oli aikataulussa pysyminen, suojauskytkennän pettäminen, yksi valmistusvika piirilevyssä, muutamat virheet piirilevynsuunnittelussa ja huono akkuvalinta edes väliaikaiseksi akuksi. Alun perin suunniteltu huoltovapaa täysin tiivis akku ei ollutkaan mainosten mukaan täysin tiivis ja osa akkuhaposta pääsi vuotamaan laitteen sisään. Lopulliseen laitteeseen akku vaihdettiin paremmin tähän käyttöön soveltuvaksi 17 Ah 12 V lyijyhyytelöakkuun, jonka kanssa vuotovaaraa ei ole. Piirilevyn valmistusvirhe ja pienet suunnitteluvirheet huomattiin ja korjattiin jo kokoamisvaiheessa. Myös kytkentää suunniteltaessa ja laboratoriossa testatessa huomasimme muutaman ongelmakohdan, jotka eivät päätyneet lopulliseen kytkentään testien ansiosta. Ensimmäinen näistä ongelmista oli operaatiovahvistimien soveltuminen kolmio-oskillaattoriin. Alun perin valitsemamme operaatiovahvistin ei ollut oskillaattorikäyttöön sopiva pienen differentiaalisen tulojännitteen takia, mutta sopivia operaatiovahvistimia saimme lopulta nopeasti kaksikin, joista valitsimme parempaa kolmioaaltoa tuottaneen piirin. Toinen ongelma oli virtuaalimaan toteutus, johon suunnittelimme käyttävämme operaatiovahvistinta jänniteseuraimena vastuksilla toteutetun jännitejaon perässä. Tällöin akunjännitettä ei olisi tarvinnut välttämättä reguloida vaan virtuaalimaa olisi seurannut akun jännitteen ja nollan voltin puolivälissä vaikka akun jännite olisi vaihdellutkin. Kytkennän ongelma oli jälleen operaatiovahvistimet, jotka olivat hyvin epästabiileja testeissämme kyseisessä sovelluksessa. Tästä johtuen hylkäsimme kyseisen idean nopeasti ja päädyimme käyttämään lineaariregulaattoreita, joiden avulla saatiin stabiili virtuaalimaa ja samalla myös reguloidut käyttöjännitteet koko muulle kytkennälle. Projektin lopputulos ylittää kaikki laitteelle asetetut tavoitteet ja kaikki suunnitellut ominaisuudet saatiin toimimaan. Kehitysryhmän työnteko sujui mallikkaasti ja ahkerasti. Osakokonaisuuksien liittämisessä toisiinsa ei tullut ongelmia, koska ryhmän jäsenet pitivät huolen, että jokainen ryhmän jäsen on tietoinen mitä muut ovat tehneet ja ovat tekemässä. Ryhmän sisäisessä kommunikoinnissa käytettiin Dropbox -palvelinta tiedostojen, suunnitelmien, kytkentäkaavioiden jne. jakamiseen. Ryhmä piti yhteyttä paljon myös puhelimen välityksellä sekä Messenger-keskusteluohjelmalla. Näiden kommunikointimuotojen lisäksi kehitysryhmä tapasi usein myös kasvotusten ja teki testausta laboratoriossa. Tällä hetkellä The Porsaaksi ristitty vahvistin on ollut kovassa käytössä noin puoli vuotta ja koki hiljattain ensimmäisen teknisen vikansa valmistumisen jälkeen. Vika on kuitenkin jo korjattu ja kriittiset komponentit vaihdettu kestävämpiin. Hakkuri jätettiin toistaiseksi laboratorion pöydälle odottamaan tehonlisäystä. Tavoitteena on noin 100 W RMS-teho ja 200 W piikkiteho.
23 22 LÄHTEET [1] [2] Mohan N., Undeland T. M., Robbins, W. P., 2003, Power Electronics: Converters, Applications, and Design., USA, Wiley, ISBN: [3] ST Microelectronics, 2008, STP22NF03L N-channel 30 V, Ω, 22 A, TO-220 STripFET II Power MOSFET, Saatavilla osoitteesta: [4] Sedra A. S. & Smith K. C., 2004, Microelectronic Circuits, 5 th edition, New York, Oxford University Press, s. 1283, ISBN [5] National Semiconductor, 2004, LM5102 High Voltage Half-Bridge Gate Driver with Programmable Delay, Saatavilla osoitteesta: [6] Gaalaas E., 2006, Class C Audio Amplifiers: What, Why, and How, Analog Devices, Saatavilla osoitteesta:
24 LIITE I
25 LIITE II
26 LIITE III
27
28
23.5.2011. D-luokan vahvistin. Analogiasignaalinkäsittely. Joonas Talvitie 0327151 Juha Toikka 0312894 Antti Summanen 0312700
23.5.2011 D-luokan vahvistin Analogiasignaalinkäsittely Joonas Talvitie 0327151 Juha Toikka 0312894 Antti Summanen 0312700 1 JOHDANTO... 2 1.1 Työn tausta ja määritykset... 2 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset...
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotM2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotM2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotElektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotÄäniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna
Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
LisätiedotSuomenkielinen käyttöohje www.macrom.it
MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotAktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella
Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
LisätiedotVahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
LisätiedotPEERLESS DEFINITION SERIES ERILLISSARJAT ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
PEERLESS DEFINITION SERIES ERILLISSARJAT ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Copyright Hifitalo 2005. All Rights Reserved. 52 AutoSound Technical Magazine Olet hankkinut autosi uudeksi kaiutinsarjaksi Peerless Resolution
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
Lisätiedotaktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä
Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi Aktiivinen High End
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotHÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT
LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN
LisätiedotPIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
LisätiedotA. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotTaitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa
Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
Lisätiedot1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotMikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)
Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan
LisätiedotDynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.
Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!
LisätiedotM2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.4000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 RCAtuloliitäntä (kanavat /2) High Level
LisätiedotKaiuttimet. Äänentoisto. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Kaiuttimet Äänentoisto Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd d&b audiotechnik Pienet kaiutinjärjestlemät Tärkeintä on ymmärtää tapahtuman vaatiman äänentoistojärjestelmän luonne Valintaan vaikuttavat
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotTällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.
Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotTämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä
Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden
LisätiedotTASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ
TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä
LisätiedotLedien kytkeminen halpis virtalähteeseen
Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotKäyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A
Käyttöohje 1 Yleistä: on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita signaalitiellä.
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
Lisätiedot4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
LisätiedotPush-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:
Pasi Vähämartti / c1303, S4SE Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Annetut arvot: U out = 5V / 3A (P = 15W) U in = 18-22V Rungon valinta: Valitaan rungoksi RM8, sillä kytkentätaajuuden ollessa 48kHz,
Lisätiedot83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä
Lisätiedot4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä
LisätiedotTIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA
LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
Lisätiedot10. Kytkentäohje huonetermostaateille
. Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa
LisätiedotVahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
Lisätiedot2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A
1 2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A Kytkentään on sisällytetty kummatkin "kuorma-autojännitteet" eli 24,0 V varatun akun purkausjännite ja 28,0 V akun varausjännite. Näille jännitteille rakennettuja laitteita
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotVcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin
5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Lisätiedot