EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 muuttamisesta (komission esittämä)

2 PERUSTELUT 1. TAUSTA 1. Neljännesvuosittaisia tuloksia tuottavan EU:n työvoimatutkimuksen järjestäminen aloitettiin vuonna 1998 neuvoston asetuksella (EY) N:o 577/98. Asetuksella (EY) N:o 1991/2002 tarkennettiin äskettäin, että työvoimatutkimus on toteutettava jatkuvana kaikissa jäsenvaltioissa vuodesta 2003 lukien. Ehdotetussa asetuksessa mukautetaan keruussa käytettävien ominaisuuksien luetteloa. 2. Työvoimatutkimuksella on kaksi tavoitetta: tuottaa vertailukelpoisia tilastoja työllisyys- ja työttömyysasteista sekä suuntauksista EU:n jäsenvaltioissa ja alueilla ILO:n määritteisiin pohjautuen kuvata yksilöiden ja kotitalouksien osallistumista työmarkkinoille ottaen huomioon yksilölliset erityispiirteet (esimerkiksi sukupuoli, ikä, koulutustaso, ammatti, aikaisempi työkokemus), työn erityispiirteet (esimerkiksi toimiala, työaika, paikallisen yksikön koko) sekä kotitalouden erityispiirteet (kotitalouden rakenne ja kotitalouden jäsenten osallistuminen työmarkkinoille). 3. Koska kotitalouksien työvoimatutkimus on perusta keskeisille sosiaalistaloudellisille indikaattoreille ja se kuvaa työvoiman rakenteellisia piirteitä, sen on vastattava korkeita tilastotieteellisiä laatuvaatimuksia. Näiden vaatimusten korkea vastausaste ja vähän virheitä täyttämiseksi haastattelujen on oltava lyhyitä ja kysymysten selviä. Tämä on erityisen tärkeätä siksi, että työvoimatutkimuksessa käytetään vaihtuvia ryhmiä, joissa vastaajia haastatellaan neljästä kahdeksaan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. 2. TOIMINTAPOLITIIKKA 4. Työmarkkinat ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana ja koordinoidulla Euroopan työllisyysstrategialla on toteutettu monia poliittisia toimenpiteitä. Näiden muutosten voidaan kiteyttää tarkoittavan parantunutta etenkin naisten työllisyyttä sekä työn laadun parantamisen ja työmarkkinoiden joustavuuden korostamista. Lissabonin strategia, jolla tähdätään pitkäkestoiseen talouskasvuun, täystyöllisyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kestävään kehitykseen osaamispohjaisessa yhteiskunnassa, antaa perustan yhtenäiselle talous- ja työllisyyspolitiikalle. Makrotalouspolitiikan tasolla ohjataan suuremmilla talouspolitiikan toimintalinjoilla työmarkkinoiden elvyttämiseen. Euroopan työllisyysstrategia tarjoaa poliittinen vastauksen niihin Lissabonin työllisyystavoitteisiin, jotka koskevat aktiivisempaa osallistumista työmarkkinoille ja työn laadun parantamista avoimilla työmarkkinoilla ilman sosiaalisia tai alueellisia eroja. Parempia työvoimatutkimustilastoja tarvitaan EU:n työmarkkinoiden toimivuuden seuraamiseksi näiden tekijöiden osalta. 5. Vuonna 2000 tehtiin vain vähäisiä muutoksia muuttujien koodaukseen (esimerkiksi vastausluokkia lisättiin ei-työllisyyden syytä ja työnhakua koskevissa kohdissa komission asetuksella (EY) N:o 1575/2000). Viimeisimmässä komission asetuksessa (EY) N:o 2104/2002 käsitellään vain muutoksia koulutusta koskeviin muuttujiin. 2

3 Tämä ehdotus keruussa käytettyjen ominaisuuksien luettelon mukauttamisesta sisältää kuusi uutta muuttujaa. Ne liittyvät palkanmaksun jatkumiseen, esimiestehtäviin, yhteydenottoon työvoimatoimistoon nykyisen työn löytämiseksi, ylityötunteihin, sopimukseen työvoimavuokraustoimiston kanssa ja hoitopaikan puutteeseen syynä työmarkkinoilta pois jättäytymiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn. Ehdotuksen pohjalta on myös mahdollista tehdä epätyypillisen työajan viidestä muuttujasta vakiokysymyksiä nykyisen herrasmiessopimukseen pohjautuvan käytännön sijasta (sarakkeet komission asetuksen (EY) N:o 1575/2000 liitteessä). 6. Uudet muuttujat kattavat useita näkökohtia. Kunkin muuttujan perustat ovat seuraavat: esimiestehtävät: olennainen yhtäläisten mahdollisuuksien tavoitteen osalta; määrittää sosioekonomisen aseman ja mittaa uralla etenemistä yhteydenotto työvoimatoimistoon nykyisen työn löytämiseksi: olennainen työmarkkinoiden toiminnan tehostamisen tavoitteen osalta; auttaa arvioimaan työnvälityksen tehokkuuden erityisesti suhteessa työn erityispiirteisiin sopimus työvoimavuokraustoimiston kanssa: olennainen työmarkkinoiden joustavuuden osalta; työvoimavuokraustoimistojen osuus on kasvamassa ja niillä on kaksijakoinen tehtävä: auttaa yrityksiä selviytymään vakinaisen työvoiman puutteesta ja työttömiä pääsemään työmarkkinoille tai yhteensovittamaan työ, perhe ja vapaa-aika ylityötuntien määrä tarkasteluviikon aikana: olennainen työmarkkinoiden joustavuuden osalta ottaen huomioon työtuntien yleinen vähentäminen; olennainen myös mitattaessa tehtyjen työtuntien määrää (sisältyy jo työvoimatutkimukseen); kyseessä on työnantajan lyhyen aikavälin vastaus tarpeeseen mukauttaa työvoima tuotanto- tai palvelutarpeisiin hoitopaikan puute syynä työmarkkinoilta pois jättäytymiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn: olennainen yhtäläisten mahdollisuuksien tavoitteen osalta; helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista parantaen siten naisten työllisyyttä palkanmaksun jatkuminen: olennainen sen määrittelemiseksi, jatkuuko työsuhde pidennetyn poissaolon jälkeen; olennainen myös työllisyysasteen kuvauksessa. 3. UUDEN ASETUKSEN TAVOITE 7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 577/98: sisältää kuusi uutta muuttujaa, jotka luetellaan kohdassa 6 mahdollistaa niiden rakenteellisten muuttujien määrittämisen, joita tarvitsee tutkia vain kerran vuodessa vuosittaisten keskiarvojen arvioimiseksi. 3

4 Kyseiset rakenteelliset muuttujat koskevat pääasiassa syitä tietyntyyppisiin työpaikkoihin hakeutumiselle tai tarkempia tietoja aiemmasta työkokemuksesta. Tämän tiedon saaminen vuosittain riittää, vaikka lyhyen aikavälin estimaattien tiedot kerätään neljännesvuosittain. Koska näitä rakenteellisia muuttujia tarvitsee tutkia vain kerran vuodessa, ne voidaan rajoittaa aliotokseen vuoden kaikkien 52 viikon osalta todellisen vuosikeskiarvon estimoimiseksi (esimerkiksi ensimmäinen tai viimeinen aalto). Aliotos voidaan rajata jopa yhteen vuosineljännekseen, olettaen, ettei kausittaista vaihtelua esiinny. Rakenteellisten muuttujien rajoittaminen aliotoksiin antaa tilaa kuudelle uudelle muuttujalle. 8. Tasapaino työmarkkinoiden ymmärtämistä edistävien uusien muuttujien ja vastaajille aiheutuvan rasitteen vähentämisen välillä on ehdotuksen olennainen piirre. Siinä yhdistetään käyttäjien vaatimukset paremmasta informaatiosta ja tuottajien halu kiinnittää asiamukaista huomiota vastaajiin. 9. Uusia muuttujia ryhdytään käyttämään todennäköisesti vuodesta 2005 lukien. Kyseisten neljännesvuosittaisten ja rakenteellisten muuttujien sekä niiden tutkimustiheyden koodaus ja luokittelu määritellään yksityiskohtaisesti komission asetuksessa neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 4. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Ehdotetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia komissiolle. 5. SEURAAVAT VAIHEET Ehdotettu asetus toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. 4

5 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 1, sekä katsovat seuraavaa: 1) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 mukaan suoritettavan työvoimatutkimuksen on katettava työmarkkinoiden uudet piirteet. 2) Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan sosiaalipoliittisen ohjelman, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodeksi 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2 sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi annetun neuvoston suosituksen 3 mukaan työn organisointi on sovitettava sekä yrityksen että yksilöiden tarpeisiin. 3) Asetuksen (EY) N:o 577/98 mukaan tutkimuksessa kerättävät ominaisuudet on määritelty tilastotarpeiden ja kyseisenä ajankohtana vallinneen työmarkkinatilanteen perusteella. 4) Tietojen keruu ei saa aiheuttaa vastaajille suhteetonta rasitusta siihen nähden, minkälaisia tuloksia tutkimuksen käyttäjät voivat kohtuudella odottaa. 5) Asetusta (EY) N:o 577/98 on muutettava vastaavasti. 6) Komissio kuuli neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom 4 perustettua tilastoohjelmakomiteaa mainitun päätöksen 3 artiklan mukaisesti EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 60, , s EYVL L 182, , s EYVL L 181, , s

6 OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 577/98 seuraavasti: 1) Korvataan 4 artiklan 1 kohdan b), c), d) ja g) alakohdat seuraavasti: "b) työmarkkina-asema: - työmarkkina-asema tarkasteluviikon aikana, - palkanmaksun jatkuminen, - syy, miksi työssäkäyvä henkilö ei ole ollut töissä, - ei-työllisen henkilön työnhaku, - haetun työn luonne (itsenäinen ammatinharjoittaja tai palkattu työntekijä), - käytetyt työnhakumenetelmät, - onko vapaa aloittamaan työskentelyn; c) päätyön tiedot: - ammattiasema, - paikallisen yksikön toimiala, - ammatti, - esimiestehtävät, - paikallisessa yksikössä työskentelevien henkilöiden lukumäärä, - työpaikan sijaintimaa, - työpaikan sijaintialue, - nykyisen työsuhteen alkamisvuosi ja -kuukausi, - yhteydenotto työvoimatoimistoon nykyisen työn löytämiseksi, - työsuhteen pysyvyys (ja syyt), - tilapäisen tai määräaikaisen työsuhteen kesto, - kokoaika- vai osa-aikatyö (ja syyt), - sopimus työvoimavuokraustoimiston kanssa, - kotona työskentely; d) työaika: - tavanomainen työtuntimäärä, - tehtyjen työtuntien määrä, - ylityötuntien määrä tarkasteluviikon aikana, - pääsyy siihen, että tehtyjen työtuntien määrä poikkeaa tavanomaisesta työtuntimäärästä; g) työnhaku: - haetun työn luonne, - kuinka kauan on hakenut työtä, - välittömästi työnhaun aloittamista edeltänyt tilanne, - ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja etuuksien saanti - niiden henkilöiden halukkuus työhön, jotka eivät hae työtä, - syy, miksi ei ole hakenut työtä, - hoitopaikan puute." 2) 4 artiklan 1 kohtaan lisätään seuraava alakohta n): "n) epätyypilliset työajat: - vuorotyö, 6

7 - iltatyö, - yötyö, - lauantaityö, - sunnuntaityö." 3) 4 artiklaan lisätään kohta 4 seuraavasti: "4. Komission ehdotukseen sisältyvät keruussa käytettävät muuttujat, jäljempänä rakenteelliset muuttujat, voivat olla 1 kohdassa määriteltyjä keruussa käytettäviä ominaisuuksia, joita tarvitsee tutkia vain vuosittaisina keskiarvoina 52 viikon tarkastelujaksoina, eikä neljännesvuosittaisina keskiarvoina. Keruussa käytettävien muuttujien luettelo, vähimmäisotoskoko ja tutkimustiheys vahvistetaan 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen." 4) 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta korvataan seuraavasti: "- lisäkysymysten määrä rajoitetaan yhteentoista muuttujaan." 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä päivänä [...]kuuta [...]. Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 7