SÄÄKSMÄEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o 14 / KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (23) Valkeakosken seurakuntatalo, Valkeakoskenkatu 27, Valkeakoski

Transkriptio

1 SÄÄKSMÄEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o 14 / 2015 Sivu 1 (23) Kokousaika Torstai kello 17:00 20:08 Kokouspaikka Läsnä Valkeakosken seurakuntatalo, Valkeakoskenkatu 27, Valkeakoski Antola, Markku puheenjohtaja Aalto, Jorma jäsen, poistui kokouksesta klo Eteläniemi, Erkki jäsen, poissa 201, klo Heikkinen, Marja jäsen Kauhanen, Kari jäsen Niska, Salme jäsen Sinisalo, Seppo varapuheenjohtaja Veuro, Sari jäsen, poissa 201, klo Poissa Saarinen, Anne jäsen Muut osallistujat Peräkääly, Anja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harinen, Seppo kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Paso, Marjaana tiedottaja, sihteeri Tuomioja, Eija talousjohtaja, sihteeri Isomäki, Päivi johtava diakonian viranhaltija , klo Pirinen, Elsi seurakuntapuutarhuri , klo ; klo Asiat Allekirjoitus Markku Antola puheenjohtaja Marjaana Paso sihteeri Pöytäkirja on tarkistettu Valkeakoskella Kari Kauhanen Salme Niska Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kirkkoherranvirastossa viraston aukioloaikoina klo ja

2 Sivu 2 (23) Käsitellyt asiat: SIVU 192 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Työjärjestyksen hyväksyminen valitseminen Diakonian taloudellisen avustamisen ohjeet Sopimus vähävaraisten ruoka-avun järjestämisestä yhdessä Pirkanmaan Sininauha ry:n kanssa Yhteisvastuukeräyksen 2015 oman seurakunnan osuuden käyttö Anomus seurakunnan maalla sijaitsevan kuppikiven hoidosta Seurakunnalle palautuneiden hautamuistomerkkien käsittely Kolehtisuunnitelma ajalle Messujen aikataulut vuonna Taloushallinnon yhteistyön aloittaminen Akaan seurakunnan kanssa Seurakunnan pankkitilien käyttöoikeuden lakkauttaminen ja uuden myöntäminen Seurakunnan nimenkirjoitusoikeuden lakkauttaminen ja uuden myöntäminen Kiinteistötoimen työntekijäjärjestelyt Ilmoitusasiat Muutoksenhakuosoituksen antaminen Kokouksen päättäminen 21

3 Sivu 3 (23) 192 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Alkusanat sekä Jean Sibelius: En etsi valtaa loistoa. Tekstinä piispa Matti Revon jouluhartaus. 193 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 5 :n 1 kohdan mukaan kutsu jäsenille on toimitettava viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Puheenjohtajan Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 194 Työjärjestyksen hyväksyminen Puheenjohtajan Kirkkoneuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. 195 valitseminen Kirkkoneuvoston ohjesäännön 9 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Puheenjohtajan Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Kari Kauhasen ja Salme Niskan.

4 Sivu 4 (23) 196 Diakonian taloudellisen avustamisen ohjeet Edelliset diakonian taloudellisen avustamisen ohjeet on hyväksytty kirkkoneuvostossa lokakuussa 2010 ja ne ovat olleet käytössä lähtien. Ohjeissa on määritelty ne avustustoiminnan periaatteet ja käytännön toimenpiteet, joita kaikessa diakonian taloudellisessa avustamisessa noudatetaan. Ohjeissa myös määritellään euromääräiset avustussummat, joiden mukaan työntekijät voivat avustuksia jakaa. Diakoniapalaverissa ohjeita on tarkistettu ja selvennetty. Perheen pääluvun mukaisia avustussummia on hieman nostettu ja samoin isompien avustussummien päätösrajoja. Diakonian vanhusrahaston ja virkistysrahaston käytöstä on omat erilliset ohjeensa. Uudet ohjeet tulisivat voimaan alkaen. Johtavan diakonian viranhaltijan Kirkkoneuvosto hyväksyy diakonian taloudellisen avustamisen ohjeet. On muutoksenhakuoikeus.

5 Sivu 5 (23) 197 Sopimus vähävaraisten ruoka-avun järjestämisestä yhdessä Pirkanmaan Sininauha ry:n kanssa Sopimus Toivon talon ruokailun hoitamisesta on tehty Sininauhan kanssa saakka. Ruokailun lisäksi Sininauha on järjestänyt koulujen ylijäämäruoan noutamisen kouluilta ja jakamisen alkaen. Toivon talon ruokailun hinta oli 3 syys-marraskuussa, sillä maksut eivät täysin kattaneet ruokatarvikekuluja. Tämä kuitenkin vähensi ruokailijoiden määrää, joten joulukuun alusta hinta on taas 2. Koulujen ylijäämäruoan jakelu on lähtenyt hyvin käyntiin: ruoanhakijoita on ollut päivittäin jopa yli 20. Diakoniatyö pitää molempien työmuotojen jatkumista todellisena diakonian työmuotona ja erittäin tärkeänä kymmenien ihmisten elämässä. Marraskuussa 2015 diakoniatyö sai jälleen EU:n avustuksena kuivaelintarvikkeita, joita jaetaan Sininauhan Alppikadun toimipisteestä. EUelintarvikkeiden jakamisesta on ollut Sininauhan kanssa erillinen sopimus. EU-elintarvikkeiden jakaminen Sininauhan tiloissa ei ehkä ole jatkossa mahdollista, koska heidän tilojensa käytöstä ei ole tarkkaa tietoa. Tarvittaessa diakoniatyö jakaa EU-ruokakassit itse. Sopimusta vähävaraisten ruoka-avun järjestämisestä on uudistettu yhdessä Sininauhan kanssa. Sopimukseen on lisätty kohta koulujen ylijäämäruoan jakelusta ja yhteistyöstä EU-tavaroiden jakamisessa. Jatkossa sopimus olisi voimassa toistaiseksi molemminpuolisella kahden kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen mukaan seurakunta maksaa Sininauhan palveluista enimmillään 900 /kk sekä antaa tarvittaessa Sininauhalle käyttöön ryhmätyötiloja päiväaikaan. Johtavan diakonian viranhaltijan Kirkkoneuvosto jatkaa sopimusta Pirkanmaan Sininauha ry:n kanssa Toivon talon ruokailun, koulujen ylijäämäruoan jakelun, kuntouttavan työtoiminnan sekä mahdollisesti EUelintarvikejaon järjestämisestä alkaen toistaiseksi kuukausihintaan 900 euroa ja valtuuttaa kirkkoherran ja talousjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. On muutoksenhakuoikeus.

6 Sivu 6 (23) 198 Yhteisvastuukeräyksen 2015 oman seurakunnan osuuden käyttö Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen tuotto kohdennetaan Suurella Sydämellä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi koko maahan ja autetaan lapsia kouluun Haitissa. Sääksmäen seurakunnan tilitetty keräystulos kaikki kulut vähennettynä oli 8649,76. Oman seurakunnan osuus on 10 % joten seurakuntaan jäävä osuus keräystuloksesta on 864,98. Seurakunnan omasta osuudesta on edellisinä vuosina osa käytetty keräyskohteen mukaisesti sekä osa talletettu diakoniarahastoon ja käytetty rahastosta mahdollisuuksien mukaan kohderyhmään kuuluvien taloudelliseen avustamiseen tai muuhun toimintaan. Toinen vaihtoehto on ollut palauttaa seurakunnan osuus valtakunnalliseen käyttöön koti- tai ulkomaan kohteeseen. Palvelun tukiryhmässä käydyn keskustelun perusteella esitän, että vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen seurakunnan oma osuus tilitetään kokonaisuudessaan Kirkon ulkomaanavulle Haitin työn tukemiseksi. Lahjoituksella haluamme tukea Kirkon ulkomaanavun pitkäjänteistä työtä Haitissa. Diakoniatyön puolesta Elina Tamminen Diakonian viranhaltija Yhteisvastuun keräyspäällikkö Johtavan diakonian viranhaltijan Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen seurakunnan oma osuus 864,98 tilitetään kokonaisuudessaan Kirkon ulkomaanavulle Haitin työn tukemiseksi. On muutoksenhakuoikeus. Diakonian viranhaltija Päivi Isomäki poistui kokouksesta klo

7 Sivu 7 (23) 199 Anomus seurakunnan maalla sijaitsevan kuppikiven hoidosta Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut ehdotuksen, joka koskee Sääksämäen seurakunnan omistamalla maalla sijaitsevaa kuppikiveä. Sääksämäki-seura ry. haluaisi adoptoida eli hoitaa sitä. Kohde sijaitsee Huittulantien ja Kelhinpolun välissä kotiseutumuseon kohdalla, liitteenä on kartta kohteesta. Kuppikivi sijaitsee paikalla, jota seurakunta ei aktiivisesti itse hoida. Kulttuuriympäristökohteiden adoptointi käynnistyi - ensimmäisenä Suomessa - Pirkanmaalla vuonna Tuolloin allekirjoitettiin ensimmäiset arkeologisten kohteiden hoitosopimukset. Adoptoi monumentti -toiminta rohkaisee jokaista oman, paikallisen ympäristönsä arvostamiseen ja vaalimiseen sekä antaa mahdollisuuden aloittaa uuden, mielenkiintoisen harrastuksen kulttuuriympäristön hoidon parissa. Hoitotoiminta on vapaaehtoistyötä vanhojen rakennusten ja arkeologisten kohteiden hyväksi. Adoptoija ei omista kohdettaan, vaan huolehtii siitä, tarkkailee sen kuntoa, tutkii kohteen historiaa tai järjestää paikalla erilaisia tapahtumia. Toimintaa koordinoi Pirkanmaan maakuntamuseo ja sitä tehdään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Tämän kyseisen kohdan hoito merkitsisi lähinnä ympäristön niittämistä ja pitämistä puhtaana roskista. Myöhemmin paikalle tulisi ehkä opastaulu. Pirkanmaan maakuntamuseo laatii hoitosuunnitelman ja sopimuspaperit maanomistajan kanssa, jonka jälkeen se hakee Museovirastosta lupaa muinaisjäännöksen hoitamiselle. Tämän jälkeen tehdään sopimus Sääksmäki-seura ry:n ja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Sopimus voidaan myös irtisanoa. Pirkanmaan maakuntamuseo valvoo, että hoitotyöt toteutetaan hoitosuunnitelman mukaan. Seurakuntapuutarhurin Kirkkoneuvosto päättää, että seurakunta tekee Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa sopimuksen, jonka avulla seurakunnan maalla, Huittulantien ja Kelhinpolun välissä, sijaitsevan kuppikiven ympäristön hoidon voi antaa Sääksmäki-seura ry:n vastuulle. On muutoksenhakuoikeus.

8 Sivu 8 (23) 200 Seurakunnalle palautuneiden hautamuistomerkkien käsittely Seurakunnalle palautuu hautapaikkoja määräajaksi luovutetun hautaoikeuden päättymisen jälkeen ja hoitamattomien hautojen kuulutusmenettelyn seurauksena. Omaiset voivat myös luovuttaa hautapaikan seurakunnalle takaisin. Hautapaikan mukana seurakunnalle jää usein myös hautamuistomerkki ja haudan reunakiviä. Määräajaksi luovutettu hauta palautuu seurakunnalle ilman irtisanomista. Käytännössä hauta kuulutetaan, koska usein tieto määräajan päättymisestä ei ole omaisilla tiedossa. Hoitamattomien hautojen kuulutusmenettelystä on säädetty kirkkolaissa. Kirkkolaki 17 luku 5 Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Mikäli vuoden määräajassa hautaoikeutta ei ole jatkettu tai hoitamatonta hautaa ei ole käyty kunnostamassa, niin hautaoikeus menetetään. Hautaoikeuden päättymisen jälkeen on omaisille varattava hautaustoimilain mukaan kuusi kuukautta aikaa poistaa hautamuistomerkki haudalta. Hautaustoimilaki 5 luku 14 Hautaoikeuden lakattua hautausmaan ylläpitäjän tulee tarjota hautaoikeuden haltijalle tilaisuus poistaa hautamuistomerkki, jollei hautausmaan ylläpitäjä erityisestä syystä päätä pitää muistomerkistä huolta hautaoikeuden lakkaamisen jälkeen. Jos hautamuistomerkkiä ei ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hautaoikeuden haltijalle on varattu tilaisuus sen poistamiseen, hautamuistomerkki siirtyy hautausmaan ylläpitäjälle vastikkeetta. Usein hautamuistomerkki jää haudalle, jolloin seurakunnan velvollisuus on poistaa ja hävittää hautakivet omalla kustannuksella. Lisäksi hautakiviä on tarve varastoida vähintään vuoden ajan, koska omaisia ei ole välttämättä tavoitettu kirjeellä, lehdessä olleella kuulutuksella tai haudalle asetetulla kuulutuksella. Tänä aikana hauta ja muistomerkki on vielä mahdollista anomuksesta palauttaa omaisille. Ne hautakivet, joita ei ole erikseen päätetty säilyttää hävitetään toimittamalla ne murskattaviksi. Reunakiviä seurakunta säilyttää ja käyttää hautausmaiden ja viheralueiden rakennusmateriaalina. Mikäli poistettuja reunakiviä kertyy yli oman tarpeen, niitä voidaan myydä esim. huutokaupalla. Vanhoihin hautoihin haudattujen vainajien sukua saattaa olla jäljellä, mutta heillä ei aina ole lain mukaan hautaoikeutta hautaan. Hautausmaan maankäytön ja hautojen hoidon sekä omaisten inhimillisen kohtelun kannalta olisi hyvä, että hautaoikeuden päättymisen jälkeen saman suvun jäsenillä olisi mahdollisuus anoa hautapaikkaa kirkkoneuvostolta uutena määräaikaisena hautapaikkana. Kirkkolaki 17 luku 2 Oikeus hautaan luovutetaan kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä luovuttaa hautaoikeuden muulloinkin. Hautaoikeus kat-

9 Sivu 9 (23) sottaisiin alkavan uudelleen luovutettuun hautaan ensimmäiseksi haudatusta vainajasta, ellei ole toisin päätetty. Jos hautamuistomerkki on jäljellä, voidaan se luovuttaa omaisille muistomerkin poistoon varatun kuuden kuukauden määräajan jälkeen vastikkeetta hautapaikan mukana tai muutoin omaiset huolehtivat vanhan kiven hävittämisestä itse. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen inventoinnin kaikilla hautausmailla. Seurakunnalle palautuneiden inventoitujen hautojen hautamuistomerkit säilytetään ja hautoja hoidetaan seurakunnan toimesta. Tarvittaessa tehdään erillinen päätös isommista muistomerkkien kunnostustarpeista. Pirkanmaan maakuntamuseo on suositellut, että seurakunnalle palautuneiden säilytettävien hautojen muistomerkit pidettäisiin alkuperäisillä paikoilla, jotta hautausmaan ympäristö säilyisi mahdollisemman alkuperäisenä. Hautausmailla on inventoitujen hautojen lisäksi paljon muitakin hautoja, joiden muistomerkkien säästäminen olisi tarkoituksenmukaista vanhimpien hautaosastojen yleisilmeen säilyttämisen vuoksi. Vanhoja palautuneita hautapaikkoja voisi luovuttaa uurnahaudoiksi haudalla olevan muistomerkin kanssa. Tällöin muistomerkki luovutetaan hautapaikan mukana vastikkeetta, mutta haudan lunastavalla on velvollisuus säilyttää muistomerkki ja kunnostaa se omalla kustannuksella. Hautakiven vanhat nimet voi esim. hioa pois ja uudet laitetaan tilalle. Kiven voi mahdollisuuksien mukaan myös kääntää, jolloin vanhat nimet jäävät kiven selkäpuolelle. Vanhojen hautapaikkojen luovuttaminen muistomerkin kanssa on käytössä mm. Porin seurakuntayhtymässä. Seurakunnalle palautunut hauta, jossa on useita rinnakkaisia hautapaikkoja ja suuri muistomerkki voidaan muuttaa muistolehdoksi. Vanha hautamuistomerkki säilytetään ja se on yhteismuistomerkki, johon laitetaan esim. nimilaattaan vainajan nimi. Muistolehdoksi muutettuja vanhoja hautapaikkoja on käytössä mm. Nokian seurakunnassa. Pienessä muistolehdossa hautauskäytännöt olisivat samat kuin seurakunnan muissa muistolehdoissa. Muistolehdon muistomerkin ja hautaalueen hoito on seurakunnan vastuulla. Seurakuntapuutarhurin Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Hautaoikeuden päätyttyä tai hoitamattomuuden vuoksi hauta kuulutetaan yhden vuoden määräajaksi. 2) Kun hauta on palautunut tai luovutettu seurakunnan hallintaan, voi hautaoikeuden haltija poistaa muistomerkin ja muut kivilaitteet kuuden kuukauden kuluessa hautaoikeuden päättymisestä, ellei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi. Mikäli omaiset eivät ole hakeneet hautamuistomerkkejä ja muita kivilaitteita määräajassa pois, niin muistomerkit siirtyvät seurakunnalle vastikkeetta. 3) Haudalla olevaa muistomerkkiä tai muuta rakennelmaa ei saa viedä pysyvästi pois ilman seurakunnan lupaa.

10 Sivu 10 (23) 4) Seurakunnan omistukseen siirtyneitä hautamuistomerkkejä ja muita kivilaitteita säilytetään vähintään yksi vuosi siitä lukien, kun omaisille muistomerkkien poistoon varattu kuuden kuukauden määräaika on päättynyt. 5) Pirkanmaan maakuntamuseon inventoimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautamuistomerkkejä ja Sääksmäen hautausmaan osaston 7 hautamuistomerkkejä ei saa poistaa haudoilta, vaikka hautaoikeus on päättynyt. 6) Seurakunnan hallintaan palautuneiden inventoitujen hautojen hautamuistomerkit säilytetään mahdollisuuksien mukaan alkuperäisillä paikoilla ja seurakunta huolehtii hautojen kunnostamisesta ja hoidosta. Tarvittaessa tehdään erillinen päätös inventoitujen muistomerkkien kunnostamisesta tai rikkoutuneiden muistomerkkien poistamisesta. 7) Haudoilta poistetut hautakivet, joita ei ole päätetty säilyttää, hävitetään varastoinnin jälkeen toimittamalla ne murskattavaksi. Haudoilta poistetut metalliset muistomerkit toimitetaan metallinkeräykseen. Haudoilta poistetut reunakivet käytetään seurakunnan omiin tarpeisiin ja ylimääräisiä reunakiviä voidaan tarvittaessa myydä esim. huutokaupalla. 8) Hautaoikeuden päättymisen jälkeen on kyseisen haudan saman suvun omaisilla mahdollisuus anoa kirkkoneuvostolta hautapaikkaa uutena määräaikaisena hautapaikkana. Hautaoikeus katsotaan alkavan uudelleen luovutetun haudan hautaoikeuden alkamisen jälkeen hautaan ensimmäiseksi haudatusta vainajasta, ellei toisin ole päätetty. Haudalla oleva hautakivi voidaan pääsääntöisesti luovuttaa vastikkeetta hautapaikan mukana, jos omaiset haluavat sen säilyttää tai jos se on määrätty säilytettäväksi. 9) Seurakunnalle palautuneen hautapaikan voi luovuttaa haudalla olevan muistomerkin kanssa uurnahaudaksi. Hautamuistomerkki ja mahdolliset reunakivet luovutetaan vastikkeetta. Haudan lunastavalla on velvollisuus säilyttää hautamuistomerkki ja mahdolliset reunakivet sekä kunnostaa muistomerkki ja muut kivilaitteet omalla kustannuksella. Hautamuistomerkin kanssa luovutettavat haudat dokumentoidaan ja niistä tehdään erillinen päätös ennen luovuttamista hautauskäyttöön. 10) Seurakunnan hallintaan palautunut hauta voidaan muuttaa muistolehdoksi, jolloin haudalla olemassa olevasta muistomerkistä tulee muistolehdon yhteismuistomerkki. Palautunut hauta voidaan erillisellä päätöksellä muuttaa muistolehdoksi. On muutoksenhakuoikeus. Seurakuntapuutarhuri Elsi Pirinen poistui kokouksesta klo

11 Sivu 11 (23) 201 Kolehtisuunnitelma ajalle Puheenjohtajan Johtava kappalainen on laatinut kolehtisuunnitelmapohjan vuodelle Avustusten anojia on yhä enemmän. Kolehtikohteet on kuitenkin määrätty suurelle osalle sunnuntaista valmiiksi kirkkohallituksen toimesta. Liitteenä kolehtipohja koko vuodelle, josta on tarpeen nyt hyväksyä jakso Hyväksytään liitteen mukainen kolehtisuunnitelma ajalle On muutoksenhakuoikeus. Erkki Eteläniemi ja Sari Veuro ilmoittivat yhteisöjääviydestä ja poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi klo

12 Sivu 12 (23) 202 Messujen aikataulut vuonna 2016 Sääksmäen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti vuoden 2014 lopulla osana jumalanpalvelusten kehittämistä toteuttaa messujen porrastuksen kokeiluluontoisesti vuoden 2015 ajan. Pääsääntöisesti messut on pidetty klo 10 ja 13 jokaisena pyhäpäivänä eräin poikkeuksin. Sovittiin, että vuoden 2015 lopulla tilanne arvioidaan uudelleen, ja porrastusta joko jatketaan tai siitä luovutaan. Kokemusten keräämistä varten toteutettiin Jumalanpalveluskysely lokakuun 2015 aikana. Siihen vastasi 189 henkilöä paperiversiona ja 61 henkilöä verkkosivujen kautta. Yhteenveto jumalanpalveluskyselystä on toimitettu jo aiemmin kirkkoneuvoston jäsenille kirkkovaltuuston kokouksen yhteydessä. Seurakunta on valinnut yhteiseksi kehittämisalueeksi messun työstämisen. On siksi perusteltua, että jumalanpalvelusten ajankohdista on käyty laaja keskustelu ennen kuin asia ratkaistaan kirkkoneuvostossa. Asiasta on pyydetty lausunnot Julistuksen ja musiikin tukiryhmältä, Palvelun tukiryhmältä sekä Kasvatuksen tukiryhmältä (lausunnot liitteenä). Ennen tukiryhmien kannanoton laatimista asiasta on keskusteltu tiimeissä. Viimeisin keskustelu käytiin työntekijäkokouksen yhteydessä Näin sekä työntekijät että tukiryhmissä mukana olevat seurakuntalaiset ovat voineet osallistua kannan muodostamiseen jumalanpalveluksien ajankohtaa koskevassa keskustelussa. Jumalanpalveluskysely ei anna ilmeistä vastausta siihen, kuinka jatkossa jumalanpalvelukset olisi syytä järjestää. Selvää on, että klo 13 järjestetty messu ei saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin klo 10 alkava. Syitä on monia. Monet perheet ruokailevat tai laittavat lapsia päiväunille kyseiseen aikaan. Iäkkäämpien ruoka-aika osuu usein tähän ajankohtaan. Jumalanpalveluksen luontevana alkamisajankohtana säilyy siis klo 10. Paljon keskustelua käytiin siitä, pitäisikö jumalanpalvelus olla joka pyhä klo 10 sekä Sääksmäellä että Valkeakoskella. Toinen ajankohta, jolla näyttää olevan tilausta on klo 18. Se on vakiintunut kellonaika myös Tuomas-messuille siellä, missä niitä säännöllisesti järjestetään. Jumalanpalveluksen haasteena on se, kuinka säilyttäisimme nyt messussa kävijät, mutta loisimme samalla myös uutta tilausta ja kävijäkuntaa messuille. Iltamessun kehittäminen voisi olla uusien ihmisryhmien tavoittamiseen luonteva kellonaika. Sekä lapsiperheet että varsinkin nuoret ovat tähän aikaan liikkeellä. Mikäli messussa käytetään laajempaa musiikillista kokoonpanoa, on muusikot helpompi saada koolle iltatilaisuuteen kuin aamuun. Jos messuja pidettäisiin säännöllisesti kahtena kellonlyömänä: klo 10 ja klo 18, ne voisivat olla luonteeltaan myös erilaisia. Klo 10 vetää puoleensa luultavasti perinteisiä kirkossakävijöitä, jolloin messu voisi olla ilmiasultaan perinteinen. Klo 18 iltamessu voisi olla kokeilevampi ja monimuotoisempi, jolloin se voisi houkutella jumalanpalveluksiin enemmän myös satunnaisia kävijöitä. Jos käytetään nimitystä iltakirkko, sen voisi viettää kirkkokäsikirjasta poikkeavasti eikä aina olisi tarpeen viettää ehtoollistakaan.

13 Sivu 13 (23) Keskustelun yhteydessä on puhuttu myös Metsäkansan vasta remontoidun kirkon käytön lisäämisestä. Olisi luontevaa nyt tässä yhteydessä pyrkiä synnyttämään jumalanpalvelusyhteisö myös Metsäkansaan. Tätä tarkoitusta varten siellä olisi pidettävä sekä klo 10 että klo 18 jumalanpalveluksia. Asia liittyy pohdintoihin Metsäkansan alueen projektista, jossa eri keinoin kutsuttaisin alueen ihmisiä tilaisuuksiin. Mikäli jumalanpalveluksia alettaisiin säännöllisesti pitää kolme joka pyhä, se lisäisi melkoisesti messujen määrää. Kun haasteena on saada ihmisiä kirkkoon, ei ole tarkoituksenmukaista järjestää suurta määrää tilaisuuksia, joissa on vain vähän ihmisiä. Laatuun panostaminen lienee tässä viisautta. Näin ollen johtopäätökseksi jää, että messuja pidetään pääsääntöisesti kaksi joka pyhä. Ne alkaisivat klo 10 ja klo 18. Kun jumalanpalveluspaikkoja on kolmesta neljään, niiden on syytä kiertää. Valitettavasti ei ole ollenkaan yksinkertaista saada tästä kierrosta säännönmukaista rotaatiota. Tämä ei kuitenkaan estä kierron toteuttamista. Hyvällä tiedotuksella voidaan taata se, että tieto seuraavasta jumalanpalveluksesta omassa kirkossa on helposti saatavilla. Vuoden kierrossa on myös erityismessuja. Näitä ovat mm. syntymäpäivien yhteydessä Pappilanniemessä järjestettävät messut. Tällöin voisi toinen messu olla samaan aikaan klo 10 joko Valkeakoskella tai Metsäkansassa. Kirkkovuoden avain pyhien aikaan voisi olla kaksi messua klo 10, esimerkiksi pääsiäispäivänä. Konfirmaation ajankohtana klo 13 on perusteltu ja toimiva ratkaisu. Perhemessut voisivat yhteneväisyyden vuoksi alkaa myös klo 10 nykyisen klo 11 sijasta. Johtava kappalainen on valmistellut ehdotuksen jumalanpalveluskalenteriksi Kalenteri pitää sisällään jo valmiiksi mm. rippikoulujen vuoksi sovittuja messuja ja se toteuttaa tässä valmistelussa esiin seuloutuneet periaatteet messujen rytmityksestä. On syytä huomata, että tammikuun 2016 messut pidetään vielä klo 10 ja 13 kokeiluporrastuksella. Puheenjohtajan Kirkkoneuvosto päättää, että 1. jumalanpalvelusporrastusta ei jatketa kokeilun mukaisesti, 2. hyväksyy liitteen mukaisen messuaikataulun vuoden 2016 helmi toukokuun ajaksi, 3. valtuuttaa Julistuksen ja musiikin tiimin hiomaan suunnitelmaan liittyvät mahdolliset muutostarpeet, sekä 4. edellyttää, että kevään 2016 aikana tuodaan kesän ja syksyn messuaikataulu kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. On muutoksenhakuoikeus.

14 Sivu 14 (23) 203 Taloushallinnon yhteistyön aloittaminen Akaan seurakunnan kanssa KN , 159 Talousjohtaja Eija Tuomioja on käynyt Akaan seurakunnan talouspäällikkö Arja Tarelan kanssa neuvotteluja yhteistyön aloittamisesta taloushallinnon osalta. Akaan seurakunta ostaisi sopimuksessa tarkemmin määriteltyjä ja eriteltyjä kirjanpidon ja henkilöstöhallinnon tehtäviä Sääksmäen seurakunnalta. Kustannusten korvaus toteutetaan siten, että Akaan seurakunta osallistuu taloustoimiston palkka- ja henkilöstökuluihin toteutuneiden työtuntien perusteella lasketulla osuudella. Yhteistyö alkaa vuoden 2016 alusta. Seurakunnan taloustoimiston henkilöstöä on kuultu asiassa Akaan kirkkoneuvosto käsittelee asiaa marraskuun kokouksessaan. Talousjohtajan Kirkkoneuvosto päättää yhteistyön aloittamisesta ja antaa kirkkoherralle ja talousjohtajalle tehtäväksi sopimuksen laatimisen yhteistyössä Akaan seurakunnan kanssa, minkä jälkeen se tuodaan kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi. Talousjohtajan Yhteistyöstä on laadittu liitteenä oleva sopimus (liite ), joka on voimassa vuoden 2016 loppuun. Mikäli yhteistyö vuoden 2016 aikana todetaan kummankin seurakunnan osalta toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi, sopimusta jatketaan vuoden 2017 alusta toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajalla. Kirkkoneuvosto hyväksyy ja vahvistaa Sääksmäen seurakunnan ja Akaan seurakunnan välisen taloushallinnon yhteistyösopimuksen liitteen mukaisena. On muutoksenhakuoikeus.

15 Sivu 15 (23) 204 Seurakunnan pankkitilien käyttöoikeuden lakkauttaminen ja uuden myöntäminen Kirkkoneuvosto on kokouksessaan , 106, myöntänyt seurakunnan pankkitilien käyttöoikeuden taloustoimiston henkilökunnalle. Taloussihteeri Päivi Reijonen irtisanoutui virastaan lukien ja talousjohtaja on lakkauttanut seurakunnan pankkitilien käyttöoikeuden hänen osaltaan. Pankkitilien käyttöoikeus on tällä hetkellä talousjohtaja Eija Tuomiojalla, palkkasihteeri Merja Marttisella ja toimistosihteeri Riitta Rytkösellä. Määräaikaisena taloussihteerinä aloitti Maarit Ojala, joka myös tarvitsee työssään pankkitilien käyttöoikeuden. Talousjohtajan Kirkkoneuvosto toteaa, että Päivi Reijoselta on lakkautettu pankkitilien käyttöoikeus ja päättää myöntää ma. taloussihteeri Maarit Ojalalle Sääksmäen seurakunnan pankkitilien käyttöoikeuden asti, jolloin hänen määräaikainen työsuhteensa päättyy. Kirkkoneuvosto toteaa, että pankkitilien käyttöoikeus on talousjohtaja Eija Tuomiojalla, palkkasihteeri Merja Marttisella ja toimistosihteeri Riitta Rytkösellä sekä Maarit Ojalalla. On muutoksenhakuoikeus.

16 Sivu 16 (23) 205 Seurakunnan nimenkirjoitusoikeuden lakkauttaminen ja uuden myöntäminen Kirkkoneuvosto päivitti kokouksessaan , 119, seurakunnan nimenkirjoitusoikeudet. Seurakunnan nimen kirjoittavat kiinteän omaisuuden kauppakirjoihin ja yli 5 vuotta kestäviin sopimuksiin kirkkoherra, talousjohtaja ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja kaksi yhdessä. Kirkkoherran ollessa estynyt nimenkirjoitusoikeutta käyttää tuomiokapitulin määräämä sijainen. Talousjohtajan ollessa estynyt nimenkirjoitusoikeutta käyttää taloussihteeri. Muut kuin kiinteän omaisuuden kauppakirjat sekä 5 vuotta ja sen alle kestävät sopimukset allekirjoittavat omalta toimialaltaan kirkkoherra ja talousjohtaja kumpikin yksin. Kiinteistötoimea koskevat sitoumukset allekirjoittaa isännöitsijä tai talousjohtaja. Hautaustoimea koskevat sitoumukset allekirjoittaa seurakuntapuutarhuri tai talousjohtaja. Keittiötoimea tai kurssikeskustoimintaa koskevat sitoumukset allekirjoittaa kurssikeskuksen johtaja tai talousjohtaja. Palkkalaskentaan liittyvät todistukset ja hakemukset allekirjoittaa palkkasihteeri, taloussihteeri tai talousjohtaja. Kirkkoneuvosto voi poiketa tästä päätöksestä jonkun yksittäisen asiakirjan osalta eri päätöksellä. Talousjohtajan Kirkkoneuvosto päättää, että Sääksmäen seurakunnan nimenkirjoitusoikeutetut edellä esitetysti ovat: Kirkkoherra Markku Antola Talousjohtaja Eija Tuomioja Taloussihteeri Päivi Reijonen Isännöitsijä Auvo Vaasio Seurakuntapuutarhuri Elsi Pirinen Kurssikeskuksen johtaja vs. Tanja Tikkanen asti Kurssikeskuksen johtaja Mari Koskenalusta alkaen Palkkasihteeri Merja Marttinen Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Seppo Sinisalo Kirkkoherran ollessa estynyt nimikirjoitusoikeutta käyttää tuomiokapitulin määräämä sijainen. Taloussihteeri Päivi Reijonen irtisanoutui virastaan lukien ja määräaikaiseksi taloussihteeriksi palkattiin Maarit Ojala ajalle Talousjohtajan viransijaisena vuosiloman tai muun virkavapauden aikana toimii ma. taloussihteeri Maarit Ojala. Tanja Tikkasen virkasuhde kurssikeskuksen johtajan sijaisena on päättynyt ja kurssikeskuksen johtaja Mari Koskenalusta on palanut virkavapaalta

17 Sivu 17 (23) Talousjohtajan Kirkkoneuvosto lakkauttaa seurakunnan nimenkirjoitusoikeuden Päivi Reijoselta lukien ja Tanja Tikkaselta lukien ja myöntää seurakunnan nimenkirjoitusoikeuden ma. taloussihteeri Maarit Ojalalle ajalle sekä kurssikeskuksen johtaja Mari Koskenalustalle alkaen. Muilta osin kirkkoneuvoston tekemä päätös nimenkirjoitusoikeutetuista on voimassa edelleen. On muutoksenhakuoikeus.

18 Sivu 18 (23) 206 Kiinteistötoimen työntekijäjärjestelyt KN , Kiinteistönhoitajan tehtävät ovat vähentyneet siinä määrin, ettei niiden kokoaikaiseen hoitamiseen enää ole perustetta. Tehtäviä voidaan hoitaa 50 % osa-aikaisuudella. Kiinteistönhoitaja Ilkka Kivistö on antanut suostumuksensa siirtyä tekemään toista hautaustoimen erityisammattimiehen vakituista tehtävää. Siirtoa puoltaa se, että Ilkka Kivistö on ollut aikanaan pitkään hautaustoimen työntekijä. Hän on jo nyt tehnyt kiinteistönhoitajan tehtävien ohella vuosiloman sijaisuuksia ja lumipäivystystä hautaustoimessa. Jatkossa hän tekisi hautaustoimen tehtävien ohella joitakin tehtävänkuvauksessa määriteltyjä kiinteistönhoitajan tehtäviä. Pappilanniemen siivooja-vahtimestari Ulla Borgenström-Siren on vuorotteluvapaalla. Ennen vuorotteluvapaansa alkua hän huolehti 40 % osa-aikaisuudella suntion tehtävistä ja 60 % osa-aikaisuudella Pappilanniemen tehtävistä. Tämä määräaikainen työsopimus päättyi Hänen vuorotteluvapaansa aikana Ilkka Kivistö on hoitanut Pappilanniemessä 20 % osa-aikaisuudella osaa Ulla Borgenström-Sirenin tehtävistä. Palatessaan vuorotteluvapaalta Ulla Borgenström-Siren hoitaa 100 % osuudella Pappilanniemen työtehtäviä. Kokeilun perusteella voidaan todeta, ettei suntion tehtävien hoitaminen onnistu yhdistettynä Pappilanniemen työtehtäviin tilaisuuksien samanaikaisuuden vuoksi. Isännöitsijän 1) Kirkkoneuvosto päättää siirtää Ilkka Kivistön hoitamaan toista avoinna olevaa hautaustoimen erityisammattimiehen tehtävää alkaen. Tehtävän vaativuusryhmä on 402, peruspalkka 2033,15 e/kk. 2) Kirkkoneuvosto toteaa, että Ulla Borgenström Sirenin määräaikainen vahtimestari-suntio työsopimus on päättynyt Palatessaan vuorotteluvapaalta on hän kokoaikainen siivooja-vahtimestari Pappilanniemessä. 3) Kirkkoneuvosto päättää, että kiinteistönhoitajan tehtävää hoidetaan alkaen 50 % osa-aikaisella työsuhteella. 4) Kirkkoneuvosto päättää, että kolmannen suntion virkaa ei täytetä, vaan tehtävää hoidetaan alkaen 50 % osa-aikaisella työsuhteella. Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksesta kohdat 1) ja 2) ja laittoi kohdat 3) ja 4) uudelleen valmisteltavaksi. Kirkkoneuvoston viime kokouksessaan tekemän päätöksen johdosta kiinteistönhoitajan tehtävän ja suntion tehtävän hoito tuli talousjohtajan valmisteltavaksi, koska asiaa aiemmin valmistellut ja esitellyt isännöitsijä jäi vuosilomalle. Kun nykyinen kiinteistötoimen erityisammattimies siirretään vuoden 2016 alusta hautaustoimen erityisammattimiehen tehtävään, kiinteistötyöhön jää vain Kappelikirkon (Valkeakosken kirkko, kun käytössä) ja Koulukadun ja Kullervontien kerhotilojen siivouksen hoitava työntekijä. Isännöitsijän tehtäviin ei tällä hetkellä ole sisällytetty kiinteistönhoidolli-

19 Sivu 19 (23) sia tehtäviä, mutta ne tulevat nyt tarkasteluun. Isännöitsijän tehtävät on määritelty kirkkovaltuuston , 43, hyväksymässä Tukipalveluiden johtosäännössä. Aiemmassa valmistelussa suntion ja kiinteistönhoitajan tehtävät yhdistettiin yhdeksi työsuhteeksi, minkä ajateltiin tuovan tarvittaessa joustoa kummankin tehtävän hoitamiseen. Hetkellisesti työaikaa voidaan kohdentaa tehtävän sille osa-alueelle, jossa sitä enemmän tarvitaan. Työntekijä olisi myös käytettävissä joissakin hautaustoimen tehtävissä ja hautaustoimen työntekijät avustaisivat joissakin kiinteistötoimen tehtävissä. Kirkkoneuvostossa esille nousi vaihtoehtona, että nyt avoinna oleva suntion virka täytetään, minkä jälkeen seurakunnassa on kolme kokoaikaista suntiota. Suntioiden tehtäviin kuuluu jo nyt kiinteistönhoidollisia tehtäviä. Näitä ovat kirkkotilojen ja joidenkin niihin liittyvien tilojen siisteydestä huolehtiminen, Sääksmäen ja Metsäkansan kirkkojen talonmiehentehtävistä huolehtiminen, tilojen lukituksista huolehtiminen sekä liputuksista huolehtiminen seurakunnan kiinteistöillä. Yhdistelmätehtävässä kiinteistönhoidollisiin tehtäviin on lisätty kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen kaikissa seurakunnan toimipisteissä, tehdä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ja tarvittaessa tilata huollot ja korjaukset alan liikkeistä. Kolmen suntion mallissa suntioiden tehtäviin tulisi em. lisäksi LVISlaitteistojen toiminnan seuranta, mittareiden luenta, huoltokirjojen täyttäminen, paloilmoitinjärjestelmien kuukausikoestukset ja yhteistyö seurakunnan oman siistijän kanssa. Tässä mallissa on mahdollista ottaa seurakuntatalon siivous omana työnä tehtäväksi suntioiden hoitaessa siistijän sijaisuudet. Talousjohtajan Kirkkoneuvosto päättää, että 1) avoinna oleva suntion virka täytetään lukien 2) viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa 3) kelpoisuusehtona virkaan on tehtävänkuvauksen mukaisesti suntion ammattitutkinto tai työkokemuksella hankitut vastaavat tiedot ja taidot 4) suntioiden tehtävänkuvaukset päivitetään ja tehtäviin lisätään pienimuotoisia kiinteistöhoidollisia tehtäviä alkaen 5) suntio Irja Salminen nimetään alkaen vastaavaksi suntioksi, jonka tehtäviin kuuluu uuden tehtävänkuvauksen mukaisesti mm. työvuorolistojen laatiminen, palkkausta tarkistetaan 60 /kk (peruspalkan erityinen osa) 6) isännöitsijän tehtäviin lisätään kiinteistöhoidollisia ja kunnossapitotehtäviä 7) seurakuntatalon siivous siirretään lukien seurakunnan omana työnä tehtäväksi ja siivoussopimus ISS:n kanssa irtisanotaan päättymään On muutoksenhakuoikeus.

20 Sivu 20 (23) Jorma Aalto poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo

21 Sivu 21 (23) 207 Ilmoitusasiat Viranhaltijapäätökset Kirkkoherra 41/2015 Johtava diakonian viranhaltija 6/2015 Kasvatuksen toimialajohtaja /2015 Kurssikeskuksen johtaja 26-31/2015 Seurakuntapuutarhuri 44/2015 Talousjohtaja 42-45/2015 Kirkkohallituksen yleiskirjeet on luettavissa 25/2015 Rakennusavustus 2016 Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet on luettavissa A7/2015 Seurakuntien päihdeasioiden toimintamallin päivitys A8/2015 Luottamusmieskurssit Kipan aikatauluista johtuen tämän kokouksen kokouspalkkiot maksetaan vasta vuoden 2016 ensimmäisessä luottamushenkilöiden palkkioajossa. Maksupäivä on Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kevään 2016 kokousaikataulu: klo 17 kirkkoneuvosto 9.2. klo 18 kirkkovaltuusto klo 17 kirkkoneuvosto 3.3. klo 17 kirkkoneuvosto klo 17 kirkkoneuvosto 7.4. klo 17 kirkkoneuvosto klo 18 kirkkovaltuusto klo 17 kirkkoneuvosto 2.6. klo 17 kirkkoneuvosto Talousjohtajan Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi. Ei muutoksenhakuoikeutta.

22 Sivu 22 (23) 208 Muutoksenhakuosoituksen antaminen Puheenjohtaja antaa Kirkkolain 24 luvun mukaisen muutoksenhakuosoituksen. 209 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti kirkkoneuvostoa hyvästä yhteistyöstä vuoden aikana ja päätti kokouksen yhteisesti laulettuun joululauluun Maa on niin kaunis sekä Herran siunaukseen klo Kirkkoneuvosto kiitti vuorostaan puheenjohtajaa ja seurakunnan lähiesimiehiä huolellisesti valmistelluista esityksistä ja esittelyjen monipuolisuudesta.