SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE

Transkriptio

1 Sara Heikkilä

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA TYÖMARKKINATILANNE TYÖLLISTYMISVAIKEUDET NYKYINEN TYÖ TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT TYÖSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN Liitteet: Liite 1: Lomake: Kysely vuonna 201 korkeakoulututkinnon suorittaneille

3 1 Sijoittumisseuranta-kysely toteutettiin talven aikana kaikissa FUAS-liittouman jäsenkorkeakouluissa. Kysely toteutettiin kaikille ko. korkeakouluista vuonna 201 valmistuneille ja Hämeen ammattikorkeakoulussa myös vuonna 2013 valmistuneille. Se toimitettiin valmistuneille vastattavaksi postitse, sähköisenä linkkinä tai molemmilla tavoilla. Tässä raportissa kootaan yhteen vuonna 201 FUAS-liittouman jäsenkorkeakouluista valmistuneiden vastaukset ja vertaillaan niitä edelliseen vuonna 2013 toteutetun (vuonna 2012 valmistuneet) kyselyn tuloksiin. Raportissa esitetään jäsenkorkeakoulukohtaiset ja yhteenlasketut FUAS-liittouman kokonaistulokset. FUAStuloksena ilmoitettu tulos on laskettu kaikkien liittouman jäsenkorkeakoulujen valmistuneiden antamien vastausten mukaan ja korkeakoulukohaiset tulokset on eritelty ilmoittamalla aina tuloksen yhteydessä ko. korkeakoulun nimi. Vuonna 2013 toteutetun (2012 valmistuneet) kyselyn tulokset on erotettu mainitsemalla opiskelijoiden valmistumisvuosi 2012 tuloksen yhteydessä. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen tutkinnoista valmistui vuonna 201 yhteensä 3238 opiskelijaa (2012: 3350). Määräaikaan mennessä sijoittumisseuranta-kyselyyn vastasi yhteensä 1155 (2012: 119) FUASliittouman jäsenkorkeakouluista valmistunutta opiskelijaa, joka on vuonna 201 valmistuneista 36 % (2012: 36 %). Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kysely lähetettiin 979 valmistuneelle (2012: 966 kpl) ja heistä kyselyyn vastasi 5 henkilöä (2012: 70), vastausprosentin ollessa 5 % (2012: 9 %). Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) kysely lähetettiin 98 valmistuneelle (2012: 901), kyselyyn vastasi 20 henkilöä (2012: 315), vastausprosentin ollessa % (2012: 35 %). Laurea-ammattikorkeakoulussa kysely lähetettiin 1311 valmistuneelle (2012: 183), kyselyyn vastasi 290 henkilöä (2012: 3), vastausprosentin ollessa 22 % (2012: 30 %). FUAS-liittouman jäsenkorkeakouluista vuonna 201 valmistuneista 30 % valmistui HAMKista, 26 % LAMKista ja 3 % Laureasta. Sijoittumisseuranta-kyselyyn vastanneista 39 % valmistui HAMKista, 36 % LAMKista ja vain 25 % Laureasta. Täten valmistuneiden todellisen jakautumisen ja vastaajien eroaminen on huomioitava tarkastellessa kyselyn tulosten yhteenlaskettuja FUAS-tuloksia ja vedettäessä näistä johtopäätöksiä. Vuonna 2012 valmistuneille toteutetussa sijoittumisseuranta-kyselyssä vastaajien jakautuminen jäsenkorkeakouluittain mukaili huomattavasti paremmin todellista tilannetta. Sijoittumisseuranta-kysely toteutettiin sekä postitetun paperilomakkeen että internet-lomakkeen avulla. Vastaajia ei pakotettu vastaamaan mihinkään lomakkeen kysymyksistä, joten yhteenlaskettujen vastaajien määrä vaihteli kaikille tarkoitetuissa kysymyksissä. Lähes kaikkiin kysymyksiin vastasi yli 95 % vastaajista.

4 2 Kyselyyn vastanneista 68 % (2012: 69 %) oli naisia ja 32 % (2012: 31 %) miehiä. Eniten naisia oli Laurean (73 %, 2012: 77 %)) ja LAMKin (72 %, 2012: 7 %) vastaajissa, kun HAMKissa naisia oli 60 % (2012: 58 %). Sukupuolijakaumaltaan vastaajat eroavat todellisesti korkeakoulukohtaisesta jakaumasta vain muutamia prosenttiyksiköitä. Iältään valmistumisvaiheessa vastaajista noin kolmasosa vastaajista oli alle 25 vuotiaita (30 %, 2012: 33 %), kolmasosa vuotiaita (32 %, 2012: 36 %) ja runsas kolmasosa tätä vanhempia (38 %, 2012: 31 %). 30 % vastaajista valmsitui Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan valmistuneita oli 22 %, Tekniikan ja liikenteen alan valmistuneita oli 18 % ja Kulttuurialan valmistuneilta oli 13 %. Seuraavassa kuviossa on esitetty vastaajien edustamat koulutusalat jäsenkorkeakoulukohtaisesti. Vastaajien edustamat koulutusalat jakautuivat suuruusjärjestyksessään samoin, kuin vuonna Vastaajien edustamat koulutusalat, % % HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Vastaajien edustamat koulutusalat, prosentuaalisesti jäsenkorkeakouluittain Vastaajista 7 % oli opiskellut tutkintonsa päiväopintoina, 23 % monimuotokoulutuksessa ja 3 % YAMK-koulutuksessa. Edellisellä kyselyn toteutuskerralla 78 % vastaajista oli opiskellut tutkintonsa päiväopintoina (nuoret) ja 22 % monimuotokoulutuksessa (aikuiset).

5 3 Vastaajista 31 % (2012: 27 %) oli suorittanut vuonna 201 suorittamansa tutkinnon lisäksi jonkin ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mutta heitä pyydettiin vastaamaan kysymyksiin vuonna 201 suorittaman tutkinnon perusteella. Kyselyn aluksi vastaajat arvioivat suoritettuun tutkintoon liittyviä väittämiä asteikolla 1 = täysin eri mieltä - 6 = täysin samaa mieltä. Vastaajat arvioivat kaikkia paitsi yhtä väittämää (2.2 Tutkinnolla työllistyy ilman työkokemusta, KA ) yli puolivälin keskiarvolla. Verratessa tuloksia vuonna 2012 valmistuneiden arvioihin, ei tuloksissa ole merkittäviä muutoksia. Huomionarvoista on, että kuudesta väittämästä kolmen (2.2, 2.3 ja 2.) tulos oli laskenut 2012 valmistuneiden antamaan arvioon nähden ja suurinta lasku oli nimenomaan em. väittämän 2.2 tuloksissa. Seuraavassa kuviossa on esitetty tutkintoa koskevien väittämien vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Tutkintoa koskeavat väittämät Keskiarvo 2.1 Tutkinto on antanut riittävät valmiudet alan työtehtäviin. 2.2 Tutkinnollani työllistyy ilman työkokemusta. 2.3 AMK-tutkinto on ollut kohdallani hyvä investointi työllistymisen kannalta. 2. Oma tutkintoni on arvostettu työnantajien keskuudessa. 2.5 AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä. 2.6 Saamani koulutus oli laadukasta ,9,,,6,6,5 HAMK 201 HAMK 2012 LAMK 201 LAMK 2012 Laurea 201 Laurea 2012 FUAS 201 FUAS 2012 Tutkintoa koskevien väittämien vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain, valmistuneet 201 ja 2012 Vastaajia pyydettiin arvioimaan työllistymistään ja työnhakuaan auttaneita tekijöitä asteikolla 1 ei lainkaan paljon. Vastaajien mukaan harjoittelu (KA 3,) ja työssäkäynti (KA ) opintojen ohella olivat edesauttaneet työllistymistä ja työnhakua parhaiten. Vähiten ja alle puolivälin keskiarvolla vastaajat arvioivat opinnäytetyön

6 (KA ) ja hankkeiden/projektien (KA 2,) vaikutusta. Kaikkien väittämien tulokset olivat kasvaneet verratessa tuloksia vuonna 2012 valmistuneiden antamaan arvioon nähden. Jäsenkorkeakoulujen väliset erot tuloksissa olivat vähäisiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty työnhaussa ja työssäkäynnissä auttaneita tekijöitä koskevien väittämien vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Tekijöiden auttaminen työnhaussa ja työssäkäynnissä , 3, 3.1 Harjoittelu kotimaassa. 3,5 3, 3, 3, 3.2 Kansainvälinen kokemus (opiskelijavaihto tai kvharjoittelu). 3 2,9 3 2,9 3.3 Opinnäytetyö 3. Hankkeet/projektit, joihin olen osallistunut osana koulutustani. 2, 2, 2,1 2, 2, 2, 2,1 2, 3.5 Työssäolo opintojen aikana HAMK 201 HAMK 2012 LAMK 201 LAMK 2012 Laurea 201 Laurea 2012 FUAS 201 FUAS 2012 Työllistymistä ja työnhakua koskevien väittämien vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain

7 5 Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös työllistymistään ja työnhakuaan auttaneita opintojen aikaisia ohjauksellisia tekijöitä asteikolla 1 ei lainkaan paljon. Omien tavoitteiden suunnittelu HOPSissa/ opintojen valinta oli koettu parhaaksi (KA ), joskin vastaajat arvioivat kaikkia tekijöitä alle puolivälin keskiarvolla. Vastauksissa ei ollut muita mainittavia jäsenkorkeakoulukohtaisia eroja, paitsi että portfolion hyödyntämisen olivat LAMKin valmistuneet kokeneet parhaaksi (KA 2,1) ja Laurean hyödyttömimmäksi (KA1,7). Seuraavassa kuviossa on esitetty työnhaussa ja työssäkäynnissä auttaneita opintojen aikaisia ohjauksellisia tekijöitä koskevien väittämien vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 (väittämä.) valmistuneiden osalta. Opintojen aikaisen ohjauksen auttaminen työnhaussa ja työssäkäynnissä.1. Omien tavoitteiden suunnittelu HOPSissa / opintojen valinta.2. Uraohjaus / ura- tai rekrytointipalvelut.3 Työnhakutaitojen oppiminen. Opintojen ohjaus/opettajatuutorointi (2012:.6: Opintojen aikainen ohjaus (esim. opintoohjaus, HOPS-, uraohjaus).5. Vertaistutorointi ,5 1,9 1,8 1,9 1,9 2,1 2 1,9 2 2, Portfolion hyödyntäminen 1,7 1,9 2 2,1 HAMK 201 HAMK 2012 LAMK 201 LAMK 2012 Laurea 201 Laurea 2012 FUAS 201 FUAS 2012 Työllistymistä ja työnhakua koskevien ohjauksellisten tekijöiden vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain

8 6 Valmistuneet olivat työllistyneet hyvin. Työttömänä työnhakijana tai perhevapaalla ilman työsuhdetta oli vain 6 % valmistuneista (2012: 8 %). Suurin osa, 70% (2012: 76 %) kyselyyn vastanneista oli joko vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Laureasta valmistuneista 79 %, HAMKista valmistuneista 72 % LAMKista valmistuneista 6 % oli kokopäivätyössä. Itsenäisiä yrittäjiä, osa-aikatyössä käyviä ja päätoimisesti opiskelevia oli kutakin 5 % vastaajista. Työllisyystilanne on pirstaloitunut hieman viime vuosina. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneista vastaavassa vaiheessa kokopäivätyössä (määräaikainen tai vakituinen työsuhde) oli 76 %, yrittäjänä toimi 3 %. Lisäksi osa-aikatyössä olevien, keikkatyötä tekevien ja päätoimisesti opiskelevien määrä on noussut hieman. Seuraavassa taulukossa on esitetty vastaajien työmarkkinatilanne jäsenkorkeakouluittain sekä yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Vakituinen kokopäivätyö 51 % 39 % 7 % 5 % 9 % Määräaikainen kokopäivätyö 21 % 25 % 32 % 25 % 27 % Osa-aikatyö 3 % 6 % 5 % 5 % 3 % Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelan- 6 % 6 % 3 % 5 % 3 % cer (oma Y-tunnus) Työtön työnhakija tai työvoimapoliittinen koulutus 6 % 6 % 3 % 5 % 6 % Päätoiminen opiskelu 5 % 6 % 3 % 5 % % Tekee ns. keikkahommia tai on useita rinnakkaisia työsuhteita (työskentelee verokortilla) 2 % 5 % 1 % 3 % 2 % Perhevapaa (työstä) 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 0-tuntisopimuksella työskentelevä (2012: ei vaihtoehtoa) 1 % 1 % 1 % 1 % - Tutkijakoulussa 1 % 2 % 0 % 1 % 1 % Perhevapaa (ei työsuhdetta) 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % Muu työmarkkinatilanne 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % Muu: projektirahalla tai apurahalla työskentelevä, työllistetty/ työharjoittelu, lomautettu ja asevelvollisuus tai muuten työvoiman ulkopuolella Taulukko 1. 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % vastaajat yht Vastaajien työmarkkinatilanne

9 7 Vastaajista 60 % oli saanut tutkintoa vastaavan työpaikan jo opintojen aikana tai ennen valmistumista. Ennen valmistumista tutkintoa vastaavaan työn saaneita oli 65 % Laureasta valmistuneista, 59 % HAMKista valmistuneista ja 57 % LAMKista valmistuneista. Seuraavassa taulukossa on esitetty koulutusta vastaavan työpaikan saanti jäsenkorkeakouluittain sekä yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Ensimmäisen tutkintoa/koulutustasoa vastaavan työpaikan saanti Oli tutkintoa/ koulutustasoa vastaavissa tehtävissä jo ennen opintojen aloittamista HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS % 21 % 16 % 20 % 18 % Ennen valmistumista 37 % 36 % 9 % 0 % 7 % Valmistumisen jälkeen 25 % 22 % 21 % 23 % 20 % Ei ole ollut tutkintoa/ koulutustasoa vastaavassa työssä 16 % 21 % 1 % 17 % 15 % vastaajat yht Taulukko 2. Koulutusta vastaavan työpaikan saanti. Ennen ja valmistumisen jälkeen tutkinnon/koulutuksen tasoa vastaavaan työhön työllistyneitä pyydettiin määrittelemään työllistymisensä kuukausitarkkuudella. Seuraavassa kuviossa on kuvattu vastaajien työllistyminen vastausten perusteella jäsenkorkeakouluittain sekä yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Vastaajien työllistyminen tutkintoa/koulutusta vastaavaan työpaikkaan Valmistuneilta kysyttiin, paljonko he olivat tehneet alaansa liittyviä töitä kesäisin, harjoitteluissa tai muutoin opintojen ohella (2012: ei kysymystä). 57 % vastaajista oli työskennellyt opintojen ohella ja kesätöissä opintojen ohella oli ollut 3 % vastaajista.

10 8 Valmistumisen jälkeen työttömänä yli kuukauden oli ollut 32 % (2012: 30%) vastaajista. Työttömänä valmistumisen jälkeen oli yli kuukauden ollut HAMKista valmistuneista 32 % (2012:27 %), LAMKista valmistuneista 39 % (2012: 30 %) ja Laureasta valmistuneista 2 % (2012: 20 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty työttömyysajat valmistumisen jälkeen jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna 201 valmistuneiden osalta. Työttömänä olon aika valmistumisen jälkeen, kk HAMK LAMK Laurea FUAS 100% 80% 60% 76% 68% 68% 61% 0% 20% 0% 20% 16% 1% 8% 1% 7% 6% 6% 7% % 6% % 3% 6% 2% % Ei lainkaan/ 0 kk 1-3 kk -6 kk 7-10 kk Yli 10 kk Työttömänä olon aika valmistumisen jälkeen Siinä missä ensimmäinen tutkintoa/koulutusta vastaava työpaikka oli vastaajista 60 %:lla, 36 % (2012: 29 %) vastaajista oli tehnyt koulutustaan vastaamatonta työtä. Koulutustaan vastaamatonta työtä oli tehnyt yli kuukauden 3 % (2012: 27 %) HAMKista valmistuneista, 0 % (2012: 35 %) LAMKista valmistuneista ja 3 % (2012: 28 %) Laureasta valmistuneista, joskin 10kk jälkeen 16 % HAMKin, 20 % LAMKin ja 19 % Laurean valmistuneista teki enää koulutustasoaan vastaamatonta työtä. Seuraavassa taulukossa on esitetty koulutustasoa vastaamattomassa työssäolonajat jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna 201 valmistuneiden osalta. Koulutustasoa vastaamattomassa työssä olo valmistumisen jälkeen, kk 100% 90% 80% 70% 60% 50% 0% 30% 20% 10% 0% 66% 66% 6% 60% HAMK LAMK Laurea FUAS 20% 9% 19% 8% 18% 8% 5% 16% 7% 6% % 5% 2% Ei lainkaan/ 0 kk 1-3 kk -6 kk 7-10 kk Yli 10 kk Koulutustasoa vastaamattomassa työssäolo valmistumisen jälkeen Vastaajien mukaan eniten työllistymistä olivat vaikeuttaneet alan heikko työmarkkinatilanne KA,7 (2012:,5), alueellinen työmarkkinatilanne KA,7 (2012:,5), työkokemuksen puute KA (2012: ) ja puutteelliset suhdeverkostot KA (2012: ). Kysytyistä tekijöistä selvästi vähiten työllistymistä oli vaikeuttanut syrjityksi tuleminen KS 1,60 (2012: 1,9). 11 esitetystä tekijästä vaikutus oli vähentynyt, 3 lisääntynyt ja pysynyt samana.

11 9 Suurimmat erot työllistymistä vaikeuttaneissa tekijöissä jäsenkorkeakoulujen välillä löytyvät alan ja alueen heikkoa työmarkkinatilannetta koskien (väittämät 11.7 ja 11.8), LAMK molempien KA,9 ja Laurea molempien KA. Seuraavassa kuviossa on esitetty työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain ja yhteenlaskettuna vuosien 201 ja 2012 valmistuneiden osalta. Työllistymisvaikeukudet - työllistymistä vaikeuttaneet tekijät 11.1 Työkokemuksen puute Epävarmuus omasta osaamisesta Puutteelliset suhdeverkostot. 11. Tutkinnon aineyhdistelmä/hops Tutkinnon huono tunnettuvuus Tutkinnon heikko arvostus Alan heikko työmarkkinatilanne Alueellinen työmarkkinatilanne Valmistumisajankohta Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Syrjityksi tuleminen (esim. sukupuolen perusteella) ,5 2,7 2,7 2,5 2,7 2,5 2,5 2,6 2,5 2, 2,6 2,6 2, 2,7 2,6 2,7 2,9 2,5 2, 2,5 2,9 2, 2,5 2,5 2 2,1 2,1 2, 2,1 2,1 1,8 1,9 1,6 1,7 1,3 2 1,6 1,9 Työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden vastausten keskiarvot jäsenkorkeakouluittain,,7,9 5,1,7,5,6,,9 5,1,7,5 HAMK 201 HAMK 2012 LAMK 201 LAMK 2012 Laurea 201 Laurea 2012 FUAS 201 FUAS 2012

12 10 Kaikista vastaajista lähes puolet (8 %, 2012: 8 %) työskenteli yksityisyrityksen palveluksessa ja noin kolmannes kunnallisella sektorilla (33 %, 2012: 36 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty työnantajatahot tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Nykyinen työnantaja HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Yksityinen yritys 50 % 53 % 0 % 8 % 8 % Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 31 % 32 % 38 % 33 % 36 % Valtio, valtion liikelaitos 5 % 3 % 10 % 6 % 1 % Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava % 5 % 6 % 5 % 6 % Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 6 % % 2 % % % Muu nykyinen päätyönantaja 1 % 2 % 1 % 2 % 1 % Ammattikorkeakoulu 1 % 1 % 1 % 1 % % Yliopisto 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % Taulukko 3. vastaajat yht Päätyönantaja jäsenkorkeakouluittain. Vastaajia pyydettiin luokittelemaan työtehtävänsä Tilastokeskuksen alaluokituksen mukaan, mahdollistaen kuitenkin vastaajin monen eri alan valinta. Neljännes vastaajista työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluiden parissa, jonka jälkeen vastaukset jakautuivat eri alojen välillä. Suurimmat työtehtävät olivat seuraavilla toimialoilla: informaatio ja viestintä, teollisuus, rakentaminen, rahoitus- ja vakuutustoiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja muu toimiala. Seuraavassa taulukossa on esitetty vastaajien nykyisen päätyön tehtävien luonne tarkemmin jäsenkorkeakouluittain.

13 11 Nykyisen päätyön tehtävien luonne HAMK LAMK Laurea FUAS lkm FUAS Terveys- ja sosiaalipalvelut 19 % 22 % 38 % % Informaatio ja viestintä 6 % 11 % 5 % % Muu toimiala 8 % 7 % 6 % 99 7 % Teollisuus 7 % 6 % 2 % 71 5 % Rakentaminen 9 % 3 % 2 % 71 5 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % % 6 % 62 5 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta % % 8 % 69 5 % Koulutus 6 % 5 % % 70 5 % Taiteet, viihde ja virkistys % 9 % 2 % 72 5 % Muu palvelutoiminta % 6 % 6 % 75 5 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 6 % % 2 % 53 % Maatalous, metsätalous ja kalatalous 7 % 1 % 0 % 2 3 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 3 % % % 5 3 % Kuljetus ja varastointi % 2 % 1 % 37 3 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % % 6 % 3 % Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 2 % 2 % 1 % 27 2 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 % 1 % 5 % 33 2 % Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 2 % 1 % 0 % 17 1 % Kiinteistöalan toiminta 1 % 2 % 2 % 20 1 % Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 1 % 1 % 1 % 12 1 % Kaivostoiminta ja louhinta 1 % 0 % 0 % 6 0 % Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön Taulukko. 0 % 0 % 0 % 1 0 % vastauksia yht kysymykseen vastannut yht Päätyön tehtävien luonne KA vastausten määrä 1,30 1,33 1,21 1,29

14 12 Vastaajista hieman yli puolella (55 %, 2012: 5 %) työ vastasi hyvin heidän koulutustasoaan. Lisäksi koulutustasoaan vaativammassa työssä oli 17 % vastaajista. Työnsä koulutustasoaan selvästi alhaisemmaksi arvioi 10 % (2012: 10 %) ja osittain alhaisemmaksi 18 % (2012: 17 %). Koulutustaan vastaavassa tai vaativammassa työssä oli yhteensä 72 % (2012: 73 %) vastaajista kun vaativuustasoltaan alemmassa työssä oli yhteensä 28 % (2012: 27 %) vastaajista. Seuraavassa taulukossa on esitetty vastaajien nykyisen työn vastaavuus vaativuudeltaan AMK-koulutukseen tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Nykyisen työn vastaavuus vaativuudeltaan AMKkoulutukseen Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS % 12 % 11 % 10 % 10 % 19 % 19 % 16 % 18 % 17 % Työ vastaa hyvin koulutustasoa 57 % 53 % 56 % 55 % 5 % Työ on koulutustasoon nähden vaativampaa 17 % 16 % 18 % 17 % 19 % vastaajat yht Taulukko 5. Työn vaativuus suhteessa AMK-koulutukseen Yleisin syy, miksi vastaajat olivat koulutustasoaan vastaamattomassa työssä oli, se, että vastaaja jatkoi työssä, jossa oli jo opintojen aikana tai ennen valmistumistaan (29 %) tai ettei ollut saanut koulutustasoa vastaavaa työtä (23 %). Lisäksi syynä mainittiin nykyisen työn mielenkiintoisuus (1 %) ja ettei vastaaja halunnutkaan toimia koulutustasoa vastaavassa työssä (17 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Tärkein syy työn vastaanottamiseen, mikäli ei vastaa koulutustasoa HAMK LAMK Laurea FUAS Jatkaa työssä, jossa oli jo ennen valmistumista 19 % 13 % 17 % 16 % Jatkaa työssä, jossa oli jo opintojen aikana 13 % 16 % 11 % 13 % Ei ole saanut koulutustasoa vastaavaa työtä 20 % 31 % 18 % 23 % Työ on mielenkiintoisempaa 12 % 15 % 16 % 1 % Palkka ja/tai työehdot ovat paremmat 7 % 8 % 8 % 7 % Muu koulutus on ohjannut nykyisiin tehtäviin 13 % 5 % 10 % 9 % Ei ole halunnut toimia koulutustasoa vastaavissa töissä 18 % 13 % 21 % 17 % vastaajat yht Taulukko 6. Syyt koulutustasoa vastaamattoman työn vastaanottamiseen

15 13 Kysyttäessä nykyisen työpaikan saannista oli viidesosa (21 %, 2012: 20 %) saanut tiedon työpaikasta sivuston kautta. Tämän jälkeen suosituimmat kanavat olivat suhdeverkosto (17 %, 2012: 17 %), henkilökohtainen tiedonsaanti työnantajalta (16 %, 2012: 17 %) ja kysyminen suoraan työnantajalta (16 %, 2012: 17 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Työministeriön -sivusto 20 % 20 % 2 % 21 % 20 % Suhdeverkoston kautta (ystävät, tuttavat, sukulaiset, korkeakouluopintojen aikana saatu kontakti) 18 % 12 % 20 % 17 % 17 % Työnantaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti 18 % 16 % 15 % 16 % 17 % Kysyi työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 18 % 17 % 10 % 16 % 17 % Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut 7 % 11 % 10 % 9 % 9 % Työllistin itse itsensä (yrittäjyys tms.) 5 % 6 % 2 % 5 % 3 % Muu Internet-palvelu (esim. 3 % % 6 % % 3 % Muu tiedonsaantikanava nykyiseen työhön 3 % 5 % 5 % % 5 % Lehti-ilmoitus % 1 % 1 % 2 % 3 % Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 1 % 3 % 3 % 2 % 3 % Korkeakoulu (koulutusohjelma/ ura- ja rekrytointipalvelut) 1 % 2 % 3 % 2 % 2 % Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % Sosiaalinen media (2012: ei vaihtoehtoa) 0 % 2 % 0 % 1 % vastaajat yht Taulukko 7. Tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan bruttopalkkansa syyskuun 2015 mukaisesti (sis. säännölliset lisät, luontaisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset). Palkkojen keskiarvoksi muodostui /kk, joka on 59 enemmän kuin kyselyn edellisellä toteutuskerralla. Verrattaessa tuloksia edelliskertaan on yli 3000 /kk ansaitsevien osuus kasvanut 25 %:sta 31 %:iin. Tilastokeskuksen tietokantataulukon mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa vuonna 201 olivat /kk ja vuonna /kk (lähde: Vuonna 201 valmistuneiden palkka syyskuussa 2015 erosi edellisen vuoden tilastollisesta keskiarvosta 576 (17 %) ja vuonna 2012 valmistuneiden palkka syyskuussa 2013 erosi edellisen vuoden tilastollisesta keskiarvosta 533 (17 %), tästä voidaan valmistuneiden palkkojen nousseen linjassa yleiseen palkkojen kasvuun Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot vastaajien bruttopalkoista tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Bruttokuukausipalkka syyskuussa 2015 HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Alle 2000 e 9 % 11 % 5 % 9 % 8 % e 31 % 39 % 37 % 35 % 36 % e 2 % 23 % 29 % 25 % 31 % e 16 % 16 % 16 % 16 % 1 % e 6 % 6 % 8 % 7 % 6 % 000 e - 1 % 5 % 5 % 9 % 5 % vastaajat yht Palkkojen keskiarvo palkkojen keskiarvo Taulukko 8. Bruttokuukausipalkka

16 1 Kolmasosa vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöönsä, mutta lähes puolet (8 %, 2012: 2 %) vastaajista aikoi todennäköisesti seuraavien viiden vuoden aikana edetä nykyisellä alalla joko asiantuntijana tai esimiehenä. Vastaajista 17 % (2012: 17 %) suunnitteli vaihtavansa alaa ja 5 % (2012: 5 %) ryhtyvänsä yrittäjäksi. Seuraavassa taulukossa on esitelty vastaajien uratavoitteista tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Uratavoitteet seuraavien viiden vuoden aikana HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Tulee todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla joko asiantuntijana tai esimiehenä 8 % 6 % 9 % 8 % 2 % On tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön 31 % 27 % 31 % 30 % 35 % Suunnittelee vaihtavansa alaa, jolla työskentelee 1 % 20 % 16 % 17 % 17 % Aikoo ryhtyä yrittäjäksi 5 % 7 % 3 % 5 % % Suunnittelee siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % vastaajat yht Taulukko 9. Uratavoitteet seuraavien viiden vuoden aikana Valmistuneilta kysyttiin, opiskelevatko he tai aikovatko he aloittaa opiskelun seuraavan vuoden sisällä. Hieman yli puolet 52 % (2012: 8 %) vastaajista aikoi opiskella lähitulevaisuudessa. Maisterin tutkinto oli suosituin vastausvaihtoehdoista 15 % (2012: 13 %), jonka jälkeen suosituinta oli muu opiskelu, kun 12 % vastaajista (2012: 10 %) opiskeli tai aikoi opiskella muutoin kuin vaihtoehtoina olleissa tutkinnoissa. Seuraavassa taulukossa on esitelty vastaajien opiskelusta ja suunnitelmista tarkemmin jäsenkorkeakouluittain. Opiskelu ja opiskeluaikeet seuraavan vuoden aikana HAMK LAMK Laurea FUAS FUAS 2012 Ei aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää 52 % 50 % 39 % 8 % 52 % Aikoo suorittaa maisterin tutkinnon 12 % 15 % 17 % 15 % 13 % Muu opiskelu tms. suunnitelma seuraavan vuoden sisällä 11 % 11 % 17 % 12 % 10 % Aikoo suorittaa ylemmän AMK-tutkinnon 10 % 5 % 11 % 9 % 8 % Aikoo täydentää tutkintoa pedagogisilla opinnoilla tai muulla pätevöittävällä koulutuksella 8 % 8 % 7 % 8 % 8 % Aikoo suorittaa alemman korkeakoulututkinnon 3 % % 6 % % % Aikoo suorittaa erikoistumisopinnot 3 % % 6 % % 5 % Aikoo suorittaa toisen asteen tutkinnon 2 % 2 % 1 % 2 % 1 % Aikoo suorittaa tohtori- tai lisensiaatin tutkinnon 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % vastauksia yht kysymykseen vastannut yht valintojen määrän KA 1,02 1,02 1,02 1,02 1,01 Taulukko 10. Opiskelu ja opiskeluaikeet seuraavan vuoden aikana

17 15 Kyselyn lopuksi valmistuneita pyydettiin arvioimaan 28 tiedon ja taidon merkitystä nykyisessä työssään sekä sitä, kuinka hyvin opiskelu AMK:ssa kehitti kyseisiä valmiuksia. Vastaajat arvioivat väittämiä asteikolla 1 = ei lainkaan tärkeä 6 erittäin tärkeä. Vastaajien töissä tärkeimmät (KA yli 5) mainituista tiedoista ja taidoista olivat: Kyky itsenäiseen työskentelyyn (5,5, 2012: 5,) Ongelmanratkaisutaidot (, 2012: 5,2) Viestintä suomen kielellä (, 2012: ) Joustavuus ja sopeutumiskyky (, 2012: 5,2) Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot (5,2, 2012: ) Oman alan tehtävien käytännön taidot (5,1, 2012: 5,1) Organisointi- ja koordinointitaidot (5,0, 2012:,9) Vähiten tärkeitä (KA 3 tai alle) mainituista tiedoista ja taidoista olivat: Viestintä ruotsin kielellä (, 2012: 2,) Viestintä muilla kielillä (1,7 2012: 1,7) Vastaajien työnkuvan voidaan olettaa monipuolistuneen, sillä 27:sta edelliselläkin tutkimuksen toteutuskerralla kysytystä tiedosta ja taidosta 19 tärkeys oli noussut, 6 pysynyt samana ja vain 2 tärkeys oli laskenut (ryhmätyötaidot ja viestintä ruotsin kielellä). Tietojen ja taitojen tärkeäksi kokemisessa oli myös pieniä vaihteluista eri jäsenkorkeakouluista valmistuneiden välillä. HAMKista valmistuneet arvioivat muita tärkeämmiksi taloussuunnittelun ja budjetoinnin (KA: HAMK: 3,, LAMK: ja Laurea: 2,7), yritystoiminnan perusteiden tuntemisen (KA: HAMK:, LAMK: ja Laurea: ) ja sisäisen yrittäjyyden taidot (KA: HAMK:, LAMK ja Laurea 2,6) ja Laureasta valmistuneet opiskelijat viestinnän ruotisin kielellä (KA: HAMK: 2,1, LAMK ja Laurea 2,6) ja englannin kielellä (KA: HAMK: 3,7, LAMK: ja Laurea). Vastaajat arvioivat, että opiskelu oli kehittänyt parhaiten (keskiarvo,5 tai yli) seuraavien tietojen ja taitojen valmiuksia: Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot (KA,6, 2012:,7) Tiedonhankintataidot (KA,5, 2012:,5) Kyky itsenäiseen työskentelyyn (KA,5, 2012:,5) Viestintä suomen kielellä (KA,, 2012:,5)

18 16 Verratessa tietojen ja taitojen tärkeyden suhdetta niitä koskevien valmiuksien kehittymiseen opiskelujen aikana, voidaan todeta suurimpien erojen löytyvän työtehtävien käytännön taidoissa (KA ero 1,5), ongelmanratkaisutaidoissa (KA ero 1,), joustavuutta ja sopeutumiskykyä koskien (KA ero 1,3), neuvottelutaidoissa (KA ero 1,3) ja organisointi- ja koordinointitaidoissa (KA ero 1,2). Seuraavassa kuviossa on esitetty tarkemmin tietojen ja taitojen tärkeyden suhdetta näiden valmiuksien kehittymiseen opiskelujen aikana. Arvioitujen tietojen ja taitojen tärkeys työssä ja näiden valmiuksien opiskeluaikainen kehittyminen Valmiuksien kehittyminen opiskellessa 1 2 Tietojen ja taitojen tärkeys nykyisessä työssä Oman alan teoreettinen osaaminen 2.2 Oman alan tehtävien käytännön taidot 2.3 Tiedonhankintataidot 2. Ongelmanratkaisutaidot 2.5 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 2.6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 2.7 Neuvottelutaidot 2.8 Organisointi- ja koordinointitaidot 2.9 Esimiestaidot 2.10 Projektinhallintataidot 2.11 Lainsäädännön tuntemus 2.12 Taloussuunnittelu ja budjetointi 2.13 Yritystoiminnan perusteiden tunteminen 2.1 Sisäisen yrittäjyyden taidot 2.15 Tieto- ja viestintätekniikan taidot 2.16 Viestintä suomen kielellä 2.17 Viestintä ruotsin kielellä 2.18 Viestintä englannin kielellä 2.19 Viestintä muilla kielillä 2.20 Esiintymistaidot 2.21 Opetus-, koulutus-, ohjaustaidot 2.22 Toimiminen monikulttuurissa ympäristöissä 2.23 Luovan ajattelun taidot 2.2 Jatkuvan opiskelun taito 2.25 Joustavuus ja sopeutumiskyky 2.26 Kyky itsenäiseen työskentelyyn 2.27 Kyky ottaa huomioon kestävä kehitys 2.28 Eettinen osaaminen 1,71,8 2,9 3,,7 5,1,5,8,6,6 5,2,9 5,9,, 3, 3,5 3,7,5,6,5 5,5,6 Arvioitujen tietojen ja taitojen tärkeys työssä ja näiden valmiuksien opiskeluaikainen kehittyminen Verratessa valmiuksien kehittymistä opiskellessa vuoden 2012 valmistuneiden arvioihin oli arvio noussut 2 (2.5 ja 2.10), laskenut 10 (2.6,7,11,15,16,17,25,28) ja pysynyt samana 15 (muut) tiedon ja taidon osalta. Seuraavissa kuviossa on esitetty tarkemmin tietojen ja taitojen tärkeys ja näiden valmiuksien kehittyminen jäsenkorkeakouluittain.

19 Tietojen ja taitojen tärkeys nykyisessä työssä Tietojen ja taitojen tärkeys nykyisessä työssä SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 201 VALMISTUNEILLE ,8 2.1 Oman alan teoreettinen osaaminen,7,7,7,7 5,2 2.2 Oman alan tehtävien käytännön taidot 5,1 5,1 5,2 5,1,9 2.3 Tiedonhankintataidot,8,8,8,8 2. Ongelmanratkaisutaidot 5,2,6,7 2.5 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot,5,5,6 5,2 2.6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 5,2 5,2 5,,9 2.7 Neuvottelutaidot,9 5,8,9, Organisointi- ja koordinointitaidot 5,1,9 5 3, 2.9 Esimiestaidot 3, 2.10 Projektinhallintataidot 2.11 Lainsäädännön tuntemus 3, 2.12 Taloussuunnittelu ja budjetointi 2, Yritystoiminnan perusteiden tunteminen Sisäisen yrittäjyyden taidot (2012: ei 2,6, Tieto- ja viestintätekniikan taidot,8,9,7, Viestintä suomen kielellä 5,5 2, Viestintä ruotsin kielellä 2,6 2, 3, Viestintä englannin kielellä 1, Viestintä muilla kielillä 1,8 1,8 1,7 1, Esiintymistaidot,, 2.21 Opetus-, koulutus-, ohjaustaidot, 2.22 Toimiminen monikulttuurissa ympäristöissä, Luovan ajattelun taidot,6,5,6,7 2.2 Jatkuvan opiskelun taito,6,5,6 5, Joustavuus ja sopeutumiskyky 5,2 5, Kyky itsenäiseen työskentelyyn 5, 5,6 5, 5, Kyky ottaa huomioon kestävä kehitys 3, Eettinen osaaminen,6,6 HAMK 201 LAMK 201 Laurea 201 FUAS 201 FUAS 2012

20 Tietojen ja taitojen valmiuksien kehittyminen opiskellessa SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 201 VALMISTUNEILLE Oman alan teoreettinen osaaminen 2.2 Oman alan tehtävien käytännön taidot 3,5, 2.3 Tiedonhankintataidot,,5,5,5 2. Ongelmanratkaisutaidot 2.5 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot,6,6 2.6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot,6,8,7 3,5 3,7 2.7 Neuvottelutaidot 3,7 3,7 3,7 2.8 Organisointi- ja koordinointitaidot 2,7 2.9 Esimiestaidot 3 2,9 2, Projektinhallintataidot 2.11 Lainsäädännön tuntemus 3, 3, 2.12 Taloussuunnittelu ja budjetointi 3, 2.13 Yritystoiminnan perusteiden tunteminen 3, Sisäisen yrittäjyyden taidot (2012: ei 2.15 Tieto- ja viestintätekniikan taidot, Viestintä suomen kielellä,,, Viestintä ruotsin kielellä 2.18 Viestintä englannin kielellä 1, Viestintä muilla kielillä 1,8 1,8 1,9 1, Esiintymistaidot 3, Opetus-, koulutus-, ohjaustaidot 3, 3, 2.22 Toimiminen monikulttuurissa ympäristöissä 3, 3,5 3, Luovan ajattelun taidot 3,7 3,7 3,7 2.2 Jatkuvan opiskelun taito 2.25 Joustavuus ja sopeutumiskyky, Kyky itsenäiseen työskentelyyn,,6,5, Kyky ottaa huomioon kestävä kehitys 3,5 3, Eettinen osaaminen HAMK 201 LAMK 201 Laurea 201 FUAS 201 FUAS 2012 Tietojen ja taitojen valmiuksien kehittyminen opiskellessa

21 Liite 1 Liite 1 Lomake: Kysely vuonna 201 korkeakoulututkinnon suorittaneille Kysely vuonna 201 korkeakoulututkinnon suorittaneille Vastaa kysymyksiin rengastamalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Vastaathan kahden viikon kuluessa. KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA 1. Oletko suorittanut muita ammatillisia tai korkea-asteen tutkintoja vuonna 201 suorittamasi tutkinnon lisäksi? 1 En 2 Kyllä, tutkinnon/tutkintojen nimet 2. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastaa kysymyksiin vuonna 201 suorittamaasi tutkintoa ajatellen. Merkitse sopivin vaihtoehto: 1 = täysin eri mieltä, 6 = täysin samaa mieltä 1 A. Tutkintoni on antanut 2 riittävät valmiudet alan työtehtäviin. B. Tutkinnollani työllistyy ilman työkokemusta. C. AMK-tutkinto on ollut kohdallani hyvä investointi työllistymisen kannalta. 6 D. Oma tutkintoni on 7 arvostettu työnantajien 8 keskuudessa. E. AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä. F. Saamani koulutus oli laadukasta Kuinka paljon uskot seuraavien opintoihin liittyvien asioiden auttaneen työllistymistäsi, työnhakuasi ja työssäkäyntiäsi? Merkitse sopivin vaihtoehto. HUOM! Jos et ole esimerkiksi suorittanut kansainvälistä harjoittelua, merkitse vaihtoehto 0, älä vaihtoehtoa 1. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, = paljon 0 = en ole suorittanut / osallistunut A. Harjoittelu kotimaassa B. Kansainvälinen kokemus (opiskelijavaihto tai kansainvälinen harjoittelu) C. Opinnäytetyö D. Hankkeet/projektit ja muut työelämäyhteydet (koulutusohjelmien järjestämät kurssit, mentorointi jne.) joihin olen osallistunut osana koulutustani E. Työssäolo opintojen aikana Kuinka paljon uskot opintojen aikaisen ohjauksen auttaneen työllistymistäsi tai työnhakuasi? Merkitse sopivin vaihtoehto. HUOM! Jos et ole esimerkiksi osallistunut uraohjaukseen, merkitse vaihtoehto 0, älä vaihtoehtoa 1. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, = paljon 0 = en ole suorittanut / osallistunut A. Omien tavoitteiden suunnittelu HOPSissa / opintojen valinta B. Uraohjaus / ura- tai rekrytointipalvelut C. Työnhakutaitojen oppiminen D. Opintojen ohjaus/ opettajatuutorointi E. Vertaistutorointi F. Portfolion hyödyntäminen Millaisesta ohjauksesta on ollut työllistymisesi ja työnhakusi kannalta eniten hyötyä?

22 TYÖMARKKINATILANTEESI 6. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten työmarkkinatilannettasi tällä hetkellä? 1 Vakituisessa kokopäivätyössä 2 Määräaikaisessa kokopäivätyössä 3 Osa-aikatyössä työskentelevä 0-tuntisopimuksella työskentelevä 5 Projektirahalla työskentelevä 6 Apurahalla työskentelevä 7 Tutkijakoulussa 8 Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer (Oma Y-tunnus) 9 Teen ns. keikkahommia tai minulla on useita rinnakkaisia työsuhteita (työskentelen verokortilla) 10 Työttömänä työnhakijana tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 11 Työllistettynä/työharjoittelussa 12 Lomautettuna 13 Perhevapaalla (työstä) 1 Perhevapaalla (ei työsuhdetta) 15 Suorittamassa asevelvollisuutta tai muuten työvoiman ulkopuolella 16 Päätoimisena opiskelijana 17 Muu tilanne, mikä? 7. Milloin sait ensimmäisen tutkintoasi/ koulutustasoasi vastaavan työpaikkasi? 1 Olin tutkintoani/koulutustasoani vastaavissa tehtävissä jo ennen opintojeni aloittamista 2 kk ennen valmistumistani 3 kk valmistumiseni jälkeen En ole ollut tutkintoani/koulutustasoani vastaavassa työssä 8. Paljonko olet tehnyt tutkintosi alaan liittyvää työtä opiskeluaikana? kesätöissä kk opintojen ohella kk opintoihin liittyvässä harjoittelussa kk SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 201 VALMISTUNEILLE Liite Jos Sinulla on ollut valmistumisesi jälkeen työllistymisvaikeuksia, arvioi missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistäsi: Mikäli sinulla ei ole ollut työllistymisvaikeuksia valmistumisesi jälkeen, siirry kysymykseen 12. Ympyröi sopivin vaihtoehto: 1 = ei lainkaan 6 = erittäin paljon A Työkokemuksen puute B Epävarmuus omasta osaamisesta C Suhdeverkostojen puute D Tutkintoni aineyhdistelmä/hops E Tutkintoni huono tunnettuus F Tutkintoni heikko arvostus G Alan heikko työmarkkinatilanne H Alueellinen työmarkkinatilanne I Valmistumisajankohta J Katkot määräaikaisissa työsuhteissa K Syrjityksi tuleminen (esim. sukupuolen perusteella) L Muu syy: Vastaa seuraaviin kysymyksiin NYKYISEN PÄÄTYÖSI perusteella. Jos olet esim. perhe- tai opintovapaalla, vastaa sen työpaikan perusteella, josta jäit vapaalle. Jos olet yrittäjä, ammatinharjoittaja, freelancer tai työskentelet apurahalla, vastaa kysymyksiin soveltuvin osin. 12. Mikä on päätyönantajasi? 1 Yksityinen yritys 2 Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, sairaanhoitopiiri 3 Valtio, valtion liikelaitos Ammattikorkeakoulu 5 Yliopisto 6 Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava 7 Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 8 Muu, mikä? 9. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen työttömänä? 1 En ollenkaan/ 0kk 2 1-3kk 3-6kk 7-10kk 5 yli 10 kk 10. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen koulutustasi vastaamattomassa työssä? 1 En ollenkaan/ 0kk 2 1-3kk 3-6kk 7-10kk 5 yli 10 kk 13. Missä kunnassa (jos ulkomailla: maassa) työpaikkasi sijaitsee? Vastaus perusmuodossa (esim. Lahti) Kysymykseen 1 vastaaminen on vapaaehtoista: 1. Työnantajasi nimi? 15. Mikä on ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeesi?

23 Liite Mitkä ovat keskeisimmät työtehtäväsi? 20. Mitä kautta sait nykyisen työpaikkasi? Valitse yksi vaihtoehto. 17. Mihin alla olevista aloista sijoittaisit työtehtäväsi? Voit valita useita vaihtoehtoja. 1 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2 Kaivostoiminta ja louhinta 3 Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 6 Rakentaminen 7 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 8 Kuljetus ja varastointi 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 10 Informaatio ja viestintä 11 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 12 Kiinteistöalan toiminta 13 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 15 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 16 Koulutus 17 Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 Taiteet, viihde ja virkistys 19 Muu palvelutoiminta 20 Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 21 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 22 Muu toimiala, mikä? 18. Miten hyvin nykyinen työsi vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutasoista koulutustasi? 1 Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi. 2 Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi. 3 Työ vastaa hyvin koulutustasoani. Työ on koulutustasooni nähden vaativampaa. 1 Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut 2 Työministeriön -sivusto 3 Muu Internet-palvelu (esim. Sosiaalinen media 5 Korkeakoulu (koulutusohjelma/ura- ja rekrytointipalvelut) 6 Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 7 Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 8 Lehti-ilmoitus 9 Kysyin työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 10 Työnantaja ilmoitti minulle paikasta henkilökohtaisesti 11 Suhdeverkoston kautta (ystävät, tuttavat, sukulaiset, korkeakouluopintojen aikana saatu kontakti) 12 Työllistin itse itseni (yrittäjyys tms.) 13 Muuta kautta, miten? 21. Minkä suuruinen on bruttopalkkasi syyskuussa 2015 säännölliset lisät, luontaisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien? Jos bruttotulosi vaihtelevat voimakkaasti (esim. olet yrittäjä), tai et vielä tiedä tarkkaa syyskuun palkkaasi, arvioi keskimääräisen kuukausitulosi suuruus mahdollisimman tarkasti. /kk TULEVAISUUDENSUUNNITELMASI 22. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten uratavoitteitasi seuraavien viiden vuoden aikana? 1 Tulen todennäköisesti etenemään nykyisellä alallani joko asiantuntijana tai esimiehenä 2 Olen tyytyväinen nykyiseen tehtävätasooni ja työni sisältöön 3 Aion ryhtyä yrittäjäksi Suunnittelen vaihtavani alaa, jolla työskentelen 5 Suunnittelen siirtyväni vähemmän vaativiin tehtäviin 23. Opiskeletko tai aiotko aloittaa opiskelun seuraavan vuoden sisään? (työnantajan järjestämiä lyhyitä koulutuksia ei oteta huomioon) 19. Mikäli tämänhetkinen työ ei vastaa hyvin koulutustasoasi, mikä oli tärkein syy työn vastaanottamiseen? Valitse yksi vaihtoehto. 1 Jatkan työssä, jossa olin jo opinnot aloittaessani 2 Jatkan työssä, jossa olin jo opintojen aikana 3 En ole saanut koulutustasoani vastaavaa työtä Työ on mielenkiintoisempaa 5 Palkka ja/tai työehdot ovat paremmat 6 Muu koulutus on ohjannut minut nykyisiin tehtäviini 7 Muu syy, mikä? 1 Aion suorittaa tohtori- tai lisensiaatin tutkinnon 2 Aion suorittaa maisterin tutkinnon 3 Aion suorittaa ylemmän AMK-tutkinnon Aion suorittaa alemman korkeakoulututkinnon 5 Aion suorittaa toisen asteen tutkinnon 6 Aion täydentää tutkintoani pedagogisilla opinnoilla tai muulla pätevöittävällä koulutuksella 7 Aion suorittaa erikoistumisopinnot 8 En aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää 9 Jokin muu, mikä?

24 Liite 1 TYÖSSÄ TÄRKEÄT TIEDOT JA TAIDOT 2. Alla olevassa kysymyksessä on tarkoitus arvioida toisaalta A) eräiden tietojen ja taitojen tärkeyttä ja toisaalta sitä, B) miten hyvin opiskelu kehitti näitä valmiuksia. Valitsethan siis sopivimman vaihtoehdon molemmista sarakkeista. Jos et ole työelämässä tällä hetkellä, arvioi viimeisimmän työpaikkasi mukaan. A) Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot B) Miten hyvin opiskelu amk:ssa ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? kehitti kyseisiä valmiuksia? 1 = ei lainkaan tärkeä - 6 = erittäin tärkeä 1 = erittäin puutteellisesti - 6 = erinomaisesti 1 Oman alan teoreettinen osaaminen Oman alan tehtävien käytännön taidot Tiedonhankintataidot Ongelmanratkaisutaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Esimiestaidot Projektinhallintataidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Sisäisen yrittäjyyden taidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Viestintä suomen kielellä Viestintä ruotsin kielellä Viestintä englannin kielellä Viestintä muilla kielillä, nimeä Esiintymistaidot Opetus- / koulutus- / ohjaustaidot Toimiminen monikulttuurisissa ympäristöissä Luovan ajattelun taidot Jatkuvan opiskelun taito Joustavuus ja sopeutumiskyky Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky ottaa huomioon kestävä kehitys Eettinen osaaminen Muu tieto/ taito, nimeä Puuttuiko opinnoistasi jotain sellaisia tietoja tai taitoja, mitkä olisivat mielestäsi olleet työelämän kannalta tarpeen? 1 Ei 2 Kyllä, millaisia? Kiitos vastauksistasi! Tähän voit halutessasi kirjoittaa lisätietoja. Voit myös kommentoida kyselylomaketta.