SAK ry Puhe 1 (6) Puheenjohtaja Lauri Lyly Katse tulevaan ammattiosaaminen 2025 AMKE:n yhteistyöfoorumi 5.4.
|
|
- Tuula Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK ry Puhe 1 (6) Katse tulevaan ammattiosaaminen 2025 AMKE:n yhteistyöfoorumi , Paasitorni Työntekijä ei kouluttamatta osaa alustukseni otsikko Työntekijä ei kouluttamatta osaa on ollut tosiasia Suomessa pitkään. Kansallinen menestysreseptimme on ollut nostaa tekemämme työn jalostusarvoa ja kilpailla maailmalla korkealaatuisilla tuotteilla ja palveluilla. Korkea laatu ja tehokas tuotanto eivät synny itsestään, vaan ne edellyttävät sitä, että työtä on tekemässä osaavia ihmisiä. Koulutus puolestaan on ollut avainelementtinä osaavien ihmisten synnyttämisessä. On näkökulmasta kiinni, ajatellaanko että Suomen nopea teollistuminen ja 1960-luvuilla synnytti tarpeen nostaa suomalaisten pohjakoulutusta vai että pohjakoulutuksen nostaminen loi edellytykset työelämän osaamisvaatimusten nostamiselle. Joka tapauksessa lienee selvää, että työelämän osaamisvaatimusten kasvulla ja koulutuksen kehittämisellä on kohtalon yhteys. Työikäisen väestön koulutustaso näyttää hyvin erilaiselta tänään kuin se näytti vajaat 50 vuotta sitten. Vuonna 1970 seitsemän kymmenestä työikäisestä oli työmarkkinoilla kansakoulupohjalta. Tänä päivänä pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden osuus koko työikäisestä väestöstä on noin viidennes. Korkeakoulutettuja oli 70-luvun alussa työikäisestä väestöstä 10 prosenttia, kun taas tänä päivänä heitä on lähes 40 prosenttia. Koulutustason nousu on huikea ja se on muuttanut työelämää Suomessa suuresti. Osaava työvoima luo edellytykset työprosessien jatkuvalle kehittämiselle, uusien tuotteiden innovoinnille sekä ennen kaikkea työn tuottavuuden jatkuvalle kasvattamiselle. varmasti moni miettii, miksi kannattaa muistella menneitä, kun koko seminaarin aiheena on Katse tulevaan? Koulutusjärjestelmän kehittämisen ja osaavan työvoiman näkökulmista tämä on kuitenkin välttämätöntä. Samanaikaisesti kun meistä on tullut koulutususkovainen kansakunta, olemme unohtaneet sen, että tehdyllä koulutuspolitiikalla ja yksittäisten ihmisten koulutusvalinnoilla on jäljet pitkälle tulevaisuuteen. Otetaan esimerkiksi peruskoulu. Peruskoulun tulo Suomeen nosti koko väestön pohjakoulutusta huomattavasti. Kansainvälisessä aikuiskoulutustutkimuksessa (PIAAC) on havaittavissa selvästi ero lukutaidon, numerotaidon ja digitaitojen osaamisessa niiden välillä, jotka ovat käyneet peruskoulun verrattuna niihin, joilla ei ole ollut siihen mahdollisuutta. Tämä merkittävä asia sen vuoksi, että viimeiset ikäluokat, jotka eivät ole käyneet peruskoulua, poistuvat työelämästä vasta 2030-luvulla. Työelämässä on siis vielä pitkään ihmisiä, joiden pohjakouluna on ollut kansakoulu. Vielä toisin sanoen, Suomessa on muistettava se, että työikäiset ihmiset ottavat vastaan työelämässä tapahtuvat muutokset kovin erilaisilla edellytyksillä. Osalla ikääntyvistä työntekijöistä pohjakoulutus on matala verrattuna kaikkiin työikäisiin. Tämän lisäksi lähivuosien haasteena on kotouttaa ja kouluttaa tuhansia maahanmuuttajia, erityisenä haasteena oleskeluvan saaneet turvapaikan hakijat. Heidän koulutustaustansa ovat hyvin kirjavat lukutaidottomista henkilöistä aina lähtömaassaan tohtorikoulutuksen saaneisiin henkilöihin. Yhteistä heillä on suunnaton tarve uuden asuinmaan kielten omaksumiseen. suomalaiselle koulutuspoliittiselle keskustelulle on ollut tyypillistä keskittyminen työelämää edeltävän koulutuksen kehittämiseen. Tässä ajattelussa aikuiskoulutus ja työikäisen väestön
2 SAK ry Puhe 2 (6) osaamisen kehittäminen jää marginaaliselle huomiolle. Työelämän nopea muutos kuitenkin vaatisi sitä, että huomio keskittyisi työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen. Kuvaan seuraavaksi syitä, miksi aikuiskoulutuksen tulisi näkyä vahvemmin koulutuspolitiikan asialistalla: Suomalainen työelämä on tällä hetkellä suurissa muutoksissa. Teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio muuttaa kaikkien ammattien ja työtehtävien sisältöjä. Osa ammattien sisällöistä muuttuu vähemmän, osa enemmän. Digitalisaation ja robotisaation vaikutuksia tutkineiden ETLA:n Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen mukaan noin kolmasosa ammateista tulee katoamaan kokonaan vuoden kuluessa. Samanaikaisesti teknologinen kehitys synnyttää uusia ammatteja. Pajarisen ja Rouvisen keskeinen johtopäätös oli, että tarvitaan voimakasta panostusta työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, jotta he pysyvät muutosvauhdissa mukana. Merkittävälle osalle työntekijöistä muutos tarkoittaa kokonaan uuteen ammattiin kouluttautumista. Teknologisen kehityksen ohella merkittävä muutos on suomalaisten ikärakenteessa tapahtuvat muutokset. Työelämään tulevat ikäluokat ovat lähes puolet pienempiä kuin työelämästä poistuvat ikäluokat. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret eivät riitä yksinään täyttämään tulevia työvoimatarpeita, vaan tarvitaan myös alaa ja ammattia vaihtavia aikuisia. Kolmas merkittävä muutostekijä on elinkeinorakenteen muuttuminen. Vientialamme ovat supistuneet 2000-luvulla merkittävästi. Teollisuudesta on kadonnut yli työpaikkaa. Väestön ikääntyminen puolestaan lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta, minkä vuoksi on arvioitu että alalle syntyy lähivuosina kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Toinen kasvava sektori näyttäisi olevan rakentaminen. Uudisrakentamisen lisäksi merkittävä osa Suomen kiinteistömassasta vaatii tulevien vuosien aikana peruskorjausta. Kuten edellä on kuvattu, myös elinkeinorakenteen muutos edellyttää sitä, että osa työntekijöistä vaihtaa supistuvilta ammattialoilta kasvaville ammattialoille. millaisella osaamisella suomalainen työntekijä on ottamassa vastaan tätä muutosta? Suurimmalla osalla työntekijöistä on erinomaiset mahdollisuudet pärjätä ja menestyä muuttuvassa työelämässä. Kuitenkin on olemassa satoja tuhansia aikuisia, joiden edellytykset pärjätä tässä muutoksessa ovat heikot. OECD:n aikuiskoulutustutkimuksen mukaan Suomessa on noin aikuista, joilta puuttuu riittävät perustaidot. Heille tuottaa vaikeuksia luetun ymmärtäminen, numeroiden ja suhteiden hahmottaminen sekä digitaalisten laitteiden käyttö. Tutkimuksen perusteella havaittiin kolme riskiryhmää, joilla on erityisiä vaikeuksia näissä taidoissa. Nuo olivat matalan pohjakoulutuksen saaneet ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä ikääntyvät työntekijät. Nämä aikuista ovat työelämän muutoksen häviäjiä, jos mitään ei tehdä. Uudet työpaikat edellyttävät joko muodollista tai tosiasiallista korkeaa osaamista ja ammattitaitoa. Edellä kuvattu työelämän muutos nostaa perustaidot; lukutaidon, numerotaidon ja digitaidot keskeisiksi edellytyksiksi työllistymiselle ja joustaville siirtymille työelämässä. On lisäksi muistettava, että työelämän muutos ei itsessään ole uusi asia. Aiempina vuosikymmeninä työelämän muutosvauhdista tippuneet ovat hyvin samanlainen ryhmä kuin tulevaisuudessakin tippuvat. OECD:n aikuiskoulutustutkimuksessa voidaan havaita, että perustaitojen puutteita oli erityisen paljon työttömillä aikuisilla.
3 SAK ry Puhe 3 (6) työelämän muutokset haastavat näkemyksemme siitä, mitä on työelämässä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tai mitä on ammatillinen osaaminen. Muutosvauhti edellyttää työntekijältä kykyä omaksua uutta tietoa, kykyä mukautumaan siihen, että työvälineet tai työnteon tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Tällaisessa työelämässä vähemmälle merkitykselle väistämättä jää kovin yksityiskohtaisen ammatillisen tiedon omaksuminen. Sen sijaan merkitystään nostavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen liittyvät taidot, kuten kyky hankkia tietoa, kyky hyödyntää työssään uutta teknologiaa tai kyky ratkaista työssä eteen tulevia yllättäviä ongelmia. Unohtamatta tietenkään sosiaalisia, työyhteisössä toimimisen taitoja. Meidän on määriteltävä uudelleen se, miten me ammatillisen koulutuksen ymmärrämme. Jos ammattitaito hankitaan tulevaisuudessa yhä enemmän työpaikalla oppien, missä hankitaan nämä elinikäisen oppimisen ja kehittymisen kannalta keskeiset taidot? olen edellä pyrkinyt kuvaamaan, miksi aikuiskoulutus ja aikuisten osaamisen kehittäminen kiinnostaa SAK:ta Ammattitaidosta ja osaamisesta on tulossa yhä vahvemmin tekijä, joka jakaa suomalaisia työllisiin ja ei-työllisiin. SAK haluaa edelleen rakentaa yhteiskuntaa ja työmarkkinoita, josta löytyy paikka kaikille työkykyisille ja haluisille. Tämä edellyttää sitä, että kaikilla aikuisilla on tosiasiallisesti mahdollisuus jatkuvaan osaamisensa kehittämiseen, mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen sekä koulutuksen kautta uuteen työuraan. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat yhä tiiviimmin osa aktiivista työvoimapolitiikkaa, osa kaikkien työikäisten työn sisältöä ja osa muutosturvaa. Koulutus ja osaaminen ovat myös tiiviisti osa kasvuhakuista elinkeinopolitiikkaa. valitettavasti meillä on vielä paljon matkaa siihen, että voisimme todeta aikuiskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen olevan kaikkien ulottuvilla. Otan ensimmäiseksi tarkasteluun alan tai ammatin vaihtajat. Uuteen ammattiin kouluttautuminen on monessa tapauksessa hankalaa. Usein lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, että ammatin vaihtamiseen tulisi olla jokin syy, kuten työttömyys tai sairaudesta johtuva kyvyttömyys jatkaa nykyisessä ammatissa. Kuitenkin yhteiskunnallisesti tehokkainta olisi se, että henkilö voisi vaihtaa työtehtävästä toiseen ennen kuin työpaikka menee alta tai työperäinen sairaus on diagnosoitu. Tässä suhteessa parhaimmassa asemassa ovat ne pääasiassa suuremmissa yrityksissä työskentelevät työntekijät, joille löytyy uusi työ ja koulutusta uuteen työhön samassa työpaikassa. Supistuvilla aloilla saattaa kuitenkin olla niin, ettei työpaikkoja jää samaan yritykseen, vaan koko toimiala poistuu Suomesta. Näin kävi 90-luvulla pitkälti tekstiiliteollisuudessa ja 2000-luvulla elektroniikkateollisuudelle. Kuitenkin näillä aloilla työskentelevät työntekijät näkivät jo vuosia etukäteen, ettei alalla välttämättä ole tarjolla töitä enää kovin pitkäksi aikaa. Tällaisissa tilanteissa työn ohella iltaisin tai viikonloppuisin opiskelun vaihtoehdoksi jää opintovapaalle jääminen, jonka aikana toimeentulon turvaa aikuiskoulutustuki. Valitettavasti aikuiskoulutustuki oli maan hallituksen ehdollisista lisäleikkauksista ainoa, jonka hallitus päätti toteuttaa osana julkisen talouden suunnitelman toteutusta vuodesta 2017 alkaen. Jos mentäisiin hallituksen esittämällä tavalla ja muutettaisiin aikuiskoulutustuen perusosa lainaksi, tarkoittaisi se opintovapaalla olevalle työntekijälle keskimääräisen tukiajan puitteissa yli euron
4 SAK ry Puhe 4 (6) opintolainaa. Kaikki ymmärtävät sen, että alan vaihtamisen riskit kasvaisivat tällaisessa tilanteessa liian suuriksi, varsinkin pieni- ja keskituloisille. Tämän vuoksi kilpailukykysopimuksessa sovittiin vaihtoehtoisesta tavasta säästää aikuiskoulutustukimenoissa. Tuen perusosaa leikataan 15 prosentilla ja tuen enimmäiskestoa lyhennettäisiin 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Näiden leikkausten jälkeen työntekijöiden ja työnantajien yhdessä työttömyysvakuutusmaksuilla toimiva Työttömyysvakuutusrahasto ottaisi hoidettavakseen koko aikuiskoulutustuen rahoittamisen. Aikuiskoulutustuen leikkaaminen oli SAK:lle erittäin vaikeaa, mutta katsoimme että tässä tilanteessa on parempi etsiä vaihtoehto hallituksen päätökselle, joka käytännössä romahduttaisi aikuiskoulutustuen käytön. toinen ongelma alan vaihtajien näkökulmasta on se, että nykyiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot eivät vastaa hyvin ammatin vaihtajien tarpeisiin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on rakennettu pääasiassa syventämään tai laajentamaan opiskelijan nykyisissä työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Sen sijaan alan vaihtajalle on vaikeaa löytää soveltuvaa tutkintoa ja tutkinnon suorittamismuotoa. Ammatillinen perustutkinto voi olla liian raskas varsinkin oppilaitosmuotoisesti suoritettuna ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen ainakin lähtökohtaisesti edellyttää useamman vuoden työskentelyä ko. tutkinnon alalta. Johtavatko siis työelämän muutoksen ja alan vaihtamisen tarpeet koko ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistamiseen? Se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa uuden tutkinnon suorittamisen näkökulman tulisi olla keskeisessä roolissa ammatillisen koulutuksen reformissa. huomiota tarvitsee myös aktiivinen työvoimapolitiikka ja työvoimakoulutus sen osana. Merkittävä muutos tapahtui vuonna 2010, kun tuli mahdolliseksi opiskella omaehtoisesti työttömyysetuudella. Omaehtoisen opiskelun suosio on kasvanut koko ajan ja Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan kouluttautuminen on edistänyt työllistymistä. Omaehtoisen kouluttautumiseen pääsy edellyttää TE-toimiston päätöstä siitä, että koulutukseen hakeutuva työtön tarvitsee koulutusta ja koulutus parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Valitettavasti TE-toimistojen yksittäisten virkailijoiden päätökset omaehtoiseen koulutukseen pääsystä ovat vaihdelleet valtakunnallisesti ja jopa saman toimiston sisällä. SAK on esittänyt, että nykyisessä suurtyöttömyyden tilanteessa olisi syytä helpottaa omaehtoista kouluttautumista ja tarkastella myös päätoimisen opiskelun kriteerejä. Pääsäännön tulisi olla se, että kaikki työttömyysaikana tapahtuva opiskelu ja osaamisen kehittäminen on pikemminkin sallittua kuin kiellettyä. Liian monta kertaa julkisuudessa on käsitelty tapauksia, joissa työtöntä on kielletty opiskelemasta liikaa työttömyysetuudella tai hänen ei ole katsottu tarvitsevan opintoja työllistyäkseen. kaikkein suurin osa työuran aikaisesta osaamisen kehittämisestä tapahtuu työpaikalla työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena. Vuosittain yli puolet palkansaajista, noin 1,1 miljoonaa saa henkilöstökoulutusta. Tämä on kansainvälisesti vertaillen korkea määrä. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan henkilöstökoulutuksen määrä palkansaajaa kohti laskenut on laskenut 2000-luvulla. Kun vuonna 2006 oli palkansaajaa kohti laskettuna
5 SAK ry Puhe 5 (6) henkilöstökoulutusta keskimäärin noin kuusi ja puoli päivää, niin vuonna 2012 vastaava luku oli enää reilut viisi päivää. Tämän lisäksi on muistettava, että henkilöstökoulutus jakautuu epätasaisesti. Kun ylempi toimihenkilö saa koulutusta keskimäärin 7.1. päivää vuodessa, niin työntekijä saa samana aikana keskimäärin 2.5 päivää. Jos etsitään Tilastokeskuksen aineiston perusteella henkilöprofiilia, joka kaikkein vähiten saa koulutusta, hän on vuotias mies, jolla on alhainen pohjakoulutus ja työskentelee työntekijätehtävissä pienessä työpaikassa. Saattaa olla niin, että johtavassa asemassa oleva henkilö tarvitsee työssään enemmän koulutusta kuin työntekijätehtävissä toimiva. Mutta jos otetaan huomioon edellä kuvaamani työelämän muutos, ne jotka saavat vähiten henkilöstökoulutusta, ovat kaikkein suurinten muutospaineiden edessä työelämässä. Tämän vuoksi SAK vaati muutamia vuosia sitten niin kutsutun kolmen koulutuspäivän kiistan yhteydessä, että kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus vuosittain kehittää osaamistaan. No, ei tullut oikeutta kolmeen koulutuspäivään, mutta tuli osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa työnantaja saa taloudellisen kannusteen kouluttaa työntekijöitään. Osaamisen kehittämisen toimintamallin käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi työpaikoilla. Vähennykseen ja korvaukseen varattiin vuodesta 2014 alkaen yhteensä 80 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeriön arvion mukaan vuonna 2014 koulutusvähennystä käytettiin noin 10 miljoonaa euron edestä ja koulutuskorvausta maksettiin noin 12 miljoonaa euroa. Myös SAK:n luottamusmiespaneelin vastaajat arvioivat osaamisen kehittämisen toimintamallin vaikutuksia varsin kriittisesti. Kaksi vuotta lain voimaanastumisen jälkeen noin puolella työpaikoista on tehty toimintamallin ja yt-lain mukainen koulutussuunnitelma. SAK:laiset luottamusmiehistä vain 12 prosenttia arvioi vuonna 2015 että uusi lainsäädäntö lisää työntekijöiden osallistumista koulutukseen. Vuotta aikaisemmin näin arvioi vielä 29 prosenttia vastaajista. Vain 14 prosenttia vastaajista arvioi lain lisänneen niiden osallistumista koulutukseen, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa. 51 prosenttia vastasi, ettei usko näin tapahtuvan. SAK:n mielestä osaamisen kehittämisen toimintamallin toimivuutta tulisi nopealla aikataululla arvioida Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, kuten lain valmistelussa aikanaan sovittiin. Palaan vielä lyhyesti OECD:n aikuiskoulutustutkimukseen. Sen mukaan Suomessa ja Espanjassa on tutkimusmaiden suurimmat erot siinä, millaisilla perustaidoilla muodolliseen aikuiskoulutukseen osallistutaan. Eli toisin sanoen Suomessa aikuiskoulutusta käyttävät ne, joilla on paremmat perustaidot ja vähemmän ne joilla on heikot perustaidot. Esimerkiksi naapurimaamme Norja tekee jotain eri tavalla, sillä siellä jakauma on tasa-arvoisempi. osaamisen kehittäminen on paitsi koulutukseen osallistumista, se on myös päivittäin tapahtuvaa oman työnsä kehittämistä. Tätäkin on SAK:ssa tutkittu. Työolobarometrin mukaan vain 40 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on tehnyt omaa työtään koskevia kehittämissuosituksia. Olen tähän asti puhunut osaamisen kehittämisestä valtakunnallisesta näkökulmasta tai yksilön näkökulmasta. Ehkäpä kuitenkin se kaikkein tärkein näkökulma on juuri edellä kuvattu työyhteisöjen näkökulma. Miksi 60 prosenttia työntekijätehtävissä työskentelevistä ei tee ehdotuksia oman työnsä kehittämiseen? Onko suomalaisilla työpaikoilla ja johtamisessa jotain sellaista, mikä estää työyhteisöjä kehittämästä työtä yhdessä? Ja onko aikuiskoulutuksella jotain annettavaa tähän työhön?
6 SAK ry Puhe 6 (6) olen puheenvuorossani kuvannut eri näkökulmista sitä, miten tärkeässä roolissa aikuiskoulutus ja osaamisen kehittäminen ovat jokaiselle työntekijälle. Jos me aiomme jatkaa kansallista menestysreseptiämme, meidän tulee seuraavaksi panostaa aikuiskoulutukseen. SAK:ssa on valmisteltu näkemyksiä siitä, mitkä ovat aikuiskoulutuksen, osaamisen kehittämisen ja työelämän muutoksen näkökulmasta suurimpia kipupisteitä tällä hetkellä. Syksyllä julkaisemme ovat tavoitteemme aikuiskoulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Näillä sanoilla haluan kiittää kutsusta tilaisuuteenne ja toivotan teille antoisaan seminaaria!
9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335
Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotOsaamiskuopasta työelämään
Osaamiskuopasta työelämään SAK:N RATKAISUT AIKUISKOULUTUKSEN ONGELMIIN 1. 2. 3. 4. Perustaitotakuu nostaa osaamiskuopasta Alanvaihdosta nykyistä helpompaa Työttömyysaika uhka osaamiselle Henkilöstökoulutusta
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotKOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ
NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOpintososiaaliset edut
Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotTaustatietoa selvityksestä
Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotKoulutusrahaston etuudet
Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotTyöttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä
LisätiedotAikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta
Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa
LisätiedotKoulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012
Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin
LisätiedotKoulutusrahaston ajankohtaisia asioita
Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
LisätiedotHE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotAikuiskoulutus rikki?
Muistio 1 2016 Aikuiskoulutus rikki? Kymmenen koulutuksen epäkohtaa Toukokuu 2016 Lisätiedot: Mikko Koskinen mikko.koskinen@sak.fi puhelin 020 774 0158 Tilaukset: Aapo Hiilamo SAK korkeakouluharjoittelija
LisätiedotValtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.
Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen
LisätiedotNuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus
Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotRakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
#ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen
LisätiedotInsinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä
Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotAikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?
Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotElämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotYhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15
Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotAmmattitaito avain työllistymiseen. SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuoro
1 2007 Ammattitaito avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi Puheenvuoro Maaliskuu 2007 Lisätietoja: Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotNuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
Lisätiedotaikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotKuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien
LisätiedotSiirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen
LisätiedotVakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010
Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotValtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ
Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotRohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta
Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
Lisätiedothttps://virkailija.opintopolku.fi/aipal/
Page 1 of 7 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:03 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotVERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA
Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotPage 1 of 8 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:07 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotOppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet
Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon
LisätiedotSuomen kielen itseopiskelumateriaali
Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
Lisätiedot