Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Transkriptio

1

2 Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia ojituskustannusten alenemisen kautta Parantaa kunnostusojitusinvestoinnin kannattavuutta ja pienentää ojitusinvestoinnin riskiä Varmistaa ojitettujen suometsien hyvä puuntuotoskyky myös tulevaisuudessa Lyhentää ojitushankkeiden toteutusaikoja

3 Aikataulu ja menetelmät Tutkimus/kehitys -hankkeen kesto Toimijoiden käytössä olevien työmenetelmien kartoitus Menetelmien eri työvaiheiden ajanmenekin seuranta Kunnostusojitushankkeiden eri työvaiheiden yksikkökustannusten laskeminen Hankkeiden laadun arviointi Uusien suometsänhoidon toimintamallien laatiminen kirjallisuuden, toimintakuvausten ja prosessikuvausten tällä hetkellä käytettävistä työmenetelmistä antaman tiedon perusteella.

4 Kunnostusojitushankkeen vaiheet

5 Kunnostusojitushankkeen kustannukset Kustannuksille on tyypillistä merkittävä vaihtelu hankkeen ominaisuuksien, koon ja rakenteen mukaan (yhden tilan hanke / laaja yhteishanke) 30 % Kunnostusojitushankkeen kustannusjakauma 10 % 60 % Suunnitteu Toteutus Työnjohto

6 Tutkimuksen alustavia tuloksia Aikaseurantojen eteneminen kesällä 2007 Toimijoiden prosessikuvaukset Suunnittelun ja toteutuksen työt eroja toimijoiden välillä Koneyrittäjien näkökulma: Kaivutyön tehokkuus ja ojalinjahakkuiden vaikutus tehokkuuteen

7 Tutkimuksen alustavia tuloksia Hankkeiden toteutuksessa käytettävät toimintamallit ovat kaikilla tutkituilla metsäkeskuksilla, metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäpalveluyrittäjillä tällä hetkellä samankaltaisia Kaivutyön urakointia tehdään tällä hetkellä enimmäkseen puitesopimuksilla, muutaman hankkeen ryhminä tai hanke kerrallaan. Eri metsäkeskuksien viranomaispuolella pieniä eroja mm. tukien myöntämistavoissa Merkittäviä eroja tukihakemusten ja ympäristölausuntojen käsittelyajoissa Kunnostusojitushankkeiden toteutustavoissa on eroja alueellisesti eri puolilla Suomea myös metsäkeskuksen sisällä

8 Tällä hetkellä tutkittavat toimintamallit 1. Urakointimalli Metsäkeskus määrittelee kunnostettavan suoalueen ja urakoi kunnostusojitus- tai kokonaisvaltaisen suometsänhoitohankkeen toteutuksen hankkeen toteuttajalle. 2. Suometsänhoitovaltakirjamalli Tavoitteena on suometsien kokonaisvaltainen hoitohanke. Toteutus perustuu metsänomistajilta saatuun valtakirjaan, joka mahdollistaa kaikkien tarpeellisten töiden toteuttamisen 3. Koneyrittäjämalli Koneyrittäjä vastaa kunnostusojitus / metsänhoitohankkeen toteutuksesta itse kokonaisuudessaan 4. Metsäkeskuksen ja mhy:n / muun toimijan yhteistyömalli Suometsien hoitohanke tehdään metsäkeskusjohtoisesti useiden metsäalan toimijoiden yhteistyönä

9 Tutkimuksen eteneminen Kokeilumallien jatkokehitys Kehitystyö ohjausryhmän kommenttien pohjalta Mahdollisten uusien mallien laatiminen Kokeilumallien käytäntöön vieminen Mitkä toimijat mukaan kokeiluihin? Vaatiiko käyttöönotto erityisiä toimenpiteitä lakien, asetusten tai normaalien toimintatapojen johdosta Kunnostusojituksen toimintojen yksikkökustannusten laskeminen aikaseurantojen perusteella

10 Kaivukoneyrittäjille suunnattu kyselytutkimus metsäojituksesta Esille nousseita ongelmakohtia kunnostusojituksessa: Ojalinjahakkuiden puutteellinen tekeminen: erityisesti ainespuuta pienemmän puuston poisto ojalinjalta puutteellista Urakointikäytäntöjen kirjavuus ja lyhytkestoiset ja hajanaiset urakat Hakkuun ja kaivun mahdollistaminen samalle urakoitsijalle Ojalinjahakkuun kapeus Runsas ojituksen tukiin ja lupiin liittyvä byrokratia

11 Ojituksen tuottavuus koneyrittäjille suunnatun kyselyn perusteella Metsäojituksen keskimääräinen tuottavuus kaivukoneella 100 Metriä / 1 työtunti Uusi oja Kunnostusojitus Uusi oja Kunnostusojitus Turvemaa Kivennäismaa Puutteellisesti toteutetun ojalinjahakkuun vaikutus kaivutyön tuottavuuteen kunnostusojituksessa keskimäärin - 35 %

12 Kaivukoneyrittäjille suunnattu kyselytutkimus metsäojituksesta Urakanantajien (metsäkeskukset, mhy:t, mp-yrittäjät, mo) väliset erot ojitushankkeen opastuksessa, työnjohdossa ja ojalinjahakkuiden laadussa: Urakoitujen hankkeiden laadussa ei ole kyselyn perusteella merkitsevää eroa toimijoiden välillä Erot lähinnä alueellisia ja hankkeen toteuttavasta henkilöstä johtuvia, mutta kyselyn alueella ei selvää linjaa Metsäkeskus Mhy Mpyrittäjä Metsänomistaja Ojalinjahakkuun laatu 3,0 2,7 3,0 4,0 Työmaan opastus 3,8 3,8 3,0 3,3 Työnjohto kaivun aikana 4,4 4,5 5,0 3,8 Arvosanat asteikolla 1-5

13