PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä"

Kirsi-Kaisa Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä Maija Grönholm Åbo Akademi, Vasa Kotisivu: magronho

2 Tarkoitus Tämän esityksen tarkoituksena on tarkastella ruotsinkielisten kielenoppijoiden negaatiokonstruktion oppimista suomen kielessä toisena kielenä. Oppimisjatkumoa tarkastelemalla pyrin selvittämään, onko suomen kielen negaation oppimisessa erilaisia välivaiheita tietyssä järjestyksessä l. oppimisenkulku, joka on nähtävissä samanlaisena kaikilla kielenoppijoilla riippumatta oppimisen alkamisiästä.

Oppimisjatkumoa tarkastelemalla pyrin selvittämään, onko suomen kielen negaation oppimisessa

3 PT-teoria Pienemann on esittänyt ns. PT-teorian eli prosessoitavuusteorian, jonka mukaan tietty rakenne opitaan tietyssä järjestyksessä. Ensin opitaan yksittäisiä sanoja (taso 1), sitten opitaan lisäämään niihin morfologisia tunnuksia jne. (taso 2) ja tasolla 3 kielenoppija pystyy siirtämään kieliopillista tietoa sanojen välillä ja lopulta lauseiden välillä (taso 4).

4 PT-teoria ja suomen kielto PT-teoria on sovellettavissa suomen negaation oppimiseen. Negaation rakenteet ovat prosessoitavia ja kielenoppijan on kyettävä prosessoimaan niitä tasolle 3 voidakseen virheettömästi tuottaa suomen negaation. Esim. kieltoverbi vaikuttaa pääverbin muotoon ja lauseen subjekti määrää kieltoverbin persoonan.

Negaation rakenteet ovat prosessoitavia ja kielenoppijan on kyettävä prosessoimaan

5 Aineisto Käytän aineistona peruskoululaisten ainekirjoituksia (erit. 9. luokalta) ja abiturienttien kirjoitelmia. * 9. lk perinteinen opetus (alkamisikä 9 vuotta) kielikylpyopetus (alkamisikä 5 v) Äidinkielenomainen opetus kaksikielisille (0-3 v) Abiturientit: A-oppikurssi (lk 3; 9 v) ja B-oppikurssi (lk 5; 11 v) * Alempien luokkien osalta (4, 6 ja 8) ks. Grönholm 1998

lk perinteinen opetus (alkamisikä 9 vuotta) kielikylpyopetus (alkamisikä 5 v)

6 Kielto suomessa ja ruotsissa eroaa seuraavissa kohdissa: 1. sanajärjestys 2. suomen kieltosana on persoonamuodoissa taivpuva verbi 3. suomen pääverbi on morfologisesti erilainen kieltolauseessa; pääverbi on astevaihtelutapauksissa heikkovartaloinen (4. Suomessa subjekti ja objekti eri muodoissa kieltolauseessa; jotkut partikkelit ja pronominit eri lekseemejä).

suomen pääverbi on morfologisesti erilainen kieltolauseessa; pääverbi on

7 Negaatio L1:ssä ja L2:ssa ja tunnusmerkkisyys Kielitypologisesti suomen kielen kieltosanan proverbaalinen positio on tunnusmerkittömämpi kuin ruotsin systeemi, mutta morfologisesti suomen kieltoverbi ja pääverbi ovat suomessa tunnusmerkkisempiä. Oletukseni on, että kielenoppijoiden kieltomuodoissa esiintyvät virheet kasaantuvat juuri morfologisesti tunnusmerkkisiin verbimuotoihin (esim. imperfektimuotoihin) ja morfofonologisesti tunnusmerkkisiin verbivartaloihin (esim. astevaihtelunalaisiin verbeihin). Oppimisenkulku on lähes sama kaikissa oppijaryhmissä, vain oppimistahti vaihtelee.

Oletukseni on, että kielenoppijoiden kieltomuodoissa esiintyvät virheet kasaantuvat juuri morfologisesti tunnusmerkkisiin verbimuotoihin (esim.

8 Sanajärjestys Sanajärjestykseltään ruotsin negaatio on päälauseissa samanlainen kuin muissakin germaanisissa kielissä eli postverbaalinen (jag äter inte). Sivulauseissa esiintyy preverbaalinen negaatio, esim. "...att jag inte äter". Suomen kielto on proverbaalinen: (Minä) en syö

(jag äter inte). Sivulauseissa esiintyy preverbaalinen negaatio, esim.

9 Preverbaalinen kieltosana L2:ssa Negaation kehitystä toisen kielen oppimisessa on tutkittu varsin paljon jo 1970-luvulta lähtien. Tärkeä aspekti negaation L2-oppimisessa on keskittynyt kieltosanan paikan tarkasteluun suhteessa verbiin. Yleisesti on havaittu kieltosanan sijoittuvan L2:ssa preverbaalisesti riippumatta ensikielen järjestyksestä. Postverbaalista kieltosanan postitiota on pidetty tunnusmerkkisempänä samoin kuin kieltosanan sidonnaisia morfeemeja. Negaation oppimisessa on havaittu myös samankaltaista kehitystä ensikielen kanssa.

Yleisesti on havaittu kieltosanan sijoittuvan L2:ssa preverbaalisesti riippumatta ensikielen järjestyksestä.

10 Preverbaalisia omassa aineistossani Ruotsinkieliset käyttävät preverbaalista kieltoa, esim. Lukioon en [kieltoverbi] ainoastaan haluan [pääverbi] mennä, pro en halua. Koko aineistossani on esiintynyt yksi postverbaalinen tapaus: Minä aion menä ammatti kouluun.lukio on [pääverbi] ei [kieltoverbi] PARAS.

Lukioon en [kieltoverbi] ainoastaan haluan [pääverbi] mennä, pro en halua.

11 Kiellon oppimisenkulku luokilla minä ei [3. p.] menee [3. p., myöntöm.] --> 2. minä ei [3. p.] menen [1. p., myöntöm.] --> 3. minä en [1. p.] menen [1. p., myöntöm.] --> 4. minä en [1. p.] mene [1. p., kieltom.] Ruotsivaltaisilla alueilla esiintyy myös yksinkertaistettuja pääverbejä (1. inf.) 1. minä ei kompastua [1. inf.] 2. minä en kompastua [1. inf.] (lk. 4-8, ks. Grönholm 1998)

p., kieltom.] Ruotsivaltaisilla alueilla esiintyy myös yksinkertaistettuja pääverbejä (1. inf.) 1.

12 Kieltovirheiden määrät luokalla Ks. Grönholm 1998 Esim. 4. lk Minä en kuule äiti, mutta minä en ottaa syö! Kiellon virhefrekvenssit kaikista kielloista 6,4 4,5 2,1 %

13 Pääverbi suomen kielessä Esim. laula+n (minä) en laula [nek.] Pääverbissä ei ole mitään suffiksia Myöntömuotoinen pääverbi fossiloituu helpoti. Eniten tällaisiavirheitä 9. luokalla ja abiturienteilla. Vain ruotsivaltaisissa miljöissä esiintyy myös perusmuotoon (1. inf.) yksinkertaistettuja pääverbejä.

helpoti. Eniten tällaisiavirheitä 9. luokalla ja abiturienteilla.

14 Esimerkkjeä yleistetyistä myöntömuotoisista pääverbeistä 9. luokalla Pienenä minä aina halusin tulla sisustusarkitehdiksi mutta nyt se ei näyttää olevan minun alani, pro ei näytä. Mut jos muutan Vaasaan, niin en muutan yksin, pro. en muuta...eikä tarvitsee etsiä pysyvän työpaikan monta kuukautta, pro. ei tarvitse Se ei aina pitää paikkansa, pro ei pidä Lukioon en ainoastaan haluan mennä, pro en halua. Mutta silti minä en haluan lukea läksyt vielä kolme vuotta, pro en halua

Mut jos muutan Vaasaan, niin en muutan yksin, pro. en muuta...eikä tarvitsee etsiä pysyvän työpaikan monta kuukautta, pro.

15 Esimerkki kielikylvystä 9. lk) Mitä peruskoulun jälkeen... Peruskoulun jälkeen en oikeesti tiedän mitä aion tehdä, ja minne aion mennä. Pitää kyllä ruveta miettiä sitä, koska kohta pitämme sen tietää. Rakastan eläimiä niin eläinlääkäri vähän minua kiinnostaa. Menen työharjoituksella kaupunginhotelliin siellä minä saan tarjoilla aamiasta ja siivoa. Sitä minua kanss kiinnostaa, myös lapsia. On niin monta erilaisia kouluja minne voidaan mennä, niin en tiedän yhtään mitään. Lukioon en aioastaan haluan mennä, se on ihan selvä. Minun isoäiti sanoo aina että mun pitäisi mennä sinne koska saa parempaa työtä silloin. Se ei aina pitää paikkanssa. Minua pelottaa tulevaisuuteeni koska ei voi tietää Mitä tapahtuu. Minun paras kaveri aio mennä lukioon niin me erotamme tämän vuoden jälkeen. 107

Menen työharjoituksella kaupunginhotelliin siellä minä saan tarjoilla aamiasta ja siivoa. Sitä minua kanss kiinnostaa, myös lapsia.

16 Abiturienttien esimerkkejä Elämämme ei ole helppoa mutta se ei [kielto] tulee [myöntöm.] parempi jos kiusata luokkaystäväsi, pro. Ei tule 45 p. Hän on sanonut että hän ei haluaa elää enää, pro. Ei halua. 50 p. En luulen että tiedät kuka minä olen.., pro. En luule 50 p. Hän ei uskaltaa sanoa lopeta!pro, hän ei uskalla 50 p. Mutta hän ei enää uskaltaa mennä kouluun. 50 p.

Hän on sanonut että hän ei haluaa elää enää, pro. Ei halua. 50 p.

17 Myöntöm. pääverbi + yleistetty yks. 3. pers./1. inf. (9 lk + ab.)...minun pitäisi yrittää päästä lukioon mutta en [yks. 1. p. ] haluaa [yks. 3. p.] sinne, pro. En halua äjag vill inte....jotka emme [mon. 1. p. ] haluaa [yks. 3. p.], pro. Joita emme halua en ymmärrää, pro. En ymmärrä me emme [mon. 1. p.] väittää [3. p./ 1. inf.], pro. Emme väitä (myöntöm. väitämme) en ottaa niin monta, pro,. En ota (myöntöm. otan) Hän ei tietää, pro. Ei tiedä

En halua äjag vill inte....jotka emme [mon. 1. p. ] haluaa [yks. 3. p.], pro. Joita emme halua en ymmärrää, pro.

18 Pääverbi astevaihtelussa Vahva vartalo yleistetään heikon asemesta en [1.p.] ottaa [3.p; vahva] niin monta, pro En ota [heikko] Hän ei tietää [vahva], pro. Ei tiedä [hekko] Syö vain tasapainollisesti ja roskaruoka ei sattuu [vahva] sinua, pro satu [heikko] koske pää ei tuntuu [vahva] hyvä, pro. Ei tunnu [heikko] He eivät pitää [vahva], pro pidä [heikko]

Ei tiedä [hekko] Syö vain tasapainollisesti ja roskaruoka ei sattuu [vahva] sinua, pro

19 Kieltomuotoinen imperfekti Myöntömuot. imperfekti muodostetaan suffiksilla i, mutta kieltomuodossa partisiipin tunnuksella nut [yks.] neet [mon.] Esim. Sain en saanut Halusin en halunnut (supistumaverbit!) Saimme emme saaneet alusimme emme halunneet

partisiipin tunnuksella nut [yks.] neet [mon.] Esim.

20 Myöntömuotoon yleistettyjä imperfektin pääverbejä Eniten virheitä on abiturienteilla, ja näistä eniten heikoilla B-kokeen kirjoittajilla. Hän ei söi mitään 45 p On paljon tavaroita talossa vaikka kukaan 0 asui siellä. 20p Siellä löysimme tavaroita joka uskoimme oli arvokas ja vaikka ystävänin äiti sanoi ne eivät oli.20p tietysti hän ei sai vastaus, pro ei saanut.30p

Hän ei söi mitään 45 p On paljon tavaroita talossa vaikka kukaan 0 asui siellä.

21 Imperfektejäkin yleistetään yks. 3. persoonaan En [yks. 1. p.] ehdi [3. p. myöntöm.] tutustua isoisää mutta nyt minulla on jotain joka varmasti oli tärkeä hänelle, pro. En ehtinyt Minä ja minun ystäväni emme [mon. 1. p.] tiesi [imp. 3. p. myöntöm.] silloin 20 p Vartaloraunioita! vaikeissa paradigmoissa En löy sinua koulussa tänään, pro en löytänyt 45p

22 Liittotempukset perfekti/pluskvamperfekti Muodostetaan suomessa apuverbillä olla + partisiippimuotoisella pääverbillä Esim. Olin nähnyt [myöntöm] en ollut nähnyt [kieltom.] Kieltomuotoisia liittomuotoja esiintyy kielenoppijoilla harvoin, joskus abiturienteilla. Useimmiten esiintyy yksinkertaistus, jossa vain yksi partisiippi ja apuverbi myöntömuotoinen preesens t. imperfekti t. yksinkertaistettu 1. inf.

23 Esimerkkejä kieltomuotoisista liittomuodoista Oli melkein pelottava, koska en [kieltosana y. 1. p.] oli [imp. myöntöm. y. 3. p.] nähnyt [partisiippi] hirveä ennen kuin tänään, po. En ollut nähnyt. Emme ollut ollut siellä ennen, po. emme olleet olleet. Luulin jopa äiti oli helpponut että ne eivät oli heittänyt pois, po...oli helpottunut että ne eivät olleet heittäneet Ei kenenkään oppettajista on huomannut mitään, po. Kukaan ei ollut huomannut Eräänä päivänä viime kesänä siskoni ja minä emme ole mitään tehdä [1. inf.], emme ole tehneet.

24 Implikaatiosarja Myönteinen pv kielteinen pv (1-vartaloiset vaihteluttomat verbit 2-vart., astevaiht. Vältt. -> Sanaj.-> Ei ->En.-> prees.-> imp.-> perf. -> pluskvamp. pass> inf

Samankaltaiset tiedostot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka