Kestävän kehityksen nykytila ja tulevaisuus Vaasan yliopistossa

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA Vaasan yliopisto Ekokampustyöryhmä Johdanto Kestävän kehityksen nykytila ja tulevaisuus Vaasan yliopistossa o Vaasan yliopisto - Palosaaren ekokampus o Kiinteistöasiat ja hankinnat sekä maankäyttö ja rakentaminen o Kestävä kehitys opetuksessa ja tutkimuksessa o Tritonian tiedekirjasto ja oppimiskeskus, Levon-instituutti ja atkkeskus Tritonia: tiedekirjasto ja oppimiskeskus Levón-instituutti ATK-keskus o Yliopistopaino o Vaasan yliopiston Amica ravintolat o Ylioppilaskunta Johdanto Ehdotus Vaasan yliopiston kestävän kehityksen suunnitelmaksi on valmisteltu yliopiston ekokampustyöryhmässä syksyllä Työryhmän puheenjohtajana on professori (ma) Nina Herala, sihteerinä kiinteistöpäällikkö Mikko Harju ja muina jäseninä Mikael Alaviitala (Levón-instituutti), Harry Seppälä (atk-keskus), Hannele Koivisto (Tritonia), ja opiskelijat Maria Kupari ja Leila Kaurila. Suunnitelmassa tarkastellaan kunkin toiminnon osalta ensin nykytilaa kestävän kehityksen näkökulmasta ja sen jälkeen esitetään tiiviissä muodossa kehittämistarpeita ja vierillä olevia toimenpiteitä. Kestävän kehityksen suunnitelma laitetaan yliopiston kotisivulle, jotta se on kaikkien yliopistoyhteisön jäsenten saatavilla helposti. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan jatkuvasti. Kestävän kehityksen nykytila ja tulevaisuus Vaasan yliopistossa Vaasan yliopisto - Palosaaren ekokampus Vaasan yliopisto on yli opiskelijan ja 400 henkilökuntaan kuuluvan ihmisen yhteisö. Se koostuu monitieteisistä tutkimus- ja opetusyhteisöistä. Yliopiston tiedeperustan muodostavat kauppatieteet, humanistiset tieteet, hallintotieteet ja teknilliset tieteet. Yliopisto on kansainväliset vaatimukset täyttävä tiedeyliopisto, joka harjoittaa monitieteistä tutkimusta ja siihen perustuvaa ylintä akateemista opetusta.

2 Yliopistossa tutkintonsa suorittaneet tunnetaan vahvasta tiedeyliopistokoulutuksestaan ja hyvistä kansainvälisistä valmiuksistaan. Vaasan yliopisto on korostetusti innovaatioyliopisto. Yliopisto hallitsee innovaatioketjun perustutkimuksesta koulutuksen kautta soveltamiseen ja kehittämistoimintaan. Innovaatioiden hyödyntäminen välittyy opiskelijoiden kautta heidän tuleville työpaikoilleen. Yliopisto on oppimisteknologian edelläkävijänä. Tiedekirjasto on Vaasan yliopistoyhteisön monipuolinen oppimiskeskus. Yliopisto on tunnettu uuden oppimisteknologian ja -ympäristöjen hyödyntäjä ja kehittäjä. Virtuaaliyliopisto tukee työn ohella ja yliopistoverkostoissa tapahtuvaa tutkintoopiskelua. Henkilöstö on motivoitunutta ja yliopistoon sitoutunutta ja tuntee hyvin toimintaympäristönsä. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti yliopistoyhteisön kehittämiseen ja ovat sitoutuneita vastaamaan yliopiston tuloksista yhdessä henkilökunnan kanssa. Vaasassa opiskellaan ja työskennellään merellisellä kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Palosaarella sijaitsevalla kampuksella, missä yhdistyvät rantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja peruskorjattu vanha tehdasmiljöö. Palosaaren tiede- ja innovaatiokampus muodostaa Vaasan monipuolisen osaamiskeskittymän ytimen. Kampuksella pyritään toteuttamaan ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteita yliopiston eri toiminnoissa. Yliopistoalue halutaan yliopistolaisten keskuudessa nähdä ekokampuksena. Näkyviä osoittimia ekokampukselle ovat mm. vuonna 1997 valmistunut Vaasan yliopiston oma Agenda 21, vuonna 1999 valmistunut opiskelijoille ja henkilökunnalle jaettu ympäristöopas ja erilaiset kampuksella järjestetyt ympäristötempaukset. Esimerkiksi henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisillä puiden ja kukkasipulien istutustalkoilla on vuosittain kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen periaatteeseen kampuksella ja syyslukukaudella 2002 henkilökunnalle jaettiin yliopiston logolla ja ekokampus-merkinnällä varustettu kankainen kassi. Yliopiston ympäristöohjelman mukaisesti on asteittain toteutettu seuraavia toimenpiteitä: paperin keräysjärjestelmää on kehitetty yhtenäiseksi, selkeäksi ja kattavaksi; tiedotuksen painopiste on sähköisessä viestinnässä; yliopistossa opastetaan jatkuvasti koneiden ja laitteiden oikeaoppiseen käyttöön; jätehuollon vastuuhenkilöt on määritelty. Ympäristöopas sisältää ohjeita paperin säästämiseksi, jätteiden kierrättämisestä, tulostamisesta ja kopiokoneiden sekä tietokoneiden käytöstä. Tavoitteet ja toimenpiteet henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietoisuutta ja ympäristöosaamista pyritään jatkuvasti kehittämään käytettävinä keinoina ovat informaation välitys ja koulutus; esimerkiksi yliopiston ympäristöopas ja kestävän kehityksen suunnitelma on verkossa. Kiinteistöasiat ja hankinnat sekä maankäyttö ja rakentaminen Yliopistossa pyritään siihen, että tilojen käyttäjillä on tehokkaasti hyödynnetyt, valvotut, kunnossa olevat ja puhtaat tilat. Sähköisellä asioinnilla ja tiedonsiirrolla pyritään vähentämään jätettä sekä muuta kuormitusta (esim. sähköinen laskujen

3 käsittely Rondo). Palosaaren kampusalueelle (yliopisto ja ammattikorkeakoulut) on rakennettu yhteinen langaton lähiverkko helpottamaan alueen niiden tilojen verkkoliikennettä, joilla ei kustannussyistä johtuen ole kiinteitä yhteyksiä tietoverkkoihin. Yliopiston videoneuvottelujärjestelmien avulla vähennetään matkustuskustannuksia. Maankäyttö ja rakentaminen Yliopisto sijaitsee Palosaarella noin 2 km kaupungin ydinkeskustasta. Suuri osa liikenteestä tapahtuu yksityisautoilla. Paikoitusalueita alueella on niukasti. Linjaautojen pysäkki on yliopiston vieressä, mutta palvelun käyttö on vaatimatonta. Polkupyörien käyttö on lisääntynyt huolimatta tyydyttävistä ja osittain huonoista pyöräpaikoista ja tyydyttävistä pyörätieyhteyksistä keskikaupungille. Yliopistoalueesta, Ekokampuksesta, suurin osa on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Fabriikki on osittain Palosaaren Yrityskeskuksen ja Senaattikiinteistöjen yhteisomistuksessa. Fabriikin uusimmat tilat ovat Palosaaren Yrityskeskuksen alueella. Ympäristö- ja elinkaariasiat ovat Senaatti-kiinteistöjen painopistealue, joka on näkynyt myös toimenpiteissä. Yrityskeskus toimii vanhassa tehdasrakennuksessa, joten toiminta on ilman erillisiä ohjelmia peruslähtökohdaltaan vanhaa rakennuskantaa säilyttävää. Tiedekirjasto Tritonian valmistumisen jälkeen yliopiston laajeneminen on suuntautunut Fabriikkiin, vanhaan tehdasrakennukseen. Ympäristöä on kunnostettu lähinnä rantakaistan osalta. Rakennusohjelmissa on tavoiteltu kestävää kehitystä. Korjausrakentamista tehdään sopimuksista riippuen sekä vuokranantajien, että yliopiston toimesta. Korjauksissa käytetään ympäristöystävällisiä aineita ja menetelmiä. Tavoite: mahdollinen laajeneminen suunnataan edelleen Fabriikkiin mahdollisimman kevyin korjaustoimenpitein ympäristörakentamisessa suositaan polkupyörien ympärivuotista käyttöä parannetaan yhteistyötä Vaasan kaupungin joukkoliikennetoimikunnan kanssa opiskelijoiden linja-auton käytön lisäämiseksi (hinnat, hyvät yhteydet). Hankinnat Yliopiston kaikissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota ekologiseen näkökulmaan. Hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta kilpailuttamalla vuosittain mikrotietokonehankinnat, joissa edellytetään esimerkiksi pitkiä takuita ja on-site-tyyppistä huoltoa. Vähintään kolmen vuoden takuu ja huolto kattaa jo suurimman osan tietokoneen elinkaaresta. Kaikkiaan suositaan tavarantoimittajia, jotka noudattavat materiaaleissaan ja tekniikoissaan kestävän kehityksen periaatteita.

4 Tärkeitä hankintakriteerejä ovat myös laitteiston aukoton toiminnallisuus, yhteensopivuus ja riittävä sovellusohjelmatarjonta. Suositaan toimivia, testattuja ja laajasti käytössä olevia ratkaisuja ja tehdään mahdollisimman paljon yhteishankkeita. Tämä edesauttaa henkilöstön mukana pysymistä ja keskittymistä oleelliseen. Rakennusprojektien yhteydessä kalustehankinnat on tehty kilpailuttamalla toimittajat. Kalustesuunnitelmissa on painotettu kestävää kehitystä. Saniteettipaperin hankinta on hoidettu keskitetysti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tavoitteet: kehitetään toimintaa edelleen suosimalla uusiutuvia ja uusiokäytettäviä materiaaleja korostetaan tarjouspyynnöissä ekologisen näkökulman huomioonottamista kehitettään paperin hankinnan seurantaa. Julkaisut ja esite aineistot Yliopiston tilaamissa julkaisuissa ja muissa painotöissä pyritään käyttämään sellaisia papereita, joiden valmistuksen aiheuttama ekologinen kuormitus on mahdollisimman alhainen. Tällöin tarkastellaan paperin tuotannon koko kaarta, ei ainostaan raakaaineen alkuperää. Painotuotteiden painosmäärät pyritään pitämään kohtuullisina, ettei synny tarpeetonta paperijätettä. Lisääntyvä Internet-viestintä vähentää olennaisesti paperijulkaisemisen tarvetta. Yliopisto on lisäämässä sähköisen viestinnän määrää painetun viestinnän sijasta yliopistoportaali-hankkeen myötä. Julkaisut ja muut painotuotteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen siinä määrin kuin ne ovat uusiokäyttöön sopivia. Paperinkeräykseen annetaan ohjeita ja työhuoneisiin toimitetaan paperinkeräyslaatikot. Energiankäyttö Sähköenergia hankitaan Tervahoville, Luotsiin, Konttorirakennukseen, Puuvillatalolle ja Tritonialle Senaattikiinteistöjen järjestämällä urakkakilpailulla. Fabriikille energia hankintaan vuokrasopimuksiin perustuen Palosaaren Yrityskeskukselta. Energian mittaukset ovat Fabriikilla vuokrasopimuskohtaisia, Tritonialla on erillinen mittaus. Yliopiston muilla rakennuksilla mittaus on yhtenä kokonaisuutena. Kulutuksen seuranta tapahtuu yleensä laskutuksen perusteella. Senaattikiinteistöillä on oma seuranta. Päivittäiseen energian säästöön tarvitaan lisää ohjastusta, esimerkiksi siihen, miten ja milloin koneet suljetaan (esim. kirjastossa on paljon tietokoneita). Myös hallintaasetusten opettaminen, lepotilan opetus, kuvaruudun säästö jne. ovat tärkeitä kysymyksiä.

5 Tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoitteita sähköenergian säästöön: tietokoneiden joutokäytön minimointi säästömahdollisuudet valaistuksen käytössä; selvitetään valojen automaattista sammuttamista/sytyttämistä (esim. liiketunnistin) kiinteistösähkön minimointi jäähdytystarpeen vähentäminen tietoiskut ja informaatio tiedotus henkilökunnalle sähkönkulutuksesta puolivuosittain Lämmitysenergiasta ja ilmanvaihdosta vastaa vuokranantajat. Säästömahdollisuudet vuokranantajien tekniikan perusteella yliopiston toiminnan mukaan hienosäädettynä. Tavoitteet ja toimenpiteet: yhteistyön lisääminen yliopiston ja vuokranantajien kesken. Jätehuolto Paperin keräys: Kierrätyslaatikot löytyvät jokaisesta työhuoneesta. Vaalea keräyspaperi lajitellaan huonekohtaisesti, siivoojat keräävät säiliöihin, joista urakoitsija kuljettaa edelleen uusiokäyttöön. Kotitalouspaperi lajitellaan kuten edellä, siivoojat keräävät ja vievät paperin jätetiloihin, josta kuljetus edelleen vuokranantajan urakoitsijoiden toimesta. Ongelmana on ollut riittävän tarkan lajittelun puute sekä keräilyn ja edelleen kuljetuksen yhteen sovittaminen. Jätteiden määrän vähentäminen on tärkeä kysymys. Jätteiden lajittelussa on eri puolilla yliopistoa jonkin verran epäselvyyttä. Pahvi ja kartonki: henkilökunta kerää kuljetushäkkeihin, jotka virastomestarit siirtävät jätetiloihin edelleen kuljetettavaksi. Osa pahvilaatikoista käytetään henkilökunnan henkilökohtaisissa muuttopuuhissa, jolloin kyseiset henkilöt huolehtivat laatikoiden toimittamisesta oikeisiin jätepaikkoihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: parannetaan opastusta ja toimintojen sujuvuutta jätteiden lajittelua parannetaan Ongelmajätteet: Mahdolliset ongelmajätteet kerätään jätehuoneiden säiliöihin; Fabriikilla virastomestarien varastoihin. Virastomestarit toimittavat jätteet edelleen käsiteltäväksi. Tavoitteet ja toimenpiteet: kirjataan ongelmajätteiden tuottajat, joille lisätään informaatiota selkiytetään ongelmajätteen käsitettä ja lisätään informaatiota henkilökunnalle

6 Muut jätteet: Karkeaa jätettä, poltettavaa jätettä ja sekajätettä kerääntyy vain pieniä määriä, jotka kerätään siivouksen yhteydessä jätesäiliöihin edelleen kuljetettavaksi. Tavoite: jätemäärien pienentäminen pitkäikäisellä ja säästäväisellä käytöllä Siivous Pääosa siivouksista teetetään urakoitsijalla. Tervahovissa ja Fabriikissa on osittain omat siivoajat. Urakoitsijalla on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Käytetään ympäristöystävällisiä aineita ja menetelmiä. Tavoite: siisti ja puhdas yleisilme vähentää paikkojen turmeltumisen hyvin siivotut sisätilat pidentävät sisätilojen hyvää kuntoa ja ikää = kestävä kehitys puhdas sisäilmasto mahdollistaa myös allergikkojen tilojen käyttöä siisteyden ohella huolehditaan siivottavien pintojen kestävyydestä suojakäsittelyin käytetään mahdollisimman kuivia siivousmenetelmiä Toimenpiteet: riittävä panostus siivoukseen. Kestävä kehitys opetuksessa ja tutkimuksessa Opetus: ympäristöalan opintokokonaisuus (25 39 op) Aluetiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, markkinointi, talousoikeus, tuotantotalous sekä laskentatoimi ja rahoitus järjestävät yhdessä ympäristöalan opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuus pyrkii antamaan Vaasan yliopiston tieteellisestä viitekehyksestä lähtevän kokonaisvaltaisen näkemyksen luonnon, ihmisen ja yritystoiminnan vuorovaikutussuhteista globaalilta tasolta mikrotasolle. Opintojaksojen sisältösuunnitelmissa on otettu huomioon yritysten, yhteisöjen ja julkisen hallinnon organisaatioiden kasvava tiedon ja osaamisen tarve ympäristöasioiden strategisessa suunnittelussa, johtamisessa ja hallinnoimisessa. Opintokokonaisuus voidaan liittää tutkintoon vähintään 25 opintopisteen laajuisena sivuainekokonaisuutena (vanhan tutkintorakenteen mukaan suorittavat: vähintään 15 ov). Kokonaisuus muodostuu seuraavista osioista ja opintojaksoista: Aluetiede: Luonto, yritykset ja ympäristönsuojelu 5 op (3 ov) Julkisoikeus:

7 Ympäristöoikeus 6 op (3 ov) Kansantaloustiede: Ympäristötalous 4 op (2 ov) Markkinointi: Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu 5 op (3 ov) Laskentatoimi ja rahoitus: Ympäristölaskenta ja -raportointi 4 op (2ov) Talousoikeus: Yrityksen ympäristöoikeus 5 op (4 ov) Tuotantotalous: Ympäristökemia 5 op (3 ov) Kestävä kehitys, peruskurssi 5 op (3 ov) Opintokokonaisuus on ohessa esitelty uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien tulee tarkistaa sivuainekokonaisuuden opintoviikkomitoitus ao. laitoksen ja opintojakson kohdalta. Mikäli opiskelijalla on kesken jokin sivuainekokonaisuus, hän voi jatkaa sen suorittamista normaalisti. Mikäli jokin kurssi on poistunut tarjonnasta, tulee opiskelijan ottaa yhteyttä ko. oppiaineen laitokseen ja pyytää vaihtoehtoinen suoritustapa poistuneen kurssin osalta. Tutkimus Yliopiston laitoksilla on perustutkimuksen hankkeita, joissa kohteina ovat mm. tuotannon aiheuttamien ympäristövaikutusten hallinta, ympäristönäkökohtien huomioiminen laadun kriteerinä, ekologisuuteen vetoavan markkinoinnin vaikutus kuluttajan ostokäyttäytymiseen, kestävän kehityksen toimeenpano paikallistasolla, kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen maankäytössä ja kaavoituksessa. Palvelututkimuksia on tehty mm. seuraavista teemoista: lähiruokaproblematiikka, luomutuotannon jakelu ja markkinat, yritysten ekokilpailukyky, hajautettu energiatuotanto maaseudulla, uusiutuva energia tuotanto. Lisäksi on tehty ympäristöhankkeiden arviointia. Tavoite ja toimenpiteet: parannetaan yhteistyötä ympäristötutkimushankkeiden välillä informoidaan tutkimuksista ja niiden tuloksista opiskelijoille Chris-tietokanta Web-sivut yliopistolehti

8 Tritonian tiedekirjasto ja oppimiskeskus, Levon-instituutti ja atk-keskus Tritonia Tritonia on Vaasan yliopiston, Svenska handelshögskolan ja Åbo Akademi i Vasa:n yhteinen tiedekirjasto ja oppimiskeskus, joka toimii osana Suomen yliopistokirjastoverkostoa ja Suomen virtuaaliyliopistoa. Kirjasto ja oppimiskeskus sijaitsevat ekokampukseksi määritellyllä alueella. Rakennus on uusi ja se otettiin käyttöön vuonna Osana kirjaston rakentamisen suunnittelua tehtiin ympäristöselvitys. Tritonia tiedottaa verkon kautta ja sähköpostitse toiminnastaan. Esitteitä jaetaan ainoastaan määrätyille kohderyhmille. Sähköposti on keskeinen tiedotuskanava sekä asiakkaille, että henkilökunnalle. Tritonian omalla henkilökunnalla on käytössä monipuolinen intranet, jota käytetään sisäiseen tiedotukseen, seurantaan ja yleisten dokumenttien säilytykseen. Intranet vähentää yleisjakeluun menevien sähköpostitiedotteiden määrän. Kirjastojen yleinen perusperiaate on kierrätys, lajittelu, säilytys ja palvelu. Kirjaston toiminnassa ympäristömyötäisyyttä vaalitaan asianmukaisella paperin (esim. lajittelu, kaksipuolinen kopiointi, suttupaperi) ja muiden tavaroiden käytöllä ja kierrätyksellä; sekä rikkoontuneiden kirjojen korjauksella ( kirjaa per. vuosi); sisätilojen ja rakennuksen ympäristön siisteydellä sekä kävelyn, pyöräilyn ja julkisten kulkuneuvojen käytön suosimisella. Lisäksi seurataan aktiivisesti rannan suunnittelua ja käyttöä. Sähköpostia suositaan, myöhästymis-(91%) ja saapumis-(99%)ilmoituksista ja ilmoitus erääntyvistä lainoista (100%) lähetetään asiakkaille sähköpostitse. Aineiston tilaaminen ja ostaminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Sähköinen laskujen maksaminen Rondossa vähentää kopiointia ja tulostamista. Kirjaston kokoelmapolitiikassa panostetaan perinteisten aineistojen rinnalla verkkoaineistojen hankintaan. Verkkolisenssien avulla kehitetään erityisesti aikakauslehtipalveluita ja tiedon lähteiden saatavuutta. Kirjastoon tilataan noin 900 painettua aikakauslehteä, joista kasvava määrä on saatavana myös tai ainoastaan sähköisessä muodossa. Lisäksi FinElibin ja muiden välittäjien kautta on kolmen yliopiston lisensseillä käytössä n sähköisessä muodossa olevaa lehteä ja muuta sähköistä aineistoa yliopistojen omissa verkoissa. Kirjastossa pääsevät kaikki paikallisasiakkaat käyttämään kolmen yliopiston lisensioituja tietokantoja ja sähköistä aineistoa. Sähköisten opintoaineistojen saatavuutta verkon kautta tehostetaan (esim. hankkimalla e-kirjalisenssejä kurssikirjoja varten). Vanhentunutta tai ylimääräistä/tarpeetonta painettua aineistoa poistetaan kokoelmista ja lähetetään tarpeen mukaan valtakunnalliseen varastokirjastoon. Muita poistokirjoja myydään kerran vuodessa. Kirjastossa on kulttuurihistoriallista arvokasta ainutlaatuista aineistoa kuten erilliskokoelmat Vasa svenska lyceums bibliotek, Vaasan lyseon kirjasto, Palomäkikokoelma, Pettersson -kokoelma ja Ekenäs seminariums bibliotek, jotka muistuttavat

9 kirjastojen tehtävästä säilyttää ja asettaa tietoa käyttöön myös tuleville sukupolville osana kestävää kehitystä. Tritonia kirjastossa edistetään myös kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta osallistumalla vapaaehtoistyöhön (vrt. köyhyyden vähentäminen Johannesburgin sopimus) kummilapsiprojektin avulla. Kirjaston henkilökunnasta 1/3 tukee Rainbow Homes of Hope-perhekotia Kiinassa. Kodissa asuu 8:n hylättyä tai huostaan otettua lasta perhekotivanhempien kanssa. Perhekoti tukee lasten kasvua ja myöhemmin heidän ammattiin valmistumista siihen saakka, kunnes lapset ovat valmiita aloittamaan itsenäisen elämän. Toimenpiteet: kauniin ympäristön vaaliminen (ei parkkipaikkoja lähelle kirjastoa) hyvää ja ystävällistä palvelua kolmella kielellä edistää hyvää ilmapiiriä, myös osaa ekokampusta järkevät laina-ajat edistävät nopeaa kiertoa ja moni pääsee lainaamaan samaa kirjaa hyllyissä hyvä järjestys ja looginen jaottelu edistävät siisteyttä intran jatkuvaa kehitystä ja kaikkien käyttöä ympäristötietoisuuden lisääminen informaatiota jakamalla, informaatiokampanjat sähköpostitse ja henkilökohtaisella opastuksella, seinille jätteidenkäsittelyohjeita, linja-autoaikatauluja myös yleisön ilmoitustauluille vastuuhenkilö uusien työntekijöiden opastamiseen kestävän kehityksen mukaisissa toimintatavoissa vaikuttaminen asenteisiin: avainasemassa olevien kouluttaminen ympäristökirjallisuuden hankinta (asiantuntemus laitoksilla) tehostetaan roskien oikeaa lajittelua Toimenpide lajittelun selkeyttämiseen: ruoka/karkea/lasi/metalli kahvihuoneeseen ja muihin henkilökunnan yleisiin tiloihin selvästi merkittyihin astioihin vanhat sisäiset puhelinluettelot ovat henkilörekisteri ja tulee hävittää sen mukaisesti, asiakkaiden henkilötietoja sisällytettävä aineisto silputaan. Oppimiskeskus Oppimiskeskus on kolmen vaasalaisyliopiston (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa ja Svenska handelshögskolan) kaksikielinen kohtauspaikka, jossa yhdistyy opetuksen ja oppimisen kehittämi-sen asiantuntijuus. Vuoden 2005 alusta myös vaasalaiset ammattikorkeakoulut (Vaasan ammatti-korkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan) ovat tulleet asteittain mukaan oppimiskeskusyhteistyöhön. Vaasan Oppimiskeskus toimii Tritoniassa ja työllistää noin 10 henkilöä. Oppimiskeskus kehittää ja edistää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä verkko-opiskelua. Kun opetus tapahtuu verkossa, voi opiskelija ottaa osaa luentoihin ja harjoitustehtäviin kotoaan, eikä hänen näin tarvitse liikkua paikasta toiseen, mikä usein tapahtuu fossiilisia polttoaineita käyt-tävien moottoreiden avulla. Erilaiset dokumentit voidaan siirtää verkkotiedostoina, mikä säästää paperia ja vähentää

10 tarvetta käyttää maantiellä liikkuvaa postikuljetusta. Oppimiskeskus tallentaa luentoja verkossa, mikä osaltaan säästää paperinkulutusta, sekä kouluttaa ja tukee korkeakoulujen henkilökuntia luento-apuvälineiden (esim. PowerPointin) käytössä. Videoneuvotteluja hyödyntämällä voidaan vähentää matkustamista. Tavoite ja toimenpiteet: kehitetään toimintaa edelleen yhteistyössä eri korkeakoulujen sekä niiden laitosten ja yksiköiden kanssa Levón-instituutti Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka kattaa palvelututkimus- ja täydennyskoulutusyksiköt sekä avoimen yliopiston. Levón-instituutti työllistää noin 40 ihmistä. Levón-instituutin strategiassa ei ole erityisesti korostettu tai mainittu kestävää kehitystä. Laitoksen ehkä tärkein rooli on toteuttaa yliopiston niin sanottua kolmatta tehtävää, eli olla tiiviissä vuorovaikutuksessa alueensa yritysten ja organisaatioiden kanssa. Kun alueen yhteistyötahoissa korostuu yhä enemmän kestävän kehityksen tarve, tämä heijastuu myös Levón-instituutin toiminnassa. Täydennyskoulutuksessa järjestetään erilaisia kursseja kestävästä kehityksestä tai sitä sivuavista aineista. Palvelututkimustoiminnassa suuri osa toimeksiannoista liittyy enemmän tai vähemmän kestävään kehitykseen. Viime vuosien aikana on muun muassa seuraavista aiheista tehty tutkimusta: lähiruokaproblematiikka, luomutuotanto, jakelu ja markkinointi, yritysten eko-kilpailukyky, hajautettu energiatuotanto maaseudulla, ympäristöhankkeiden arviointia. Tavoitteet ja toimenpiteet: vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa tutkitaan ja kehitetään alueen ympäristöosaamista koulutustilaisuuksissa levitetään tutkimus- ja kehittämistuloksia alueen yritysten ja muiden organisaatioiden tiedoksi ja hyödyksi ATK-keskus Atk-keskuksen tehtävänä kehittää ja tarjota yliopiston opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen ja hallinnon käyttöön tietojenkäsittelypalveluja, kehittää ja ylläpitää yliopiston tietoliikenneverkkoa ja valvoa laitteistojen sekä ohjelmistojen käyttöä. Atkkeskus hankkii yliopiston käyttöön laitteita, ohjelmia neuvontaa sekä koulutusta lisäksi julkaistaan käyttöoppaita, käsikirjoja ja tiedotteita. Atk-keskus ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen mahdollisimman hyvin. Energiahuollossa, jätehuollossa ja ergonomiassa noudatetaan yliopiston yleisiä toimintaperiaatteita. Atk-keskuksen toiminnassa etsitään ratkaisuja, joilla laitteistoja voidaan hyödyntää mahdollisimman, tehokkaasti ja taloudellisesti. Tehostetaan tilankäyttöä (palvelimet räkkiin, yhteiset/keskitetyt levyjärjestelmät) ja pyritään saamaan laite- ja

11 varusohjelmakirjo mahdollisuuksien rajoissa suppeammaksi (vakiointi). Keskittämällä konesalipalvelut ja verkonhallinta yhteen paikkaan säästetään energiankulutuksessa sekä turvataan keskeytyksetön virransaanti. Pyritään vaikuttamaan valtionhallinnon hankintasopimuksiin, että valintakriteerit olisivat myös kestävän kehityksen mukaisia. Tarvikehankinnoissa pyritään valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Käytettyjen paristojen, akkujen ja paperin käsittelyssä noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. Käytöstä poistettuja toimintakuntoisia mikrotietokoneita myydään webhuutokaupassa. Atk-keskus huolehtii yliopiston myytäväksi kelpaamattoman tietokoneromun jatkokäsittelystä. Syntynyt tietokoneromu kerätään kampuksen keräyspisteistä ja lähetetään edelleenkäsiteltäväksi jälleenkäsittelylaitokselle. Atk-keskuksessa suositaan sähköpostin, tekstinkäsittelyn, selainten ja puhelimen käyttöä paperin ja perinteisen sisäisen postin sijasta. Myös käyttöohjeiden jakelua sähköisessä muodossa tehostetaan. Yliopistopaino Yliopistopaino toimii Luotsi rakennuksessa osana yliopistopalvelut yksikköä joka tuottaa tukipalveluita yliopistoyhteiselle. Vaasan Yliopistopaino tekee erilaisia painotöitä: julkaisuja, opetusmonisteita, esitteitä, kutsu- ja käyntikortteja jne. Pääasiakkaana on yliopisto. Laitokset käyttivät aikaisemmin yksikön palveluita myös pienempien painotöiden hoitamiseen, mutta nykyään yliopiston laitokset tekevät niitä yhä enemmän itse omilla kopiokoneillaan. Uuden digitaalisen kopioinnin osuus on kolme neljäsosaa kaikista painotöistä ja perinteisen offset-painon osuus on noin neljännes, yliopiston yksiköt kilpailuttavat ne ulkopuolisissa offset-painolaitoksissa. Yliopistopaino työllistää tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää. Painoalan toimintaa säätelevät mm. tekijänoikeuslaki ja työsuojelulait. Esimerkiksi melu (alle 80 desibeliä) on Yliopistopainossa vähentynyt nykyaikaisten koneiden myötä. Materiaalit ja hankinnat Kemikaalit Varsinaisia kemikaaleja ei käytetä kuten liuottimia tai vastaavia koska yliopistopainossa ei ole painopintojen pesua joista syntyvät jätteet jouduttaisiin kuljettamaan ongelmajätelaitokseen Ekokemille. Värijauheet, rikkoutuneet varaosat koneissa ovat suljetun järjestelmän piirissä kuten hukkaväri ja muut jätteet jotka palautetaan laitetoimittajille heidän kierrätysjärjestelmän mukaisesti. Paperi Yliopiston paperinkulutus oli 46 lavaa vuonna 2004 eli 9200 riisiä ( paperia) josta yliopistopainon paperinkulutus on noin A4-arkkia vuodessa. Loppu paperinkulutusesta tapahtuu yksiköissä heidän omilla kopiokoneilla ja oppilastulostuksissa luokissa. Paperinkulutusta on saatu vähennetty muutamilla toimenpiteillä kuten opinto-oppaiden muuttuminen maksulliseksi. Opinto-oppaita

12 tehtiin aiemmin 9500 kirjaa ja nykyisin niiden määrä on noin 5000 kpl. Yliopistopaino ei aktiivisesti tee työtä sen eteen että painotyöt vähenisi koska elämme sillä. Palkat ja koneiden vuokrat tulevat tehdyistä töistä. Kilpailutettu paperintoimittaja on Xtrashop Oy ja sopimus on voimassa vuoden 2005 loppuun. Hinta ja laatu ovat paperia ostettaessa tärkeimmät valintakriteerit. Hansel Oy on tehnyt uudet valtion puitesopimukset paperin hankinnasta joten tulemme käyttämään sitä kun vanha sopimus lakkaa. Koneet ja laitteet Yliopistopainossa on käytössä erilaisia painotoimintaan tarvittavia koneita. Digitaaliset kopiokoneet ovat tulleet ja korvaavat offset-koneita joissa paperinkulutus olisi suurempi. Näitä digitaalisia koneita on Yliopistopainossa tällä hetkellä kolme kaksi mustavalkoista ja yksi värikopiokone. Ne ovat käytössä leasing-sopimuksella. Koneiden ja laitteiden hankinnoissa ei kiinnitetä huomiota niiden tuottamiin ympäristövaikutuksiin tai haittoihin, vaan siihen mitä koneilla voidaan tehdä. Kopiokoneiden hankinnassa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen että se mikä yksikkö tarvitsee uuden koneen maksaa myös koneesta kaikki kulut mm. vuokrasopimuksen ja täyshuoltosopimuksen ja paperin. Näin menetellen ei turhia koneita hankita koska ne maksavat ja jo hankitut koneet tulevat tehokkaammalle käytölle. Koneet kilpailutetaan keskitetysti yliopistopalveluissa jotta tiedetään mitä vastuita yliopistolla on. Vanhat kopiokoneet palautuvat rahoitusyhtiölle ja niitä ei saa lunastaa yksiköille. Valtionvarainmisteriön ohje kieltää kyseisen menettelyn. Yliopistopainolla työt pohjautuu tietokonepohjaiseen sivunvalmistukseen joka on sinänsä jo merkittävä ympäristöteko, koska juuri offset-paino on tuottaa eniten ongelmajätettä kirjapainoissa. Yliopistopainon kopiokoneiden toimittajana toimii Xerox. Isona yhtiönä Xeroxin on ollut tarpeellista kiinnittää huomiota ympäristöasioihin ja se onkin mainostanut ympäristöä säästävää toimintaansa. Kopiokoneiden osalta Xerox on jo huolehtinut osasta ympäristövaikutuksia. Kopiokoneissa käytettävät värikasetit ja muut haitalliset osat kierrätetään. Jätehuolto Yliopistopainossa syntyy aina jonkin verran hukkatavaraa eli lähinnä hukkapaperia. Paperin kierrätys on Yliopistopainossa ollut arkipäivää jo pitkään. Paperit lajitellaan erikseen valkoinen paperi, värillinen ja pahvi. Myös leikkuujätettä syntyy jos syntyvä leikkuujäte on tarpeeksi suurta, siitä voidaan tehdä esimerkiksi pieniä vihkoja jaettavaksi tarvitseville. Lisäksi lastentarhat hakevat leikkuujätettä käytettäväksi askarteluihin. Sähkönkulutus Yliopistopainon sähkönkulutusta ei mitata erikseen vaan sähkömittarit ovat yliopiston yhteiset, jolloin yksittäisen yksikön kulutusta ei voida seurata. Digitaaliset kopiokoneet kuluttavat jonkin verran sähköä, koska ne ovat jatkuvasti päällä ja kopiointi perustuu kovaan kuumuuteen. Yöksi koneet asetetaan säästövirralle, mutta päiväaikaan tämä ei ole mahdollista, sillä koneen lämpiäminen säästötilasta käyttökuntoon kestää 20 minuuttia. Yliopistopaino luottaa siihen, että koneiden valmistajat, esim. Xerox, huomioivat koneiden ympäristöystävällisyyden myös sähkönkulutuksen osalta.

13 Vedenkulutus Yliopistopaino käyttää vettä lähinnä käsien pesuun. Kuljetukset Yliopistopainolla ei ole omaa kuljetusjärjestelmää, vaan yliopiston virastomestarit kuljettavat aineistoa mm. sisäisesti, pakettiautolla ja kuljetusliike tsuppari kuljettaa isoimmat kuljetukset. Monet asiakkaat tuovat ja hakevat aineistonsa itse. Vaasan yliopiston Amica ravintolat Amican tavoitteena on vastata tämän hetkisiin ympäristöhaasteisiin ja täyttää puhtaan ja turvallisen ruokapalvelun vaatimukset. Amica ravintoloilla on Det Norske Veritaksen myöntämä ympäristösertifikaatti, joka on ISO järjestelmän mukainen. Amica tekee yhteistyötä asiakkaidensa kanssa ja on ympäristöasioissa alansa johtava yritys. Amican toiminnassa etusijalla ovat puhtaat ja korkealaatuiset raaka-aineet, näin ollen voimme helposti seurata tuotteidemme kulkua tuottajalta, aina asiakkaan lautaselle asti. Kehitämme jatkuvasti ostotapojamme ja suosimme suuria ostoeriä sekä yhteiskuljetuksia. Etsimme jatkuvasti keinoja energian säästämiseksi ja veden kulutuksen vähentämiseksi. Amica tekee yhteistyötä raaka-ainetoimittajien kanssa pakkaustapojen kehittämiseksi, pakkausmateriaalin vähentämiseksi ja kierrätettävyyden lisäämiseksi. Amica kouluttaa henkilökuntaansa jatkuvasti ja kannustaa aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen ympäristöasioissa. Omavalvontakoulutuksemme käsittää myös ympäristöasiat. Amican ravintoloissa seurataan kuljetusfrekvenssiä ja jätemääriä. Jätemäärän seurannassa käytetään biojätetaulukkoa. Ylioppilaskunta Ylioppilaskunta haluaa omalta osaltaan edesauttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista koko yliopistoyhteisössä. Ylioppilaskunnalla on oma ympäristöohjelma, joka luo suuntaviivat VYY:n ympäristöystävällisille toimintatavoille. Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmassa määritellään myös vuosittaiset tavoitteet konkreettiselle ympäristötoiminnalle. Ylioppilaskunnan ympäristösuhdetta koordinoi kehitysyhteistyö- ja ympäristöjaos. Jaokselle valitaan erikseen puheenjohtaja vastaamaan toiminnasta. Jaos järjestää opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ympäristöaiheisiin tapahtumiin ja tutustumiskäynteihin. Toiminta on kaikille VYY:n opiskelijoille avointa. Jaos tekee mielellään yhteistyötä yliopiston eri tahojen kanssa ympäristöasioiden eteenpäin viemiseksi. Ylioppilaskunnalla on käytössään Tervahovin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat tilat, kirjakauppa Pro Gradun myymälä Tritoniassa sekä vuokrattavat sauna- ja kokoustilat Hietasaarenkadun Leipätehtaalla.

14 Ylioppilaskunnan hankinnoista vastaa pääsihteeri hallituksen päätöksestä. Käytäntönä on, että paperit hankitaan kirjakauppa Pro Gradusta. Luonnollisesti ylioppilaskunta käyttää Tervahovissa ja Tritoniassa samaa sähköä yliopiston kanssa. Jätehuollossa noudatetaan yliopiston jätteenkäsittelymenetelmiä. Syntyvä jäte on pääasiassa paperia. Käytöstä poistettavien tietokoneiden kierrätys hoidetaan atkkeskuksen kautta. Ylioppilaskunnalla on kopiokoneita leasing-sopimuksella Fabriikissa, Tritoniassa ja Tervahovissa. Kun koneiden käyttöikä tulee täyteen, niiden valmistaja huolehtii jatkosta. Tervahovin tiloissa käytetään laser-tulostinta. Ylioppilaskunnasta tehdään vähintään kerran viikossa matka kauemmaksi. Kulkuvälineinä suositaan julkisia kulkuneuvoja. Lisäksi ylioppilaskunnalla on käytössään pakettiauto, jota vuokrataan opiskelijoille. Ylioppilaskunnan pakettiauto on vuosimallia yhdeksänkymmentäviisi ja toimii dieselillä. Ylioppilaskunnan pakettiautolle on varattu parkkiruutu yliopiston parkkitiloista. Tervahovin ja Tritonian tilojen siivouksesta huolehditaan yliopiston toimesta. Leipätehtaan sauna- ja kokoustilat tarkastaa siivooja kerran viikossa. Vuokralaiset siivoavat omat jälkensä käytön jälkeen tiskaten ja imuroiden. Pullot kierrätetään ja muille roskille on erilliset jäteastiat pihassa. Leipätehtaan tiloissa käytettävät tiskiaineet ovat ympäristöystävällisiä. Ylioppilaskunnan tilaisuuksissa, esimerkiksi kastajaisissa ja VYY-rallissa pidetään tarkkaa huolta roskien keräämisestä. Rasteille jaetaan ylioppilaskunnan toimesta riittävästi jätesäkkejä ja painotetaan, ettei roskia jätetä ympäristöön. Ylioppilaslehdessä on julkaistu ympäristöaiheisia juttuja. Lehti on nähty tärkeänä kanavana opiskelijoiden ympäristötietoisuuden lisäämisessä. Tavoitteet ja toimenpiteet: Ylioppilaskunta laatii ympäristöoppaan ja jakaa sitä jäsenilleen. Koulutetaan tutoreita kertomaan kampuksen ympäristöasioista uusille opiskelijoille. Ekokampusajatus nostetaan esille opintojen alkaessa uusille opiskelijoille. Otetaan perinteeksi järjestää kierrätysaiheinen kastajaisrasti. Ympäristöteemasta olevia juttuja pyritään myös jatkossa saamaan ylioppilaslehteen. Tarkoituksena saada suoraan yliopistoon liittyvät ympäristökysymykset entistä paremmin esille. Järjestetään erilaisia opiskelijoita kiinnostavia ympäristötapahtumia, esimerkiksi polkupyöräpäivä ja kierrätystapahtuma. Kokonaisvaltainen ympäristöystävällisyys otetaan toiminnassa entistä paremmin huomioon, esimerkiksi erilaisten hankintojen yhteydessä.