ENONKOSKEN KUNTA. Pahkalahden ranta-asemakaava. Selostusosa A. Ahlström Oy Tornator Oy. Kirkasvetinen Mäkisalo

Transkriptio

1 ENONKOSKEN KUNTA Pahkalahden ranta-asemakaava A. Ahlström Oy Tornator Oy Kirkasvetinen Mäkisalo Selostusosa Pahkajärven Pahkalahden luoteisrantaa DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@nettilinja.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue muodostuu Kirkasvetisen ja Mäkisalon tilojen ranta-alueista. Kirkasvetisen (n. 8,5 hehtaarin) ja Mäkisalon (n. 59,4 hehtaarin) kokoiset tilat sijaitsevat noin kolme kilometriä Enonkosken taajaman länsipuolella Tontonmäellä rajoittuen Pahkajärven Pahkalahden sekä Tontonlammen vesistöihin. Yleissilmäyskartta suunnittelualueen sijainnista. 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Maanomistajan (A. Ahlström Oy) tavoitteena on ranta-asemakaavoituksen avulla turvata ja osoittaa kaavassa suunnitelmallisesti ympäristöseikat huomioon ottaen tiloille kuuluva rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuksien siirtojen avulla pyritään jättämään Pahkajärvelle mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita sekä kokonaan rakentamattomia vesistöjä (Tontonlampi). Maanomistajien 1990-luvun alussa laatiman keskinäisen sopimuksen perusteella rakennusoikeus keskitetään myös Enso-Gutzeit Oy:n (nyk. Tornatorin) omistamalta tilalta Ahlströmin palstoille. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liitteistä ja siihen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys

3 2.25 Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RA) Muut alueet Tekninen huolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavoihin Vaikutus luonnonarvoihin, maisemakuvaan ja muinaismuistoihin Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen, kunnan vedenottamoon ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Luettelo selostuksen liitteistä ja siihen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitysraportti , Ekotoni Ky - Mitoitusrantaviivan muodostumiskartta ja taulukko - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset / Ranta-asemakaavakartta 1:5000 2

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelukohteena ovat Kirkasvetisen ja Mäkisalon tilojen rakentamattomat ranta-alueet, joilla on todellista rantaviivaa yhteensä n. 1,8 kilometriä. Alueet ovat yleisilmeeltään erämaisia latvavesiä, maisemaltaan, luonnonoloiltaan, rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan hyvin tasalaatuisia. Maiseman yksityiskohtia on niukasti (ks. esimerkiksi kansikuva, kallioinen niemi Pahkalahden pohjukassa). Tornatorin omistuksessa olevat metsä ovat pääosin hyvin yksipuolisia nuoria metsiä, taimikkoja tai avohakkuita. Pahkalahden ranta-alueen keskiosan laajaa hakkuualuetta ja kapea rantapuusto Alueelle on jo laadittu luontoselvitys nyt vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta varten (2012, Jari Hietaranta). Alueelta ei ole todettu laajoja luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita. Tiivistelmä luontoselvityksestä: Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja jotka edellyttäisivät uusien suojelualueiden perustamista. Kohteiden linnusto on yleisesti ottaen melko niukkaa. Kaikkiaan vain 4 eri uhanalaisluokituksissa mainituista lajeista löydettiin alueelta. Vesilintuja oli kaikkiaan vähän ja kahlaajia sekä lokkilintuja niukalti. Erityisiä rakentamiseen soveltumattomia alueita ei inventoinnissa löydetty. Läntisen osaalueen länsirajalle tulisi rakentamista välttää: kasvillisuus tällä alueella oli koko kaavaalueen monipuolisin ja rehevin. Alueen kasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista kangasta, joka on talousmetsäkäytössä, ja joille soveltuu normaali rantarakentaminen. Puusto on nuorta tai nuorehkoa. Maapuita tai pökkelöitä ei esiinny. Yksittäisten arvokohteiden tarkempi kuvaus, alueiden luokitus ja suunnittelualueen laajempi raportointi selviävät erillisestä raportista (ks. liite) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueeseen kuuluvat Haukiniemen kylän tilat Kirkasvetinen (n. 8,5 hehtaaria) kokonaan sekä Mäkisalo (n. 59,4 hehtaaria) osittain. Suunnittelualueen pinta-ala on täsmentynyt kaavaprosessin aikana yhteensä n. 23,5 hehtaariin. Yleisesti ottaen suunnittelualueeseen on rajattu noin metrin levyinen vyöhyke rantaviivasta sisämaahan päin tiestöä, maaston korkeuseroja ym. luontevasti mukaillen. 3

5 Kaavoitettavat alueet ovat täysin rakentamattomia ja pääosin metsätalouskäytössä. Alueita puhkoo ainoastaan metsäkoneiden muutamia vuosia sitten käyttämä uraverkosto. Suunnittelualueiden lähiympäristöt ovat harvaan asuttuja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joita paikoitellen harvahko loma-asutus rikastuttaa. Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on huomattavasti varsinaista suunnittelualuetta laajempi. Virkistyskäytön osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan kaikkia lähialueen asukkaita. Pahkalahden pohjukassa säilytetään luvatta veneitä ja pienellä kallioisella niemellä on nuotiopaikka: Suunnittelualueen lähiympäristössä ei juurikaan ole palveluita. Etäisyys Enonkosken kirkonkylän palveluille selviää kohdasta 1.1. (n. kolme kilometriä) Maanomistus Alueen maanomistajat ovat A. Ahlström Oy (2:5) sekä Tornator Oy (2:6). 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset käsitellään maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen yhteydessä Maakuntakaava Maakuntakaavan laadinnasta on vastannut Etelä-Savon maakuntaliitto (kaava vahvistettu ympäristöministeriössä ). Maakuntakaavassa välillisesti ranta-asemakaavaa koskettavia merkintöjä on ainoastaan Pahkajärven Pitkälahdella sijaitseva pohjavesialue (pv 270). Alueella sijaitsee kunnan vedenottamo. Alueen länsiosassa kulkee yhdystie (Laasala), joka jätetään kuitenkin varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle. Vireillä olevan maakuntakaavan vaihekaavan (ns. energiamaakuntakaavan) perusselvityksissä Pahkalahden alueelta ja lähiympäristöstä on löytynyt useita tuulivoiman tuotannon kannalta potentiaalisia alueita. Kaavoituksen etenemistä seurataan mielenkiinnolla tämänkin hankkeen yhteydessä. Toistaiseksi kyseisten alueiden tuulivoiman tuotannon estää Savonlinnan lentokenttään liittyvät rajoitukset (Finavia) Yleiskaava Enonkoskella on hyväksytty oikeusvaikutteisena yleiskaavana ainoastaan Saimaan rantaosayleiskaava. Kuntakeskuksen eli Kirkonkylän taajamarakenteeseen ja sen lähialueille kuuluville alueille ollaan parhaillaan laatimassa ns. strategista yleiskaavaa. Nyt käsiteltävillä alueilla ei ole yleiskaavaa, mutta edellä mainituista yleiskaavoista, kunnan rakennusjärjestyksestä sekä vastarannalla vireillä olevasta UPM:n ranta-asemakaavasta voidaan soveltaen johtaa ajan tasalla olevat tavoitteet ja mitoitusperusteet ranta-asemakaavalle. 4

6 2.23 Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. Vastarannalle laaditaan parhaillaan em. Haponniemen ja Vuorilahden ranta-asemakaavaa (hyväksymisvaihe), jonka tavoitteet ja tonttien sijoittelu pyritään sovittamaan yhteen nyt käsillä olevan ranta-asemakaavan kanssa Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöksiä Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa mittakaavassa 1:5000 (hyväksyttäminen prosessin aikana). Suunnittelualueen tilat 5

7 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset - Virike kaavahankkeeseen tuli keväällä 2012 vastarannan nähtävillä olevasta UPM:n rantaasemakaavaluonnoksesta. Kaavoituksen käynnistämissopimus kesäkuussa 2012 maanomistajan (A. Ahlström Oy) ja kaavoittajan kesken. - Maastotyöt kesällä Työneuvottelu kunnassa elokuussa Kaavoittaja toimittaa alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen tiedoksi kuntaan syys-lokakuussa Viranomaisneuvottelu (muistio selostusosan yhteydessä, kohta 3.3). - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta ( ). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin lehtikuulutuksella ja ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta tammi-helmikuussa 2013). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite talvella 2013). 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on ranta-asemakaavoituksen avulla turvata ja osoittaa kaavassa suunnitelmallisesti ympäristöseikat huomioon ottaen tiloille kuuluva rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuksien siirtojen avulla pyritään jättämään Pahkalahdelle mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita sekä kokonaan rakentamattomia vesistö (Tontonlampi). Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kyseiset ranta-alueet eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueelle suoraan kohdistuvia merkintöjä. 6

8 Ympäristöselvitys, yksityiskohtaiset maastokäynnit ja niiden perusteella kaavoitustyölle annetut suositukset muodostavat perustan rakentamisalueiden sijoittelulle ja koko kaavaratkaisulle. Ympäristöselvityksen yleisiä suosituksia kaavoitustyötä varten: - Suunnittelualueen ympäristöarvot liittyvät lähinnä yhden kallioisen niemen maisemalliseen kiintopisteeseen sekä yksittäisiin harvoihin arvokohteisiin. Alueiden rakennettavuus on lähes kauttaaltaan hyvä, loiva lounaan suuntaan avautuva rinne. Pahkalahden pohjukka on matalampaa ja hieman soistunutta, keskeisellä ranta-alueella (hakkuuaukolla) on muutamia kallioisia jyrkänteitä (ks. kuvat kohdassa 2.11). - Rakentamisalueiden sijoittelussa tulisi pyrkiä hyödyntämään alueelle rakennetut tieyhteydet, maastossa risteilevät ajourat ja jo rakennettujen/ suunniteltujen lähialueiden täydennysrakentamismahdollisuudet. - Rannan taustalle sijoittuvilla alueilla sekä vapaaksi jäävillä mahdollisimman pitkillä rantaosuuksilla on syytä säilyttää nykyinen maankäyttömuoto eli maa- ja metsätalous. - Maanomistajien keskenään 1990-luvun alussa laatima sopimus velvoittaa keskittämään koko suunnittelualueelta kertyvän rakennusoikeuden kahdelle A. Ahlströmin omistaman tilan palstalle. Läntisen palstan läntisen osan käyttöä rajoittaa luontoarvot, soistuneisuus, kallioinen maisemallisesti arvokas niemi sekä osittain rannan mataluus. Itäisempi palstoista on selkeästi tasalaatuisempi ja soveltuu lähes kauttaaltaan hyvin rakentamiseen. Kantatila 2:6 on em. sopimuksen mukaan velvoitettu myös luovuttamaan tieyhteyden lohkotilalle 2:5. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana ( ) saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa, huomautuksia ei jätetty. Seuraavissa viranomaislausunnoissa ei ollut huomautettavaa (Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri , tekninen lautakunta ja kunnanhallitus ). Etelä-Savon maakuntaliitto ja Savonlinnan maakuntamuseo eivät ole jättäneet lausuntoa kaavaluonnoksesta. Etelä-Savon ELY-keskus on jättänyt lausuntonsa kaavaluonnoksesta Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: OAS:n mukaan kaavatyö etenee tavanomaisella tavalla, eri vaikutukset tulevat riittävällä tavalla arvioitua ja osallisten vaikutusmahdollisuudet turvattua. Kaavaluonnoksessa esitetyn rakentamisen määrä on melko tavanomainen. Rakennuspaikat on sijoitettu huomioiden luontoselvityksessä esille tulleet erityisarvot sekä myös vastarannalla vireillä olevan kaavan suunnitellut rakennuspaikat. Vaikutusten arviointia kunnan vedenottamon ja muinaismuistojen osalta tulee täydentää. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Vastine: Kyseistä arviointia on täydennetty (ks. kohdat 5.4 ja 5.7). Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon paikalliset ympäristötekijät luontoselvityksen mukaisesti ja sijoittamaan alueelle kohtuullinen rakennusoikeus, joka on sopusoinnussa kunnas- 7

9 sa yleisesti käytetystä mitoituksesta (kunnan alueelle laadittujen yleiskaavojen mitoitusperusteet ja tavoitteet, kunnan rakennusjärjestys, vastarannalle laadittava ranta-asemakaava). 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). ELY-keskuksen ja kunnan edustajien kanssa on neuvoteltu kaavan laatimisen alkuvaiheessa syksyllä Kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja Mikko Luostarisen mukaan kunnalla ei ole huomautettavaa hankkeesta, jos edetään MRL:n ja kunnan vakiintuneiden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Vastarannalle samanaikaisesti laadittava ranta-asemakaava tulee ottaa huomioon myös (yhtenevät suunnitteluperiaatteet, tonttien sijoittelu). Samaa mieltä oli tarkastaja Jouni Halme ELY-keskuksesta (viranomaisneuvottelu ). Tarkemmat lausunnot viranomaisilta pyydettiin kaavaluonnoksesta. 8

10 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Maanomistajalle kuuluva ns. haja-asutusalueen rakennusoikeus on pyritty osoittamaan kaavalla suunnitelmallisesti siten, että rakentamisen haittavaikutukset ympäristölle ja lähinaapureille jäisivät niin vähäisiksi kuin mahdollista. Kaavassa on kahteen kortteliin osoitettu yhteensä 5 omarantaista loma-asuntotonttia (RA) sekä tarpeelliset kulkuyhteydet ohjeellisina tiealueina. Muilta osin kaavoitettava alue jää maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lähiympäristön maankäyttöön ja vastarannan vireillä olevaan suunnitteluhankkeeseen rantaasemakaavan rakenne liittyy luontevasti Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 23,5 ha. Kummallakaan nyt kaavoitettavalla tilalla ei ole rantarakentamisen mitoituksessa huomioitavia rasittavia rakennuspaikkoja. Näin ollen kumpiakin tiloja tulee mitoituksessa käsitellä ns. kantatiloina (ts. emätiloina). Ranta-asemakaavaratkaisun kokonaismitoitus on yhteensä 5 rantarakennuspaikkaa (omarantaisia lomarakennuspaikkoja). Tiloilla on mitoituksessa huomioitavaa todellista rantaviivaa yhteensä 1800 metriä sekä ns. seutukaavaliiton mallilla muunnettua rantaviivaa yhteensä 976 metriä. Rakentamistiheydeksi muodostuu 5,1 rantarakennuspaikkaa /muunnettu km. Mitoitus on maakuntaliiton suositusten ja kuntaan aiemmin muualle laadittujen yleiskaavojen mukainen. Mitoitusrantaviivan muodostuminen on tarkemmin esitetty liitteenä olevassa kartassa ja taulukossa. Keskimääräinen tonttikoko on 7701 m 2, eli kookkaita tontteja keskimäärin. Tonteilla on rantaviivaa keskimäärin 80 metriä, joten suunnittelualueen vapaan rantaviivan osuudeksi jää noin 80 % kokonaisrantaviivasta. Tilastolomake on laadittu ehdotusvaiheessa (ks. liite). Tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi RA-kortteleissa on osoitettu 120 k-m 2 lomarakentamista varten ja 80 k-m 2 sauna-/ talousrakentamista varten. Rakennusoikeuksien määrissä ja kerrosluvuissa on korttelikohtaisesti otettu huomioon mm. alueen rakennettavuus, vastarannan läheisyys, kyseisen järven koko, lähiympäristön maankäyttö jne. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä enintään neljä sauna- tai muuta talousrakennusta. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RA RA M (1-2) M Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle uutta rakennusoikeutta 1000 k-m 2 maanomistajien keskinäisen sopimuksen, kunnan rakennusjärjestyksen, kunnan alueille aiemmin laadittujen yleiskaavojen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelujen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy hyvin alhaisena (e=0,0043). 9

11 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RA) Ranta-asemakaavalla suunnittelualueelle on osoitettu 2 erillistä korttelialuetta. Korttelialue 1 muodostuu kahdesta lounaaseen avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) lähellä Pahkajärven Pahkalahden pohjukkaa. Korttelin 1 istutuskuusikkoa rinteessä...rantaviivaa...kivikkoinen ranta jää alueen länsipuolelle Korttelialue 2 muodostuu kolmesta lounaaseen/ etelään avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Pahkajärven Pahkalahden keskeisen osan pohjoisrannalla. Korttelin 2 rantapuustoa...rantapuuston takana istutuskuusikkoa...hienoa hiekkarantaa Molemmat korttelialueet sijoittuvat hyvin tasalaatuisen metsän (nuorehkon, tiheän istutuskuusikon) alueille. Rantaviivan lähellä puusto on monipuolisempaa ja iäkkäämpää. Tonttialueet ovat tiheästä puustosta johtuen tällä hetkellä hyvinkin varjoisia, mikä vähentää niiden vetovoimaisuutta. Puustoa harventamalla tilanne korjaantuu. Loivat, pääosin lounaaseen laskeutuvat rinteet soveltuvat erinomaisesti rakentamiseen ja hyvin kirkasvetisen järven osittain hiekkapohjaiset rannat houkuttelevat uimaan sekä veneilemään. Varsinkin korttelialueella 2 on kookkaita tontteja, jotka turvaavat riittävän väljyyden ja oman rauhan uusille loma-asukkaille metsän harventamisenkin jälkeen. Kaavamääräyksin ja rakennusaloilla on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti Muut alueet Suunnittelualueen tiestön sisääntulo Laasalan yhdystieltä kaavassa osoitetuille uudisrakentamisen alueille perustuu olemassa olevaan metsätalousliittymään ja lyhyeen metsätien pätkään (ei näy pohjakartalla). Kyseinen alue toimii paikoitusalueena rannan luvattomille käyttäjille ja siitä johtaa polku rantaan kallion nuotiopaikalle sekä veneille. Nykyistä tiestöä täydentävät tieosat on merkitty ranta-asemakaavaan ohjeellisina tieyhteyksinä ja ne noudattelevat hyvin pitkälle ole10

12 massa olevia ajouria maastossa. Korttelialueiden välisellä avonaisella alueella tie on mahdollista sijoittaa rinteen yläosassa sijaitsevalle tasanteelle, jolloin maisemallista haittaa ei synny ja rinteen leikkaamista ei tarvita. Vapaat ranta-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Maiseman kannalta arvokkaita paikkoja on kaavassa korostettu aluerajauksella (ma) maastotarkastelun perusteella (kallioinen niemi ja louhikkoinen rannan osuus). Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde (rehevä soistunut alue) on huomioitu omalla merkinnällään (luo) maastotarkastelun ja luontoselvityksen perusteella. Kaikki kyseiset alueet tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina (ks. lisäksi luontoselvitys). Yleisen virkistyskäytön näkökulmasta suunnittelualueella ei ole jokamiehen virkistyskäyttöä suurempaa merkitystä. Aktiivisessa, mutta luvattomassa virkistyskäytössä olevat alueet jäävät korttelialueiden ulkopuolelle. 4.3 Tekninen huolto Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen tonteille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen (ks. kaavamääräykset). Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle. 5.2 Suhde yleiskaavoihin Kaavaluonnos on täysin kunnan muihin osiin laadittujen yleiskaavojen tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukainen. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin, maisemakuvaan ja muinaismuistoihin Kaavan seurauksena luonnonoloissa ja maisemakuvassa ei tapahdu erityisiä muutoksia, sillä korttelialueet on osoitettu alueille, joilla ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavassa on osoitettu muutamia luonnonarvoiltaan tai maisemaltaan arvokkaita alueita, joilla ympäristö tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Yleiset kaavamääräykset: "Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (MRL 128 ). 11

13 Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Ennen rakennusluvan myöntämistä ja kiinteistön muodostusta tontit on paalutettava maastoon. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara." Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Arkeologisesta kulttuuriperinnöstä vastaava maakuntamuseo ei ole vaatinut selvityksiä kaavahankkeen aikana ko. alueelle. Kaavasta huolimatta alueella noudatetaan jatkossakin muinaismuistolakia, joka on kaavan oikeusvaikutuksia vahvempi. 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vapaan rannan määrä ko. alueella säilyy korkeana (80%) ja Pahkajärvelle jää hyvin pitkä yli 700 metriä pitkä rakentamisesta vapaa alue. Pienelle Tontonlammelle ei osoiteta rakentamista. 5.7 Vaikutukset liikenteeseen, kunnan vedenottamoon ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Nykyiset liittymäjärjestelyt on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kunnan vedenottamon toiminta perustuu tekopohjaveteen ja Pahkajärven pohjalla kulkeviin linjoihin. Teknisen lautakunnan lausunnossa todetaan, että rakentamista ohjaavat yleiset määräykset ovat riittävät ohjaamaan rakentamisen ja vesihuollon sijoittumista alueille. Maltillisesti kaavassa osoitetulla lomarakentamisella ei ole haitallista vaikutusta kunnan vedenottamolle. Alueelta ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla loma-asumiseen liittyviä elinkeinoja. Yhdyskuntarakenteeseen hanke sulautuu saumattomasti. Maanomistajalle mm. tiestön rakentamisesta saattaa aiheutua huomattavia lisäkustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtuisi todennäköisesti vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja (A. Ahlström Oy) toteuttaisi kaavan myymällä alueelta tontteja harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. Tornatorin omistamilla alueilla jatkuu nykyinen maankäyttömuoto eli metsätalous. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä , jarmo.makela@nettilinja.fi Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitysraportti , Ekotoni Ky - Mitoitusrantaviivan muodostumiskartta ja taulukko - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset / Ranta-asemakaavakartta 1: