PADASJOEN KUNTA. Mylly-Mäkelän ranta-asemakaava. Mylly-Mäkelän tila Selostusosa (ehdotus)

Transkriptio

1 PADASJOEN KUNTA Mylly-Mäkelän ranta-asemakaava Mylly-Mäkelän tila Selostusosa (ehdotus) DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue muodostuu noin 22 hehtaarin kokoisesta alueesta Myllyjärven koillisosassa n. 10 kilometriä Kirkonkylältä luoteeseen. Suunnittelualueen ranta rajoittuu lännessä Haukniemeen ja etelässä Kaukilankoskeen. Alueelle on hyvät tieyhteydet. Alueella on toiminut jo pitkään vuokralaisena SF-Caravan Länsi-Päijänne ry, jonka tavoitteena on edelleen kehittää aluettaan (n. 7 ha). Muilta osin aluetta on käytetty metsätalouteen, harvoin virkistykseen. 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Maanomistajan/ kunnan tavoitteena on nyt kaavoituksella turvata karavaanarialueen toiminta jatkossakin sekä osoittaa alueelle myös lisärakennusoikeutta omarantaisina lomarakennuspaikkoina kunnan yleiskaavojen periaatteiden mukaisesti. Virkistyskäytön osalta haetaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää järven ja lähialueen vetovoimaa. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö, muinaismuistot ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava

3 2.22 Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RA ja RV) Tiealueet Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) , päivitetty Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (Ekotoni Ky, raportti ) 4. Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, raportti ) 5. Mitoitustaulukko ja -kartta 6. Tilastolomake - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Näkymä karavaanarialueelta luoteeseen kohti Myllyjärven selkävesiä ja Haukniemeä 2

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö, muinaismuistot ja maisema Suunnittelukohteena on Myllyjärven koillisosassa olevan alueen loivasti kumpuilevat rantamaastot ja kapea maisemallisesti arvokas Haukniemen ranta-alue, joilla on rantaviivaa yhteensä lähes kolme kilometriä. Alue on rannoiltaan pieneltä osin matala ja soistunut, parhaat paikat rakentamiseen ovat nykyisen karavaanarialueen rannat sekä Myllyjärven suurimmalle selälle lounaaseen avautuvat rannat. Kokonaisuutena alueen yleisilmettä ja maisemaa hallitsevat karavaanarialueen rakennukset ja matkailuvaunut sekä varsinkin länteen kurottavat hienot järvimaisemat Haukniemen kärjessä. Luonnonoloiltaan alue on suurelta osin ollut voimakkaiden metsänhakkuiden piirissä, rakennettu tai pihapiirinä. Haukniemen kärjessä luonto on monimuotoisempaa. Erityispiirteenä voidaan mainita muinaismuistot Haukniemessä ja sen tyvessä. Alueen muinaishistoriaa on tarkennettu työn alkuvaiheessa. Maastotyöt suoritettiin , tekijät Mikroliitti Oy/ Timo Jussila, Timo Sepänmaa ja Teemu Tiainen (aiemmat tutkimukset: Timo Sepänmaa, inventointi 2003). Kiinteistön luoteisosan niemen kärjessä sijaitseva Haukiniemen kivikautinen asuinpaikka rajattiin ja todettiin suppea-alaiseksi. Kiinteistön muu alue inventoitiin silmänvaraisesti. Luoteisosassa, Haukniemen tyvessä havaittiin viljelyröykkiöalue jossa myös naurishautoja. Röykkiöalue todettiin muinaisjäännökseksi. Ks. tarkemmin liitteenä 4 oleva raportti. Tulokset huomioidaan asianmukaisesti kaavakartalla. Haukniemeen johtava kapea kannas ja näkymä luoteeseen niemen kärjestä Alueen luontoarvot on inventoitu tarkemmin kaavahanketta varten laaditussa luontoselvityksessä kesän 2015 aikana (raportti / Ekotoni Ky). Yhteenveto ja suositukset raportista, ks. kartat ja kuvat tarkemmin liitteenä 3: "Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista: 1. niemialueen kannas, rakentamista tulisi välttää Haukniemeen kapeimpaan kohtaan; luo-merkintä 2. itäisen lahden pohjukka, rakentamista tulisi välttää ; MY-merkintä 3. Haukniemen kärkialue, Haukniemen niemen kärkialue on maisemallisesti keskeinen; rakentamista tulisi välttää niemen kärkialueelle; MA-merkintä Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan suunnittelualueella. Erityisesti Haukniemen keskiosa ja nykyisen karavaanarialueen eteläpuoli soveltuvat hyvin täydennysrakentamiseen." 3

5 2.12 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue muodostuu Mylly-Mäkelän tilasta (rekisteröity , pinta-ala 21,00 ha (kiinteistörekisteri), 2 palstaa joiden välissä yhdystie 3203 Vesijako Kaukela). Nyt käsiteltävää kokonaisuutta rasittaa yksi jo olemassa oleva rakennettu asuinrakennuspaikka yhdystien ja Kaukilankosken välisellä alueella (vuokrattu kantatilasta). Kyseistä aluetta ei ole tarpeen kaavoittaa tässä yhteydessä, mutta se huomioidaan mitoituksessa yhtenä paikkana. Kaukilankoski ja vanha rakennuspaikka sen rannalla, pihapiirissä vanha myllyn/ voimalaitoksen rakennus Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on jonkin verran edellistä laajempi. Lähialueella on paikoitellen hyvin tiivistäkin loma-asutusta sekä muutamia asuinrakennuksia. Suunnittelualueen yleispiirteinen rakennusinventointi tehtiin ranta-asemakaavoituksen lähtöaineistoksi kesän 2015 aikana, tuoreesta pohjakartasta löytyvät rakennusten ja rakennelmien sijainti. Alueella ei tiettävästi ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Karavaanarialueen omaleimaista vanhaa rakennuskantaa on säilytetty ja halutaan säilyttää/ saneerata jatkossakin (selostusosan kannessa on vanha päärakennus/pirtti, ilmeisesti vuodelta 1913). Karavaanarialueen eteläosan vanhoja talousrakennuksia sekä uudempi grillikatos ja huoltorakennus saunan takana Vaunukenttää 4

6 "Alueeltamme löytyy välttämättömimmät palvelut omatoimiselle luonnonläheiselle karavaanarille. Näitä palveluita on mm. vesipiste, astianpesupaikka, kem. wc:n tyhjennyskaivo, valosähkö, ulkohuussit, kesä vesi-wc, tilava sauna mukavine takkatupineen, pirtti yleiseen oleskeluun ja illanviettoon takkoineen, grillikota ym. Kuuma vesi on toistaiseksi saunan padan armoilla. Sitäkin enemmän täällä on luontoa, järvimaisemaa ja rauhaa. Alue toimii omatoimialueperiaatteella, mutta kesäaikaan varsinkin pyrimme noudattamaan yleisiä sauna-aikoja jakamalla isäntävuoroja vapaaehtoisille. Leiriläisen käytettävissä on yhdistyksen vene sekä rajoitteellinen kalastuslupa niemeämme ympäröivään Myllyjärveen." /( Kaukelan kylän kulttuurimaiseman arvokkain osa sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella. "Kaukilankosken varrelle rakennettiin vuonna 1919 toinen kunnan voima-asemista. Vuonna 1919 perustetun Padasjoen sähkölaitoksen toinen voima-asema sijoitettiin Arrakoskelle. Alkuperäisellään säilyneen voima-aseman ympärillä on 1900-luvun alkuun palautuvia pientaloja. Kaukilanjärven länsirannalla on lukujen vaihteesta olevia huviloita." (Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006). Uuno Pulkkilan kirjoittamassa Padasjoen historiassa (1947) mainitaan useasti suunnittelualueen itäpuolelle jäävät Kaukilan (Kaukelan) kylän kulttuurihistorialliset alueet, ytimenä jo vuodelta 1560 mainitut Ylimmäisen ja Alimmaisen talot. Kaukilankoskessa oli vanhastaan ollut Vesijaon kyläläisten perustama mylly (vrt. tilan nimi Mylly-Mäkelä), johon Kaukilan kyläläiset olivat hankkineet oikeuden. Tähän myllyyn, joka oli joutunut viimeksimainitun kylän haltuun, olivat osallistuneet myös Toritun kyläläiset. Siinä todettiin v pidetyssä tarkastuksessa olevan 1 kivipari ja kotitarvemylly. Ilmoitettiin, ettei tämä mylly saanut periä tullia, ettei se kilpailisi Arrakosken myllyn kanssa. Kunnan omista voima-asemista (Arrakoski ja Kaukilankoski) Pulkkila toteaa, että ne jäivät v vain vara-asemiksi Lahden kaupungin ja Imatran voiman kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen. 5

7 2.13 Maanomistus Alueen maanomistaja on Padasjoen kunta, karavaanarialue (n. 7 ha) on vuokrattu vuoteen 2029 saakka SF-Caravan Länsi-Päijänne ry:lle. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen yhteydessä Maakuntakaava Päijät-Hämeen ensimmäinen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava) on lainvoimainen ympäristöministeriön vahvistettua sen ja korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavasta huomioitavia seikkoja ovat Haukniemen muinaismuistokohde sekä ohi kulkeva melontareitti. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue osoitettu punaisella ympyrällä Alueelle ei ole osoitettu myöskään uusia toimintoja juuri nähtävillä olleessa Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014 aineistossa Osayleiskaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavoja. Mitoitusperusteiden osalta on luontevinta hyödyntää lähes viereisen Vesijaon ja Salmentaustanjärven rantaosayleiskaavan perusteita vuodelta Samoja periaatteita on noudatettu mm. hieman tuoreemmassa Päijänteen laajassa yleiskaavassa. 6

8 2.23 Ranta-asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja tuli voimaan Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöksiä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään tätä hanketta varten laadittua karttaa. Maastotyöt tapahtuivat kesällä 2014 ja kartan hyväksyttäminen on jo tapahtunut / Heinolan kaupunki. Alueen pohjakartta, ei mittakaavassa 7

9 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Kaavahankkeen taustoja on selvitetty selostusosan alussa. - Maastokäynti ja alustavat neuvottelut kunnassa pidettiin talvella Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (tammikuu 2015). Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaan huhtikuussa 2015 (MRL 74 ). - Viranomaisneuvottelu , muistio selostusosan liitteenä 2. - Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys sekä arkeologinen selvitys keväällä-kesällä 2015, raportit liitteenä 3 ja 4. - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos loppukesällä Alueen toimintasuunnitelman ja tavoitteiden tarkentaminen. Varsinaisen kaavaluonnoksen laatiminen syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta ( ). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla/ nettisivuilla ja lehtikuulutuksella sekä ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Hämeen ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (tammi-helmikuun 2016 aikana). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite keväällä 2016). Päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan (kunnan) tavoitteena on mm. hyödyntää alueen jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimintoja (vuokra-alueen toiminnan turvaaminen), säilyttää maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokkaat kohteet sekä hyödyntää vetovoimaista ympäristöä uudellakin käyttömuodolla osoittamalla uutta rakennusoikeutta omarantaisina rakennuspaikkoina. Tavoitteena on siis muuttaa alueen luonnetta enemmän pelkästä metsätalouskäytöstä rakennuspaikkakohtaiseen ja yksityiseen loma-asumiseen (M -> RA). Alueelle tehdyt luontoselvitykset, arkeologiset selvitykset ja maastotarkastelut ovat tuoneet jonkin verran reunaehtoja suunnittelulle (mm. paikoitellen lähes luonnontilaisen Haukniemen maisemalliset arvot, muinaisjäännökset). 8

10 3.3 Tutkitut vaihtoehdot Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja uuden rakennusoikeuden määrän ja sijoittelun kannalta. Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja valitsi vaihtoehdon, jossa karavaanarialueen käyttö säilyy alueella ja painottuu edelleen rannan eteläosaan. Omarantainen, tavanomainen uudisrakentaminen keskittyy Haukniemen tyven lounaaseen avautuville rannoille. Maisemalliset arvot, luonnonarvot ja muinaisjäännökset otetaan huomioon jo olemassa olevien ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Kaavaluonnoksesta osallisilta saatu vähäinen palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavan jatkokäsittelyssä. Huomautuksia ei jätetty määräaikana Määräaikana jätettiin neljä lausuntoa, joissa: - Padasjoen kunnanhallituksella ( ) - Lahden kaupunginmuseon Tutkimus- kulttuuriympäristöyksikkö/ arkeologialla ( ) - Päijät-Hämeen liitolla ( ) ja - Arrakosken kyläyhdistys Ry:llä ( ) ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisusta. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- kulttuuriympäristöyksikkö/ rakennuskulttuurin ( ) esittämät täsmennykset mm. alueen historiallisesta kehityksestä ja merkityksestä Kaukelan kylän kulttuurimaiseman osalta on tehty kaavaselostuksen kohtaan 2.12 ja kaavamääräyksiin. Maanomistajan (kunnan) sekä alueen vuokralaisen (SF-Caravan Länsi-Päijänne ry:n) yhteisenä tavoitteena on säilyttää alueen vanha rakennuskanta. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan ( ) mm. todennut, että luontoselvitys on kaavan tehtävään ja tarkoitukseen nähden riittävä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan mitoitus vastaa Padasjoella noudatettua rantamitoitusta, luontoselvitys on riittävästi otettu huomioon ja kaavamääräykset ovat asianmukaiset. ELY-keskuksen liikennepuolen kommenteissa esitetään mm. Mylly-Mäkeläntien mukaan ottamista kaavaan kokonaisuudessaan, suoja-alueen merkitsemistä kaavakartalle sekä paljon teknisiä yksityiskohtia, joilla maantien liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa. Kuten lausunnossa jo todetaankin, niin kyseinen maantien osuus on erittäin vähäliikenteinen. Kulku asuntovaunualueelle ja loma-asuntojen alueille tapahtuu jatkossakin nykyisen pääliittymän eli Mylly-Mäkeläntien kautta. Kaava-alueen laajentaminen ei ole tarpeen, sillä kunta omistaa myös tilan, jolla liittymä sijaitsee. Käyttöoikeudet virallistetaan tarpeen mukaan yksityistietoimituksessa/ lohkomisten yhteydessä. Lausunnossa esille tuodut tekniset yksityiskohdat kirjataan ylös tiedoksi ja toteutetaan tarpeen mukaan. Maantien suoja-alue merkitään kaavakartalle. Rakennustarkastajan ja kunnanhallituksen ( ) esittämät pienet täsmennykset VL/yk- ja RA-alueiden osalta on tehty kaavakartalle ja -määräyksiin (saunojen rakentamisen ja venevalkaman tarkempi ohjaus VL/yk-alueella sekä loma-asunnon maksimikoon poistaminen tarpeettomana/ RA-tonttien pienet laajennukset metsätiehen saakka). 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 9

11 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 22,2 ha. Myllyjärven todellisen rantaviivan pituus suunnittelualueella on 2830 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RA RA RV VL/yk VR MY M Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle nykyistä ja uutta rakennusoikeutta yhteensä 3050 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelujen ja alueen tulevien omistajien todennäköisten tarpeiden perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy tästä huolimatta hyvin väljänä (e=0,01). Karavaanarialueen (RV + VL/yk) nykyisen rakennuskannan kerrosala on noin 400 k-m 2 hieman laskentatavasta riippuen (arvio pohjakartalta, tarkkoja lupatietoja ei vanhoilla rakennuksilla ole). Ranta-asemakaavaratkaisun kokonaismitoitus on yhteensä 14 rantarakennuspaikkaa (9 omarantaista lomarakennuspaikkaa, karavaanarialue vie 4 rakennuspaikka ja yksi olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka). Tilalla on mitoituksessa huomioitavaa todellista rantaviivaa yhteensä 2940 metriä sekä muunnettua rantaviivaa yhteensä 2331 metriä. Rakentamistiheydeksi muodostuu 6,0 rantarakennuspaikkaa /muunnettu km. Mitoitus on kuntaan aiemmin muualle laadittujen yleiskaavojen mukainen. Mitoitusrantaviivan muodostuminen on tarkemmin esitetty liitteenä 5 olevassa kartassa ja taulukossa. Keskimääräinen RA-rakennuspaikkojen koko on 4142 m 2. Rakennuspaikoilla on rantaviivaa keskimäärin noin 60 metriä. Tilastolomake on liitteenä. Rakennuspaikkakohtaiseksi rakennusoikeudeksi RA-kortteleissa on osoitettu kunnan rakennusjärjestystä ja pinta-aloja myötäillen k-m 2. Rakennusoikeuksien määrissä ja kerrosluvuissa on korttelikohtaisesti otettu huomioon myös alueen rakennettavuus, vastarannan läheisyys, lähiympäristön maankäyttö jne. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä enintään neljä sauna- tai muuta talousrakennusta. 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RA ja RV) Loma-asuntojen korttelialue (RA). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten, että rakennusten lukumäärä 10

12 on enintään viisi. Päärakennus ja talousrakennukset on sijoitettava vähintään 25 metrin ja enintään 25 k-m2 rantasauna vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että niille on mahdollista rakentaa tieyhteys helposti nykyistä metsäautotietä hyödyntäen. Rakennuspaikkojen pinta-alat ovat neliömetreissä: Kortteli 1/ , , ja ja Kortteli 2/ , , , ja Asuntovaunualue (RV). Alueelle saa sijoittaa uusia huolto- ja talousrakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Käytännössä alueen toiminta voi kaavaratkaisun myötä jatkua lähes ennallaan. Käytännössä kokonaan uusia RA-rakennuspaikkoja on esitetty yhdeksän kappaletta Haukniemen tyven eteläosaan pääosin lounaaseen avautuvalle rantajaksolle. Parhaiten rakentamiseen soveltuvat paikat löytyvät useimmiten rakennuspaikkojen keskivaiheilta, maasto on pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Rakennuspaikkakohtaisia kerrosaloja on osoitettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia k-m2 / rakennuspaikka (kunnan uusimman rakennusjärjestyksen mukaisesti). Alueen nykyisin läpäisevä metsäautotie sopii hyvin rakennuspaikkojen rajaamiseen. Korttelialueen 1 rantaa idästä länteen päin mentäessä Korttelialueen 2 rantaa idästä länteen päin mentäessä 4.22 Tiealueet Tiealueet on osoitettu lähes kokonaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti ohjeellisina ajoyhteyksinä. Korttelin 1 ja 2 täydentävät tieyhteydet rakennuspaikkojen taustalla eivät riko maisemaa juuri lainkaan Virkistysalueet, muinaismuistot sekä maa- ja metsätalousalueet Suurin osa karavaanarialueen rannasta on osoitettu edelleen Lähivirkistysalueena (VL/yk). Lähivirkistysalue, joka on tarkoitettu suluissa mainittujen korttelien käyttöön. Alueelle voi sijoittaa saunoja, uimarannan, pallokenttiä, leikkikentän, grillikatoksia, laavun, yms. korttelialuetta 3 tukevia toimintoja sekä alueen huoltoyhteyksiä rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. 11

13 Käytännössä alueen toiminta voi kaavaratkaisun myötä jatkua ennallaan ja alueelle voi sijoittaa myös toisen saunan. Alueella sijaitsee jo lupamenettelyn kautta rakennettu saunarakennus, grillikatos, jne. (ks. pohjakartta). Lähialueen asukkaiden käyttämä uimapaikka Haukniemen juuressa on edelleen osoitettu Retkeily- ja ulkoilualueena (VR). Alueelle voi sijoittaa uimarannan, grillikatoksen, laavun, yms. retkeily- ja ulkoilualueen toimintoja sekä alueen huoltoyhteyksiä rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen merkittävimmät luontoarvot on luontoselvityksen mukaisesti turvattu omalla merkinnällään: Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena (luo). Haukniemen kärjen maisemallisia arvoja on korostettu merkinnällä: Maisemallisesti arvokas alue. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena (ma). Em. merkintöjen lisäksi on korostettu varsinkin Haukniemen aluetta MY. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja järvimaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään. Ks. liiteraportti 3. Entuudestaan tiedossa ollut, sekä kaavahankkeen selvityksen myötä löytyneet uudet muinaisjäännökset on osoitettu asianmukaisesti: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa (sm). Ks. liiteraportti Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavaan sisältyy seuraavat mm. vesi- ja jätehuoltoakin koskevat yleiset määräykset: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota 12

14 vesiensuojelulliseen näkökulmaan. Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua kiinteistökohtaisesti. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa pohjavesistölle tai järven veden laadulle. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. Venepaikkoja on hoidettava niin, ettei minkäänlaisia polttoainepäästöjä maastoon tai vesistöön tule. VL/yk - alueen "rantaraittia" 13

15 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Nyt käsillä olevalla alueella merkintöinä on suoranaisesti vain yksi muinaismuisto ja melontareitti. Tarkat ranta-asemakaavamääräykset turvaavat kyseiset arvot ja toiminnat alueella myös tulevaisuudessa. Kanoottien nostopaikka VL/yk - alueella ennen kivistä koskea 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavaratkaisu ja mitoitus ovat täysin neuvotteluissa esille tulleiden kunnan yleiskaavallisten periaatteiden mukaisia (ks. muistio liitteenä 2). Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on suunnittelussa on otettava huomioon myös mitä Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 ): "Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa." Kaikki edellä mainitut vaatimukset on otettu huomioon ranta-asemakaavaa laadittaessa ja useimmat niistä ovat olleet korostetusti esillä jo suunnittelutyön alkuvaiheen tavoiteasettelussa. 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Alueella ei tiettävästi ole kulttuurihistoriallisia arvoja. Vanhojen rakennusten osalta käyttö jatkuu ennallaan, tarkennukset on tehty kaavamääräyksiin työn aikana. Maisemallisesti kyseinen alue on muokkaantunut nykyiseen muotoonsa tehokkaan lomailukäytön kautta. 14

16 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan RV-korttelialue sijoittuu alueille, jotka ovat jo pääosin pihapiireinä ja olleet vuosikymmeniä tehokkaassa lomailukäytössä (kenttäkerroksen kuluneisuus jne.). Kaavan seurauksena luonnonoloissa ja maisemakuvassa ei tältä osin tapahdu erityisiä muutoksia. Rannan läheisyyteen ei ole osoitettu paljoa uudisrakentamista. Uudisrakentamiseen varatuilla RA-alueilla ei myöskään ole erityisiä maisema-arvoja (pääosin nuorta metsää). Haukniemen luonto- ja maisema-arvot on turvattu asianmukaisilla merkinnöillä (luo, ma). 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vapaan rannan määrä suunnittelualueella säilyy korkeana ja vesistölle jää edelleen pitkiä rakentamisesta vapaita alueita. Haukniemen pohjoispuolelle ei osoiteta lainkaan rakentamista ja yleisessä käytössä ollut uimapaikka säilytetään. 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Nykyiset liittymäjärjestelyt on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaavakartalla on informatiivisesti osoitettu korttelialueiden yhteydet ja liittymä yleiselle tielle. Alueelta ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä. Korttelialueen 3 taustalle jäävä harjanne (M-alue) toimii lisäksi luontaisena meluesteenä maantien suuntaan (myös liikenneturvallisuus). 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta aiheutuu laadinta- ja selvityskustannuksia, mutta vastaavasti selkeää taloudellista hyötyä rakennuspaikkojen myynnin kautta. Lisäksi kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla loma-asumisen elinkeinoa. Yhdyskuntarakenteeseen hanke sulautuu saumattomasti (paikoitellen tiivis mökkiasutus lähiympäristössä, hyvä liikenteellinen saavutettavuus, suurelta osin nykyisen käyttömuodon säilyttäminen). Uudisrakentaminen tapahtuu vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla ja myymällä aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (päivitetty ) 2. Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (Ekotoni Ky, raportti ) 4. Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, raportti ) 5. Mitoitustaulukko ja -kartta 6. Tilastolomake - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset 15