SAVITAIPALEEN KUNTA. Länsiosan ranta-asemakaava UPM-Kymmene Oyj. Selostusosa (kaavaehdotus)

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNTA Länsiosan ranta-asemakaava UPM-Kymmene Oyj Rautkoski Järvitaipale Korpela Kaita Kangastalo Viisari Selostusosa (kaavaehdotus) Pienen Salajärven uimapaikka/ veneranta DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Hyvin rikkonainen suunnittelualue muodostuu kymmenestä yhteensä noin 80 hehtaarin kokoisesta osa-alueesta. Savitaipaleen Kirkonkylälle on matkaa n kilometriä koilliseen päin. A F D B C E E 1

3 Suunnittelukohteina ovat seuraavat vesistöalueet, jotka on poimittu edellisen sivun kartalta: A. Suuren Hautajärven ja Pienen Hautajärven itäosat B. Pienen Salajärven luoteisosa ja Harjulammen kaakkoisosa C. Kauriolammen eteläosa D. Kyynelmyksen lounaisosa E. Riihijärven luoteis- ja koillisosa F. Rautlampi ja Ala-Hietajärvi (nämä "reservialueet" tutkitaan tarpeen mukaan keväällä 2017) Suunnittelualueeseen kuuluu osia UPM-Kymmene Oyj:n omistamista seuraavista tiloista: Kangastalo (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Viisari (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Järvitaipale (Pieni Salajärvi, Kauriolampi) Rautkoski (Kyynelmys, Rautlampi, Ala-Hietajärvi) Korpela (Riihijärvi) Kaita (Pieni Hautajärvi, yksityinen maanomistaja, otettu mukaan ehdotusvaiheessa) Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on hieman edellistä laajempi. Virkistyskäytön osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan jossain määrin lähialueen asukkaita. 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Hankkeen taustalla ja lähtökohtana on kunnan ns. Pienten vesistöjen rantayleiskaava ja sen mitoitus sekä kyseiseen kaavaan liittyvä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Hautajärvillä (14/5234/3, ), joka jättää 8 UPM:n rakennuspaikkaa "kodittomiksi" (ilman kaavaa). Tämän lisäksi yhtiöllä on kuusi rakennuspaikkaa "reservissä" muilta alueen pieniltä vesistöiltä (ks. selostusosan liitteet 1 ja 2), näistä on koostettu uusi kokonaisuus kunnan länsi- ja lounaisosan vesistöille. Maanomistajien tavoitteena on ranta-asemakaavoituksen avulla turvata ja osoittaa kaavassa suunnitelmallisesti ympäristöseikat huomioon ottaen tiloille kuuluva rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuksien siirtojen avulla pyritään jättämään rikkonaisille vesistöalueille mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita sekä kokonaan rakentamattomia vesistöjä (pienet lammet). Kaavaratkaisu sovitetaan aluerakenteellisesti alueen yleiskaavaan ja täysin sen mitoitukseen (maanomistajien tasapuolinen kohtelu). 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus

4 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ja vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RA) Muut alueet Tekninen huolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavoihin Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Yleissuunnitelma 5/ Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (FM Jouko Sipari, raportti ) 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tilastolomake 6. Vastine luonnoksesta jätettyyn palautteeseen 7. Yleiskaavan mitoitusperiaatteet (FCG, ) - Ranta-asemakaavakartta 1:5000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset 3

5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Alueet ovat rakentamattomia, mutta yleisilmeeltään, maisemaltaan ja luonnonoloiltaan hyvin vaihtelevia, pääosin mäntyvaltaista kangasmaastoa. Osa-alueilla on todellista rantaviivaa yhteensä n. 6,5 kilometriä. Rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan alueet ovat myös hyvin vaihtelevia (ks. esimerkiksi kansikuva, liitteinä olevan OASman ja luontoselvityksen kuvat ym.). Maiseman yksityiskohtia on melko paljon ja lisärakentamisen sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontaisen maiseman säilymiseen. Jo hankkeen ensivaiheessa (Yleissuunnitelma, liite 1) karsittiin varsinaisten suunnittelualueiden ulkopuolelle UPM:n omistuksessa olevia laajoja maisemallisia ja luontoarvoja sisältäviä alueita (mm. Kaita niminen järvi kokonaisuudessaan). Osa-alueiden luontoarvot on inventoitu yleiskaavaa tarkemmin tätä hanketta varten laaditussa luontoselvityksessä kesän 2016 aikana (ks. liite 3 /raportti , Jouko Sipari, FM, biologi). Selvityksessä selkeästi suunnittelua rajoittavia luontoarvoja löytyi seuraavasti: - Suuren Hautajärven kapeat harjumaiset alueet, maisemallinen arvo - Kauriolammen kapea ja matala eteläosan lahti, maisemallinen arvo - Riihijärven luoteisosan havainnot kangasvuokosta (2 kpl), osin maantiealueella - Harjulammen suppamaastot, maisemallinen arvo Ranta-asemakaavatyössä otetaan huomioon toki myös jo yleiskaavassa todetut laajamittaiset luontoarvot kyseisillä alueilla, mm. pohjavesialueet, arvokkaat harjualueet jne Rakennettu ympäristö Suunnittelualueeseen kuuluu osia seuraavista tiloista (ks. kartta sivulla 1): Kangastalo (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Kaita (Pieni Hautajärvi) Viisari (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Järvitaipale (Pieni Salajärvi, Kauriolampi) Rautkoski (Kyynelmys, Rautlampi, Ala-Hietajärvi) Korpela (Riihijärvi) Suunnittelualueen pinta-ala on täsmentynyt kaavaprosessin aikana yhteensä n. 80 hehtaariin, tilastolomake liitteenä 6. Yleisesti ottaen suunnittelualueeseen on rajattu noin metrin levyinen vyöhyke rantaviivasta sisämaahan päin tiestöä, maaston korkeuseroja ym. mukaillen. Kaavoitettavat alueet ovat täysin rakentamattomia ja pääosin metsätalouskäytössä. Alueita puhkoo ainoastaan tiivis metsätieverkosto (ks. kaavan pohjakartat) sekä joitakin sähkölinjoja. Lähialueella on paikoitellen hyvin tiivistäkin loma-asutusta sekä muutamia asuinrakennuksia. Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on huomattavasti varsinaista suunnittelualuetta laajempi. Virkistyskäytön osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan kaikkia lähialueiden asukkaita. Kansikuvassa on esimerkkinä Pienen Salajärven uimaranta/ venepaikka. 4

6 Suunnittelualueiden lähiympäristössä ei juurikaan ole palveluita. Etäisyys Savitaipaleen kirkonkylän palveluille selviää kohdasta 1.1. Heituinlahden ja Tuohikotin kylien palvelut ovat keskimäärin noin 10 kilometrin etäisyydellä osa-alueista. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisia arvoja tai tiedossa olevia muinaismuistoja Maanomistus Alueen pääasiallinen maanomistaja on UPM-Kymmene Oyj, ehdotusvaiheessa mukaan on otettu yksityisen maanomistajan (kuolinpesä) omistama tila Kaita Kyseiselle tilalle osoitetaan Pienelle Hautajärvelle yleiskaavaehdotuksessa osoitettu yksi lomarakennuspaikka. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen yhteydessä Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueilla risteilee runsaasti maakuntakaavan merkintöjä, jotka on pääosin huomioitu myös yleiskaavatasolla (mm. tärkeät pohjavesialueet (pv), arvokkaat harjualueet (ge/h) ja seututie Savitaipaleelta Tuohikottiin). Lisäksi Kauriolampi sijaitsee maakuntakaavan MU/MY - alueella (ulkoilun ohjaamistarvetta, luonnon erityisarvoja). Huomattavia luontoarvoja sisältävä Järvitaipaleen Natura alue jää nyt käsiteltävän alueen ulkopuolelle Kauriolammen länsiosassa. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan Kyseisessä kaavassa ei ole merkintöjä nyt käsiteltävälle alueelle. Ote maakuntakaavayhdistelmästä, suunnittelualueet likimäärin punaisen rajauksen sisällä 5

7 2.22 Osayleiskaava Alueen oikeusvaikutteisena yleiskaavana on kunnan ns. Pienten vesistöjen rantayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Mitoitus eli rakennuspaikkojen lukumäärä nojautuu täysin kyseiseen yleiskaavaan, jossa kaikille maanomistajille laskettiin samoilla perusteilla rakennusoikeus. Kyseiseen kaavaan liittyvä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Hautajärvillä (14/5234/3, ) kumosi yleiskaavan Pienellä ja Suurella Hautajärvillä. Kaavatyön alkuvaiheessa pidetyssä viranomaisneuvottelussa (koko muistio selostusosan liitteenä 2) todettiin mm. seuraavaa: "Yhteenvetona yhtiön jäljellä olevasta rakennusoikeudesta todettiin, että käytettävissä on 8 paikkaa Hautajärviltä, 3 paikkaa "reservistä" Ylä-Hyyvikkäältä sekä kolme edellä mainittua huonon rakennettavuuden lisäpaikkaa = yhteensä 14 rakennuspaikkaa. Näistä viisi pyritään edelleen osoittamaan Hautajärville ja loput yhdeksän muille yleissuunnitelmassa esitetyille vesistöille." "Siirtojen kohteina olevien osa-alueiden nykyinen kaavatilanne on hyvin kirjava, mm. Hautajärvillä ei ole tällä hetkellä lainkaan kaavaa, osalla alueista on yleiskaava ja lisäksi pohjalla on kolmen eri aikakauden ranta-asemakaavaa." Otteet yleiskaavasta (ja ranta-asemakaavoista) löytyvät osa-alueittain tämän hankkeen yleissuunnitelmasta (selostusosan liite 1). Useissa tapauksissa yleiskaavamerkintänä on violetti rasteri, joka osoittaa että alueella on laadittu aiemmin oikeusvaikutukseltaan vahvempi rantaasemakaava Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavat osa-alueittain, näiltä osin juridisesti tapahtuu ranta-asemakaavan muutos: - Pieni Salajärvi (vahvistettu ) - Kauriolampi (vahvistettu , osin kumottu samaan aikaan) - Kyynelmys (vahvistettu ) 2.24 Rakennusjärjestys Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja tuli voimaan Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1:5000 (hyväksyntä kaavaprosessin aikana). 6

8 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (huhtikuu 2016). - Tarkentavat maastokäynnit toukokuussa Yleissuunnitelma, liitteenä 1. - Viranomaisneuvottelu , muistio liitteenä 2. - Luontoselvitys kesällä 2016, raportti liitteenä 3. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) , päivitys liitteenä 4. - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnoksen kartta määräyksineen asetettiin yleisesti nähtäville ja osallisilla oli mahdollisuus antaa niistä palautetta Nähtävillä pitämisestä ja ranta-asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotettiin lehtikuulutuksella ja ilmoitettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydettiin tässä vaiheessa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, Museovirasto, ympäristötoimi, Luumäen kunta, Kouvolan kaupunki, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan maaliskuussa Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta huhtikuussa 2017). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä ranta-asemakaavaehdotus (tavoite kesällä 2017). - Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on ranta-asemakaavoituksen avulla turvata ja osoittaa kaavassa suunnitelmallisesti ympäristöseikat huomioon ottaen tiloille yleiskaavassa laskettu rakennusoikeus lomarakennuspaikkoina. Rakennusoikeuksien siirtojen avulla pyritään jättämään rikkonaisille vesistöalueille mahdollisimman pitkiä rakentamiselta vapaita alueita sekä kokonaan rakentamattomia vesistöjä (pienet lammet). 7

9 Alueelle tehty luontoselvitys, osallisilta saatu palaute ja maastotarkastelut ovat tuoneet reunaehtoja suunnittelulle (mm. maastoltaan lähes luonnontilaisten harjanteiden maisemalliset arvot, kangasvuokko, uimaranta). 3.3 Tutkitut vaihtoehdot ja vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Jo kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja rakennusoikeuden sijoittelun kannalta, yleissuunnitelma liitteenä 1. Kaavaluonnoksesta jätettiin kuulemisaikana ( ) kaksi huomautusta ja viisi lausuntoa. Kaavanlaatijan vastine jätetyistä huomautuksista ja lausunnoista liitteenä 6. Kaavaluonnoksessa esitettiin kaavakartalla vielä selkeää "ylimitoitusta" rakennuspaikkojen määrän suhteen. Em. vastineesta löytyy myös perustelut, joilla rakennusoikeuden määrä supistettiin UPM:n osalta 20 lomarakennuspaikasta varsinaiseen 14 rakennuspaikkaan (+ yksi rakennuspaikka kaavaehdotuksessa yksityiselle maanomistajalle). 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä 4 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 8

10 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 80,8 ha. Rantaviivan todellinen pituus alueella on 6520 m. Maanomistajille kuuluva yleiskaavassa laskettu ns. haja-asutusalueen rakennusoikeus on pyritty osoittamaan kaavalla suunnitelmallisesti siten, että rakentamisen haittavaikutukset ympäristölle ja lähinaapureille jäisivät niin vähäisiksi kuin mahdollista. Yleiskaavan mitoitusperusteista on tiivistetty esitys liitteenä 7. Koko yleiskaava-aineisto kuuluu nyt laadittavan ranta-asemakaavan taustamateriaaliin. Ranta-asemakaavassa on osoitettu yleiskaavan perusteella yhteensä 15 omarantaista lomaasuntotonttia (RA) sekä tarpeelliset kulkuyhteydet ohjeellisina tiealueina. Muilta osin kaavoitettava alue jää maa- ja metsätalousalueeksi (M). Keskimääräinen tonttikoko on 5178 m 2, eli melko kookkaita tontteja keskimäärin. Tonteilla on rantaviivaa keskimäärin metriä, joten nyt käsiteltävän suunnittelualueen vapaan rantaviivan osuudeksi jää noin 85 % kokonaisrantaviivasta. Yleiskaava-alueellekin jää runsaasti yhtenäisiä vapaan rannan jaksoja UPM:n omistukseen. Tilastolomake on liitteenä 5. Tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi RA-kortteleissa on osoitettu k-m 2 lomarakentamista varten ja k-m 2 sauna-/ talousrakentamista varten. Rakennusoikeuksien määrissä ja kerrosluvuissa on korttelikohtaisesti otettu huomioon mm. alueen rakennettavuus, vastarannan läheisyys, kyseisen järven koko, lähiympäristön maankäyttö jne. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä enintään neljä sauna- tai muuta talousrakennusta. Lähiympäristön maankäyttöön ranta-asemakaavan rakenne liittyy luontevasti. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RA RA RA RA RA RA RA RA M Yht Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta yhteensä 2840 k-m 2 nykyisen yleiskaavan, kunnan rakennusjärjestyksen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelujen ja alueiden tulevien omistajien todennäköisten tarpeiden perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy tästä huolimatta hyvin väljänä (e=0,0035). 9

11 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RA) Loma-asuntojen korttelialue (RA). Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten, että talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Tontit on sijoitettu siten, että niille on mahdollista rakentaa myös tieyhteys rikkomatta maisemallisesti tai luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita. Ranta-asemakaavalla suunnittelualueelle on osoitettu 8 erillistä korttelialuetta. Korttelialue 1 muodostuu yhdestä länteen ja luoteeseen avautuvasta yleiskaavaehdotuksen mukaisesta omarantaisesta tontista (RA) Pienen Hautajärven koillispohjukassa. Korttelialue 2 muodostuu kahdesta länteen ja luoteeseen avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Pienen Hautajärven itäosassa. Korttelialueen 2 rantaa tästä koilliseen päin, hieno rakentamiseen soveltuva rinne Korttelialue 3 muodostuu kolmesta länteen ja lounaaseen avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Suuren Hautajärven kaakkoisosassa. Korttelialueen 3 rantaa, pääosin varttunutta männikköä, erinomainen rakennettavuus Korttelialue 4 muodostuu kahdesta etelään avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Pienen Salajärven luoteisrannalla. Korttelin 4 rantaa, pääosin varttunutta männikköä, erinomainen ilmansuunta ja rakennettavuus 10

12 Korttelialue 5 muodostuu kahdesta luoteeseen avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Kauriolammen eteläosassa. Korttelialueen 5 rantaa, pääosin varttunutta männikköä, erinomainen rakennettavuus Korttelialue 6 muodostuu kahdesta etelään ja kaakkoon avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Riihijärven luoteisrannalla lähellä maantietä. Korttelialueen 6 rantaviivaa, pääosin varttunutta männikköä, erinomainen rakennettavuus Korttelialue 7 muodostuu yhdestä etelään avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Riihijärven koillisrannalla. Korttelialueen 7 rakentamiseen soveltuvaa aluetta, pääosin varttunutta kuusikkoa ja taustalla taimikkoa, hyvä rakennettavuus Korttelialue 8 muodostuu kahdesta koilliseen ja pohjoiseen avautuvasta omarantaisesta tontista (RA) Kyynelmyksen lounaisrannalla. Korttelialueen 8 ranta-aluetta, pääosin varttunutta sekametsää, hyvä rakennettavuus 11

13 Kaavamääräyksin ja hyvin väljillä rakennusaloilla on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti Muut alueet Tiealueet on osoitettu lähes kokonaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti ohjeellisina ajoyhteyksinä. Korttelin 1, 2, 3 ja 5 täydentävät tieyhteydet tonttien taustalla eivät riko maisemallisesti arvokasta harjualuetta. Vapaat ranta-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Maiseman kannalta arvokkaita paikkoja on kaavassa korostettu aluerajauksella (ma) maastotarkastelun ja luontoselvityksen perusteella Hautajärvillä, Harjulammella ja Kauriolammella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde Riihijärvellä on huomioitu omalla merkinnällään (luo) maastotarkastelun ja yleiskaavan luontoselvityksen perusteella. Kaikki kyseiset alueet tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina (ks. lisäksi luontoselvitys liitteenä 3). Myös suunnittelualueella laajalle ulottuvat arvokkaat harjualueet (ge) sekä vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (pv) on huomioitu asianmukaisesti omilla merkinnöillään maakuntakaavan, yleiskaavan, maastotarkastelun ja luontoselvityksen perusteella (ks. kaavamerkinnät). Osin maantiealueella sijaitseva kangasvuokkoesiintymä on osoitettu omalla suojelumerkinnällään (s-1). Yleisen virkistyskäytön näkökulmasta suunnittelualueella ei ole juurikaan jokamiehen virkistyskäyttöä suurempaa merkitystä. Pienellä Salajärvellä lähiseudun asukkaiden vähäisessä käytössä oleva uimapaikka/ venevalkama on osoitettu omalla merkinnällään (lv). Alueen käytöstä ja virallistamisesta on syytä sopia jatkossa maanomistajan ja käyttäjien kesken. 4.3 Tekninen huolto Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen tonteille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen (ks. kaavamääräykset). Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 12

14 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Suunnittelualueilla risteilee melko runsaasti maakuntakaavan merkintöjä, jotka on pääosin huomioitu myös yleiskaavatasolla (mm. tärkeät pohjavesialueet (pv), arvokkaat harjualueet (ge/h) ja seututie Savitaipaleelta Tuohikottiin). Lisäksi Kauriolampi sijaitsee maakuntakaavan MU/MY - alueella (ulkoilun ohjaamistarvetta, luonnon erityisarvoja). Huomattavia luontoarvoja sisältävä Järvitaipaleen Natura alue jää nyt käsiteltävän alueen ulkopuolelle Kauriolammen länsiosassa. Kyseiset merkinnät on asianmukaisesti huomioitu kaavaratkaisussa, eikä maakuntaliitolla ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 5.2 Suhde yleiskaavoihin Kaavaehdotus on lähtökohdiltaan ja periaatteiltaan täysin kunnan tälle kyseisellekin alueelle laadituttaman yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukainen. Rakennuspaikkojen sijaintia ja rajauksia on tarkistettu yleiskaavasta nyt käsillä olevassa kaavassa. 5.3 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Kaavan seurauksena luonnonoloissa ja maisemakuvassa ei tapahdu erityisiä muutoksia, sillä korttelialueet on osoitettu alueille, joilla ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Nyt käsillä olevassa kaavassa sekä aiemmassa yleiskaavassa on osoitettu UPM-Kymmene Oyj:n maille lukuisia luonnonarvoiltaan, maisemaltaan tai geologialtaan arvokkaita alueita, joilla ympäristö tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Yleiset kaavamääräykset: "Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (MRL 128 ). Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Ennen rakennusluvan myöntämistä ja kiinteistön muodostusta tontit on paalutettava maastoon. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara." 5.4 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vapaan rannan määrä suunnittelualueella säilyy erittäin korkeana (lähes 85%) ja vesistöille jää hyvin pitkiä yli kilometrinkin pitkiä rakentamisesta vapaita alueita. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Nykyiset liittymäjärjestelyt on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Korttelin 6 toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä tonttien rakennuttajien ja tienpitäjän kanssa. Vähäisten liikennemäärien omaavan tien melu on hallittavissa kyseisillä tonteilla. Alueilta ei ole tiedossa muita ympäristön häiriötekijöitä. 13

15 5.6 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla loma-asumiseen liittyviä elinkeinoja. Yhdyskuntarakenteeseen hanke sulautuu saumattomasti. Maanomistajalle mm. tiestön rakentamisesta saattaa aiheutua huomattavia lisäkustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtuisi todennäköisesti vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaisi kaavan myymällä alueelta tontteja harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Yleissuunnitelma 5/ Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys (FM Jouko Sipari, raportti ) 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tilastolomake 6. Vastine luonnoksesta jätettyyn palautteeseen 7. Yleiskaavan mitoitusperiaatteet (FCG, ) - Ranta-asemakaavakartta 1:5000 / Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset 14