LEMIN KUNTA. Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutos. Selostusosa (Luonnos) Kuva: Keväinen näkymä Kilkinlahdelle kaavamuutosalueen itäosassa

Transkriptio

1 LEMIN KUNTA Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutos Selostusosa (Luonnos) Kuva: Keväinen näkymä Kilkinlahdelle kaavamuutosalueen itäosassa

2 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutoksen kohteena on Lemin kunnassa, Kivijärven rannalla sijaitseva entinen Vantaan kaupungin kesäsiirtolan alue. Suunnittelualue, noin 13,5 hehtaarin kokoinen Kirkkomäen tila ( ) sijaitsee noin neljä kilometriä Lemin kirkonkylältä lounaaseen. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu ympyrällä Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Kuhasensaaressa oli Vantaan kaupungin ylläpitämää leiritoimintaa viimeisen kerran vuonna Sen jälkeen alue siirtyi uuden yrittäjän omistukseen (Kuhasensaari Club Oy). Maanomistajan tavoitteena on osittain purkaa tai saneerata vanhat leirikeskuskäytössä olleet rakennukset sekä osoittaa maltillisesti lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Virkistyskäytön osalta haetaan myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää Kivijärven vetovoimaa. Lähialueella sijaitsevia nähtävyyksiä (mm. salpalinja, Lemin särä, Jalkosalmen lava) sekä läheisen taajaman palveluita pyritään hyödyntämään yhteistyössä muiden alueiden toimijoiden kanssa. Alueen rakennuskannasta ja yrittäjän tavoitteista saa hyvän kokonaiskuvan alueen nettisivuilta

3 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Sisällysluettelo Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot Osallistuminen ja yhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RM) Tie- ja liikennealueet Virkistysalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen...16

4 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Muistio viranomaisneuvottelusta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty ja Luontoselvitys, raportti (T:mi Jouko Sipari) - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Ranta-asemakaavan muutoksen merkinnät ja määräykset sekä kaavakartta 1: LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on pitkänomainen alue Kuhasensaaren keskivaiheilla. Pohjois eteläsuuntaisesti kulkeva Kuhasensaaren paikallistie jakaa suunnittelualueen läntiseen ja itäiseen osaan. Molemmat rannat ovat hietapohjaisia, melko jyrkästi syveneviä, ruskeavetisiä ja jonkin verran rehevöityneitä. Länsiranta rajautuu Uiminkapiaan (rantaviivaa n. 180m) ja itäranta Kilkinlahteen (rantaviivaa n. 360m). Alueen yleisilmettä ja maisemaa hallitsevat vanhan kesäsiirtolan rakennukset sekä varsinkin itään ja koilliseen, mutta myös kaakkoon avautuvat hienot järvimaisemat Kivijärvelle. Luonnonoloiltaan alue on suurelta osin rakennettu tai pihapiirinä. Metsä on vallannut osittain pihoilta elintilaa. Alue on suurelta osin harvennuksen tarpeessa, jotta piha-alueille saadaan valoa. Kuva: Kaavamuutoksen kohteena oleva Kirkkomäen tila on rajattu karttaa katkoviivalla

5 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Alueelle on laadittu luontoselvitys (raportti , Jouko Sipari, FM, biologi), jonka tiivistelmässä todetaan seuraavaa: Suositukset: Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella todetut liito-oravahavainnot edellyttävät soveltuvien elinympäristöjen nykytilaan jättämistä. Kuvat: Leirikeskukselle vievä tie kaartuu sankan kuusikon lomassa (vas.). Rakennukset ja pihapiirit sijoittuvat mäkien lakialueille, jossa metsä hieman karumpaa männikköä (oik). Kuvat: Leirikeskuksen itärinteeltä avautuu kauniit näkymät Kilkinlahdelle (vas.), jonka ranta on varsin rehevä ja sulkeutunut (oik.). KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi 4

6 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2.12 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen muodostaa Kirkkomäen tila ( ). Suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat molemmille ranta-alueille. Länsirannalla on neljä aittaa sekä rantasauna ja varastorakennus. Leirikeskuksen päärakennus sijaitsee alueen itäpuolella. Pihapiirissä on useita nukkuma-aittoja, leikkikenttä, jalkapallo- ja lentopallokentät sekä rannassa reilun kokoinen rantasauna. Rakennuskanta Kuvat: Leirikeskuksen päärakennuksessa on kolme majoitushuonetta, suuri sali, keittiö ja ruokasali sekä peseytymistiloja (vas). Päärakennuksen itäpuolella on jalkapallokenttä (oik.) Kuvat: Leirikeskuksen päärakennuksen etupihalla on pieni leikkikenttä (vas.). Pihapiirissä on satunnaisesti männikköön sijoiteltuna kahdeksan nukkuma-aittaa (oik.). Kuvat: Leirikeskuksen itärannan saunarakennus on tilava. Rannassa on nuotiopaikka. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi 5

7 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuvat: Länsirannalla rinteen päällä seisoo rivissä kolme nukkuma-aittaa (vas.). Lisäksi on idyllisesti harmaantunut, pieni hirsinen rakennus (oik.) Kuvat: Länsiosan rinne laskee voimakkaasti alas rantaan (vas.). Rannassa on pieni saunarakennus (oik.) sekä osin jo maahan uponnut puuvaja. Palvelut Etäisyys Lemin Kirkonkylän palveluille on noin neljä (4) kilometriä Maanomistus Alueen maanomistaja on yksityinen (Kuhasensaari Club Oy). 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen ja yleiskaavatyön yhteydessä Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa ei juurikaan ole merkintöjä alueelle. Kivijärven veneväylä kulkee alueen länsipuolella. Vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa ei myöskään ole merkintöjä alueelle. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi 6

8 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 7 Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella ympyrällä Osayleiskaava Lemin kunnanvaltuustossa Kivijärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava hyväksyttiin Lainvoiman kaava sai kokonaisuudessaan Yleiskaava laadittiin lähinnä rantarakentamista ohjaamaan ja nyt käsiteltävä alue osoitettiin yleiskaavassa lähinnä vanhemman ja tarkemman ranta-asemakaavan toteavana. Yleiskaavamääräyksen mukaan RA-1- alue on ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Merkittävä lisärakentaminen alueelle edellyttää pääsääntöisesti yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia (käytännössä ranta-asemakaavan muutoksen). VV-merkintä osoittaa uimarannan paikan. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimäärin punaisella ympyrällä Ranta-asemakaava Alueelle on laadittu rantakaava eli nykyiseltä termiltään ranta-asemakaava Kirkkomäen tilalle (vahvistettu ). Nykyisessä kaavassa on melko runsaasti rakennusoikeutta (päärakennuksen alue 1300 k-m 2, länsiranta 200 k-m 2 sekä kahden erillisen saunan rakennusalat). Tavoitteena on maltillisesti lisätä rakennusoikeutta ja rakentamisalueita.

9 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 8 Myös vanhentuneet kaavamerkinnät uusitaan tässä yhteydessä, Nykyiset merkinnät:

10 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 9 Voimassa oleva ranta-asemakaava, lääninhallitus lisäsi vahvistamispäätöksessään ( ) punaisella tehdyt merkinnät 2.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se tuli voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vanhaa rantakaavan pohjakarttaa (hyväksytty /MML). Aineistoa täydennetään uudemman rakennuskannan ja tiestön osalta maastotietokannan aineistolla.

11 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 10 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset - Maastokäynti ja alustavat neuvottelut kunnassa pidettiin Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (huhtikuu 2014). Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaan toukokuussa 2014 (MRL 74 ). - Viranomaisneuvottelu , muistio selostusosan liitteenä. - Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys keväällä - kesällä Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta syksyllä Alueen liiketoimintasuunnitelman ja tavoitteiden tarkentaminen. Luontoselvitys valmistui tammikuussa OAS päivitys ja kaavaluonnoksen laatiminen kesällä Metsänhakkuusuunnitelmat ovat vireille. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta (arviolta syyskuun 2015 aikana). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla/nettisivuilla ja lehtikuulutuksella (Etelä-Saimaa ja Länsi-Saimaan sanomat) sekä ilmoitetaan kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydetään tässä vaiheessa (ainakin Kaakkois-Suomen ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, ympäristötoimi, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta talven 2016 aikana). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite keväällä 2016). Päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön.

12 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Tutkitut vaihtoehdot Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin ensin kolme erilaista vaihtoehtoa: VE1. Kokonaisrakennusoikeus 1463 k-m² VE2. Kokonaisrakennusoikeus 1335 k-m²

13 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 12 VE3. Kokonaisrakennusoikeus 1555 k-m² Työneuvottelussa kevättalvella 2015 maanomistajan ja kaavoittajan edustajat kävivät luonnosvaihtoehtoja läpi. Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja on valinnut vaihtoehdon VE3 seuraavilla täydennyksillä / täsmennyksillä: Itäranta - 4 erillistä huvilaa (luxus-alue) - läntisen rinteen aitat, rakennusoikeiden lisäys (standard) - Pelikenttien luo siirtyvät aitat ja uudisrivitalo(t) (budjettialue) - Kokonaisrakennusoikeus noin 2000 k-m² (voimassa olevassa 1300 k-m²) Länsiranta - Lisätään kaksi huvilariviä rinteeseen MasterPlanin 2.2 mukaisesti liito-oravareviiri huomioiden - Yhteensä huviloita 3 x 4 x 75 k-m² - Rantasaunan rakennusoikeus 100 k-m² - Kokonaisrakennusoikeus 1050 k-m² (voimassa olevassa 340 k-m²) 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

14 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 13,56 ha. Järven rantaviivan pituus on noin 540 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m² e Rakennusoikeus, k-m 2 RM , RM , RM , RM , RM , RM , RM , RM , VL , MY MU ,00 0 Yht , Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta 3250 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelujen perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy erittäin väljänä (e=0,02). 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RM ja RM-1) RM/ Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus korttelissa 1-4 on 75 k-m 2 ja kortteleissa 5 sekä k-m 2. Kortteliin 8 rakennusoikeudesta 700 k-m 2 saa toteuttaa rivitalona. Lisäksi kortteliin 8 saa rakentaa viisi mökkiä, joiden koko on 20 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Korttelialueita koskee osittamisrajoitus, eli alueilta ei saa lohkoa yksittäisiä tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. RM-1/ Matkailukeskuksen korttelialue. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Koko aluetta palvelevan päärakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 500 k-m 2, talousrakennuksia varten on varattu 100 k- m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa.

15 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 14 Kortteleiden ohjeelliset rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti rakentamiseen soveltuville paikoille. Korttelien vetovoima perustuu joko rannan läheisyyteen tai rinteeltä avautuvaan järvinäkymään. Rakentamista voidaan toteuttaa vaiheittain kortteli kerrallaan. Rakentamista on lisäksi ohjattu seuraavilla yleisillä määräyksillä: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan. Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti Tie- ja liikennealueet Tiealueet on osoitettu hyvin pitkälle olemassa oleva tilannetta mukaillen ohjeellisina ajoyhteyksinä. Tieyhteydet naapuritiloille (yksityistien linjaus) säilyvät ennallaan. Kaavoitettavan alueen poikki kulkee Kuhasensaarentie Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Pääosa länsirannan ranta-alueista ja itärannan pohjoisosa on osoitettu: VL/ Lähivirkistysalue. Alueelle voi sijoittaa venevalkaman, uimarannan, pelikenttiä, grillikodan, yms. korttelialueita 1-8 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä. Kummallekin rannalle saa sijoittaa yhden rantasaunan tukemaan alueen toimintoja kaavakartan rakennusalojen mukaisesti (kumpikin 100 k-m 2 ) sekä uusia huolto- ja talousrakennuksia (länsiranta 50 k-m 2, itäranta 75 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueella oleva liito-oraville soveltuva elinympäristö osoitetaan MY/ Maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen metsiä saa käsitellä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään.

16 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 15 Muu suunnittelualueen metsäympäristö osoitetaan käyttömuodolla MU/ Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavoitettavaa aluetta tulee tutkia vesihuollon osalta kokonaisuutena. Vesihuoltoratkaisuissa tulee huomioida alueen vaiheittainen toteuttaminen sekä kortteleiden mahdollisesti erilainen käyttöaste sekä käytön vuodenaikojen väliset vaihtelut. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueelliseen vesiosuuskuntaan tai kunnan verkostoon on silti erittäin suotavaa. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä keskitetysti ja sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa vesistölle tai pohjavesille. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Suunnittelualueella on voimassa Kivijärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman Yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu aluevarauksina rantaasemakaavan mukaiset rakennuspaikat (RA-1) ja uimaranta (VV). Rakennuspaikkojen toteuttamisen ehtona yleiskaavassa on ranta-asemakaavan laatiminen. Ranta-asemakaava Kirkkomäen tilalle on jo olemassa (vahvistettu ) ja tällä kaavamuutoksella uusitaan vanhentuneet merkinnät ja maltillisesti lisätään rakennusoikeutta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Yleiskaavan ehto ranta-asemakaavan laatimisesta vahvistuu käynnissä olevalla kaavoitushankkeella. Yleiskaavan muutoksesta keskustellaan vielä kunnassa. Uutta rakentamista on osoitettu maisemallisuus ja maaston muodot huomioiden sekä itä- että länsirantojen taustamaalle mäkialueille. Kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, ettei liito-oravan elinolosuhteet vaarannu.

17 LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu erillistä kulttuuriympäristöselvitystä. Kulttuurihistoriallisia kohteita ei ole tiedossa, länsirannan vanha aitta pyritään säilyttämään nykyisellä paikallaan. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Aivan rannan läheisyyteen ei sijoitu kortteleita, vaan rakentaminen sijoittuu valtaosin mäkialueille rannan taustalle. Mäelle rakentaessa maisemalliset vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin aivan rantaan rakennettaessa. Molemmilla rannoilla on jo nykyisellään rantasaunat ja niihin liittyvät pihapiirit ja kaavamuutoksen myötä näitä saunojen alueita saa kehittää. Muutoin rannat jäävät luonnonmukaiseen tilaan lähivirkistysalueeksi, maa- ja metsätalousalueiksi. Yleinen kaavamääräys: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakentaessa tulee huomioida rakennusten soveltuvuus rakennuspaikalle ja maisemaan. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien säilyttää. 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Länsirannalla kiinteistön kapeudesta johtuen rakentamisesta vapaata rantaa jää melko vähän, joskin huomattavampi rakentaminen sijoittuu rannan taustalle. Itärannalla rantaa jää runsaasti vapaaksi, sillä rantaan sijoittuu vain rantasauna piha-alueineen. Muu rakentaminen sijoittuu kauemmas rannasta mäen päälle. Yleistä virkistysaluetta nyt käsiteltävä alue ei ole koskaan ollut. 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole juuri mitään vaikutuksia. 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Maanomistajalle uudis- ja korjausrakentamisesta syntyy kustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Kaavoitusinsinööri Henna Arkko