Sisäisen viestinnän haasteet s.26. Pysy pystyssä talvellakin s.4. Ratamo 1 -projekti etenee s.10. Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäisen viestinnän haasteet s.26. Pysy pystyssä talvellakin s.4. Ratamo 1 -projekti etenee s.10. Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s."

Transkriptio

1 Kimara Kouvolan kaupungin henkilöstölehti Sisäisen viestinnän haasteet s Pysy pystyssä talvellakin s.4 Ratamo 1 -projekti etenee s.10 Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s. 32 1

2 4 Tässä numerossa Huppari ja t-paita päälle, pipo päähän ja putkihuivi kaulaan. Mukaan kynä ja vihko ja postikortti kaverille. Ja olet täysin Kouvola-muodin mukainen. sivu imar 4 Pysy pystyssä talvellakin 5 Liukastuin ja kaaduin... 6 Vuoden 2012 työsuojelupalkinto Elimäen koulukeskukselle 7 Ruokapalvelujen henkilöstö nautti saamastaan tuottavuuspalkinnosta Vuoden 2012 hoitotyöntekijät 8 Niina Korpelainen on ikuinen oppija 9 KSAO:lle William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinto 10 Ratamo 1 -projekti etenee 11 Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seuranta keskitettiin rintasyöpähoitajalle 12 Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashuollon tilojen peruskorjaus 13 Keltakankaan kuntoutuksella uusi ilme ja koti 14 On vanha jengi koossa taas 15 Markkinointi-ilmeestä koko kaupungin brändiksi 16 EKvAlla töihin 18 KOU KOU messuille 19 Kouvolan kaupungin vuoden 2012 esimies, työntekijä ja työyhteisö valittu Päihdeohjelman päivitys 20 Hyviä uutisia savuttomasta Kouvolasta! Kunta10 -tutkimuksen pilottiprojekti kiittää Kouvolan kaupungin työntekijöitä kyselyyn vastaamisesta! 21 Hyvä yrittäjyysilmapiiri parantaa kaupungin menestymistä 22 Lastensuojelun tukiperhe- ja tukihenkilökoulutusta Kouvolassa 23 Lyseon lukio juhlii Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 24 Helpoin keinoin yli säästöt/vuosi 26 Sisäisen viestinnän haasteet Kaupungin ajoneuvojen uusi ilme 27 Työyhteisöpäivillä Orilammella 28 Bioenergia kiinnostaa Koulutusvientiä Afrikkaan 29 Eksoottinen egyptiläisvierailu Kouvolassa 30 Tervetuloa Kouvolaan Muuttajan paketti 31 Yhteispalvelupisteet 32 Jouluostoksille museokauppaan tai fanishoppiin Onko sillä väliä, suljenko tietokoneeni töistä lähtiessä? Miksi minun pitäisi vähentää sähköpostien tulostamista? Miksi lämmintä vettä pitäisi säästää? sivu 24 2

3 Pääkirjoitus ahenkilöstö tikun nokassa arvioimaan kriittisesti ja yksityisen palvelutuotannon osuus kasvaa joissakin palveluissa. Järjestämisvastuun takia kustannukset kulkevat kuitenkin kaupungin talousarvion kautta ja ohjaus säilyy poliittisten päätöksentekijöiden käsissä. Syksyn kuntavaalikeskustelu ja kuntatalouden kiristyminen ovat nostaneet Kouvolan henkilöstömitoituksen keskusteluun. Erilaisia näkemyksiä esitetään kylillä, toreilla, lehtien palstoilla ja poliittisessa keskustelussa. Yleinen viesti on ollut se, että väkeä on liikaa. Kun tunteet ovat pinnassa, oikeaa kuvaa tilanteesta on vaikea rakentaa. Mielikuvaa ylimitoitetusta henkilöstöstä on helppo ruokkia, jos asioita ei avata riittävän konkreettisesti. Keskustelussa ei huomioida sitä, että kuntien tavat järjestää palveluitaan poikkeavat aina toisistaan ja vertailujen tekeminen on siitä syystä vaikeaa. Kaupungin työntekijästä tulee helposti keskustelun sijaiskärsijä, vaikka hän tekisi oman osuutensa kuinka tunnollisesti. Kouvolan kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut kuntien yhdistymisen jälkeen noin 470 työntekijällä. Eniten kasvua selittävät toiminnalliset muutokset, mm. Kuusankosken aluesairaalan sekä Iitin ja Haminan lomituspalvelujen siirtyminen kaupungin organisaatioon. Vanhusten määrän kasvu lisää vanhuspalvelujen kysyntää ja henkilöstötarvetta. Tukipalvelujen osalta muutos on ollut toisensuuntaista. Eläköitymistä on hyödynnetty tehokkaasti hallinnossa, tukipalveluissa ja teknisellä sektorilla. Toiminnallisten muutosten yhteydessä omistajan ote palvelujen järjestämisessä on vahvistunut. Resurssien painopistettä on siirretty hallinnosta asiakaspalvelun. Nämä tavoitteet on kirjattu myös kuntien yhdistymissopimukseen. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan vuosia koskevan henkilöstösuunnitelman. Sen tavoitteena on varmistaa, että palveluja tuottamassa on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilöstöä. Suunnitelma nojaa kaupungin palvelustrategiaan, jossa määritellään mm. yksityisten palvelutuottajien osuus palvelutuotannossa. Talouden kiristyessä toimintaa joudutaan Henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus edellytti, että toimialat valmistelevat ensi kesään mennessä esityksen palvelujen henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on 325 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2015 loppuun mennessä. Valmistelussa tulee huomioida mm. konsernirakenteen uudistaminen, eläkepoistuman hyödyntäminen, toimintojen uudelleen järjestelyt, mahdolliset lakkauttamiset sekä irtisanomissuojan loppuminen. On selvää, että tavoite ei toteudu ilman palveluverkkojen uudistamista. Käytännössä kaupunginhallituksen linjaus tarkoittaa organisaatiota koskevan myllerryksen jatkumista. Kun tähän yhdistetään keskustelu vuoden 2013 aikana mahdollisesti toteutettavista lomautuksista, henkilöstön jaksaminen on varmasti kovilla. Tuoreen Kunta 10-tutkimuksen mukaan henkilöstö on kokenut työssään kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset suurina, mutta pääosin myönteisinä. Huolehditaan siitä, että näin tapahtuu myös jatkossa. Joulun aikaan on mahdollisuus rentoutua ja kerätä voimia tulevan vuoden haasteisiin. Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan hyvää Joulua koko henkilökunnalle. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja KIMARA. Kouvolan kaupungin henkilöstölehti 4/2012. ISSN X Julkaisija ja kustantaja: Kouvolan kaupunki, PL 85, Kouvola Vs. päätoimittaja ja toimitussihteeri: Niina Heikkilä (02061) 57062, Toimitus: Sirkku Ahvo-Lehtinen, henkilöstöhallinto, Arja Kaitainen, terveydenhuolto, Päivi Karhu, henkilöstöhallinto, Mervi Palmu, sivistystoimi, Reijo Vaurula, Kouvola Innovation Oy, Susanna Toikander, tekninen toimi, Suvi Lantta, henkilöstöhallinto, Sara Vainikka, elinkeinotoimi, Eija Tiitinen, perusturva, Tarja Hurtta, Kouvolan Seudun Ammattiopisto, Mervi Suomalainen, maaseutupalvelut, Päivi Oksanen, matkailu, Ilona Manninen, Kouvola Innovation Oy Painos: 5700 kpl. Painopaikka: Scanweb, Kouvola. Taitto: Mirja Näkki Oy. Kannen kuva: Johannes Wiehn 3

4 Pysy pystyssä talvellakin Kouvolan kaupungilla on käytössä tulevanakin talvena Ilmatieteen laitoksen jalankulkijoille suunnattu liukkaus- ja jalankulkusääpalvelu. Palvelu alkoi viime talvena, jolloin jo pari sataa kouvolalaista ehti sitä testaamaan. Palvelussa tilataan omaan kännykkään varoitukset erittäin liukkaista keleistä. Palvelu on käyttäjälle maksuton, ja palvelun voi itse avata ja sulkea. teksti: Sari Hartonen, ylimeteorologi, Ilmatieteen laitos/asiakaspalvelut kuva: niina heikkilä Liukastumistapaturmat tulevat Suomessa kalliiksi. VTT:n tekemän selvityksen mukaan sairaanhoitoa vaativia liukastumistapaturmia arvioidaan tapahtuvan vuodessa noin , ja niistä aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan noin 2,4 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksista 95 % aiheutuu hyvinvoinnin menetyksestä, loput aiheutuvat sairaanhoidon ja menetetyn työpanoksen kustannuksista. Kouvolassa esimerkiksi kaatumisten ja liukastumisten seurauksena syntyviä lonkkamurtumia tapahtui vuonna 2009 yhteensä 114 ja niiden kustannukset kaupungille olivat 2,7 miljoonaa euroa. Sijoitukset tapaturmien ehkäisyyn voivat tuoda huomattavia säästöjä. Ilmatieteen laitos on kehittänyt varoituspalveluita jalankulkijoille vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ilmatieteen laitoksen varoitukset perustuvat kelimalliin, joka on kehitetty tiesäämallista jalankulkuväylille sopivaksi yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Malli hyödyntää säähavaintoja viimeisen neljän vuorokauden ajalta ja ennustaa tulevaa tilannetta yli vuorokaudeksi eteenpäin käyttäen sääennustusmallien tietoja muun muassa sateesta ja lämpötilasta. Kyseessä on siis ennuste, eikä vallitsevan tilanteen arvio. Jalankulun kelimalli luokittelee tilanteen normaaliksi, liukkaaksi ja erittäin liukkaaksi. Varoituksia annetaan, kun yleisesti on erittäin liukasta. Paikallista liukkautta on Kouvolan kokoisessa kaupungissa jossain lähes päivittäin talviaikaan. Laajemman alueen erittäin liukkaita tilanteita on yleensä talven aikana 5 15 per maakunta. Kouvolassa määrä on ollut viime vuosina Erittäin liukasta on tyypillisesti, kun jään päällä on vettä tai lunta tai niitä sataa jään päälle. Erittäin liukasta voi syntyä vilkkaasti kuljetuille alueille myös tamppaantumalla, kun pakkanen on heikkoa ja lunta sataa kohtuullisen runsaasti. Myös auraamalla voidaan saada aikaiseksi pettävän liukasta. Erittäin liukkaat kelit vaativat pitävien kenkien lisäksi myös apuvälineitä kuten liukuesteitä. Silloin on syytä myös varata aikaa matkaan enemmän. Ilmatieteen laitos on mukana Pysy pystyssä -kampanjassa, joka tänä talvenakin muistuttaa talvisesta liukkaudesta. Kouvolan kaupunki WHO:n Turvallinen kunta verkoston jäsenenä haluaa tarjota palvelun asukkailleen. Kevättalvella 2012 tilattua palvelua ei tarvitse avata uudelleen, mikäli sitä ei ole lopetus-viestillä päätetty. Viestejä tulee yhden talven aikana alle kymmenestä noin kahteenkymmeneen, joten ei tarvitse huolestua, jos viestejä ei päivittäin tule. Tarvittaessa varoituksen voimassaolon voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta: 4 Palvelun käyttöohjeet Palvelun voi tilata lähettämällä viestin: jalankulku välilyönti kouvola numeroon Oletuksena viestit lähetetään heti, kun meteorologit tekevät varoitustekstin. Vakituiset päivitysajat ovat kello 6 ja 15. Jos haluaa vastaanottaa viestejä esimerkiksi vain klo 9-21, niin voi lähettää viestin: jalankulku välilyönti kouvola välilyönti 9 välilyönti 21. Tällöin palvelu lähettää esim. klo 6 tehtävän varoituksen kännykkään vasta klo 9. Palvelun voi lopettaa lähettämällä viestin: jalankulku välilyönti sulje numeroon 16167

5 Teksti: Hellevi Kylliäinen Kuvat: Niina Heikkilä LIUKASTUIN JA KAADUIN Rati riti rallaa, tuli talvi halla! Ja liukkaus, joka näkyy tapaturmatilastoissa, myös Kouvolan kaupungin työntekijöiden osalta. Liukasta on ollut kävellen, pyöräillen mutta myös autolla liikuttaessa. LIIKUMISTAPATURMAT Kouvolassa Talvikausi marraskuu huhtikuu -12 kävellen pyörällä autolla Yhteensä marras joulu tammi helmi maalis huhti Yhteensä Kokosin viime talvikauden liikkumiseen liittyviä tapaturmia vakuutusyhtiön tilastoista ja tulokset näkyvät taulukoituna karkeasti jaettuna kävellen, pyöräillen ja autoillen tapahtuneisiin tapaturmiin. Kyseessä on siis tapaturmailmoitusten määrä, ei esim. peräänajojen tai kolareiden määrä. Kouvolan synkkä päivä oli 19. maaliskuuta 2012, jolloin sattui 16 työtapaturmaa liukastumisen takia. Kävellen liukastumisia oli 14, muita kaatumisia 1 ja pyörällä liukastumisia 1. Sairauspoissaoloja tämä päivä tuotti yhteensä 47 päivää. Kävellessä tapahtuneisiin liukastumisiin sisältyvät myös sisätiloissa veteen tai virtsalammikoihin liukastumiset tai pesuaineen aiheuttamat liukastumiset lattialla sekä muut kompuroinnit ja kaatuilut. Kompastua voi tosi moneen esteeseen, astianpesukoneen luukusta rollaattoriin, pahvinpaloista tuoleihin tai vaikka kynnykseen. Portaissa kaatuiltiin aika usein, jolloin mukana oli yleensä jonkun muun asian tekeminen samaan aikaan ja silloin ei aina huomaa askelman reunaa tai portaiden alkamista tai loppumista. Millä kaatumisia saataisiin vähenemään? Tietysti ennakoimalla. Käytettävissä on Ilmatieteen laitoksen liukkaudenvaroituspalvelu puhelimeen (www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Mutta paljon suurempi merkitys on omilla valinnoilla: jalkineet kelin mukaan, polkupyörään talvirenkaat ja riittävä varovaisuus liikkumisessa sekä tarvittaessa liukuesteet kenkiin, mikä kyllä valitettavasti ei onnistu korkkareihin. Myös riittävän ajan varaaminen liikkumiseen on tärkeää, parempi olla ehjänä perillä kuin kipujen kanssa kärvistelemässä saikulla tai töissä. Ja heijastimet on edelleen syytä ripustaa heilumaan, niin kävelijöiden kuin pyöräilijöidenkin. Vaihtelevissa keleissä näkyminen on tärkeää, sillä autoilijan on vaikea erottaa tummiin pukeutunutta, ilman heijastinta liikkuvaa kulkijaa tummaa taustaa vasten, myös keskellä kaupunkia. Ja täysin valkoinen kulkija ei myöskään erotu lumisessa maisemassa. Siispä järki käteen ja oma liikkuminen turvalliseksi työssä ja työmatkoilla. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa liikkumiseen liittyvien tapaturmien vähentäminen puoleen. Hosumalla ei hyvää tule! Turvallista, tapaturmatonta liikkumista koko henkilöstölle. Työsuojeluterveisin, Hellevi Kylliäinen, opetuspuolen työsuojeluvaltuutettu. 5

6 Elimäen koulukeskuksen henkilökuntaa juhlatilaisuudessa. Vuoden 2012 työsuojelupalkinto Elimäen koulukeskukselle Työsuojelutoimikunta päätti jakaa vuoden 2012 työsuojelupalkinnon Elimäen Koulukeskukseen, Yläkoulun ja Lukion henkilöstölle. Palkinnon arvo on 2000, jonka koulu saa käyttöönsä oman harkintansa mukaan, esimerkiksi tyhy-toimintaan tai johonkin muuhun haluamaansa toimintaan tai laitteeseen. KUNNIAMAININTA TERVEYSKESKUKSEEN Työsuojelun kunniamaininta annettiin terveyskeskuksen sairaalaosasto 4:lle perusteena tuloksellinen ergonomisten työtapojen kehittäminen. Työsuojelutoimikunnan pj Leena Mänttäri ojensi kunniakirjan kahvitilaisuudessa luovuttaen samalla jouluglögipullon. Kunniakirjan vastaanotti osastonhoitaja Joanna Kontio, ylihoitaja Irma Suonoja onnitteli kukkasin osasto 4:n henkilöstöä ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Taavila toi työsuojelun onnittelut edustettavilleen. Teksti: Hellevi Kylliäinen kuvat: Annamaija Saarela ja Hellevi Kylliäinen Elimäen koulukeskuksessa on otettu käyttöön tiimityöskentely, joka todella sitouttaa opettajat koulun arjen toimintaan ja sen kehittämiseen.tiimejä on useita, oppilasasioita käsittelevistä henkilöstön hyvinvointiin keskittyvään tyhy-tiimiin. Tämä jaetun johtajuuden malli on parantanut paljon työilmapiiriä, ehkäpä puolin ja toisin on alettu ymmärtää paremmin Kouvolan asettamia haasteita sekä johtajuudelle että työntekijöiden osallistamiselle työyhteisön arjen sujuvuuden suunnittelussa. Palkinto luovutettiin juuri ennen syyslomaa, Koululla vietettiin lämminhenkinen juhlahetki, jossa työ- suojelutoimikunnan puheenjohtaja Leena Mänttäri piti ansiokkaan puheen ja ojensi palkinnon. Ikikukat ojensivat työsuojeluvaltuutettu Hellevi Kylliäinen. Palkinnon vastaanottivat yläkoulun rehtori Allan Mattson ja koulujen yhteinen työsuojeluasiamies Mai Kopper. Työnantajan edustajina tilaisuudessa olivat mukana palvelupäälliköt Maija Saksa ja Timo Tiainen sekä työsuojelupäällikkö Annamaija Saarela. Tilaisuuden päätteeksi palkittu henkilöstö ja vieraat nauttivat makoisat kakkukahvit ja opettajat lähtivät lopettelemaan koulupäivää ja aloittamaan sen jälkeen hyvin ansaittua syyslomaviikkoa. 6 Leena Mänttäri, Joanna Kontio, Irma Suonoja ja Tarja Taavila.

7 Ruokapalvelujen henkilöstö nautti saamastaan tuottavuuspalkinnosta Lokakuun lopussa ruokapalvelujen henkilöstö juhlisti vuoden 2011 tuottavuuspalkintoa runsaslukuisesti ravintola Koskelassa. Illan antimista oli saapunut nauttimaan 135 henkeä. Palkintorahat on tarkoitettu käytettäväksi yhteistyötä ja hyvinvointia edistävään tarkoitukseen, joten mielipidekyselyn perusteella päädyttiin viettämään yhteistä iltaa hyvän ruoan ja mukavien työtovereiden parissa. Tilaisuus aloitettiin pirteällä puolukkajuomalla ja alkuruoaksi tarjoiltiin pariloitua lohta salaattipedillä. Pääruoaksi nautittujen porsaannoisettien jälkeen tutustuttiin selän takana istuvan työtoverin harrastuksiin ja kehuttiin kaveria. Kannattaa kokeilla. Ryhmässä kisattiin sanaleikkien parissa ja mukana ollut savolaistyttökin innostui tarinoimaan. Maukkaan päivällisen kruunasi suklaakakku vadelmamoussen kera. Illasta muodostui lämminhenkinen tilaisuus ja kaikilla näytti olevan hauskaa yhdessä työkavereiden kanssa. Seuraavan päivän kommentitkin vahvistavat asian: Iso kiitos teille kaikille eilisestä illasta. Meillä oli tosi mukavaa ja ruoka oli todella hyvää. Oli ihanaa päästä nauttimaan valmiista ruoasta, etenkin kun se tarjoiltiin meille. Nyt taas jaksaa ahertaa. Vuoden 2012 hoitotyöntekijät Teksti: Leena Mänttäri, Kuva: Salla Kuurne Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Hoitotyön iltapäivässä palkittiin hoitotyöntekijöitä, jotka työyhteisöt olivat valinneet annettujen kriteereiden mukaisesti. Hoitotyön palkinnolla halutaan nostaa esille hoitotyöntekijöiden tekemää työtä ja sen monipuolisuutta, joka vaatii oman osaamisen ja työn kehittämistä. Tämän vuoden valintakriteerinä oli vastuullisuus, joka kohdennetaan vastuuseen oman tehtävän tai vastuualueen hoidosta sekä omasta osaamisesta ja omaan vastuualueeseen liittyvien yhtenäisten toimintamallien toteutumisesta. Palkittavien hoitajien moniosaaminen, laaja-alainen verkostoituminen, oman toiminnan kehittämistyö ja uusien toimintamallien soveltaminen omaan työhön sekä pitkäaikaisen muutoksen läpivieminen omassa työyksikössä olivat niitä asioita, jotka ovat toteutuneet palkittavien hoitajien työssä. Lisäksi ennakkoluuloton ja luova toiminta asiakastyössä sekä vastuullinen työskentely uusien toimitilojen suunnittelu- ja työmaakokoustyöryhmässä sekä remonttiin liittyvässä tiedottamisessa vaikuttivat palkitsemiseen. Kouvolan perusturvasta palkittiin neljä hoitajaa; sairaanhoitaja Katja Ahtiainen (PoKS), sairaanhoitaja Päivi David (koti- ja asumispalvelut), osastonhoitaja Riikka Ka- jovaara (tk-sairaala) ja aluevastaava suuhygienisti Marjatta Niemelä (avohoito/ suun terveydenhuolto). Palkittujen hoitajien ryhmäkuvassa eturivissä istuvat Kouvolan perusturvasta Päivi David (1. vas.), Katja Ahtiainen (2. vas.) ja Marjatta Niemelä (keskellä). 7

8 Niina Korpelainen toivoo, että ensi vuoden alusta kukin esimies vie organisaatiomuutosta vahvasti käytännön tasolle. On tärkeää, että uudistus näkyisi konkreettisesti työssä, ja että henkilöstön voimavarat huomioidaan mahdollisimman hyvin muutosten keskellä. Kuusankoskelle, jossa Niina Korpelainen työskenteli muun muassa sosiaalisihteerinä ja -tarkkailijana. Siitä urakehitys jatkui vähitellen sosiaalijohtajaksi ja perusturvajohtajaksi. Ja niin jatkuivat opinnotkin: 1995 hän valmistui Kuopion Yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja 2003 oli Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveysjohdon PD-koulutuksen vuoro. Niina Korpelainen on ikuinen oppija Työ sosiaalityön parissa on vuosien varrella vienyt jopa yhteisiin pöytiin ministereiden kanssa. Korpelaisen yli 40-vuotinen ura päättyy hänen jäädessään eläkkeelle joulukuussa. Teksti ja kuva: Sara Vainikka Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikön arki on suurien kokonaisuuksien hallintaa: työpöydällä on muun muassa strategioiden ja ohjelmien laatimista ja valvontaa, asioiden valmistelua lautakuntaan, viranomaisyhteistyötä ja talousarvion laadintaa. Kun tähän lisätään vielä tehtävät eri hankkeissa ja puheenjohtajuudet useissa eri johto- ja ohjausryhmissä, saadaan kokonaiskuva Niina Korpelaisen työtehtävistä. Kolmen koulutuksen Korpelainen Opiskelu on aina innostanut Niina Korpelaista. Ei siis ole ihme, että juuri hänen myötävaikutuksestaan Kouvolaan saatiin Itä-Suomen yliopiston järjestämä ja Kymenlaakson kesäyliopiston koordinoima sosiaalityön kandidaattitutkinto. Kouvolan kaupungilta on siellä parhaillaan useampi kymmen opiskelijaa, jotka kaikki etenevät hienosti, hän iloitsee. Korpelainen on kotoisin Eurajoelta. Lukiotyttönä 1960-luvun loppupuolella häntä kiinnosti toimittajan työ, mutta into yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kääntyikin sosiaaliopin puolelle. Tampereen yliopistossa hän suoritti kaksi- ja puolivuotisen sosiaalihuoltajan tutkinnon luvun alkupuolella puolison työt toivat nuoren parin Huippuhetkiä ministeriössä Niina Korpelaisen uran huippukohtiin lukeutuu työ sosiaali- ja terveysministeriössä vuosina , jolloin hänet kutsuttiin yhdeksi kolmesta selvityshenkilöstä valtakunnalliseen hankkeeseen. Sen pohjalta rakennettiin sittemmin sosiaalialan kehittämisohjelma, KASTE-hankkeen edeltäjä. Ministeriössä ollessani opin katsomaan asioita valtakunnan tasolta, hän sanoo. Pikkukaupungin sosiaalijohtajalle oli aika hämmentävää ja hyvin opettavaista tulla kutsutuksi kehittämistehtäviin ministeriöön. Tämän jälkeen Korpelainen on ollut mukana sekä alueellisissa että valtakunnallisissa luottamustehtävissä sekä kouluttajana ja opiskelijana Hyvä Suomi -koulutusseminaareissa, joihin kutsutaan vuosittain valtakunnan tason vaikuttajia. Yksi juhlahetkistä oli myös tämänsyksyinen tilaisuus kaupungintalolla, jossa hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvo. Parasta on kuitenkin ollut arkityö hyvien työtovereiden kanssa, mikä on antanut voimaa jaksaa työssä vaikeimpinakin aikoina, hän muistuttaa. Eläkepäivillä itseopiskelu jatkunee sukututkimuksen ja valokuvauksen parissa. Myös lapsenlapset ja liikuntaharrastukset tulevat kuulumaan vahvasti Niinan arkipäiviin. 8

9 Myös valtakunnallisessa laatupalkintokilpailussa maan kärkeä KSAO:lle William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinto Kouvolan seudun ammattiopisto on saanut euron suuruisen William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinnon. Palkinto myönnettiin koko toiminnan kattavalle sähköiselle toimintajärjestelmäprojektille. KSAO:n laatupäällikkö Laura Auvinen (vas.) sekä rehtori Timo Olli vastaanottivat Otsakorven säätiön laatupalkinnon sähköisesta toimintajärjestelmästä. Palkinnon jakoivat säätiön varapuheenjohtaja Jorma Puhakka sekä puheenjohtaja Risto Kiljunen. Oikealla muiden palkinnonsaajien edustajat. Syksyllä 2010 aloitetussa projektissa puututaan havaittuihin toiminnan heikkouksiin ja kehittämistarpeisiin. Tavoitteena on, että toimintajärjestelmän myötä laadunhallinnan menetelmät tulevat osaksi ammattiopiston normaalia toimintaa. Muut palkitut olivat Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä( ), sekä Pohjois-Karjalan ammattiopisto (5000 ). Otsakorven Säätiön ammatillisen koulutuksen laatupalkinto myönnetään harkinnan mukaan toisen asteen ammatillista koulutusta antavalle oppilaitokselle tai koulutusyksikölle Kymenlaakson, Etelätai Pohjois-Karjalan alueelta. Hakija voi valita itse valita laatupalkintokilpailuun tulevan kohteen. Kohteena voi olla oppilaitoksen laadun järjestelmän kehittämisen kokonaisuus tai jonkin yksittäisen kouluteksti ja kuvat: Tarja Hurtta tusalan tai osaston opetuksen laadun kehittämiseksi toteutettu konkreettinen toiminta tai hanke. Kuuden kärjessä OPH:n laatupalkintokilpailussa Kouvolan seudun ammattiopisto menestyi hienosti myös valtakunnallisessa OPH:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa. KSAO rankattiin esikarsinnan jälkeen kuuden parhaan oppilaitoksen joukkoon, joissa suoritettiin auditointikäynti. Palkitsemisen erityisteemana oli hyvinvoiva oppimisympäristö. Palkintosijat menivät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle ja Turun Kristilliselle opistolle. Vuosittain jaettavien ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. 9

10 Ratamo 1 -projekti etenee Ratamokeskukseen sijoittuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti. Palvelukonsepti osaprojektin työskentely on käynnistynyt työpajatyöskentelyillä. Rakentamisen osaprojektiin liittyvä hankesuunnittelijan valinta on käynnissä sekä rahoitusvaihtoehtojen toteutettavuus selvitys on käynnistynyt. Ratamo 1 -projekti etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. teksti: Sirpa Mäntynen ja Laura Moisio Ratamo 1 -projektin toimintaympäristö on haasteellinen, koska siihen vaikuttavat monella tasolla tapahtuvat muutokset. Valtakunnan tasolla on käynnissä kuntalakiuudistus, terveydenhuoltolain sairaanhoitopiireille asettamat muutosvaatimukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntömuutokset. Alueellisella tasolla toimintaympäristöön vaikuttavat investointisuunnitelmat, kuten Carean hy- vinvointipuisto Kotkassa ja Kouvolassa Ratamokeskus. Lisäksi projektin suunnitteluun vaikuttavat terveydenhuoltolain asettamat vaatimukset kuten järjestämissuunnitelma, ensihoidon järjestämisvastuu ja terveydenhuollon tietojärjestelmien koordinointivastuu. Paikallisesti vaikuttavia muutostekijöitä ovat kaupungissa käynnissä oleva organisaatiouudistus sekä palveluverkkouudistukset. Neurologian ylilääkäri Matti Nikkanen esittelee työryhmänsä tuotoksia päivystystoiminnan työpajassa. Kuva: Kari Toivanen Ratamo 1 -projektille on rakennettu ohjausmallit, joilla Ratamo 1 -projektin junaa viedään eteenpäin. Junan vaunut kuvaavat eri osaprojekteja, joita viedään eteenpäin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistuksen kanssa. Graafinen toteutus: Tommi Koivunen Hyvinvointipalvelut raiteilla 10

11 Työpajat apuna Projekti etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Palvelukonseptin osaprojekti on käynnistynyt työpajatyöskentelynä. Työpajoissa on suunniteltu mm. päivystys- ja kuntoutustoimintaa. Palveluiden ja toimintamallien työstäminen työpajoissa jatkuu moniammatillisissa työpajoissa. Innostuneita ja osaavia ammattilaisia on mukana useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä ja useasta työyksiköstä. Unelmaa henkilökunnalta kysyttäessä esille nousivat mm. asiakaslähtöisyys, tiimityömahdollisuus sekä toimivat ja turvalliset työtilat. palvelutarpeita ja rahoitusta selvitetään Palvelukonseptin suunnittelun ja kehittämisen rinnalla etenee rakentamisen osaprojekti. Osaprojektissa on käynnissä kilpailutus hankesuunnittelijan valinnasta. Hankesuunnittelija työstää Ratamokeskuksen tarkennettua hanke- ja esisuunnitelmaa. Hanke- ja esisuunnitelma tarvitsee tietoja mm. palvelutoiminnoista ja käyttäjämääristä, sillä tilaratkaisuihin vaikuttavat asiakasmäärät, palvelutarpeet ja palveluverkkoratkaisut. Ratamokeskuksen rahoitusvaihtoehtojen toteutettavuusvertailun selvitys on käynnistynyt rakentamisen ja palvelukonseptityön rinnalla. Projektin valmistelu etenee yhtä aikaa usealla sektorilla. Projektissa samanaikaisesti selvitetään ja tarkennetaan palvelutarpeita sekä yhteistyötä ja työnjakoa sosiaali- ja terveyspalveluiden, muun muassa Carean kanssa. Ratamo 1 projekti ei ole pelkästään rakennushanke vaan mittava investointi, jolla on pitkäkestoiset taloudelliset vaikutukset koko Kouvolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollolle. Uuteen rakennukseen siirtyminen mahdollistaa perusteellisten toiminnallisten muutosten toteuttamisen, joiden suunnittelu tulee toteuttaa samanaikaisesti tilasuunnittelun kanssa. Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seuranta keskitettiin rintasyöpähoitajalle Teksti: Terhi Haimi Tiivistelmä Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seurantakäytäntö uusittiin täysin v Pohjois-Kymen sairaalaan koulutettiin rintasyöpähoitaja Terhi Haimi, joka koordinoi ja tapaa potilaita koko viiden vuoden ajan potilaan sairastumisesta kontrollien päättymiseen asti. Näin saatiin myös seuranta kaikille tasapuoliseksi koko kunnan alueella ja keskitettyä yhteen paikkaan, yhden luukun -periaatteella. Kehittämisidea lähti potilaspalautteista Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja sairastuneiden keski-ikä on 60 vuotta. Kyseessä on siis työikäisten naisten tauti, johon joka kymmenes nainen sairastuu. Pohjois-Kymen sairaalassa leikataan lähes kaikki kouvolalaiset rintasyöpään sairastuneet potilaat, joita on vuosittain noin 120. Kirurgian apulaisylilääkäri Päivi Palanne teki vuonna 2011 kehittämistehtävän rintasyöpäpotilaiden seurannasta Pohjois- Kymenlaaksossa hallinnon erikoistumisopintojen lopputehtävänä. Potilaiden mielestä suurin epäkohta oli vaihtuva lääkäri lähes joka seurantakäynnillä. Potilaat kokivat, ettei lääkäreiden rintasyöpään liittyvä asiantuntemus ollut riittävää ja ettei lääkäri ollut kiinnostunut hänen taudistaan ja voinnistaan. Koska joka toinen seurantakäynti oli terveyskeskuksessa ja joka toinen Pohjois-Kymen sairaalassa, potilaat kokivat hankalaksi yhteydenoton seurantakäyntien välillä. Potilaita seurataan hoitojen jälkeen kaksi kertaa vuodessa viiden vuoden ajan, joten pelkästään vuosittaisia lääkärin seurantakäyntejä tulee vuositasolla noin Mitä tehtiin ja mihin päädyttiin Toiminta aloitettiin alkuvuodesta 2012 siten, että leikatut potilaat ohjattiin lääkäripäivystyksen sijasta ottamaan suoraan yhteyttä rintasyöpähoitajaan jos leikattu rinta tai kainalo alkoi kerätä nestettä ja tarvitaan ns. seroomapunktio. Hoitajalle on joka päivä vapaita aikoja leikatuille potilaille, joten heidän ei tarvitse jonottaa. Määräaikaiskontrollit aloitettiin syyskuun alussa niin, että ensin aikoja oli muutamana päivänä viikossa yhdestä kolmeen. Kokemuksen karttuessa kontrollien määrää on pikkuhiljaa lisätty siten, että muut kontrollit ensimmäistä ja viimeistä lukuun ottamatta ovat rintasyöpähoitajalla. Koko kehittämisprosessin ajan on kyselty potilaiden mielipiteitä seurannan siirtämisestä sairaanhoitajalle. Potilaat ovat pitäneet sitä hyvänä asiana, koska hoitaja on suurimmalle osalle tuttu jo ensikäynnistä alkaen. Lisäksi he ovat tyytyväisiä, että koko seurannan ajan he voivat soittaa samalle ja tutulle hoitajalle rintasyöpää koskevissa asioissa. Palaute on ollut pelkästään myönteistä sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan taholta. Potilaat ovat kiitelleet, että hoitajalle uskaltaa puhua hankalistakin asioista ja lisäksi aikaa on varattu enemmän kuin lääkärin käyntiin. Rintasyövän seuranta on nyt saatu ajanmukaistettua ja tasapuoliseksi kaikille Kouvolan kaupungin rintasyöpäpotilaille. Lisäksi yhteistyö Kotkan keskussairaalan syöpälääkäreiden kanssa on parantunut. Lisätietoja: Kouvolan kaupunki Sirpa Mäntynen tietohallintojohtaja Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö puh

12 Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashuollon tilojen peruskorjaus Rakennuspalvelujen rakentamisyksikön tähänastisista euromääräisesti suurin ja muutoinkin merkittävä rakennuskohde on ollut Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashoidon tilat, jotka valmistuivat elo-syyskuun vaihteessa. teksti: Kyösti Arola, rakennuspalvelujohtaja Työt Keltakankaan terveysasemalla aloitettiin vuoden 2011 lokakuun lopulla vanhojen rakenteiden purkutöillä. Haasteena oli mm. se, että samaan aikaanhan talon muut osat olivat käytössä. Tästä syystä purkutöitä jouduttiin melu- ja muista haitoista johtuen tekemään varsinaisen työajan ulkopuolella. Eräänlainen puolimatkan krouvi saavutettiin huhtikuun puolivälissä pääsiäisen jälkeen, kun kuntoutuksen tilat luovutettiin Tilaliikelaitokselle ja käyttäjien käyttöön sovitun aikataulun mukaisesti. Seuraava vaihe eli purkutyöt hammashoidon tiloissa aloitettiin saman tien ja rakennustyöt saatiin valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Saatujen kommenttien ja keskustelujen sekä sopuisasti edenneiden työmaakokousten perusteella yhteistyö niin tilaajan eli Tilaliikelaitoksen edustajien kuin käyttäjienkin eli kuntoutuksen ja hammashoidon väen kanssa sujui hyvin ja eteen tulleet ongelmat ratkaistiin yhdessä. Työmaata tietysti helpotti se, että mitään ehdotonta dead-linea ei ollut kuin vasta sitten, kun hammashoidon kalusteet ja työvälineet oli irrotettu tilapäisistä tiloista ja ne piti saada asennettua uusiin tiloihin mahdollisimman pian. Työkohteen vastaavana työnjohtajana toimi talonrakennusmestari Veli-Matti Kirssi, sähkötöiden sujumisesta vastasi sähkötyönjohtaja Martti Heinonen ja lvi-töiden valvonnasta vastasi lvi-asiantuntijamme Pertti Hatvala. Rakennus- ja sähkötyöt tehtiin Rakennuspalvelujen oma henkilöstön toimesta ja aliurakoitsijoina toimivat JRT-Rakenne Oy (iv-työt), R.A. Wickholm Oy (lv-työt), Rotilattiat Oy (mattotyöt) ja AH-Cool Oy (jäähdytyslaitetyöt). Vasemmalla talonrakennusmestari Veli-Matti Kirssi ja oikealla sähkötyönjohtaja Martti Heinonen. Kiitän kaikkia kohteen toteutukseen osallistuneita henkilöitä ja tahoja näin Kimaran välityksellä ja erityisesti haluan kiittää käyttäjiä niin kuntoutuksen kuin hammashoidonkin puolella työskenteleviä henkilöitä joustavasta, myötämielisestä ja ymmärtävästä asenteesta. 12

13 Lasten terapiatila Modernisti sisustettu odotusaula Keltakankaan kuntoutuksella uusi ilme ja koti Teksti ja kuvat: Mirva Niinisalo Keltakankaan terveysaseman hammashoitolan ja kuntoutuksen tilojen saneeraus lähti liikkeelle, kun hammashoitola tarvitsi lisätiloja vastaanottotoiminnalleen. Hammashoitolan laajennus tapahtui kuntoutuksen tiloihin ja sen vuoksi kuntoutukselle remontoitiin uudet tilat entisiin röntgenin tiloihin. Työmiesten raataessa purkutöissä syksyllä 2011 pääsi koko kuntoutuksen väki ja esimiehet mukaan 1-vaiheen suunnitteluun yhdessä KyAMK:n sisustussuunnittelijaopiskelija Isabella Paasosen kanssa. Huhtikuusta 2012 ja 1-vaiheen eli kuntoutuksen tilojen valmistumisesta on kulunut nyt tasan puoli vuotta. Modernisti sisustet- tu odotusaula sekä lasten terapiatila, jossa on lattialämmitys, ovat saaneet käyttäjiltään paljon positiivista palautetta. Toiminta kokonaisuudessaan kuntoutuksen uusissa tiloissa pyörii täysillä. Syksy on yksi kuntoutuksen kiireisimmistä ajanjaksoista vuodessa. Ikääntyneiden toimintakykyryhmän vetäjät fysioterapeutti Hannamari Holopainen ja fysioterapeutti-opiskelija Mika Hyvönen ovat kotiutuneet hyvin uusiin tiloihin. Myös ryhmäläiset Maire Pokki, Yrjö Salola, Veli Jaakkola, Jouko Niemi, Pirkko Sandell ja Lea Asikainen kiittelevät uusien tilojen valoisuutta, tilavuutta ja toimivuutta. Jo vuosikymmeniä kuntoutuspalveluja käyttänyt Maire Pokki antaa naisten pukuhuoneelle wc-pönttöineen täydet pisteet. Hän kertoo pian loppuvan ryhmän olleen hänelle jälleen iso piristys elämässä. Myös ryhmäkonkarit Yrjö Salola ja Jouko Niemi sekä muut ryhmäläiset ovat yhtä mieltä siitä, että viihtyisyyden kuntoutuksen uusissa tiloissa kruunaa ehdottomasti rempseän mukava ryhmähenki. Keltakankaan alakerran 2-vaihe eli hammashuollon lopullinen valmistuminen on myös viimeisiä poran ääniä vaille valmis ja vastaanotto tiloissa on jo alkanut. Ikääntyneiden toimintakykyryhmä 13

14 Keltakankaan hammashoitolan väkeä Juha Tiilikainen (eturivissä vasemmalta), Olli Niskanen, Tuija Parta, Outi Kuisma, Marjatta Niemelä ja Kati Timperi. Anna-Liisa Mäkelä (takarivissä vasemmalta), Anna-Maija Mattila, Riitta Kuva ja Tuula Tirkkonen On vanha jengi koossa taas Pöly on laskeutunut, tavarat ovat löytäneet paikkansa ja arki alkanut. Remontti käynnistyi melko tasan vuosi sitten. Kuntoutus pääsi muuttamaan uusiin tiloihinsa Keltakankaalle huhtikuussa, jolloin remontti siirtyi hammashoitolan puolelle. Teksti: Anna-Maija Mattila, Kuva: Eija Tiitinen tamaan. Henkilökunta oli aktiivisesti mukana suunnittelussa. Valmiit seinät asettivat rajat, mutta kuuluisa naisten logiikka, maalaisjärki ja työkokemus auttoivat monessa ongelmassa. Välinehuollossa hyödynnettiin myös kaikki käyttökelpoinen sairaalan välinehuollosta. Odotustilojen ja henkilökunnan taukotilojen sekä kokoushuoneen ulkoasun suunnittelivat Kymenlaakson amk:n opiskelijat Marianne Korte ja Isabella Paasonen. Väreinä käytettiin Ratamon värejä ja ulkoasusta tuli ennakkoluuloton. Uusiin tiloihin päästiin aikataulun mukaisesti Avoimien ovien päivää vietettiin , jolloin halukkailla oli mahdollisuus tutustua kuntoutuksen ja hammashoitolan tiloihin. Kierrätysteemaa haluttiin korostaa ja vieraat pitivät näkemästään. Tilojen avaruutta, valoisuutta ja rauhallista värimaailmaa kehuttiin. Uusina jäseninä joukkoon saatiin oikomishoidon erikoislääkäri Johanna Sihvo- Kaupungin tilaliikelaitos hoiti suunnittelu- ja rakennustyöt Veli-Matti Kirssin toimiessa vastaavana mestarina. Rauno Joki Plandent Oy:stä suunnitteli hoitohuoneet hyödyntäen kaiken mahdollisen vanhoista hoitoloista. Uuteen hoitolaan tuli 10 hoitohuonetta. Vain kolmet uudet hoitokoneet ja kahdet kaapistot jouduttiin osnen, hammaslääkäri Leila Simberg ja välinehuoltaja Kati Timperi. Muu jengi on vanhaa ja tuttua: hammaslääkärit Olli Niskanen ja Juha Tiilikainen, suuhygienistit Marjatta Niemelä, Tuula Tirkkonen, Jarna Vakkari-Marin ja Henna Räsänen sekä hammashoitajat Marja Tamminen, Tuija Parta, Riitta Kuva, Outi Kuisma, Anna- Liisa Mäkelä ja Anna-Maija Mattila. Suuri projekti on saatu päätökseen. Vaikka käytössä ei ole huipputekniikkaa eikä tiloja suunnitellut kuuluisa arkkitehti, niin silti henkilökunta on ylpeä uudesta "pikkuratamostaan". Kun varsinaisen Ratamon suunnittelu ja rakentaminen alkavat, meillä on antaa muutama hyvä vinkki, mitä kannattaa ottaa huomioon. 14

15 Graafisilla ohjeilla ihmeen hienoon tulokseen Markkinointi-ilmeestä koko kaupungin brändiksi teksti: eeva forsman Kouvola sai uuden graafisen ilmeen ihmettelijöineen ja muine hahmoineen maaliskuussa Alun perin tästä Ihmeen hieno Kouvola -brändistä oli tarkoitus tulla vain markkinoinnissa käytettävä ilme, mutta jo brändin työstämisvaiheessa ilmeni, että se on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön koko kaupungin ilmeenä kaikessa laajuudessaan ja korvata sillä kolme vuotta vanha Verkosto-logo ja siihen liittyvä aineisto. Tämä päätös merkitsi sitä, että brändin suunnittelija ja toteuttaja mainostoimisto Nitro ID sai tehtäväkseen huomattavasti laajemman kokonaisuuden kuin alun perin oli ajateltu. Myös kaupungin konsernipalvelujen viestintä ja on ollut vahvasti mukana aineiston työstämisessä ja saattamisessa loppukäyttäjien saataville. Suurin työ on nyt tehty. Tunnukset ja muu aineisto on hiottu lopullisiin muotoihinsa, yleisimmät asiakirjapohjat laadittu ja aineisto tallennettu Mediapankkiin, josta jokainen voi hakea tarvitsemansa tiedostot. Graafinen ohje Uusi brändi ollut käytössä useamman kuukauden ja kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä, jopa innostuneita. Brändi vaatii graafisen ohjeistuksen, jolla säädellään joiltakin osin hyvinkin tarkasti, miten tunnuksia, värejä, hahmoja ja muita brändiin sisältyvää aineistoa saadaan käyttää. Keskeinen osa Ihmeen hienoa Kouvolaa on kouvolalaissyntyisen graafikon Kustaa Saksin kuvitus, jossa Kouvolan kaupungin eri osat ja toiminnot on saatu hienosti esiin panoraamakuvaan. Myös tämän kuvituksen käytöstä on ohjeistus, jota on syytä noudattaa. Graafisessa ohjeessa on määritelty myös ilmoituksissa ja asiakirjoissa käytettävät fontit. Konsernipalvelujen viestintä auttaa mielellään sinua ohjeistuksen tulkinnassa ja tiedostojen oikeiden tallennusmuotojen, värimääritysten ym. valinnassa. Löydä etsimäsi: Graafinen ohjeisto: Kontti: työkalut/ohjeet ja säännöt/viestintä Tunnukset, asiakirjapohjat ja graafiset elementit: Mediapankki (MediaKsi) / Tunnukset Mediapankin käyttö: Kirjautuminen: Mediapankki-ohjelma (MediaKsi) käynnistetään tietokoneen työpöydällä olevasta Kouvolan_Ohjelmat -kansiosta Mediapankki. Ohjelmaa käynnistettäessä tulee näkyviin ohje, millä käyttäjätunnuksella järjestelmään kirjaudutaan, yleisimmin sen on sama kuin tietokoneelle kirjauduttaessa. Salasana on aina sama, jolla kirjaudut tietokoneelle. (Mikäli selaimesi herjaa tietoturvavarmenteesta, voit valita silti "jatka sivustoon".) Haku: Valitse tietokanta: Kouvolan kuvakanta: valokuvat Kouvolan tunnukset ja lomakkeet: Tunnukset, kirjepohjat, powerpoint-pohjat Kouvolan dokumentti-kanta: kartat ym. dokumentit Voit hakea tiedostoa kirjoittamalla hakusanan hakuriville ja painalla hae. Voit myös rajata tai täsmentää hakuasi valikon mukaisesti. Tiedoston tallentaminen Mediapankista tietokoneelle, kopioiminen tai lähettäminen: Valitse tiedosto klikkaamalla ja valitse oikean puoleisesta valikosta - tuo omalle tietokoneelle - kopioi - lähetä (sähköpostilla) Valitse ladattavan tiedoston konversioksi eli muodoksi originaali > paina ok ja valitse alas ilmestyvästä valikosta tallenna > valitse kansio, johon haluat tallentaa tiedoston > tai avaa > jolloin se avautuu oletusohjelmaan. Eeva Forsman, tiedottaja Niina Heikkilä, tiedottaja Tea Salonsaari, verkkotiedottaja 15

16 Erinomaista Koulutusta ja valmennusta Asiantuntijoille EKvAlla töihin Kouvolan seudun ammattiopiston EKvA projektilla haetaan uusia työelämäyhteistyön muotoja. Opettajat pääsevät työelämäjaksoille päivittämään osaamistaan, luomaan verkostoja ja parantamaan työssäoppimisen laatua. Tavoitteena on myös kehittää opetussuunnitelmia ja laajentaa työpaikkaohjaajien koulutusta eri aloilla. Hyöty on molemminpuolinen. Vuoropuhelu työelämän ja oppilaitoksen välillä helpottuu ja moni asia selkeytyy, kun töitä tehdään yhdessä. Projektivastaava Tuula Ritvanen näkee tärkeäksi yhtenäistää KSAO:n toimintatapoja työssäoppimisen ja työelämäjaksojen osalta. Haluamme myös luoda mallin, jossa opettaja ja työpaikkaohjaaja toimivat jatteksti ja kuvat: Tarja Hurtta kossa ikään kuin mentorointiparina, hän kertoo. Tänä syksynä työelämään lähtee kuusi opettajaa, ensi vuonna toinen mokoma. Koko projektin aikana työpaikoille lähtee 25 opettajaa. EKvA:ssa hyödynnetään tietotekniikkaa tablettitietokoneiden avulla. Palautteita annetaan ja kerätään reaaliajassa. EKvA:n kautta pyritään vakiinnuttamaan työelämäjaksot säännölliseksi yhteistyömuodoksi. Projektia rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto sekä Opetushallitus. Mari Partanen palasi Marjoniemeen Sosiaali- ja terveysalan lehtori Mari Partanen palasi työelämäjaksollaan entiselle työpaikalleen Marjoniemen vuodeosasto 2:een. Taukoa työelämästä oli 10 vuotta. Ensimmäinen viikko vierähti kotihoidon parissa, loput kolme vuodeosastolla. Kotihoito on muuttunut paljon, sillä koko toiminta on yhdistynyt yhdeksi palvelualueeksi. Lähihoitajan vastuu esimerkiksi potilaan lääkehoidon seurannan osalta on kasvanut, sillä lähihoitaja on ehkä se, joka kohtaa asiakasta eniten ja on kiinni perusarjessa. Luovaa osaamista tarvitaan, Mari toteaa. Viikko kotihoidossa hyvin avartavaa ja aluejohtaja Tiina Köning järjesti hienosti erilaisia oppimistilanteita, hän kiittää. Vuodeosastolla eniten muutosta on tapahtunut kirjaamiskäytännöissä, jotka työllistävät nykyisin huomattavasti enem- 16

17 Sairaanhoitaja Päivi Leinonen (kesk.) ja osastonhoitaja Tiina Lahti ovat tyytyväisiä Mari Partasen (vas.) työelämäjaksoon. Moni asia on selkiytynyt esimerkiksi opetussuunnitelmien sisällön suhteen. Opiskelijat eivät aina osaa kertoa mitä asioita opetukseen on sisältynyt. Mari on ollut myös hyvä linkki opiskelijoiden ja hoitajien välillä ja ohjannut heitä. Apua on myös saatu akuutteihin tilainteisiin ammatillisessa mielessä, he kiittävät. män. Kuntouttava ote näkyy Marin mukaan osastolla hienosti. Potilaiden omatoimisuutta korostetaan, sillä tavoitteena on kotiin pääsy. Asenne on kuntouttava ja fysioterapeutteja kuunnellaan paljon, hän sanoo. Molemminpuoliset hyödyt Mari halusi työelämäjaksolle päivittämään omaa osaamistaan. Paljon muitakin hyötyjä on: vuoropuhelu oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä helpottuu, kun syntyy kontakteja. Työpaikoille myös selkiytyy paremmin, mitä asioita opiskelijoille on jo opetettu, mitä heiltä voi työelämässä vaatia ja missä taas tarvitaan lisäoppia, jota parhaiten saa käytännön työssä. Osastonhoitaja Tiina Lahti on kokenut työelämäjakson pelkästään myönteisenä. Olemme jo toivoneetkin opettajia tänne käytännön työhön. Ennakkoluuloja voi olla molemmin puolin, mutta meillä on heti tajuttu, miten paljon hyviä asioita opettajan tulo mahdollistaa, hän sanoo. Kommunikaatio on parantunut ja monet turhat väärinymmärrykset oppilaitoksen ja työelämän välillä on saatu selvitettyä esim. opetettujen sisältöjen suhteen. Lisäplussana on ammattitaitoinen lisätyövoima, jolle on ollut käyttöä etenkin akuuteissa tilanteissa. Marilta on saatu myös hyviä kehittämisehdotuksia sekä vahvuutta opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Työpaikkakoulutusta samalla iskulla Jakson aikana opettajat kouluttavat työpaikan henkilöstöstä työpaikkaohjaajia, jotka ohjaavat työssäoppijoita ja ovat yhdyshenkilöitä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Koulutuksesta haetaan eniten tukea ja oppia arviointiin sekä työssäoppijan hyvään ohjaukseen. Niin myös sairaanhoitaja Katy Raitanen: Meillä työpaikkaohjaajana voi toimia vain koulutuksen käynyt henkilö. Eniten apuja kaivataan työssäoppijan arvointiin, sekä työssäoppimisjakson dokumentointiin, joka on aika tarkkaa. Myös palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää, Katy sanoo. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkaohjaajakoulutusta on viime vuosina tehty systemaattisesti ja koulutettuja on noin tuhat. Mutta kenttä on laaja. Vielä riittää koulutettavia, Tuula Ritvanen nauraa. 17 Opettajan työelämäjakson julisteeseen tarvittiin sarjakuvamaista kuvitusta. Apuun värvättiin KSAO:n kuvataideopiskelijat Marianne Ollinen ja Amanda Aalto. Tytöt tekivät projektin tunnuksiksi kolme hauskaa opettajahahmoa, jotka näkyvät julisteissa, kalvoissa ym. projektin esittelymateriaalissa. Projektista kertyi tytöille työssäoppimista ja kokemusta asiakastyöstä palavereineen. Marjoniemen työpaikkaohjaajakoulutus veti väkeä. Marja-Leena Hanski, Kati Leskinen, Juha Backman, Nona Hyvärinen, Riitta Kelvelä, Arja Suomalainen, Tuula Ritvanen, Mari Partanen, Marjatta Kurvinen, Pirjo Torniainen, Katy Raitanen, Sanna Hyyryläinen,

18 KOUahead-messut KOU KOU messuille teksti: Tarja Hurtta Kouvolan koulutus- ja uramessut järjestetään jo kolmannen kerran tammikuussa. Messujen tarkoituksena on nostaa esiin Kouvolan seudun koulutustarjontaa ja nuoria osaajia sekä valaa uskoa seudun tulevaisuuteen. Messujen ensimmäinen päivä on suunnattu peruskoulun päättäville, toinen päivä aikuis- ja jatko-opiskelijoille. Torstaiiltana on myös yläkoululaisten vanhemmille vanhempainilta, jonka teemana on nuoret ja työelämä. Vetonaulat J-P Pirinen ja Mato Valtonen Messujen ensimmäisen päivän täyttävät peruskoulun päättävät, lähes tuhat nuorta. Torstaipäivän menosta vastaa koomikkotaikuri J-P Pirinen, joka on niittänyt mainetta hauskuudellaan. Pirinen sekä juontaa messujen torstaipäivän että esiintyy messukävijöille. Ohjelmassa on mm. lukion bändien esityksiä, ammattiopiston stailausopiskelijoiden teemanäytös sekä eri alojen opiskelijoiden työnäytökset, nuorten haastatteluja sekä Nuori Yrittäjyys-ohjelman yritysesittelyt. Aikuisopiskelijoiden päivän vetonaulana on Mato Valtonen, joka hurmaa kuulijat omintakeisella tyylillään. Monessa mukana ollut viihteen konkari ja bisnesmies herättelee messukävijöitä luovuuteen ja motivointiin. Perjantain juontajana toimii kouvolalainen näyttelijä Veli-Matti Karén. CV-työpajoja ja infoja Aikuisopiskelijoiden päivänä messuilla on CV-työpaja, jossa voi tehdä itselleen sähköisen CV:n opastettuna. Viimevuonna paja veti runsaasti kävijöitä ja ammattimainen ohjaus CV:n teossa sai kiitosta, sanoo messukoordinaattori Reijo Vaurula. Messuilta saa myös tietoa opintojen rahoituksesta, työllistymisestä sekä tulevaisuuden osaamistarpeista. Veso -lauantai Messujen jälkeisenä lauantaina järjestetään opettajien täydennyskoulutuspäivä (VE- SO- päivä), jonka pääteemana on laatuasiat. Päivä on suunnattu ensisijaisesti toisen asteen opettajille, eli lukioiden ja ammatillisen opetuksen opettajille. Perusopetuksen opettajilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen, jos salissa on tilaa. Päivään on ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoa: JÄLLEEN TAMMIKUUSSA Kouvolan koulutus- ja uramessut elinkeinoelämä kohtaa kouluelämän KSAO Liiketalous, Salpausselänkatu 57 torstai klo PERUSKOULUN PÄÄTTÄVIEN PÄIVÄ ohjelmaa, näytöksiä, musiikkia, koulutusinfoja yritysten ja järjestöjen näyttelyosastoja Juontajana ja esiintyjänä koomikkotaikuri J-P Pirinen. Tervetuloa messuille! perjantai klo KORKEA- JA AIKUISKOULUTUS Päivän juontaa Veli-Matti Karén Mato Valtonen roiskii ajatuksia luovuudesta, motivoinnista ja niiden estoista. Infoa koulutusvaihtoehdoista, opiskelumuodoista ja rahoituksesta. Helsingin yliopiston infot CV-työpaja. KOUVOLAN KAUPUNKI, AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA KSAOHELSINGIN YLIOPISTO, KOUVOLA INNOVATION /YES-KESKUS Tervetuloa messuille! Suuri yleisö voi vierailla messuilla molempina päivinä. Pääsymaksua ei ole. Etenkin uranvaihtoa miettivät ja aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita messuille. Messut ovat syntyneet tarpeesta tulevaisuuden uskon valamiseksi oman seutukuntamme nuoriin, jotka ovat vielä täällä opiskelemassa. He, jos ketkä ovat potentiaalisia paluumuuttajia opiskelujensa jälkeen. Heihin meidän on panostettava, Reijo Vaurula tähdentää. Vapaa pääsy 18

19 Kouvolan kaupungin vuoden 2012 esimies, työntekijä ja työyhteisö valittu Hyvin tehty työ ansaitsee kiitoksen ja tunnustuksen. Kouvolan kaupungilla valittiin nyt kolmannen kerran vuoden esimies, työntekijä ja työyhteisö. Kaupungin yhteistyöryhmä päätti valinnoista Vuoden 2012 esimieheksi valittiin aikuiskoulutuspäällikkö Marja Sarante, työntekijäksi talousanalyytikko Tuija Peltola ja työyhteisöksi lasten sijaishuolto. Esitykset palkinnon saajiksi kertoivat omalta osaltaan hyvästä esimiestyöstä ja ansiokkaasta toiminnasta kaupungin eri palvelutehtävissä sekä työn merkityksellisyydestä ja arvostuksesta. Myös eri työyhteisöjen toiminnan kehittäminen tuli laajasti esille. Aikuiskoulutuspäällikkö Marja Saranteesta vuoden 2012 esimies Marja Sarante on ollut menestyksellisesti vuodesta 2009 alkaen perustamassa KSAO Aikuisopistoa. Esimiehenä Marja Sarante on osoittanut muutoksen ja kiireen keskellä erinomaisia johtamistaitoja. Hän on helposti lähestyttävä, keskusteleva sekä vastuuta ja tukea henkilöstölleen antava esimies. Marja pitää myös esimerkillisesti huolta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Talousanalyytikko Tuija Peltola on vuoden 2012 työntekijä Tuija Peltola on toiminut teknisen ja ympäristötoimialan ja keväästä 2012 alkaen kaupunkikehityksen talousanalyytikkona. Hän on koordinoinut toimialallaan taloutta ansiokkaasti, sillä kaupunkikehityksen toimialaan kuuluu myös kaksi liikelaitosta. Vaikeissakin tilanteissa Tuija esittää asiat ystävällisesti. Hän edistää yhteistyötä, on uudistushakuinen ja kehitysmyönteinen. Lisäksi hänellä on taito saada oma organisaationsa sitoutumaan taloushallinnon joskus vaikeisiinkin tavoitteisiin. Lasten sijaishuollosta vuoden 2012 työyhteisö Lasten sijaishuollossa on motivoitunut ja työhön sitoutunut henkilöstö. Se on rakentanut toimivan sijaishuollon mallin, johon kuuluvat perhehoidon tiimi, laitoshuollon tiimi ja jälkihuollon tiimi. Työyhteisössä autetaan kaveria sekä pidetään huolta toisista yhteen hiileen puhaltaen. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Työyhteisö on ollut mukana myös kehittämässä seutukunnallista lasten sijaishuoltoa. Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , ja henkilöstösuunnittelija Suvi Lantta, puh , Päihdeohjelman päivitys Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla pyritään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan päihdehaittoja sekä vähentämään päihteiden riskikäytöstä aiheutuvia kustannuksia työpaikalle ja työntekijälle. teksti: Annamaija Saarela, työsuojelupäällikkö Kouvolan kaupungin päihdeohjelma on ollut käytössä helmikuusta Voimassa oleva päihdeohjelman mukaan aletaan toimia, kun työpaikalla esiintyy konkreettisia päihdeongelmia esim. työpaikalle saapumatta jäämistä päihteiden vuoksi tai työpaikalla päihtyneenä olemista. Ennaltaehkäisevään toimintaan ei ole juurikaan otettu kantaa. Tämä saattaa olla osasyy siihen, että monilla työpaikoilla ei edes tiedetä päihdeohjelman olemassaolosta. Ohjelmaa on syytä päivittää. Alkoholin vähäinen tai kohtuullinen käyttö vapaa-ajalla ei todennäköisesti aiheuta haitallisia seurauksia työpaikalla. Alkoholin ongelmakäyttö on kuitenkin huomattava terveysriski, joka aiheuttaa haittoja myös työelämälle. Tutkimusten mukaan al- koholia haitallisen runsaasti käyttäviä on työelämässä %. Päihdeohjelma tukee työntekijöitä välttämään alkoholin riskikäyttöä ja pysymään kohtuukäytössä tai kokonaan raittiina. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta alkoholiasioista ja herättää itse kukin tarkastelemaan omaa alkoholinkäyttöään. Tämä on työhyvinvointia edistävää toimintaa. Päihdeohjelmaa päivittämään ja käyttöönottoa valmistelemaan on perustettu päihdetyöryhmä, johon kuuluvat palvelupäällikkö Anitta Kemppi, Kymijoen työterveydestä sekä kaupungin työntekijöitä terveyden edistämisen suunnittelija Pirkko Kouhia-Turklin, johtava sosiaalityöntekijä Pertti Laakkonen, pääluottamusmies Jorma Liukkonen, puhtauspalvelupäällikkö Heli Lotti, ylihoitaja Marja-Terttu Nuorivuori, hallintopäällikkö Mervi Palmu, työhyvinvointisuunnittelija Juha Roimola, työsuojelupäällikkö Annamaija Saarela ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Taavila. Päihdetyöryhmä aloitti työnsä ja tavoitteena on, että uusi päihdeohjelma on valmis helmi-maaliskuussa Päihdetyöryhmä valmistelee päihdeohjelman ja sen käyttöönoton sekä suunnittelee ohjelman toteutumisen seurannan. Valmisteilla on myös erilaisia kampanjoita kuten Tipaton tammikuu. Lue lisää päihdeasioista Kontista. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa päihdeohjelman sisältöön antamalla kehitysehdotuksia päihdetyöryhmän jäsenille tai sähköisesti ja nimettömästi Kontissa olevan linkin kautta. 19

20 Hyviä uutisia savuttomasta Kouvolasta! teksti: Annamaija Saarela, työsuojelupäällikkö Savuton Kouvola työryhmä teki syyskuussa esimiehille osoitetun kyselyn, jossa selvitettiin vuoden alusta voimaan tulleen Savuton Kouvola toimintaohjelman toteutumista työyksiköissä. Vastaavanlainen kysely tehtiin vuotta aiemmin toimintaohjelman valmisteluvaiheessa. Molempien kyselyiden tarkat tulokset ovat luettavissa Kontista kohdassa Henkilöstö Savuton Kouvola Savuton Kouvola työryhmä. Kyselyt eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska vuotta aiemmin vastausprosentti oli aika paljon suurempi. Suunta näyttää kuitenkin olleen viimeisen vuoden aikana varsin positiivinen. Kokonaan savuttomia työpaikkoja näyttäisi kyselyjen mukaan olevan 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä tuli esille myös avoimissa vastauksissa, joissa usein kerrottiin osaston viimeisenkin tupakoitsijan lopettaneen ainakin työaikana tupakoinnin tämän kampanjan myötä. työnantajan tuki Tieto työnantajan tarjoamasta tuesta tupakoinnin lopettamiseksi (työterveyshuollon nikotiinikorvaus- tai lääkehoito ja neuvonta) oli saavuttanut hyvin työyksiköt. Vastaajista 92 % kertoi, että asiasta ollaan työyksiköissä tietoisia, kun vastausprosentti vuotta aiemmin oli 62. Työntekijät ovat myös hyödyntäneet tätä palvelua kiitettävästi. Esimiesten tiedon mukaan 32 %:ssa työyksiköistä oli käytetty työnantajan tarjoamaa tukea tupakoinnin lopettamiseksi. Edellisenä vuonna vastaava prosentti oli vain 14. Esimiehet tiesivät, että ainakin 28 työpaikalla joku oli lopettanut tupakoinnin Savuton Kouvola toimintaohjelman ansiosta. Myös työterveyshuollosta on tullut hyvää palautetta. Tänä vuonna työterveyshuollosta korvaushoidon aloittaneista 70 työntekijästä ainakin 44 henkilöä on edelleen kokonaan savuton. Onnistumisprosentti on ollut huikea 63. Hieno homma! toimintaohjelman noudattaminen ei aina helppoa Esimiehet kertoivat kyselyssä, että Savuton Kouvola toimintaohjelma on melko laajasti käsitelty työpaikkakokouksissa ja otettu kiitettävästi mukaan osaksi työhaastattelua ja perehdytystä. Jonkin verran oli jouduttu myös puuttumaan toimintaohjelman noudattamattomuuteen huomauttamalla tupakoinnista taukojen ulkopuolella ja epävirallisilla tupakkapaikoilla. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille valvonnan hankaluus kiinteistöissä, joissa toimii useamman toimialan henkilöstöä. Palaute ei myöskään ollut positiivista edelleen kaupungin autoissa tai terveysasemien / hoitolaitosten nurkilla tupakoiville. Jossain vastauksessa peräänkuulutettiin esimiehen vastuuta toimia esimerkillisesti. positiivista palautetta Savuton Kouvola toimintaohjelmasta annettiin pääosin positiivista palautetta, mutta jonkin verran kritiikkiäkin esitettiin. Esimiehen valvontavelvollisuus koettiin useassa vastauksessa epäkiitolliseksi ja välillä mahdottomaksi tehtäväksi. Myös virallisten tupakointipaikkojen määrittely oli joskus hankalaa. Toivottiin myös, että sanktiot sääntöjen noudattamattomuudesta tulisi selkeyttää. Monissa oppilaitoksissa opiskelijoiden tupakointi koettiin huomattavan suureksi ongelmaksi. Edelleen toivottiin säännöllisin väliajoin tiedotusta, koulutusta ja valistusta. Savuttomuus on henkilökohtainen päätös, jonka synnyttämiseen saattaa kulua pitkä aika. Savuton Kouvola työryhmä ottaa edelleen mielellään vastaan palautetta Savuton Kouvola toimintaohjelman toteutumisesta tai kehittämiskohteista. Kerro oma mielipiteesi nimettömästi Savuton Kouvola sivulla Kontissa. Kunta10-tutkimuksen pilottiprojekti kiittää Kouvolan kaupungin työntekijöitä kyselyyn vastaamisesta! Työterveyslaitoksen syksyn aikana tekemään Työelämän laatu kunnissa -kyselyyn vastasi Kouvolan kaupungin työntekijää. Vastausprosentiksi muodostui näin 51. Keskeiset tulokset tiedotetaan Kouvolan kaupungin henkilöstölle tammikuusta 2013 alkaen kertoo pilottihankkeen vastuullinen tutkija Anne Linna Työterveyslaitokselta. Kyselyn yhteydessä järjestettiin myös arvonta, jossa olivat mukana kaikki yhteystietonsa kyselyn lopussa ilmoittaneet. Työterveyslaitoksen suorittamassa arvonnassa Pajulahden viikonloppupaketit voittivat Leena Kurittu (Kaipiaisten koulu), Jyrki Janhunen (logistiikkapalvelut) ja Petra Kaijanmäki (Ravimiehentien palveluasunnot). Muut palkitut löytyvät Kontista kohdasta Henkilöstö / Kunta10-tutkimus. Palkinnot ovat Kouvolan kaupungin lahjoittamia. Onnittelut voittajille! 20

21 Hyvä yrittäjyysilmapiiri parantaa kaupungin menestymistä Kunnan elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan: yritykset luovat työpaikkoja ja vaikuttavat näin välillisesti esimerkiksi kunnan verotuloihin. Suotuisa yrittäjyysilmapiiri parantaa yrittämisen mahdollisuuksia. Teksti: Ilona Manninen Kymenlaakson Y4-projektin tavoitteena on kehittää Kymenlaakson elinkeinoilmastosta ja yrittäjyysilmapiiristä nykyistä vetovoimaisempi yrittäjille. Y4-projektin tarkoituksena on lähentää kaupungin viranhaltijoita ja yrittäjiä sekä parantaa kaupungin toimintatapoja yrittäjäystävällisempään suuntaan. Y4:ssä huomioidaan Kouvolan ja Kotkan Haminan seutujen yksilölliset tarpeet. Kymenlaakson Y4-tiimin kouvolalaiset jäsenet: vas. projektikoordinaattori Armi Lampinen, projektipäällikkö Jari Aho ja yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister Kinnosta. Projektipäällikkö Jari Aho, mitä Y4 voi tarjota Kouvolan seudulle? Y4-projektin tavoitteena on löytää selvästi aiempaa paremmat toimintatavat kaupungin, seudun yrittäjien ja kaupunginvaltuutettujen yhteistyölle, niin että seudullinen yrittäjyysilmapiiri kehittyy suotuisaan suuntaan. luissa. Kun saamme syntymään riittävän tahtotilan ja toteutettua tarvittavat toimintatapojen muutokset, kaikki voittavat. Kouvola voi halutessaan olla Suomen paras paikka yrittää. Tähän voi jokainen kaupungin työntekijäkin vaikuttaa omalta osaltaan. Lisätietoa: Jari Aho projektipäällikkö Kouvola Innovation Oy p Miten aiot edistää seudun yrittäjyysilmaston paranemista? Ykkösvaiheessa kartoitan yrittäjien mielipiteet yhteistyön kehittämistarpeista. Haastattelen myös henkilökohtaisesti uuden kaupunginvaltuuston jäsenet. Kaupungin johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää. Meidän pitää ymmärtää asian vakavuus ja todeta muutostarpeet. Mikä tässä on kaupungin työntekijän rooli? Kakkosvaiheessa pyritään parantamaan yritysten huomioimista kaupungin päätöksenteossa ja yrityksille suunnatuissa palve- Y4 on lyhenne sanoista Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä Kymenlaakson Y4-projektia hallinnoi Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ja sen osatoteuttajana on Kouvola Innovation Oy (Kinno). Kouvolan päässä projektia vetää Jari Aho. Y4:n rahoittavat Kymenlaakson liitto, Kouvolan ja Kotkan kaupungit sekä Iitin kunta. 21

22 Uudet innokkaat tukiperheet ja tukihenkilöt Lastensuojelun tukiperhe- ja tukihenkilökoulutusta Kouvolassa Yhteensä 24 uutta innokasta opiskelijaa aloitti syyskuussa tukiperhe- ja tukihenkilökoulutuksen. On hienoa nähdä, että tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnasta ollaan kiinnostuneita. Koulutuksesta saatiin 10 uutta tukihenkilöä ja 7 uutta tukiperhettä. Koulutus sisälsi kuusi tiistai-iltaa ja yhden lauantaipäivän. Teksti ja kuva: Elina Turunen Koulutus järjestettiin lastensuojelun avopalveluiden tiloissa, jossa koulutusiltoina vallitsi tiivis ja leppoisa tunnelma. Koulutuksessa käytiin läpi, mitä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta pitää sisällään sekä saimme vierailevia luennoitsijoita antamaan eväitä tuleville tukiperheille ja tukihenkilöille. Suomen Punaiselta Ristiltä Tarja Tuovinen koulutti osallistujia lapsen ja nuoren kohtaamisesta kriisissä sekä itsestä huolehtimisesta, mikä koulutuksesta saadun palautteen mukaan oli yksi suosituimmista aiheista. Lastensuojelulaista kertoi lastensuojelun avopalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Päivi Äärynen, joka sai hyvää palautetta tavasta, jolla asia käsiteltiin. Kuiva lakiasiakin käsiteltiin mielenkiintoisella tavalla. Nuorten maailmasta koulutuksessa kuultiin eri näkökulmia lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevältä Sinikka Tasalalta sekä Laura Sillanpäältä ehkäisevän päihdetyön osalta. Koulutuksesta saadun palautteen perusteella ehdottomasti parhaimpana antina koettiin toiminnassa olevien tukiperheiden ja tukihenkilöiden kokemukset toiminnasta. Kokemukset kannustivat ja antavat koulutukseen osallistuville rohkeutta lähteä mukaan toimintaan. Toiminnassa mukana olevilta oli mahdollisuus kysyä Kokemukset kannustivat ja antavat koulutukseen osallistuville rohkeutta lähteä toimimaan tukiperheenä tai tukihenkilönä. etenkin arjen asioista. Aiemmin mukana olleiden kokemukset ovat tärkeitä toiminnan aloittaville uusille henkilöille ja sen vuoksi kokemuksille annetaan reilusti tilaa koulutuksessa. Lasten sijaishuollossa oleva tukihenkilö- ja tukiperhepankki sai paljon täydennystä tämän koulutuksen päätyttyä. Tästä on hyvä jatkaa tukihenkilöiden ja tukiperheiden etsimistä lapsille, jotka näitä tarvitsevat. 22

23 Lyseon lukio juhlii Kouvolan Lyseon lukio juhlii tammikuun lopussa. Taival vuonna 1903 perustetusta Kouvolan suomalaisesta yhteiskoulusta tähän päivään on ollut pitkä ja monivaiheinen nimi on vaihtunut moneen kertaan, mutta perustehtävä on kantanut jo 110 vuotta. teksti: marketta kiviranta Lyseo on kahden maineikkaan koulun jatkaja: Kouvolan suomalainen yhteiskoulu (sittemmin Kouvolan yhteislyseo, Kouvolan Lyseo, Kouvolan Yhteislyseo ja Palomäen lukio) ja Viipurin II tyttökoulu (sittemmin Kouvolan tyttölyseo, Torkkelin yhteislyseo ja Torkkelin lukio) ovat nyky- Lyskan perinnekouluja. Kouvolan Lyseon lukio nimellä työtä on tehty vuodesta 1980 entisessä tyttölyseon talossa. Maailma, Kouvola ja koulu ovat vuosien varrella muuttuneet. Lukion perustehtävä sen sijaan on pysynyt aika lailla saman, vaikka toteutustavat ovatkin olleet monenlaisessa myllerryksessä. Syksyllä ovista marssii joukko uusia ja vanhoja lyskalaisia aloit- tamaan lukuvuottaan, keväällä toistasataa tuoretta ylioppilasta lähtee lakki päässään kohti uusia tavoitteita. Uuden lukiolaisen ensimmäisten koulupäivien ja lakkiaispäivän väliin mahtuu suuri määrä oppitunteja, tehtäviä ja ponnistelua toisaalta myös kokemuksia, elämyksiä, kasvamista ja unohtumattomia hetkiä kouluyhteisössä. Jos on lukio muuttunut 110 vuoden aikana, muuttuu myös jokainen lukiolainen oman taipaleensa aikana: sisään tullaan teininä, pois lähdetään nuorena aikuisena. Lukuvuotta värittää tammikuun 26. päivän juhla. Iltapäivällä kello muistetaan pitkäaikaista rehtoria Helvi Honkaa viemällä kukkatervehdys patsaalle kirjaston eteen. Pääjuhla, johon ovat tervetulleita kaikki entiset lyskalaiset, alkaa kello 15 Lyseon lukion liikuntahallissa. Ilta huipentuu kello 19 alkavaan juhlanäytelmään: Peer Gynt produktio on kymmenien opiskelijoiden ja opettajien taidonnäyte muun työnteon ohesta. Juhla jatkuu vielä sunnuntaina juhlajumalanpalveluksella kello 10 keskuskirkossa ja Peer Gyntin iltapäiväesityksellä kello 15. Tilaisuuksien lomassa entisillä lyskalaisilla on hyvä mahdollisuus tavata toisiaan vaikkapa luokkakokousten merkeissä. Lisää hankkeesta ESTER on Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke, joka toteutuu osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -kehittämisohjelmaa vuosina Hankkeen maahanmuuttajia koskevan osakokonaisuuden tavoitteena on vähentää terveyseroja kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Kohderyhmänä Kouvolan osalta hankkeessa ovat pakolaiset ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Maahanmuuttajahanke toteutetaan yhteistyössä EKSOTE:n kanssa. Hankkeella pyritään luomaan hoitopolku, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen. Hankkeen aikana pyritään luomaan yhteistyöverkostot terveydenhuollon eri sektoreiden, sosiaalitoimen ja liikuntatoimen kanssa. Hankkeessa näkökulma on ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista monikulttuurisessa hoitotyössä pyritään lisäämään mm. koulutusten avulla. Sekä Kouvolassa että EKSOTE:ssa koulutustarvekyselyssä henkilökunnalle nousi tärkeimmäksi aiheeksi tulkin käyttöön liittyvät asiat. Hankeen aikana pyritään saamaan asiakkaan ääni kuuluviin monikulttuurista hoitotyötä kehitettäessä. Tämä mahdollistuu kutsumalla maahanmuuttajia asiakasasiantuntijoiksi terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksiin ja järjestämällä yhteisiä keskustelutilaisuuksia terveydenhuoltohenkilöstölle ja maahanmuuttajille. Hyvä terveys tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja monikulttuurisen hoitotyön erityispiirteiden tunteminen tukee hoitohenkilökuntaa maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamisessa. teksti: Soili Vähä-KONKA Maahanmuuttajien terveydenhoitaja projektityöntekijä ESTER-hanke 23

24 Helpoin keinoin yli säästöt/vuosi ympäristöystävällinen Onko sillä väliä, suljenko tietokoneeni töistä lähtiessä? Miksi minun pitäisi vähentää sähköpostien tulostamista? Miksi lämmintä vettä pitäisi säästää? Miten jätteet pitäisi lajitella? Kannattaako valot sammuttaa, jos poistuu huoneesta vain vähäksi aikaa? Kouvolan kaupungilla on noin työntekijää. Tällaisen joukon tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on merkitystä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: teksti ja kuvat: anna-riikka karhunen Laskelmat: Katja Kangas, Heikki Rantula ja Anna-Riikka Karhunen Säästöä lähes /vuosi vähentämällä paperinkulutusta 25 % Kouvolan kaupungilla kuluu vuosittain paperia niin paljon, että jos arkit pinottaisiin, pinosta tulisi 2 km korkuinen. Jos tästä määrästä vähennetään vaikkapa 25 % / vuosi, säästetään kustannuksissa lähes / vuosi. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät kg CO 2 -ekv./vuosi. Mustavalkotulostuksen osuuden lisäämisellä saataisiin vielä lisäsäästöjä, sillä väritulosteet ovat monin kerroin mustavalkoisia kalliimpia. Paperinkulutusta ja kustannuksia voi helposti vähentää asentamalla omaan tietokoneeseen kaksipuoleiset ja mustavalkoiset tulostusasetukset sekä tulostamalla esim. raporteista vain tarvittavat sivut. Säästöä yli /vuosi sammuttamalla tietokoneet yöksi ja viikonlopuksi Kaupungilla jatkuvasti turhaan päällä olevien tietokoneen sammuttaminen yöksi ja viikonlopuksi toisi säästöä yli / vuosi. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät kg CO 2 -ekv./vuosi. Samalla tietokoneen käyttöikä kasvaa ja tietoturva paranee, kun tietoturvapäivitykset asentuvat koneen käynnistyessä. Tietokoneen sammuttaminen ei siis kuluta konetta, vaan päinvastoin. Myös tietokoneen näyttö kannattaa sammuttaa, sillä se kuluttaa enemmän sähköä kuin yksi kannettava tietokone. Säästöä yli /vuosi sammuttamalla työhuoneista valot lounastunnin ajaksi Valojen sammutus tunniksi ei välttämättä tunnu kovin vaikuttavalta ekoteolta. Mutta pienistä puroista kasvaa suuri virta: kaupungilla on noin työhuonetta. Jos oletetaan, että joka toinen jättää nykyisin valot päälle työhuoneeseen lounastunniksi ja nämä valot sammutettaisiin, säästettäisiin yli /vuosi. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät noin kg CO 2 -ekv/vuosi. Säästö olisi vielä suurempi, jos valot sammutettaisiin myös tyhjillään olevista kokous- ja luokkahuoneista sekä wc-tiloista. Valot kannattaa sammuttaa aina, jos tila on tyhjillään 10 minuuttia tai pidempään. Lamppujen sammutus ei aiheuta ylimääräistä virtapiikkiä eikä kuluta loisteputkia. Säästöä yli /vuosi vähentämällä roskiin menevän ruuan määrää 25 % Kaupungin kiinteistöjen jätteiden lajittelu on tehostunut jonkin verran, mutta jätteiden kokonaismäärä on kasvanut. Kouvolan kaupungin koulujen, päiväkotien, hoivalaitosten ja työpaikkojen ruokailusta menee vuosittain roskiin ruokaa yli kg, mikä on ruuan raaka-aineiden hankintakustannuksina mitattuna yli Samalla hukkaan heitetty ruoka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä noin kg CO 2 -ekv/vuosi. Jos roskiin menevän ruuan määrää saataisiin vähennettyä 25 %, säästöä syntyisi vuosittain yli Lisäksi säästöä syntyisi pienentyneistä jätehuoltokustannuksista ja vähentyneestä energianja vedenkulutuksesta ruuan valmistuksen aikana. Myös hukkaan heitetyn ruuan valmistukseen käytetty työaika säästyisi. 24

25 Jos sinun työpaikallasi tai toimialallasi kaivataan lisätietoa siitä, mitä voitte käytännössä tehdä, jotta kaupungin ympäristöohjelman tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä, tai olette kiinnostuneita ekotukitoiminnasta, niin ota yhteyttä projektipäällikkö Anna-Riikka Karhuseen, suunnitellaan teille soveltuva ympäristökoulutus yhdessä. Puh , kouvola.fi Biojätteisiin menevän ruuan määrää voidaan vähentää esim. parantamalla tiedonkulkua päivittäin ruokailevien henkilöiden määrästä ja ottamalla lautaselle vain sen verran ruokaa, kuin kerralla jaksaa syödä. Ekotukitoiminnalla tavoitteet käytäntöön Ekotukihenkilöt ovat avainasemassa työpaikkojen ekoarjen luomisessa. Ekotukihenkilöt perehtyvät mm. paperi- ja biojätteen sekä vedenkulutuksen vähentämisen ja energiansäästön parhaimpiin käytäntöihin sekä toimenpiteiden kustannus- ja ympäristövaikutuksiin. Ekotukihenkilöiden toiminta on hyvin monimuotoista. Esimerkiksi kymmenessä Kouvolan kaupungin koulussa järjestettiin biojätteen seuranta touko- ja syyskuussa 2012 ekotukitoiminnan innostamana. Seitsemässä koulussa kymmenestä biojätteen määrä väheni, ja kolmessa koulussa jätteen määrä hieman nousi. Yhteensä biojätteen määrä väheni 14 %. Jos oletetaan, että em. biojätteestä puolet on ruokajätettä, vähennettiin hukkaan heitetyn ruuan määrää lähes kg/vuosi, kasvihuonekaasupäästöjä lähes kg CO 2 - ekv./vuosi ja ruuan hankintakustannuksia noin /vuosi. Mäkikylän palvelukeskuksen keittiön ekotukihenkilö päätti vähentää työpaikkansa vedenkulutusta. Keittiön patojen pesuun käytettiin letkua, jossa ei ollut suutinta ja jonka sulkeminen pesemisen aikana oli hankalaa. Vesiletkun päähän päätettiin asentaa suurin, joka pienensi veden virtaamaa ja sen avulla oli helppo katkaista vedentulo. Yhden suuttimen asentaminen säästi vuodessa neljän padan pesun osalta yhteensä 500 ja l vettä. Ekotukitoiminnalla on siis vaikutusta. Kouvolan kaupungilla on jo yli 80 ekotukihenkilöä Teknisen tuotannon ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden piirissä. Ekotukihenkilöt ovat tehneet työpaikallansa ympäristöasioiden lähtötilanteen kartoituksen ja laatineet tulosten perusteella vuosittaisen toimintasuunnitelman. Toimenpiteitä on toteutettu aktiivisesti, ja ekotukitoiminnan vuoden 2012 tuloksista laaditaan raportti vuoden 2013 alussa. Koulutusapua parhaiden ekotekojen löytämiseksi Sopivien toimenpiteiden valitseminen juuri omalle työpaikalle voi tuntua haasteelliselta. Terveyskeskusten, koulujen, toimistojen, liikuntapaikkojen, varikoiden, ruokapalvelujen ja monien muiden kaupungin työpaikkojen toiminnot ovat keskenään hyvin erilaisia. Niinpä myös niiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ja parhaat käytännöt vaihtelevat. Kaupungin henkilöstölle on järjestetty vuoden 2012 aikana useita erilaisia ympäristö- ja ekotukitoimintakoulutuksia. Koulutusten aikana on huomattu, että ympäristöasioissa ei aina välttämättä tarvita suuria investointeja, vaan paljon saadaan aikaan jo toimintatapojen muutoksella. Jos sinun työpaikallasi tai toimialallasi kaivataan lisätietoa siitä, mitä voitte käytännössä tehdä, jotta kaupungin ympäristöohjelman tavoitteet saavutettaisiin, tai olette kiinnostuneita ekotukitoiminnasta, niin ota yhteyttä projektipäällikkö Anna-Riikka Karhuseen, suunnitellaan teille soveltuva ympäristökoulutus yhdessä. Puh , EkoKymenlaakso-projekti, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki 25

26 Sisäisen viestinnän haasteet teksti: Tea Salonsaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelija Sara Kiviharju tutki Kouvolan kaupungin sisäistä viestintää opinnäytetyönään. Tutkimuksella selvitettiin, toimiiko Kouvolan kaupungin sisäinen viestintä ja tavoitetaanko henkilöstö nykyisin keinoin. Kyselyssä myös kartoitettiin henkilöstön mielipiteitä ja odotuksia sisäisestä viestinnästä. Tutkimus perustuu välisenä aikana toteutetun kyselyn tuloksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 614 henkilöä, eli 9,3 % koko henkilöstöstä. Kontti -intranet Kontti-intranet on määritelty viestintästrategiassa ensisijaiseksi sisäisen viestinnän kanavaksi. Vastaajista 96 %:lla on mahdollisuus käyttää tietokonetta työpaikallaan. Reilut puolet vastaajista, 54,6 % käyttää Konttia päivittäin, 8,3 % puolestaan vastaa, ettei käytä Konttia koskaan. Jos Konttiin pääsisi myös kotoa käsin, 44,7 % vastaajista käyttäisi Konttia useammin ja 32,4 % ei käyttäisi kotona. Vastausten perusteella Kontista saa riittävästi tietoa henkilöstöasioista, mutta vastaajien enemmistö 57,9 % on sitä mieltä, ettei tieto löydy helposti. Kontista katsotaan useimmiten koulukseen liittyviä asioita, ajankohtaisia uutisia ja henkilöstöasioita. Kontilta toivotaan sisällön selkeytystä ja helppokäyttöisyyttä sekä pääsyä Konttiin kotoa käsin. Sisäisen viestinnän keinot Tärkeimpänä sisäisen viestinnän keinona pidettiin sähköpostia, työpaikkakokouksia, esimiesviestintää ja tiedotteita. Myös tauot ja käytäväkeskustelut koetaan tärkeiksi informaation lähteiksi. Kontti oli listauksessa 8. sijalla. Sisäinen viestintä koettiin melko riittäväksi, mutta toisaalta myös omalta kannalta turhaa tietoa saadaan paljon. Lisäksi tiedon oikea-aikaisuudessa on parantamisen varaa. Esimiesviestintä on monelle työntekijälle tärkeä ja lähes ainoa sisäisen viestinnän kanava. Esimiesviestintä saa kyselyssä kohtuullisen hyvät arviot. Enimmäkseen viestintä esimiehen kanssa koetaan avoimeksi ja sujuvaksi, mutta palautetta toivotaan enemmän. Sisäiseltä viestinnältä toivotaan ytimekkyyttä, tehokkuutta ja ajantasaisuutta. Tarpeetonta tietoa tulisi karsia ja työntekijöiden tulisi olla samanarvoisessa asemassa tiedotuksen suhteen. Myös organisaatiouudistuksen vaiheista toivotaan selkeää tietoa. Kehittäminen Kyselyn perusteella sisäistä viestintää ja Konttia tulee kehittää. Ajantasainen päivittäminen ja uusien ideoiden kehittäminen on suotavaa. Tärkeistä asioista, tiedotteista ja eduista tulee tiedottaa myös henkilöstöä, joka on tällä hetkellä Kontin ulottumattomissa. Myös mahdollisuutta käyttää Konttia kotoa käsin selvitetään. Kaupungin ajoneuvojen uusi ilme teksti: Hannu Arola, kuljetuspäällikkö, Kuva: Mirka Leinonen Korjaamon työnjohtaja Sami Luostarinen on asentamassa uutta teippausta Volvon oveen talvityölaitteiden asennuksen yhteydessä. Turvallista ja savutonta matkaa 26 Kaupungin noin 250 ajoneuvoa ja työkonetta on saanut syksyn aikana uuden ilmeen. Kaupungin uuden näkyvän ilmeen avulla viestitetään kaupunkilaisille, että ajoneuvot ovat liikkeellä meidän parhaaksemme. Ajoneuvoilla liikkuvat vaikuttavat myös omalla käyttäytymisellään kaupungin maineeseen ja mielikuvaan. Ajoneuvojen käyttäjiä pyydetään huomioimaan liikennesäännöt ja kanssaliikkujat toiset autoilijat, pyöräilijät ja myös jalankulkijat. Yleisesti ottaen kaupungin ajoneuvojen liikkumisesta ei ole tullut suuremmin valituksia, mutta valitettavasti viime aikoina on tullut jonkin verran yhteydenottoja piittaamattomasta käyttäytymisestä tai jopa vaaran aiheuttamisesta liikenteessä. Toivottavasti jatkossa tällaisilta viesteiltä vältytään. Samalla muistutetaan, että kaikki kaupungin työpaikat ovat savuttomia ja tupakointikielto koskee myös ajoneuvojen ohjaamoja ja muita sisätiloja.

27 teksti: Tarja Vuorentausta-Helin kuva: Tarja Vuorentausta-Helin ja jan arens Työyhteisöpäivillä Orilammella Lomituspalveluille myönnettiin kaupungin tuottavuuspalkinto. Työntekijöille annettiin mahdollisuus esittää toiveensa palkinnon käytöstä. Niinpä järjestettiin kaksi samansisältöistä työyhteisöpäivää syyskuun alussa siten, että mahdollisimman moni pääsi mukaan meidän 120 työntekijän porukasta. Lomituspalveluiden työssäkäyntialue on yhdentoista kunnan kokoinen. Jotta pystyimme tutustumaan toisiimme ja lomitusalueeseen, järjestettiin yhteiskuljetus kumpanakin päivänä. Ensimmäisen päivän aamuna bussit lähtivät reiteiltä Orimattila Nastola Iitti, Kausala Koria - Kuusankoski kautta Orilammelle ja Virolahti Hamina Keltakangas Tykkimäki Valkeala reittiä Orilammelle. Toisen päivän aamuna reitit lähtivät Haminasta ja Nastolasta. Matkan aikana päästiin jo jutustelemaan ja tutustelemaan toinen toisiimme. Perillä odotti herkullinen Sahanpatruunan pitopöytä, josta jokainen löysi maittavaa syötävää yllin kyllin. Kun vatsat oli saatu pyöreäksi, lähdettiin Tuulettarella risteilemään Vuohijärvelle ja Repovedelle, missä riitti puolestaan silmänruokaa ja ihasteltavaa erämaamaisemissa. Matkan aikana kippari Heikki Vesalainen kertoili Pohjois-Valkealan historiasta ja nykypäivästä huumori mausteenaan. Lisäksi laulettiin koko porukalla haitarin säestyksellä. Maihinkin poikettiin Mäntysaaressa. Kippari Heikki kertoi meille saaren historiasta hautausmaana ja kappeliin päästiin myös kurkistamaan. Päivien parasta antia oli tutustua toisiimme ja oppia yhdistämään nimi ja naama. Saatiin jutella työasioita ja verrata kokemuksia eri puolilta laajaa aluettamme. Ja virkistyä ennen loppuvuoden koitoksia. Lähettitoiminta siirtyy Tekniselle tuotannolle Konsernipalvelujen tulostuspalveluissa toiminut kaupungin autolähettitoiminta siirtyy ensi vuoden alusta lähtien aluepalvelujen logistiikkayksikköön Hannu Arolan alaisuuteen. Lähettitoiminnassa on mukana kaksi kaupungin omaa autoa sekä kolme ostopalveluna hankittua autoa. Ajoreitit ja toiminta säilyvät entisellään. Kuljetuspäällikkö Hannu Arola luotsaa kaupungin lähettitoimintaa tammikuusta alkaen. 27

28 Bioenergia kiinnostaa Koulutusvientiä Afrikkaan Teksti: Tiina Nokkanen KSAO Biosammon vientikouluhanke etenee. Kansainvälistä yhteistyötä on jo aiemmin rakennettu Kaakkois-Aasiaan. Nyt myös Afrikka-yhteistyö otti aimo harppauksen eteenpäin, kun Länsi-Afrikan alueen uusiutuvan energian hyödyntämistä ja energiatehokkuutta kehittävän ECREEE -keskuksen johtaja Ghanalainen Mahama Kappiah tutustui Biosampo -koulutus- ja tutkimuskeskukseen. ECREEE:n toimialueeseen kuuluu 15 valtiota ja yli 300 miljoonaa ihmistä. Uusiutuvaa energiaa käytetään Länsi-Afrikassa hyvin heikolla hyötysuhteella. Potentiaalisia hyödyntämättömiä biomateriaaleja ovat mm. erilaiset vihermassat, sahateollisuuden sivuvirrat jne. Kun Suomessa energiaa tarvitaan lämmittämiseen, Afrikassa sitä tarvitaan viilentämiseen, Mahama Kappiah sanoo. Lisäksi energiaa tarvitaan valaistukseen ja ruoanlaittoon. Ruoan valmistuk- sessa käytetään paljon puuta mutta polton energiatehokkuus on heikko. Luonnonvaroja ei ole varaa tuhlata ja niiden käyttö heikolla hyötysuhteella kuluttaa entisestään hupenevia, niukkoja varantoja ja nopeuttaa omalta osaltaan esim. aavikoitumista. Käytännön koulutus on heikkotasoista ja tarve Biosampo FREES -hankkeen tarjoamalle ammatillisen koulutuksen viennille on olemassa, Kappiah totesi. Tutustumisen jälkeen Kappiah matkasi BiosampoFREES- projektin vastaavan Tomi Höökin ja koulutussuunnittelija Juha Solion kanssa Helsinkiin mm. ympäristöministeriöön keskustelemaan KSAO:n Biosampo vientikoulutoiminnan käynnistämisestä Länsi-Afrikan alueella. BiosampoFREES vientikouluhanke: Uusiutuvan energian ja ympäristötekniikan osaamisen vientiä maailman niille alueille, jossa sille on suuri kysyntä ja tarve. Kansainvälistä yhteistyötä on jo rakennettu Kaakkois-Aasiaan ja Afrikkaan Vuoden 2013 aikana vientikoulukumppanien opettajaryhmiä kutsutaan Biosampoon koulutettavaksi ja oppimaan ympäristön kannalta kestävää bioenergian hyödyntämistä Koulutusjakson aikana vientikoulukumppani rakentaa kotimaahansa oman Biosampo-koulutuskeskuksen järjestelmään perustuvan oppimisympäristön. Uusiutuvan energian tuottaminen ja ympäristötekniikan kouluttaminen perustuvat alueelle ominaisiin sekä jäteperäisiin että uusiutuviin energian ja raaka-aineen lähteisiin. Anjalassa koulutetut ulkomaiset opettajat kouluttavat paikalliset opiskelijat 28

29 Biosampo-hankkeiden voimahahmo Juha Solio esittelee biodieselin valmistusta Länsi-Afrikan alueen uusiutuvan energian hyödyntämistä ja energiatehokkuutta kehittävän ECREEE -keskuksen johtaja Mahama Kappiahille ja Adebayo Agbejule Vaasan ammattikorkeakoulusta. Eksoottinen egyptiläisvierailu Kouvolassa Egyptin kansallissirkuksen taiteilijat ja ryhmänjohtajat poikkesivat Kouvolassa matkallaan Helsinkiin ja kotiin Kairoon. Egyptiläisryhmä tuli Suomeen Varkaudessa järjestettyyn sirkustapahtumaan. Anjalassa sijaitseva Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo koulutusja tutkimuskeskus keskittyy bioenergian hyödyntämisen opettamiseen ja kehittämiseen. Biosammon kehittämiseen on saatu EU-tukea Kymenlaakson Liiton rahoittamasta EAKRohjelmasta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamasta ESR-ohjelmasta. Koulutuskeskus ja sen laitteet on rakennettu Biosampo ja Biohybridi EAKR-hankkeiden avulla. Nyt käynnissä ovat ESR-hanke Biosampo - FREES ja EAKR-hanke FREES Technology. Ne kehittävät koulutustyökaluja ja teknologiaa vientikoulukohteiden tarpeisiin. Varkaudessa asuva ja kaupungin palveluksessa työskentelevä, egyptiläissyntyinen puuhamies Mohamed Hamed oli järjestänyt Varkauteen upean sirkustapahtuman "Sirkustähdet estradilla" Esityksiä oli Varkaudessa kolme, yksi kaikille avoin esitys ja kaksi koululaisnäytöstä. Yleisöä näissä kolmessa esityksessä oli n katsojaa. Egyptiläisten lisäksi Varkaudessa esiintyivät Petroskoin ryhmä sekä suomalaisia sirkuslaisia Rovaniemeltä, Lappeenrannasta, Turusta, Kuopiosta ja Kouvolasta. Kouvolaa edusti 9 tytön ryhmä, Sirkusryhmä Sukris. Tapahtuma oli hienosti järjestetty, kiitos Mohamed Hamedin ja kaikki esitykset olivat komeata katsottavaa. Egyptiläisten veitsenheitto-, pyörä-, akrobatia- ja jongleerausesitykset olivat useimmille suomalaisille ennennäkemättömän huimia! Kou- volan tytöt pärjäsivät kovassa joukossa hyvin ja kantoivat kunniakkaasti Kouvolan värejä. Egyptiläiset lähtivät paluumatkalle 9.9. ja poikkesivat Kouvolaan sirkusvälineostoksille. Paluumatkan isäntänä toimi niinikään Mohamed Hamed ja Sirkusryhmä Sukriksen edustaja Eija Seppälä otti ryhmän vastaan täällä ja johdatti joukon Kouvolan kaupungintalolle kaupungin tarjoamalle lounaalle. Matkailuopas Marjo Lumppio kertoili ryhmälle Kouvolasta sinisellä matolla ja antoi kaupungin lahjat. Egyptiläiset iloitsivat pikavisiitistään Kouvolassa ja harmittelivat sitä, ettei aikaa ollut enempää. He olisivat mielellään esiintyneet myös Kouvolassa. Lento kotimaahan oli jo samana iltana. Yhteys Kouvolasta Kairoon on solmittu ja Sirkusryhmä Sukriksella on kyläkutsu Egyptin kansallissirkukseen. 29

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN Hallinnon erityissuunnittelija Kokemäki KUNTAJAKOSELVITYKSEN SISÄLTÖ JA VAIHEET NYKYTILA KARTOITUS (1.VAIHE) arvioidaan kuntien palveluiden nykytila selvitetään

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle Oppisopimuskoulutus Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle https://opso.saiedu.fi/ YLEISINFO Oppisopimuskoulutuksessa pääpaino on työssä oppimisessa. Tämän vuoksi työssä oppimisen arvioinnilla

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYS 1. Rekisteröityminen 2. Kirjautuminen 3. Sijaisrekisterin välilehdet 4. Hakemuksen tekeminen 5. Haastatteluajan varaus 6. Kalenterin

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet

Teema ja strategiset alueet Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Toimenpidealueet Itsenäisen Suomen synty ja kehitys Valtiolliset juhlat

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Kouvolan kaupunki 1 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Elämän alkupolku

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle Oppisopimuskoulutus Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle https://opso.saiedu.fi/ YLEISINFO Oppisopimuskoulutuksessa pääpaino on työssä oppimisessa. Tämän vuoksi työssä oppimisen arvioinnilla

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄN JÄSENET Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 24.11.2010 klo 10 12 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN ARVIOINTI JA KOULUTUSKOR- VAUKSEN HAKU

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN ARVIOINTI JA KOULUTUSKOR- VAUKSEN HAKU Ohje työpaikkaohjaajalle 1 (9) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN ARVIOINTI JA KOULUTUSKOR- VAUKSEN HAKU Kun työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi ja koulutuskorvauksen haku ovat ajankohtaisia, saat

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

KYSTERI Leppävirta Nilakka Koillis-Savo Leppävirta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Juankoski Kaavi Rautavaara

KYSTERI Leppävirta Nilakka Koillis-Savo Leppävirta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Juankoski Kaavi Rautavaara KYSTERIN HANKINTAORGANISAATIO 1 Organisaatiomalli PALVELUALUE Merja Matilainen KYS/Kysteri Pl 1777 70211 Kuopio KYSTERI PALVELUYKSIKÖT Leppävirta Heli Markkanen vastuukäyttäjä Nilakka Martta Kolehmainen

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

tehdä seuraavat vakanssijärjestelyt

tehdä seuraavat vakanssijärjestelyt Kunnanhallitus 76 16.02.2015 Kunnanhallitus 86 02.03.2015 Perusturvan toimialan uudet vakassit ja vakanssijärjestelyt 2015 21/01.01.00/2014 Kunnanhallitus 16.02.2015 76 Kunnanvaltuuston 29.11.2014 hyväksymään

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot