Sisäisen viestinnän haasteet s.26. Pysy pystyssä talvellakin s.4. Ratamo 1 -projekti etenee s.10. Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäisen viestinnän haasteet s.26. Pysy pystyssä talvellakin s.4. Ratamo 1 -projekti etenee s.10. Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s."

Transkriptio

1 Kimara Kouvolan kaupungin henkilöstölehti Sisäisen viestinnän haasteet s Pysy pystyssä talvellakin s.4 Ratamo 1 -projekti etenee s.10 Jouluostoksille fanishoppiin tai museokauppaan s. 32 1

2 4 Tässä numerossa Huppari ja t-paita päälle, pipo päähän ja putkihuivi kaulaan. Mukaan kynä ja vihko ja postikortti kaverille. Ja olet täysin Kouvola-muodin mukainen. sivu imar 4 Pysy pystyssä talvellakin 5 Liukastuin ja kaaduin... 6 Vuoden 2012 työsuojelupalkinto Elimäen koulukeskukselle 7 Ruokapalvelujen henkilöstö nautti saamastaan tuottavuuspalkinnosta Vuoden 2012 hoitotyöntekijät 8 Niina Korpelainen on ikuinen oppija 9 KSAO:lle William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinto 10 Ratamo 1 -projekti etenee 11 Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seuranta keskitettiin rintasyöpähoitajalle 12 Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashuollon tilojen peruskorjaus 13 Keltakankaan kuntoutuksella uusi ilme ja koti 14 On vanha jengi koossa taas 15 Markkinointi-ilmeestä koko kaupungin brändiksi 16 EKvAlla töihin 18 KOU KOU messuille 19 Kouvolan kaupungin vuoden 2012 esimies, työntekijä ja työyhteisö valittu Päihdeohjelman päivitys 20 Hyviä uutisia savuttomasta Kouvolasta! Kunta10 -tutkimuksen pilottiprojekti kiittää Kouvolan kaupungin työntekijöitä kyselyyn vastaamisesta! 21 Hyvä yrittäjyysilmapiiri parantaa kaupungin menestymistä 22 Lastensuojelun tukiperhe- ja tukihenkilökoulutusta Kouvolassa 23 Lyseon lukio juhlii Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 24 Helpoin keinoin yli säästöt/vuosi 26 Sisäisen viestinnän haasteet Kaupungin ajoneuvojen uusi ilme 27 Työyhteisöpäivillä Orilammella 28 Bioenergia kiinnostaa Koulutusvientiä Afrikkaan 29 Eksoottinen egyptiläisvierailu Kouvolassa 30 Tervetuloa Kouvolaan Muuttajan paketti 31 Yhteispalvelupisteet 32 Jouluostoksille museokauppaan tai fanishoppiin Onko sillä väliä, suljenko tietokoneeni töistä lähtiessä? Miksi minun pitäisi vähentää sähköpostien tulostamista? Miksi lämmintä vettä pitäisi säästää? sivu 24 2

3 Pääkirjoitus ahenkilöstö tikun nokassa arvioimaan kriittisesti ja yksityisen palvelutuotannon osuus kasvaa joissakin palveluissa. Järjestämisvastuun takia kustannukset kulkevat kuitenkin kaupungin talousarvion kautta ja ohjaus säilyy poliittisten päätöksentekijöiden käsissä. Syksyn kuntavaalikeskustelu ja kuntatalouden kiristyminen ovat nostaneet Kouvolan henkilöstömitoituksen keskusteluun. Erilaisia näkemyksiä esitetään kylillä, toreilla, lehtien palstoilla ja poliittisessa keskustelussa. Yleinen viesti on ollut se, että väkeä on liikaa. Kun tunteet ovat pinnassa, oikeaa kuvaa tilanteesta on vaikea rakentaa. Mielikuvaa ylimitoitetusta henkilöstöstä on helppo ruokkia, jos asioita ei avata riittävän konkreettisesti. Keskustelussa ei huomioida sitä, että kuntien tavat järjestää palveluitaan poikkeavat aina toisistaan ja vertailujen tekeminen on siitä syystä vaikeaa. Kaupungin työntekijästä tulee helposti keskustelun sijaiskärsijä, vaikka hän tekisi oman osuutensa kuinka tunnollisesti. Kouvolan kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut kuntien yhdistymisen jälkeen noin 470 työntekijällä. Eniten kasvua selittävät toiminnalliset muutokset, mm. Kuusankosken aluesairaalan sekä Iitin ja Haminan lomituspalvelujen siirtyminen kaupungin organisaatioon. Vanhusten määrän kasvu lisää vanhuspalvelujen kysyntää ja henkilöstötarvetta. Tukipalvelujen osalta muutos on ollut toisensuuntaista. Eläköitymistä on hyödynnetty tehokkaasti hallinnossa, tukipalveluissa ja teknisellä sektorilla. Toiminnallisten muutosten yhteydessä omistajan ote palvelujen järjestämisessä on vahvistunut. Resurssien painopistettä on siirretty hallinnosta asiakaspalvelun. Nämä tavoitteet on kirjattu myös kuntien yhdistymissopimukseen. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan vuosia koskevan henkilöstösuunnitelman. Sen tavoitteena on varmistaa, että palveluja tuottamassa on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilöstöä. Suunnitelma nojaa kaupungin palvelustrategiaan, jossa määritellään mm. yksityisten palvelutuottajien osuus palvelutuotannossa. Talouden kiristyessä toimintaa joudutaan Henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus edellytti, että toimialat valmistelevat ensi kesään mennessä esityksen palvelujen henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on 325 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2015 loppuun mennessä. Valmistelussa tulee huomioida mm. konsernirakenteen uudistaminen, eläkepoistuman hyödyntäminen, toimintojen uudelleen järjestelyt, mahdolliset lakkauttamiset sekä irtisanomissuojan loppuminen. On selvää, että tavoite ei toteudu ilman palveluverkkojen uudistamista. Käytännössä kaupunginhallituksen linjaus tarkoittaa organisaatiota koskevan myllerryksen jatkumista. Kun tähän yhdistetään keskustelu vuoden 2013 aikana mahdollisesti toteutettavista lomautuksista, henkilöstön jaksaminen on varmasti kovilla. Tuoreen Kunta 10-tutkimuksen mukaan henkilöstö on kokenut työssään kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset suurina, mutta pääosin myönteisinä. Huolehditaan siitä, että näin tapahtuu myös jatkossa. Joulun aikaan on mahdollisuus rentoutua ja kerätä voimia tulevan vuoden haasteisiin. Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan hyvää Joulua koko henkilökunnalle. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja KIMARA. Kouvolan kaupungin henkilöstölehti 4/2012. ISSN X Julkaisija ja kustantaja: Kouvolan kaupunki, PL 85, Kouvola Vs. päätoimittaja ja toimitussihteeri: Niina Heikkilä (02061) 57062, Toimitus: Sirkku Ahvo-Lehtinen, henkilöstöhallinto, Arja Kaitainen, terveydenhuolto, Päivi Karhu, henkilöstöhallinto, Mervi Palmu, sivistystoimi, Reijo Vaurula, Kouvola Innovation Oy, Susanna Toikander, tekninen toimi, Suvi Lantta, henkilöstöhallinto, Sara Vainikka, elinkeinotoimi, Eija Tiitinen, perusturva, Tarja Hurtta, Kouvolan Seudun Ammattiopisto, Mervi Suomalainen, maaseutupalvelut, Päivi Oksanen, matkailu, Ilona Manninen, Kouvola Innovation Oy Painos: 5700 kpl. Painopaikka: Scanweb, Kouvola. Taitto: Mirja Näkki Oy. Kannen kuva: Johannes Wiehn 3

4 Pysy pystyssä talvellakin Kouvolan kaupungilla on käytössä tulevanakin talvena Ilmatieteen laitoksen jalankulkijoille suunnattu liukkaus- ja jalankulkusääpalvelu. Palvelu alkoi viime talvena, jolloin jo pari sataa kouvolalaista ehti sitä testaamaan. Palvelussa tilataan omaan kännykkään varoitukset erittäin liukkaista keleistä. Palvelu on käyttäjälle maksuton, ja palvelun voi itse avata ja sulkea. teksti: Sari Hartonen, ylimeteorologi, Ilmatieteen laitos/asiakaspalvelut kuva: niina heikkilä Liukastumistapaturmat tulevat Suomessa kalliiksi. VTT:n tekemän selvityksen mukaan sairaanhoitoa vaativia liukastumistapaturmia arvioidaan tapahtuvan vuodessa noin , ja niistä aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan noin 2,4 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksista 95 % aiheutuu hyvinvoinnin menetyksestä, loput aiheutuvat sairaanhoidon ja menetetyn työpanoksen kustannuksista. Kouvolassa esimerkiksi kaatumisten ja liukastumisten seurauksena syntyviä lonkkamurtumia tapahtui vuonna 2009 yhteensä 114 ja niiden kustannukset kaupungille olivat 2,7 miljoonaa euroa. Sijoitukset tapaturmien ehkäisyyn voivat tuoda huomattavia säästöjä. Ilmatieteen laitos on kehittänyt varoituspalveluita jalankulkijoille vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ilmatieteen laitoksen varoitukset perustuvat kelimalliin, joka on kehitetty tiesäämallista jalankulkuväylille sopivaksi yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Malli hyödyntää säähavaintoja viimeisen neljän vuorokauden ajalta ja ennustaa tulevaa tilannetta yli vuorokaudeksi eteenpäin käyttäen sääennustusmallien tietoja muun muassa sateesta ja lämpötilasta. Kyseessä on siis ennuste, eikä vallitsevan tilanteen arvio. Jalankulun kelimalli luokittelee tilanteen normaaliksi, liukkaaksi ja erittäin liukkaaksi. Varoituksia annetaan, kun yleisesti on erittäin liukasta. Paikallista liukkautta on Kouvolan kokoisessa kaupungissa jossain lähes päivittäin talviaikaan. Laajemman alueen erittäin liukkaita tilanteita on yleensä talven aikana 5 15 per maakunta. Kouvolassa määrä on ollut viime vuosina Erittäin liukasta on tyypillisesti, kun jään päällä on vettä tai lunta tai niitä sataa jään päälle. Erittäin liukasta voi syntyä vilkkaasti kuljetuille alueille myös tamppaantumalla, kun pakkanen on heikkoa ja lunta sataa kohtuullisen runsaasti. Myös auraamalla voidaan saada aikaiseksi pettävän liukasta. Erittäin liukkaat kelit vaativat pitävien kenkien lisäksi myös apuvälineitä kuten liukuesteitä. Silloin on syytä myös varata aikaa matkaan enemmän. Ilmatieteen laitos on mukana Pysy pystyssä -kampanjassa, joka tänä talvenakin muistuttaa talvisesta liukkaudesta. Kouvolan kaupunki WHO:n Turvallinen kunta verkoston jäsenenä haluaa tarjota palvelun asukkailleen. Kevättalvella 2012 tilattua palvelua ei tarvitse avata uudelleen, mikäli sitä ei ole lopetus-viestillä päätetty. Viestejä tulee yhden talven aikana alle kymmenestä noin kahteenkymmeneen, joten ei tarvitse huolestua, jos viestejä ei päivittäin tule. Tarvittaessa varoituksen voimassaolon voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta: 4 Palvelun käyttöohjeet Palvelun voi tilata lähettämällä viestin: jalankulku välilyönti kouvola numeroon Oletuksena viestit lähetetään heti, kun meteorologit tekevät varoitustekstin. Vakituiset päivitysajat ovat kello 6 ja 15. Jos haluaa vastaanottaa viestejä esimerkiksi vain klo 9-21, niin voi lähettää viestin: jalankulku välilyönti kouvola välilyönti 9 välilyönti 21. Tällöin palvelu lähettää esim. klo 6 tehtävän varoituksen kännykkään vasta klo 9. Palvelun voi lopettaa lähettämällä viestin: jalankulku välilyönti sulje numeroon 16167

5 Teksti: Hellevi Kylliäinen Kuvat: Niina Heikkilä LIUKASTUIN JA KAADUIN Rati riti rallaa, tuli talvi halla! Ja liukkaus, joka näkyy tapaturmatilastoissa, myös Kouvolan kaupungin työntekijöiden osalta. Liukasta on ollut kävellen, pyöräillen mutta myös autolla liikuttaessa. LIIKUMISTAPATURMAT Kouvolassa Talvikausi marraskuu huhtikuu -12 kävellen pyörällä autolla Yhteensä marras joulu tammi helmi maalis huhti Yhteensä Kokosin viime talvikauden liikkumiseen liittyviä tapaturmia vakuutusyhtiön tilastoista ja tulokset näkyvät taulukoituna karkeasti jaettuna kävellen, pyöräillen ja autoillen tapahtuneisiin tapaturmiin. Kyseessä on siis tapaturmailmoitusten määrä, ei esim. peräänajojen tai kolareiden määrä. Kouvolan synkkä päivä oli 19. maaliskuuta 2012, jolloin sattui 16 työtapaturmaa liukastumisen takia. Kävellen liukastumisia oli 14, muita kaatumisia 1 ja pyörällä liukastumisia 1. Sairauspoissaoloja tämä päivä tuotti yhteensä 47 päivää. Kävellessä tapahtuneisiin liukastumisiin sisältyvät myös sisätiloissa veteen tai virtsalammikoihin liukastumiset tai pesuaineen aiheuttamat liukastumiset lattialla sekä muut kompuroinnit ja kaatuilut. Kompastua voi tosi moneen esteeseen, astianpesukoneen luukusta rollaattoriin, pahvinpaloista tuoleihin tai vaikka kynnykseen. Portaissa kaatuiltiin aika usein, jolloin mukana oli yleensä jonkun muun asian tekeminen samaan aikaan ja silloin ei aina huomaa askelman reunaa tai portaiden alkamista tai loppumista. Millä kaatumisia saataisiin vähenemään? Tietysti ennakoimalla. Käytettävissä on Ilmatieteen laitoksen liukkaudenvaroituspalvelu puhelimeen (www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Mutta paljon suurempi merkitys on omilla valinnoilla: jalkineet kelin mukaan, polkupyörään talvirenkaat ja riittävä varovaisuus liikkumisessa sekä tarvittaessa liukuesteet kenkiin, mikä kyllä valitettavasti ei onnistu korkkareihin. Myös riittävän ajan varaaminen liikkumiseen on tärkeää, parempi olla ehjänä perillä kuin kipujen kanssa kärvistelemässä saikulla tai töissä. Ja heijastimet on edelleen syytä ripustaa heilumaan, niin kävelijöiden kuin pyöräilijöidenkin. Vaihtelevissa keleissä näkyminen on tärkeää, sillä autoilijan on vaikea erottaa tummiin pukeutunutta, ilman heijastinta liikkuvaa kulkijaa tummaa taustaa vasten, myös keskellä kaupunkia. Ja täysin valkoinen kulkija ei myöskään erotu lumisessa maisemassa. Siispä järki käteen ja oma liikkuminen turvalliseksi työssä ja työmatkoilla. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa liikkumiseen liittyvien tapaturmien vähentäminen puoleen. Hosumalla ei hyvää tule! Turvallista, tapaturmatonta liikkumista koko henkilöstölle. Työsuojeluterveisin, Hellevi Kylliäinen, opetuspuolen työsuojeluvaltuutettu. 5

6 Elimäen koulukeskuksen henkilökuntaa juhlatilaisuudessa. Vuoden 2012 työsuojelupalkinto Elimäen koulukeskukselle Työsuojelutoimikunta päätti jakaa vuoden 2012 työsuojelupalkinnon Elimäen Koulukeskukseen, Yläkoulun ja Lukion henkilöstölle. Palkinnon arvo on 2000, jonka koulu saa käyttöönsä oman harkintansa mukaan, esimerkiksi tyhy-toimintaan tai johonkin muuhun haluamaansa toimintaan tai laitteeseen. KUNNIAMAININTA TERVEYSKESKUKSEEN Työsuojelun kunniamaininta annettiin terveyskeskuksen sairaalaosasto 4:lle perusteena tuloksellinen ergonomisten työtapojen kehittäminen. Työsuojelutoimikunnan pj Leena Mänttäri ojensi kunniakirjan kahvitilaisuudessa luovuttaen samalla jouluglögipullon. Kunniakirjan vastaanotti osastonhoitaja Joanna Kontio, ylihoitaja Irma Suonoja onnitteli kukkasin osasto 4:n henkilöstöä ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Taavila toi työsuojelun onnittelut edustettavilleen. Teksti: Hellevi Kylliäinen kuvat: Annamaija Saarela ja Hellevi Kylliäinen Elimäen koulukeskuksessa on otettu käyttöön tiimityöskentely, joka todella sitouttaa opettajat koulun arjen toimintaan ja sen kehittämiseen.tiimejä on useita, oppilasasioita käsittelevistä henkilöstön hyvinvointiin keskittyvään tyhy-tiimiin. Tämä jaetun johtajuuden malli on parantanut paljon työilmapiiriä, ehkäpä puolin ja toisin on alettu ymmärtää paremmin Kouvolan asettamia haasteita sekä johtajuudelle että työntekijöiden osallistamiselle työyhteisön arjen sujuvuuden suunnittelussa. Palkinto luovutettiin juuri ennen syyslomaa, Koululla vietettiin lämminhenkinen juhlahetki, jossa työ- suojelutoimikunnan puheenjohtaja Leena Mänttäri piti ansiokkaan puheen ja ojensi palkinnon. Ikikukat ojensivat työsuojeluvaltuutettu Hellevi Kylliäinen. Palkinnon vastaanottivat yläkoulun rehtori Allan Mattson ja koulujen yhteinen työsuojeluasiamies Mai Kopper. Työnantajan edustajina tilaisuudessa olivat mukana palvelupäälliköt Maija Saksa ja Timo Tiainen sekä työsuojelupäällikkö Annamaija Saarela. Tilaisuuden päätteeksi palkittu henkilöstö ja vieraat nauttivat makoisat kakkukahvit ja opettajat lähtivät lopettelemaan koulupäivää ja aloittamaan sen jälkeen hyvin ansaittua syyslomaviikkoa. 6 Leena Mänttäri, Joanna Kontio, Irma Suonoja ja Tarja Taavila.

7 Ruokapalvelujen henkilöstö nautti saamastaan tuottavuuspalkinnosta Lokakuun lopussa ruokapalvelujen henkilöstö juhlisti vuoden 2011 tuottavuuspalkintoa runsaslukuisesti ravintola Koskelassa. Illan antimista oli saapunut nauttimaan 135 henkeä. Palkintorahat on tarkoitettu käytettäväksi yhteistyötä ja hyvinvointia edistävään tarkoitukseen, joten mielipidekyselyn perusteella päädyttiin viettämään yhteistä iltaa hyvän ruoan ja mukavien työtovereiden parissa. Tilaisuus aloitettiin pirteällä puolukkajuomalla ja alkuruoaksi tarjoiltiin pariloitua lohta salaattipedillä. Pääruoaksi nautittujen porsaannoisettien jälkeen tutustuttiin selän takana istuvan työtoverin harrastuksiin ja kehuttiin kaveria. Kannattaa kokeilla. Ryhmässä kisattiin sanaleikkien parissa ja mukana ollut savolaistyttökin innostui tarinoimaan. Maukkaan päivällisen kruunasi suklaakakku vadelmamoussen kera. Illasta muodostui lämminhenkinen tilaisuus ja kaikilla näytti olevan hauskaa yhdessä työkavereiden kanssa. Seuraavan päivän kommentitkin vahvistavat asian: Iso kiitos teille kaikille eilisestä illasta. Meillä oli tosi mukavaa ja ruoka oli todella hyvää. Oli ihanaa päästä nauttimaan valmiista ruoasta, etenkin kun se tarjoiltiin meille. Nyt taas jaksaa ahertaa. Vuoden 2012 hoitotyöntekijät Teksti: Leena Mänttäri, Kuva: Salla Kuurne Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Hoitotyön iltapäivässä palkittiin hoitotyöntekijöitä, jotka työyhteisöt olivat valinneet annettujen kriteereiden mukaisesti. Hoitotyön palkinnolla halutaan nostaa esille hoitotyöntekijöiden tekemää työtä ja sen monipuolisuutta, joka vaatii oman osaamisen ja työn kehittämistä. Tämän vuoden valintakriteerinä oli vastuullisuus, joka kohdennetaan vastuuseen oman tehtävän tai vastuualueen hoidosta sekä omasta osaamisesta ja omaan vastuualueeseen liittyvien yhtenäisten toimintamallien toteutumisesta. Palkittavien hoitajien moniosaaminen, laaja-alainen verkostoituminen, oman toiminnan kehittämistyö ja uusien toimintamallien soveltaminen omaan työhön sekä pitkäaikaisen muutoksen läpivieminen omassa työyksikössä olivat niitä asioita, jotka ovat toteutuneet palkittavien hoitajien työssä. Lisäksi ennakkoluuloton ja luova toiminta asiakastyössä sekä vastuullinen työskentely uusien toimitilojen suunnittelu- ja työmaakokoustyöryhmässä sekä remonttiin liittyvässä tiedottamisessa vaikuttivat palkitsemiseen. Kouvolan perusturvasta palkittiin neljä hoitajaa; sairaanhoitaja Katja Ahtiainen (PoKS), sairaanhoitaja Päivi David (koti- ja asumispalvelut), osastonhoitaja Riikka Ka- jovaara (tk-sairaala) ja aluevastaava suuhygienisti Marjatta Niemelä (avohoito/ suun terveydenhuolto). Palkittujen hoitajien ryhmäkuvassa eturivissä istuvat Kouvolan perusturvasta Päivi David (1. vas.), Katja Ahtiainen (2. vas.) ja Marjatta Niemelä (keskellä). 7

8 Niina Korpelainen toivoo, että ensi vuoden alusta kukin esimies vie organisaatiomuutosta vahvasti käytännön tasolle. On tärkeää, että uudistus näkyisi konkreettisesti työssä, ja että henkilöstön voimavarat huomioidaan mahdollisimman hyvin muutosten keskellä. Kuusankoskelle, jossa Niina Korpelainen työskenteli muun muassa sosiaalisihteerinä ja -tarkkailijana. Siitä urakehitys jatkui vähitellen sosiaalijohtajaksi ja perusturvajohtajaksi. Ja niin jatkuivat opinnotkin: 1995 hän valmistui Kuopion Yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja 2003 oli Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveysjohdon PD-koulutuksen vuoro. Niina Korpelainen on ikuinen oppija Työ sosiaalityön parissa on vuosien varrella vienyt jopa yhteisiin pöytiin ministereiden kanssa. Korpelaisen yli 40-vuotinen ura päättyy hänen jäädessään eläkkeelle joulukuussa. Teksti ja kuva: Sara Vainikka Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikön arki on suurien kokonaisuuksien hallintaa: työpöydällä on muun muassa strategioiden ja ohjelmien laatimista ja valvontaa, asioiden valmistelua lautakuntaan, viranomaisyhteistyötä ja talousarvion laadintaa. Kun tähän lisätään vielä tehtävät eri hankkeissa ja puheenjohtajuudet useissa eri johto- ja ohjausryhmissä, saadaan kokonaiskuva Niina Korpelaisen työtehtävistä. Kolmen koulutuksen Korpelainen Opiskelu on aina innostanut Niina Korpelaista. Ei siis ole ihme, että juuri hänen myötävaikutuksestaan Kouvolaan saatiin Itä-Suomen yliopiston järjestämä ja Kymenlaakson kesäyliopiston koordinoima sosiaalityön kandidaattitutkinto. Kouvolan kaupungilta on siellä parhaillaan useampi kymmen opiskelijaa, jotka kaikki etenevät hienosti, hän iloitsee. Korpelainen on kotoisin Eurajoelta. Lukiotyttönä 1960-luvun loppupuolella häntä kiinnosti toimittajan työ, mutta into yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kääntyikin sosiaaliopin puolelle. Tampereen yliopistossa hän suoritti kaksi- ja puolivuotisen sosiaalihuoltajan tutkinnon luvun alkupuolella puolison työt toivat nuoren parin Huippuhetkiä ministeriössä Niina Korpelaisen uran huippukohtiin lukeutuu työ sosiaali- ja terveysministeriössä vuosina , jolloin hänet kutsuttiin yhdeksi kolmesta selvityshenkilöstä valtakunnalliseen hankkeeseen. Sen pohjalta rakennettiin sittemmin sosiaalialan kehittämisohjelma, KASTE-hankkeen edeltäjä. Ministeriössä ollessani opin katsomaan asioita valtakunnan tasolta, hän sanoo. Pikkukaupungin sosiaalijohtajalle oli aika hämmentävää ja hyvin opettavaista tulla kutsutuksi kehittämistehtäviin ministeriöön. Tämän jälkeen Korpelainen on ollut mukana sekä alueellisissa että valtakunnallisissa luottamustehtävissä sekä kouluttajana ja opiskelijana Hyvä Suomi -koulutusseminaareissa, joihin kutsutaan vuosittain valtakunnan tason vaikuttajia. Yksi juhlahetkistä oli myös tämänsyksyinen tilaisuus kaupungintalolla, jossa hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvo. Parasta on kuitenkin ollut arkityö hyvien työtovereiden kanssa, mikä on antanut voimaa jaksaa työssä vaikeimpinakin aikoina, hän muistuttaa. Eläkepäivillä itseopiskelu jatkunee sukututkimuksen ja valokuvauksen parissa. Myös lapsenlapset ja liikuntaharrastukset tulevat kuulumaan vahvasti Niinan arkipäiviin. 8

9 Myös valtakunnallisessa laatupalkintokilpailussa maan kärkeä KSAO:lle William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinto Kouvolan seudun ammattiopisto on saanut euron suuruisen William ja Ester Otsakorven Säätiön laatupalkinnon. Palkinto myönnettiin koko toiminnan kattavalle sähköiselle toimintajärjestelmäprojektille. KSAO:n laatupäällikkö Laura Auvinen (vas.) sekä rehtori Timo Olli vastaanottivat Otsakorven säätiön laatupalkinnon sähköisesta toimintajärjestelmästä. Palkinnon jakoivat säätiön varapuheenjohtaja Jorma Puhakka sekä puheenjohtaja Risto Kiljunen. Oikealla muiden palkinnonsaajien edustajat. Syksyllä 2010 aloitetussa projektissa puututaan havaittuihin toiminnan heikkouksiin ja kehittämistarpeisiin. Tavoitteena on, että toimintajärjestelmän myötä laadunhallinnan menetelmät tulevat osaksi ammattiopiston normaalia toimintaa. Muut palkitut olivat Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä( ), sekä Pohjois-Karjalan ammattiopisto (5000 ). Otsakorven Säätiön ammatillisen koulutuksen laatupalkinto myönnetään harkinnan mukaan toisen asteen ammatillista koulutusta antavalle oppilaitokselle tai koulutusyksikölle Kymenlaakson, Etelätai Pohjois-Karjalan alueelta. Hakija voi valita itse valita laatupalkintokilpailuun tulevan kohteen. Kohteena voi olla oppilaitoksen laadun järjestelmän kehittämisen kokonaisuus tai jonkin yksittäisen kouluteksti ja kuvat: Tarja Hurtta tusalan tai osaston opetuksen laadun kehittämiseksi toteutettu konkreettinen toiminta tai hanke. Kuuden kärjessä OPH:n laatupalkintokilpailussa Kouvolan seudun ammattiopisto menestyi hienosti myös valtakunnallisessa OPH:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa. KSAO rankattiin esikarsinnan jälkeen kuuden parhaan oppilaitoksen joukkoon, joissa suoritettiin auditointikäynti. Palkitsemisen erityisteemana oli hyvinvoiva oppimisympäristö. Palkintosijat menivät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle ja Turun Kristilliselle opistolle. Vuosittain jaettavien ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. 9

10 Ratamo 1 -projekti etenee Ratamokeskukseen sijoittuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti. Palvelukonsepti osaprojektin työskentely on käynnistynyt työpajatyöskentelyillä. Rakentamisen osaprojektiin liittyvä hankesuunnittelijan valinta on käynnissä sekä rahoitusvaihtoehtojen toteutettavuus selvitys on käynnistynyt. Ratamo 1 -projekti etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. teksti: Sirpa Mäntynen ja Laura Moisio Ratamo 1 -projektin toimintaympäristö on haasteellinen, koska siihen vaikuttavat monella tasolla tapahtuvat muutokset. Valtakunnan tasolla on käynnissä kuntalakiuudistus, terveydenhuoltolain sairaanhoitopiireille asettamat muutosvaatimukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntömuutokset. Alueellisella tasolla toimintaympäristöön vaikuttavat investointisuunnitelmat, kuten Carean hy- vinvointipuisto Kotkassa ja Kouvolassa Ratamokeskus. Lisäksi projektin suunnitteluun vaikuttavat terveydenhuoltolain asettamat vaatimukset kuten järjestämissuunnitelma, ensihoidon järjestämisvastuu ja terveydenhuollon tietojärjestelmien koordinointivastuu. Paikallisesti vaikuttavia muutostekijöitä ovat kaupungissa käynnissä oleva organisaatiouudistus sekä palveluverkkouudistukset. Neurologian ylilääkäri Matti Nikkanen esittelee työryhmänsä tuotoksia päivystystoiminnan työpajassa. Kuva: Kari Toivanen Ratamo 1 -projektille on rakennettu ohjausmallit, joilla Ratamo 1 -projektin junaa viedään eteenpäin. Junan vaunut kuvaavat eri osaprojekteja, joita viedään eteenpäin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistuksen kanssa. Graafinen toteutus: Tommi Koivunen Hyvinvointipalvelut raiteilla 10

11 Työpajat apuna Projekti etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Palvelukonseptin osaprojekti on käynnistynyt työpajatyöskentelynä. Työpajoissa on suunniteltu mm. päivystys- ja kuntoutustoimintaa. Palveluiden ja toimintamallien työstäminen työpajoissa jatkuu moniammatillisissa työpajoissa. Innostuneita ja osaavia ammattilaisia on mukana useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä ja useasta työyksiköstä. Unelmaa henkilökunnalta kysyttäessä esille nousivat mm. asiakaslähtöisyys, tiimityömahdollisuus sekä toimivat ja turvalliset työtilat. palvelutarpeita ja rahoitusta selvitetään Palvelukonseptin suunnittelun ja kehittämisen rinnalla etenee rakentamisen osaprojekti. Osaprojektissa on käynnissä kilpailutus hankesuunnittelijan valinnasta. Hankesuunnittelija työstää Ratamokeskuksen tarkennettua hanke- ja esisuunnitelmaa. Hanke- ja esisuunnitelma tarvitsee tietoja mm. palvelutoiminnoista ja käyttäjämääristä, sillä tilaratkaisuihin vaikuttavat asiakasmäärät, palvelutarpeet ja palveluverkkoratkaisut. Ratamokeskuksen rahoitusvaihtoehtojen toteutettavuusvertailun selvitys on käynnistynyt rakentamisen ja palvelukonseptityön rinnalla. Projektin valmistelu etenee yhtä aikaa usealla sektorilla. Projektissa samanaikaisesti selvitetään ja tarkennetaan palvelutarpeita sekä yhteistyötä ja työnjakoa sosiaali- ja terveyspalveluiden, muun muassa Carean kanssa. Ratamo 1 projekti ei ole pelkästään rakennushanke vaan mittava investointi, jolla on pitkäkestoiset taloudelliset vaikutukset koko Kouvolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollolle. Uuteen rakennukseen siirtyminen mahdollistaa perusteellisten toiminnallisten muutosten toteuttamisen, joiden suunnittelu tulee toteuttaa samanaikaisesti tilasuunnittelun kanssa. Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seuranta keskitettiin rintasyöpähoitajalle Teksti: Terhi Haimi Tiivistelmä Kouvolalaisten rintasyöpäpotilaiden seurantakäytäntö uusittiin täysin v Pohjois-Kymen sairaalaan koulutettiin rintasyöpähoitaja Terhi Haimi, joka koordinoi ja tapaa potilaita koko viiden vuoden ajan potilaan sairastumisesta kontrollien päättymiseen asti. Näin saatiin myös seuranta kaikille tasapuoliseksi koko kunnan alueella ja keskitettyä yhteen paikkaan, yhden luukun -periaatteella. Kehittämisidea lähti potilaspalautteista Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja sairastuneiden keski-ikä on 60 vuotta. Kyseessä on siis työikäisten naisten tauti, johon joka kymmenes nainen sairastuu. Pohjois-Kymen sairaalassa leikataan lähes kaikki kouvolalaiset rintasyöpään sairastuneet potilaat, joita on vuosittain noin 120. Kirurgian apulaisylilääkäri Päivi Palanne teki vuonna 2011 kehittämistehtävän rintasyöpäpotilaiden seurannasta Pohjois- Kymenlaaksossa hallinnon erikoistumisopintojen lopputehtävänä. Potilaiden mielestä suurin epäkohta oli vaihtuva lääkäri lähes joka seurantakäynnillä. Potilaat kokivat, ettei lääkäreiden rintasyöpään liittyvä asiantuntemus ollut riittävää ja ettei lääkäri ollut kiinnostunut hänen taudistaan ja voinnistaan. Koska joka toinen seurantakäynti oli terveyskeskuksessa ja joka toinen Pohjois-Kymen sairaalassa, potilaat kokivat hankalaksi yhteydenoton seurantakäyntien välillä. Potilaita seurataan hoitojen jälkeen kaksi kertaa vuodessa viiden vuoden ajan, joten pelkästään vuosittaisia lääkärin seurantakäyntejä tulee vuositasolla noin Mitä tehtiin ja mihin päädyttiin Toiminta aloitettiin alkuvuodesta 2012 siten, että leikatut potilaat ohjattiin lääkäripäivystyksen sijasta ottamaan suoraan yhteyttä rintasyöpähoitajaan jos leikattu rinta tai kainalo alkoi kerätä nestettä ja tarvitaan ns. seroomapunktio. Hoitajalle on joka päivä vapaita aikoja leikatuille potilaille, joten heidän ei tarvitse jonottaa. Määräaikaiskontrollit aloitettiin syyskuun alussa niin, että ensin aikoja oli muutamana päivänä viikossa yhdestä kolmeen. Kokemuksen karttuessa kontrollien määrää on pikkuhiljaa lisätty siten, että muut kontrollit ensimmäistä ja viimeistä lukuun ottamatta ovat rintasyöpähoitajalla. Koko kehittämisprosessin ajan on kyselty potilaiden mielipiteitä seurannan siirtämisestä sairaanhoitajalle. Potilaat ovat pitäneet sitä hyvänä asiana, koska hoitaja on suurimmalle osalle tuttu jo ensikäynnistä alkaen. Lisäksi he ovat tyytyväisiä, että koko seurannan ajan he voivat soittaa samalle ja tutulle hoitajalle rintasyöpää koskevissa asioissa. Palaute on ollut pelkästään myönteistä sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan taholta. Potilaat ovat kiitelleet, että hoitajalle uskaltaa puhua hankalistakin asioista ja lisäksi aikaa on varattu enemmän kuin lääkärin käyntiin. Rintasyövän seuranta on nyt saatu ajanmukaistettua ja tasapuoliseksi kaikille Kouvolan kaupungin rintasyöpäpotilaille. Lisäksi yhteistyö Kotkan keskussairaalan syöpälääkäreiden kanssa on parantunut. Lisätietoja: Kouvolan kaupunki Sirpa Mäntynen tietohallintojohtaja Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö puh

12 Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashuollon tilojen peruskorjaus Rakennuspalvelujen rakentamisyksikön tähänastisista euromääräisesti suurin ja muutoinkin merkittävä rakennuskohde on ollut Keltakankaan terveysaseman kuntoutuksen ja hammashoidon tilat, jotka valmistuivat elo-syyskuun vaihteessa. teksti: Kyösti Arola, rakennuspalvelujohtaja Työt Keltakankaan terveysasemalla aloitettiin vuoden 2011 lokakuun lopulla vanhojen rakenteiden purkutöillä. Haasteena oli mm. se, että samaan aikaanhan talon muut osat olivat käytössä. Tästä syystä purkutöitä jouduttiin melu- ja muista haitoista johtuen tekemään varsinaisen työajan ulkopuolella. Eräänlainen puolimatkan krouvi saavutettiin huhtikuun puolivälissä pääsiäisen jälkeen, kun kuntoutuksen tilat luovutettiin Tilaliikelaitokselle ja käyttäjien käyttöön sovitun aikataulun mukaisesti. Seuraava vaihe eli purkutyöt hammashoidon tiloissa aloitettiin saman tien ja rakennustyöt saatiin valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Saatujen kommenttien ja keskustelujen sekä sopuisasti edenneiden työmaakokousten perusteella yhteistyö niin tilaajan eli Tilaliikelaitoksen edustajien kuin käyttäjienkin eli kuntoutuksen ja hammashoidon väen kanssa sujui hyvin ja eteen tulleet ongelmat ratkaistiin yhdessä. Työmaata tietysti helpotti se, että mitään ehdotonta dead-linea ei ollut kuin vasta sitten, kun hammashoidon kalusteet ja työvälineet oli irrotettu tilapäisistä tiloista ja ne piti saada asennettua uusiin tiloihin mahdollisimman pian. Työkohteen vastaavana työnjohtajana toimi talonrakennusmestari Veli-Matti Kirssi, sähkötöiden sujumisesta vastasi sähkötyönjohtaja Martti Heinonen ja lvi-töiden valvonnasta vastasi lvi-asiantuntijamme Pertti Hatvala. Rakennus- ja sähkötyöt tehtiin Rakennuspalvelujen oma henkilöstön toimesta ja aliurakoitsijoina toimivat JRT-Rakenne Oy (iv-työt), R.A. Wickholm Oy (lv-työt), Rotilattiat Oy (mattotyöt) ja AH-Cool Oy (jäähdytyslaitetyöt). Vasemmalla talonrakennusmestari Veli-Matti Kirssi ja oikealla sähkötyönjohtaja Martti Heinonen. Kiitän kaikkia kohteen toteutukseen osallistuneita henkilöitä ja tahoja näin Kimaran välityksellä ja erityisesti haluan kiittää käyttäjiä niin kuntoutuksen kuin hammashoidonkin puolella työskenteleviä henkilöitä joustavasta, myötämielisestä ja ymmärtävästä asenteesta. 12

13 Lasten terapiatila Modernisti sisustettu odotusaula Keltakankaan kuntoutuksella uusi ilme ja koti Teksti ja kuvat: Mirva Niinisalo Keltakankaan terveysaseman hammashoitolan ja kuntoutuksen tilojen saneeraus lähti liikkeelle, kun hammashoitola tarvitsi lisätiloja vastaanottotoiminnalleen. Hammashoitolan laajennus tapahtui kuntoutuksen tiloihin ja sen vuoksi kuntoutukselle remontoitiin uudet tilat entisiin röntgenin tiloihin. Työmiesten raataessa purkutöissä syksyllä 2011 pääsi koko kuntoutuksen väki ja esimiehet mukaan 1-vaiheen suunnitteluun yhdessä KyAMK:n sisustussuunnittelijaopiskelija Isabella Paasosen kanssa. Huhtikuusta 2012 ja 1-vaiheen eli kuntoutuksen tilojen valmistumisesta on kulunut nyt tasan puoli vuotta. Modernisti sisustet- tu odotusaula sekä lasten terapiatila, jossa on lattialämmitys, ovat saaneet käyttäjiltään paljon positiivista palautetta. Toiminta kokonaisuudessaan kuntoutuksen uusissa tiloissa pyörii täysillä. Syksy on yksi kuntoutuksen kiireisimmistä ajanjaksoista vuodessa. Ikääntyneiden toimintakykyryhmän vetäjät fysioterapeutti Hannamari Holopainen ja fysioterapeutti-opiskelija Mika Hyvönen ovat kotiutuneet hyvin uusiin tiloihin. Myös ryhmäläiset Maire Pokki, Yrjö Salola, Veli Jaakkola, Jouko Niemi, Pirkko Sandell ja Lea Asikainen kiittelevät uusien tilojen valoisuutta, tilavuutta ja toimivuutta. Jo vuosikymmeniä kuntoutuspalveluja käyttänyt Maire Pokki antaa naisten pukuhuoneelle wc-pönttöineen täydet pisteet. Hän kertoo pian loppuvan ryhmän olleen hänelle jälleen iso piristys elämässä. Myös ryhmäkonkarit Yrjö Salola ja Jouko Niemi sekä muut ryhmäläiset ovat yhtä mieltä siitä, että viihtyisyyden kuntoutuksen uusissa tiloissa kruunaa ehdottomasti rempseän mukava ryhmähenki. Keltakankaan alakerran 2-vaihe eli hammashuollon lopullinen valmistuminen on myös viimeisiä poran ääniä vaille valmis ja vastaanotto tiloissa on jo alkanut. Ikääntyneiden toimintakykyryhmä 13

14 Keltakankaan hammashoitolan väkeä Juha Tiilikainen (eturivissä vasemmalta), Olli Niskanen, Tuija Parta, Outi Kuisma, Marjatta Niemelä ja Kati Timperi. Anna-Liisa Mäkelä (takarivissä vasemmalta), Anna-Maija Mattila, Riitta Kuva ja Tuula Tirkkonen On vanha jengi koossa taas Pöly on laskeutunut, tavarat ovat löytäneet paikkansa ja arki alkanut. Remontti käynnistyi melko tasan vuosi sitten. Kuntoutus pääsi muuttamaan uusiin tiloihinsa Keltakankaalle huhtikuussa, jolloin remontti siirtyi hammashoitolan puolelle. Teksti: Anna-Maija Mattila, Kuva: Eija Tiitinen tamaan. Henkilökunta oli aktiivisesti mukana suunnittelussa. Valmiit seinät asettivat rajat, mutta kuuluisa naisten logiikka, maalaisjärki ja työkokemus auttoivat monessa ongelmassa. Välinehuollossa hyödynnettiin myös kaikki käyttökelpoinen sairaalan välinehuollosta. Odotustilojen ja henkilökunnan taukotilojen sekä kokoushuoneen ulkoasun suunnittelivat Kymenlaakson amk:n opiskelijat Marianne Korte ja Isabella Paasonen. Väreinä käytettiin Ratamon värejä ja ulkoasusta tuli ennakkoluuloton. Uusiin tiloihin päästiin aikataulun mukaisesti Avoimien ovien päivää vietettiin , jolloin halukkailla oli mahdollisuus tutustua kuntoutuksen ja hammashoitolan tiloihin. Kierrätysteemaa haluttiin korostaa ja vieraat pitivät näkemästään. Tilojen avaruutta, valoisuutta ja rauhallista värimaailmaa kehuttiin. Uusina jäseninä joukkoon saatiin oikomishoidon erikoislääkäri Johanna Sihvo- Kaupungin tilaliikelaitos hoiti suunnittelu- ja rakennustyöt Veli-Matti Kirssin toimiessa vastaavana mestarina. Rauno Joki Plandent Oy:stä suunnitteli hoitohuoneet hyödyntäen kaiken mahdollisen vanhoista hoitoloista. Uuteen hoitolaan tuli 10 hoitohuonetta. Vain kolmet uudet hoitokoneet ja kahdet kaapistot jouduttiin osnen, hammaslääkäri Leila Simberg ja välinehuoltaja Kati Timperi. Muu jengi on vanhaa ja tuttua: hammaslääkärit Olli Niskanen ja Juha Tiilikainen, suuhygienistit Marjatta Niemelä, Tuula Tirkkonen, Jarna Vakkari-Marin ja Henna Räsänen sekä hammashoitajat Marja Tamminen, Tuija Parta, Riitta Kuva, Outi Kuisma, Anna- Liisa Mäkelä ja Anna-Maija Mattila. Suuri projekti on saatu päätökseen. Vaikka käytössä ei ole huipputekniikkaa eikä tiloja suunnitellut kuuluisa arkkitehti, niin silti henkilökunta on ylpeä uudesta "pikkuratamostaan". Kun varsinaisen Ratamon suunnittelu ja rakentaminen alkavat, meillä on antaa muutama hyvä vinkki, mitä kannattaa ottaa huomioon. 14

15 Graafisilla ohjeilla ihmeen hienoon tulokseen Markkinointi-ilmeestä koko kaupungin brändiksi teksti: eeva forsman Kouvola sai uuden graafisen ilmeen ihmettelijöineen ja muine hahmoineen maaliskuussa Alun perin tästä Ihmeen hieno Kouvola -brändistä oli tarkoitus tulla vain markkinoinnissa käytettävä ilme, mutta jo brändin työstämisvaiheessa ilmeni, että se on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön koko kaupungin ilmeenä kaikessa laajuudessaan ja korvata sillä kolme vuotta vanha Verkosto-logo ja siihen liittyvä aineisto. Tämä päätös merkitsi sitä, että brändin suunnittelija ja toteuttaja mainostoimisto Nitro ID sai tehtäväkseen huomattavasti laajemman kokonaisuuden kuin alun perin oli ajateltu. Myös kaupungin konsernipalvelujen viestintä ja on ollut vahvasti mukana aineiston työstämisessä ja saattamisessa loppukäyttäjien saataville. Suurin työ on nyt tehty. Tunnukset ja muu aineisto on hiottu lopullisiin muotoihinsa, yleisimmät asiakirjapohjat laadittu ja aineisto tallennettu Mediapankkiin, josta jokainen voi hakea tarvitsemansa tiedostot. Graafinen ohje Uusi brändi ollut käytössä useamman kuukauden ja kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä, jopa innostuneita. Brändi vaatii graafisen ohjeistuksen, jolla säädellään joiltakin osin hyvinkin tarkasti, miten tunnuksia, värejä, hahmoja ja muita brändiin sisältyvää aineistoa saadaan käyttää. Keskeinen osa Ihmeen hienoa Kouvolaa on kouvolalaissyntyisen graafikon Kustaa Saksin kuvitus, jossa Kouvolan kaupungin eri osat ja toiminnot on saatu hienosti esiin panoraamakuvaan. Myös tämän kuvituksen käytöstä on ohjeistus, jota on syytä noudattaa. Graafisessa ohjeessa on määritelty myös ilmoituksissa ja asiakirjoissa käytettävät fontit. Konsernipalvelujen viestintä auttaa mielellään sinua ohjeistuksen tulkinnassa ja tiedostojen oikeiden tallennusmuotojen, värimääritysten ym. valinnassa. Löydä etsimäsi: Graafinen ohjeisto: Kontti: työkalut/ohjeet ja säännöt/viestintä Tunnukset, asiakirjapohjat ja graafiset elementit: Mediapankki (MediaKsi) / Tunnukset Mediapankin käyttö: Kirjautuminen: Mediapankki-ohjelma (MediaKsi) käynnistetään tietokoneen työpöydällä olevasta Kouvolan_Ohjelmat -kansiosta Mediapankki. Ohjelmaa käynnistettäessä tulee näkyviin ohje, millä käyttäjätunnuksella järjestelmään kirjaudutaan, yleisimmin sen on sama kuin tietokoneelle kirjauduttaessa. Salasana on aina sama, jolla kirjaudut tietokoneelle. (Mikäli selaimesi herjaa tietoturvavarmenteesta, voit valita silti "jatka sivustoon".) Haku: Valitse tietokanta: Kouvolan kuvakanta: valokuvat Kouvolan tunnukset ja lomakkeet: Tunnukset, kirjepohjat, powerpoint-pohjat Kouvolan dokumentti-kanta: kartat ym. dokumentit Voit hakea tiedostoa kirjoittamalla hakusanan hakuriville ja painalla hae. Voit myös rajata tai täsmentää hakuasi valikon mukaisesti. Tiedoston tallentaminen Mediapankista tietokoneelle, kopioiminen tai lähettäminen: Valitse tiedosto klikkaamalla ja valitse oikean puoleisesta valikosta - tuo omalle tietokoneelle - kopioi - lähetä (sähköpostilla) Valitse ladattavan tiedoston konversioksi eli muodoksi originaali > paina ok ja valitse alas ilmestyvästä valikosta tallenna > valitse kansio, johon haluat tallentaa tiedoston > tai avaa > jolloin se avautuu oletusohjelmaan. Eeva Forsman, tiedottaja Niina Heikkilä, tiedottaja Tea Salonsaari, verkkotiedottaja 15

16 Erinomaista Koulutusta ja valmennusta Asiantuntijoille EKvAlla töihin Kouvolan seudun ammattiopiston EKvA projektilla haetaan uusia työelämäyhteistyön muotoja. Opettajat pääsevät työelämäjaksoille päivittämään osaamistaan, luomaan verkostoja ja parantamaan työssäoppimisen laatua. Tavoitteena on myös kehittää opetussuunnitelmia ja laajentaa työpaikkaohjaajien koulutusta eri aloilla. Hyöty on molemminpuolinen. Vuoropuhelu työelämän ja oppilaitoksen välillä helpottuu ja moni asia selkeytyy, kun töitä tehdään yhdessä. Projektivastaava Tuula Ritvanen näkee tärkeäksi yhtenäistää KSAO:n toimintatapoja työssäoppimisen ja työelämäjaksojen osalta. Haluamme myös luoda mallin, jossa opettaja ja työpaikkaohjaaja toimivat jatteksti ja kuvat: Tarja Hurtta kossa ikään kuin mentorointiparina, hän kertoo. Tänä syksynä työelämään lähtee kuusi opettajaa, ensi vuonna toinen mokoma. Koko projektin aikana työpaikoille lähtee 25 opettajaa. EKvA:ssa hyödynnetään tietotekniikkaa tablettitietokoneiden avulla. Palautteita annetaan ja kerätään reaaliajassa. EKvA:n kautta pyritään vakiinnuttamaan työelämäjaksot säännölliseksi yhteistyömuodoksi. Projektia rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto sekä Opetushallitus. Mari Partanen palasi Marjoniemeen Sosiaali- ja terveysalan lehtori Mari Partanen palasi työelämäjaksollaan entiselle työpaikalleen Marjoniemen vuodeosasto 2:een. Taukoa työelämästä oli 10 vuotta. Ensimmäinen viikko vierähti kotihoidon parissa, loput kolme vuodeosastolla. Kotihoito on muuttunut paljon, sillä koko toiminta on yhdistynyt yhdeksi palvelualueeksi. Lähihoitajan vastuu esimerkiksi potilaan lääkehoidon seurannan osalta on kasvanut, sillä lähihoitaja on ehkä se, joka kohtaa asiakasta eniten ja on kiinni perusarjessa. Luovaa osaamista tarvitaan, Mari toteaa. Viikko kotihoidossa hyvin avartavaa ja aluejohtaja Tiina Köning järjesti hienosti erilaisia oppimistilanteita, hän kiittää. Vuodeosastolla eniten muutosta on tapahtunut kirjaamiskäytännöissä, jotka työllistävät nykyisin huomattavasti enem- 16

17 Sairaanhoitaja Päivi Leinonen (kesk.) ja osastonhoitaja Tiina Lahti ovat tyytyväisiä Mari Partasen (vas.) työelämäjaksoon. Moni asia on selkiytynyt esimerkiksi opetussuunnitelmien sisällön suhteen. Opiskelijat eivät aina osaa kertoa mitä asioita opetukseen on sisältynyt. Mari on ollut myös hyvä linkki opiskelijoiden ja hoitajien välillä ja ohjannut heitä. Apua on myös saatu akuutteihin tilainteisiin ammatillisessa mielessä, he kiittävät. män. Kuntouttava ote näkyy Marin mukaan osastolla hienosti. Potilaiden omatoimisuutta korostetaan, sillä tavoitteena on kotiin pääsy. Asenne on kuntouttava ja fysioterapeutteja kuunnellaan paljon, hän sanoo. Molemminpuoliset hyödyt Mari halusi työelämäjaksolle päivittämään omaa osaamistaan. Paljon muitakin hyötyjä on: vuoropuhelu oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä helpottuu, kun syntyy kontakteja. Työpaikoille myös selkiytyy paremmin, mitä asioita opiskelijoille on jo opetettu, mitä heiltä voi työelämässä vaatia ja missä taas tarvitaan lisäoppia, jota parhaiten saa käytännön työssä. Osastonhoitaja Tiina Lahti on kokenut työelämäjakson pelkästään myönteisenä. Olemme jo toivoneetkin opettajia tänne käytännön työhön. Ennakkoluuloja voi olla molemmin puolin, mutta meillä on heti tajuttu, miten paljon hyviä asioita opettajan tulo mahdollistaa, hän sanoo. Kommunikaatio on parantunut ja monet turhat väärinymmärrykset oppilaitoksen ja työelämän välillä on saatu selvitettyä esim. opetettujen sisältöjen suhteen. Lisäplussana on ammattitaitoinen lisätyövoima, jolle on ollut käyttöä etenkin akuuteissa tilanteissa. Marilta on saatu myös hyviä kehittämisehdotuksia sekä vahvuutta opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Työpaikkakoulutusta samalla iskulla Jakson aikana opettajat kouluttavat työpaikan henkilöstöstä työpaikkaohjaajia, jotka ohjaavat työssäoppijoita ja ovat yhdyshenkilöitä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Koulutuksesta haetaan eniten tukea ja oppia arviointiin sekä työssäoppijan hyvään ohjaukseen. Niin myös sairaanhoitaja Katy Raitanen: Meillä työpaikkaohjaajana voi toimia vain koulutuksen käynyt henkilö. Eniten apuja kaivataan työssäoppijan arvointiin, sekä työssäoppimisjakson dokumentointiin, joka on aika tarkkaa. Myös palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää, Katy sanoo. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkaohjaajakoulutusta on viime vuosina tehty systemaattisesti ja koulutettuja on noin tuhat. Mutta kenttä on laaja. Vielä riittää koulutettavia, Tuula Ritvanen nauraa. 17 Opettajan työelämäjakson julisteeseen tarvittiin sarjakuvamaista kuvitusta. Apuun värvättiin KSAO:n kuvataideopiskelijat Marianne Ollinen ja Amanda Aalto. Tytöt tekivät projektin tunnuksiksi kolme hauskaa opettajahahmoa, jotka näkyvät julisteissa, kalvoissa ym. projektin esittelymateriaalissa. Projektista kertyi tytöille työssäoppimista ja kokemusta asiakastyöstä palavereineen. Marjoniemen työpaikkaohjaajakoulutus veti väkeä. Marja-Leena Hanski, Kati Leskinen, Juha Backman, Nona Hyvärinen, Riitta Kelvelä, Arja Suomalainen, Tuula Ritvanen, Mari Partanen, Marjatta Kurvinen, Pirjo Torniainen, Katy Raitanen, Sanna Hyyryläinen,

18 KOUahead-messut KOU KOU messuille teksti: Tarja Hurtta Kouvolan koulutus- ja uramessut järjestetään jo kolmannen kerran tammikuussa. Messujen tarkoituksena on nostaa esiin Kouvolan seudun koulutustarjontaa ja nuoria osaajia sekä valaa uskoa seudun tulevaisuuteen. Messujen ensimmäinen päivä on suunnattu peruskoulun päättäville, toinen päivä aikuis- ja jatko-opiskelijoille. Torstaiiltana on myös yläkoululaisten vanhemmille vanhempainilta, jonka teemana on nuoret ja työelämä. Vetonaulat J-P Pirinen ja Mato Valtonen Messujen ensimmäisen päivän täyttävät peruskoulun päättävät, lähes tuhat nuorta. Torstaipäivän menosta vastaa koomikkotaikuri J-P Pirinen, joka on niittänyt mainetta hauskuudellaan. Pirinen sekä juontaa messujen torstaipäivän että esiintyy messukävijöille. Ohjelmassa on mm. lukion bändien esityksiä, ammattiopiston stailausopiskelijoiden teemanäytös sekä eri alojen opiskelijoiden työnäytökset, nuorten haastatteluja sekä Nuori Yrittäjyys-ohjelman yritysesittelyt. Aikuisopiskelijoiden päivän vetonaulana on Mato Valtonen, joka hurmaa kuulijat omintakeisella tyylillään. Monessa mukana ollut viihteen konkari ja bisnesmies herättelee messukävijöitä luovuuteen ja motivointiin. Perjantain juontajana toimii kouvolalainen näyttelijä Veli-Matti Karén. CV-työpajoja ja infoja Aikuisopiskelijoiden päivänä messuilla on CV-työpaja, jossa voi tehdä itselleen sähköisen CV:n opastettuna. Viimevuonna paja veti runsaasti kävijöitä ja ammattimainen ohjaus CV:n teossa sai kiitosta, sanoo messukoordinaattori Reijo Vaurula. Messuilta saa myös tietoa opintojen rahoituksesta, työllistymisestä sekä tulevaisuuden osaamistarpeista. Veso -lauantai Messujen jälkeisenä lauantaina järjestetään opettajien täydennyskoulutuspäivä (VE- SO- päivä), jonka pääteemana on laatuasiat. Päivä on suunnattu ensisijaisesti toisen asteen opettajille, eli lukioiden ja ammatillisen opetuksen opettajille. Perusopetuksen opettajilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen, jos salissa on tilaa. Päivään on ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoa: JÄLLEEN TAMMIKUUSSA Kouvolan koulutus- ja uramessut elinkeinoelämä kohtaa kouluelämän KSAO Liiketalous, Salpausselänkatu 57 torstai klo PERUSKOULUN PÄÄTTÄVIEN PÄIVÄ ohjelmaa, näytöksiä, musiikkia, koulutusinfoja yritysten ja järjestöjen näyttelyosastoja Juontajana ja esiintyjänä koomikkotaikuri J-P Pirinen. Tervetuloa messuille! perjantai klo KORKEA- JA AIKUISKOULUTUS Päivän juontaa Veli-Matti Karén Mato Valtonen roiskii ajatuksia luovuudesta, motivoinnista ja niiden estoista. Infoa koulutusvaihtoehdoista, opiskelumuodoista ja rahoituksesta. Helsingin yliopiston infot CV-työpaja. KOUVOLAN KAUPUNKI, AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA KSAOHELSINGIN YLIOPISTO, KOUVOLA INNOVATION /YES-KESKUS Tervetuloa messuille! Suuri yleisö voi vierailla messuilla molempina päivinä. Pääsymaksua ei ole. Etenkin uranvaihtoa miettivät ja aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita messuille. Messut ovat syntyneet tarpeesta tulevaisuuden uskon valamiseksi oman seutukuntamme nuoriin, jotka ovat vielä täällä opiskelemassa. He, jos ketkä ovat potentiaalisia paluumuuttajia opiskelujensa jälkeen. Heihin meidän on panostettava, Reijo Vaurula tähdentää. Vapaa pääsy 18

19 Kouvolan kaupungin vuoden 2012 esimies, työntekijä ja työyhteisö valittu Hyvin tehty työ ansaitsee kiitoksen ja tunnustuksen. Kouvolan kaupungilla valittiin nyt kolmannen kerran vuoden esimies, työntekijä ja työyhteisö. Kaupungin yhteistyöryhmä päätti valinnoista Vuoden 2012 esimieheksi valittiin aikuiskoulutuspäällikkö Marja Sarante, työntekijäksi talousanalyytikko Tuija Peltola ja työyhteisöksi lasten sijaishuolto. Esitykset palkinnon saajiksi kertoivat omalta osaltaan hyvästä esimiestyöstä ja ansiokkaasta toiminnasta kaupungin eri palvelutehtävissä sekä työn merkityksellisyydestä ja arvostuksesta. Myös eri työyhteisöjen toiminnan kehittäminen tuli laajasti esille. Aikuiskoulutuspäällikkö Marja Saranteesta vuoden 2012 esimies Marja Sarante on ollut menestyksellisesti vuodesta 2009 alkaen perustamassa KSAO Aikuisopistoa. Esimiehenä Marja Sarante on osoittanut muutoksen ja kiireen keskellä erinomaisia johtamistaitoja. Hän on helposti lähestyttävä, keskusteleva sekä vastuuta ja tukea henkilöstölleen antava esimies. Marja pitää myös esimerkillisesti huolta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Talousanalyytikko Tuija Peltola on vuoden 2012 työntekijä Tuija Peltola on toiminut teknisen ja ympäristötoimialan ja keväästä 2012 alkaen kaupunkikehityksen talousanalyytikkona. Hän on koordinoinut toimialallaan taloutta ansiokkaasti, sillä kaupunkikehityksen toimialaan kuuluu myös kaksi liikelaitosta. Vaikeissakin tilanteissa Tuija esittää asiat ystävällisesti. Hän edistää yhteistyötä, on uudistushakuinen ja kehitysmyönteinen. Lisäksi hänellä on taito saada oma organisaationsa sitoutumaan taloushallinnon joskus vaikeisiinkin tavoitteisiin. Lasten sijaishuollosta vuoden 2012 työyhteisö Lasten sijaishuollossa on motivoitunut ja työhön sitoutunut henkilöstö. Se on rakentanut toimivan sijaishuollon mallin, johon kuuluvat perhehoidon tiimi, laitoshuollon tiimi ja jälkihuollon tiimi. Työyhteisössä autetaan kaveria sekä pidetään huolta toisista yhteen hiileen puhaltaen. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Työyhteisö on ollut mukana myös kehittämässä seutukunnallista lasten sijaishuoltoa. Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , ja henkilöstösuunnittelija Suvi Lantta, puh , Päihdeohjelman päivitys Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla pyritään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan päihdehaittoja sekä vähentämään päihteiden riskikäytöstä aiheutuvia kustannuksia työpaikalle ja työntekijälle. teksti: Annamaija Saarela, työsuojelupäällikkö Kouvolan kaupungin päihdeohjelma on ollut käytössä helmikuusta Voimassa oleva päihdeohjelman mukaan aletaan toimia, kun työpaikalla esiintyy konkreettisia päihdeongelmia esim. työpaikalle saapumatta jäämistä päihteiden vuoksi tai työpaikalla päihtyneenä olemista. Ennaltaehkäisevään toimintaan ei ole juurikaan otettu kantaa. Tämä saattaa olla osasyy siihen, että monilla työpaikoilla ei edes tiedetä päihdeohjelman olemassaolosta. Ohjelmaa on syytä päivittää. Alkoholin vähäinen tai kohtuullinen käyttö vapaa-ajalla ei todennäköisesti aiheuta haitallisia seurauksia työpaikalla. Alkoholin ongelmakäyttö on kuitenkin huomattava terveysriski, joka aiheuttaa haittoja myös työelämälle. Tutkimusten mukaan al- koholia haitallisen runsaasti käyttäviä on työelämässä %. Päihdeohjelma tukee työntekijöitä välttämään alkoholin riskikäyttöä ja pysymään kohtuukäytössä tai kokonaan raittiina. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta alkoholiasioista ja herättää itse kukin tarkastelemaan omaa alkoholinkäyttöään. Tämä on työhyvinvointia edistävää toimintaa. Päihdeohjelmaa päivittämään ja käyttöönottoa valmistelemaan on perustettu päihdetyöryhmä, johon kuuluvat palvelupäällikkö Anitta Kemppi, Kymijoen työterveydestä sekä kaupungin työntekijöitä terveyden edistämisen suunnittelija Pirkko Kouhia-Turklin, johtava sosiaalityöntekijä Pertti Laakkonen, pääluottamusmies Jorma Liukkonen, puhtauspalvelupäällikkö Heli Lotti, ylihoitaja Marja-Terttu Nuorivuori, hallintopäällikkö Mervi Palmu, työhyvinvointisuunnittelija Juha Roimola, työsuojelupäällikkö Annamaija Saarela ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Taavila. Päihdetyöryhmä aloitti työnsä ja tavoitteena on, että uusi päihdeohjelma on valmis helmi-maaliskuussa Päihdetyöryhmä valmistelee päihdeohjelman ja sen käyttöönoton sekä suunnittelee ohjelman toteutumisen seurannan. Valmisteilla on myös erilaisia kampanjoita kuten Tipaton tammikuu. Lue lisää päihdeasioista Kontista. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa päihdeohjelman sisältöön antamalla kehitysehdotuksia päihdetyöryhmän jäsenille tai sähköisesti ja nimettömästi Kontissa olevan linkin kautta. 19

20 Hyviä uutisia savuttomasta Kouvolasta! teksti: Annamaija Saarela, työsuojelupäällikkö Savuton Kouvola työryhmä teki syyskuussa esimiehille osoitetun kyselyn, jossa selvitettiin vuoden alusta voimaan tulleen Savuton Kouvola toimintaohjelman toteutumista työyksiköissä. Vastaavanlainen kysely tehtiin vuotta aiemmin toimintaohjelman valmisteluvaiheessa. Molempien kyselyiden tarkat tulokset ovat luettavissa Kontista kohdassa Henkilöstö Savuton Kouvola Savuton Kouvola työryhmä. Kyselyt eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska vuotta aiemmin vastausprosentti oli aika paljon suurempi. Suunta näyttää kuitenkin olleen viimeisen vuoden aikana varsin positiivinen. Kokonaan savuttomia työpaikkoja näyttäisi kyselyjen mukaan olevan 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä tuli esille myös avoimissa vastauksissa, joissa usein kerrottiin osaston viimeisenkin tupakoitsijan lopettaneen ainakin työaikana tupakoinnin tämän kampanjan myötä. työnantajan tuki Tieto työnantajan tarjoamasta tuesta tupakoinnin lopettamiseksi (työterveyshuollon nikotiinikorvaus- tai lääkehoito ja neuvonta) oli saavuttanut hyvin työyksiköt. Vastaajista 92 % kertoi, että asiasta ollaan työyksiköissä tietoisia, kun vastausprosentti vuotta aiemmin oli 62. Työntekijät ovat myös hyödyntäneet tätä palvelua kiitettävästi. Esimiesten tiedon mukaan 32 %:ssa työyksiköistä oli käytetty työnantajan tarjoamaa tukea tupakoinnin lopettamiseksi. Edellisenä vuonna vastaava prosentti oli vain 14. Esimiehet tiesivät, että ainakin 28 työpaikalla joku oli lopettanut tupakoinnin Savuton Kouvola toimintaohjelman ansiosta. Myös työterveyshuollosta on tullut hyvää palautetta. Tänä vuonna työterveyshuollosta korvaushoidon aloittaneista 70 työntekijästä ainakin 44 henkilöä on edelleen kokonaan savuton. Onnistumisprosentti on ollut huikea 63. Hieno homma! toimintaohjelman noudattaminen ei aina helppoa Esimiehet kertoivat kyselyssä, että Savuton Kouvola toimintaohjelma on melko laajasti käsitelty työpaikkakokouksissa ja otettu kiitettävästi mukaan osaksi työhaastattelua ja perehdytystä. Jonkin verran oli jouduttu myös puuttumaan toimintaohjelman noudattamattomuuteen huomauttamalla tupakoinnista taukojen ulkopuolella ja epävirallisilla tupakkapaikoilla. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille valvonnan hankaluus kiinteistöissä, joissa toimii useamman toimialan henkilöstöä. Palaute ei myöskään ollut positiivista edelleen kaupungin autoissa tai terveysasemien / hoitolaitosten nurkilla tupakoiville. Jossain vastauksessa peräänkuulutettiin esimiehen vastuuta toimia esimerkillisesti. positiivista palautetta Savuton Kouvola toimintaohjelmasta annettiin pääosin positiivista palautetta, mutta jonkin verran kritiikkiäkin esitettiin. Esimiehen valvontavelvollisuus koettiin useassa vastauksessa epäkiitolliseksi ja välillä mahdottomaksi tehtäväksi. Myös virallisten tupakointipaikkojen määrittely oli joskus hankalaa. Toivottiin myös, että sanktiot sääntöjen noudattamattomuudesta tulisi selkeyttää. Monissa oppilaitoksissa opiskelijoiden tupakointi koettiin huomattavan suureksi ongelmaksi. Edelleen toivottiin säännöllisin väliajoin tiedotusta, koulutusta ja valistusta. Savuttomuus on henkilökohtainen päätös, jonka synnyttämiseen saattaa kulua pitkä aika. Savuton Kouvola työryhmä ottaa edelleen mielellään vastaan palautetta Savuton Kouvola toimintaohjelman toteutumisesta tai kehittämiskohteista. Kerro oma mielipiteesi nimettömästi Savuton Kouvola sivulla Kontissa. Kunta10-tutkimuksen pilottiprojekti kiittää Kouvolan kaupungin työntekijöitä kyselyyn vastaamisesta! Työterveyslaitoksen syksyn aikana tekemään Työelämän laatu kunnissa -kyselyyn vastasi Kouvolan kaupungin työntekijää. Vastausprosentiksi muodostui näin 51. Keskeiset tulokset tiedotetaan Kouvolan kaupungin henkilöstölle tammikuusta 2013 alkaen kertoo pilottihankkeen vastuullinen tutkija Anne Linna Työterveyslaitokselta. Kyselyn yhteydessä järjestettiin myös arvonta, jossa olivat mukana kaikki yhteystietonsa kyselyn lopussa ilmoittaneet. Työterveyslaitoksen suorittamassa arvonnassa Pajulahden viikonloppupaketit voittivat Leena Kurittu (Kaipiaisten koulu), Jyrki Janhunen (logistiikkapalvelut) ja Petra Kaijanmäki (Ravimiehentien palveluasunnot). Muut palkitut löytyvät Kontista kohdasta Henkilöstö / Kunta10-tutkimus. Palkinnot ovat Kouvolan kaupungin lahjoittamia. Onnittelut voittajille! 20

21 Hyvä yrittäjyysilmapiiri parantaa kaupungin menestymistä Kunnan elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan: yritykset luovat työpaikkoja ja vaikuttavat näin välillisesti esimerkiksi kunnan verotuloihin. Suotuisa yrittäjyysilmapiiri parantaa yrittämisen mahdollisuuksia. Teksti: Ilona Manninen Kymenlaakson Y4-projektin tavoitteena on kehittää Kymenlaakson elinkeinoilmastosta ja yrittäjyysilmapiiristä nykyistä vetovoimaisempi yrittäjille. Y4-projektin tarkoituksena on lähentää kaupungin viranhaltijoita ja yrittäjiä sekä parantaa kaupungin toimintatapoja yrittäjäystävällisempään suuntaan. Y4:ssä huomioidaan Kouvolan ja Kotkan Haminan seutujen yksilölliset tarpeet. Kymenlaakson Y4-tiimin kouvolalaiset jäsenet: vas. projektikoordinaattori Armi Lampinen, projektipäällikkö Jari Aho ja yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister Kinnosta. Projektipäällikkö Jari Aho, mitä Y4 voi tarjota Kouvolan seudulle? Y4-projektin tavoitteena on löytää selvästi aiempaa paremmat toimintatavat kaupungin, seudun yrittäjien ja kaupunginvaltuutettujen yhteistyölle, niin että seudullinen yrittäjyysilmapiiri kehittyy suotuisaan suuntaan. luissa. Kun saamme syntymään riittävän tahtotilan ja toteutettua tarvittavat toimintatapojen muutokset, kaikki voittavat. Kouvola voi halutessaan olla Suomen paras paikka yrittää. Tähän voi jokainen kaupungin työntekijäkin vaikuttaa omalta osaltaan. Lisätietoa: Jari Aho projektipäällikkö Kouvola Innovation Oy p Miten aiot edistää seudun yrittäjyysilmaston paranemista? Ykkösvaiheessa kartoitan yrittäjien mielipiteet yhteistyön kehittämistarpeista. Haastattelen myös henkilökohtaisesti uuden kaupunginvaltuuston jäsenet. Kaupungin johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää. Meidän pitää ymmärtää asian vakavuus ja todeta muutostarpeet. Mikä tässä on kaupungin työntekijän rooli? Kakkosvaiheessa pyritään parantamaan yritysten huomioimista kaupungin päätöksenteossa ja yrityksille suunnatuissa palve- Y4 on lyhenne sanoista Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä Kymenlaakson Y4-projektia hallinnoi Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ja sen osatoteuttajana on Kouvola Innovation Oy (Kinno). Kouvolan päässä projektia vetää Jari Aho. Y4:n rahoittavat Kymenlaakson liitto, Kouvolan ja Kotkan kaupungit sekä Iitin kunta. 21

22 Uudet innokkaat tukiperheet ja tukihenkilöt Lastensuojelun tukiperhe- ja tukihenkilökoulutusta Kouvolassa Yhteensä 24 uutta innokasta opiskelijaa aloitti syyskuussa tukiperhe- ja tukihenkilökoulutuksen. On hienoa nähdä, että tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnasta ollaan kiinnostuneita. Koulutuksesta saatiin 10 uutta tukihenkilöä ja 7 uutta tukiperhettä. Koulutus sisälsi kuusi tiistai-iltaa ja yhden lauantaipäivän. Teksti ja kuva: Elina Turunen Koulutus järjestettiin lastensuojelun avopalveluiden tiloissa, jossa koulutusiltoina vallitsi tiivis ja leppoisa tunnelma. Koulutuksessa käytiin läpi, mitä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta pitää sisällään sekä saimme vierailevia luennoitsijoita antamaan eväitä tuleville tukiperheille ja tukihenkilöille. Suomen Punaiselta Ristiltä Tarja Tuovinen koulutti osallistujia lapsen ja nuoren kohtaamisesta kriisissä sekä itsestä huolehtimisesta, mikä koulutuksesta saadun palautteen mukaan oli yksi suosituimmista aiheista. Lastensuojelulaista kertoi lastensuojelun avopalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Päivi Äärynen, joka sai hyvää palautetta tavasta, jolla asia käsiteltiin. Kuiva lakiasiakin käsiteltiin mielenkiintoisella tavalla. Nuorten maailmasta koulutuksessa kuultiin eri näkökulmia lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevältä Sinikka Tasalalta sekä Laura Sillanpäältä ehkäisevän päihdetyön osalta. Koulutuksesta saadun palautteen perusteella ehdottomasti parhaimpana antina koettiin toiminnassa olevien tukiperheiden ja tukihenkilöiden kokemukset toiminnasta. Kokemukset kannustivat ja antavat koulutukseen osallistuville rohkeutta lähteä mukaan toimintaan. Toiminnassa mukana olevilta oli mahdollisuus kysyä Kokemukset kannustivat ja antavat koulutukseen osallistuville rohkeutta lähteä toimimaan tukiperheenä tai tukihenkilönä. etenkin arjen asioista. Aiemmin mukana olleiden kokemukset ovat tärkeitä toiminnan aloittaville uusille henkilöille ja sen vuoksi kokemuksille annetaan reilusti tilaa koulutuksessa. Lasten sijaishuollossa oleva tukihenkilö- ja tukiperhepankki sai paljon täydennystä tämän koulutuksen päätyttyä. Tästä on hyvä jatkaa tukihenkilöiden ja tukiperheiden etsimistä lapsille, jotka näitä tarvitsevat. 22

23 Lyseon lukio juhlii Kouvolan Lyseon lukio juhlii tammikuun lopussa. Taival vuonna 1903 perustetusta Kouvolan suomalaisesta yhteiskoulusta tähän päivään on ollut pitkä ja monivaiheinen nimi on vaihtunut moneen kertaan, mutta perustehtävä on kantanut jo 110 vuotta. teksti: marketta kiviranta Lyseo on kahden maineikkaan koulun jatkaja: Kouvolan suomalainen yhteiskoulu (sittemmin Kouvolan yhteislyseo, Kouvolan Lyseo, Kouvolan Yhteislyseo ja Palomäen lukio) ja Viipurin II tyttökoulu (sittemmin Kouvolan tyttölyseo, Torkkelin yhteislyseo ja Torkkelin lukio) ovat nyky- Lyskan perinnekouluja. Kouvolan Lyseon lukio nimellä työtä on tehty vuodesta 1980 entisessä tyttölyseon talossa. Maailma, Kouvola ja koulu ovat vuosien varrella muuttuneet. Lukion perustehtävä sen sijaan on pysynyt aika lailla saman, vaikka toteutustavat ovatkin olleet monenlaisessa myllerryksessä. Syksyllä ovista marssii joukko uusia ja vanhoja lyskalaisia aloit- tamaan lukuvuottaan, keväällä toistasataa tuoretta ylioppilasta lähtee lakki päässään kohti uusia tavoitteita. Uuden lukiolaisen ensimmäisten koulupäivien ja lakkiaispäivän väliin mahtuu suuri määrä oppitunteja, tehtäviä ja ponnistelua toisaalta myös kokemuksia, elämyksiä, kasvamista ja unohtumattomia hetkiä kouluyhteisössä. Jos on lukio muuttunut 110 vuoden aikana, muuttuu myös jokainen lukiolainen oman taipaleensa aikana: sisään tullaan teininä, pois lähdetään nuorena aikuisena. Lukuvuotta värittää tammikuun 26. päivän juhla. Iltapäivällä kello muistetaan pitkäaikaista rehtoria Helvi Honkaa viemällä kukkatervehdys patsaalle kirjaston eteen. Pääjuhla, johon ovat tervetulleita kaikki entiset lyskalaiset, alkaa kello 15 Lyseon lukion liikuntahallissa. Ilta huipentuu kello 19 alkavaan juhlanäytelmään: Peer Gynt produktio on kymmenien opiskelijoiden ja opettajien taidonnäyte muun työnteon ohesta. Juhla jatkuu vielä sunnuntaina juhlajumalanpalveluksella kello 10 keskuskirkossa ja Peer Gyntin iltapäiväesityksellä kello 15. Tilaisuuksien lomassa entisillä lyskalaisilla on hyvä mahdollisuus tavata toisiaan vaikkapa luokkakokousten merkeissä. Lisää hankkeesta ESTER on Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke, joka toteutuu osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -kehittämisohjelmaa vuosina Hankkeen maahanmuuttajia koskevan osakokonaisuuden tavoitteena on vähentää terveyseroja kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Kohderyhmänä Kouvolan osalta hankkeessa ovat pakolaiset ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Maahanmuuttajahanke toteutetaan yhteistyössä EKSOTE:n kanssa. Hankkeella pyritään luomaan hoitopolku, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen. Hankkeen aikana pyritään luomaan yhteistyöverkostot terveydenhuollon eri sektoreiden, sosiaalitoimen ja liikuntatoimen kanssa. Hankkeessa näkökulma on ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista monikulttuurisessa hoitotyössä pyritään lisäämään mm. koulutusten avulla. Sekä Kouvolassa että EKSOTE:ssa koulutustarvekyselyssä henkilökunnalle nousi tärkeimmäksi aiheeksi tulkin käyttöön liittyvät asiat. Hankeen aikana pyritään saamaan asiakkaan ääni kuuluviin monikulttuurista hoitotyötä kehitettäessä. Tämä mahdollistuu kutsumalla maahanmuuttajia asiakasasiantuntijoiksi terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksiin ja järjestämällä yhteisiä keskustelutilaisuuksia terveydenhuoltohenkilöstölle ja maahanmuuttajille. Hyvä terveys tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja monikulttuurisen hoitotyön erityispiirteiden tunteminen tukee hoitohenkilökuntaa maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamisessa. teksti: Soili Vähä-KONKA Maahanmuuttajien terveydenhoitaja projektityöntekijä ESTER-hanke 23

24 Helpoin keinoin yli säästöt/vuosi ympäristöystävällinen Onko sillä väliä, suljenko tietokoneeni töistä lähtiessä? Miksi minun pitäisi vähentää sähköpostien tulostamista? Miksi lämmintä vettä pitäisi säästää? Miten jätteet pitäisi lajitella? Kannattaako valot sammuttaa, jos poistuu huoneesta vain vähäksi aikaa? Kouvolan kaupungilla on noin työntekijää. Tällaisen joukon tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on merkitystä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: teksti ja kuvat: anna-riikka karhunen Laskelmat: Katja Kangas, Heikki Rantula ja Anna-Riikka Karhunen Säästöä lähes /vuosi vähentämällä paperinkulutusta 25 % Kouvolan kaupungilla kuluu vuosittain paperia niin paljon, että jos arkit pinottaisiin, pinosta tulisi 2 km korkuinen. Jos tästä määrästä vähennetään vaikkapa 25 % / vuosi, säästetään kustannuksissa lähes / vuosi. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät kg CO 2 -ekv./vuosi. Mustavalkotulostuksen osuuden lisäämisellä saataisiin vielä lisäsäästöjä, sillä väritulosteet ovat monin kerroin mustavalkoisia kalliimpia. Paperinkulutusta ja kustannuksia voi helposti vähentää asentamalla omaan tietokoneeseen kaksipuoleiset ja mustavalkoiset tulostusasetukset sekä tulostamalla esim. raporteista vain tarvittavat sivut. Säästöä yli /vuosi sammuttamalla tietokoneet yöksi ja viikonlopuksi Kaupungilla jatkuvasti turhaan päällä olevien tietokoneen sammuttaminen yöksi ja viikonlopuksi toisi säästöä yli / vuosi. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät kg CO 2 -ekv./vuosi. Samalla tietokoneen käyttöikä kasvaa ja tietoturva paranee, kun tietoturvapäivitykset asentuvat koneen käynnistyessä. Tietokoneen sammuttaminen ei siis kuluta konetta, vaan päinvastoin. Myös tietokoneen näyttö kannattaa sammuttaa, sillä se kuluttaa enemmän sähköä kuin yksi kannettava tietokone. Säästöä yli /vuosi sammuttamalla työhuoneista valot lounastunnin ajaksi Valojen sammutus tunniksi ei välttämättä tunnu kovin vaikuttavalta ekoteolta. Mutta pienistä puroista kasvaa suuri virta: kaupungilla on noin työhuonetta. Jos oletetaan, että joka toinen jättää nykyisin valot päälle työhuoneeseen lounastunniksi ja nämä valot sammutettaisiin, säästettäisiin yli /vuosi. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät noin kg CO 2 -ekv/vuosi. Säästö olisi vielä suurempi, jos valot sammutettaisiin myös tyhjillään olevista kokous- ja luokkahuoneista sekä wc-tiloista. Valot kannattaa sammuttaa aina, jos tila on tyhjillään 10 minuuttia tai pidempään. Lamppujen sammutus ei aiheuta ylimääräistä virtapiikkiä eikä kuluta loisteputkia. Säästöä yli /vuosi vähentämällä roskiin menevän ruuan määrää 25 % Kaupungin kiinteistöjen jätteiden lajittelu on tehostunut jonkin verran, mutta jätteiden kokonaismäärä on kasvanut. Kouvolan kaupungin koulujen, päiväkotien, hoivalaitosten ja työpaikkojen ruokailusta menee vuosittain roskiin ruokaa yli kg, mikä on ruuan raaka-aineiden hankintakustannuksina mitattuna yli Samalla hukkaan heitetty ruoka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä noin kg CO 2 -ekv/vuosi. Jos roskiin menevän ruuan määrää saataisiin vähennettyä 25 %, säästöä syntyisi vuosittain yli Lisäksi säästöä syntyisi pienentyneistä jätehuoltokustannuksista ja vähentyneestä energianja vedenkulutuksesta ruuan valmistuksen aikana. Myös hukkaan heitetyn ruuan valmistukseen käytetty työaika säästyisi. 24

25 Jos sinun työpaikallasi tai toimialallasi kaivataan lisätietoa siitä, mitä voitte käytännössä tehdä, jotta kaupungin ympäristöohjelman tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä, tai olette kiinnostuneita ekotukitoiminnasta, niin ota yhteyttä projektipäällikkö Anna-Riikka Karhuseen, suunnitellaan teille soveltuva ympäristökoulutus yhdessä. Puh , kouvola.fi Biojätteisiin menevän ruuan määrää voidaan vähentää esim. parantamalla tiedonkulkua päivittäin ruokailevien henkilöiden määrästä ja ottamalla lautaselle vain sen verran ruokaa, kuin kerralla jaksaa syödä. Ekotukitoiminnalla tavoitteet käytäntöön Ekotukihenkilöt ovat avainasemassa työpaikkojen ekoarjen luomisessa. Ekotukihenkilöt perehtyvät mm. paperi- ja biojätteen sekä vedenkulutuksen vähentämisen ja energiansäästön parhaimpiin käytäntöihin sekä toimenpiteiden kustannus- ja ympäristövaikutuksiin. Ekotukihenkilöiden toiminta on hyvin monimuotoista. Esimerkiksi kymmenessä Kouvolan kaupungin koulussa järjestettiin biojätteen seuranta touko- ja syyskuussa 2012 ekotukitoiminnan innostamana. Seitsemässä koulussa kymmenestä biojätteen määrä väheni, ja kolmessa koulussa jätteen määrä hieman nousi. Yhteensä biojätteen määrä väheni 14 %. Jos oletetaan, että em. biojätteestä puolet on ruokajätettä, vähennettiin hukkaan heitetyn ruuan määrää lähes kg/vuosi, kasvihuonekaasupäästöjä lähes kg CO 2 - ekv./vuosi ja ruuan hankintakustannuksia noin /vuosi. Mäkikylän palvelukeskuksen keittiön ekotukihenkilö päätti vähentää työpaikkansa vedenkulutusta. Keittiön patojen pesuun käytettiin letkua, jossa ei ollut suutinta ja jonka sulkeminen pesemisen aikana oli hankalaa. Vesiletkun päähän päätettiin asentaa suurin, joka pienensi veden virtaamaa ja sen avulla oli helppo katkaista vedentulo. Yhden suuttimen asentaminen säästi vuodessa neljän padan pesun osalta yhteensä 500 ja l vettä. Ekotukitoiminnalla on siis vaikutusta. Kouvolan kaupungilla on jo yli 80 ekotukihenkilöä Teknisen tuotannon ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden piirissä. Ekotukihenkilöt ovat tehneet työpaikallansa ympäristöasioiden lähtötilanteen kartoituksen ja laatineet tulosten perusteella vuosittaisen toimintasuunnitelman. Toimenpiteitä on toteutettu aktiivisesti, ja ekotukitoiminnan vuoden 2012 tuloksista laaditaan raportti vuoden 2013 alussa. Koulutusapua parhaiden ekotekojen löytämiseksi Sopivien toimenpiteiden valitseminen juuri omalle työpaikalle voi tuntua haasteelliselta. Terveyskeskusten, koulujen, toimistojen, liikuntapaikkojen, varikoiden, ruokapalvelujen ja monien muiden kaupungin työpaikkojen toiminnot ovat keskenään hyvin erilaisia. Niinpä myös niiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ja parhaat käytännöt vaihtelevat. Kaupungin henkilöstölle on järjestetty vuoden 2012 aikana useita erilaisia ympäristö- ja ekotukitoimintakoulutuksia. Koulutusten aikana on huomattu, että ympäristöasioissa ei aina välttämättä tarvita suuria investointeja, vaan paljon saadaan aikaan jo toimintatapojen muutoksella. Jos sinun työpaikallasi tai toimialallasi kaivataan lisätietoa siitä, mitä voitte käytännössä tehdä, jotta kaupungin ympäristöohjelman tavoitteet saavutettaisiin, tai olette kiinnostuneita ekotukitoiminnasta, niin ota yhteyttä projektipäällikkö Anna-Riikka Karhuseen, suunnitellaan teille soveltuva ympäristökoulutus yhdessä. Puh , EkoKymenlaakso-projekti, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki 25

26 Sisäisen viestinnän haasteet teksti: Tea Salonsaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelija Sara Kiviharju tutki Kouvolan kaupungin sisäistä viestintää opinnäytetyönään. Tutkimuksella selvitettiin, toimiiko Kouvolan kaupungin sisäinen viestintä ja tavoitetaanko henkilöstö nykyisin keinoin. Kyselyssä myös kartoitettiin henkilöstön mielipiteitä ja odotuksia sisäisestä viestinnästä. Tutkimus perustuu välisenä aikana toteutetun kyselyn tuloksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 614 henkilöä, eli 9,3 % koko henkilöstöstä. Kontti -intranet Kontti-intranet on määritelty viestintästrategiassa ensisijaiseksi sisäisen viestinnän kanavaksi. Vastaajista 96 %:lla on mahdollisuus käyttää tietokonetta työpaikallaan. Reilut puolet vastaajista, 54,6 % käyttää Konttia päivittäin, 8,3 % puolestaan vastaa, ettei käytä Konttia koskaan. Jos Konttiin pääsisi myös kotoa käsin, 44,7 % vastaajista käyttäisi Konttia useammin ja 32,4 % ei käyttäisi kotona. Vastausten perusteella Kontista saa riittävästi tietoa henkilöstöasioista, mutta vastaajien enemmistö 57,9 % on sitä mieltä, ettei tieto löydy helposti. Kontista katsotaan useimmiten koulukseen liittyviä asioita, ajankohtaisia uutisia ja henkilöstöasioita. Kontilta toivotaan sisällön selkeytystä ja helppokäyttöisyyttä sekä pääsyä Konttiin kotoa käsin. Sisäisen viestinnän keinot Tärkeimpänä sisäisen viestinnän keinona pidettiin sähköpostia, työpaikkakokouksia, esimiesviestintää ja tiedotteita. Myös tauot ja käytäväkeskustelut koetaan tärkeiksi informaation lähteiksi. Kontti oli listauksessa 8. sijalla. Sisäinen viestintä koettiin melko riittäväksi, mutta toisaalta myös omalta kannalta turhaa tietoa saadaan paljon. Lisäksi tiedon oikea-aikaisuudessa on parantamisen varaa. Esimiesviestintä on monelle työntekijälle tärkeä ja lähes ainoa sisäisen viestinnän kanava. Esimiesviestintä saa kyselyssä kohtuullisen hyvät arviot. Enimmäkseen viestintä esimiehen kanssa koetaan avoimeksi ja sujuvaksi, mutta palautetta toivotaan enemmän. Sisäiseltä viestinnältä toivotaan ytimekkyyttä, tehokkuutta ja ajantasaisuutta. Tarpeetonta tietoa tulisi karsia ja työntekijöiden tulisi olla samanarvoisessa asemassa tiedotuksen suhteen. Myös organisaatiouudistuksen vaiheista toivotaan selkeää tietoa. Kehittäminen Kyselyn perusteella sisäistä viestintää ja Konttia tulee kehittää. Ajantasainen päivittäminen ja uusien ideoiden kehittäminen on suotavaa. Tärkeistä asioista, tiedotteista ja eduista tulee tiedottaa myös henkilöstöä, joka on tällä hetkellä Kontin ulottumattomissa. Myös mahdollisuutta käyttää Konttia kotoa käsin selvitetään. Kaupungin ajoneuvojen uusi ilme teksti: Hannu Arola, kuljetuspäällikkö, Kuva: Mirka Leinonen Korjaamon työnjohtaja Sami Luostarinen on asentamassa uutta teippausta Volvon oveen talvityölaitteiden asennuksen yhteydessä. Turvallista ja savutonta matkaa 26 Kaupungin noin 250 ajoneuvoa ja työkonetta on saanut syksyn aikana uuden ilmeen. Kaupungin uuden näkyvän ilmeen avulla viestitetään kaupunkilaisille, että ajoneuvot ovat liikkeellä meidän parhaaksemme. Ajoneuvoilla liikkuvat vaikuttavat myös omalla käyttäytymisellään kaupungin maineeseen ja mielikuvaan. Ajoneuvojen käyttäjiä pyydetään huomioimaan liikennesäännöt ja kanssaliikkujat toiset autoilijat, pyöräilijät ja myös jalankulkijat. Yleisesti ottaen kaupungin ajoneuvojen liikkumisesta ei ole tullut suuremmin valituksia, mutta valitettavasti viime aikoina on tullut jonkin verran yhteydenottoja piittaamattomasta käyttäytymisestä tai jopa vaaran aiheuttamisesta liikenteessä. Toivottavasti jatkossa tällaisilta viesteiltä vältytään. Samalla muistutetaan, että kaikki kaupungin työpaikat ovat savuttomia ja tupakointikielto koskee myös ajoneuvojen ohjaamoja ja muita sisätiloja.

27 teksti: Tarja Vuorentausta-Helin kuva: Tarja Vuorentausta-Helin ja jan arens Työyhteisöpäivillä Orilammella Lomituspalveluille myönnettiin kaupungin tuottavuuspalkinto. Työntekijöille annettiin mahdollisuus esittää toiveensa palkinnon käytöstä. Niinpä järjestettiin kaksi samansisältöistä työyhteisöpäivää syyskuun alussa siten, että mahdollisimman moni pääsi mukaan meidän 120 työntekijän porukasta. Lomituspalveluiden työssäkäyntialue on yhdentoista kunnan kokoinen. Jotta pystyimme tutustumaan toisiimme ja lomitusalueeseen, järjestettiin yhteiskuljetus kumpanakin päivänä. Ensimmäisen päivän aamuna bussit lähtivät reiteiltä Orimattila Nastola Iitti, Kausala Koria - Kuusankoski kautta Orilammelle ja Virolahti Hamina Keltakangas Tykkimäki Valkeala reittiä Orilammelle. Toisen päivän aamuna reitit lähtivät Haminasta ja Nastolasta. Matkan aikana päästiin jo jutustelemaan ja tutustelemaan toinen toisiimme. Perillä odotti herkullinen Sahanpatruunan pitopöytä, josta jokainen löysi maittavaa syötävää yllin kyllin. Kun vatsat oli saatu pyöreäksi, lähdettiin Tuulettarella risteilemään Vuohijärvelle ja Repovedelle, missä riitti puolestaan silmänruokaa ja ihasteltavaa erämaamaisemissa. Matkan aikana kippari Heikki Vesalainen kertoili Pohjois-Valkealan historiasta ja nykypäivästä huumori mausteenaan. Lisäksi laulettiin koko porukalla haitarin säestyksellä. Maihinkin poikettiin Mäntysaaressa. Kippari Heikki kertoi meille saaren historiasta hautausmaana ja kappeliin päästiin myös kurkistamaan. Päivien parasta antia oli tutustua toisiimme ja oppia yhdistämään nimi ja naama. Saatiin jutella työasioita ja verrata kokemuksia eri puolilta laajaa aluettamme. Ja virkistyä ennen loppuvuoden koitoksia. Lähettitoiminta siirtyy Tekniselle tuotannolle Konsernipalvelujen tulostuspalveluissa toiminut kaupungin autolähettitoiminta siirtyy ensi vuoden alusta lähtien aluepalvelujen logistiikkayksikköön Hannu Arolan alaisuuteen. Lähettitoiminnassa on mukana kaksi kaupungin omaa autoa sekä kolme ostopalveluna hankittua autoa. Ajoreitit ja toiminta säilyvät entisellään. Kuljetuspäällikkö Hannu Arola luotsaa kaupungin lähettitoimintaa tammikuusta alkaen. 27

28 Bioenergia kiinnostaa Koulutusvientiä Afrikkaan Teksti: Tiina Nokkanen KSAO Biosammon vientikouluhanke etenee. Kansainvälistä yhteistyötä on jo aiemmin rakennettu Kaakkois-Aasiaan. Nyt myös Afrikka-yhteistyö otti aimo harppauksen eteenpäin, kun Länsi-Afrikan alueen uusiutuvan energian hyödyntämistä ja energiatehokkuutta kehittävän ECREEE -keskuksen johtaja Ghanalainen Mahama Kappiah tutustui Biosampo -koulutus- ja tutkimuskeskukseen. ECREEE:n toimialueeseen kuuluu 15 valtiota ja yli 300 miljoonaa ihmistä. Uusiutuvaa energiaa käytetään Länsi-Afrikassa hyvin heikolla hyötysuhteella. Potentiaalisia hyödyntämättömiä biomateriaaleja ovat mm. erilaiset vihermassat, sahateollisuuden sivuvirrat jne. Kun Suomessa energiaa tarvitaan lämmittämiseen, Afrikassa sitä tarvitaan viilentämiseen, Mahama Kappiah sanoo. Lisäksi energiaa tarvitaan valaistukseen ja ruoanlaittoon. Ruoan valmistuk- sessa käytetään paljon puuta mutta polton energiatehokkuus on heikko. Luonnonvaroja ei ole varaa tuhlata ja niiden käyttö heikolla hyötysuhteella kuluttaa entisestään hupenevia, niukkoja varantoja ja nopeuttaa omalta osaltaan esim. aavikoitumista. Käytännön koulutus on heikkotasoista ja tarve Biosampo FREES -hankkeen tarjoamalle ammatillisen koulutuksen viennille on olemassa, Kappiah totesi. Tutustumisen jälkeen Kappiah matkasi BiosampoFREES- projektin vastaavan Tomi Höökin ja koulutussuunnittelija Juha Solion kanssa Helsinkiin mm. ympäristöministeriöön keskustelemaan KSAO:n Biosampo vientikoulutoiminnan käynnistämisestä Länsi-Afrikan alueella. BiosampoFREES vientikouluhanke: Uusiutuvan energian ja ympäristötekniikan osaamisen vientiä maailman niille alueille, jossa sille on suuri kysyntä ja tarve. Kansainvälistä yhteistyötä on jo rakennettu Kaakkois-Aasiaan ja Afrikkaan Vuoden 2013 aikana vientikoulukumppanien opettajaryhmiä kutsutaan Biosampoon koulutettavaksi ja oppimaan ympäristön kannalta kestävää bioenergian hyödyntämistä Koulutusjakson aikana vientikoulukumppani rakentaa kotimaahansa oman Biosampo-koulutuskeskuksen järjestelmään perustuvan oppimisympäristön. Uusiutuvan energian tuottaminen ja ympäristötekniikan kouluttaminen perustuvat alueelle ominaisiin sekä jäteperäisiin että uusiutuviin energian ja raaka-aineen lähteisiin. Anjalassa koulutetut ulkomaiset opettajat kouluttavat paikalliset opiskelijat 28

29 Biosampo-hankkeiden voimahahmo Juha Solio esittelee biodieselin valmistusta Länsi-Afrikan alueen uusiutuvan energian hyödyntämistä ja energiatehokkuutta kehittävän ECREEE -keskuksen johtaja Mahama Kappiahille ja Adebayo Agbejule Vaasan ammattikorkeakoulusta. Eksoottinen egyptiläisvierailu Kouvolassa Egyptin kansallissirkuksen taiteilijat ja ryhmänjohtajat poikkesivat Kouvolassa matkallaan Helsinkiin ja kotiin Kairoon. Egyptiläisryhmä tuli Suomeen Varkaudessa järjestettyyn sirkustapahtumaan. Anjalassa sijaitseva Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo koulutusja tutkimuskeskus keskittyy bioenergian hyödyntämisen opettamiseen ja kehittämiseen. Biosammon kehittämiseen on saatu EU-tukea Kymenlaakson Liiton rahoittamasta EAKRohjelmasta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamasta ESR-ohjelmasta. Koulutuskeskus ja sen laitteet on rakennettu Biosampo ja Biohybridi EAKR-hankkeiden avulla. Nyt käynnissä ovat ESR-hanke Biosampo - FREES ja EAKR-hanke FREES Technology. Ne kehittävät koulutustyökaluja ja teknologiaa vientikoulukohteiden tarpeisiin. Varkaudessa asuva ja kaupungin palveluksessa työskentelevä, egyptiläissyntyinen puuhamies Mohamed Hamed oli järjestänyt Varkauteen upean sirkustapahtuman "Sirkustähdet estradilla" Esityksiä oli Varkaudessa kolme, yksi kaikille avoin esitys ja kaksi koululaisnäytöstä. Yleisöä näissä kolmessa esityksessä oli n katsojaa. Egyptiläisten lisäksi Varkaudessa esiintyivät Petroskoin ryhmä sekä suomalaisia sirkuslaisia Rovaniemeltä, Lappeenrannasta, Turusta, Kuopiosta ja Kouvolasta. Kouvolaa edusti 9 tytön ryhmä, Sirkusryhmä Sukris. Tapahtuma oli hienosti järjestetty, kiitos Mohamed Hamedin ja kaikki esitykset olivat komeata katsottavaa. Egyptiläisten veitsenheitto-, pyörä-, akrobatia- ja jongleerausesitykset olivat useimmille suomalaisille ennennäkemättömän huimia! Kou- volan tytöt pärjäsivät kovassa joukossa hyvin ja kantoivat kunniakkaasti Kouvolan värejä. Egyptiläiset lähtivät paluumatkalle 9.9. ja poikkesivat Kouvolaan sirkusvälineostoksille. Paluumatkan isäntänä toimi niinikään Mohamed Hamed ja Sirkusryhmä Sukriksen edustaja Eija Seppälä otti ryhmän vastaan täällä ja johdatti joukon Kouvolan kaupungintalolle kaupungin tarjoamalle lounaalle. Matkailuopas Marjo Lumppio kertoili ryhmälle Kouvolasta sinisellä matolla ja antoi kaupungin lahjat. Egyptiläiset iloitsivat pikavisiitistään Kouvolassa ja harmittelivat sitä, ettei aikaa ollut enempää. He olisivat mielellään esiintyneet myös Kouvolassa. Lento kotimaahan oli jo samana iltana. Yhteys Kouvolasta Kairoon on solmittu ja Sirkusryhmä Sukriksella on kyläkutsu Egyptin kansallissirkukseen. 29

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 09.12.2009 Loppuraportti TERVEYDENHUOLTORYHMÄ 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmällä on ollut neljä kokousta: 08.09.2009 05.10.2009 11.11.2009 09.12.2009 1.2 Toimeksianto Tehtävät:

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

WILMAN KÄYTTÖOHJE TYÖPAIKKAOHJAAJILLE Lahden diakonian instituutti

WILMAN KÄYTTÖOHJE TYÖPAIKKAOHJAAJILLE Lahden diakonian instituutti WILMAN KÄYTTÖOHJE TYÖPAIKKAOHJAAJILLE Lahden diakonian instituutti Sisällys 1. Wilmaan kirjautuminen... 1 2. Työpaikkaohjaajan etusivu... 1 3. Työssäoppiminen... 2 4. Näytöt/tutkintotilaisuudet välilehti,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Tulosalueet Sosiaalipalveluiden Terveyspalveluiden Toimintakyvyn tukipalveluiden Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden Hallintopalveluiden

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 22 Yhteishaku 2012 3 23 Vuosikello 4 24 Ammattiosaajat -lehti 5 25 Valokuvaukset 6 26 Päivitettävät esitteet 7 27 Traivi 8 28 Kokkolan asuntomessu

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen näkymät Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Helsinki 15.3.2011 Taustaa Lainsäädännön uudistaminen Maahanmuuttohallinnon h muutokset t Maahanmuuttajabarometri

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Resurssipoolin rakentaminen

Resurssipoolin rakentaminen Resurssipoolin rakentaminen Oma koti osakokonaisuuden loppuseminaari 16.9.2015 Projektipäällikkö Sirkku Kallio 2 Kouvolan kaupunki Kuuden kunnan liitos v. 2009 Asukkaita n. 86 500 Junalla n. 1h Venäjän

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito Kouvolan Asumispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut - Hoivakotihoito - Palveluasuminen - Tehostettu palveluasuminen - Vanhainkotihoito Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä

Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä Talvitiepäivät 2014 22.1.2014, Paviljonki Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä kaupunkirakennepalvelut, katupäällikkö Tuula Smolander Varoituspalvelun lähtökohdat Suomessa keskimäärin 50 000

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot