Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/2016 1

Transkriptio

1 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Aika klo 10:00-15:25 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 13 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 14 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 15 Työjärjestyksen hyväksyminen 6 16 Opetussuunnitelmauudistus ja opetuksen järjestäminen 7 17 Sivistystoimen hallinnon toimintakertomus vuodelta Peruskoulujen toiminta- ja talouskertomus vuodelta Saamelaislukion toiminta- ja talouskertomus vuodelta Kirjasto- ja kulttuuritoimen toiminta- ja talouskertomus 22 vuodelta Kansalaisopiston toiminta- ja talouskertomus vuodelta Hankkeiden toiminta- ja talouskertomus vuodelta Liikunta- ja nuorisotoimen toiminta- ja talouskertomus 27 vuodelta Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Utsjoen kunnan 35 perusopetuksessa ja lukiossa 25 Irtisanoutuminen Utsjokisuun koulun erityisopettajan 36 virasta 26 Luokanopettajan viran perustaminen Edustajien nimeäminen Saamelaisten koulutusasian 38 yhteistyöelimeen Kirjaston nimenmuutosehdotus Pohjoissaamenkielisen lastentarhanopettajan toimen 41 täyttäminen (Utsjoen päiväkodin saamenkielinen osasto) 30 Liikunnallisen elämäntavan paikalliset 42 kehittämisavustukset Sport Triangle/Liikunta Kolmio 31 Paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen Paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen Karigasniemen koulun turvallisuussunnitelma Anomus uimahallin vuokraamisesta Aloite uimahallin vuokraussääntöjen muuttamiseksi Muut esille tulevat asiat Perusopetuksen apulaisrehtorin virka Perusopetuksen rehtorin virka Karigasniemen koulun erityisopetuksen järjestely lukuvuonna

2 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Utsjokisuun koulun TET-jakson siirto Utsjoen kunnan koululaitoksen virkojen ja toimien täyttö lukien

3 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Saijets Mika 10:00-15:25 Puheenjohtaja Länsman Maija 10:00-15:25 Varapuheenjohtaja Aikio Elle Kaaren 10:00-15:25 Jäsen Seurujärvi Pirjo 10:00-15:25 Jäsen Näkkäläjärvi-Länsman Anna 10:00-12:24 Jäsen Nikkinen Anna-Marja 10:00-15:25 Varajäsen Rasmussen Torkel 10:00-15:25 Varajäsen Poissa Järvensivu Asla Jäsen Sujala Antti Jäsen Tieva-Niittyvuopio Vuokko Kunnanjohtaja Kordelin Marjatta Kh:n edustaja Tapiola Ilmari Kh:n pj Muu Arola Laura 10:00-15:25 sivistysjohtaja-rehtori, esittelijä Vuolab Kerttu 10:00-15:25 Tulkki Guttorm Pilvi 10:00-15:25 Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset puheenjohtaja Mika Saijets pöytäkirjanpitäjä Pilvi Guttorm Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Elle Aikio Maija Länsman Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Sivistystoimistossa :00 Pilvi Guttorm

4 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus Sivltk Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin.

5 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Sivltk Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Elle Aikio ja Maija Länsman

6 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Työjärjestyksen hyväksyminen Sivltk Sivistyslautakunta hyväksyy kokouksen esityslistan mukaisen asioiden käsittelyjärjestyksen. Hyväksyttiin lisälistan asioilla lisättynä. Asia 38 käsiteltiin asian 15 jälkeen.

7 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Opetussuunnitelmauudistus ja opetuksen järjestäminen 150/ /2015 Sivltk Opetuksen järjestäjä päättää, miten opetus käytännössä järjestetään voimaan astuvan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen järjestäjä ratkaisee seuraavat kysymykset paikallista opetussuunnitelmaa laatiessaan (opetussuunnitelman perusteet, luku 1): 1.järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena 2.järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna 3.järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä Paikallinen tuntijako, kieliohjelma ja valinnaisaineet Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudessa tuntijaossa lisätään taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta neljällä vuosiviikkotunnilla. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla ja valinnaisiin oppiaineisiin lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Uudessa tuntijaossa kaikkien opetuksen järjestäjien on tarjottava vapaaehtoisen A2-kielen opetusta ja B1-kielen (ruotsi) opetus alkaa jo kuudennelta vuosiluokalta. Myös historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 1-6 opetetaan fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa integroituna ympäristöoppiin. Uusi tuntijako tulee voimaan Paikallisesti on päätettävä (opetussuunnitelman perusteet, luku 1): 4.miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako) 5.mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan 6.mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu

8 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Sivistyslautakunta päättää, että: 1.opetusta voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena alakoulussa aina ja yläkoulussa silloin, kun opetuksen tavoitteiden saavuttaminen ei siitä häiriinny 2.opetus voidaan järjestää sekä vuosiluokittain etenevänä että vuosiluokkiin sitomattomana. Vuosiluokkiin sitomaton opetus voi koskea yksittäisiä oppilaita tai koko opetusryhmää. Asiasta päätetään koulujen työsuunnitelman yhteydessä. 3.Opetus voidaan järjestää ainejakoisena tai eheytettynä. Opetusta eheytetään niin paljon, kun se käytännön lukujärjestyksen ja työsuunnitelman puitteissa on mahdollista. 4.hyväksytään esitetty paikallinen tuntijako 5.hyväksytään uusi paikallinen kieliohjelma 6.hyväksytään esitys valinnaisista aineista ja niiden opettamisesta Lisäksi lautakunta: 7. keskustelee opetuksen painotuksista, ja ohjeistaa paikallisen opetussuunnitelman laatijoita niiden huomioimisessa. Muutosehdotus: Asia palautetaan pöydälle, koska opettajakunta ei ole ehtinyt valmistella esityksiä kaikissa kouluissa. Muutosehdotus hyväksyttiin. Sivltk Opettajakunnat ovat käyneet läpi valtakunnallisen tuntijaon perusteita ja esittävät Utsjoen kunnan tuntijaoksi hyväksyttäväksi liitteenä olevat tuntijaot siten, että Karigasniemen koulun tuntijaoksi

9 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta hyväksytään Karigasniemen koulun esittämä tuntijako ja Utsjokisuun koulun tuntijaoksi Utsjokisuun koulun tuntijako. Kunnan kieliohjelmaksi esitetään liittenä olevaa nykyistä kieliohjelmaa sillä muutoksella, että ruotsin kielen opetus alkaa uuden valtakunnallisen tuntijaon perusteella jo 6. luokalta. Kouluissa tarjottavat valinnaisaineet 7.-9.luokilla voivat olla koulukohtaisesti koulujen esitysten mukaiset. Asian valmisteli vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Marjatta Krogerus. Sivistyslautakunta päättää hyväksyä vt. rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arolan aiemmin valmisteleman (edellä) päätösehdotuksen kohdat ja 7 sekä vt. rehtori-sivistystoimejohtaja Marjatta Krogeruksen valmistelemat osat tuntijaosta, kieliohjelmasta ja valinnaisaineista Mika Saijets ehdotti, että hyväksytään kohdat 1-3, muilta osin asia palautetaan seuraavaan kokoukseen puutteellisen valmistelun vuoksi. Torkel Rasmussen kannatti Saijetsin ehdotusta. Lautakunta keskusteli asiasta ja esitti seuraavanlaisia ehdotuksia: Anna-Marja Nikkinen ehdotti, että vanhempia kuultaisiin uudesta opetussuunnitelmasta. Torkel Rasmussen kannatti Nikkisen ehdotusta. Elle Aikio ehdotti, että kunnan kieliohjelmassa pitää näkyä myös lasten toinen äidinkieli. Lisäksi valinnaisaineissa pitäisi näkyä, millä kielellä opetusta annetaan. Mika Saijets kannattatti Aikion ehdotusta Maija Länsman ehdotti, että saamenkielisessä opetuksessa vapaaehtoiseksi A2-kieleksi lisätään suomen kieli. Englannin kielen aloitus kaikissa kouluissa 3.-luokalla. Ainekohtaiset kokonaistuntimäärät tulisi olla kaikissa kouluissa samat. Anna-Marja Nikkinen kannatti Länsmanin ehdotusta. Torkel Rasmussen ehdotti, että kieliohjelmassa on otettava huomioon, ettei saamenkielisten oppilaiden tarvitse opiskella yläasteella ruotsia. Kieliohjelmassa on käsiteltävä äidinkielen opetusta tasa-arvoisesti ja opetusta tulee tarjota yhtä paljon suomen kielen

10 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta opetusta saamenkielisille kuin saamen kielen opetusta suomenkielisille. Koska kokouksessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa JAA oli esittelijän ehdotus ja EI Saijetsin kannatettu esitys. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Ääniä annettiin yhteensä 6 kpl, josta JAA ääniä 0 kpl ja EI ääniä 6 kpl. Sivltk Opetussuunnitelman tuntijakoa, kieliohjelmaa ja valinnaisia aineita koskeviin esityksiin on tehty sivistyslautakunnan ohjeistamia tarkennuksia, selvennyksiä ja muutoksia. Huoltajia on kuultu paikallisen opetussuunnitelman painotuksista ja valinnaisaineita ja kieliohjelmaa koskevissa asioissa. Oppilaita on kuultu valinnaisaineita ja kieliohjelmaa koskevissa asioissa. Kokouksessa esitellään kuulemisen tulokset. Kokouksessa esitellään opetussuunnitelmatyön periaatteet ja nykyvaihe sekä tuntiajossa keskeiset muutokset. Päivitetyt tuntijako-, kieliohjelma ja valinnaisaine-ehdotukset ovat liitteenä. Asian valmisteli sivistystoimenjohtaja Laura Arola Annetaan kokouksessa. Kieliohjelma puuttui kokouspöytäkirjoista ja sen käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen. Elle Aikio ehdotti, että liikuntaa lisätään 1 vt 5. ja 6. luokalle ja 1 vt 9.luokalle. Lisäys voi tulla myös kerhotunteina. Lisäksi A2-kieltä lisätään 1 vt 1.-6.luokalle. Mika Saijets kannatti ehdotusta. Kannatettiin yksimielisesti. Torkel Rasmussen ehdotti, että ruotsin ja norjan opetuksen asemasta keskustellaan kyseisten aineiden opettajien kanssa.

11 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Torkel Rasmussen ehdotti, että saamenkielisessä opetuksessa oppilaille tarjotaan ruotsia B1-kielenä, jossa opetusta on 2 vt 6.luokalla, 2 vt 8. ja 9.luokalla. Mika Saijets kannattaa ehdotusta. Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä sivistysjohtajan esittämän tuntijaot esitetyillä lisäyksillä ja sillä erotuksella että ruotsin kielen asemaa käsitellään uudestaan seuraavassa kokouksessa. Elle Aikio ehdotti, että valinnaisainetarjontaa yhtenäistetään koulujen kesken opetussuunnitelmatyössä ja Nuorgamin koulu lisätään ehdotukseen. Pirjo Seurujärvi tukee ehdotusta. Valinnaisaine-esitys hyväksyttiin yksimielisesti Elle Aikion muutoksilla. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti, että paikallisesssa opetussuunnitelmassa painotetaan Tenon vesistön perinteisiä elinkeinoja ja rajayhteistyötä ja huoltajille tehtyä kyselyä käytetään paikallisen opetussuunnitelmatyön pohjana. Sivltk Sivistyslautakunnan päätökseen ( 5, ) koskien tuntijakoesitystä on tullut oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että viikkotuntimäärä lisääntyy ja koulupäivät pidentyvät. Allekirjoittaneet vanhemmat toivovat, että koulupäiviä ei pidennettäisi jotta oppilaiden motivaatio oppimiseen säilyisi. Tuntijakoesitys on vielä keskeneräinen eikä siinä ole kieliohjelman ja B1-kielen vaikutusta. Viikkotuntimäärää on syytä tarkastella sitten kun tuntijakoesitys on valmis. Joitakin tunteja on mahdollista laittaa valinnaisaineiksi niin ettei viikkotuntimäärä lisäänny. Asian valmisteli sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola. Lautakunta huomioi vanhempien huolen viikkotuntimäärästä ja tarkastelee tuntimäärää kokonaisuutena lopullisessa esityksessä. Kieliohjelma ja tuntijako hyväksytään raamina, jota työstetään opetussuunnitelmatyön edetessä. Lopullinen tuntijako ja kielistrategia tulee lautakunnan käsiteltäväksi opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

12 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Kunnan uusi kieliohjelma Liite 2 Perusopetuksen tuntijako

13 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinnon toimintakertomus vuodelta / /2016 Sivltk Valmistelija on laatinut sivistystoimen hallinnon toimintakertomuksen vuodelta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta on kokoontunut vuonna 2015 yhteensä 7 kertaa. Kokouksissa on käsitelty yhteensä 143 asiaa. Kokouksissa on käsitelty mm. seuraavia asioita: Edellisen vuoden toiminta- ja talouskertomukset, talouden seuranta, viran- ja toimen haltijoiden valinnat, oppilaiden koulunkäyntiin ja kuljetuksiin liittyviä asioita, koulujen työsuunnitelmat ym. koulujen rutiiniasioita sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat sekä talousarvioesitykset. Sivistyslautakunnan uusi johtosääntö on astunut voimaan Johtosäännön mukaisesti lautakuntien alaisuuteen perustetaan kielijaostot ja johtosäännössä myös vahvistettiin koulujen pedagogista johtamista perustamalla Utsjokisuun koulukeskukseen rehtorin ja Karigasniemen koululle apulaisrehtorin virat Sivistystoimisto Sivistystoimistossa rehtori-sivistystoimenjohtajan virka (35%) heinäkuun loppuun ja alkaen nimike on sivistysjohtajarehtori ja toimis totyöntekijä, joka on vuonna 2015 ollut 100% työajalla toimiva ja elokuun alusta 75 %. Sivistystoimenjohtajan virkaan kuului heinäkuun loppuun koulujen rehtorin tehtävät sekä kansalaisopiston rehtorintehtävät alkaen virkaan on kuulunut sivistysjohtajan tehtävät ja Karigasniemen ja Nuorgamin koulujen sekä kansalaisopiston rehtorin hallinnolliset tehtävät voimaan tulevia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmia on valmisteltu. Alueellista opetussuunnitelmaa on valmisteltu yhdessä muiden saamelaisalueen kuntien kanssa. On valmisteltu varhaiskasvatuksen siirtoa sivistystoimen alaisuuteen vuoden 2016 alusta. Asian valmisteli sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola

14 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta hyväksyy sivistystoimen hallinnon toimintakertomuksen vuodelta Hyväksyttiin.

15 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Peruskoulujen toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk Perusopetus Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät Koulu Utsjokisuun koulu 72 Karigasniemen koulu 52 Nuorgamin koulu 13 Esi- ja perusop. yht. 137 Oppilaskohtaiset kustannukset kouluittain TP2013 TP2014 TA 2015 Utsjokisuu brutto netto Karigasniemi brutto netto Nuorgam brutto netto Lopullisia kustannuksia vuodelle 2015 ei voida esittää ennen tilinpäätöksen valmistumista. Utsjoen kunnan kotikuntakorvauksen perusosa oli 6226,21 oppilasta kohden. Saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen palkkauskustannuksiin opetuksen järjestäjä saa 100 %:n valtionavun syntyneiden kustannusten mukaan. Yksikköhintana on keskimääräinen tuntihinta. Vuoden 2014 lopullinen valtionapu oli , kun todelliset kustannukset olivat tasan samat. Vuodelle 2015 valtionapua on arvioitu saatavan ; tiedot kerätään maaliskuun aikana. Utsjokisuun toimintakertomus Vuonna 2015 Utsjokisuun koulussa oli saamenkielisen opetuksen puolella (0-6. luokkien) 4 luokanopettajaa, joista kolme vakinaisia (kevätlukukaudella) ja 1 määräaikaista kevätlukukaudella. Lisäksi saamenkielisellä puolella toimi 1 erityisopettaja (60 %, yhteinen alaja yläluokkien kesken) sekä 1 kokopäiväinen koulunkäyntiavustaja ja yksi osa-aikainen koulun käyntiavustaja (8 tuntia osan vuotta).

16 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Suomenkielisellä alakoululla on 2 luokanopettajaa ja 1 erityisopettaja yhteisenä luokkien kanssa. Utsjokisuun koulun erityisopettaja on käynyt myös Nuorgamissa antaen 3-4 tuntia erityisopetusta siellä yhtenä päivänä viikossa kevätlukukaudella. Syyslukukaudella erityisopetustunteja oli vähemmän, sillä tehtävät oli yhdistetty tuntiopettajan tehtäviin. Syksyllä 2015 koulussa käynnistyi saamen kielikylpyluokka lk luokkien opetuksesta saamenkielisellä puolella huolehtivat osin saamenkieliset luokanopettajat ja osin saamelaislukion ja perusopetuksen 2 yhteistä lehtoria. Suomenkielisillä 7-9. luokkien opetuksessa oli 2 perusopetuksen ja saamelaislukion yhteistä lehtoria sekä 1 määräaikainen lehtori ja 1 kokoaikainen koulunkäyntiavustaja. Lisäksi saamelaislukion 3 perusopetuksen kanssa yhteistä lehtoria huolehtivat opetuksesta suomenkielisillä luokilla. Kevätlukukauden koulun apulaisjohtajana toimi saamelaislukion ja perusopetuksen yhteinen uskonnon ja psykologian lehtori. Syyslukukaudella kouluun tuli uuden johtosäännön mukainen rehtorin virka. Virkaan ei ollut hakijoita, joten sitä hoidettiin määräaikaisesti. Koulutyön lisäksi pienimmille on toiminut kaksikielinen iltapäiväkerho 3-4 tuntia iltapäivisin Vuonna 2015 koulutyön ohella on ollut erilaisia tapahtumia ja retkiä, kuten saamen kansallispäivän vietto, 112-päivän huo-mioiminen sekä konsertit ja teatteriesitykset. Retkiä tehtiin sekä lähelle että kauemmas: oppilaamme kävivät Skábmagovissa ja Ijahis Idjassa Inarissa. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestettiin Utsjoella. Utsjokisuun ja Sirman koulujen yhteisopetukseen ovat osallistuneet kaikki saamenkielisten luokkien oppilaat. Yhteisopetusta on ollut kahtena päivänä viikossa. Tukioppilastoimintaa on koululla viety eteenpäin samoin kiusaamisen vastaista työtä KiVa-koulu periaatteella. Iltapäivä toimintaa on ollut sekä harrastustoiminnallisten kerhojen että iltapäiväkerhon muodossa. Karigasniemen koulun toimintakertomus Kevät 2015 Karigasniemen koululla on keväällä 2015 ollut apulaisjohtaja, joka on toiminut myös luokanopettajana, lisäksi 4 luokanopettajaa saamenkielisessä opetuksessa sekä 1 luokanopettaja

17 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta suomenkielisessä opetuksessa. Luokilla on ollut 1 matemaattisten aineiden ja 1 vieraiden kielten lehtori, molemmat määräaikaisesti valittuja. Lisäksi koululla on toiminut 1 yleisaineiden lehtori, joka on hoitanut myös erityisopettajan tointa, sekä 1 tuntiopettaja. Koululla on ollut 4 koulunkäyntiavustajaa, joista 2 ovat toimineet lisäksi iltapäiväkerho-ohjaajina sekä yksi on tehnyt lisäksi toimistotöitä. Koululla on toiminut 1 keittäjä (70% koulu, 30% tilapalvelu) Syksy 2015 Karigasniemen koululla on ollut syksyllä 2015 apulaisrehtorin, joka on toiminut myös luokanopettajana, lisäksi 6 luokanopettajaa, joista yksi on toiminut puoliksi kielten lehtorina (määräaikaisesti valittu). Luokilla on ollut 1 matemaattisten aineiden lehtori (määräaikaisesti valittu). Päätoimisia tuntiopettajia on koululla toiminut 3, sekä 1 resurssiopettaja joka on toiminut myös iltapäiväkerho-ohjaajana. Koululla on ollut 1 luokka-avustaja 1 keittäjä (70% koulu, 30% tilapalvelu) Koulutyötä on tehty normaalisti ja sitä ovat piristäneet erilaiset retket ja tapahtumat. Koulussa on juhlittu helmikuussa saamelaisten kansallispäivää, huhtikuussa kansallista veteraanipäivää, joulukuussa Suomen itsenäisyyspäivää. Kevät luokkien TET-viikko oli käytiin saamelaisnuorten taidetapahtumassa Utsjoella. Utsjoen kunnan koulujen väliset hiihtokilpailut järjestettiin Utsjoella, joihin lähti osallistujia myös Karigasniemeltä koulun väki nautiskeli keväthangista koulun yhteisen pilkkipäivän merkeissä, Pasijärven jäällä. Toukokuussa koulumme 8.-9.luokkalaiset kävivät luokkaretkellä Mallorcalla. Koko koulu vietti oppilaskunnan järjestämää Crazy Day-päivää yläkoulun oppilaat järjestivät yseille ysienpäivän alaluokkien oppilaat vierailivat Inarissa saamelaisessa lasten ja nuorten teatterissa. Kouluvuosi päättyi kevätjuhlaan. Syksy 2015 Heti kouluvuoden alussa, pe , käytiin koko Karigasniemen koulun voimin Ijahis Idja-tapahtumassa Inarissa. Suomen 0.-2.lk kävi kävelyretkellä heittelemässä Inarinjoen rannalla. Saamen 3.lk ( ) sekä saamen 2.lk ( ) kävivät leirikouluretkellä Spárasulkoskella Kävivät saamen 0.-1.lk kävelyretkellä Kevon luonnonpolulla. Elokuun lopulla kävivät yläkoululaiset ja 6.lk (ti to 27.8.) sekä sá 4.lk (ti ke 26.8.) leirikouluretkellä Luomusjärvellä. Pe saamen 0.-1.lk kävi Piesjoella Mia ja Rami Kitin luona tutustumassa lampaisiin. Marraskuussa kävivät 6.lk sekä yläkoululaiset poroerotuskoulussa

18 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Ailikkaan poroaidalla Vanhempainyhdistys ja opettajat järjestivät yökoulun koululla Joulujuhla pidettiin to , ja joululoman viettoon lähdettiin lauantaina Nuorgamin koulun toimintakertomus Kevätlukukaudella on käyty Utsjoella uimassa, käyty Saamelaisnuorten taidetapahtumassa sekä tehty pilkkiretki Skaidijärvelle, käyty tutustumisretkellä koko koulun voimin Skalluvaarassa sekä erotuspaikkaan, että erotuskouluun. Kevään lopuksi saatiin käyttöön uusi ulkopelikenttä sekä tehtiin Utsjoen suomenkielisen alakoulun kanssa yhteinen retki Varankiin Norjan puolelle tutustumaan Mortensnesin historialliseen asumaalueeseen. Syyslukukauden ensimmäisellä viikolla uimme Tenojoessa. Ilma oli hieno ja vesi lämmintä. Syyskuun aikana koulullamme vieraili Tuubakimalainen. Konsertissa oli teemana Sibelius juhlavuoden kunniaksi. Otimme osaa nälkäpäiväkeräykseen ( ). Lippaat käsissä oppilaamme keräsivät Nuorgamissa rahaa hyväntekeväisyyteen. Syyskuun lopussa vierailimme pyöräillen Tana museumissa. Retkeilimme yhdessä Utsjokisuun koulun opettajan Riitta Aution oppilaiden kanssa Gollevárrissa. Retki oli onnistunut ja saimme aimo annoksen historiaa sekä liikuntaa. Syysloman vietimme viikolla 43. Heti syysloman jälkeen käväisimme toistamiseen Utsjokisuun koulussa konsertissa. Hengenravinnon jälkeen pääsimme virkistämään myös ruumistamme uinnin muodossa. Iloinen asia heti marraskuun alkuun. Kouluumme tuli uusi oppilas. Marraskuun aikana aloimme harjoitella joulujuhlanäytelmiä joita jatkoimme joulukuun ajan juhlaan asti. Marraskuun 20.päivä otimme osaa Sibelius-konserttiin, joka mahdollistettiin netin välityksellä suomen peruskouluihin. Joulukuussa leivoimme pipareita, teimme koristeita ja kohta koittikin jo juhlan aika ja kauan odotettu joululoma. Asian valmisteli sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola. Sivistyslautakunta hyväksyy peruskoulujen toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta 2015

19 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta hyväksyy toimintakertomuksen muutoin, mutta Utsjokisuun koulun osalta täydennetään tietoja.

20 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Saamelaislukion toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk Utsjoen saamelaislukio on ainoa toisen asteen oppilaitos kunnassa. Lukion tavoitteena on taata paikkakuntamme nuorille mahdollisuus käydä kotoa käsin lukiota, joka antaa mahdollisuudet aloitta opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukio tarjoaa myös paikkakunnan aikuisväestölle mahdollisuuden suorittaa lukioopintoja. Lukion opiskelijamäärä on vaihdellut vuosittain ikäryhmien suuruudesta johtuen: keväällä 2015 opiskelijoita oli 8 ja syksyllä Kustannukset: Opetushallitus määritellyt lukion yksikköhinnaksi ,36 euroa opiskelijaa kohden eikä siihen ollut vuodelle 2013 tehty indeksikorotuksia, joten se on pysynyt samana. Vuodelle 2014 yksikköhinta laski. Utsjoen saamelaislukion opiskelijakohtaiset kustannukset olivat euroa (brutto), euroa (netto). Lukion tuntikehys on ollut: lv lv su opetus kertoimineen , ,2 sm opetus kertoimineen , ,2 Lukioresurssi määräytyy OVTES:in mukaisesti (7 ). Lukioresurssi tuntien määrä on lukiota kohden 20 viikkotuntia, johon lisätään 0,14 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suulisiin kuulusteluihin. Vaihtoehtoisesti lukion opettajakunta voi päättää pienemmän resurssin käyttämisestä, jolloin kyseisiin luokan ulkopuolisiin tehtäviin käyttämätön viikkotuntimäärä on käytettävä opetustyöhön. Opettajakunta voi päättää asiasta lukuvuodeksi kerrallaan. Opetuksessa toteutettiin vuonna 2015 toisaalta jo monia perinteiseksi muodostuneita asioita ja toisaalta pyrittiin vastaamaan uusiin ennen kaikkea opetusteknologian asettamiin haasteisiin. Tuttuun tapaan järjestettiin muun muassa Saamen päivä, 112-päivä, penkinpainajaiset, veteraa nipäivä, nälkäpäivä, taksvärkkipäivä, liikuntapäivä ja itsenäisyyspäivän tilaisuus. Monet tapahtumat olivat yhteisiä peruskoulun kanssa, esimerkiksi keväällä pianisti Jalkasen ja mezzosopraano Martikaisen konsertti ja osallistuminen

21 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta marraskuussa verkon kautta valtakunnalliseen Sibeliuksen juhlavuoden koululaisille suunnattuun päätapahtumaan, joka lähetettiin Tampere-talolta. Vierailijoista mainittakoon Paavo Väyrynen, SPR ja sosiaalialan kansainväliset opiskelijat. Vaihtooppilaita muualta Suomesta otettiin edelleen vastaan opiskelemaan muun muassa saamen kieltä. Opiskelijakunta halusi lisätä viihtyvyyttä ja me-henkeä. Tavoitetta tuki oppilaskunnan huoneen uudelleen sisustaminen. Myönteistä ilmapiiriä ja uskoa tulevaan saatesanojensa mukaisesti halusi luoda myös Siniristisäätiö, jolta tuli vuoden alussa tieto merkittävästä vapaasti opiskelijoiden käytettäväksi tarkoitetusta lahjoituksesta. Lukiolaiset päättivät syksyllä kokouksessaan, että osa lahjoituksesta käytetään keväisin peruskoululaiselle myönnettävään stipendiin. Wilman käytön lisääminen, opetusteknologian käytön opettelu ja tehostaminen sekä valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon olivat sekä kevään että syksyn keskeisiä kehittämisen kohteita. Jokaisella lukiolaisella oli käytössään Tenonlaakson yrittäjien lahjoittama kannettava tietokone. Lukio osallistui lokakuun alussa vapaaehtoiseen valtakunnalliseen sähköisen ylioppilaskokeen harjoitukseen. Toimintavuonna jatkettiin myös etäopetustekniikan käyttöä antamalla saamen kielen opetusta muualle Suomeen. Asian valmisteli lukion apulaisrehtori Eeva Vallittu Sivistyslautakunta hyväksyy saamelaislukion toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta 2015 Hyväksyttiin.

22 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kirjasto- ja kulttuuritoimen toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja on laatinut kirjasto-, kulttuuri- ja elokuvatyön toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta 2015 Kirjasto Kirjastopalveluja Utsjoella ovat tarjonneet edellisten vuosien tapaan kunnan pääkirjasto sekä Kaarasjoen ja Porsangin kanssa yhteinen kirjastoauto. Henkilöstö: Utsjoen kunnankirjaston henkilötyövuosia on 2. Pääkirjaston henkilökuntaan vuonna 2015 kuuluivat 1 kirjastotoimenjohtaja ja 1 kirjastovirkailija. Tämän lisäksi elokuun 2015 aikana toimi 2 kirjastovirkailijaa, sillä palkkaukseen käyttäviä rahoja oli säästynyt vs. kirjastotoimenjohtajan toimiessa yksin vuoden 2015 alussa. Aukioloajat ja käyttäjät: Kirjaston aukioloaika on talvella 30h/vko ja kesällä 25h/vko ( ). Aukiolotunteja oli yhteensä 1399h. Kirjastoautolla oli pysäkkejä 35. Pääkirjastosta lainasi 445 asiakasta. Näistä auton lainaajia oli 181. Koululaiskäyntikertoja oli keskimäärin 105 pääkirjastossa. 539 oppilasta opettajineen (101) kävi kirjastossa vuoden mittaan lukemassa ja lainaamassa aineistoa. Kokoelmat ja hankinnat: Kirjastoaineisto sisältää kirjaa, videokasetteja 64 kpl, dvdlevyjä 152, musiikkiäänitteitä 1498 kpl. Lehtiä tuli ilmaisjakeluna tai lahjoituksina 99 nimikettä. Tilattuja lehtiä oli 25, joista kirjastoautolle 9. Koko kirjastoaineiston lukumäärä on nimikettä. Tähän lukuun sisältyy myös edellä lueteltujen lisäksi muuta aineistoa kuten nuotteja, moniviestimiä ja karttoja. Lainaus: Kokonaislainaus oli kpl. Kaukolainoja muista kuin Lapin kirjastosta 166 kpl. Celia-kirjaston äänikirjoja lainattiin 304 kpl. Muu toiminta: Internet-päätteitä asiakaskäyttöön on 3. Tietokoneiden käyttökertoja á puoli tuntia, oli 797. Utsjoen kunnankirjasto sai 3 asiakaskonetta kevään 2015 aikana. Ennen tätä asiakkaiden käytössä tietokoneita oli yksi (1) kpl. Lapin kirjastojen Arena-palvelua käytettiin yhteensä 2763 kertaa. Kulttuuritoimi

23 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Näyttelyt ja tapahtumat: Kulttuuritoimi on ollut mukana järjestämässä monia kultturitapahtumia. Tarjontaan on kuulunut konsertteja, teatteria, taidenäyttelyitä sekä kirjallisuusiltamia. Tapahtumia yhteensä 9. Elokuvatoimi Elokuvatoimintaa ei ollut. Talous: talousarvio toteuma Tulot , ,- Menot , ,- Netto , ,- Asian valmisteli kirjasto- ja kultuuritoimenjohtaja Tuija Guttorm. Sivistyslautakunta hyväksyy kirjasto-, kulttuuri- ja elokuvatyön toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta 2015

24 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kansalaisopiston toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk Sivistysjohtaja-rehtori on laatinut Utsjoen kansalaisopiston vuoden 2015 toiminta- ja talouskertomuksen: Utsjoen kansalaisopistossa opetusta annettiin v yhteensä 378 tuntia (18 kurssia). Osanottajia eri kursseilla oli yhteensä 161. Kansalaisopiston opetusta annettiin kielissä (norjan kielen keskustelu, ranskan kielen kurssi), liikunnassa (vesijumppa, jooga, lasten jooga, eläkeläisten liikunta) ja taitoaineissa (käsityöpiiri, puutyökurssi, kuoro, pianonsoitto, kitaransoitto). Kurssit olivat koko lukukauden kestäviä pitkiä kursseja. Henkilökunta 5% rehtori (yhdistetty sivistystoimenjohtajan virkaan) ja 13 sivutoimista tuntiopettajaa käynnistettiin vapaan sivistystyön kehittämishanke jossa laaditaan Utsjoen kansalaisopiston opetus- ja kehittämissuunnitelma. Talous: talousarvio toteuma Tulot 2 000, ,50 Menot , ,91 Netto , ,41 Asian valmisteli sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola Sivistyslautakunta hyväksyy kansalaisopiston toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta Hyväksyttiin.

25 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Hankkeiden toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk Erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Avustusta on myönnetty vuosille yhteensä euroa. Omavastuuosuus on 814 euroa. Hankkeessa ehkäistään syrjäytymistä ja panostetaan peruskoulujen oppilaisiin, jotta koulutuksellisen tasa-arvon esteet vähenisivät. Hakemuksen myöntämisen indikaattorina on kunnan koulujen toiminta-alueen aikuisten koulutustaso ja työttömyysaste. Hankkeessa edistetään perusopetuksen oppilaiden hyvinvointia, osallisuutta ja jatkoopintoihin hakeutumista panostamalla oppilashuoltoon ja nuorisotyöhön sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa on lisätty koulukuraattorin työpanosta Utsjokisuun ja Nuorgamin kouluissa ja tarjottu psykiatrisen sairaanhoitajan tukipalveluita Karigasniemen koulussa Vapaan sivistystyön kehittämishanke Hankkeen kokoniskustannukset ovat euroa, josta omavastuuosuus 15%. Saatu avustus on euroa, ja omavastuu euroa. Hankkeessa arvoidaan kansalaisopiston nykyistä toimintaa, selkeytetään yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa (Sakk, kesälukio, Inarin kansalaisopisto), selvitetään aikuisväestön koulutustarpeita, rekrytoidaan kurssiopettajia, kehitetään kansalaisopiston toimintaa ja opetusta paikallisen väestön nykytarpeiden mukaa, laaditaan kansalaisopistolle toimintastrategia ja konkreettinen kehittämissuunnitelma. Hankkeessa toimii osa-aikainen koordinaattori Perusopetuksen kielikylpyluokkien perustaminen Kielikylpyhankkeen tavoitteena on mahdollistaa kunnan oppilaille vahva toiminnallinen kaksikielisyys kotikielestä riippumatta. Hanke tukee kielipesissä aloitettua kaksikielisyystyötä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta avustuksen osuus , eli 80%. Kunnan omavastuuosuus on näin ollen 20%, eli Kielikylpyluokka aloitti toimintansa elokuussa 2015 ja rahoitusta on käytetty opettajan palkkakuluihin, opetusmateriaaleihin ja toiminnan kehittämiseen Erityisopetuksen kehittäminen Hankkeessa kehitetään kunnan erityisopetusta, koulutetaan erityisoppilaiden kanssa työskenteleviä ja mahdollistetaan

26 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta koulunkäynnin ohjaajan tuki sitä tarvitseville oppilaille. Vuonna 2015 hankkeessa on työskennellyt 2 osa-aikaista koulunkäynnin ohjaajaa Karigasniemen ja Nuorgamin kouluissa. Sivistyslautakunta hyväksyy hankkeiden toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta Hyväksyttiin.

27 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Liikunta- ja nuorisotoimen toiminta- ja talouskertomus vuodelta / /2016 Sivltk LIIKUNTATOIMI (2400) TAVOITTEET Liikuntatoimen tavoitteena on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle, kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja tarvittaessa järjestämällä liikuntaa, huomioiden myös erityisryhmät. Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä Tenon Voima ry:n, Ailigas Sääskien, Utsjoen Kuohu ry:n, Kansalaisopiston, Sami Siida ry:n, SámiSoster ry, Kyläyhdistysten, MLL:n ja Utsjoen seurakunnan kanssa. Kunnan liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen maksuvälineenä käyvät sekä Smartum-setelit että TyKy-setelit, seteleitä on käytetty aktiivisesti mm. uimahalli- ja kuntosalikäyntien maksamiseen. TAPAHTUMIA - Pump kevät 10 kertaa, alkaen. Osallistujia noin 15hlöä/kerta. - TRIMMI-kurssi, Uimahallin ja henkilötön turvallisuus koulutus Ikäihmisten liikuntakerho +50-ikäsisille, alkaen 10 kertaa kevät Karigasniemi/Outakoski, noin 10 osallistujaa/kerta, keski-ikä yli 80 vuotta. - Suksien voitelu tapahtuma 6.3 Utsjokisuun koulu, yhteistyössä Utsjoen Kouhu. - Talviliikuntakampanja Hiihtäen tai luistellen. Osallistumis mahdollisuus kaikilla Utsjoen kunnan kyläläisillä, jossa osallistujien tuli kerätä hiihto tai luistelu kilometrit / tunnit korttiin, aktiivisimmat palkittiin. Yhteistyössä Utsjoen Kuohun kanssa. - Hiihtolomaviikon liikunnan päiväleiri vkolla 10, Utsjoella ja Karigasniemellä, osallistui keskimäärin 15 lasta. - Laskettelu reissu Saariselälle nuorten tapahtuma 14.3, osallistujia reissulle oli 4 henkilöä. - Ikäihmisten kävelytapahtuma 12.6, Kalkujoenlammen laavulle kahvistelemaan. Osallistujia tapahtumaan oli 6 henkilöä. Yhteistyössä fysioterapeutti Aini Lehtonen.

28 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta TENO MARATON (18.7), 64 juoksijaa, lapsille mini-maraton, noin 25 osallistujaa, yhteistyössä Utsjoen Kuohu, Utsjoen Kunta. - PUMP Syksy Aikuisten jumppa 10 kertaa Utsjoen liikuntasalissa noin 15hlöä/kerta. - Aamu PUMP Utsjoki, pe aamuisin klo:7-8. ajalla PUMP Nuorgamissa 10 kertaa koulun sali, osallistujia oli 1-5hlöä/kerta. - Nuorgam Kuntosaliohjaus 8 kertaa, 7.10, osallistujia 0-2hlöä/kerta. - Kuntonyrkkeily aikuisille 10.9 alkaen koko syksyn. Osallistujia noin 10/kerta. - Lasten nyrkkeily 10.9 alkaen koko syksyn, osallistujia noin 5-10/kerta. - Bofferointia eli pehmomiekkailua lapsille15.9 alkaen koko syksy, osallistujia 5-10/kerta. - Ikäihmisten liikuntapäivät: Notkistellaan Niveliä Utsjoella 3 kertaa syksyllä. Osallistujia noin hlöä/kerta. Yhteistyössä Utsjoen Vanhusneuvosto. to , klo: 9-12 to , klo: 9-12 to , klo: Vartin Lenkki juosten, kävellen, pyöräillen, rullaluistellen. Tapahtumassa uinti ja sauna mahdollisuus tapahtuman jälkeen, sekä terveellinen eväs. Osallistujia noin 15 henkilöä. Yhteistyössä Utsjoen Kuohu Frisbeegolf radan ja Nisulammen uimapaikan avajaiset. - Aloittelijoiden kuntosaliryhmä alkaen, joka kesti loppuvuoteen 2015 Utsjoen kuntosalilla. Osallistujia noin 4-5hlöä/kerta. - Ikäihmisten medijooga/liikuntakerho 10 kertaa syksy Karigasniemi/Outakoski, noin 10 osallistujaa, keski-ikä yli 80 vuotta. KUNTOSALIT Utsjoen kuntosali (2420) Kuntosalia on voinut käyttää uimahallin aukiolo aikoina 3 /kerta maksulla. Vapaasti, 12 /kk, 60 /6kk, 96 vuosi avaimella, alennuksia hintoihin saavat eläkeläiset/opiskelijat. Vuoden 2015 aikana vuosiavaimia on vuokrattu 50 kpl. Lisäksi lyhyemmät avainvuokrat 1kk avaimet.

29 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Fysioterapiaryhmä on käyttänyt kuntosalia aktiivisesti asiakkaiden kuntouttamiseen kerran viikossa. Käyttäjävihkon mukaan vuonna 2015 oli 2261 kävijää eli noin 188 kävijää kuukaudessa, jonka lisäksi kuntosalilla kävi toiminnallisia ryhmiä, joiden kaikkia kävijöitä ei ole laskettu tähän. Huomiona vielä, että kaikki käyttäjät eivät merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin, arviolta 20 % jättää merkitsemättä käyntinsä vihkoon. Kuntosalin käyttöaste on korkea ja se on erittäin tarpeellinen ja suosittu. Nuorgamin kuntosali (2430) Nuorgamin kuntosalilla vuoden 2015 aikana kävijöitä oli noin 1452 kävijää. Kaikki eivät kuitenkaan merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin. Kuukausittainen kävijämäärä on ollut noin 121 kävijää/kk. Käyttöaste on kohtalainen, kuntosali on suosittu ja tarpeellinen liikuntapaikka. Fysioterapia käytti Nuorgamin kuntosalia ohjauksissa vuonna Karigasniemen kuntosali (2440) Karigasniemen kuntosalilla vuoden 2015 aikana kävijöitä oli noin 700 kävijää käyntiä eli noin 60 kävijää/kk. Käyttäjävihko oli kadotettu kuntosalilta eli tämä määrä perustuu arvioon. Kaikki eivät merkitse käyntejään vihkoon eli kävijöitä on ollut enemmänkin. Kuntosalin käyttöaste on suhteellisen korkea ja se on erittäin tarpeellinen ja suosittu. Karigasniemen kuntosalilla on ollut ohjattukuntopiiri kaksi kertaa viikossa kevät- ja syyskaudella, osallistujia n.12 osallistujaa/kerta. AVUSTUKSET: Avustuksia haettiin 2015 aikana sivistystoimen projekteihin liikunnan ja nuorisotyön osalta: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen (6219) Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen on saatu valtion avustusta Aluehallintovirastolta lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittämiseen. Hanke jatkui vuoden Avustus käytettiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen liikunnan avulla, järjestämällä liikunnallisia kerhoja, leirejä. Avustusta käytettiin myös ohjaajapalkkioihin ja matkakorvauksiin. Liikkuva Koulu 2 (6221) Utsjokisuun Liikkuvat Koulut 2-projekti, johon saatiin avustusta , Aluehallintovirastolta. Hanke jatkui vuoden 2015 loppuun. Toiminnassa tarkoituksena kehittää koulupäivän liikunnallistamista ja välituntiliikuntaa. Tuen avulla järjestettiin 24.9

30 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sporttiparkki tapahtuma, johon kaikki koulut osallistuivat. Tapahtumassa oppilaat pääsivät kokeilemaan erilaisia ja uusia liikuntalajeja ja välineitä lajiliittojen edustajien ja Lapin Liikunnan ohjaajien opastuksella. Kouluille hankittiin välituntiliikuntaan sopivia välineitä, leuanvetotankoja, jumppapalloa ja pingispöytää mailoineen. Saamenkielisen nuorisokulttuurin kehittäminen (6251) Hankkeessa haettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahaa Saamenkielisen nuorisokulttuurin kehittämiseen. Avustusta saatiin , jolla palkattiin hankkeeseen projektityöntekijä Aleksi Ahlakorpi. Hanke jatkui vuoden 2015 syksyyn. Hanke oli onnistunut saamenkielisen nuorisotyön kehittämishanke, hankkeen tavoitteet täyttivät pääosin. UYYN - Utsjoen Yhdenvertaiset Yhteisölliset Nuoret (6242) Avustusta haettiin AVI:lta nuorten sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisölliseen toimintaan, kylienvälisiin nuorteniltoihin ja tapahtumiin mm. melontaleiriä ja uuden vuoden leiri. Avustusta saatiin ja sitä käytettiin nuorten tapahtumien järjestämiseen. Hanke jatkui 2015 loppuun. Vain Tervettä Elämää hanke (6224) Hankkeelle haettiin avustusta ja saatiin avustusta AVI:lta 6 000, jolla pyrittiin kehittämään vähän tai ei ollenkaan liikkuvien yli 35- vuotiaiden liikkumista. Hankkeessa toteutettiin mm. aikuisten lihaskuntoharjoitteita, ikäihmisten liikuntakertoja ja fyysisentoimintakyvyn testejä, työyhteisön aktivoimista erilaisten jumppien ja ohjattujen liikuntakertojen avulla. Hankkeeseen liittyi myös terveellisten elämäntapojen ja fyysisenharjoittelun luento, jonka kävi Utsjoella pitämässä Kille Kujala. INVESTOINNIT: 2015 sivistystoimi, liikunnan osalta Karigasniemen valaistunladun kunnostaminen (3302) Hanke saatiin päätökseen vuonna Latupohjaa tasoitettiin, rumpuja uusiin ja valaistusta korjattiin. Monitoimipallokenttä Nuorgam (3308) Monitoimipallokenttä hanke saatiin päätökseen vuonna Monitoimikentän viralliset avajaiset järjestettiin , jolloin päiväkoti ja koululaiset pelaisivat ja leikkivät kentällä ohjatusti. Karigasniemen kuntosalin kunnostaminen ja kalustaminen (3412) Karigasniemen kuntosalin kunnostamiseen ja laitehankintoihin saatiin avustusta. Avustuksella kunnostettiin kuntosalin lattia, seinät maalattiin ja valaistusta uusittiin. Kuntosalille hankittiin myös uusia kuntosalivälineitä ja lattiaan 8mm kumimatto.

31 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Nisulampi uimapaikaksi (3303)hankkeelle saatiin avustusta AVI:lta Avustuksella hankittiin, tynnyrisauna, puucee, pukuhuone, laituri, liukumäki ja puoli laavu tulipaikaksi. Puustoa harvennettiin ja alueelle tulee vielä opasteita ja kyltti uimapaikasta. Hanke jatkuu osin vielä vuodelle Frisbeegolfkenttä (3306) Hankkeelle haettiin avustusta ja avustusta saatiin AVI:lta Utsjoelle Mantokuolpunan alueelle rakennettiin Suomen pohjoisin 18-väyläinen frisbeegolf kenttä. Hanke jatkuu osittain vuodelle HENKILÖSTÖ Vapaa-aikasihteeri, jonka työaika jakaantuu seuraavasti: nuorisotoimi 50 % ja liikuntatoimi 50 %. Saamenkielisen nuorisotyön kehittämisprojektin työntekijä Aleksi Ahlakorpi, nuorisotyö syksyyn 2015 asti (projektiraha). UIMAHALLI (2410) Uimahallin kävijämäärä tippui vuonna 2015, 3289 kävijään. Kävijämäärässä näkyy kesämatkailuun vaikuttaneet huonot keliolosuhteet koko Suomessa. Kesät ovat yleensä uimahallin kultaaikaa mutta kesällä 2015 matkailijoita oli selvästi vähemmän käyttämässä uimahallin palveluja. Uimahallilla järjestettiin edellisvuoden tapaan tiistai-ja torstaiiltapäiväisin TyKy-vesijumppaa. Näissä vesijumpissa on viikoittainen kävijämäärä vakiintunut 14 henkilön paikkeille. Uimahallissa on toteutettu peruskoululaisten ja päiväkodin lasten uinninopetusta. Päiväkodeista, Suomen lapsia kävi uimassa 84 uimaria ja aikuisia 34,yhteensä 118. Saamen päiväkodin lapsia kävi 185 uimaria ja aikuisia 42, yhteensä 227 uimaria. Sirman päiväkodista kävi uimassa 40 lasta ja 8 aikuista. Sirman koulu uinneissa kävi 13 lasta ja 6 aikuista. Seurakunta käyttänyt toiminnassaan, leireillä ja rippileireillä uimahallipalveluja aktiivisesti hyödyksi. Iltapäiväkerho vietti liikunnallista iltapäivää uimahallilla joka torstai uimahallin auettua. Iltapäiväkerhon uinneissa ui joka viikko noin 5 lasta. Terveyskeskuksen fysioterapian allasryhmä on toiminut ohjatusti 36 kertaa, osallistujia keskimäärin 8 osallistujaa/kerta. Uimahallilla järjestettiin kansalaisopiston vesijumppaa maanantaisin, joissa kävijöitä oli vuoden aikana yhteensä 238 kävijää. Hengitysliitto HeLi:n jäseniä kävi uimassa vuonna 2015, 10 henkilöä tuetulla uinnilla, jolloin liitto tukee uimaharrastusta 1 kerta/vko ilmaisella käynnillä. Mannerheimin Lastensuojelu Liitto järjesti tonttu-jumpan uimahallilla

32 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Sámi Siida tarjosi jäsenilleen vuonna 2015 uinnit maanantaisin, tämä on näkynyt mm. lasten uimataidossa ja uimahallin kävijämäärässä, lapsia kävi uimassa 188 ja aikuisia 91. Käyttäjille uimahalli on ollut avoinna neljänä päivä viikossa ajalla tammi-toukokuu 2-4 h/pv, ajalla kesä-heinäkuu 4 h/pv viitenä päivänä viikossa. Elo-joulukuussa uimahalli on ollut auki neljänä päivänä viikossa 2-4h/pv. Vuonna 2015 uimahallissa kävi yhteensä 3289 hlöä. Utsjoen kunnan uimahalli on kunnan väkeä eniten liikuttava taho. N. 25 % kunnan väestä ui uimahallissa joka kuukausi. Uimahallille hankittiin uudet allasportaat vuona 2015, jotka helpottavat fysioterapia ryhmien toteuttamista ja ikäihmisten liikkumista. Hygieniaa parannettiin pesuhuoneisiin sijoitetuilla laudesuojaistuin/peflettirullilla, jotka säästävät myös lauteita. Turvallisuutta parannettiin uimahallin sääntö uudistuksilla sekä uusilla pukuhuoneiden matoilla. TRIMMI-kurssi, SUH:n järjestämä Uimahallin ja henkilöstön turvallisuus koulutus, järjestettiin Osallistujia oli 7 henkilöä. Uimahallin valvonta on vuoden 2015 aikana järjestetty ostopalveluna. NUORISOTOIMI (2450) Nuorisotoimen tavoitteena on tarjota Utsjokelaisille nuorille ohjattua toimintaa jokaisella kylällä. Nuorisotoimi tekee yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Nuorisotoimi on mukana Moniammatillisessa työryhmässä, jossa käsitellään nuoria koskevia asioita yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. SAAMENKIELISEN NUORISOTYÖN KEHITTÄMINEN PROJEKTI (6251) Tavoitteena hankkeessa oli tukea nuorten saamen kielen käyttöä vapaa-ajalla. Hankkeessa kehitetään saamenkielisiä vapaaajantoimia äidinkielisille saamen kielen puhujille nuorille sekä vahvistetaan saamen kielen oppimista vapaa-ajantoimien avulla. Tarjottiin utsjokisille nuorille saamenkielistä ohjattua toimintaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Utsjoella, Nuorgamissa ja Karigasniemessä. Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen, kuten Sámi Siidan kanssa, Suoma Sámi Nuorat, SSN (Suomen saamelaisnuoret), Yle Sápmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus SOGSAKK ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto olivat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

33 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Nuorten illat ja liikuntakerhot pidettiin kaksikielisinä, saame pääkielenä. Suomenkieltä käytettiin niiden nuorten kanssa, jotka eivät puhuneet saamea. Nuorille järjestettiin rap-leiri, koulukonsertti, elokuvaleiri ja laskettelureissuja. Hanke oli onnistunut saamenkielisen nuorisotyön kehittämishanke, hankkeen tavoitteet täyttivät pääosin. NUORISOTILAT Utsjoen nuorisotila Putgi on ollut syksyllä 2015 auki pääosin maanantaisin klo: ja keväällä 2015 perjantaisin klo: niinä viikkoina, kun ei ole ollut seurakunnan nuorten iltaa. Kävijöitä on ollut 0-4 nuorta iltaa kohden. Nuortenillois sa on pelattu lautapelejä, biljardia ja pöytäjalkapalloa, syöty ja keskusteltu. Karigasniemen nuorten illat pidettiin syksyllä Karigasniemen kappelilla ja keväällä nuortenillat pidettiin Karigasniemen kylätalolla. Illat ovat olleet klo: Lautapelit ja elokuvat ovat olleet suosittuja ja kappelilla pelattiin myös biljardia. Karigasniemen nuorten iltoihin on tullut usein nuoria suoraan salibandykerhosta, nuortenilloissa on valmistettu yhdessä ruokaa. Kävijöitä on ollut keskimäärin 1-5 henkilöä iltaa kohden. Nuorgamin nuorten illat pidettiin Nuorgamin rukoushuoneella, missä pelattiin biljardia, keskusteltiin ja pelattiin lautapelejä. Keväällä 2015 yritettiin saada Nuorgamista nuorisotila kylän nuorille, mutta hanke ei onnistunut vapaiden tilojen puutteen vuoksi. Nuorgamin nuorten illoissa on ollut keskimäärin noin 3-7 per kerta. Yhteistyössä seurakunnan kanssa on pidetty kylien välisiä nuorten iltoja kevät- ja syyslukukauden aikana kuukausittain, osallistuja määrät vaihdelleet huomattavasti, mutta parhaimmillaan 18 osallistujaa. Sámi Siidan kanssa yhteistyössä on järjestetty myös erilaisia tapahtumia. MUUT KERHOT Karigasniemessä Outakosken salilla viikoittain liikuntakerho lapsille ja nuorille tiistaisin klo: Osallistujia on ollut noin henkilöä. Nuorgamissa iltapäiväkerho alaluokkalaisille keskiviikkoisin klo: 15 17, osallistujia noin 9-14 henkilöä. Nuorgamissa toimi nuorten punttisalivuoro, joka oli heti nuortenillan jälkeen klo: Toimintaa jatkettiin myös keväälle. Osallistujia oli noin 2-3 henkilöä/kerta.

34 Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Utsjoella pidettiin salibandykerhoa keväällä torstaisin lapsille (klo: 15 16) ja nuorille (klo: 16 17) ja syksyllä päivä siirtyi maanantaille. Osallistujia lastenkerhossa on ollut 6-14 henkilöä ja nuortenkerhossa 6-9 henkilöä. Nuortenillat pidettiin yhteistyössä Utsjoen seurakunnan kanssa. Nuorgamin punttisalivuoro on ollut ainoastaan kunnan järjestämien nuorten iltojen jälkeen. NUORISOVALTUUSTO (NuVa) Utsjoen nuorisovaltuuston toiminta vuonna 2015 vilkastui aiempiin vuosiin nähden. Hallitus kuitenkin aktivoitui joulukuussa 2014 ja alkoi ajaa frisbeegolf-ratahanketta, jota NuVa kävi esittelemässä kunnan valtuustossa. NuVa järjesti vaalit maaliskuussa Utsjoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja valittiin äänivyöryllä Lapin nuorisofoorumin puheenjohtajaksi helmikuussa Torniossa. Nuorisovaltuuston aktiivisuus edesauttoi Utsjoen frisbeegolfkentän rakentamista. Frisbeegolfkentän avajaisissa Nuorisovaltuuston edustajat haastoivat hankkeen onnistumisen myötä haastekisassa kunnanhallituksen päättäjät heittokisaan. Nuorisovaltuusto järjesti kokouksia, joissa käsiteltiin nuoria koskevia asioita. Tapahtumiin nuorisovaltuusto osallistui mahdollisuuksien mukaan. Pitkät välimatkat hankaloittavat osallistumista valtakunnallisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Asian valmisteli vapaa-aikasihteeri Tommi Kanala Sivistyslautakunta hyväksyy liikunta- ja nuorisotoimen toiminta- ja talouskertomuksen vuodelta Hyväksyttiin.