muhlm VALIOKUNNAT, s» 2 S Asian valiokuntakäsittely

Transkriptio

1 m _ - EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO 9mJM HÄ\T ^ ipoök vf muhlm VALIOKUNNAT, s» 2 S Asian valiokuntakäsittely HE 157/2006 vp laiksi pelastustoimen laitteista Täysistunto lähettänyt hallintovaliokuntaan mietintöä varten Hallintovaliokunta Saapunut Käsittelyvaiheet Asian ilmoittaminen Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. Ennakkokäsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - hallitusneuvos Timo Viitanen, sisäasiainministeriö (K) Asiantuntijoiden kuuleminen hallitusneuvos Sven-Eric Roman, ympäristöministeriö (K) - yli-insinööri Riitta Järvenpää-Kirkkola, sosiaali- ja terveysministeriö - neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki, kauppa-ja teollisuusministeriö - yli-insinööri Timo Puikki, Turvatekniikan keskus (K) Asiantuntijoiden kuuleminen Käsittely - vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry (K) - puheenjohtaja Antti Soininen, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys ry (K) - toimitusjohtaja Timo Rasimus, Turva-alan yrittäjät ry (K) - professori Olli Mäenpää, (K) Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto: - Etelä-Suomen lääninhallitus (K) - tietosuojavaltuutetun toimisto (K) - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry (K) - Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry (K)

2 Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala, oikeusrninisteriö (K) - professori Kaarlo Tuori, (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - hallitusneuvos Timo Viitanen, sisäasiainministeriö (K) Todettu asiantunti] akuuleminen päättyneeksi. Valmistava keskustelu Yleiskeskustelu Sihteeri esitteli alustavan mietintöluonnoksen, asiakirja A ^at^ettu yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: -HaVM 29/2006 vp Päivitetty :31:06 SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto Timo Viitanen PELASTUSTOIMEN LAITELAIN UUDISTAMINEN Pelastustoimen laitteita ovat palonilmaisu- ym. hälytys- ja varoituslaitteet, rakennuksen sammutus-ja savunpoistolaitteet, alkusammutuskalusto, poistumistiemerkit, tehdasvalmisteiset tulisijat sekä väestönsuojien laitteet. Jo nykyisessä laissa säädetään laitteille asetettavista vaatimuksista ja valvontatoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että laitteista ei aiheudu palonvaaraa, että asianomaiset kalusto, laitteet ja suojavarusteet ovat tarkoituksenmukaisia ja toimintakunnossa sekä että keskeiset tekniset järjestelmät ja laitteistot ovat yhteensopivia. Laki koskee ensisijaisesti yleisön käytössä olevaa tekniikkaa. Pelastuslaissa ovat laitelaista poiketen lähtökohtana ensisijaisesti pelastusviranomaisten ja muiden toimenpiteitä ja toimintaa koskevat velvoitteet. Laitetekniikan turvallisuus on kokonaisuus, jossa eri hallinnonaloilla on omat säädöksensä. Tämän vuoksi kaikkia pelastustoimessakaan käytettäviä laitteita ei ole tarkoitus säännellä tässä yhteydessä (sähkölaitteet, paineilmalaitteet, työvaatetus, työturvallisuus- ja työsuojeluasiat yleensä). Lain uusiminen on tarpeellista perustuslain edellyttäessä aikaisempaa yksityiskohtaisempaa säätämistä lain tasolla koskien erityisesti asetuksenantovaltuuksia. Lain valvontaan osallistuu myös yksityisiä laitoksia, joiden hallintotehtävistä on tarpeellista säätää yksityiskohtaisemmin. Viimeksi mainittu tarkoittaa vaatimustenmukaisuuden selvittämiseksi edellytettäviä arviointilaitoksia sekä rakennukseen asennettavien palonilmaisulaitteistojen ja automaattisten sammutuslaitteistojen määräaikaistarkastuksia suorittavia tarkastuslaitoksia. Lisäksi säädettäisiin kyseisiä laitteita asentavien ja huoltavien sekä käsisammuttimia huoltavien liikkeiden valvonnasta siten, että niiden tulee tehdä toiminnastaan ilmoitus turvatekniikan keskukselle, joka antaa tarvittavat hyväksymiset. Valvontaan liittyisi laiminlyöntitapauksissa mahdollisuus erityisistä syistä kieltää laitteen myynti tai laitoksen

3 toiminta määräajaksi. Perustuslaki edellyttää tässäkin suhteessa nykyistä yksityiskohtaisempaa säätämistä elinkeinovapauden turvaamiseksi. Laitteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen edellyttää arviointilaitoksen hyväksymää tuotantoprosessia kun asiasta niin säädetään. Lähtökohtaisesti kuitenkin pidetään valmistajan antamaa vaatimustenmukaisuusvakuutusta riittävänä. Vaatimustenmukaisuuden osoittamistavasta säädettäisiin sen mukaan, mikä laitteen merkitys on yleisen turvallisuuden kannalta. Laitteille asetettavien vaatimusten keskeiset perusteet säädettäisiin nykyistä yleisemmällä tasolla mutta samalla laajaalaisemmin niin, että valvontaviranomaisella on puuttumismahdollisuus suoraan lain nojalla. Eräät pelastustoimen ja paloturvallisuuden kannalta merkittävät laitteet ovat samalla maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja rakennustuotteita, joita varten ympäristöministeriöllä on valvontajärjestelmä. YM vastaisi direktiivien perusteella tapahtuvasta rakennustuotteiden tuotevalvonnasta CE-merkintöjen ja eurooppalaisen teknisen hyväksyntäjärjesteknän osalta. Lain yleinen valvonta, koskien sekä laitteita että edellä mainittuja laitoksia ja liikkeitä, säädettäisiin turvatekniikan keskukselle. Pelastusviranomaiselle säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa sille palotarkastustoiminnassaan tai muuten havaitsemistaan puutteista. Turvatekniikan keskukselle säädettäisiin myös valtuudet hyväksyä muut kuin ympäristöministeriön toimivaltaan kuuluvat arviointilaitokset sekä tarkastuslaitokset sekä valvoa niiden toimintaa. Ympäristöministeriö Sven-Eric Roman Hallitusneuvos rte V p Sdi I Way «y> /# :$ Eduskunnan hallintovaliokunta HE 157/2006 vp HE 157/2006 vp laiksi pelastustoimen laitteista Hallituksen esitys laiksi pelastustoimen laitteista koskee osittain myös rakennustuote-direktiivin (89/106/ETY, muutos 93/68/ETY) soveltamisalaan kuuluvia tuotteita. Direktiiviä sovelletaan tuotteisiin, jotka valmistetaan käytettäviksi pysyvinä osina rakennuskohteissa. Direktiivin mukaiset rakennuksiin kohdistuvat olennaiset vaatimukset on sisällytetty maankäyttö-ja rakennuslakiin (132/1999). Ympäristöministeriön asetuksina annetut olennaisia vaatimuksia täsmentävät tekniset määräykset julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetussa rakentamisessa käytettävien rakennustuotteiden hyväksyntämenettelyistä on säädetty rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (230/2003) sekä siihen liittyvässä ympäristöministeriön asetuksessa rakennustuotteiden hyväksynnästä (1245/2003). Muuhun kuin ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvien rakennustuotteiden hyväksyntään lakia voidaan soveltaa siten kuin siitä erikseen lailla säädetään. Eduskunta edellytti , että asianomaiset muut ministeriöt kuin ympäristöministeriö pikaisesti selvittävät rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain mukaisten rakennustuotteiden hyväksyntämenettelyjen soveltamista toimialaansa kuuluvaan

4 rakentamiseen. Sisäasiainministeriön osalta ko. asiat on nyt sisällytetty esitykseen laiksi pelastustoimen laitteista. Esityksessä laiksi pelastustoimen laitteista ehdotetaan, että rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluvan pelastustoimen laitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyssä sovellettaisiin mitä rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa säädetään. Eurooppalaiseen yhdenmukaistettuun standardiin tai eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään perustuvassa pelastustoimen laitteen CE-merkinnässä ja sen edellytyksenä olevassa vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatettaisiin siten rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain säännöksiä. Ympäristöministeriöllä ei ole tämän johdosta huomauttamista. Esityksen perusteella muodostuvia sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä siirrettäisiin ympäristöministeriölle siten, että ympäristöministeriölle tulisi toimivalta hyväksyä sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvien rakennustuotteiden CE-merkintään osallistuvat arviointilaitokset eli ns. ilmoitetut laitokset sekä huolehtia niiden notifioinnista rakennustuotedirektiivin mukaisesti. Nämä uudet tehtävät voivat aiheuttaa ympäristöministeriölle resurssien lisätarpeen, jonka suuruutta esityksessä ei ole arvioitu. Ympänstöministeriö edellyttää, että tarvittavista resursseista sovitaan sisäasiainministeriön kanssa toiminnan laajuuden pohjalta sitä mukaa kuin menettely käynnistyy ja kehittyy. HE 157/2006 vp laiksi pelastustoimen laitteista Turvatekniikan keskus TUKES 4846/00/ Eduskunnan hallintovaliokunnalle Lain yleinen merkitys Turvatekniikan keskuksen (TUKES) tehtävien kannalta TUKES toimii tällä hetkellä voimassa olevan lain pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta ( /562) noudattamista valvovana viranomaisena. Lain perusteella TUKES - suorittaa pelastustoimen laitteiden markkinavalvontaa eli valvoo että markkinoille saatettavat tuotteet ovat vaatimustenmukaisia - järjestää paloilmaisin- ja sammutuslaitteistojen asennusliikkeiden sekä käsisammuttimien huoltoliikkeiden vastuuhenkilöiden tutkintoja - myöntää asennusliikkeiden vastuuhenkilöiden pätevyystodistuksia - käsittelee asennus- ja huoltoliikkeiden toiminnanharjoittajailmoituksia, arvioi nimettyjen vastuuhenkilöiden pätevyydet sekä pitää rekisteriä vaatimukset täyttävistä henkilöistä ja liikkeistä - hyväksyy arviointi- ja tarkastuslaitokset - valvoo asennusliikkeiden sekä asennusliikkeitä kontrolloivien tarkastuslaitosten toiminnan asianmukaisuutta Uuden lain pelastustoimen laitteista tullessa voimaan kaikki mainitut toiminnot tulevat perustumaan siihen. Uuden lain vaikutus pelastustoimen laitteiden ia laitteistojen vaatimustenmukaisuuden valvontaan

5 TUKESin tehtävien hoidon kannalta uusi laki on välttämätön. Tällä hetkellä voimassa oleva laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta ( /562) ei anna riittävää säädöspohjaa pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen valvonnalle. TUKESin tehtävä on valvoa että pelastustoimen laitteet ovat asetettujen vaatimusten mukaisia. Voimassa oleva laki ei itsessään sisällä vaatimuksia tuotteille, tekniset vaatimukset on annettu lakiin perustuneissa sisäasiainministeriön määräyksissä. Useiden määräysten vanhennuttua on käytännössä päädytty tilanteeseen, jossa TUKESil-la on lakiin perustuva velvollisuus valvoa tuotteiden vaatimustenmukaisuutta, mutta vaatimuksia ei ole olemassa. Tästä johtuen markkinoille voi tällä hetkellä saattaa tuotteita jotka aiemmin olisi poistettu myynnistä vaatimusten vastaisina. Eräissä käytännön tapauksissa on jouduttu tukeutumaan kuluttajansuojalainsäädäntöön jotta vaaraa aiheuttavat tuotteet on saatu pois markkinoilta. Uuden lain 5 :ssä on säädetty yleisistä vaatimuksista pelastustoimen laitteille, minkä ansiosta jo itse laki antaa perustan valvonnalle. Uusi laki antaa myös mahdollisuuden säätää lakiin perustuvia asetuksia, joissa määritetään tarkemmat tekniset vaatimukset pelastustoimen laitteille ja laitteistoille. Alempitasoisten säädösten tarve Kuten edellä on todettu, uusi laki pelastustoimen laitteista parantaa valvontaviranomaisen toimintamahdollisuuksia. Lain tavoittelemien yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin, että lain asettamia yleisiä vaatimuksia täsmennetään edelleen lakiin perustuvilla asetuksilla. Tällä hetkellä ovat sisäasiainministeriössä valmisteltavina asetus jossa määritetään tekniset vaatimukset tehdasvalmisteisille tulisijoille sekä asetukset koskien paloilmoittimille ja sammutuslaitteistoille asetettuja vaatimuksia. Uusien asetusten nopea valmistelu ja voimaan saattaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä valvonnan jatkuvuuden kannalta. Lain TUKESin valvontaan tuomat muutokset Uuden lain 4 laajentaa TUKESin valvontavastuuta nykyiseen nähden. Uusina vastuualueina tulevat TUKESin valvontaan alkusammutuskalusto aikaisempaa laajemmin, sekä muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteet sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettävät laitteet. Näiden vastuiden osoittaminen TUKESille on eri viranomaisten välisen tehtävien jaon kannalta perusteltua. Valvontavastuun laajetessa tehtävät on mahdollista hoitaa nykyisen tasoisilla resursseilla valvontamäärien ja painotusten uudelleensuunnittelun avulla. Muutosehdotus 9 S Vastuuhenkilö TUKES esittää muutosta koskien 9 2. momentin tekstiä "Vastuuhenkilönä voi toimia toiminnanharjoittaja itse tai sellainen liikkeen päätoimisessa palveluksessa oleva henkilö, joka on koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavuttanut tehtävien edellyttämän erityisosaamisen." Käytetty muotoiiu voi antaa kuvan, että vastuuhenkilön ollessa toiminnanharjoittaja itse tältä ei edellytettäisi erityisosaamista. Tarkoitus kuitenkin on, että vaatimukset ovat samat riippumatta siitä onko kyseessä toiminnanharjoittaja tai tämän alaisuudessa työskentelevä henkilö. TUKES ehdottaa käytettäväksi seuraavaa muotoilua:

6 "Vastuuhenkilönä voi toimia toiminnanharjoittaja itse tai liikkeen päätoimisessa palveluksessa oleva henkilö. Vastuuhenkilön tulee olla koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavuttanut tehtävien edellyttämän erityisosaamisen." Kunnioittavast i Timo Puikki VAKUUTUSYHTIÖIDEN KESKUSLIITTO HE 157/2006vp Eduskunnan hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS (HE 157/2006 vp) LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA SVK pitää erittäin hyvänä, että paloturvallisuuden kannalta merkittäville ja erityisesti henkiföfurvallisuuden, mutta myös omaisuuden suojan turvaaville laitteille ja järjestelmille luodaan moderni säädöspohja. Seuraavassa muutamia yksityiskohtia, joihin vielä toivoisimme tarkennuksia ennen lain vahvistamista. Soveltamisalaan esitämme tarkennuksena, että lakia sovellettaisiin kaikkiin 4 1. kohdan a) ja b) laitteisiin. Samoin esitämme, että asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta sekä vaatimustenmukaisuuden arviointi laajennettaisiin kaikkiin näihin laitteisiin ja laitteistoihin, eikä niitä rajattaisi pelkästään paionilmaisu- ja sammutuslaitteisiin. Perusteluksi esitämme sen, että esimerkiksi poistumisturvallisuutta varmistavat ja laajoja savuvahinkoja estävät savunpoistolaitteet ovat tällä hetkellä heikosti huollettuja ja ylläpidettyjä ja osa jopa toimintakyvyttömiä.

7 Mielestämme tulisijat eivät kuulu pelastustoimen laitteisiin ja ehdotammekin, että kohta e) poistetaan 4 luettelosta. Lakiehdotuksen 7 :n 1 momentissa on annettu vaatimuksia laitteistoille, joiden asentaminen perustuu säädökseen tai viranomaisen päätökseen. Tärkeää on, että paloilmoituslaitteistot, sammutuslaitteistot ja vastaavat muut laitteistot täyttävät perusvaatimukset riippumatta siitä, perustuuko asentaminen säädökseen, viranomaisen päätökseen, omaehtoisuuteen tai ovatko ne liitetty hätäkeskukseen tai ei. Koska varsinkin paloilmoituslaitteistot, automaattiset sammutuslaitteistot ja muut vastaavat laitteistot vaikuttavat oleellisesti henkilöturvallisuuteen, niiden säännöllinen huolto- ja tarkastustyö tulisi antaa velvoitteena. Lisäksi lakiehdotuksessa tulisi tarkentaa käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksiin liittyviä velvoitteita, koska epätietoisuutta on esim. aiheuttanut omaehtoisten palo- ja sammutuslaitteistojärjestelmien tarkastusvelvoitteista. VAKUUTUSYHTIÖIDEN KESKUSLIITTO Pelastustoimen laitteiden asennusliikkeen henkilöstölle on asetettava vaatimukset, joilla voidaan varmistaa suunnittelun ja asennuksen korkea laatu ja laitteistojen toimintavarmuus. Pelkästään vastuuhenkilölle asetetuilla vaatimuksilla ei tavoitetta saavuteta vaan myös muulle henkilöstölle on asetettava minimivaatimukset. Lisäksi ehdoton edellytys vastuuhenkilölle on, että hän tuntee syvällisesti asennusliikkeen toimittaman pelastustoimen laitteen suunnittelu- ja asennussäännöt. Epätietoisuutta on aiheuttanut se, kuuluvatko kaikki paloilmoituslaitteistot ja sammutuslaitteistot tarkastuslaitoksen tekemän käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen piiriin. Lailla säädetyn käyttöönottotarkastuksen ja määräaikaistarkastuksen piiriin tulisi ottaa ne paloilmoituslaitteistot ja sammutuslaitteistot, joiden asentaminen perustuu säädökseen tai viranomaisen päätökseen tai jotka liitetään hätäkeskukseen. Tällöin vain ne paloilmoituslaitteistot ja sammutuslaitteistot, joiden asentaminen perustuu omaehtoisuuteen, jäisivät lailla säädetyn tarkastusvelvoitteen ulkopuolelle. Lakiehdotuksen 13 :ssä todetaan, että tarkastuslaitoksen tulee ilmoittaa havaitsemistaan vakavista puutteista alueen pelastusviranomaiselle. Koska kyseessä on vakava puute, tulee myös pelastusviranomaisen toimintaa ohjata lakisääteisesti. Veli Matti Ojala Johtaja, vahingontorjunta Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto HE 157/2006 vp Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Ry:n lausunto HE 157/2006 vp laiksi pelastustoimen laitteista: 3 ja 4: Lakia sovellettaessa tulisi käyttää myös kustakin laitteesta mahdollisesti annettuja määräyksiä ja standardeja sekä luokituksia. Tällä vältetään erilaiset määräykset laitteiden luokituksesta ja vaatimuksista eri

8 kohteisiin. Esimerkiksi kaikissa Suomessa käytettävissä sammutin- määräyksissä tulisi käyttää samaa EN 3- teholuokitusjärjestelmää. 4a: paloilmaisin on laite joka lähettää tiedon tulipalosta esimerkiksi hälytyskeskukseen; palohälytin on kilpi, joka kertoo palosta kertovan laitteen esimerkiksi sireenin sijainnin; palovaroitin on kotikäyttöön tarkoitettu tulipalosta merkkiäänellä kertova laite. 4b : Tässä tulisi mainita pikapalopostit ja palopostit. Myös palokunnan käyttämät palopostit tulisi määritellä erikseen, Niitä koskee EN standardi, joka on tehty työryhmän CEN TC 192 WG 6 toimesta. 7 : Tämän pykälän tulisi käsittää myös pikapalopostit. Lisäksi tulisi olla maininta huollon säännöllisyydestä - esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi TURVA-ALAN YRITTÄJÄT RY PL 55 (Harakamie 18 B) ESPOO HE 157/2006 vp laiksi pelastustoimen laitteista KD Eduskunta Hallintovaliokunta LAUSUNTO Lakiesityksen momentin mukaan Asennusliikkeiden on suoritettava saamansa asennus-, huolto- ja tarkastustyöt asiantuntevasti ja huolellisesti noudattaen hyvää asennus- ja huoltokäytäntöä sekä ottaen huomioon toimintaa koskevat säännökset ja suositukset momentin mukaan Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset asennus-, huolto-ja tarkastustöiden tekemisestä, töissä käytettävistä välineistä ja töiden kirjaamisesta sekä annettavista asennustodistuksista momentin mukainen asetuksenantovaltuutus ei mielestämme anna valtioneuvostolle oikeutta säätää siitä, mitkä suositukset ovat momentin perusteella asennusliikkeitä velvoittavia. Muutosesitys Esitämme, että 10 :n 2. momenttiin tehdään seuraava tarkennus: Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset asennus-, huolto- ja tarkastustöiden tekemisestä, töissä käytettävistä välineistä ja huomioon otettavista suosituksista, töiden kirjaamisesta sekä annettavista asennustodistuksista. Perustelut: - Mikäli ehdotettua tarkennusta ei tehdä, laki jättää selkeän tulkinta- ja väärinkäyttömahdollisuuden. Suositukset, jotka voidaan tulkita lain nojalla asennusliikkeitä velvoittaviksi, on mahdollista julkaista yksipuolisina ilman, että asennusliikkeillä tai heitä edustavalla yhteisöllä on ollut kansallisesti mahdollisuutta vaikuttaa niiden sisältöön. - Lain vaikutusalueella on jo nyt lukuisia julkaistuja suosituksia. Osa niistä on saanut yleisesti hyväksytyn aseman, osa ei. Yleisesti hyväksyttynä pidämme esimerkiksi Sähkötieto ry:n julkaisua Paloi/moittimien suunnittelu- ja asennusohje Sen laadinta ja hyväksyntä on

9 tapahtunut laaja-alaisessa työryhmässä, joka on kuullut kaikkia keskeisiä intressitahoja. Ainoastaan tämänkaltaisella menettelyllä julkaistuilla suosituksilla voi mielestämme olla hyviä käytäntöjä kuvaava ja lain perusteella velvoittava status. Pidämme lakiuudistusta tärkeänä ja kiireellisenä, jotta paloilmaisulaitteistojen nykyinen SM:n määräys A:60 voidaan korvata mahdollisimman pikaisesti uudella ajanmukaisella asetuksella. TURVA-ALAN YRITTÄJÄT RY Olli Mäenpää Timo Rasi m us toimitusjohtaja Hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi pelastustoimen laitteista (HE 157/2006 vp) Lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole tehdä olennaisia muutoksia jo nykyään voimassaoleviin säännöksiin. Kysymys on lähinnä lainsäädännön täsmentämisestä siten, että otetaan huomioon perustuslain vaatimukset laintasoisesta sääntelystä ja astuksenantovaltuuksista. Etenkin arviointi- ja tarkastuslaitosten hyväksymismenettelyä tarkennetaan tämän vuoksi laintasoisin säännöksin. Samoin ministeriön nykyistä määräysvaltaa siirretään asetuksentasoisin säädöksin käytettäväksi ja lakiin tarkemmin sidottavaksi. Säännösehdotukset ovat näiltä osin asianmukaisia ja hyvin perusteltuja. Lakiesityksellä ei ole olennaisia uusia hallinnollisia vaikutuksia. Viranomaisten toimivaltaa kuitenkin täsmennettäisiin siten, että rakennustuotedirektiivin tarkoittamia laitteita koskeva toimivalta kuuluu ympäristöministeriölle ja muiden laitteiden osalta turvatekniikan keskukselle. Tällainen sääntely on hallinnollisesti selkeää ja tarkoituksenmukaista. Lakiehdotuksella täsmennetään myös oikeusturvan ja hyvän hallinnon perusteita arviointi- ja tarkastuslaitosten toiminnassa sekä määritellään niiden päätöksiä koskevan oikeusturvamenettelyn perusteet. Ehdotettu sääntely on riittävän täsmällistä, ja se on myös välttämätöntä perustuslain 21 ja 124 :n vaatimukset huomioon ottaen. Yksityiskohtana voidaan mainita, että lakiehdotuksen 4 :n määritelmäsäännöksen 1) e) kohdan mukaan myös siinä tarkoitetut takat ja kiukaat olisivat pelastustoimen laitteita. Sääntely ei vastaa normaalia kielenkäyttöä ja on ehkä sille vastakkainen, koska mainitut laitteet voinevat lähinnä vain aiheuttaa pelastustoimien tarvetta. Koska kyseiset laitteet ovat kuitenkin paloturvallisuuden kannalta merkityksellisiä ja lain soveltaminen kyseisiin laitteisiin on muutenkin perusteluissa esitetty huomioon ottaen aiheellista, kyseiset laitteet voitaisiin esimerkiksi mainita erikseen 2 :ssä.

10 Etelä-Suomen lääninhallitus I :LÄNSSTWELSEN r SODRA PINLANDS :LÄN Pelastusosasto LAUSUNT O PTK74 B Eduskunta Hallintovaliokunta Viite: HE 157/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntoa lakiesitykseksi pelastustoimen laitteista (HE 157/2006 vp). Lääninhallituksen pelastusosasto toteaa pelastustoimen laitelakiesityksen perusteluissa tuodun esiin syyt, joiden johdosta säädös asiassa tulee antaa. Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastusosasto on ollut lakiesityksestä konsultaatiossa myös Länsi- Suomen lääninhallituksen pelastusosaston kanssa. Lausuntonaan Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastusosasto toteaa lakiesityksen olevan laitelakina kattavan. Lakiesitykseen sisällytetyillä Valtioneuvoston toimivaltuuksilla on mahdollistettu antaa asetuksissa tarkemmin määritetyillä säännöksillä riittävät ohjaus- ja menettelymuodot käytännön toimintoihin. Lääninhallitus katsoo Turvatekniikan keskuksen nimeämisen lain noudattamista sekä arviointi- ja tarkastustoimintaa suorittavaksi viranomaiseksi oikeana. Lääninhallituksella ei ole huomautettavaa lakiesityksen johdosta. Pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen Birger Jaarlin katu 15, PL HÄMEENLINNA Birger Jaarlin katu 15, PB TAVASTEHUS Puh/Tfn Fax etunimi.sukunimi@eslh.intermin.fi fornamn.etternamneeslh.intermin.fi Ratapihantie 9, PL HELSINKI Bangardsvägen 9, PB HELSINGFORS Puh/Tfn Fax

11 Salpausselänkatu 22, PL KOUVOLA Salpausselänkatu 22. PB KOUVOLA Puh/Tfn Fax

12 Tietosuojavaltuutetun toimisto Ylitarkastaja Heikki Huhtiniemi HE 157/2006 vp Eduskunta Hallintovaliokunta ESITYS LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA Tietosuojavaltuutetun toimistolta on pyydetty asian valmistelun yhteydessä lausunto. Sisäasiainministeriö on eduskunnalle antamassaan esityksessä tyydyttävällä tavalla huomioon tietosuojavaltuutetun toimiston esittämät kommentit. Tietosuojavaltuutetun toimistolla ei ole huomauttamista esityksen johdosta.

13 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK LAUSUNTO KK/ar Viite: HE 157/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK lausuu käsityksenään laiksi pelastustoimen laitteista seuraavaa: Laissa ei ole merkittäviä teknisiä muutoksia aiempaan Määräykseen paloilmoittimien hankinnasta, asennuksesta, käyttöönotosta, huollosta ja tarkastuksesta A:60 ja asetukseen Automaattisista sammutuslaitteistoista A:65. Pidämme hyvänä lain voimaan saattamista ja sitä kautta sisäasiainministeriön mahdollisuutta uudistaa määräys A:60 ja asetus A:65. Huolestuttava tilanne syntyisi, jos palonilmaisulaitteiden normisto jäisi pitkäksi aikaa puuttumaan Suomesta. Huollon ja tarkastuksen laiminlyönnillä olisi laitteistoja rapauttava vaikutus ja siitä johtuva turhien paloilmoitusten lisäys. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Simo Tarvainen toimitusjohtaja Ilpo Leino turvallisuuspäällikkö

14 Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry Lausunto Lausunto Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi pelastustoimen laitteista Kiitämme asiantuntijalausuntopyynnöstänne, valitettavasti meillä ei ollut mahdollisuutta saapua paikalle. Ohessa lausuntomme lakiesitykseen. Yleislausunto Kannatamme tarkastuslaitosten aseman ja vaatimusten selventämistä koska nykyinen tilanne on hieman epäselvä. Uudessa laissa tulisi palopostit ottaa huomioon nykyistä ehdotusta paremmin. Nyt palopostit on huomioitu ainoastaan perustelumuistiossa, siinäkin 4 :n määritelmiä kohdassa palopostia ei ole tarkemmin määritelty! Palopostien huoltaminen on käynnistynyt erittäin hitaasti, vaikka velvoite ylläpidosta löytyy Pelastuslaista ja paloposteille on olemassa SFS Standardi EN671 Kiinteät palosammutusjärjestelmät - Palopostit. Standardin osat 1-2, määrittelevät palopostien vaatimukset ja ominaisuudet letkun tyypin mukaisesti ja osa 3 määrittelee palopostien ylläpidon ja huoltamisen. Laki 4 Määritelmiä Ohessa lain kohdat joihin yhdistyksemme ehdottaa muutoksia: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) pelastustoimen laitteilla: a) rakennukseen asennettavia palonilmaisulaitteita, muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettäviä laitteita; b) rakennukseen kiinteästi asennettavia sammutus- ja savunpoistolaitteita; c) alkusammutusvälineitä, kuten käsisammuttimia ja sammutuspeitteitä; jne.

15 Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry Muutosehdotus: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) pelastustoimen laitteilla: a) rakennukseen asennettavia palonilmaisulaitteita, muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettäviä laitteita; b) rakennukseen kiinteästi asennettavia sammutus- ja savunpoistolaitteita, kuten paloposteja ja spriklerijärjestelmiä; c) alkusammutusvälineitä, kuten käsisammuttimia ja sammutuspeitteitä; jne. Perustelu: Koska palopostien tarkastuksesta ja huollosta ei ole olemassa erillistä asetusta on erittäin tärkeää mainita ne laissa selkeästi. 7 Eräät suunnittelu-, asennus-, huolto- ja tarkastustyöt Edellä 1 momentissa tarkoitetut palonilmaisulaitteistot ja niitä vastaavat järjestelmät sekä automaattiset sammutuslaitteistot on huollettava ja tarkastettava siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikänsä ajan. Käsisammuttimet on huollettava ja tarkastettava sammuttimien turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistavalla tavalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset tässä pykälässä säädetystä suunnittelusta, asennuksesta, huollosta ja tarkastuksesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut palonilmaisulaitteistot ja niitä vastaavat järjestelmät sekä automaattiset sammutuslaitteistot on huollettava ja tarkastettava siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikänsä ajan. Palopostit on huollettava ja tarkastettava palopostin turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistavalla tavalla. Käsisammuttimet on huollettava ja tarkastettava sammuttimien turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistavalla tavalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset tässä pykälässä säädetystä suunnittelusta, asennuksesta, huollosta ja tarkastuksesta. Perustelu: Palopostien tarkastus- ja huolto on valtaosassa kiinteistöjä laiminlyöty, vaikka Pelastuslaki ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet velvoittavatkin kiinteistönomistajan tai vakuutuksen ottajan huolehtimaan asiasta. Usein myöskään viranomaiset eivät osaa vaatia huoltoa suoritettavaksi koska siitä ei ole erillistä asetusta. Tarkka kuvaus huoltotoimenpiteistä ja määräajoista löytyy Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry

16 SFS Standardista EN671-3 Pikapalopostien ja palopostien tarkastus ja huolto; sekä valmistajien huolto-ohjeista. Tehtyjen tarkastusten perusteella palopostien kunto on erittäin heikko, jopa 30%:ssa tarkastetuista paloposteissa on ollut jonkin astein vika ja täysin toimimattomia paloposteja on ollut jopa 10% kaikista tarkastetuista paloposteista. Pahimmillaan kaikki kohteen palopostit ovat olleet viallisia. 18 Kiellot ja pakkokeinot Jos 2 :ssä tarkoitettu asennus- tai käsisammutinliike, taikka arviointi- tai tarkastuslaitos ei enää täytä toiminnalle säädettyjä ehtoja taikka toimii velvoittavien päätösten vastaisesti, turvatekniikan keskuksen on kehotettava sitä korjaamaan puute määräajassa. Jos puutetta ei korjata, turvatekniikan keskus voi, jos rikkomus on olennainen, kieltää asennus- tai käsisammutinliikettä jatkamasta tässä laissa tarkoitettua toimintaansa taikka peruuttaa arviointi- tai tarkastuslaitoksen hyväksymisen. Muutosehdotus: Jos puutetta ei korjata, turvatekniikan keskus kieltää asennus- tai käsisammutinliikettä jatkamasta tässä laissa tarkoitettua toimintaansa taikka peruuttaa arviointi- tai tarkastuslaitoksen hyväksymisen. Perustelu: Turvatekniikan keskuksen tulee puuttua toimintaan ja kieltää kyseisen liikkeen toiminta määräajaksi ellei se kehotuksista huolimatta korjaa toimintaansa. Helsingissä Sammutinhuoltoliikkeiden liitto ry:n hallitus psta Hannu Kimiläinen puheenjohtaja

17 O I K E U S M I N I S T E R I Ö Lainvalmisteluosasto LsS Liisa Vanhala Eduskunnan hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA (HE 157/2006 vp) Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen laitteista, joka korvaisi pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain (562/1999). Uudistuksen valmistelun aikana oikeusministeriö on antanut sisäasiainministeriölle kaksi lausuntoa asiasta (OM 67/43/2004; ja OM 81/43/2006; ). Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että uudistus merkitsisi ministeriön asetuksissa olevan sääntelyn siirtämistä osittain lakitasolle. Oikeusministeriö pitää uudistusta tältä osin oikeansuuntaisena, mutta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. 6 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Ehdotetun 6 :n 2 momentissa säädettäisiin, että pelastustoimen laitteen katsotaan olevan sitä koskevien vaatimusten mukainen, jos valmistaja on antanut vaatimustenmukaisuudesta asianmukaisen vakuutuksen ja tehnyt laitteeseen sitä koskevan merkinnän tai jos laitteen vaatimustenmukaisuus on osoitettu arviointilaitoksen suorittamassa varmen-tamismenettelyssä. Vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle on siis asetettu kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa. Se, kumpaa tavoista kussakin tapauksessa käytettäisiin, jäisi ilmeisesti säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Valittu sääntelytapa saattaa olla ongelmallinen perustuslain 80 :n kannalta. Voitaisiinkin harkita, olisiko sääntelyä mahdollista täydentää perussäännöksellä siitä, minkälaisia laitteita arviointilaitoksen suorittama varmennusmenettely koskisi ja minkälaisille laitteille riittäisi valmistajan antama vakuutus. Saman momentin maininta siitä, että arviointilaitoksen käyttämisestä voidaan säätää laitteille asetettavien vaatimusten yhteydessä, vaikuttaa lisäksi päällekkäiseltä 6 :n 4 momentin kanssa. 9 Vastuuhenkilö Asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen ennen toimintansa aloittamista tekemässä ilmoituksessa on oltava tiedot myös vastuuhenkilöstä. Vastuuhenkilön tulee 9 :n mukaan osoittaa pätevyytensä kokeessa. Sääntelykokonaisuudessa jää hieman epäselväksi, muodostuuko pätevän vastuuhenkilön olemassaolo elinkeinon harjoittamisen edellytykseksi. C:\Program Files\TeamWARE\Toimisto\T\M\V6\HE HaV lev.doc Käyntiosoite Eteläesplanadi HELSINKI Postiosoite PL VALTIONEU VOSTO Puhelin (09) Telekopio

18 (09) Sähköpostiosoite Vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyytensä turvatekniikan keskuksen tai sen hyväksymän muun, riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Säännösehdotuksesta ei käy ilmi, mitä osia kokeen järjestämisestä voitaisiin antaa ulkopuoliselle. 14 Tehtävien hoitaminen Ehdotetun 14 :n 1 momentin mukaan arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen olisi suoritettava tehtävänsä "hyvää hallintotapaa noudattaen". Laitosten tulee noudattaa laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan myös hallintolakia (434/2003), jossa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Jollei hyvälle hallintotavalle ole tarkoitus antaa asianomaisessa yhteydessä hallintolaista poikkeavaa tai sitä täydentävää sisältöä, maininta lienee tarpeeton. 75 Tarkemmat säännökset arviointi- ja tarkastuslaitoksista Pykälän 1 momentin toinen virke vaikuttaa kuuluvan asiallisesti yhteen 12 :n kanssa. Säännöksestä jää hieman epäselväksi, onko se osittain päällekkäinen 12 :n sääntelyn kanssa. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkemmat säännökset myös tarkastuksissa noudatettavista menettelytavoista. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta ja luopumisjärjestelmiä koskevien lakien muuttamisesta (PeVL 18/2006 vp) pitänyt valtuutta säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin tarkastuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta tarpeettomana. Ottaen huomioon perustuslain 21 :n 2 momentin ja hallintolain sääntelyn saattaisi asetuksenantovaltuuden poistaminen nyt käsiteltävän lakiehdotuksen 15 :stä olla perusteltua. 18 Kiellot ja pakkokeinot Pykälän 2 momentissa säädetään turvatekniikan keskuksen toimivaltuuksista tilanteessa, jossa asennus- tai käsisammutinliike ei enää täytä toiminnalle säädettyjä ehtoja. Toiminnalle säädettävät ehdot jäävät kuitenkin hieman epäselviksi. Lisäksi asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen toimintaa koskevassa 10 :ssä säädetään, että liikkeen tulee ottaa huomioon myös toimintaa koskevat suositukset. 21 Muutoksenhaku Turvatekniikan keskuksen päätöstä olisi ehdotuksen mukaan noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Perustelujen mukaan säännös on tarpeen päätösten vahinkoja ehkäisevän ja yleistä turvallisuutta edistävän luonteen vuoksi. Voidaan kuitenkin kysyä, onko kaikkien päätösten välitön täytäntöönpano tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan arviointilaitoksen tai tarkastuslaitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta tai tarkastustodistusta koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä laitokselta. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haettaisiin muutosta hallintolainkäyttölaissa säädetyssä järjestyksessä. Toisaalta 21 :n perusteluissa on todettu, ettei sääntelyn tarkoituksena ole sulkea pois suoran valituksen mahdollisuutta. Jos sääntelyllä tavoitellaan sitä, että joistakin päätöksistä voitaisiin valittaa suoraan ja joistakin vasta oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen, tulisi tästä ottaa säännökset lakiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että arviointilaitoksen tai tarkastuslaitoksen päätöksen haetaan oikaisua "noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään". Vaikka oikaisuvaati-musasian käsittelyssä noudatetaan hallintoasian käsittelyä koskevia yleisiä säännöksiä, hallintolaki ei sisällä säännöksiä oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Lain 46 :ssä edellytetään ainoastaan, että ohjeet erikseen säädetyn oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa.

19 19(3) Säännösehdotuksesta olisikin asianmukaisinta poistaa viittaus hallintolakiin sekä erillinen maininta oikaisuvaatimusohjeiden liittämisestä. Pykälän perusteluissa todetaan, että oikaisuvaatimusohjeiden liittämistä lukuun ottamatta "oikaisumenettely vahvistettaisiin laitosten hyväksymisen yhteydessä". Maininta vaikuttaa ristiriitaiselta perustuslain 21 :n 2 momentin kanssa. 24 Tarkemmat säännökset ja määräykset Pykälän 2 momentissa valtuutettaisiin turvatekniikan keskus antamaan tehtäviinsä liittyviä määräyksiä. Perustuslain 80 :n 2 momentin mukaan muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Perustuslakiuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan valtuudesta antaa oikeussääntöjä voidaan säätää vain, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä. Tällainen erityinen syy olisi käsillä lähinnä silloin, kun kysymyksessä on tekninen ja vähäisiä yksityiskohtia koskeva sääntely, johon ei liity merkittävää harkintavallan käyttöä (HE 1/1998 vp). Turvatekniikan keskuksen määräyksenantovaltuutta koskevaa säännöstä on täydennetty jatkovalmistelussa. Se on kuitenkin jossain määrin vaikeaselkoinen. Säännöksen perusteluissa todetaan, että turvatekniikan keskuksen antamat määräykset voisivat koskea esimerkiksi asioiden esittämistapaa ja dokumenttien muotoa. V ai tuutu s s aannoks en sanamuotoa voisi olla perusteltua tarkastaa paremmin vastaamaan tätä tarkoitusta. Muodollisia huomautuksia Lakiehdotus perusteluineen vaikuttaa osin viimeistelemättömältä. Esimerkiksi lakitekstien ja perusteluiden sisältö eroavat joissakin kohdissa toisistaan. Joitakin lainkohtia ei lisäksi ole perusteltu tai niitä on perusteltu vain hyvin niukasti. Ehdotetun 20 :n 2 momentin mukaan ulkomaisten arviointilaitosten vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tekemät 13 :ssä tarkoitetut toimenpiteet hyväksytään, "jos Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa niin edellytetään tai niin määrätään". Säännöksen perusteluista ei käy ilmi, mihin sääntelyyn lainkohdassa viitataan. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota myös ehdotuksen 1 :n 2 momentin epäselvään sanamuotoon ("Lain tarkoituksena on myös varmistaa, että pelastustoimen laitteiden oikealla asennuksella, huollolla ja tarkastuksella laitteiden tehokas ja luotettava toiminta niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.").

20 HE 157/2006 vp Kaarlo Tuori HALLINTOVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi pelastustoimen laitteista (HE 157/2006 vp). Hallituksen ehdottama laki korvaisi voimassa olevan pelastustoimen puitelain elin lain pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/1999). Tämä laki perustuu pitkälti norminantovallan delegointiin sisäasiainministeriölle. Ehdotetun lain keskeisenä tavoitteena on saattaa valtuussäännökset vastaamaan perustuslain 80 :n vaatimuksia. Sisällölliset muutokset voimassa oleviin säädöksiin ovat suhteelliset vähäisiä. Ehdotettuunkin lakiin sisältyy runsaasti valtuutussäännöksiä. Yksityisten oikeuksia tai velvollisuuksia koskevat perussäännökset on kuitenkin havaitakseni annettu asianmukaisesti lailla. Tarkempien säännösten antajaksi on yleensä osoitettu valtioneuvosto eikä sisäasiainministeriö, kuten voimassa olevassa laissa. En ole havainnut ongelmia valtuutusten täsmällisyydessä ja tarkkarajaisuudessa. Arviooni vaikuttaa myös se, että lakiehdotuksen mahdollistama alemmanasteinen norminanto on pitkälti EY-normien sitomaa. Kuten esityksen perusteluissa on todettu, arviointi- ja tarkastusliikkeiden tehtävät ovat perustuslain 124 :ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Lakiehdotuksen :n säännökset arviointi- ja tarkastuslaitosten hyväksymisestä, 14 :n säännökset tehtävien hoitamisesta, 17 ja 18 :n säännökset laitosten valvonnasta sekä 21 :n muutoksenhakusäännökset antavat perustuslain 124 :n edellyttämät takeet siitä, että perusoikeudet, oikeusturva tai muut hyvän hallinnon vaatimukset eivät vaarannu. Ongelmia voi sen sijaan aiheutua siitä, että lakiehdotuksen 14 :n 4 momentin mukaan laitokset voivat käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja. Tällöin säännösehdotuksen mukaan "laitoksen on varmistauduttava, että ulkopuolisen palvelun tuottaja täyttää 12 :n 1

21 momentissa säädetyt edellytykset ja noudattaa, mitä tässä laissa säädetään arviointi- ja tarkastuslaitostehtävien suorittamisesta". On ilmeistä, että myös näiden ulkopuolisten palvelujen tuottajien toimintaa on arvioitava perustuslain 124 :n kannalta. Tämän vuoksi 14 :n 4 momentissa olisi nimenomaisesti säädettävä, että pykälän 1 ja 3 momentin säännökset koskevat myös ulkopuolisia palvelujen tuottajia. Kieltoja ja pakkokeinoja koskevissa :n säännöksissä, joita täydentää 21 :n säännös muutoksenhausta, on otettu asianmukaisesti huomioon oikeusturvan vaatimukset. Asennus- ka käsisammutinliikkeitä tai arviointi- ja tarkastuslaitoksia koskeviin säännöksiin ei liity ongelmia myös perustuslain 18 :ään perustuvan elinkeinovapauden kannalta. Lakiehdotuksen 12.1 :n 2 kohtaan on syytä tehdä täsmennys. Kohta voisi kuulua seuraavasti: "laitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jonka riippumattomuus arviointi- ja tarkastuslaitostehtävissä on varmistettu". Porthaniassa Kaarlo Tuori

22 SISÄASIAINMINISTERIÖ 2-0 O(o o Pelastusosasto Timo Viitanen Eduskunnan hallintovaliokunnalle HE 157/2006 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI PELASTUSTOIMEN LAITTEISTA Sisäasiainministeriö esittää pyydettynä vastineena valiokunnalle toimitetuista asiantuntijalausunnoista erityisesti muutosehdotusten osalta seuraavaa: Lain tarkoitus (1 ) Oikeusministeriö: Kiinnittää huomiota ehdotuksen 1 :n 2 momentin epäselvään sanamuotoon SM:n kommentti: Huomio on oikea ja edellyttää korjausta. Lakiesityksen suomenkielisestä versiosta puuttuu verbi "turvata", joka oli mukana laintarkastus-ja käännöspohjissa. Oikeassa muodossaan momentti kuuluu: "Lain tarkoituksena on myös varmistaa, että pelastustoimen laitteiden oikealla asennuksella, huollolla ja tarkastuksella turvataan laitteiden tehokas ja luotettava toiminta niiden käyttötarkoituksen mukaisesti." Muun lainsäädännön soveltaminen (3 ) Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Ry: esittää, että lakia sovellettaessa tulisi käyttää myös kustakin laitteesta mahdollisesti annettuja määräyksiä ja standardeja sekä luokituksia. Tällä vältettäisiin erilaiset määräykset laitteiden luokituksesta ja vaatimuksista eri kohteisiin. Esimerkiksi kaikissa Suomessa käytettävissä sammutin- määräyksissä tulisi käyttää samaa EN 3- teholuokitusjärjestelmää. Myös palokunnan käyttämät palopostit tulisi määritellä erikseen, Niitä koskee EN standardi, joka on tehty työryhmän CEN TC 192 WG 6 toimesta. SM:n kommentti: Muutos ei ole perusteltavissa. Velvoite noudattaa eri laitteista annettuja määräyksiä, standardeja ja luokituksia tulee kyseisistä säännöksistä itsestään. Yleisvaatimusta noudattaa kaikkia standardeja ei ole mahdollista säätää mutta yksittäisten standardien noudattamisesta voidaan säätää annettaessa laitekohtaisesti tarkempia säännöksiä.

23 Postiosoit e PL VALTIONEUVOSTO Määritelmiä (4 ) SISÄASIAINMINISTERIÖ Käyntiosoite Kirkkokatu 12 HELSINKI Puhelin Vaihde (09) Sähköposti: etunimisukunimi intermin.fi Faksi (09) Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Ry: haluaa täsmentää 4 :n la kohdassa olevaa palonilmaisulaitteita ym. koskevaa terminologiaa esittämällä että paloilmaisin on laite joka lähettää tiedon tulipalosta esimerkiksi hälytyskeskukseen, palohälytin on kilpi, joka kertoo palosta kertovan laitteen esimerkiksi sireenin sijainnin ja että palovaroitin on kotikäyttöön tarkoitettu tulipalosta merkkiäänellä kertova laite. SM:n kommentti: Toimialan kielenkäytössä on syntynyt erikoissanastoa, jota ei välttämättä ole laajemmin yhdenmukaistettu. Lakiesityksessä pyritään näitä välttämään kuten yksityiskohtaisia luetteloita muutenkin. Näin voidaan välttää mahdolliset sekaannukset tai virheet lain soveltamisalan määrittelyssä. Yleiskielen käyttö lakitekstissä ei estä käyttämästä erikoissanastoa käytännön toiminnassa mutta lain soveltamisala tulee määritellä yleisemmin kaikenlaisia tapauksia varten yhteisesti. Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry: Uudessa laissa tulisi palopostit ottaa huomioon nykyistä ehdotusta paremmin. Nyt palopostit on huomioitu ainoastaan perustelumuistiossa, siinäkään niitä tarkemmin määrittelemättä. Velvoite palopostien ylläpidosta löytyy pelastuslaista ja paloposteille on olemassa SFS Standardi EN671 Kiinteät palosammutusjärjestelmät - Palopostit. Standardin osat 1-2, määrittelevät palopostien vaatimukset ja ominaisuudet letkun tyypin mukaisesti ja osa 3 määrittelee palopostien ylläpidon ja huoltamisen. Esityksen 4 :n lb kohdan säännöstä "rakennukseen kiinteästi asennettavia sammutus- ja savunpoistolaitteita" tulisi tarkentaa lisäyksellä "kuten paloposteja ja sprinklerijärjestelmiä". Perustelunaan SHLL esittää, että koska palopostien tarkastuksesta ja huollosta ei ole olemassa erillistä asetusta on erittäin tärkeää mainita ne laissa selkeästi. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Ry: Esityksen 4 :n lb kohdassa tulisi mainita pikapalopostit ja palopostit. Myös palokunnan käyttämät palopostit tulisi määritellä erikseen. SM:n kommentti: Palopostien ja sprinklerijärjestelmien toimintakunto on paloturvallisuuden kannalta tärkeää. Kyseiset laitteet sisältyvät jo nyt lakiesityksen 4 :n lb kohtaan. Yksittäisistä laitteista säätäminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska se voi väärällä tavalla korostaa kyseisten kohteiden merkitystä suhteessa muihin vastaaviin laitteisiin. Standardien soveltaminen määräytyy siten kuin niistä on säädetty. Olli Mäenpää: Lakiehdotuksen 4 :n määritelmäsäännöksen 1) e) kohdan mukaan myös siinä tarkoitetut takat ja kiukaat olisivat pelastustoimen laitteita. Sääntely ei vastaa normaalia kielenkäyttöä ja on ehkä sille vastakkainen, koska mainitut laitteet voinevat lähinnä vain aiheuttaa pelastustoimien tarvetta. Koska kyseiset laitteet ovat kuitenkin paloturvallisuuden kannalta merkityksellisiä ja lain soveltaminen kyseisiin laitteisiin on muutenkin perusteluissa esitetty huomioon ottaen aiheellista, kyseiset laitteet voitaisiin esimerkiksi mainita erikseen 2 :ssä. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto: Ehdottaa tulisijojen poistamista 4 :n luettelosta, koska ne eivät kuulu pelastustoimen laitteisiin. SM:n kommentti: Lausunnoilla on perusteensa mutta tulisijat katsottiin lakiteknisessä mielessä tarkoituksenmukaiseksi esittää määritelmien yhteydessä. Sama koskee osittain myös väestönsuojien laitteita. Näin menettelemällä sanonta yksinkertaistuu, koska lain

24 SISÄASIAINMINISTERIÖ muissa säännöksissä voidaan puhua pelastustoimen laitteista ilman tarvetta käyttää pidempää ilmaisua "pelastustoimen laitteet, tulisijat ja väestönsuojien laitteet". Voimassa olevassa laissa ongelma on kierretty säätämällä lain nimeksi "laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja eräiden tuotteiden paloturvallisuudesta". Esityksessä tavoitellaan ytimekkäämpää lain nimeä. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (6 ) Oikeusministeriö: Ehdotetun 6 :n 2 momentissa säädettäisiin, että pelastustoimen laitteen katsotaan olevan sitä koskevien vaatimusten mukainen, jos valmistaja on antanut vaatimustenmukaisuudesta asianmukaisen vakuutuksen ja tehnyt laitteeseen sitä koskevan merkinnän tai jos laitteen vaatimustenmukaisuus on osoitettu arviointilaitoksen suorittamassa varaientamismenettelyssä. Vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle on siis asetettu kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa. Se, kumpaa tavoista kussakin tapauksessa käytettäisiin, jäisi ilmeisesti säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Valittu sääntelytapa saattaa olla ongelmallinen perustuslain 80 :n kannalta. Voitaisiinkin harkita, olisiko sääntelyä mahdollista täydentää perussäännöksellä siitä, minkälaisia laitteita arviointilaitoksen suorittama varmennusmenettely koskisi ja minkälaisille laitteille riittäisi valmistajan antama vakuutus. SM:n kommentti: Peruslähtökohtana on, että laitteen markkinoille saattava taho vastaa laitteen vaatimustenmukaisuudesta ja sen osoittamisesta. Jos toisin ei ole säädetty, tämä voi itse valita tavan laitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, mikä käytännössä tarkoittaisi vaatimustenmukaisuus-vakuutuksen antamista. Valmistajalla saattaa kuitenkin olla erityisiä, esimerkiksi markkinointiin liittyviä syitä hankkia virallisempi kannanotto arviointilaitokselta. Käytännössä olisi vaikeaa säätää laissa arviointilaitoksen käyttämistä edellyttävät tilanteet yksityiskohtaisesti. Kysymys liittyy mahdolliseen tarpeeseen antaa laitekohtaisesti tarkempia säännöksiä, jolloin myös vaatimustenmukaisuuden määrittelyprosessista säädettäisiin tapauskohtaisesti. Esitykseen sisältyy tätä koskeva asetuksenantovaltuus, joka SM:n käsityksen mukaan vastaa tarkoitustaan. Jos valtuussäännöstä kuitenkin halutaan lakitasolla täsmentää, kysymykseen tulisi säännös, jonka mukaan valittava menettelytapa riippuu laitteen teknisistä ominaisuuksista (mm. monimutkaisuudesta) ja sen merkityksestä turvallisuudelle. Eräät suunnittelu-, huolto-ja asennustyöt (7 ) Sammutinhuoltoliikkeiden Liitto SHHL ry: esittää 7 :ään (Eräät suunnittelu-, asennus,-huolto- ja tarkastustyöt) lisättäväksi säännöksen "Palopostit on huollettava ja tarkastettava palopostin turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistavalla tavalla." S HLL perustelee tätä esittämällä, että palopostien tarkastus- ja huolto on valtaosassa kiinteistöjä laiminlyöty, vaikka pelastuslaki ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet velvoittavatkin kiinteistönomistajan tai vakuutuksen ottajan huolehtimaan asiasta. Usein myöskään viranomaiset eivät SHLL:n mukaan osaa vaatia huoltoa suoritettavaksi koska siitä ei ole erillistä asetusta. Tarkka kuvaus huoltotoimenpiteistä ja määräajoista löytyy SFS Standardista EN671-3 Pikapalopostien ja palopostien tarkastus ja huolto; sekä valmistajien huolto-ohjeista. Tehtyjen tarkastusten perusteella palopostien kunto olisi SHLLrn lausunnon mukaan erittäin heikko, jopa 30%:ssa tarkastetuista paloposteissa on ollut jonkin astein vika ja täysin toimimattomia paloposteja on ollut jopa 10% kaikista tarkastetuista paloposteista. Pahimmillaan kaikki kohteen palopostit ovat olleet viallisia.