Planssit ja Tulosteet

Transkriptio

1 Archicad 10 Planssit ja Tulosteet ArchiCAD 10:n tärkeimpiä uudistuksia on planssauksen ja tulostuksen sisällyttäminen itse ArchiCADiin. Projektin työstö luonnoksesta tulostukseen onnistuu siis vaihtamatta ohjelmaa ja ilman tallennusta muihin tiedostomuotoihin. Näin työskentely on entistä joustavampaa ja nopeampaa. Asiakirjoja on myös helpompi pitää ajan tasalla. Itse planssien teko ja julkaiseminen toimivat pitkälti PlotMakerohjelman tapaan. Toiminnot löytyvät Projekti-ikkunasta johon on tullut kaksi uutta välilehteä Sisällön ja Näkymien lisäksi. Uudet välilehdet ovat Planssit ja Tulosteet. Integroidun planssauksen myötä myös näkymien määrittelemisestä on entistä suurempi hyöty työskentelylle. 1 Käsitteitä 1.1 Planssi Planssi tarkoittaa piirustuksista, bittikarttatiedostoista ja tekstidokumenteista halutun kokoiseksi ja näköiseksi taitettua kokonaisuutta. Plansseja edelleen tulostetaan, piirretään ja tallennetaan eri yhteistyökumppaneille. Jokaisen planssin perustana on ennalta määritelty masterplanssi. 1.2 Masterplanssi kehykset ja sivunumerot. Nämä asiat heijastuvat suoraan kaikille kyseistä masteria käyttäville plansseille. Jokaisessa planssivihkossa on oltava vähintään yksi masterplanssi, jossa on määritetty vähintään valitun tulostuslaitteen mukainen piirustuspaperin koko ja arkin suunta. Tyypillisesti masterplanssi sisältää myös nimiön teksteineen ja piirustuksen rajat, nämä on voitu joko sijoittaa objektina tai piirtää viivoina ja teksteinä paikalleen. Masterplansseja kannattaa tehdä valmiiksi useita erilaisia toimiston ja kopiolaitoksen laiteasetuksia vastaaviksi, näin asetusten vakiointi on helppoa ja uloslähtevät piirustukset ovat aina toimiston standardin mukaisia. Asetuksissa määritellään planssilla näkyvien masterelementtien väri. Tuodun piirustusnäkymän voi räjäyttää planssille tai masterille, jolloin elementit muuttuvat viivoiksi ja täytteiksi. Masterplanssilla ja plansseilla on hyödyllistä käyttää Automaattitekstejä, jotka päivittyvät Arkisto-valikon Tiedot Projektin tiedot -kohdasta. Vaihtoehtoisesti automaattitekstien sisältö voi tulla plansseista, niihin sijoitetuista piirustuksista tai jopa tietokoneen käyttöjärjestelmästä. Piirustuksien sisältö kannattaa luoda itse mallissa ja tehdä planssivihkoon vain teksti-, merkintä- ja muita apuelementtejä. Mastereille ja plansseille tuotuja piirustuksia voi kohdistaa toisiinsa Apupiste-työkalun avulla, myös näkymässä mukana oleva apupiste toimii kohdistuspisteenä. 1.3 Moniarkkiplanssaus Moniarkkiplanssista puhutaan siloin kun mastersivu sijoitetaan useammalle arkille. ArchiCAD 10ssä ei enää ole moniarkkiplanssivaihtoehtoa PlotMakerin tapaan. Samanoloinen tulostus onnistuu kuitenkin edelleen: Mac-käyttöjärjestelmä sisältää PDF-kääntäjän, joten alla olevat ohjeet koskevat ainoastaan Windows-koneita. Planssin jakaminen usealle arkille onnistuu maceillä suoraan PDF-asetuksien kautta. Järjestely-ikkunan tulosteasetuksista määritellään tulostetavaksi Tulosta. Tulostimeksi valitaan Amyuni PDF Converter, joka on ArchiCADin mukana tuleva PDF-kääntäjä. Arkiksi valitaan custom ja sen koko säädetään käytetyn masterplanssin mukaiseksi, marginaalien arvon ollessa 0 sekä masterplanssilla että PDF-kääntäjän asetuksissa. Kun PDF-kääntäjän paperikooksi valitaan joku masterplanssin arkin kerrannainen, tulostuu pitkä planssi esimerkiksi A4 -arkkeina. Asetus on tallennettava jokaiselle planssille erikseen. Masterplanssi tarkoittaa mallisivua, jolle on sijoitettu plansseissa olevat, toistuvat elementit. Näitä ovat esimerkiksi nimiö, logokuvat,

2 2 1.4 Piirustus Piirustukset tarkoittavat tässä yhteydessä kaikkia planssin tuotavia näkymiä tai erillisiä tiedostoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kuvaja PDF-tiedostot. Piirustuksien linkkejä hallitaan Piirustusten hallinta -paletin kautta, joka löytyy Projekti-ikkunan vasemmasta yläkulmasta avautuvasta putkahdusvalikosta. Mikäli tuodun piirustuksen päälle tallennetaan ja päivitetään sen linkki, saadaan uusi versio planssille näkyviin. 1.5 Näkymä Tyypillinen planssille tuotava elementti on mallista, detaljista tai luettelosta tallennettu näkymä. Näkymät tallennetaan Projektiikkunan Näkymä-välilehteen ja niille määritellään erilaisia asetuksia. Nämä asetukset ovat: ID-numero, Nimi, Tasoyhdistelmä ja Suhde, eli mittakaava. 2D-näkymissä määritellään sen lisäksi Esitystavat ja Kerroksen projektiorajat. 3D-näkymässä valitaan muodostetaanko näkymä 3D- tai Renderointi-ikkunasta. Kerroksen projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti. Jokaiselle näkymälle määritellään siis erikseen, miltä korkeudelta pohja siinä leikkautuu. Oletuskorkeus on 1 m kerroksen nollatasosta. Myös projektion ylä- ja alarajat ovat määriteltävissä rajaamaan pohjapiirustusten sisältöä. Katso myös UO.4 Leikkaustasot ja monen kerroksen läpi ulottuvat elementit. Näkymiä on hyvä käyttää planseissa, koska niiden asetukset säilyvät, vaikka itse sisältö kehittyykin. Projektin eri vaiheita varten tai eri yhteistyökumppaneille tallennetaan omat näkymät sopivine asetuksineen. Tämä on jatkotyöstön kannalta järkevää, koska näin kaikki tarvittava sisältö voi sisältyä samaan malliin ja asiakirjojen päivittäminen helpottuu. Näkymiä koskevaa tietoa myös kohdissa KO.KL Näkymät sekä KM.HAR Näkymät Kerroksen projektiorajat Kerroksen projektiorajat ovat yksi asetuksista, joida säädetään Näkymän tallentamisen yhteydessä. Projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti, mutta koskevat aina kaikkia kerroksia. Jos siis halutaan eri kerroksista tallennetuille näkymille erilaiset projektiorajat, on ne määriteltävä jokaisen näkymän tallennusvaiheessa erikseen. Mikäli projektiorajoja halutaan muuttaa tallentamatta näkymää, löytyvät säädöt myös Dokumentti-valikon kohdasta Pohjan leikkaustaso... Leikkaustason korkeus kerroksessa-kohdassa määritellään nimensä mukaisesti se taso kerroksen nollasta laskettuna, missä elementit leikataan. Yläraja- ja Alaraja-arvojen väliin jää se alue, jolla sijaitsevia elementtien osia esitetään. Oletusarvot ovat yläpuolisen ja näkyvän kerroksien nollatasot. Näin kaikki näkyvässä kerroksessa olevat elementit näkyvät, mikäli niiden taso on päällä. Alarajaa siirretään alaspäin, jos esimerkiksi lattialaatassa on aukko, jonka läpi halutaan alemmassa kerroksessa sijaitsevien elementtien näkyvän. Laskemalla tai nostamalla ylärajaa voidaan rajata esimerkiksi alakaton osia pois näkymästä, mikäli niiden tasoja ei voida sammuttaa. Elementtejä voidaan myös määritellä niiden asetuksissa näkymään vain näiden rajojen sisällä. Myös Yleinen alaraja, joka oletusarvoisesti on projektin nollataso, tulee käyttöön yhdessä elementtien asetuksien kanssa. Käyttäessä tätä asetusta elementti kyllä mallinnetaan kokonaisuudessa, joten se huomioidaan määrälaskennassa. Sen yleisen alarajan alapuolelle ulottuvat osat eivät kuitenkaan esiinny näkymissä. Mahdollinen käyttökohde tälle ovat esimerkiksi väestönsuojat, joiden ei haluta näkyvän pohja- tai asemapiirustuksissa.

3 1.6 Asetukset Jokaiselle piirustukselle määritellään kynäyhdistelmä, jolla se tulostuu. Kynäyhdistelmä on joko sama kuin lähteessä tai se valitaan ennaltamääriteltyjen yhdistelmien listasta. Uusia kynäyhdistelmiä luodaan Kynät ja värit -ikkunassa, joka sijaitsee Vaihtoehdot-valikon Attribuutit-kohdassa. Jokaisella kynällä voi olla useampi väri ja viivapaksuus jotka tallentuvat eri kynäyhdistelmiin. Esimerkiksi eri tulostusmittakaavoille on esitallennettu omat kynäyhdistelmät, joiden ansiosta piirustukset pysyvät aina luettavina, ilman että itse kynäasetuksia tarvitsisi muuttaa. Piirustusten hallinnassa määritellään sen lisäksi, kynäyhdistelmästä riippumattomana, millä väreillä piirustus tulostuu. Vaihtoehdot ovat Kynäyhdistelmän värit, Harmaasävyt ja Mustavalkoinen. Planssiasetukset koskevat planssiin tunnistetta, eli ID-numerointia ja nimeä, masterplanssia sekä sijoitettujen piirustuksien ID-numerointia. Piirustuksen asetukset sisältävät piirustuksen tunnistetiedot, päivitysvaihtoehdot, mittakaavan ja kynäyhdistelmän sekä kehyksen ja otsikon säädöt. Myös piirustuksen sijoitustaso valitaan tässä Kehys Sijoitetuilla piirustuksilla on planssatessa näkyvä kehys, jonka avulla piirustusta voidaan muokata. Tämä kehys ei näy tulosteissa. Piirustuksen asetuksissa määritellään halutessa tulostuva kehys, jonka viivatyyppi ja -väri ovat valittavissa Otsikko Kynäyhdistelmä Jokaiseen sijoitettuun piirustukseen voi liittää piirustusotsikon. Otsikon sisältö on muokattavissa, tyypillisesti se sisältää piirustuksen ID-numeron, nimen ja mittakaavan. 1.7 Linkit Näkymä linkittyy planssille dynaamisesti ja piirustukset tiedostolinkkinä. Dynaaminen linkki tarkoittaa sitä, että jos Archicad-projekti muuttuu ja se tallennetaan, muutos päivittyy välittömästi näkymään, mikäli näin halutaan. Muista ArchiCAD-projekteista voi tuoda näkymiä tai kokonaisia plansseja. Myös nämä voivat päivittyä automaattisesti kun lähdetiedostoa muokataan. Linkitetyn sisällön päivittymistä hallitaan Piirustusten hallinta -ikkunassa. Dynaaminen linkki on katkaistavissa piirustuslinkiksi. 2 Käyttöliittymä

4 Planssien ja tulosteiden hallintaan on käytössä Projekti-ikkunan välilehtien lisäksi kaksi apuikkunaa. Nämä ovat Järjestely ja Piirustustusten hallinta. Kummatkin löytyvät Projekti-ikkunnan vasemmassa yläkulmassa sijaitsevan Projektivalikko-painikkeen putkahdusvalikosta. Lisätietoa apuikkunoista löytyy käsikirjan kohdista KO.KL.8.7 Järjestely ja KO.KL.8.10 Piirustusten hallinta. Haluttujen näkymien tuontiin plansseihin on kaksi pääasiallista menetelmää. Näkymät-välilehdestä joko raahataan näkymä auki olevaan planssin tai käytetään hiiren oikean painikkeen valikosta löytyvää Sijoita planssiin -komentoa. Toivottu sijoituskohta osoitetaan graafisesti. 3 Työn kulku 3.1 Yksittäiset piirustukset Suositeltava työtapa planssatessa ja tulostaessa on tallentaa mallista, detaljeista tai luetteloista ensin näkymät, joille määritellään sopivat asetukset. Seuraavaksi luodaan tarvitut planssit käyttäen pohjana masterplansseja. Masterplansseihin sijotetaan masterelementit kuten nimiöt ja mahdolliset planssin reunaviivat. Nimiöissä kannattaa käyttää automaattitekstejä.

5 1. Esikatsellaan piirustus pohjaan, leikkaukseen, julkisivuun, detaljiin, vuorovaikutteiseen selosteeseen tai 3d-ikkunaan, tai animatioreittiin halutun näköiseksi. Asetetaan siis sisällön osalta, tarpeellisin osin oikein; -Mittakaava -Esitystavat -Mitta-asetukset -Zoom -3d-ikkuna asetukset tai Renderointiasetukset -Valinta-alue tai 3d-leikkausasetukset Nämä on usein helpointa säätää oikein käyttäen Piirtonäkymäapuikkunaa. Mikäli toimiston tasoyhdistelmät ja esitystavat ovat vakioituja, ei Muu tai muita sellaisia käsisäätöjä tarvita. Sekä raahaaminen että kohdevalikon kautta tuominen onnistuvat myös suoraan Sisältö-välilehdestä. Tällöin ArchiCAD tallentaa automaattisesti näkymän Näkymät-välilehteen. 2. Tehdään Sisällöstä Näkymiä. -Avataan Järjestely-ikkuna auki niin että vasemmalle jää Sisältö ja oikealle Näkymät. Raahataan yksi tai useampia näkymä ikoneja vasemmalta oikealle. Raahattaessa kansio, (esimerkiksi Pohjat), kansion sisältö muodostuu automaattisesti näkymiksi. Näin useiden näkymien säädöt tallentuvat kerralla. Kun näkymä tai joku muu lähde on sijoitettu planssiin, aletaan siitä puhua piirustuksena. Piirustuksen asetuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla se ja avaamalla asetusikkuna hiiren oikean painikkeen valikosta. 3.2 Piirustussarja Piirustussarjoja määritellään tehokkaimmin Järjestely-ikkunan kautta. Piirustussarjalla käsitetään tässä yhteydessä samoilla asetuksilla varustettuja näkymiä jotka halutaan plansseille samaan asemaan. Näin piirustusten ilme ja sisältö vakioituvat, ja laatu pysyy samana sarjaa julkaistaessa. VINKKI: Mikäli toimiston ensimmäisessä ArchiCAD 10 projektissa tekee tämän työn tarkkaan, on kaikki hyväksikäytettävissä seuraavassakin, kunhan muistaa tallentaa projektin avulla oman aloituspohjan. Tyypillinen työn kulku pääpiirteittäin:

6 6 VINKKI: Näkymiä kannattaa jakaa kansioihin tarkoituksen mukaan, esimerkiksi Lupa-, Työ- ja Mittapiirustussarjoiksi. Näkymiä voi järjestellä raahamalla niitä oikeisiin paikkoihin. 3. Tehdään Näkymistä Plansseja. -Avataan Järjestelyyn Näkymät vasemmalle ja Planssit oikealle puolelle. -Valitaan /tarkistetaan oletusarvoinen Mastersivu, klikkaamalla sen päällä hiiren oikealla ja valitsemalla se oletusarvoiseksi. Oletusarvoinen Mastersivu on merkitty koirankorvalla. Näin piirustussarja sijoittuu oikein, keskeisesti Plansseille. -Raahataan kansio tai piirustusnäkymät näkymistä plansseille, tai painetaan Lisää nappia, kun oikea näkymä tai kansio on valittuna. -Tehdään uusi Tulostesarja painamalla painiketta jossa on näkyvän sarjan nimi. (Esimerkissä 1 Views). -Raahataan haluttu sisältö sarjaan. -Valitaan sarjalle Tulosteasetukset, eli Tulostetaanko, Tallennetaanko se tiedostoiksi, Viedään Internetiin vai piirretäänkö se piirturille tai tallennetaan niihin sopivaan.plt-muotoon. 4. Tehdään Plansseista Tulosteita. -Avataan Järjestelyyn vasemmalle Planssit ja oikealle Tulosteet. Sarjaksi tulee näkyviin joku mukana oleva oletusarvoinen sarja joka mahdollistavat kaikkien Näkymien (Views) tai Planssien (Layouts) tulostuksen automaattisesti.

7 7 -Sarjan sisältöä hallitaan sijoittamalla sitä kansioihin, esimerkiksi tiedostomuoto valitaan, Muoto-kohdasta, kerralla valitulle kansiolle. -Järjestely-ikkunassa on alinna painikkeet josta valitaan tulostetaanko kerralla koko sarja, valitut kohteet vai kaikki sarjat. Näin yksittäisten Tallenna tai Tulosta-käskyjen tarve minimoituu ja Projektin sisällön tai/ja Järjestelijän Tulosta-painike korvaa ne. 3.3 Planssit 3.4 Tulosteet Tulostettavat planssit kerätään tulostesarjaan. ArchiCADissä on esitallennettuna tulostesarjoja. Mikäli halutaan luoda uusi sarja, se onnistuu helpoiten Järjestely-ikkunassa. Lisätietoa Planssit-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL Planssit ja KM.HAR Planssit.

8 Tulostesarjalle valitaan Tulostusasetuksissa tulostetapa ja mikäli se halutaan tallentaa paikannetaan tallennussijainti. Tiedostomuodon voi toivottaessa määritellä jokaiselle tulostesarjan planssille erikseen. ArchiCADissä on mistä tahansa ikkunasta mahdollista tulostaa myös suoraan, Arkisto-valikon Piirrä- tai Tulosta-komentoja käyttäen. Esimerkiksi matalalaatuisen PDF-vedoksen tulostamiseen tämä onkin nopein menetelmä. Jos samoja plansseja on kuitenkin tarkoitus projektin edetessä tulostaa useampaan otteeseen tai eri vastaanottajille, on yllä kuvatusta työtavasta selkeää hyötyä. Kerran määritellyt asetukset säilytvät, joten jatkotyöskentely nopeutuu. Myös piirustusten ja planssien päivittäminen helpottuu näin. Näkymien tekoa, planssausta ja tulostusta käsitellään myös Harjoituskirjan osassa KM.HAR10.20 Harjoitus 20 Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Tulosteiden hallintaan käytetään joko Projekti-ikkunan Tulosteetvälilehdellä tai Järjestely-ikkunassa. Lisätietoa Tulosteet-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL Tulosteet ja KM.HAR Tulosteiden tekeminen.