SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN SATAKUNNASSA TOIMIVIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TALOUDELLINEN MENESTYS VUOSINA SEKÄ NIIDEN ALUEELLISEEN SITOUTUMISEEN VAIKUTTAVAT KRIITTISET TEKIJÄT Liiketaloustiede, laskentatoimen Pro gradu tutkielma Laatija Teemu Alanko Ohjaajat KTT Heli Hookana KTM Anu Ikonen-Kullberg KTM Lenita Nieminen Pori

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkielman taustaa Tutkimuksen tavoitteet, ongelmat sekä rajaukset Tutkimuksen tieteenfilosofiset ja metodologiset valinnat Tutkimusmenetelmät Tilinpäätösanalyysi Teemahaastattelu Tutkimusaineisto Tilinpäätösaineisto Vertailuaineisto Haastatteluaineisto Tutkimuksen kulku GLOBALISAATION SEURAUS KANSAINVÄLINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS SATAKUNNASSA Yritystoiminnan globalisaatio Tytäryhtiö strategisena yksikkönä Satakunnan alueellinen kilpailukyky Kansainvälinen omistus Suomessa ja Satakunnassa TALOUDELLINEN MENESTYS Tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin määritelmä Kannattavuus Käyttökateprosentti Liikevoittoprosentti Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Yhteenveto kannattavuudesta Kasvu Liikevaihdon kasvu Henkilöstön lukumäärän kasvu Nettoinvestointien kasvu Yhteenveto kasvusta Rahoitusasema Vakavaraisuus Maksuvalmius Rahavirtalaskelmat... 61

3 Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelman jäämät sekä tunnusluvut Yhteenveto rahoitusasemasta KRIITTISET SITOUTUMISTEKIJÄT Sijoittumisen teoriaa Omistuksen merkitys Strategia Yhtymästrategia Liiketoimintastrategia Alueelliset tekijät Satakunnassa Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet ja uhat Taloudelliset aspektit Yhteenveto kriittisistä sitoutumistekijöistä YHTEENVETO Johtopäätökset Tutkimuksen reliabiliteetti ja validius sekä jatkotutkimusmahdollisuudet 100 LÄHTEET LIITE 1 KASSAVIRTALASKELMAN KAAVA LIITE 2 TUNNUSLUKUANALYYSIN NUMEERISET TULOKSET LIITE 3 TEEMAHAASTATTELURUNKO...111

4 4 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Tieteenfilosofiset perusolettamukset...10 Kuvio 2 Laskentatoimen tutkimusotteet...12 Kuvio 3 Tutkimuksen kulku...23 Kuvio 4 Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden toimialoittainen jakautuminen...34 Kuvio 5 Yrityksen terveyskolmio...37 Kuvio 6 Käyttökateprosentit...41 Kuvio 7 Liikevoittoprosentit...43 Kuvio 8 Sijoitetun pääoman tuottoprosentit...44 Kuvio 9 Liikevaihdon kasvuprosentit...50 Kuvio 10 Henkilöstön lukumäärän kasvuprosentit...52 Kuvio 11 Nettoinvestointien volyymi sekä suhde liikevaihtoon...53 Kuvio 12 Kuvio 13 Omavaraisuusasteet...57 Quick ratiot...60 Kuvio 14 Rahoitusjäämäprosentit...65 Kuvio 15 Investointien tulorahoitusprosentit...66 Kuvio 16 SWOT-lähestymistapa...80 Kuvio 17 Teollisuuden kilpailutekijät...93 Kuvio 18 SWOT-analyysi sitoutumiseen vaikuttavista alueellisista tekijöistä..99

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman taustaa Kansainvälistyminen etenee hurjaa vauhtia ja siltä ei voi välttyä. Ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut liikkuvat Euroopan Unionin alueella jo täysin vapaasti ja pidemmällä tähtäimellä tähän ollaan varmasti pyrkimässä yhä laajemmalla alueella, koska kuten Okko, Miettilä & Hyvärinen (1998, 10) toteavat, parantaa se elintasoa. Vapaa liikkuvuus on mahdollistanut yritysten toimintastrategioiden radikaalin muutoksen ja nykypäivän globaalissa maailmassa yritykset ovat lähes järjestäen halukkaita kasvattamaan toimintaansa kansainvälistymisen kautta. Useat monikansalliset yritykset ovat liikevaihdoltaan suurempia kuin pienten valtioiden budjetit ja niiden arvioidaan kokonaisuudessaan vastaavan nykyään 75%:sti maailmankaupasta (Okko ym. 1998, 13; Karppinen 2009, 9). Kansainvälisten toimijoiden osuus on siis keskeinen ja niihin linkittyvä tutkimus relevanttia. Yritykset ovat aina kilpailleet keskenään, mutta globalisaation seurauksena maailmanlaajuinen kilpailu on pakottanut myös maat ja maanosat kilpailemaan keskenään (Puolamäki & Ruusunen 2009, 34). Valtiot, maakunnat ja kaupungit Suomessa ovat varmasti myös halukkaita tarjoamaan ulkomaalaisille menestyville yrityksille kilpailukykyiset olosuhteet toimia alueellaan. Kansainvälisen yrityksen suomalainen tytäryhtiö voi muodostua joko greenfield-investoinnin tai yritysoston kautta. On sitten kyseessä ensin mainitun kaltaisesti tyystin uuden toimipaikan perustaminen tai vanhan säilyminen, niin seurauksena ilmenee sekä välittömiä että välillisiä hyötyjä. Toimipaikan ollessa Suomessa esimerkiksi verotulot, työpaikat ja tulot lisääntyvät, joka taas edelleen kiihdyttää kysyntää ja edelleen lisää työpanosten vastineina toimivia palkkoja (Armstrong & Taylor 1993, 42 44). Samat vaikutukset ilmenevät yritysten suorittamien investointien ja mahdollisesti syntyvien alihankintaketjujen kerrannaisvaikutusten kohdalla. Taloudellisten vaikutusten lisäksi myös inhimillinen pääoma kasvaa ja tämä kaikki on omiaan laajentamaan koko talousalueen houkuttelevuutta toimipaikkana. Tämä tutkimus toteutetaan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TseCoren toimeksiantona osana alueen kehittäjäorganisaatioiden rahoittamaa Menestyvän Satakunnan kansainvälinen kilpailukyky -kehittämishanketta. Kansainvälisiä yrityksiä kiinnostavat varmasti koko Suomea koskevat lainsäädännölliset, erityisesti fiskaaliset, tekijät, mutta aluetaloudellisten tekijöiden merkitys korostuu entisestään, kun tavoitellaan ulkomaisten toimijoiden pysyvyyttä ja mahdollista lisäystä juuri

6 6 Satakunnassa. Alueista on itse asiassa tullut yhteiskunnallisia toimijoita, jotka pyrkivät parantamaan asemaansa ohi valtion (Väyrynen 1999, 153). Tämän tutkimuksen tarpeellisuutta ja relevanttiutta lisää aikaisemman, omistukseen perustuvaan rajaukseen pohjautuvan tutkimuksen puute. Alueellisesti yritysten taloudellista menestystä on tutkittu paljonkin, mutta data on kerätty lähes systemaattisesti sijainnillisiin rajauksiin perustuen (Karppinen 2009, 71). Tässäkin tutkitaan tietyllä alueella toimivia, mutta ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten yritysten tytäryhtiöitä Suomessa. Yllättävän monen alueen asukkaan työnantajan nimi on saattanut vaihtua ja työnantaja ei olekaan enää suomalainen, mikä taas saattaa herättää erilaisia pelkotiloja. Suurten yritysten omistajanvaihdoksien on todettu vähentävän sitoutumista vanhaan kotialueeseen ja tällöin niin yksittäisen työntekijän kuin alueenkin asema on uhattuna (Pezzini, Maquire, Byrne, Davies 2007, 60). Lisäksi sopeuttamisen on todettu olevan paikallisia toimijoita voimakkaampaa (Karppinen 2009, 28). Kauppalehden artikkeli ( ) kertoo kehittyvien maiden merkityksen kasvusta, mitä tulee tehtyihin suoriin sijoituksiin, jotka taas luovat tulevaisuuden työpaikkoja. Edellä esitetty pelko on Suomen kohdalla varmasti aiheellinen, jos ajatellaan esimerkiksi pelkästään työvoimakustannuksia. On kuitenkin naiivia olettaa sijoittumisen olevan näin yksioikoista. Kansainvälisillä yrityksillä on usein erilaiset strategiat ja yrityskulttuurit ja erilainen visionäärisyys näkyy päätöksentekoprosesseissa, mitä tulee esimerkiksi uusiin investointeihin ja niiden kohdentamiseen. Ylä-Anttilan ym. 1 tutkimuksen mukaan ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset investoivat suomalaisia yrityksiä vähemmän, vaikka niiden toiminta on suomalaista vertailujoukkoa kannattavampaa. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa voi miettiä kummalla, vahvan kassan ja verkoston omaavalla kansainvälisellä toimijalla vai vanhalla kotimaisella omistajalla, on pääomia pitää yritystoimintaa yllä yli vaikeiden aikojen. Pääomien lisäksi monikansallisilla toimijoilla on monia muita vahvuuksia, kuten laaja tieto- ja teknologiaverkosto, jota alue voi suoraan sekä välillisesti vuotojen kautta hyödyntää (Jones & Wren 2006, 75). Omistajuudella on siis merkitystä, mitä tulee alueellisiin panostuksiin ja sitoutumiseen. Liiketoiminnan peruslähtökohta on kasvattaa yrityksen omistaja-arvoa ja sen vuoksi johtamisessa lähes kaikki esitetään numeroina ja ratkaistaan niihin perustuvien laskelmien perusteella (Puolamäki & Ruusunen 2009, 17). Eli raha useasti ratkaisee. Kehittyvien markkinoiden vahvuudet tiedetään, aina edullisemmista tuotannontekijöistä kasvaviin asiakasmarkkinoihin. Matalat palkat ja työvoima siirtyvät kuitenkin usein 1 Mm. Puttonen (2004, 16-17) on referoinut Pekka Ylä-Anttilan, Jyrki Ali-Jyrkön sekä Matti Nybergin (2004) 100 suurinta suomalaista yritystä koskevaa Foreign ownership in Finland boosting performance and changing corporate -tutkimusta. Julk. Huizinga, H. & Jonung, L. (eds) The Internalization of Asset Ownership in Europe.

7 7 vastakkaisiin suuntiin. Osaava työvoima taas kehittää teknologisia prosesseja. (Armstrong & Taylor 2006, 72.) Prosessikehityksen lisäksi pitää löytyä laaja-alaista innovatiivisuutta kilpailtaessa kehittyviä markkinoita vastaan (Pezzini 2007, 81). Vientikeskeisellä Satakunnalla on monia vetovoimatekijöitä, kuten esimerkiksi logistisesti loistava sijainti ja infrastruktuuri sekä laaja pitkään kokemukseen perustuva teollisuusosaaminen (Vähäsantanen, Karppinen & Laamanen 2007, 92). Mahdollisuudet on huomattu myös ulkomailla ja kansainväliset yritykset ovat valinneet yhdeksi toimipaikakseen Suomessa juuri Satakunnan. Esimerkiksi Satakunnan teollisuudessa jo joka kolmas työntekijä on suuren (TOP50) ulkomaalaisomisteisen yrityksen työllistämä (Karppinen 2009, 49). Kyseisten toimijoiden roolin kasvaessa, on sidosryhmien kannalta tärkeää tutkia niin omistavan konsernin, kuin Satakunnassa toimivan yksikönkin kannattavuutta ja strategisia tavoitteita, sekä ennen kaikkea alueelta vaadittavia toimia näiden tukemiseksi. Pelkona on, että Suomeen jää vain hyvää tulosta näyttäviä myyntikonttoreita, muun muassa työllisyyttä edistävän tuotekehityksen sijaan (Puttonen 2004, 17). Tämä ei saa toteutua Suomessa, eikä Satakunnassa, jonka on vaalittava omaa osaamistaan. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet, ongelmat sekä rajaukset Tutkimuksen sisällöllisenä tavoitteena on tutkia kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden taloudellista menestystä sekä erikseen muita alueelliseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyseisten toimijoiden rooli on koko ajan kasvava. Hankkeella, on myös oma aluekehittämisen tavoitteensa: pyritään tarjoamaan tutkimuksellista tietoa, jonka avulla Satakunnan kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa, keskittymällä oikeisiin painopistealueisiin. Lisäksi hanke, sisältäen käsillä olevan tutkimuksen, pyrkii edistämään yliopiston ja alueellisen kehittämisen toimijoiden yhteistyötä. Tässä tutkittavien kansainvälisten yritysten toiminta on organisoitu konsernimuotoiseksi. Kansainvälinen konserni on kahdessa tai useammassa itsenäisessä valtiossa kotipaikkaa pitävän yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus (Helminen 2000, 1). Myös suomalainen yritys voi olla kansainvälinen, tässä tutkimuksessa kansainvälisellä yrityksellä tarkoitetaan kuitenkin ulkomaisessa omistuksessa olevaa organisaatiota. Taloudellista tilaa tutkitaan yhtiöiden ulkoisen laskennan tuottamaan tilinpäätösinformaatioon pohjautuvan tilinpäätösanalyysin avulla. Analyysin perusteella laaditaan yritysten taloudellista menestystä kuvaava tunnuslukuanalyysi. Tämän jälkeen saatuja tuloksia verrataan saatavilla oleviin viitearvoihin. Poikkeamille pyritään löytämään syitä ja seurauksia. Lisäksi tilinpäätöstietojen pohjalta laaditaan

8 8 maksuperusteiset kassavirta-analyysit, joiden avulla tavoitteena on tutkia rahoitusasemaa, eli konkreettisten kassavirtojen riittävyyttä sekä erityisesti investointien muodossa alueelle virtaavia rahavirtoja. Toinen tavoite eli sijaintiin ja sitoutumiseen linkittyvien tekijöiden määrittely on toimeksiantajan kannalta vähintään yhtä tärkeä kuin edellä esitetty taloudellinen analyysikin. Aineistona toimii ylimmän yritysjohdon haastatteluista saatu empiria. Haastatteluiden avulla on tarkoitus perehtyä kansainvälisen yrityksen organisaation toimintamalleihin, omistajuuden merkityksiin sekä strategisiin valintoihin. Sisäisten tekijöiden lisäksi analysoidaan liiketoimintaympäristön vaikutuksia, tavoitteena tutkia mitkä tekijät puoltavat sitoutumista ja mitkä eivät. Vetotekijöitä tulisi korostaa ja ylläpitää, pyrkien samalla rakentamaan uutta yritystoimintaa näiden varaan. Kun taas mahdollisesti esiin nouseviin työntötekijöihin tulisi alueellisten toimijoiden reagoida niiden muuttamiseksi. Tässä tutkitaan jo Satakunnassa toimivia yksiköitä, ei varsinaisten uusien sijoitusten ohjautumista alueelle, mutta tulokset palvelevat myös tätä. Mainitut tavoitteet eivät ole millään lailla toisiaan poissulkevia. Sitoutumisen kohdalla varmasti korostuu kannattavuus ja näin ollen taloudellista etua lisäävät kriittiset tekijät. Toisinpäin käännettynä on tuloksellisen toiminnan tekeminen operatiivisella puolella huomattavasti helpompaa, kun omistaja on sitoutunut toimimaan tietyllä alueella ja sitoutumista indikoivien investointien kautta virtaa pääomia alueelle. Myös tutkimuksen toisen tavoitteen yhteydessä korostuu siis laskentatoimen luonteen mukainen taloudellinen aspekti. Tutkimusta ohjaavat tutkimusongelmat voidaan tavoitteiden pohjalta muotoilla seuraavanlaisiksi: Miten ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten konsernien Satakunnassa toimivat tytäryhtiöt ovat menestyneet taloudellisesti? Mitkä tekijät vaikuttavat ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden sitoutumiseen Satakunnassa? Ulkomaalaisomisteisten tytäryhtiöiden taloudellisesta tilasta sekä alueelliseen sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä pyritään muodostamaan syy-yhteyksiin perustuvia tiedettä palvelevia koonteja. Aluekehitykseen linkittyvien tavoitteiden saavuttaminen taas palvelee enemmän käytäntöä ja vaatii vapaamuotoisempaa ja syvällisempää pohdintaa. Tavoitteiden kontribuutio tulee esille tutkimuksessa, mutta toimeksiannon olemassaolon vuoksi pääpaino on jälkimmäisellä. Tutkimuksessa käsitellään vain ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, joiden toimipaikka on Satakunnassa. Yritykset valittiin Tilastokeskuksen Suurimmat ulkomaalaiset Satakunnassa -listauksen perusteella. Listaus osoittautui tutkimuksen tavoitteen kannalta ristiriitaiseksi, sillä se sisälsi myös yrityksiä, jotka työllistävät Satakunnan lisäksi paljon ihmisiä ympäri Suomea ja kyseisten yritysten

9 9 tilinpäätöstiedoista ei ole saatavissa pelkkiä Satakuntaa koskevia lukuja. Tutkimukseen valittiin täten vain Satakunnassa toimivat yritykset sekä yksi suomalainen tytäryritys, jonka kotipaikka ei ole Satakunnassa, mutta vaikutus Satakunnalle on merkittävä ja toisinpäin Satakunnan toimintaedellytysten merkitys on yritykselle huomattava. Näiden rajauksien jälkeen yrityksiä on kymmenen, joista tässä pro gradu työssä tutkitaan viittä suurinta. Yritykset ovat yli 250 henkilöä työllistäviä osakeyhtiömuotoisia toimijoita. Vastaavia tutkimusongelmia tutkitaan muiden viiden yrityksen osalta Saija Karjalaisen opinnäytteessä. Ongelmien ratkaisuun pyritään alueellisesti tärkeämmiksi koettujen suurten toimijoiden analysoinnin kautta ja pienemmät toimijat rajataan pois tutkimuksessa. Tutkittavat yritykset toimivat kuparin valmistuksen, lastinkäsittelyn, laivojen ja kelluvien rakenteiden valmistuksen sekä muualla luokittelemattomien erikoiskoneiden valmistuksen aloilla. Toimijoita on siis usealta eri alalta. Tämä tuo monipuolisuutta analyysiin, mutta asettaa omat haasteensa mitä tulee vertailtavuuteen. Näillä koon, sijainnin ja omistuksen rajauksilla pyritään tuomaan uudenlaisia tuloksia tutkimuskentälle. 1.3 Tutkimuksen tieteenfilosofiset ja metodologiset valinnat Tieteellä tarkoitetaan tieteellisen tutkimuksen tuloksia sekä niiden järjestelmällistä tavoittelua eli tieteellistä tutkimusprosessia. Tieteenfilosofiassa ja metodologiassa taas kuvaillaan tiedettä ja siinä käytettäviä metodeja, mutta myös eritellään ja kritisoidaan niitä. (Niiniluoto 1997, 13,35.) Tutkijan on tiedostettava oma lähestymistapansa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan tutkimusongelmia. Apuna näiden valintojen tekemisessä ja samalla läpi koko tutkimuksen jatkuvassa tieteen harjoittamisessa toimivat tieteenfilosofiset ja metodologiset valinnat. Burrell ja Morgan (1979, 1 3) ovat kehittäneet viitekehyksen, joka jakaa tieteenfilosofiset lähestymistavat subjektivistiseen ja objektivistiseen. He erottavat ontologiaa, epistemologiaa, ihmisluonnetta ja metodologiaa koskevat perusolettamukset, joihin kohdistuvien valintojen kautta tieteenfilosofinen lähestymistapa määräytyy. Kuviossa 1 erotellaan mainitut perusolettamukset.

10 10 Subjektivistinen Objektivistinen Nominalismi Ontologia Realismi Anti-positivismi Epistemologia Positivismi Voluntarismi Ihmisluonne Determinismi Ideografinen Metodologia Nomoteettinen Haastatteluosio Tämä tutkimus Tilinpäätösanalyysiosio Kuvio 1 Tieteenfilosofiset perusolettamukset (Burrell & Morgan 1979, 3) Tässä tutkimuksessa on sekä objektivistisia, että subjektivistisia piirteitä. Ontologia on oppi olemassa olevasta. Realistit näkevät todellisuuden rakentuvan annettujen objektien kautta, kun taas nominalistinen käsitys korostaa ihmisiä subjekteina luomassa malleja, joiden kautta olemassa oleva rakentuu (Ryan, Scapens & Theobold 2002, 13). Tämän tutkimuksen tilinpäätösanalyysiin pohjautuva tunnuslukuraportointi ja kassavirtalaskelmat ovat objektivistista tukimusta, jossa todellisuus mukaan lukien tutkimusaineistona toimiva tilinpäätösaineisto on realismin mukaisesti havainnoitsijasta riippumatonta. Sen sijaan sitoutumistekijöiden määrittely perustuu yksittäisten yritysjohtajien nimeämiin tekijöihin. Haastattelujen avulla pyritään tutkimaan subjektiivisten kokemusten kautta syy-yhteyksiä ja näiden kautta perusteita kansainväliselle omistukselle ja ennen kaikkea alueelliselle sitoutumiselle. Tutkija pyrkii analysoimaan saatuja vastauksia ja muodostamaan yleistyksiä vastauksiksi tutkimusongelmaan eli lähestymistapa on subjektivistinen. Epistemologia taas on käsitys tiedon luonteesta. Positivistisen lähestymistapa on perinteinen luonnontieteiden lähestymistapa, jossa tieto on objektiivista ja perustuu säännönmukaisuuksiin. Niin verifiakatonismin kuin falsifiakatonisminkin 2 kannattajat näkevät tiedon luonteen näin ja korostavat sen kumulatiivista luonnetta. Antipositivistit taas korostavat havainnoitsijan asemaa ja kokemuksen kautta hankittua subjektiivista tietoa. (Burrell & Morgan 1979, 4 5.) Tunnuslukuyhteenvedon muodossa esitettävät, siirrettävissä olevat, tutkimustulokset on saatu tiukkaa tieteellistä mallia sekä 2 Falsifikationismin mukaan mikään tieto ei ole oleellista, ellei sitä pystytä todentamaan vääräksi (Ryan ym. 2002, 21). Kausaaliajattelu on siis havaittavissa mutta päinvastaisena kuin verifioinnissa.

11 11 kausaalisuhteita käyttämällä eli lähestymistapa on positivistinen. Jälkimmäisen tutkimusongelmaan linkittyvät havainnot ovat vahvasti haastateltavasta yksilöstä sekä haastattelutilanteen kautta saaduista kokemuksista riippuvaisia ja näin tiedon luonteen kannalta lähtökohta on anti-positivistinen. Deterministisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen määritellään ympäristön ja tilanteen kautta, kun taas voluntarismi korostaa ihmisen autonomisuutta sekä omaa tahtoa (Burrell & Morgan 1979, 6). Ihmisluonnetta pohdittaessa on tutkija tilinpäätösanalyysivaiheessa ympäristönsä tuote ja vain analyysin tekijä. Tutkimuksessa päästään yksilöstä riippumatta määritettyjen kausaalisuhteiden avulla samaan tutkimustulokseen. Sitoutumistekijöiden määrittelyn kohdalla ihmiskäsitys on voluntaristinen, sillä tutkimustulokset perustuvat havaintoihin, jotka perustuvat yksittäinen ihmisen (yritysjohtajan) näkemyksiin ja joita analysoi myös vapaan tahdon ja tulkinnan omaava ihminen eli tutkija. Tilinpäätösanalyysiosio on kaikki valinnat huomioiden selkeästi objektivistista ja sitoutumistekijöiden määrittely subjektivistista. Chua (1986, 626) on kritisoinut Burrellin ja Morganin viitekehyksen dikotomisuutta ja tässäkin tutkimuksessa kahtiajaon vastaisesti esiintyvät siis molemmat tieteenfilosofiset lähestymistavat. Ne eroavat osioiden välillä ja se tulee sisäistää, mutta lähestymistavat toimivat kuitenkin hyvin toisiaan täydentävinä ratkaisuina haettaessa ratkaisua esitettyihin tutkimusongelmiin. Myös tutkimusotteen valinta tulee tehdä tutkimuksen alkuvaiheessa, koska sen vaikutus on keskeinen läpi tutkimusprosessin. Tutkimusotteella tarkoitetaan tieteen sääntöjä siitä, mitä tulee tutkia, millä tavalla ja millaisilla menetelmillä. Lisäksi se määrittää, miten hankittu tieto tulee organisoida. (Soininen 1995, 29.) Edellä käsiteltyjen tieteenfilosofisten valintojen mukaisesti myös metodologinen valinta sekä siihen sisältyvä tutkimusotteen valinta on tässä tutkimuksessa kaksijakoinen. Neilimon ja Näsin (1980, 31) tyypittelyn mukaan tutkimusotteita on neljä: käsiteanalyyttinen, päätöksentekometodologinen, nomoteettinen sekä toiminta-analyyttinen. Myöhemmin typologiaan lisättiin vielä konstruktiivinen tutkimusote ja päästiin kuvion 2 osoittamaan asetelmaan (Kasanen, Lukka & Siitonen 1991, 317).

12 12 Teoreettinen Empiirinen Deskriptiivinen Käsiteanalyyttinen tutkimusote Normatiivinen Päätöksentekometodologinen tutkimusote Konstruktiivinen tutkimusote Kuvio 2 Laskentatoimen tutkimusotteet (Kasanen ym. 1991, 317) Tyypittelyssä määräävinä tekijöinä ovat teorian ja empirian suhde sekä tutkimuksen sijoittuminen deskriptiivinen-normatiivinen akselilla. Deskriptiivinen tutkimus on kuvailevaa tutkimusta, eli vastaa tutkimuskohdetta koskeviin mitä on? ja miksi on? kaltaisiin kysymyksiin. Normatiivinen tutkimus taas pyrkii antamaan ohjeita tai muodostamaan erilaisia toimintamalleja, joiden avulla pyritään vastaamaan esimerkiksi kysymykseen miten jonkin/jonkun tulisi toimia?. Käsiteanalyyttinen tutkimusote on vahvasti kuvailevaa tutkimusta, jossa teorian osuus on keskeinen. Tämän kaltaisessa tutkimuksessa pyritään ajattelun metodilla luomaan käsitejärjestelmä aiheesta (Neilimo & Näsi 1980, 32). Käsiteanalyyttinen tutkimusote sisältyy tavallaan kaikkiin tutkimuksiin. Tulee tavoitella oman lisäarvon tuottamista tutkimuskenttään oman originaalisuuden kautta, mutta edeltävään tutkimukseen tulee tutustua huolella, sillä juuri se toimii pohjana mahdollisille uusille tuloksille (Ghauri & Gronhaug 2005, 14). Tässä tutkimuksessa kyseinen osuus esiintyy taustateorian käsittelyn muodossa. Varsinaisesti käsiteanalyyttisestä tutkimuksesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä empirian rooli on keskeinen. Päätöksentekometodologinen tutkimusote sijoittuu deskriptiivisyys-normatiivisuus dimensiossa normatiiviselle puolelle. Kyseisen kaltaisessa tutkimuksessa pyritään tuottamaan erilaisia ohjailevia ja suosittelevia tuloksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaisen päätöksentekomallin muodostamista. Mallin, joka tietyssä

13 13 tilanteessa tuottaa ongelmaan parhaan tai ainakin tyydyttävän ratkaisun. Empiria saattaa olla mukana joidenkin soveltavien esimerkkien muodossa, mutta pääpaino on teorialla ja käsiteanalyysistä tutulla järjellisellä päättelyllä. (Neilimo & Näsi 1980, 30, 34, 67.) Johtuen jo pelkästään keskeisestä empirian painotuksesta, ei päätöksentekometodologinen tutkimusote sovi tähän tutkimukseen. Tutkimusotekenttään jälkikäteen lisätty konstruktiivinen tutkimusote on metodologian teorian valossa erittäin lähellä edellä esiteltyä päätöksentekometodologista tutkimusta. Se on normatiivista tutkimusta, jossa päättelyn metodilla on tärkeä osuus. Erona edelliseen voidaan pitää suurempaa empirian osuutta sekä tietynlaista innovatiivisuutta. Konstruktiivisessa tutkimuksessa pyritään muodostamaan uusi sovellus, jonka avulla pystytään ratkaisemaan vanhasta tietämyksestä noussut käytännön ongelma. Oleellinen osa tutkimusta on tällaisen konstruktion testaaminen käytännössä. (Kasanen ym. 1991, 302, 305, 317.) Kuten kuvio 2 havainnollistaa, nomoteettinen tutkimusote on kuvailevaa ja perustuu vahvasti empiiriseen tutkimusaineistoon. Nomoteettinen tutkimus pyrkii tutkimaan mahdollisimman systemaattisesti vallitsevia tosiasioita ja on kokonaisuudessaan vahvasti positivistisen tradition mukainen ote. Tuloksena tämänkaltaisessa tutkimuksessa on lainalaisuuksia, jotka kertovat yhteyksistä ilmiön ja tutkittavien tekijöiden välillä. (Neilimo & Näsi 1980, 28, 34.) Toisin sanoen nomoteettisen tutkimusotteen perusteisiin kuuluu hypoteesien testaus. Lainalaisuuksille pyritään löytämään syy- ja seuraussuhteita tilastollisten yleistysten kautta. (Salmi & Järvenpää 2000, 264.) Tämän tutkimuksen tilinpäätösosio on nomoteettista tutkimusta. Tutkijan suhde tilinpäätösaineistoihin on objektiivinen ja neutraali. Aineistoa käyttämällä pyritään järjestelmällisesti vertailtaviin tutkimustuloksiin, joiden muodostusta ohjaavat yleiset kauppatieteiden teorian esittämät analyysimallit. Empiirisenä aineistona toimivat kansainvälisten yritysten tilinpäätökset ja niitä hyväksikäyttäen pyritään muodostamaan kuva ilmiöstä eli yritysten taloudellisesta menestyksestä ja siihen vaikuttavista suhteista. Toiminta-analyyttinen tutkimusote perustuu nomoteettisen otteen lailla empiiriseen aineistoon. Se kuitenkin eroaa tieteenfilosofisilta perusolettamuksiltaan vahvasti nomoteettisesta tutkimusotteesta. Edellä esitetyistä filosofisista valinnoista subjektivistiset valinnat korostuvat. Toiminta-analyyttisessä tutkimuksessa havainnoitsijalla eli tutkijalla on oleellinen rooli tiedon luomisessa, mikä toteutuu tämän tutkimuksen haastatteluosion kohdalla. Tutkimusote sijoittuu nelikentässä deskriptiivisen ja normatiivisen rajamaille, koska tarkoituksena on kuvata tutkittavaa ilmiötä, mutta mainittu tutkijan ymmärrys korostuu ja tämän kautta mahdollisesti annetaan myös normatiivisia toimintaohjeita (Neilimo & Näsi 1980, 29; Kasanen ym. 1991, 317). Tässä tutkimuksessa tämä konkretisoituu, ja jälkimmäisen tutkimusongelman tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Sitoutumistekijöiden määrittelyn yhteydessä tulokset ovat osin kansainvälisten konsernien toimintaa ja

14 14 näkemyksiä kuvaavia tekijöitä. Tekijöiden pohjalta kuitenkin pyritään tuomaan esille ohjeistavia tuloksia, joiden avulla aluekehittäjät voivat jatkaa tutkimuksen yhteiskunnallista tavoitteen eli sitoutumisen ja kasvun ylläpitoa kyseessä olevien toimijoiden kohdalla. Tutkimus on vahvasti kaksijakoinen. Kaksi erilaista toisiaan täydentävää tavoitetta, joihin pyritään eri metodeilla ja erilaisia aineistoja hyväksikäyttäen. Tieteenfilosofinen lähestymistapa on perustellusti kaksijakoinen, niin myös tutkimusotteiden valinta. Tutkimusotteina tutkimuksessa toimivat nomoteettinen sekä toiminta-analyyttinen tutkimusote. Viimeksi mainittu sisältää yleensä vain harvoja tutkimuskohteita ja näin niitä pyritään analysoimaan syvällisesti (Lukka 1991, 170). Tässä tutkimuksessa pyritään syvälliseen analyysiin, mutta tutkittavien määrällinen ero ei toteudu tutkimusotteiden välillä, johtuen rajatun joukon koon pienuudesta. Sen sijaan Salmen ja Järvenpään (2000, 273) esille tuoma, edellisiä koskeva ero päättelyssä on keskeinen. Nomoteettinen tutkimus painottuu hypoteesien testaukseen, kun taas tämän tutkimuksen toiminta-analyyttisen osuuden tarkoitus on pikemminkin luoda hypoteeseja, mikä korostuu, kun aiempaa tutkimusta annetuilla rajauksilla ei ole saatavissa. Luomisen tulee kuitenkin lähteä teoreettisista lähtökohdista, sillä tieteellisen tutkimuksen lähtökohta on kumuloida jäsentynyttä tietovarantoa todennettavalla tavalla, tutkimusotteesta riippumatta (Salmi & Järvenpää 2000, 265). Tutkijan käsityksen mukaan valittujen tutkimusotteiden muita keskeisimpiä eroja ovat tutkijan asema sekä tutkimusmenetelmät, joiden kontribuutiota seuraavaksi käsitellään. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tieteen tulokset saavutetaan tieteellisten menetelmien avulla ja kyseisiltä menetelmiltä edellytetään, että ne ovat loogisia, objektiivisia, yleistettävissä ja todennettavissa olevia, sekä yhteensopivia teorian ja havaintojen kanssa (Holopainen & Pulkkinen 2003, 11). Tutkimusmenetelmät voidaan jakaa määrällisiin eli kvantitatiivisiin sekä laadullisiin eli kvalitatiivisiin menetelmiin. Tässä käytetään molempia menetelminä eli kyseessä on niin kutsuttu menetelmätriangulaatio. On kyseessä kumpi tahansa tutkimusmenetelmä, on erityisesti kriittisen objektiivisuuden vaatimus pidettävä mielessä, vaikkakin tutkijan arvot aina ovatkin mukana tutkimusprosessin eri vaiheissa (Ghauri & Gronhaug 2005, 14). Tuotetun tiedon tulee olla toistettavissa, eli samalla logiikalla samaan lopputulokseen periaatteen tulee toteutua (Salmi & Järvenpää 2000, 265). Taloudellista menestystä tutkiva tilinpäätösanalyysi tunnuslukuraportointeineen sekä kassavirta-analyyseineen on kvantitatiivista tutkimusta. Tieto on tutkijasta riippumatonta ja edellä käsiteltyjen tieteenfilosofisten valintojen kautta ajateltuna on

15 15 kvantitatiivinen tutkimus tässä vahvasti objektivistista. Lisäksi määrällistä tutkimusta kuvastavat muun muassa seuraavat tekijät: deduktiivisuus, kausaalisuus, mekaanisuus sekä selittäminen (Eskola & Suoranta 2000, 14). Deduktiivisuus tarkoittaa, että päättelyssä edetään yleisestä tilanteesta yksittäiseen tilanteeseen (Holopainen & Pulkkinen 2003, 12). Tämä ei oikeastaan tutkimuksen määrällisessä osuudessa toteudu, koska dataa rajauksen mukaisten yritysten taloudellisesta menestyksestä ei ole saatavissa, toisaalta isommasta ryhmästä osin on ja tässä testataankin analysoitavien toimijoiden menestystä suhteessa juuri tähän suurempaan joukkoon. Mitä tietynlaiseen mekaanisuuteen tulee, kvantitatiivisessa analyysissä argumentoidaan lukujen sekä niiden ja vertailulukujen välisten systemaattisten ja tilastollisten yhteyksien avulla (Alasuutari 1999, 34). Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään siis usein, varsinkin kauppatieteiden kohdalla, tilastollisia menetelmiä. Nykyään tällä saralla on lähes rajattomat mahdollisuudet ja kone tekee pitkälti työn tutkijan puolesta. Saadut luvut eivät kuitenkaan tuo lisäarvoa, ellei niitä analysoida asianmukaisesti ja tämä taas edellyttää laskentamenetelmien tuntemusta. (Valli 2001, 9.) Tilinpäätösanalyysivaiheessa nimenomaisesti numerot näyttelevät pääosaa, mutta tutkijan tulee sisäistää, miten ne on saatu. Tämä mahdollistaa kausaalisuhteiden löytämisen, selittämisen ja vertailun ja näin taloudellista menestystä voidaan vasta perustellusti arvioida. Lukujen tulkinnassa käytetään ajoittain laadullisen osion kautta saatua aineistoa, sen mahdollisesti tuodessa lisäarvoa analyysiin. Töttö (2000, 12) kritisoi voimakkaasti varmasti osin satiirisessa teoksessaan laadullisen, ja vain laadulliseen, tutkimukseen liitettyjä kuvailevia termejä, kuten syvä tulkinta tai vuorovaikutteisuus. Teoriassa tutkimusmenetelmiin kohdistuu usein muutenkin voimakasta vastakkainasettelua. Tutkijan kannan mukaan tällainen on turhaa. Molemmilla menetelmillä on puolensa, pääasia että reliabiliteetti ja validiteetti ovat korkealla tasolla. Menetelmien soveltaminen samassa tutkimuksessa on mahdollista ja ne voivat toimia jopa toistensa jatkumoina, mitä tässäkin tutkimuksessa tavoitellaan (Alasuutari 1999, 32). Alueellisia sitoutumiskriteereitä tutkitaan kvalitatiivisen haastatteluosion avulla. Laadullinen tutkimus on induktiivista, teleologista, finalistista, ymmärrystä korostavaa sekä subjektiivista eli kärjistettynä päinvastaista, kuin edellä esitelty määrällinen tutkimus (Eskola & Suoranta 2000, 14). Induktiivisessa päättelyssä edetään yksittäistapauksista yleistyksiin (Holopainen & Pulkkinen 2003, 12). Tässä tutkimuksessa yksittäisiä tapauksia ovat yritysjohtajien viisi haastattelua, joiden perusteella pyritään muodostamaan kuvaa ulkomaisessa omistuksessa olevien toimijoiden sitoutumistekijöistä. Eskolan ja Suorannan (2000, 14 15) esille tuomat tutkittavien näkökulmat sekä myös tutkijan asema ja ymmärrys korostuvat, mitä tulee tuloksien saavuttamiseen tai saavuttamattomuuteen.

16 16 Laadullinen tutkimus sisältää kaksi toisiinsa nivoutuvaa vaihetta: havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen (Alasuutari 1999, 39). Tässäkin tutkimuksessa ne tulevat selkeästi esille. Haastattelun sisältöjä tutkitaan ja etsitään tutkimusongelman kannalta olennaisia esille tulleita tekijöitä, jonka jälkeen ne yhdistellään. Nämä sitoutumistekijät vaikuttavat toiminnan jatkuvuuteen Satakunnan alueella. Arvoitusten ratkaisemisen yhteydessä tulkitaan pelkistämisen kautta löytyneitä sitoutumistekijöitä ja pyritään muodostamaan erilaisia, havainnot kokonaisuudessaan huomioivia, ratkaisumalleja tutkimusongelmaan. Havaintoja ei siis tule pitää tuloksina, vaan johtolankoina. Havaintoja tarkastellaan tietystä eksplisiittisesti määritellystä näkökulmasta, jota nimitetään teoreettiseksi viitekehykseksi (Alasuutari 1999, 78 79). Valittuja viitekehyksiä tässä yhteydessä ovat sitoutumistekijöiden lajittelussa käytettävät teoriat, joiden pohjalta muodostetaan hypoteeseja. Määrällisen tutkimuksen kohdalla taas havaintoja tarkastellaan perinteisen tilinpäätösteorian, painottuen kannattavuuden taustateoriaan, valossa. Näitä käsitellään tarkemmin tutkimuksen pääkappaleissa. Havaintojen erottamiseksi tuloksista tarvitaan tutkimusmetodi, joka koostuu käytännöistä, joiden avulla tutkija tuottaa ja muokkaa havaintoja pyrkiessään muodostamaan tuloksia (Alasuutari 1999, 82). Näitä metodeja avataan seuraavissa alakappaleissa Tilinpäätösanalyysi Tilinpäätösaineiston tase ja tuloslaskelma kertovat numeroiden muodossa, mitä on tapahtunut ja miten liiketoiminta on kehittynyt (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 18). Numerot sinällään eivät anna riittävää tietoa ja tilinpäätösanalyysin tehtävä onkin muokata tilinpäätösinformaatiota hyödynnettävään muotoon (Kinnunen, Laitinen, Laitinen, Leppiniemi & Puttonen 2006, 46). Tilinpäätösanalyysi on systemaattista tutkimustoimintaa, jolla pyritään tilinpäätösinformaation ja muiden siihen liittyvien tietojen perusteella antamaan yrityksen toiminnasta kiinnostuneelle päätöksentekoa varten riittävä kuva yrityksen talouden ja sen osatekijöiden kehityksestä. (Kinnunen, Leppiniemi, Puttonen & Virtanen 2002, 97.) Edellinen lainaus on kompakti väittämä, joka sisältää monta tilinpäätösanalyysin keskeistä tekijää. Ensinnäkin tilinpäätösanalyysissä käytetään hyväksi mainitun tuloslaskelman ja taseen lisäksi liitetietoja sekä vuosikertomusta, jotka selventävät lukijalle yrityksen sekä toimintaympäristön tilaa ja auttavat näin näkemään lukujen

17 17 taakse. Toiseksi tilininformaatiota käyttävät useat eri ryhmät (Leppiniemi & Leppiniemi 18 20). Asioiden painotus riippuu lukijan intresseistä (Kallunki & Kytönen 2007, 14). Tässä tutkimuksessa keskitytään toimeksiantajan toiveen mukaisesti kannattavuuteen. Lisäksi lainauksen lopetus ilmaisee ajallisen aspektin tärkeyden. Tilinpäätösanalyysi voidaan jakaa suoriteperusteiseen analyysiin, rahavirtaanalyysiin sekä markkinaperusteiseen analyysiin (Kallunki & Kytönen 2007, 14). Suoriteperusteinen analyysi on perinteinen analyysin muoto, jossa menestyksen osatekijöitä ja niiden kehitystä tarkastellaan erilaisten tunnuslukujen avulla. Konkreettinen tulos on eräänlainen tunnuslukuraportointi, mutta varsinainen analyysi vaatii toteutuakseen tunnuslukuihin vaikuttavien tekijöiden arviointia eri lähteiden avulla (Niskanen & Niskanen 2003, 10). Perinteisen analyysin lisäksi tässä tutkimuksessa käytetään rahavirta-analyyseista kassavirta-analyysiä ja siihen liittyviä tunnuslukuja. Rahavirtalaskelmat ovat maksuperusteisia ja antavat näin ollen objektiivisempaa tietoa tilikauden taloudellisista tapahtumista. Lisäksi ne eliminoivat jaksotus- ja arvostusperiaatteiden kaltaisia tilinpäätöksen joustokohtia ja näin selventävät suoriteperusteisen tilinpäätösinformaation sisältöä. (Rahoituslaskelma 2005, 8.) Tilinpäätösanalyysin tehtävänä on siis tuottaa mahdollisimman monipuolista yrityksen taloudellista suorituskykyä koskevaa tietoa ja vertailla tietoja eri yritysten ja ajankohtien välillä (Kallunki & Kytönen 2007, 14) Teemahaastattelu Kvalitatiivisen aineiston yleisin keräystapa lienee haastattelu. Perinteisen määritelmän mukaan haastattelu on tilanne, jossa haastattelija esittää kysymyksiä haastateltavalle. (Eskola & Suonranta 2000, 85.) Edellinen kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kun asiaa pohtii tarkemmin, ei tavoiteltava tulos toteudukaan välttämättä äskeisen määritelmän mukaisella toimintatavalla. Haastattelu on vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja myös haastattelun määritelmä on laventunut koskemaan keskustelunomaisempia tilanteita (Eskola & Suonranta 2000, 85). Tässä tutkimuksessa keskustelunomainen tilanne korostuu, koska aihetta ei juuri ole tutkittu, se on moniulotteinen ja ainakin tiettyjen taloudellisten lukujen osalta arkaluontoinen. Erilaiset haastattelut voidaan tyypitellä sen perusteella, kuinka jäsennetty haastattelutilanne on ja kuinka kiinteästi kysymykset on muotoiltu. Näiden tekijöiden perusteella haastattelut voidaan jakaa neljään eri ryhmään: strukturoitu, puolistrukturoitu, teemahaastattelu sekä avoin haastattelu. Ensin mainittu on käytännössä lomakehaastattelu, kun taas puolistrukturoidussa kysymykset ovat siinäkin

18 18 kaikille samat, mutta vastausvaihtoehtoja ei ole annettu. Teemahaastattelussa teemat on etukäteen määrätty, mutta niitä painotetaan eri lailla eri tilanteissa ja kysymysten muoto sekä järjestys vaihtelevat. Avoin haastattelu taas nimensä mukaisesti muistuttaa lähinnä tavallista keskustelua. (Eskola & Suoranta 2000, 86.) Tämän tutkimuksen laadullisen osion aineiston keruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, joka on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa teemat ovat tiedossa ja aihepiirien alle on mahdollisesti eritelty, mistä tullaan keskustelemaan, mutta varsinaista kysymys-vastaus -patteristoa ei ole valmiina (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, ). Teemahaastatteluun päädyttiin, koska käsiteltävät teemat tulevat toimeksiannon kautta osin valmiiksi annettuina. Aiheen monivivahteisuuden vuoksi strukturoitu haastattelu ei välttämättä toisi esille kaikkia taustalla vaikuttavia seikkoja, kun taas teemahaastattelussa vastaaja pääsee vapaammin tuomaan esille omia tärkeitä näkemyksiään. Tutkimuksen laadullisen osion kaltaisen aikaisemman tutkimuksen puute puoltaa myös teemahaastattelun käyttöä strukturoidun sijaan, koska tarkkoja kysymyksiä on vaikea muodostaa aiemman tiedon puuttuessa (Karppinen 2009, 71). Lisäksi haastateltavat edustavat operatiiviselta toiminnaltaan eroavaisia yrityksiä, mikä osaltaan aiheuttaa eri tekijöiden painotuksen haastatteluissa. Hirsjärvi ja Hurme 3 listaavat seuraavat haastattelua koskevat tyypilliset tekijät: haastattelu on ennalta suunniteltu haastattelija toimii alullepanijana ja ohjaajana haastattelijan pitää olla jatkuvasti motivoitunut ja pitää haastattelua yllä haastattelijan on tunnettava roolinsa ja haastateltava oppii sen haastateltavan on uskottava luottamuksellisuuteen Suunnittelua ei voi korostaa liikaa. Käsillä olevan tutkimuksen haastattelun teemat luotiin teoriaan pohjautuen yhdessä toimeksiantajatahon kanssa. Mitä tulee haastattelun ylläpitämiseen, riippuu sen tärkeys tutkijan kokemuksen mukaan vahvasti haastateltavan persoonasta ja aktiivisuudesta. Haastateltava usein miettii, mihin kysymyksellä pyritään (Alasuutari 1999, 149). Tämä on eräänlaista oppimista ja haasteena on laajojen ja rehellisten vastausten saanti. Johdattelua tulee välttää, jotta haastateltava ei vastaa oikein kysymyksiin. Itse haastatteluja seuraa oleellisin eli niiden analysointi. Analysointitavat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: kvantitatiiviset analyysitekniikat, teemoittelu, tyypittely, sisällönerittely, diskursiiviset analyysitavat sekä keskusteluanalyysi (Eskola & Suonranta 2000, 160). Suoritetut teemahaastattelut analysoitiin teemoittelun menetelmällä. Teemoittelu tarkoittaa, että aineistosta nostetaan esille tutkimusongelmaa kuvaavia teemoja ja tämän jälkeen vertaillaan koonnin omaisesti näiden esiintymistä 3 Mm. Eskola & Suoranta (2000, 85) ovat lainanneet Hirsjärven ja Hurmeen näkemyksiä.

19 19 aineistossa. Koontien lisäksi sitaattien käyttö tuo lisäarvoa, mutta niitä tulee käyttää kohtuudella, sillä analysoimattoman keskustelun lainaaminen ei pidemmän päälle ole tarkoituksenmukaista. Teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka tässä toteutuu kun niitä käsitellään osin rinnakkain kappaleessa neljä. Kyseinen kappale pyrkii antamaan vastauksia sitoutumistekijöitä koskeviin tutkimusongelmiin eli kyseessä on melko käytännönläheinen ongelma, jollaisen analysointiin juuri teemoittelu sopii. (Eskola & Suonranta 2000, ) Johtopäätökset on tiivistetty teemoittelun pohjalta syntyneiden kategorioiden sisään. Tutkijan tulee osoittaa kategorioiden relevanssi eli teoreettinen merkityksellisyys kytkemällä ne teoreettiseen tutkimuskäsitteistöön sekä tutkimusongelmiin (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen, Saari 1994, 155). Näin on pyritty tekemään esittelemällä ensin teoriakytkennät ja myöhemmin analysoimalla tuloksia näiden valossa. Haastattelujen, kuten muidenkin menetelmien, avulla saatujen tulosten analysoinnissa tulee muistaa tutkijalle tyypillinen kriittisyys. Validiutta sekä reliabiliteettia käsitellään tutkimuksen lopussa. 1.5 Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto koostuu teoreettisesta ja empiirisestä aineistosta. Teoreettinen aineisto käsittää kirjojen ja tieteellisten artikkeleiden kaltaisen materiaalin, kun taas empiirisenä materiaalina toimivat viiden kansainvälisen yrityksen tytäryhtiön tilinpäätökset liitetietoineen ja vuosikertomuksineen, vertailuaineisto sekä yrityksissä suoritetut yritysjohtajien haastattelut Tilinpäätösaineisto Tilinpäätösanalyysin aineiston muodostavia tilinpäätöksiä analysoidaan vuosilta eli neljältä vuodelta. Kaikkien viiden yrityksen tilinpäätöstiedot liitetietoineen tilattiin Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Tilaukset suoritettiin keväällä Osalle yrityksistä oli kuitenkin myönnetty lisäaikaa palauttaa tilinpäätökset PRH:lle ja näin tilaus viivästyi. Lisäksi tilinpäätösasiakirjojen käsittelyä koskeva uusi yhden luukun periaate 4 on kehitysvaiheessa ja yrityksen on itse toimitettava liiteasiakirjat edellä mainitulle viranomaiselle, sillä ne eivät ohjautuneet sinne verottajan kautta vielä 4 Tavoitteena on, että yritys voi samalla antaa sekä verottajan että kaupparekisterin tarvitsemat tiedot sähköisen veroilmoituksen avulla (Taloushallintoliitto).

20 20 viimeisenä analysoitavan vuonna eli 2008 (Taloushallintoliitto). Myös tämä aiheutti ongelmia ja koko vuoden 2008 aineisto saatiin tutkijan käyttöön vasta lokakuussa Tilinpäätökset sisältämistä asiakirjoista aineistona käytettiin tuloslaskelman, taseen sekä liitetietojen lisäksi yrityksen toimintakertomusta, josta sai arvokasta tietoa yrityksen tilikauden aikaisista tapahtumista. Ensin mainittujen avulla tilinpäätökset analysoitiin Teemuaho Oy:n Navita-ohjelmistolla. Analysoitavien yritysten liitetiedot oli melko kirjavasti laadittuja, mikä hankaloitti analyysiä. Esimerkiksi erien korollisuuden erottelussa oli parantamisen varaa ja lisäksi yhden yrityksen toimintopohjaiset tuloslaskelmat aiheuttivat tutkijalle ongelmia, joiden osalta kontaktoitiin erästä yritystä lähellä olevaa, mutta laihoin tuloksin, joten kulut jaettiin parhaaksi katsotulla tavalla kululajeille, jotta vertailtavuus säilyisi. Yksi yritys muutti tilikauttaan kesken analyysijakson ja tämä tulee huomioida tiettyjen tunnuslukujen kohdalla. Myös omistusjärjestelyjä tehtiin muutamia ja ne tulee huomioida analyysivaiheessa. Tilinpäätökset olivat laadultaan tutkijan tarpeen kannalta kuitenkin kohtalaisia tai hyviä aineistoja. Kansainvälisten konsernien eri yhtiöt eivät suorita kaikkia tarvitsemiansa toimintoja itse, vaan erilaiset konsernin sisäiset transaktiot muodostavat yhä suuremman osan maailmantaloudesta (Helminen 2000, 1). Siirtohinnoittelun tiukemmasta seurannasta huolimatta tytäryhtiöiden tilinpäätösaineiston kohdalla tulee huomioida erityisesti nämä erät, koska niillä pystytään muokkaamaan tulosta sekä vaikuttamaan substanssiarvojen suuruuteen, esimerkiksi keskittämällä tiettyjen tase-erien omistus emoyhtiölle. Tämä saattaa vaikuttaa tiettyjen tunnuslukujen arvoihin ja tulee huomioida analyysiä luettaessa. Mainitun siirtohinnoittelun konkreettisia vaikutuksia on vaikea nähdä listaamattomien yritysten tilinpäätöksistä ja asiaa pyrittiin tutkimaan haastatteluosiossa aihetta sivuavien kysymysten avulla. Haastateltavilta kontaktointivaiheessa saadun informaation valossa tämä analyysi tullee jäämään olemattomaksi. Emoyhtiöiden tilinpäätösten tutkiminen rajattiin myös tässä tutkimuksessa pois ja tämä tulee huomioida tuloksia luettaessa. Jos jatkossa laajennetaan analyysiä, tulee aineiston kohdalla huomioida myös erilaiset tilinpäätöskäytännöt. Esimerkiksi EU-alueen pörssiyhtiöiden konsernien kirjanpidon tulee olla IFRS:n mukaista, toisin kuin tässä analysoitavien, listaamattomien Suomessa toimivien tytäryhtiöiden (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 181) Vertailuaineisto Vertailuaineiston löytäminen taloudellista menestystä indikoivien tunnuslukujen rinnalle osoittautui ongelmaksi. Kuten todettua ulkomaiseen omistajuuteen perustuvia tilastoja ei ole saatavissa, vaan kaikki ovat pääasiassa sijaintiperusteisia (Karppinen

21 , 71). Lisäksi yritykset eivät ole tietyn alan toimijoita, vaan juuri omistusperusteisen rajauksen perusteella valittuja. Vertailussa käytetään Yritystutkimusneuvottelukunnan jo 1970-luvun puolesta välistä saakka julkaisemia ohjeita ja suosituksia tiettyjen tunnuslukujen kohdalla. Suositusten tavoitteena on yhtenäistää tilinpäätösanalyysikäytäntöjä. (Kinnunen ym. 2002, 95.) Yritystutkimusneuvottelukunnan normiarvot eivät kuitenkaan huomioi eri toimialojen välisiä tuotannontekijäsuhteita ja näin ollen niitä ei tulisi käyttää ainoina vertailukohteina (Niskanen & Niskanen 2003, 112). Koon mukaan rajatut, valitut yritykset ovat kuitenkin kaikki teollisuuden alan yrityksiä ja vertailujoukon kohdalla päädyttiin kaikkiin Suomessa toimiviin teollisuuden alan yrityksiin. Tilastokeskuksen vertailuaineisto sisältää n yritystä (Tilastokesku, a). Analysoitavat yritykset sisältyvät myös nimittäjään, mutta vertailu antaa tästä huolimatta relevantteja tuloksia, jotka antavat vastauksia tutkimusongelmaan. Tutkimuksessa käytetään vertailuaineistona myös Voitto+tietokannan toimialakohtaisia lukuja. Näiden käyttö on melko rajattua, koska yritykset ovat yksittäisiä toimijoita eri aloilta ja lisäksi toimialojen luokitukset ovat muuttuneet analyysikauden aikana. Edellisiä pyritään käyttämään mahdollisimman relevantisti, mutta lukijan tulee huomioida edelliset puutteet Haastatteluaineisto Toisen tutkimusongelman ratkaisuun käytetään haastatteluja. Haastatteluja tehtiin viisi, yksi kussakin tutkittavassa organisaatiossa, ja tällä pyrittiin saavuttamaan niin sanottu saturaatiopiste eli aineiston kylläisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uudet haastattelutapaukset eivät enää tuota tutkimusongelman kannalta oleellista lisätietoa. (Eskola & Suoranta 2000, 62.) Haastateltaviksi valittiin ylimmän johdon edustajia, jotta haastateltavan käytettävissä olisi tutkimusongelmien kannalta riittävät ja oikeat tiedot. Ensimmäinen haaste oli näiden henkilöiden saaminen haastatteluun, mutta tässä toimivat apuna rahoittajien edustajat, jotka ystävällisesti avasivat ovia tutkijalle. Vastaanotto oli hyvä ja kaikki haastattelut saatiin sovituksi ajalle marraskuu 2008-tammikuu Varsinaista testihaastattelua ei ehditty tiukan aikataulun vuoksi tekemään, mutta sen sijaan tutkija keskusteli haastatteluteemojen sisällöstä muutaman yritysjohtajan kanssa ja sai arvokasta palautetta, jonka pohjalta teemoja muokattiin. Haastattelun teemat lähetettiin haastateltaville etukäteen, jonka jälkeen suoritettiin yrityksen tiloissa noin tunnin kestäneet haastattelut, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin analysointia varten. Toisen haasteen tutkijalle muodosti tiettyjen tietojen saaminen haastateltavilta. Yritykset ovat tytäryhtiömuotoisia toimijoita ja joissain tapauksissa tilinpäätöksiin

22 22 sisältyi myös Satakunnan ulkopuolisia yksiköitä. Haastateltavat kuitenkin ilmaisivat jo ennen varsinaista haastattelua että eivät yksikkökohtaisista luvuista tai mainitusta sisäisestä kaupasta juuri tietoja anna. Tätä kunnioitettiin ja kyseisiä asioita vain sivuttiin joissain kysymyksissä. Tutkimustulosten muodossa välitetyillä yritysjohtajien kannanotoilla on painoarvoa ottaen huomioon, että viidestä kohdeyrityksestä neljä on Satamittarin (2007) julkaiseman listauksen mukaan Satakunnan kymmenen suurimman yksityisen työnantajan joukossa. 1.6 Tutkimuksen kulku Itse tutkimusprosessi sisältää Holopaisen ja Pulkkisen (2003, 15) mukaan seuraavat vaiheet: suunnittelu, ongelmien asettaminen, strategian laatiminen, aineiston kerääminen, aineiston kuvaaminen ja analyysi, johtopäätökset sekä arviointi ja lopuksi raportin laatiminen. Tämän rungon mukaisesti eteni myös tämän tutkimuksen tekeminen. Teoriaan tutustumisen pohjalta on pyritty muodostamaan tutkimuksen taustateoria, jonka voidaan katsoa olevan osa empiirisen tutkimuksen suunnittelua, mutta myös aineiston keräystä. Esitellyn prosessin kolme ensimmäistä vaihetta ovatkin työläitä, kun taas viimeksi mainittujen voi katsoa olevan antoisimpia, koska ne toivon mukaan johtavat tutkimuksen tavoitteiden toteutumiseen. Tässä tutkimuksessa on viisi ykköstason kappaletta, jotka pitkälti noudattavat myös itse tutkimusprosessin kulkua, jota on havainnollistettu kuviossa 3. Ensimmäinen kappale on johdanto-kappale, jonka aluksi lukijalle esitellään tutkimuksen aihe, sen taustat sekä syyt, miksi kyseinen aiheen tutkiminen on relevanttia. Ensimmäinen kappale jatkuu tutkimuksen tavoitteen määrittelyllä, siihen linkittyvien tutkimusongelmien esittelyllä sekä olennaisten rajausten esiin tuonnilla. Johdantokappaleessa käsitellään lisäksi tutkimuksen tieteenfilosofiset sekä metodologiset valinnat sekä esitellään tutkimusstrategiaa toteuttavat tutkimusmenetelmät ja tutkittava aineisto.

23 23 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE TOIMINTAYMPÄRISTÖN SEKÄ YRITYSMUODON TARKASTELU TALOUDELLINEN MENESTYS SITOUTUMISTEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET Kuvio 3 Tutkimuksen kulku Toisessa kappaleessa perehdytään aiheeseen kansantaloudellisen teoreettisen viitekehyksen kautta, eli käytännössä pyrkimyksenä on tutkia, millaisen ympäristön toimijoita analysoidaan. Tämän jälkeen esitellään analyysin kohteena olevien yritysten yritysmuotoa sekä tuodaan esille rajauksen mukainen Satakunnan alue. Kolmas kappale käsittelee tilinpäätösanalyysin teoriaa sekä esittelee suoritetun tilinpäätösanalyysin tuloksia. Näin pystytään muodostamaan käsitys yritysten taloudellisesta menestyksestä. Kolmas kappale on tutkimusongelmien ratkaisun kannalta ensimmäinen pääkappale. Toinen pääkappale eli neljäs kappale taas käsittelee toimeksiannon mukaisesti yritysten alueellisia sitoutumistekijöitä. Viides kappale vetää tutkimuksen yhteen, tutkimusongelmiin vastaavien, johtopäätösten muodossa. Siinä tuodaan esille lisäksi tutkimuksen reliabiliteetin sekä validiteetin kriittinen pohdinta. Lopuksi käydään läpi laajempien tavoitteiden valossa mahdollisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.

24 24 2 GLOBALISAATION SEURAUS KANSAINVÄLINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS SATAKUNNASSA 2.1 Yritystoiminnan globalisaatio Globalisaatio on omavoimainen talouden sekä yhteisön muiden tekijöiden rakennekokonaisuus, joka ennakoimattomasti vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen. Siihen liittyy globaalin tietoisuuden synty sekä vuorovaikutuskustannusten lasku (Väyrynen 1999, 41). Toisaalla globalisaation todetaan tarkoittavan uudenlaista ja syvempää kansainvälisyyttä, jossa ilmiöiden luonne saa maailmanlaajuisia ulottuvuuksia (Okko ym. 1998, 1). Globalisaatioon yhdistetään usein eri tekijöiden vapaa liikkuvuus ja tässä mielessä ilmiö on luonteeltaan materialistinen, kun taas siihen liittyvät periaatteet kulkeutuvat normatiivisesti esimerkiksi erilaisten kaupan sääntöjen kehittymisen kautta (Juntunen 2006, 28). Globalisaatio eli kansainvälistyminen on siis moniulotteinen termi, joka tarkoittaa maailmanlaajuisen kanssakäymisen sekä vaikutusyhteyksien lisääntymistä eri, ihmiselämään linkittyvillä, osa-alueilla. Globalisaation käsite elää ja sillä on pitkä historia, minkä laajempi käsittely ei tässä ole mielekästä, muuta kuin talouden ja ennen kaikkea yritysten aseman kehityksen kannalta. OECD määrittelee kansainvälistymisen kolmen vaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe oli kansallisten yritysten kansainvälistyminen viennin avulla. Toisessa vaiheessa, maailmansotien jälkeen, yritykset etabloituvat ulkomaille ja kaupan mukana ulkomaille suuntautuvat investoinnit alkoivat lisääntyä. Kolmannessa vaiheessa, 1900-luvun loppupuolella, kansainvälistyneiden suuryritysten kansalliset siteet alkoivat kadota ja monikansallisia 5 yrityksiä alkoi kehittyä. (Koivumaa, 2002, 19.) Eli aluksi suorat ulkomaaninvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti, talouden kasvun mahdollistaessa myöhemmin paikalliset investoinnit (Puolamäki & Ruusunen 2009, 36). Suora ulkomaaninvestointi (foreign direct investment=fdi) on investointi, joka tehdään yrityksen kotimaan ulkopuolelle pysyvän taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 9). Tässä tutkimuksessa analysoitavat yritykset ovat käytännössä kaikki siirtyneet ulkomaiseen omistukseen suoran sijoituksen seurauksena. Sitoutumisesta taas kertoo juuri paikallisten investointien lisääntyminen. Globalisaation määritelmien perusajatus on kaikissa sama eli yksittäinen alue ei enää toimi yksin, vaan osana isompaa verkostoa. Vapaan liikkuvuuden ohella tekninen kehitys ja ennen kaikkea kommunikaation nopeuden ja hinnan vastakkainen kehitys 5 Monikansallinen yritys=multinational enterprise=mne

25 25 ovat vaikuttaneet globaalistumiskehitykseen (Pezzini 2007, 62). Suuri vaikutus on ollut myös yritysstrategioiden muutoksella ja globaalistumisen todetaankin olevan vahvasti yritysvetoista. Yritysvetoisuus ilmenee edellä esitetystä OECD:n määritelmästä ja monikansallisten yritysten ulkomaaninvestoinnit ovat talouksien maailmanlaajuisen yhdentymisen keskiössä. (Koivumaa 2002, 22.) Monikansallisten yritysten rakenne on muuttunut myös laadullisesti. Ennen investoitiin luonnonvaroihin tai valloitettiin markkinoita sen seurauksena, että valvonta ei viennin kautta enää onnistunut. Nykyään yritykset ovat globaaleja ja rahoituksesta markkinointiin toiminnot ovat kansainvälisiä. (Väyrynen 1999, 51.) Yritykset näkevät samalla koko maailman potentiaalisena toiminta-alueena. Teollisuusmaat ovatkin ottaneet kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen elinkeinopolitiikkansa tärkeäksi lähtökohdaksi (Koivumaa 2002, 22). Alueiden kilpailukyky sijaintipaikkana vaikuttaa yritysten päätöksiin toimintojensa sijoittamisesta, joka taas vaikuttaa alueen taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin (Okko ym. 1998, 5). Karppinen (2009, 9.) kirjoittaa monikansallisten yritysten liiketoimien kattavan useiden tutkimusten mukaan jo kolme neljäsosaa koko maailmankaupasta. Kuten useilla kehityssuunnilla, on tälläkin omat positiiviset sekä negatiiviset vaikutuksensa. Liikkuvuuden rajoituksien poistuessa menestyvät vain ne, jotka saavat pääoman tuottamaan (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 4). Tässäkin ilmenee vahvasti globalisaation taustalla vaikuttava liberalistinen ajattelu. Käytännössä globalisaatio antaa kaikille mahdollisuuden hyötyä, mutta hyötyjen jakautumisessa saattaa olla maiden kesken huomattaviakin eroja (Koivumaa 2002, 22). Nähtävissä on siis amerikkalaista ajattelua, jossa ideaalikäsityksen mukaan jokainen alue voi vahvuuksiaan kehittämällä menestyä, kasvun avulla talous kasvaa, eikä olla enää niin riippuvaisia esimerkiksi omista luonnonvaroista tai muista aluesidonnaisista tuotannontekijöistä. Länsimaiden talouskasvu on ollut vahvaa, mutta kehityksen ylläpitäminen vaikeutuu jatkuvasti. Idän taloudet kasvavat ja samalla aivo- ja teknologiaosaamisen virran suunta on sama, mikä vaikeuttaa erikoistumiseen vaadittavien osaajien pitämistä esimerkiksi Suomessa (Raunio 2005,13). Suursijoitta George Soros (1997, 14 15) korostaa ideoiden liikkuvuutta ja pitää tätä hyvänä asiana. Lisäksi hän tuo esille suhteellisen edun 6 todistetut hyödyt sekä monet eitaloudelliset globalisaation mukanaan tuomat positiiviset piirteet. Hän puhuu globaalitalouden sijaan globaalista kapitalismista ja muistuttaa myös lukuisista uhkatekijöistä. Soros jakaa uhat viiteen ryhmään: etujen epätasainen jakautuminen, 6 David Ricardon jo lähes kaksi vuosisataa sitten esittämän suhteellisen edun teorian mukaan maan kannattaa erikoistua ja tuottaa maailmanlaajuisille markkinoille tuotetta, jonka tuottamisessa se on suhteellisesti tuottavin. Ablouuttisesti (kaikkia) hyödykkeitä tuottavimmin tuottavan maan kannattaa tuottaa sitä, jossa se on kaikkein tuottavin ja luonnollisesti toisen maan hyödykettä, jonka kohdalla se on vähiten jäljessä edellä mainittua. (Fazeli 2008, )

26 26 finanssijärjestelmän epävakaus, globaalit monopolit ja oligopolit, julkisen vallan rooli sekä viidentenä arvoihin ja sosiaaliseen koheesioon liittyvät ongelmat. Ensimmäisellä epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi pääoman ylivaltaista asemaa suhteessa tuotannontekijöistä toiseen eli työhön. Toiseksi pääomista rahaa on helpoin liikuttaa ja se liikkuu keskuksiin, jolloin periferia-alueet kärsivät entisestään. Soros ennakoi finanssikriisin ja vanhoja oppeja on globalisaation valossa syytä kiristää. Valtion roolin heikentymisestä hän on myös huolissaan, sillä julkisella vallalla ei ole pääomien liikkuvuuden edessä enää välttämättä entisenlaisia resursseja huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista. Toisaalta markkinaystävällisellä politiikalla, sisältäen työmarkkinoiden sääntelyn alentamisen ja alhaisemman verotuksen, on edelleen vaikutusta ja se edesauttaa pääomien suuntaamista tässä tapauksessa Suomeen ja Satakuntaan. (Juntunen 2006, 31). Lisäksi nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa valtion oikein suuntautuvan elvytyksen vaikutukset ovat nähtävissä. Soros (1997, 15) muistuttaa kuitenkin protektionismin vaarallisuudesta. Viides ongelma liittyy kansainvälistymisen aiheuttamaan erilaisten arvojen yhteensovittamiseen. Jokaisen organisaation on sopeuduttava tilanteeseen, mutta kaivataan myös lisää avoimuutta lisääviä instansseja. Erilaiset arvot ja osaaminen pitäisi käsitellä niin, että niistä muodostuu vahvuuksia. Mahdollisuuksien ja uhkien analysoinnin lisäksi globalisaatiota kohtaan on esitetty voimakasta suoranaista kritiikkiä. Korten 7 (1995) kirjoitti aikanaan kirjassaan Maailma yhtiöiden vallassa, että talouskasvun tavoittelu kiihdyttää maapallon elollisten järjestelmien romahdusta. Hän toteaa, että kilpailu luonnonvaroista yltyy, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa entisestään ja jopa perheen arvostus vähenee. Kaikki tämä, koska valta keskittyy lyhytnäköisesti omistajiensa etua maksimoiviin globaaleihin yrityksiin ja hallitusten valta vähenee. Globalisaation on myös todettu saavaan aikaan taloudellista epävakaisuutta sekä yhteiskunnan polarisoitumista, johon edellinen tuloerojen kasvukin liittyy (Väyrynen 1999, 41). Globalisaatio kuitenkin lisää tuottavuutta, lisää innovaatioita ja tehostaa näin koko taloutta. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus päästä kasvusta osalliseksi. Monikansallisten yritysten päätöksenteko suoritetaan usein globaalissa mittakaavassa ja näin ollen päätösten kohteet eivät välttämättä pääse niihin vaikuttamaan. Samaan aikaan yhtiöt voivat vapaasti valita toimipaikkansa ja mahdollisesti vaihtaa sitä kustannustekijöiden muuttuessa, mikä sotii toisaalta suhteellisen edun teorian kanssa. (Juntunen 2006, 5,17,19,53.) Tämä, rajauksen mukaisen yritystyypin, uusi kilpailutekijä aiheuttaa lähtökohtaisesti myös heikomman alueellisen sitoutumisen globaalissa maailmassa ja aluekehityksen merkitys korostuu. Mainitut edut ovat kuitenkin kiistattomia. Väyrysen (1998, 199) mukaan sosiaaliset ongelmatkin johtuvat ennemmin huonosta kotimaisesta asioiden hoidosta, kuin 7 Mm. Juntunen (2006, 13) on viitannut Kortenin näkemyksiin.

27 27 globalisaatiosta. Hän toteaa, että maailmantalous ohjaa aikaisempaa enemmän kansallisten talouksien kehittymistä, korostaen kuitenkin valtion roolia kansainvälisen yhteistyön sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehityksen saralla, jotta mainittuja kielteisiä seurauksia voitaisiin hallita. Hän muistuttaa, että globalisaatiosta ei saa käsitellä vain diskurssina kysymyksenä, koska se on yhteiskunnallisesti vaikuttava reaalinen ilmiö. Tämä on hyvä tiivistelmä moniulotteiseen asiaan. Globalisaation syyt ja seuraukset on hyvä tuntea, jotta osataan reagoida oikein. Kuten globalisaation määritelmän yhteydessä todettiin, on se ennakoimaton ilmiö. On kuitenkin nähtävissä useita tulevaisuuden globalisaatioon vaikuttavia ilmiöitä, kuten markkinoiden painoarvon muutos suuntana etupäässä Aasia, häiritsevien teknologioiden kehitys sekä päästöjen vaikutus ilmastonmuutoksen (Pezzini 2007, 74 77). Erityisesti Aasian jo kovassa vauhdissa oleva nousu muuttaa varmasti toimijoiden voimasuhteita. Mitä omistukseen tulee, on esimerkiksi Kiinan pörssissä valtavasti varaa ulkomaisten suorien sijoitusten kasvulle. Tutkimuksen mukaan vielä äskettäin Kiinan kahden suuren pörssin markkina-arvosta kaksi kolmasosaa oli julkisen puolen omistuksessa. (Norbäck & Persson 2008, 242.) Uusliberalismin mukaan julkisen sektorin puuttuminen vapaiden markkinoiden toimintaan ei ole toivottavaa, koska se voi johtaa vääristymiin. Sen sijaan valtion tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yritystoiminnalle, on sitten kyse infrastruktuurista, koulutuksesta tai innovaatiopohjasta. (Juntunen 2006, ) Jokaisen valtion ja alueen tulee kuitenkin pohtia kehityksen vaikutuksia omaan elinkeinopolitiikkaan. Julkisen vallan rooli on varmasti vähentynyt, mutta on siis edelleen keskeinen ja korostuu nykyisenkaltaisissa kriisitilanteissa. Politiikan on oltava sopusoinnussa alueen keskeisten toimialojen kehityksen kanssa. (Porter 2006, 699,705.) Pitää muistaa, että valtion sisällä saattaa olla hyvinkin erilaisia alueita, mikä puoltaa juuri alueellisten toimien tärkeyttä (Pezzini 2007, 42). Yhteistyötä tarvitaan, sillä yksittäinen alue ei selviydy ilman, että yritykset sijoittuvat sinne ja sitoutuvat toimimaan siellä. 2.2 Tytäryhtiö strategisena yksikkönä Ulkomaisia yksiköitä on kahta eri tyyppiä: epäitsenäinen toimipaikka sekä sijaintimaassa rekisteröity yhdistys, jolla on oma kirjanpito. Jälkimmäinen kertoo pidemmälle edenneestä etabloitumisesta, minkä kohdalla puhutaan tytäryritysoperaatiosta. (Karhu 2001, 253.) Tämän tutkimuksen aineiston kaikki yritykset ovat organisoineet toimintansa maakohtaisten tytäryritysten kautta. Syiksi mainitaan ensisijaisesti juridiset sekä verotukselliset syyt. Tarkempi organisaatiorakenteeseen johtavien syiden tarkastelu ei tässä ole relevanttia.

28 28 Tytäryhtiö on yritys, jonka äänivallasta konserniyrityksellä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50% (Iskanius 2007, 12). Tytäryhtiö on siis osa suurempaa kokonaisuutta, mikä mahdollistaa huomattavat synergiaedut. Löytyy kuitenkin myös haasteita, joista keskeisimpiä tämän tutkimuksen kannalta ovat tytäryhtiön toimintavapauden laajuuden ilmentymät, mitä tulee niin investointitoimintaan, yleiseen byrokratiaan, kuin sijoittumispäätöksiinkin. Konsernilla on yleensä oma riskin hajauttamiseen liittyvä konsernitason strategia, jonka mukaan toimivat myös muodostetut strategiset liiketoimintayksiköt (Puolamäki 2009, 19). Tuotantolaitos esimerkiksi voi muodostaa oman liiketoimintayksikön ja tytäryhtiön muodostaminen voi olla näin myös strateginen toimenpide. Iskaniuksen (2007, 13.) mukaan tytäryhtiön asema eri konserneissa vaihtelee hyvinkin paljon. Esimerkiksi emoyhtiön toimiessa holding-yhtiönä, on tyttärillä usein suuri vapaus toiminnassaan, kun taas yhtenä kokonaisuutena johdetuissa konserneissa vapaus voi jäädä hyvin pieneksi. Tähän palataan tutkimuksen laadullisessa osiossa. Päätösvallasta päästään toiminnan alueelliseen sitoutumiseen. Monikansallisten yritysten kohdalla on sopeuttamisen todettu olevan nopeampaa eli puhutaan niin sanotusta footloose MNE-ilmiöstä 8 (Karppinen 2009, 29). Tämä on merkittävä tekijä niin yrityksen oman toiminnan jatkuvuuden, kuin ulkopuolisten kehitystoimienkin kannalta. Toisaalta esimerkiksi amerikkalaisten on havaittu pitävän ostamansa ulkomaiset yritykset toiminnassa paikallisia toimijoita todennäköisemmin. Tarkemman analyysin tuloksena syy on kuitenkin liiketoiminnan luonteessa ja tehokkuudessa, ei omistajassa. Kun nämä huomioidaan, on tulos päinvastainen. Käytännössä siis toiminnan mennessä huonosti, siirretään toimintoja helposti muualle, johtuen olemassa olevista maailmanlaajuisista verkostoista. (Puttonen 2004, 18.) Tytäryhtiötalouden tutkiminen on perusteltua, sillä tytäryhtiöiden toimien voidaan todeta koskevan runsasta joukkoa ihmisiä, katsotaan ilmiön yleisyyttä sitten missä mittakaavassa tahansa. Maailmanlaajuisesti yksistään ulkomaisten tyräyhtiöiden yhteenlasketun liikevaihdon on arvioitu olevan kaksi kertaa maailman viennin suuruinen (Karppinen 2009, 9). Suomessa 55% toimivien yritysten työvoimasta oli töissä konserniin kuuluvissa yrityksissä vuonna Kyseisten yritysryppäiden liikevaihto oli samana vuonna 73 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Ulkomaisten yritysten osuus mainitusta joukosta on jatkuvasti kasvanut ja kyseisenä vuonna ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta oli jo yli viidennes. (Iskanius 2007, 16.) Tutkimuksen aineiston muodostavat siis tytäryhtiöt, mutta Satakunnassa sijaitsevat ulkomaisessa omistuksessa olevat toimipaikat voivat myös olla emoyhtiöitä, väliemoja tai osakkuusyrityksiä. Kaikista toimipaikoista tytäryhtiöitä on 19%. (Karppinen 2009, 8 Footloose-ilmiö tarkoittaa toimintojen herkempää alueellisen sijoittamisen muutosta.

29 29 63.) Osuus on lukumäärällisesti suhteellisen pieni, mutta kuten todettua työllisyysvaikutus on huomattava. Jos katsotaan väliemo- ja tytäryrityksiä, joilla on toimipaikka Satakunnassa, on toiminnan painopiste harvoilla juuri Satakunnassa. Nämä harvat kuitenkin vastaavat absoluuttisesti suurimmasta työllisyysosuudesta (Karppinen 2009, 64). Valittu rajaus on siis aluetaloudellisesti perusteltu, otoksen pienuudesta huolimatta. Lisäksi tutkimus on omistuslähtöistä, organisaatiomuodon ollessa varsinkin sitoutumisen kohdalla toissijainen tekijä. Ensin mainittuun tutkimusongelmaan eli taloudellisen menestyksen ja kassavirtojen tarkkailuun liittyy myös tytäryhtiösuhteen huomioon ottaminen. Kansainvälisessä konsernissa voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, minkä valtion tytäryhtiössä tuloja ja menoja pyritään näyttämään. Esimerkiksi voitollisen tytäryhtiön kuluja voidaan tätä kautta lisätä. Nämä ongelmat ovat korostuneet entisestään, kun konsernit ovat kasvaneet ja konsernin sisäiset transaktiot muodostavat yhä merkittävämmän osuuden koko maailmankaupasta. (Helminen 2000, 5 6.) Muodostavatko tytäryhtiöt sitten tytäryhtiötalouden? Tähän on vaikea vastata, koska teoria ei anna tytäryhtiötaloudelle yksiselitteistä määritelmää (Karppinen 2009, 70). Tämän tutkimuksen toimeksianto perustuu edellä esiteltyyn MENSA-hankkeeseen ja näin ollen lähestymistapana käytetään Karppisen (2009, 70) esille tuomaa lähestymismallia, jonka mukaan tytäryhtiötaloutta luonnehditaan sen keskeisten ominaisuuksien perusteella. Ominaisuudet ovat omistus sekä tytäryhtiösuhde. Tässä tutkimuksessa polttopisteessä ovat ulkomaalaisomisteiset toimipaikat, joiden toiminnan analysoinnin avulla pyritään saamaan käsitys tytäryhtiösuhteesta. Suhteen kohdalla tutkija haluaa korostaa sijoittumiseen linkittyvää strategiaa, päätöksentekoa sekä alueellisia tekijöitä. Kun tytäryhtiötalous nähdään näin, on se ennemmin vain juridisista syistä synnytettyjen yksiköiden joukkoa kuvaava termi ja tärkeämpää on siihen kuuluvien yksiköiden tutkiminen. 2.3 Satakunnan alueellinen kilpailukyky Kilpailua esiintyy elämän monilla osa-alueilla, aina selviytymisestä materialismin kasvattamiseen asti, on sitten kyse luonnollisista tai oikeudellisista yritysmuotoisista toimijoista. Kilpailu sanana aiheuttaa useasti mielleyhtymän voittajasta ja häviäjästä, kilpailukyky taas tähän lopputulokseen johtaneista tekijöistä. Kilpailukykyyn liittyvät seikat nousevat monissa asiayhteyksissä esille, mutta täsmällistä määritelmää tutkimus ei ole onnistunut käsitteelle antamaan. (Vähä-Santanen & Karppinen 2007, ) Tämä on luonnollista, koska kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät vaihtelevat, riippuen kenen tai minkä kantilta asiaa tutkitaan ja millaisessa kontekstissa.

30 30 Tässä tutkimuksessa tutkitaan nimenomaisesti alueeseen eli Satakuntaan linkittyviä kilpailutekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten sitoutumiseen. Yritysten arvo toimintaalueelleen on keskeinen, mutta yritys priorisoi kannattavuutta ja vasta sen jälkeen se kykenee huolehtimaan muista päämääristään, kuten toiminnan jatkuvuudesta, työpaikkojen turvaamisesta tai erilaisten ympäristövastuiden täyttämisestä (Kinnunen ym. 2002, ). Näin ollen alueen on pystyttävä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyiset toimintapuitteet, ennen kuin yritykset ovat sinne valmiita investoimaan ja takamaan alueen hyvinvoinnin jatkuvuuden. Yritysten kannattavuuden ja sillä perusteella kilpailukyvyn määritteleminen on teoriassa helppoa, esimerkiksi käyttämällä tilinpäätösanalyysiä, jossa saatuja tuloksia voidaan verrata valittuihin viitearvoihin. Sen sijaan alueiden vertailu on huomattavasti vaikeampaa, koska alue ei voi esimerkiksi poistua kilpailusta konkurssin kautta ja toiseksi alue voi menestyä jonkin etunsa turvin, vaikka se ei olisi todellisuudessa tehokas ja kilpailukykyinen (Vähäsantanen & Karppinen 2007, 16). Globalisaatio lisää alueellisen kilpailukyvyn tutkimisen haastetta, koska toimijoiden eli alueiden määrä kasvaa. Yritykset ovat vapaampia siirtämään toimintojaan kilpailukykyisemmille alueille ja näin ne myös tekevät. (Koivumaa 2002, 22.) Tilanne vaikeutuu myös toista kautta, sillä globalisaation myötä maan aluerakenteen ehdot riippuvat entistä enemmän ulkoisista tekijöistä (Okko ym. 1998, 1). Tämän tutkimuksen tutkinnan alla ovat kansainväliset yritykset, joiden kohdalla tällainen alueen työmarkkinoita epävakauttava toimintojen siirto on huomattavasti mutkattomampaa (Jones & Wren 2006, 83). Tutkimuksen mukaan luvuilla MNE:t korostivat sijaintipäätöksiään tehdessään kustannustehokkuutta tai pelkästään markkinalähtöisyyttä, kun taas nykyään kilpailuedun muodostavat etupäässä oppimiseen ja klusteriajatteluun perustuvat tekijät (Dunning 2009, 30). Toisaalta markkinoiden koon tai kiehtovuuden lisäksi määrääviä tekijöitä ovat monet kansalliset taloudelliset, sosiaaliset ja lainsäädännölliset toimet (Dumludag 2009, 27 28). Suomea toimijana on siis tässä asiayhteydessä hyvä käsitellä lyhyesti. Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa menestynyt hyvin, mutta työtä on tehtävä jatkuvasti niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Ensinnäkin koulutusta tulee kehittää monilla tavoin. Valmius usean ammatin opiskeluun on tehtävä helpommaksi vertikaalisen siirtymän helpottamiseksi, korkeakoulujen valmistumisaikoja pyrittävä lyhentämään ja yhteistyöt yritysmaailman kanssa lisättävä, sekä mahdollisesti koulunkäynnin aloittamisikää laskettava lähemmäs Euroopan keskitasoa. Toimiin on ryhdyttävä osin tehokkuuden ja työllisyyden säilyttämiseksi, mutta myös heikentyneen huoltosuhteen torjumiseksi keskellä demografista muutosta, jonka keskeinen tekijä on väestön ikääntyminen. Kieliä opetetaan jo nyt hyvällä tasolla, mutta lisää esimerkiksi venäjää osaavia tarvitaan. Suomesta on maailmalla edelleen osittain periferinen kuva ja kansainvälistä ilmapiiriä tulee syventää. Suomen

31 31 innovaatiojärjestelmä on kansainvälistä huipputasoa, mutta sitä pitää osata markkinoida kansainvälisille yrityksille ja myös julkisen vallan on tehtävä osansa, jotta yritykset etabloituvat Suomeen. Kansainvälisyys ja kansainväliset yritykset tuovat mukanaan monia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrittämisen riskin tulisi olla alhaisempi, jotta innovaatioiden kaupallistaminen toteutuisi mahdollisimman isossa mittakaavassa. Ulkomailta tuleva työvoima, on sitten kyse aivotuonnista tai työvoimavajeen paikkaamisesta, on otettava asianmukaisesti vastaan. EU antaa monessa mielessä vakaan toimintapohjan Suomelle, mutta Suomen ja sen jokaisen alueen on viime kädessä huolehdittava omasta kilpailukyvystään. (Koivumaa 2002, ) Satakunnan kohdalla Karppinen ja Vähäsantanen (2007, 12) ovat tehneet ansiokkaan pilottitutkimuksen, jossa he jakavat alueelliset menestystekijät inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, keskittymisen sekä saavutettavuuden ryhmiin. Inhimillinen pääoma tulee ennen kaikkea osaamisen kautta esille, innovatiivisuus korostuu aina, kun on kysymyksessä nykyisen Suomen tilanne. Keskittymisen kohdalla paneudutaan enemmän yritysverkoston toimintaan ja saavutettavuuden kohdalla koko logistiikkaketjun toimivuuteen. Tutkimuksessa Satakunnan vahvuuksiksi tunnistettiin keskittymiseduista väestöpohjan laajuus, saavutettavuuseduista maantie- ja lentoliikennesaavutettavuus sekä vientisaavutettavuus. Inhimillisen pääoman luokasta nostettiin esille keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suuri osuus sekä kokemukseen perustuva inhimillinen pääoma. Heikkouksiksi mainittiin innovaatioluokasta tutkimusja tuotekehitysmenoilla saavutettu arvonlisäys ja inhimillisen pääoman luokasta koulutustaso sekä väestön ikääntyminen. (Vähäsantanen & Karppinen 2007, 92.) Käsillä oleva tutkimus ottaa kantaa havaintojen perusteella edellisiin, mistä kappaleessa neljä lisää. Tuotekehityksen saavutukset ja tähän yhdistetty korkeakoulutuksen puute herättävät huolta, ottaen huomioon edellä esitetyt Suomen kaltaisen alueen kilpailukykytekijät tulevaisuudessa. Mikä on Porin yliopistokeskuksen rooli tässä? Tutkimuksessa Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset todetaan, että pitkällä tähtäimellä Porin yliopistokeskuksen tarjontavaikutukset niin tutkimuksen kuin tutkintojen suorittamisenkin kautta on tunnistettu ja ne varmasti ovat kiistatta positiivisia asioita koko alueen kehityksen kannalta. (Vähäsantanen, Karppinen, Laamanen, Pernell & Aalto-Setälä 2006, 91). Korkeasti koulutetun työvoiman määrän lisäys on kuitenkin suhteellisesti hitaampaa kuin muilla yliopistopaikkakunnilla ja lisäksi yhteyttä yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisäämiseen ei löytynyt (Vähäsantanen ym. 2006, ). Tämä kertoo siitä, että moni muuttaa alueen ulkopuolelle opiskelut suoritettuaan, joten alueen vetovoimaa nuorten arvostamilla työn ulkopuolisilla alueilla tulisi tämän perusteella lisätä. Lisäksi tulisi kehittää entisestään koululaitoksen ja yritysten välisen yhteistyön toimivuutta. Yhtenäinen

32 32 yliopistokeskustoiminta Satakunnassa on kuitenkin varsin nuorta ja edellä mainittujen seikkojen konkretisoituminen vaatii aikaa (Vähäsantanen ym. 2006, 144). Saavutettavuus mainittiin Satakunnan vahvuudeksi. Jo 1995 korostettiin telakkateollisuuden menestystä alueella ja sen osuutta teollisuuden arvonlisäykseen (Halmeenmäki & Seppänen 1995, 26.). Edellä mainitun tutkimuksen listauksesta ei kuitenkaan löytynyt satamasaavutettavuutta, minkä puute kylläkin erikseen mainittiin (Vähäsantanen & Karppinen 2007, 101). Väestöpohjan laajuus mainittiin vahvuudeksi, mutta entä millaisia agglomeraatioetuja kansainväliset yritykset kokevat Satakunnassa saavansa. Myös näihin kysymyksiin pyritään, rajaukset huomioiden, ottamaan kantaa tämän tutkimuksen sitoutumista koskevassa osiossa. Yksitäisten yritysten kriittiset menestystekijät vaihtelevat toimialan mukaan (Vähäsantanen & Karppinen 2007, 98.) Tämä on luonnollista ja tässäkin tutkimuksessa tulevat korostumaan valikoitujen yritysten toimialojen keskeisimmät menestystekijät. Mainittuja tekijöitä kohtaan pyritään olemaan kriittisen objektiivisia. Esimerkiksi Satakunnan keskiasteen koulutuksen saaneiden määrä mainittiin kilpailuetuna. Tämä pitää varmasti paikkaansa, mutta edellä mainittua innovaatiotoimintaa ei tule unohtaa ja näiden keskinäisestä suhteesta sitoutumistekijöinä pyritään saamaan tutkimustuloksia. Pitää muistaa, että alueiden menestys kansainvälisessä kilpailussa riippuu alueen kyvyistä hankkia verkottuneessa taloudessa tarvittavaa osaamista (Väyrynen 1999, 151). 2.4 Kansainvälinen omistus Suomessa ja Satakunnassa Suomi elää pitkälti viennin varassa, kuten kaikki tietävät. Jo harvempi Satakunnan alueen ulkopuolella asuva tietää, että Satakunnan osuus tästä viennistä on huomattava. Itse asiassa kyseisen alueen rooli vientimenestyksen osalta on puolitoistakertainen, kun suhteutetaan alueen kokoon. (Karppinen 2009, 10.) Mitä omistukseen tulee, voisi kuvitella, että edellinen on omiaan edesauttamaan myös omistuksen kansainvälistymistä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, sillä ulkomaista pääomaa Suomeen ei ole voimakkaasti houkuteltu, vaan pikemminkin pelätty tietovuotoja. Myös Suomen sijainti, markkina-alueen koko sekä työvoimakustannukset ovat ennemminkin olleet työntötekijöitä. (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 17.) 1990-luvulla suomalaisten yritysten kansainvälistymisvauhti on ollut kuitenkin hurjaa, alueelle suuntautuvien suorien sijoitusten yltäessä vuonna 2000 seitsemään miljardiin, vaikkakin vastakkainen pääomien liike on ollut vielä huomattavasti kovempaa (Puttonen 2004, 12). Vertailun vuoksi 1990-luvun alussa Suomeen kohdistuvat sijoitukset olivat muutamia miljardeja markoissa (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 28). Kehitys on monien asioiden summa, liittyen niin julkisiin toimiin kuin yritysten kompetenssin kehitykseenkin. Niiden

33 33 tutkiminen ei kuulu tämän tutkimuksen tavoitteisiin, mutta omistuksen vapautumisella on ollut selkeä vaikutus ja suunta on selvä. Onko tämä ongelma? Ei, mikäli katsoo yritysten kannattavuuden ja henkilöstömäärän kehitystä (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 84). Toisaalta tutkimuksen mukaan ulkomaisen omistuksen lisääntymisellä on negatiivinen vaikutus paikallisten yritysten tuottoihin. Vaikutus on tilannesidonnainen ja pätee esimerkiksi greenfield-laajentumisen kohdalla, sekä toimittaessa myyjän markkinoilla. (Norbäck & Persson 2008, 263.) Edellinen ei absoluuttinen vaikutus, mutta kertoo uuden ulkomaisen toimijan valmiudesta ylläpitää edullisempia hintoja. Tämä seikka ei varsinaisesti koske kaikkia analysoitavia vientiyrityksiä, jotka ovat spesifillä alallaan mahdollisesti Satakunnan ja jopa Suomen ainoita. Mielenkiintoa edellisen kansainvälistymisen seuraukset kuitenkin herättävät, kun mietitään omistuksen keskittymistä edelleen. Puttonen (2004, 63) ei pidä kehitystä ongelmana, vaan pikemminkin suomalaisen omistajuuden puute on ongelma pääomien makaessa pankkitileillä. Tämä on selkeä viesti siitä, että pitäisi keskittyä kotimaisten varojen parempaan allokointiin, omistuksen kansainvälistymisen edetessä joka tapauksessa. Kaikki tämän tutkimuksen aineiston yritykset ovat olleet ennen kotimaisessa omistuksessa ja usein osana monialaista konsernia. Nykyään ne toimivat kansainvälisen konsernin osana, joka taas tyypillisesti toimii kapeammalla alueella, mitä tulee yrityksen harjoittamiin toimialoihin. Toimintaa on monessa maassa ja sisäinen laskenta saattaa olla organisoitu tuotedivisioonien tai muiden vastaavien sisäisten kustannuspaikkojen avulla. Tämä osaltaan vaikeuttaa tutkimuksen tekoa, sillä yritykset eivät välttämättä nähneet itseään varsinaisesti Satakunnassa toimivana yksikkönä, vaan osana jotakin isompaa kokonaisuutta. Toisaalta taloudellisen toiminnan analyysi on selkeää kirjanpidollisen tytäryhtiöjärjestelyn vuoksi. Kokonaisuudessaan Satakunnassa on noin toimipaikkaa, joista noin kaksi prosenttia ulkomaisessa omistuksessa. Tämä on absoluuttisesti pieni määrä, mutta tutkimuksen rajauksen mukaisista, yli 250 henkilöä työllistävistä, yrityksistä 37 % on ulkomaisessa omistuksessa. Jos taas tutkitaan 50 suurinta ulkomaalaisomisteista Satakunnassa toimivaa yritystä, on yritysjoukon henkilöstömäärä on kasvanut vuosina %. (Karppinen 2009, 43 44, ) Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Tässä tutkimuksessa analyysin kohteena olevat suurimmat toimijat ovat keskeinen tekijä, kun puhutaan kansainvälisen omistuksen merkittävyydestä. Lisäksi suurimpien kasvaminen entisestään kertoo jo sinänsä korkeasta alueellisesta sitoutumisesta, jonka ylläpitäminen tulee olemaan tärkeä haaste. Aloista teollisuus on ulkomaalaisomisteisten toimipaikkojen (henkilöstöä vähintään 10) kohdalla selkeästi vallitsevin (Karppinen 2009, 46).

34 34 Kuvio 4 Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden toimialoittainen jakautuminen (mukaillen Karppinen 2009, 46) Satakunta on tunnettu savupiipuistaan, mikä näkyy myös edellisessä tilastossa. Sen voisi kuvitella olevan heikkous tutkittaessa ulkomaalaisomisteisten tytäryhtiöiden sitoutumista suhteessa Suomeen yhdistettäviin suhteellisen edun muodostaviin tekijöihin. Näin ei välttämättä ole, kuten myöhemmin tullaan huomaamaan. Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien yksiköiden kaikista Satakunnan 268:sta ulkomaalaisomisteisesta toimipaikasta sijaitsee Porissa 165 (Karppinen 2009, 45). Mainittu jako on melko hyvin suhteessa väestön määrälliseen sijaintiin. Ristiriidassa on kuitenkin tässä analysoitavien suurien toimijoiden sijoittuminen, sillä viidestä suurimmasta toimijasta kolme sijaitsee Raumalla. Pitää muistaa, että kyseisten toimijoiden suora sekä välillinen työllistämisvaikutus on erittäin suuri ja tämän vuoksi jonkin toisen alueen, tässä mahdollisesti Porin, pitämiseen keskuksena on suhtauduttava kriittisesti. Tämän tutkimuksen rajauksen mukaiset toimijat operoivat käytännössä kaikki teollisuudessa. Satakunnan kohdalla teollisuuden henkilöstöstä oli vuonna ,5 % ulkomaalaisomisteisen toimipaikan (TOP 50) palveluksessa, kun vuonna 2007 vastaava luku oli jo 32 %. Muutokseen vaikuttaa osin teollisuuden työpaikkojen vähäinen absoluuttinen lasku. Siitä huolimatta tarkkailun kohteena olevien toimijoiden työllistävä vaikutus on ollut voimakkaassa kasvussa, erityisesti juuri tarkastelujakson viimeisimpinä vuosina. (Karppinen 2009, ) Yleinen murhe on, että kasvava kansainvälinen omistus vähentää työpaikkoja, johtuen mainitusta footloose-ilmiöstä. Tutkimuksen mukaan työpaikkojen vähentyminen johtuu enemmän tuottavuuden kasvusta, kuin globalisaatiosta ja sitä seuranneesta toimipaikkojen relokalisaatiosta (Pezzini et. al 2007, 32).

35 35 3 TALOUDELLINEN MENESTYS 3.1 Tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin määritelmä Tilinpäätöksen laadinta on eri yhteisömuotoisille toimijoille pakollista ja niitä laaditaan kaikkialla, missä on järjestäytynyttä yritystoimintaa. Käytännöissä ja asetuksissa on eroavaisuuksia, mutta laatimisvelvollisuus on yleismaailmallinen. Sen sijaan tilinpäätöksen hyväksikäyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Tilinpäätöstä käytetään hyväksi niin lakisääteisissä kuin vapaamuotoisissakin yhteyksissä. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 15, 17.) Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot, mutta suoraan esitetyistä luvuista ei yleensä riittävää tietoa saa (Kinnunen ym. 2002, 93). Lisäksi eri sidosryhmät ovat kiinnostuneet eri asioista. Tilinpäätösanalyysi on hyvä keino tuottaa tietoa yrityksen toiminnasta käyttökelpoisempaa useista eri näkökulmista. (Kallunki & Kytönen 2002, 14.) Edellä esitetty ensimmäinen tutkimusongelma koskee ulkomaalaisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden taloudellisesta menestystä ja tässä apuna käytetään juuri tilinpäätösanalyysiä. Tutkimuksen toimeksiantajan pääasiallinen kiinnostuksen kohde on kansainvälisten toimijoiden kannattavuus ja näin ollen tämä korostuu analyysissä. Tilinpäätösanalyysin synonyymeinä käytetään usein yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysiä. Todellisuudessa tilinpäätösanalyysi on osa yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysi taas osa tilinpäätösanalyysiä. Varsinainen yritystutkimus on syvällistä analyysiä, jossa pyritään tutkimaan yrityksen taloudellisen menestyksen syitä liiketoiminnan tasolla. Tutkimusta suorittavat yritystutkijat käyttävät tätä tietoa hyväksi jalostaen edelleen tilinpäätös- tai tunnuslukutason ennusteita. (Niskanen & Niskanen 2003, 11.) Tämän tutkimuksen taloudellista menestystä mittaavassa osiossa ei siis ole kyse suoranaisesta yritystutkimuksesta, sillä tarkoituksena on pääasiassa kuvata jo tapahtunutta taloudellista menestystä, eikä operatiivista toimintaa juuri analysoida. Teoria kertoo toisaalta tilinpäätösanalyysin sisältävän myös ennusteosan ja yritystutkimus määritellään strategia- ja toimintaympäristötason tarkasteluksi (Kinnunen ym. 2002, 98). Varsinaisia ennusteita tässä tutkimuksessa ei laadita, mutta menestyksen analysointi kertoo myös tulevasta, on kyse toiminnan jatkuvuudesta tai esimerkiksi rahoituksen saamisesta ja sen hinnasta. Tilinpäätösanalyysissä tarkastellaan taloudellisen menestyksen osatekijöitä perinteisten tunnuslukujen sekä muiden, esimerkiksi omistajiin tai henkilöstöön linkittyvien menetelmien avulla. Pyritään ottamaan selvää numeerisiin tunnuslukuihin vaikuttavista tekijöistä ja arvioimaan lukujen satunnaisuutta tai vaihtoehtoisesti jatkuvuutta. Kaikkien taustatekijöiden tutkiminen ja analysoiminen on kuitenkin

36 36 mahdotonta pelkän julkisen, esimerkiksi tilinpäätöksen muodossa esitetyn, informaation puutteellisuuden vuoksi. (Niskanen & Niskanen 2003, 10.) Tilinpäätösanalyysi voidaan jakaa suoriteperusteiseen, rahavirta- sekä markkinaperusteiseen analyysiin. Ensin mainitussa tulot ja menot kirjataan niiden syntyessä ja jaksotuksen avulla kohdistetaan eri tilikausille menoiksi ja kuluiksi. Rahavirta-analyyseissä taas seurataan rahan liikkeitä ilman mainittuja kohdistuksia. Viimeksi mainitussa tilinpäätösinformaatiota yhdistetään osakemarkkinoilta saatavaan informaatioon. (Kallunki & Kytönen 2002, 14.) Suoriteperusteista analyysiä kutsutaan perinteiseksi tilinpäätösanalyysiksi, koska se perustuu nykymallin mukaiseen tilinpäätökseen, josta lasketaan erilaisia tunnuslukuja. On kuitenkin havaittu, että tuloslaskelma saattaa antaa jaksotussääntöjen ja tietyn tulkinnanvaraisuuden vuoksi abstraktia tietoa. Konkreettisuutta lisäävät yleistyneet rahavirta-analyysit, jotka kertovat tuottaako liiketoiminta oikeasti rahaa. Menetelmä taas ei huomioi kulujen vaikutusaikaa. (Salmi 2003, 200.) Tässä tutkimuksessa käytetään suoriteperusteista sekä raha-virta- analyysiä rinnakkain, toisiaan täydentävinä menetelminä. Tunnuslukuanalyysi on analyysimuodoista suppein. Siinä tehdään johtopäätöksiä yksittäisten vakioitujen mittareiden eli tunnuslukujen avulla ja sitä voidaan käyttää varsinaisen tilinpäätösanalyysin tiivistelmänä (Niskanen & Niskanen 2003, 9). Usein tilinpäätösanalyysin keskeinen osa on juuri tunnuslukuanalyysi, jossa lasketaan vertailukelpoisista taseista ja tuloslaskelmista tarvittavia tunnuslukuja ja tehdään näiden perusteella johtopäätöksiä yrityksen taloudellisesta menestymisestä sekä toimintaedellytyksistä. Tunnusluku siis tiivistää tilinpäätösinformaatiota yksittäisiin lukuihin. (Salmi 2003, 196.) Perinteisten tunnuslukujen rinnalla tunnuslukuanalyysissä käytetään usein myös markkinaperusteisia tunnuslukuja (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 197). Tässä tutkimuksessa käsitellään kuitenkin vain ensin mainittuja ja jälkimmäiset rajataan pois, koska analysoidaan tytäryhtiöitä, joiden kohdalta ei erikseen ole tarvittavaa markkinainformaatiota saatavilla. Tunnusluku on yleensä laskettu jonkinlaisena suhdelukuna, jossa suhteutetaan jokin tilinpäätöksen erä johonkin toiseen erään. Suhdelukumuotoisuus mahdollistaa vertailun erikokoisten yritysten ja eri vuosien välillä. Samoin menestyneiden yritysten tulee siis saada samat arvot analyysissä koosta riippumatta ja tätä kutsutaan proportionaalisuuden vaatimukseksi. (Niskanen & Niskanen 2003, 111.) Keskeisimmät tunnusluvut, joita tunnusluku- ja tilinpäätösanalyysissä käytetään, mittaavat kannattavuutta, vakavaraisuutta, maksuvalmiutta sekä toiminnan tehokkuutta (Kallunki & Kytönen 2002, 14). Näistä voidaan nähdä kaksi pääsuuntausta: toiminnan kannattavuus ja sen tuottama rahavirta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusasema (Niskanen & Niskanen 2003, 196, 199).

37 37 Maksuvalmius Vakavaraisuus Kannattavuus Kuvio 5 Yrityksen terveyskolmio (Viitala & Jylhä 2004, 150) Yllä olevasta kuviosta 5 on nähtävissä, että yrityksen elinvoimaisuus lepää kannattavuuden varassa, mutta se ei yksin riitä (Viitala & Jylhä 2004, 149). Kannattavuuden lisäksi tässä tutkimuksessa analysoidaan rahoitusasemaa sekä yritysten kasvua, joka kertoo yrityksen menestyksestä, kasvun ollessa terveellä pohjalla. Samalla kasvun tutkiminen palvelee osaltaan myös sitoutumista koskevaa tutkimusongelmaa. Mainittuja taloudellista menestystä kuvaavia tekijöitä on tulkittava kokonaisuutena. Yritysten taloudellista menestystä voidaan mitata sekä tiettyä vuotta koskevan poikkileikkausanalyysin, että peräkkäisten vuosien aikasarja-analyysin avulla. Poikkileikkausanalyysissä yrityksiä verrataan toimialan muihin yrityksiin ja aikasarjaanalyysissä analysoidaan yritysten omaa kehitystä. (Niskanen & Niskanen 2003, ) Tässä tutkimuksessa käytetään molempia, jälkimmäistä kautta linjan ja ensin mainittua mahdollisuuksien mukaan. Jo Martti Saario 9 (1945) aikanaan korosti tuloksen laskemisen ja arvostelun erottelemista. Siitä tunnusluku- ja tilinpäätösanalyysissäkin on kyse ja analyysit tuottavat julkaistujen tietojen perusteella informatiivisempaa dataa sitä tarvitseville. 3.2 Kannattavuus Kannattavuus tarkoittaa yrityksen kykyä tuottaa enemmän tuloja kuin tulojen hankkimiseksi on tarvinnut uhrata menoja eli kyse on tulontuottamiskyvystä (Kallunki & Kytönen 2007, 74). Tulot ja menot vaihtelevat suhdanteiden ja yritysten strategisten valintojen mukaan, mutta pidemmällä tähtäimellä kannattavuus on yrityksen tavoitteiden saavuttamisen, sekä varmasti myös alueellisen sitoutumisen edellytys. Maallikko saattaa oudoksua vakaiden yritysten negatiivisia tulosilmoituksia. Kannattavuutta on tutkittava pidemmällä tähtäimellä, joka on melko määrittelemätön 9 Mm. Kinnunen ym. (2002, 95) ovat lainannneet Saariota.

38 38 käsite. Kinnunen ym. (2002, 125) toteavat, että periaatteessa yrityksen kannattavuus voidaan varmasti todeta vain yrityksen totaalikaudelta eli yrityksen koko olemassaoloajalta. Tämä on käytännössä absurdi ajatus, analyysien keskittyessä käynnissä olevaan liiketoimintaan. Esimerkiksi isommat investoinnit alkavat kerryttää tuloja mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua. Aikaviiveen kasvaessa rahan aika-arvon merkitys korostuu ja tämä tulee huomioida diskonttaustekijän avulla. Diskonttaustekijän avulla pystytään myös ratkaisemaan sisäinen korkokanta hakemalla kanta, jolla menot ja tulot muodostuvat yhtä suuriksi. Näin määriteltynä sisäistä korkokantaa voidaankin pitää totaalikauden suhteellisena kannattavuutena. Käytännössä analysointivaiheessa ei voi jäädä odottamaan kaikkien menojen ja tulojen realisoitumista ja tilinpäätösanalyysissä käytetään periodikohtaisia pääoman tuottoa vastaavia tunnuslukuja, joiden voidaan ajatella olevan edellä kuvaillun teoreettisen mallin approksimaatioita. (Kinnunen ym. 2002, ) Näitä tarkkaillaan peräkkäisiltä tilikausilta, minkä avulla pyritään saamaan analysoitavien yritysten taloudellisesta menestyksestä mahdollisimman kattava kuva. Yrityksen tulos on kannattavuuden absoluuttinen mittari, mutta suhteelliset mittarit antavat vertailun kannalta informatiivisemman kuvan. Kannattavuuden suhteelliset tunnusluvut ovat joko erilaisia, suhteellisen helposti ymmärrettävissä olevia voittoprosentteja tai pääoman tuottoa mittaavia prosentuaalisia lukuarvoja. Ensin mainitut tuloksen liikevaihtoon suhteuttavat luvut ovat laskennallisesti tarkemmin määriteltävissä, mutta antavat heikompaa vertailutietoa. Jälkimmäisessä suhteutetaan resursseja saavutettuun tulokseen ja näin saadut luvut ovat epätarkempia, mutta monikäyttöisempiä esimerkiksi erimuotoisten rahoittajien kannalta. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 217.) Voittoprosenttimuotoisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi käyttökateprosentti, liikevoittoprosentti sekä tilikauden voittoprosentti. Kaikissa näissä tunnusluvuissa niiden nimen mukainen jäämä poimitaan tilinpäätöksen tulostiedoista ja suhteutetaan se liikevaihtoon. Voittoprosentin kohdalla tämä suhdeluku kertoo prosentuaalisen määrän, joka jokaisesta myynnin eurosta jää yritykselle. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 218.) Tilikauden voittoprosentti koetaan helposti ainoaksi oleelliseksi muuttujaksi, vaikka asia ei ole näin yksiselitteinen. Tilikauden voiton yläpuolelle sijoittuvat tuloslaskelmassa kaikki erät, satunnaisista eristä ja tilinpäätössiirroista lähtien, ja tämä mahdollistaa erimuotoisen tuloksenjärjestelyn. Esimerkiksi tämän tutkimuksen kohdalla analysoidaan tytäryhtiöitä, jotka yksinkertaisimmillaan saattavat muokata lopullista tulosta esimerkiksi konserniavustuksen avulla, vaikkakin se oli aineistossa harvinaista mahdollisesti kansainvälisen käytännön ja asetusten vuoksi. Joka tapauksessa tunnusluvun informatiivinen arvo kärsii helposti, joten tilikauden voittoprosenttia ei oteta tässä tutkimuksessa analyysin osaksi. Sen sijaan käyttökate- ja

39 39 liikevoittoprosenttia käsitellään myöhempänä omissa kappaleissaan yhdessä tulosten kanssa. Pääoman tuottoa mittaavia tunnuslukuja ovat muun muassa koko pääoman tuottoprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti sekä oman pääoman tuottoprosentti. Nämä luvut kuvaavat vuosikorkoa, jonka yritys ansaitsee toimintaansa sitomalleen pääomalle. Tunnusluvun valinta riippuu siitä, kenen kannalta yrityksen tulontuottamiskykyä tarkastellaan. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 220.) Käytännössä valinta näkyy pääoman tuottoa mittaavien tunnuslukujen jakajan eroavaisuuksina. Koko pääoman tuottoprosentti lasketaan jakamalla operatiivisen liiketoiminnan tulos, eli käytännössä liikevoitto, taseen loppusummalla. Osoittajaan otetaan mukaan niin vieraan kuin omankin pääoman voitto-osuudet eli nettotulos ja rahoituskulut. Kokonaispääoman tuoton ilmaiseva tunnusluku soveltuu näin ollen tilanteisiin, joissa pääomien korollisuuden suhdetta ei pystytä selvittämään. (Niskanen & Niskanen 2003, 114.) Koko pääoman tuottoprosenttia kutsutaan myös kansantaloudelliseksi kannattavuudeksi (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 220). Tämän tutkimuksen aineiston muodostavien, pitkälti sisäisellä rahoituksella toimivien tytäryhtiöiden kohdalla edellä mainitun kaltaista analyysiä tutkija ei näe aiheelliseksi. Myöskään oman pääoman tuottoprosenttia ei käsitellä, koska korollisen vieraan pääoman osuus on moni paikoin analysoitavissa yrityksissä pieni ja näin ollen tunnusluku ei tuo lisäinformaatiota omassa kappaleessa käsiteltävän sijoitetun pääoman rinnalle. Kansainvälisten yritysten tyräyhtiöiden kannattavuutta on pidetty kotimaisia yrityksiä parempana (Iskanius 2007, 24). Syitä tähän on varmasti monia aina mainituista synergiaeduista ja siirtohinnoittelun mahdollisuuksista nopeampaan sopeuttamiseen asti. Seuraavassa esitellään, millaista on ollut Satakunnan suurimpien ulkomaalaisomisteisten toimijoiden kannattavuus ja mitkä ovat mahdollisia hyvän tai huonon kannattavuuden selittäjiä Käyttökateprosentti Muuttuvia ja kiinteitä kuluja ei enää nykyisen käytännön mukaan erotella virallisessa tuloslaskelmassa ja näin ollen käyttökate 10 ei sisälly enää Euroopan yhteisön neljännen yhteisöoikeudellisen direktiivin mukaiseen tuloslaskelmaan (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 205). Käyttökatetta käytetään kuitenkin laajasti sisäisessä laskennassa sekä tilinpäätösanalyysin yhteydessä. Se kertoo, kuinka paljon jää euroja, kun liiketoiminnan sekä kiinteät että muuttuvat kulut on vähennetty myynnistä. (Alhola & Lauslahti 2003, 10 Käyttökate eli EDITDA= Earnings Before Interest, Taxes and Depreciations and Amortizations (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 205).

40 ) Käyttökatteen negatiivisuus on erittäin huolestuttavaa, sillä käyttökatteella tulisi kattaa niin investointeihin kuin rahoitukseenkin liittyvät maksut (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 206, 218). Käyttökateprosentti lasketaan jakamalla käyttökate liiketoiminnan tuotoilla eli nimittäjä koostuu pääosin liikevaihdosta. Käyttökateprosentin osoittajana käytettävä käyttökate voidaan laskea tilinpäätöksen liitetietojen avulla, lisäämällä liikevoittoon poistot ja arvonalentumiset. (YTN 2005, 55.) Käyttökate-% = Liiketulos+poistot+arvonalentumiset Liiketoiminnan tuotot yhteensä *100% Käyttökate ei siis huomioi investointien mukanaan tuomia poistoja ja antaa näin seuraavaksi käsiteltävää liikevoittoa luotettavamman kuvan varsinaisen liiketoiminnan kannattavuudesta (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 206). Toisaalta voidaan todeta, että käyttökateprosentti tunnuslukuna suosii voimakkaasti investoivia yrityksiä (Alhola & Lauslahti 2003, 139). Tämä on totta, sillä esimerkiksi investoinneilla saavutettu toiminnallisen tehokkuuden parannus näkyy tässä tunnusluvussa, mutta keinot eli panostukset eivät. Toinen keskeinen rajoitus, joka tulee huomioida tunnusluvun tulkinnassa, on omistuspolitiikan vaikutus siihen. Yritykset joko omistavat tuotantovälineensä tai ovat vuokranneet ne kokonaan tai osittain. Omistettaessa kulut näkyvät poistoina ja rahoituskuluina, joita käyttökate ei huomioi, kun taas vuokrat sisältyvät tunnusluvun huomioimiin kuluihin. (YTN 2005, 56.) Tämä ero tulee huomioida erityisesti tämän tutkimuksen tuloksia luettaessa. Tytäryhtiöt saattavat käyttää emoyhtiöiden tuotantovälineitä. Tilinpäätöksen liitetietojen perusteella ei kovin kattavaa kuvaa tästä saa, vaikkakin vuokria melko suurina erinä esiintyy. Myös haastatteluissa kyseisen kaltainen järjestely nousi esille. Esimerkiksi satama-alueella toimivat yritykset vuokraavat tiettyjä laitteita vielä kunnilta, vaikka muualla Suomessa vastaavanlainen omistus on pitkälti keskittynyt itse yrityksille. Käyttökateprosentti on kuitenkin varsinaisen liiketoiminnan kannattavuuden kannalta informatiivinen tunnusluku ja vertailu niin IFRS- kuin FAS-tilinpäätöstenkin kohdalla on melko validia (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 206). Käyttökateprosentin vertailu sopii ennen kaikkea yhden yrityksen kehityksen analysointiin. Tunnuslukua voi kuitenkin käyttää myös saman toimialan sisäiseen vertailuun, sen sijaan toimialojen välistä vertailua tulisi välttää. (Niskanen & Niskanen 2003, 113.) Vertailuaineistona tässä tutkimuksessa on käytetty kaikkia Suomessa toimivia teollisuuden alan yrityksiä (Tilastokeskus, a). Analysoitavien yritysten voidaan katsoa kaikkien, sisältäen yhden rajatapauksen, toimivan teollisuudessa ja näin ollen vertailu on teollisuuden alan sisäistä. Vertailuluvut näkyvät alla olevassa kuviossa pylväsdiagrammien muodossa.

41 41 Kuvio 6 Käyttökateprosentit Analysoitavien tytäryhtiöiden menestys käyttökatteella mitattuna on ollut vahvasti kaksijakoista. Yritykset A ja C ovat menestyneet huomattavasti viiteaineistoa paremmin käyttökatteiden ollessa 9-18 %, kun taas muiden menestys on ollut erittäin suhteessa viiteaineistoon, varsinkin vuonna Huomattavaa on, että yrityksen C kannattavuus on parantunut entisestään kansainväliseen omistukseen siirtymisen seurauksena vuonna 2007 ja siitä eteenpäin. Syitä muiden toimijoiden heikkoon kannattavuuteen on varmasti useita, joista ensin tulee mieleen maailmanlaajuisen taantuman alkumetrit, mutta vertailuaineisto ei tue tätä. Samaisten toimijoiden käyttökate kuitenkin parani heti seuraavana vuonna. Jotkin yrityksistä aloittivat kuitenkin jo heikkona vuonna ytneuvottelut ja tämä kertoo, että kapasiteetti ei ole ollut täydessä käytössä. Lisäksi öljyn markkinahinnan nousulla on ollut omat vaikutuksensa, sillä raaka-aineiden kohdalla on tilinpäätöksissä nähtävissä selkeää nousua. Kulujen lisäystä ei ole pystytty siirtämään hinnoitteluun, ainakin jos suoraan katsoo liikevaihdon kehitystä. Myös tiettyjen alojen palkkaratkaisut ovat kasvattaneet kuluja. Liikevaihdon tulisi kasvaa kulujen kanssa samaa tahtia, muuten käyttökate pienenee. Liikevaihto ei ole kasvanut, vaan päinvastoin. Liikevaihdon kasvua tutkitaan myöhempänä tarkemmin. Käyttökatteella mitattuna heikosti menestyneiden yritysten kohdalla tunnuslukua heikensivät myös kasvaneet vuokramenot, joten edellä esitetyssä kritiikki käsiteltävää tunnuslukua kohtaan tulee huomioida. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kyseisten erien vaikutus on raaka-ainemenojen sekä ulkopuolisten palveluiden osalta tapahtuneiden muutosten rinnalla pieni. Käyttökatteella mitattuna yrityksen E suunta on ollut laskeva, mikä toisaalta noudattaa markkinatilannetta, mutta siitä huolimatta negatiivinen käyttökate kertoo sen, että niin investointi- kuin rahoituskulutkin yrityksen on katettava muulla kuin

42 42 tulorahoituksella. Vuoden 2008 jyrkkä pudotus selittyy pääosin raaka-aineiden hintakehityksellä, joka vaikuttaa fifo-periaatteella arvostetun varaston arvoon. Haastattelun myötä saadun informaation avulla ei kyseisen toimijan kokonaiskannattavuudesta kuitenkaan tule olla huolissaan. Toimitusjohtaja oli tyytyväinen menneiden vuosien tulokseen ja toi esille näkemyksen, josta lisää kappaleessa 4.5. Yleisten suositusten mukaan teollisuuden käyttökateprosentit asettuvat yleisesti välille 10-25% eli hieman korkeammalle, kuin kaupan ja palveluiden (YTN 2005, 56). Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että poistojen jälkeen pitäisi jäädä omistajallekin jotain. Tälläkin mittarilla katsottuna vain kaksi yritystä viidestä yltävät mainittuun vaihteluväliin ja loput kolme jäävät selkeästi siitä Liikevoittoprosentti Liikevoitto on virallisen tuloslaskelman ensimmäinen välitulos ja se kertoo kuinka paljon tuotoista on jäljellä ennen rahoituskuluja ja veroja. Kansainvälisessä kirjallisuudessa käytetään useasti EBIT-lukua 11, joka vastaa juuri liikevoittoa. Liikevoittoprosentti lasketaan jakamalla kyseinen voitto liiketoiminnan tuotoilla. (Niskanen & Niskanen 2003, ) Liikevoitto-% = Liikevoitto Liiketoiminnan tuotot yhteensä *100% Liikevoittoprosentti soveltuu käyttökateprosentin kaltaisesti ensisijaisesti yksittäisen yrityksen seuraamiseen, mutta soveltuu myös tietyn toimialan sisäiseen vertailuun (Niskanen & Niskanen 2003, 113). Vastaavaa viiteaineistoa ei teollisuuden osalta ole saatavilla, joten tässä käytetään sovellettua ratkaisua, jossa vertailuaineistona toimii yritysjoukko, joka sisältää kaikki Suomen toimijat rajauksen yhteydessä mainituilta aloilta. Yritysten määrä vaihtelee vuosittain, keskiarvon ollessa kuitenkin lähes 300. (Voitto+.) Vertailuarvona toimii mediaani, koska yksittäiset poikkeamat ovat niin tuntuvia, että mediaani kuvaa keskiarvoa paremmin yleistä menestystä. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, on kyseinen arvo vuosina ollut noin 5-7% ja ehkä hieman yllättäen korkeimmillaan vuonna Suositusten mukaan liikevoittoprosenttia vastaavan liiketulosprosentin tyydyttävä arvo on juuri 5-10%, hyvän ollessa luonnollisesti tämän yläpuolella (YTN 2005, 56). 11 EBIT: Earnings before interest and taxes (Niskanen & Niskanen 2003, 112)

43 43 Kuvio 7 Liikevoittoprosentit Satakunnassa toimivien ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden kannattavuus on ollut liikevoittoprosentilla mitattuna hyvin kirjavaa, kuten kuvio yllä havainnollistaa. Yritys A on menestynyt selkeästi parhaiten, minkä syistä myöhempänä lisää. A toimii viitejoukkoa huomattavasti kannattavammalla tasolla, kuten yritys C:kin. Sen sijaan aineiston muiden kolmen yrityksen kannattavuus on ollut alle yleisen tyydyttävän tason käytännössä koko tarkkailujakson ajan, joista vuodet 2007 ja 2008 jopa negatiivisia. Verrattaessa edellä esiteltyyn käyttökateprosenttiin, antaa liikevaihtoprosentilla mitattu kannattavuuden analyysi melko saman suuntaisia tuloksia ja myös syyt ovat samoja. Yksittäisiä poikkeamia on, joista suurimpana varmasti yrityksen E vuoden 2005 taso. Yritys siirtyi tällöin kansainväliseen omistukseen, mutta se ei ole selittävä tekijä, vaan yritysjärjestelyjen yhteydessä suorittama uudelleenarvostus. Yritys on kirjannut kyseisenä vuonna huomattavat arvonalennukset. Kokonaisuudessaan trendi on ollut kuitenkin viimeisen analyysivuoden eli vuoden 2008 kohdalla nouseva, jota voidaan pitää hyvänä asiana. Taloudellisen kehityksen sekä myöhemmin esitettävän liikevaihdon laskun vuoksi on kannattavuuden lisäyksen täytynyt tulla tehokkuuden lisäyksen ja käytännössä kulujen karsimisen kautta Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi kannattavuuden käytetyimmistä tunnusluvuista ja se kertoo kuinka paljon tuottoa yritys on saanut aikaan siihen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa, vaativalle pääomalle (Niskanen & Niskanen 2003,

44 44 115). Tällaista pääomaa on oma pääoma sekä korollinen vieras pääoma eli tuottoa tarkastellaan yhtäaikaisesti sekä oman pääoman sijoittajan sekä vieraan pääoman sijoittajan näkökulmasta (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 225). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti lasketaan lisäämällä nettotulokseen verot sekä rahoituskulut ja jakamalla näin saatu lukuarvo sijoitetun pääoman tilikauden lopun ja alun keskiarvolla. Verojen lisäämisen seurauksena yrityksen veronmaksupolitiikka ei vaikuta tunnusluvun saamaan arvoon. (Kallunki & Kytönen 2007, 74.) Sijoitetun pääoman tuotto-% = Nettotulos + Rahoituskulut + Verot Sijoitettu pääoma Edellä esitetyn kaavan avulla saadun tunnusluvun ensisijaisena vertailukohteena ovat yritykset keskimääräiset pääomakustannukset (Niskanen & Niskanen 2003, 115). Käytännössä sijoitetun pääoman tuoton tulisi olla vähintään riskittömän tuoton tasolla. Tällä hetkellä edellinen taso on tunnetusti erittäin alhainen, mutta yleisesti ottaen voidaan sano tuoton olevan tyydyttävä, jos se ylittää 10%:n rajan. (Kallunki & Kytönen 2007, 76.) Edellisen tunnusluvun kohdalla käytettyä vertailuaineistoa käytetään myös tässä. Vertailujoukon mediaaniarvot ovat jonkin verran yleisen ohjerajan yläpuolella, kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä. Kuvio 8 Sijoitetun pääoman tuottoprosentit Satakunnassa toimivien ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden kannattavuus on myös sijoitetun pääoman tuotto -mittarilla kohtalaisen hyvällä tasolla, sillä kun katsotaan kaikkia neljää analysoitavaa vuotta, tulee viiden yrityksen kohdalla 20 otosta, joista yli puolet ylittää 10 %:n rajan. Yksi on ylitse

45 45 muiden, johtuen ennen kaikkea sen huikeasta tuloksentekokyvystä. Hinnoittelu on kohdallaan, sillä marginaalit ovat huikean korkeita. Yrityksen A kohdalla on silmiin pistävää, että sijoitettu pääoma koostuu kokonaisuudessaan omasta pääomasta, mikä vaikuttaa myös omavaraisuusasteeseen, mutta tähän otetaan kantaa myöhempänä. Toinen ääripää on äkkiseltään katsottuna yhtiö D, mutta tarkasteluaikana tämän kohdalla on vain yksi erittäin heikko vuosi, jonka kohdalla kannattavuus on ollut erittäin heikkoa. Toimintakertomuksesta on luettavissa, että kapasiteetti on ollut käytössä täydellä teholla lähes koko tilikauden, mutta notkahdus johtuu pääosin huikeista ulkopuolisiin palveluihin kohdistuvista kulupiikistä, jonka syitä julkaistun informaation avulla on vaikea tutkia. Kuluja tulisi karsia tai sitten vähentää tuottamatonta omaisuutta, jolloin samainen liikevaihto saataisiin aikaiseksi pienemmällä pääomalla ja myös tunnusluvun arvo paranisi (Kallunki & Kytönen 2007, 77). Loppuvuodesta 2007 kapasiteetin käyttöaste laski ja yritys aloitti yt-neuvottelut. Omaisuutta ei juuri vähennetty, mutta lyhytaikaisia saamisia saatiin pienennettyä huomattavasti. Tehostustoimissa muutenkin nähtävästi onnistuttiin, sillä kannattavuus palautui hyvälle tasolle heti seuraavana tilikautena. Kannattavuutta pitää katsoa pitkällä aikavälillä, mutta myös tällaisella yrityksen D yhden vuoden notkahduksella on vaikutuksensa, sillä oma pääoma käytännössä puolittui ja tämä ei ainakaan laske tulevaisuudessa vaadittavia pääoman kustannuksia. Kun taas katsoo yrityksen C tilinpäätöstä, on kansainväliseen omistukseen siirtymisen jälkeen saavutettu lähes samoilla kuluilla suurempi liikevaihto, ilman suurempaa taseen kasvattamista. Kannattavuus on näin ollen lähtenyt nousuun vuonna Kahden yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti on vuonna 2008 negatiivinen ja tämä tarkoittaa, että myös heidän nettotuloksensa on ollut negatiivinen, sillä sijoitettu pääoma on aina vähintään vieraan pääoman suuruinen, vaikka oma pääomakin olisi negatiivinen (YTN 2005, 59). Esitellyn tunnusluvun tulkintaan on suhtauduttava tietyllä varauksella, sillä korollisten ja korottomien erien erottaminen liitetietojen avulla ei aina ole täysin luotettavasti mahdollista (YTN 2005, 59; Kallunki & Kytönen 2007, 76). Tähän ongelmaan törmättiin osittain myös tässä tutkimuksessa. Myös tehdyt arvonkorotukset vaikeuttavat tämän tunnusluvun tulkintaa (YTN 2005, 58). Tämän tutkimuksen aineistossa ei juuri arvonkorotuksia esiintynyt, mainittua omistusjärjestelyn yhteydessä suoritettua uudelleenarvostusta lukuun ottamatta. Sen sijaan IFRS-käytäntöä noudattavien listattujen pörssiyhtiöiden kohdalla tilanne on usein toinen. Lisäksi tilikauden poiketessa 12:sta kuukaudesta, on osoittaja suhteutettava vastaamaan 12:ta kuukautta (YTN 2005, 59). Tällainen tapaus aineistossa oli, mutta tämä ei siis vaikuta tunnusluvun luotettavuuteen. Sijoitetun pääoman tuotto ilmaistaan prosenteissa ja voidaankin todeta, että omistaja haluaa rahaa, ei prosentteja (Alhola & Lauslahti 2003, 144). Siitä huolimatta sijoitetun pääoman tuoton voidaan katsoa olevan hyvä tunnusluku, sillä se huomioi sijoitetun

46 46 pääoman määrän ja mitä enemmän rahaa on kiinni toiminnassa, sitä enemmän euromääräisesti tuottoa odotetaan. Raskaan taseen omaavien suuryritysten on siis tuotettava myös suuria voittoja tai sitten pääomien kiertoa pitää tehostaa. Pitää muistaa, että saatu tunnusluku on aikasidonnainen, tuottovaatimukseen vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne ja sen kautta muotoutuva vieraan pääoman kustannus sekä tietysti yrityksen riskiprofiili (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 226, 228). Kokonaisuudessaan voidaan sijoitetun pääoman tuoton perusteella todeta, että toimijoilla on ollut vuosia, joita omistaja ei varmasti useampaa perätysten suvaitse, mutta kuitenkin kolmella yrityksellä viidestä tuotto on noussut osin kriittisenä vuonna 2008 ja toinen laskijoistakin on yleisesti ottaen erittäin kannattava Yhteenveto kannattavuudesta Analysoitavien yritysten kannattavuus on ollut erittäin kaksijakoista. Käyttökatteen kohdalla hyvin menestyneiden yritysten luvut sijoittuvat koko analyysikaudella ,9%:n ja 18%:n välille. Heikommin menestyneiden luvut taas olivat 7 %:n ja -8,5%:n välillä. Negatiivisia tunnuslukuja oli kullakin vain yhden vuoden kohdalla, mikä kertoo säästötoimien onnistumisesta. Käyttökatteen kohdalla joukossa hyvin menestyneet omasivat nekin vertailujoukkoon nähden vain keskivertaisen kannattavuuden, muiden jäädessä heikolle tasolle suhteessa kaikkiin vertailuarvoihin. Toisen voittoprosenttiluvun eli liikevoittoprosentin kohdalla tulokset olivat pitkälti samanlaisia. Suurimman poikkeavuuden selittää kirjattu arvonalennus, mutta muuten esimerkiksi erilaiset poistotasot eivät aiheuttaneet suuria eroja. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä vaaditaan tytäryhtiöiltä kovempaa sijoitetun pääoman tuottoa, kun taas suomalaisomisteisissa on keskitytty katteiden parantamiseen (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 85). Aineistossa sijoitetun pääoman tuottoprosenttien kohdalla frekvenssejä tutkittaessa yli puolet otoksista oli yli kymmenen prosentin luokassa, mutta tässä niin kuin muidenkin kannattavuuden tunnuslukujen kohdalla täytyy huomioida, että pääosin elettiin noususuhdannetta. Yksi toimijoista oli kaikkien tunnuslukujen mukaan erittäin kannattava, niin myös pääoman tuotolla mitattuna. Yleisesti toimijat olivat menestyneet vertailujoukkoon nähden kohtalaisen hyvin, verrattuna voittoprosenttien mittaukseen, varsinkin jos analyysissä ei huomioida yksittäisten vuosien tappiollisia tuloksia, jotka aiheuttavat suoraan tuottoprosentin negatiivisuuden. Näitä omaa pääomaa syöviä vuosia aineistoon mahtui useampia ja näin ollen aineiston ei täysin voida sanoa tukevan edellistä teorian väitettä. Aineiston kohdalla kannattavuus on siis ollut kaksijakoista ja ei näin anna täysiä perusteita myöskään tulevaisuuden sitoutumiselle, vaikkakin suunta on ollut kohti parempaa kannattavuutta.

47 Kasvu Yrityksen kokoa ja kasvua pidetään usein kansankielessä osoituksena yrityksen menestyksestä. Koko ei sitä välttämättä ole ja eihän esimerkiksi isolle yritykselle ole yhtä yksiselitteistä ja vakiintunutta tulkintaa. (Kinnunen ym. 2002, 115.) Toisaalta kasvun on todettu olevan paras tapa nostaa yrityksen arvoa, mikä taas on selkeä merkki menestyksestä, mutta menestyvät yritykset kasvavat orgaanisesti ja ovat kannattavia (Storbacka 2005, 25). Kasvun siis pitää olla terveellä pohjalla. Tilinpäätösanalyysiin liittyvässä tunnuslukujen laskennassa jaetaan jonkin vuoden jokin tilinpäätöksen erä toisella, mutta kasvun kohdalla näin ei luonnollisestikaan ole, vaan verrataan jonkin koosta kertovan erän kehitystä ajassa. Kasvua voidaan mitata muun muassa liikevaihdon, reaalivolyymin, oman pääoman markkina-arvon ja markkinaosuuden, taseen loppusumman, liiketoiminnan kassavirtojen, liiketoiminta-alueiden tai henkilöstön lukumäärän kasvuna (Kinnunen ym. 2002, ; Salmi 2004, 191). Lukuarvot taseessa ja tuloksessa eivät anna suurta lisäarvoa, mutta kokoerot voidaan poistaa muuttamalla taseet ja tuloslaskelmat prosenttilukumuotoisiksi (Kinnunen ym. 2002, ). Tässä tutkimuksessa erien tarkempi vertaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan valitaan asianmukaiset mittarit ja lasketaan niistä prosenttimuotoiset kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Kasvu ei aina sisälly perinteisiin tunnuslukuihin. Itse tilinpäätösanalyysiin kasvu kuitenkin usein liitetään kolmen edellä esitellyn peruskomponentin (kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus) lisäksi. Tämä on perusteltua, sillä kasvu on välttämätöntä monestakin syystä. Ensinnäkin kulut kasvavat pitkällä tähtäimellä ja niiden kattaminen edellyttää kasvavaa liikevaihtoa, ellei halua saneerata tai saada katteita jatkuvasti nostettua. Toiseksi markkinat kasvavat ja jos yritys ei kasva, menettää se markkinaosuuttaan. Myös eri osa-alueiden kehittäminen ilmenee usein kasvun kautta. Lisäksi mainittu liiketoiminnan arvonnousua indikoiva kasvu on omistajan kannalta tärkeä asia. (Salmi 2004, 190.) Täten kasvu on liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisessä asemassa, toimitaan missä päin maailmaa tahansa. Lisäksi kasvu edesauttaa toimintaympäristön hyvinvoinnin lisääntymistä luomalla työpaikkoja lisääntyvän resurssitarpeen myötä. Erillinen välillinen etu syntyy kulutuksen kerrannaisvaikutuksien kautta, edellyttäen että liiketoiminta on kannattavaa. Kasvulla on siis rajoituksensa ja terve kasvu edellyttää johtamisen, kannattavuuden sekä rahoituksen ongelmien ratkaisua. Kasvu rasittaa kannattavuutta, koska liiketoiminnan laajentaminen edellyttää panostuksia, joista tuotot tuloutuvat vasta myöhemmin, jos tuloutuvat. Vanhan liiketoiminnan kannattavuuden tulee kyetä maksamaan uuden toiminnan mahdolliset tappiot. Rahoituksellisesti kasvu vaatii yleensä vierasta pääomaa, jolla katetaan investointeja sekä varaston lisäystä. Sitä varten pitää olla puskuria myös oman pääoman osalla, jotta vakavaraisuus säilyy ja rahoittajat

48 48 ovat mukana toiminnassa. Eli kasvu perustuu kannattavuuden lisäksi kassavirtaan, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen. Pidemmän aikavälin terveen kasvun rajan mukaisesti sijoitetun pääoman tuottoprosentin on kasvettava vähintään taseen kasvuprosentin verran. Toisaalta taloudellisessa mielessä yritys voi olla täysin terve, vaikkei se kasvakaan tai ei sitä edes tavoittele. Kasvua ei kannata itseisarvona tavoitelle, sillä se saattaa johtaa ei-toivottuihin lopputulemiin, kun kulut kasvavatkin liikevaihtoa nopeammin. (Salmi 2004, ) Tavallisesti kasvua kuvaavat suureet ovat toisiinsa sidoksissa eli jos yrityksen liikevaihto kasvaa jatkuvasti, niin todennäköisesti sama tulos saadaan myös muilla mittareilla (Kinnunen ym. 2002, 117). Tämä ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus ja näin ollen myös tässä mittareiden valinta tulee olla perusteltua. Oman pääoman markkina-arvo on markkinalähtöinen tunnusluku ja edellä esitellyn rajauksen ja perustelun vuoksi se ei kansainvälisten tytäryhtiöiden kohdalla sovellu analyysin osaksi. Taseen loppusumman kehityksen kohdalla erilaiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvät arvostus- ja jaksotusratkaisut heikentävät reliabiliteettia (Kinnunen ym. 2000, 127). Reliabiliteetti saattaa olla erityisen heikko tutkittavien tytäryhtiöiden tasearvojen kohdalla siksi, että ei ole eksaktia tietoa, miten tietyt tase-erät ovat yrityksessä järjestelty. Esimerkiksi jotkin rakennukset saattavat olla konsernin omistuksessa ja menovaikutus tulee vuokrien kautta, jolloin substanssiarvoa ei ole lainkaan. Järjestelyt ovat usein melko pysyviä, mutta asian varmentaminen vaatii vähintään konsernin tilinpäätösten käsiin saamista. Niitä tässä yhteydessä ei ole käytettävissä, joten taseen kasvua ei analysoida. Sen sijaan analysoidaan suhteellisen korkean reliabiliteetin omaava ja selkeästi liiketoiminnan kehityksen suunnan kertovaa liikevaihdon kasvua, alueen asukkaita koskevaa henkilöstömäärän kehitystä, sekä sitoutumistakin indikoivaa investointien kasvua Liikevaihdon kasvu Liikevaihto on tuloslaskelmassa ensimmäisenä esitettävä erä, johon luetaan kirjanpitolain mukaan kuuluvaksi varsinaisen liiketoiminnan tuotot (Niskanen & Niskanen 2003, 29). Analysoitavien yritysten kohdalla kyseinen erä on selkeä toiminnan volyymin kuvaaja, sillä fokus on vahvasti ydinliiketoiminnassa. Vuokratuottojen kaltaisia muita tuottoja on, mutta suhteessa erittäin pienessä mittakaavassa. Liikevaihto onkin tavanomaisin yrityksen volyymin mittari, joka on määritelty kirjanpitoasetuksessa bruttoperusteisesti, jotta vertailukelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä. Liikevaihdon sisältö on erilainen eri toimialoilla ja vertailu on näin ollen hankalaa. Myös saman toimialan sisällä saattaa olla isojakin eroavaisuuksia liikevaihdon muodostumisessa, kun toinen toimii vain välittäjänä ja toinen toimija

49 49 panostaa omaan jalostukseen toimien näin mahdollisesti pienemmällä liikevaihdolla, mutta korkeammalla katteella. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 201.) Tässä tutkimuksessa analysoitavien yritysten alat poikkeavat hieman toisistaan, mutta kuten todettua kaikki ovat teollisuuden alan toimijoita. Tästä huolimatta liikevaihtojen absoluuttinen vertailu ei palvele tarkoitusta. Tähän on useampia syitä. Ensinnäkin liikevaihtojen volyymit eroavat toisistaan huomattavasti, koska edellä esitetyn kokorajauksen kohdalla on esitetty vain alaraja. Toiseksi jalostusasteissa on merkittäviä eroja ja lisäksi lastinkäsittelyn kohdalla tuotannontekijöinä toimivat ihmiset ja vertailu raaka-ainevaltaiseen toimintaan ei ole välttämättä mielekästä. Sen sijaan liikevaihdon kasvun suhteellinen vertailu antaa validimman kuvan yritysten toiminnan kehittymisestä. Tunnusluku on laskettu jakamalla analyysikauteen kohdistuva liikevaihdon muutos edellisen kauden vaihdolla. Tuloslaskelman erien aikasarjavertailussa pitää muistaa huomioida kauden pituus, joka normaalisti on 12 kuukautta (Lepppiniemi & Leppiniemi 2006, 1999). Poikkeavat kaudet on muutettu vastaamaan kaavan mukaista kautta. Liikevaihdon kasvu-% = Liikevihdon muutos (12kk) Edellisen tilikauden liikevaihto (12kk) *100% Usein puhutaan muutoksesta, mutta tässä tunnusluku on nimetty nimenomaan kasvuprosentiksi, oletuksena että liikevaihdon tulee kasvaa inflaation verran (YTN 2005, 70). Inflaation kuvaajana käytetään tässä kuluttajahintaindeksin kehitystä (Tilastokeskus, b). Kyseinen indeksi on ollut vuosina joka vuosi nouseva, kasvun ollessa 0,8-2,5%. Bruttokansantuotteen taas tulisi Suomessa kasvaa kahden prosentin vuosivauhdilla, jotta työttömyys ei lisääntyisi (Puolamäki & Ruusunen 2009, 33). Kasvua pitäisi verrata myös toimialan kasvuun, mutta rajauksen mukaista vertailuaineistoa ei ollut saatavissa. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, on kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden liikevaihdon kasvu ollut keskimäärin selkeästi kuluttajahintojen kehitystä korkeammalla tasolla, eli yritykset ovat reaalisesti kasvaneet. Toisaalta vuonna 2008 kuluttajahintojen kehitys ei ollut vielä negatiivista, mutta sen sijaan yritysten liikevaihto on ollut jo laskussa, mikä sinänsä on ymmärrettävää maailman talouden kriisiytyessä.

50 50 Kuvio 9 Liikevaihdon kasvuprosentit Liikevaihdon kehityksen kohdalla on nähtävissä hyvinkin korkeita kasvuarvoja, joihin tulee suhtautua kriittisesti. Selittäviä tekijöitä ovat yrityskauppojen sekä fuusioiden aikaansaamat volyymin muutokset. Yritys A on toimija, jolla on toimintaa myös Satakunnan ulkopuolella ja vuoden 2005 suuren kasvun selittää juuri Satakunnan toimintojen liittäminen yhtiöön. Mikäli kasvua tutkittaisiin tässä laajemmin, olisi tasearvojen tutkiminen tämän tunnusluvun rinnalla ehdotonta, sillä niiden tasasuhtainen kasvu yhdessä liikevaihdon kanssa on yleisesti ottaen merkki terveestä kasvusta. Samalla keskimääräisen kasvun tulee pitäytyä sijoitetun pääoman tuoton raameissa. Mikäli ensin mainittu on jälkimmäistä korkeampi, vaatii kasvu tulorahoituksen lisäksi velkapääomaa. (Alhola & Lauslahti 2003, 154.) Käytännössä kymmeniä prosentteja kasvavan yrityksen on siis oltava poikkeuksellisen kannattava. Yritys A on kasvanut melko voimakkaalla tahdilla koko analyysikauden. Yrityksellä kannattavuus on ollut jatkuvasti hyvällä tasolla, mutta ei aivan kasvuprosenttien luokkaa. Tästä huolimatta kasvu on toteutettu täysin ilman vierasta pääomaa, mikä selittyy huomattavilla kassareserveillä. Kuitenkin, kun mainitut yritysjärjestelyt jätetään huomiotta, on muutaman toimijan kohdalla nähtävissä myös velkarahalla toteutettua kasvua, mutta tämä ei ole ollut jatkuva trendi. Osatuloutukseen siirtyminen saattaa vaikuttaa käsiteltävän tunnusluvun arvoon (YTN 2005, 70). Analysoitavassa aineistossa varsinaista suurempaa muutosta laskentaperiaatteissa ei tämän kohdalla ole tapahtunut, mutta juuri osatuloutusta käyttävien yritysten liikevaihtojen hajonta on paikoittain huomattavaa, mikä johtunee toiminnan projektiluontoisuudesta. Mitä mainittuun liikevaihdon laskuun tulee, on ehkä yllättävää, että se on joidenkin kohdalla alkanut jo Suurin yksittäinen lasku on yrityksen kohdalla, jonka toiminta on erittäin paljon kiinni ydinliiketoiminnan

51 51 muodostavista suurtilauksista. Tarkastelujakson aikana kasvu on ollut kuitenkin suurimmaksi osaksi positiivista ja tätä voidaan pitää erittäin hyvänä merkkinä, ottaen huomioon, että kansainvälisten toimijoiden kassa on usein melko vahva Henkilöstön lukumäärän kasvu Yksittäisen kansalaisen seuratessa taloudellista tilannetta, tärkein kaikista on usein oman työnantajan kehitys ja työpaikan säilyminen. Mainittu on seurausta kannattavuudesta, mutta silti analyysin alla olevien yritysten henkilöstön määrän kehitys sekä sen sopeuttaminen markkinoiden muuttuessa tulee aluelähtöistä analyysiä tehtäessä huomioida. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan henkilöstön keskimääräistä päälukua tilikauden aikana, ei tilikauden päättyessä, vaikka sekin yleensä tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 207). Lukumäärän kasvu lasketaan vastaavasti kuin edellä esitetty liikevaihdonkin kasvu, lukuun ottamatta ajallisen jaksotuksen vaatimuksia. Henkilöstön lukumäärän kasvu- % = Henkilöstömäärän muutos Edellisen tilikauden henkilöstömäärä *100% Myöskään henkilöstön lukumäärän kasvu ei ole mittaustarkkuuden kannalta täysin ongelmaton, sillä erimerkiksi osa-aikaiset ja lomautetut työntekijät saattavat vääristää tuloksia (Kinnunen ym. 2000, 128). Analysoitavien yritysten kohdalla osa oli ansioituneesti eritellyt henkilöstöään työsuhteen laadun perusteella. Tällaiset tapaukset olivat ikävä kyllä vähemmistönä, joten nämä tekijät jätetään tässä tutkimuksessa huomiotta. Henkilöstön kasvuakin tulee käyttää mittarina muiden kasvun mittareiden kanssa yhtäaikaisesti. Eihän kannattava kasvu ole suoraan nähtävissä henkilöstön lisäyksenä, sillä yleinen tavoite, eli tehokkuus, on osaltaan liikevaihdon kasvattamista ilman työvoiman lisäystä. (Aho 1993, 61.) Relevanttia vertailuaineistoa ei yrityskohtaisen henkilöstömäärän kehityksestä ollut saatavilla, joten Pajarisen ja Ylä-Anttilan (1998, 84) iäkkäämmän tutkimuksen tulokseen, jonka mukaan ulkomaisessa omituksessa olevien yksiköiden henkilöstömäärän kehitys on suomalaisia toimijoita parempaa, ei voida tässä yhteydessä ottaa perustellusti kantaa. Analyysin kohteena olevien yritysten henkilöstön lukumäärän kasvu on kuitenkin ollut kahdessa otoksessa kolmesta positiivista, kuten kuviosta kymmenen on nähtävissä. Tämä on hyvä merkki, mutta pitää huomioida, että analyysikaudella on eletty pääosin nousukautta.

52 52 Kuvio 10 Henkilöstön lukumäärän kasvuprosentit Tarkemmin eriteltynä voidaan todeta, että kannattavalla pohjalla liikevaihtoa kasvattaneet yritykset ovat myös työllistäneet tasaisesti enemmän henkilöitä. Liikevaihdon kasvaessa pitäisi henkilöstön määrän kasvaa, jotta kasvu on tasasuhteista (Alhola & Lauslahti 2003, 154). Kuten kuvioista yhdeksän ja kymmenen on nähtävissä, edellä esitellyt kasvun mittarit antavat osin samankaltaisia tuloksia. Joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, joista suurimpana henkilöstöään vähentäneen yrityksen E liikevaihdon kasvu analyysikauden alkuvaiheessa. Toimintakertomuksesta selviää, että henkilöstön vähennys johtuu tehdyistä yritysjärjestelyistä sekä tuotannollisiin syihin perustuvista henkilöstövähennyksistä. Ensin mainitulla on kuitenkin oleellisempi merkitys, sillä neljänneksen henkilöstöstä työllistänyt yksikkö myytiin ja kansainväliseen omistukseen siirryttäessä ydinbisnekseen keskittyminen korostui, liikevaihdon kehityksestä päätellen varsin tehokkaasti. Voimakkaimmat vuotuiset henkilöstön lisäykset on tehnyt yritys D. Myös liikevaihto on kasvanut, mutta vuosien suhteet ovat ristiriitaiset. Todellisuudessa suurin muutos on tapahtunut jo vuonna 2004, jolta taustatietoja ei ollut saatavilla. Tämän laskennallisen ristiriidan aiheuttaa tässä, yleisesti relevantimman, keskimääräisen henkilöstön käyttö tunnusluvun laskennassa. Käytännössä vaihtelun voisi kuvitella johtuvan toiminnan erittäin projektiluontoisesta luonteesta. Kokonaisuudessaan henkilöstön lukumäärän kehitys on ollut liikevaihdon kanssa samansuuntaista, mutta ikävä kyllä huomattavasti hitaampaa. Tämä lienee juuri tehokkuuden lisäyksen seurausta. Vuonna 2008 on yhtä yritystä lukuun ottamatta henkilöstön määrän kasvu pysähtynyt tai jopa kääntynyt negatiiviseksi, mutta ei mitenkään voimakkaasti. Kyse on osin luonnollisesta poistumasta, mutta myös irtisanomisia on analyysikaudella jouduttu tekemään. Useat haastateltavat kertoivat

53 53 myös suoritetuista lomautuksista, joiden todettiin järjestään olevan kuitenkin päättymässä. Tulevaisuuteen uskottiin, mutta aika näyttää, olivatko näkemykset liian positiivisia Nettoinvestointien kasvu Investointi on yksinkertaisuudessaan rahan käyttöä, jonka tarkoituksena on lisätä tulevaisuuden tuloja. Investoinnit voidaan jakaa rahoitus- sekä reaali-investointeihin. Ensin mainitut ovat nimensä mukaisesti rahan sijoittamista liiketoimintaan, kun taas jälkimmäisissä sidotaan rahaa tuotannontekijöihin tulon saamiseksi. (Puolämäki & Ruusunen 2009, 23.) Tytäryhtiöiden kohdalla kyse on käytännössä jälkimmäisistä. Toisaalta investoinnit voidaan jakaa operatiivisiin ja strategiseen. Operatiivisten investointien tarkoitus on ylläpitää liiketoiminta entisessä muodossaan ja ne rahoitetaan useimmiten tulorahoituksella. Päätösvalta näiden kohdalla on usein delegoitu alemmille tasoille. Strategiset investoinnit taas muuttavat liiketoiminnan luonnetta ja näiden investointien päätöksentekoprosessissa ylimmän johdon asema on keskeinen. (Puolamäki & Ruusunen 2009, 24.) Suurin osa investoinneista, varsinkin heikompana aikana, on ensin mainittuja. Näitä ovat tietyt pakolliset investoinnit sekä korvausinvestoinnit (Alhola & Lauslahti 2003, 163). Yksi pieni pääomasijoituksen kaltainen yritysostokin analyysiyrityksen toimesta oli suoritettu. Investointeja käsitellään tarkemmin myöhempänä, mutta tässä tuodaan niiden absoluuttinen taso esille sekä kasvua indikoiva suhde liikevaihtoon. Kuvio 11 Nettoinvestointien volyymi sekä suhde liikevaihtoon

54 54 Kuvion 11 vasemmanpuoleinen kaavio kertoo investointien absoluuttisen volyymin ja siitä on nähtävissä, että suurimmassa osassa tapauksista vuosittaiset investoinnit ovat yhden ja viiden miljoonan välissä. Yrityskoon suuruuden vuoksi kaavio havainnollistaa hieman harhaanjohtavasti yrityksen B tilannetta, joka selviää paremmin viereisestä kaaviosta, jossa liikevaihto on suhteutettu liikevaihtoon. Summat ovat merkittäviä, koostuen kuitenkin käytännössä pitkälti operatiivisista ylläpitoinvestoinneista, mutta lähes nykyhetkeen kassavaikutukseltaan ulottuvia strategisia investointeja yrityksissä oli myös tehty. On puhuttu Aasian merkittävyydestä, mutta pitää muistaa, että pääasiallinen selittäjä investoinneille ei suinkaan ole kustannusvetoisuus, vaan markkinat sekä erityisosaamisen hyödyntäminen. Edelleen valtaosa ulkomaaninvestoinneista tapahtuu kehittyneiden maiden välillä. (Pesonen & Westermarck 2007, 78.) Satakuntaan suuntautuvien investointien volyymien kehitys on ollut positiivista. Liikevaihdon laskulla on osuutensa suhteutettuun kehitykseen, mutta myös absoluuttisesti investoinnit ovat lisääntyneet voimakkaasti vuonna Tämä on erittäin positiivista, ottaen huomioon taloudellisen tilanteen heikkenemisen. Toisaalta ei olla lähelläkään suomalaisten yritysten keskimääräistä investointiastetta, joka on Ylä- Anttilan, Ali-Jyrkön ja Nybergin tekemän tutkimuksen mukaan 10 %. Saman tutkimuksen osoittaman ulkomaalaisomisteisten 5 %:n tasostakin jäädään useimpien osalla. Yrityksen E kannattavuus on laskenut, mutta siitä huolimatta investointeja on jatkuvasti lisätty. Tämä kertoo puoltaa jo edellä maininnan saaneita omistajan postiviisia näkemyksiä kokonaistilanteesta. Myös erittäin kannattava yritys A sekä erään merkittävän investoinnin juuri loppuun saanut yritys C ovat sijoittaneet katetuottoaan koko ajan kasvavissa määrin alueelle. Työpaikkoja tämä ei takaa, sillä investoinnit voivat olla esimerkiksi ratinalisointi-investointeja, joiden avulla korvataan koneella aikaisempi ihmistyövoima (Alhola & Lauslahti 2003, 163). Investointien kasvu indikoi kuitenkin sitoutumista ja kertoo uskosta tulevaisuuden kannattavaan kasvuun Yhteenveto kasvusta Talous kasvaa koko ajan, tai ainakin on kasvanut, ja myös yritysten on kasvettava säilyttääkseen markkinaosuutensa. Analysoitavat yritykset ovat liikevaihdolla mitattuna kasvaneet reilusti yli inflaatiovauhdin, keskimääräisen vuosittaisen kasvuvauhdin ollessa huimat 20,82 %. Luku ei kerro koko totuutta, sillä erityisesti muutamat 12 Mm. Puttonen (2004, 17) on referoinut Pekka Ylä-Anttilan, Jyrki Ali-Jyrkön sekä Matti Nybergin (2004) Foreign ownership in Finland boosting performance and changing corporate -tutkimusta. Julk. Huizinga, H. & Jonung, L. (eds) The Internalization of Asset Ownership in Europe.

55 55 yritysjärjestelyt aiheuttavat yksittäisiä korkeita kasvuprosentteja. Yleisestä noususta se kuitenkin kertoo ja vuonna 2008 vain yhden kehitys on ollut selkeästi negatiivinen. Henkilöstön määrällä mitattuna kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta. Aineistona toimivat yritykset työllistivät kuitenkin vuonna 2008 enemmän ihmisiä kuin vuonna Trendi oli laskeva, vaikkakin absoluuttinen vähentyminen viime vuosina johtui pitkälti luonnollisesta poistumasta, ainakin toistaiseksi. Ainoastaan yksi yritys työllisti tarkkailujakson lopuksi vuotta 2005 vähemmän ihmisiä ja tämä on seurausta yritysjärjestelyyn liittyvästä yritysmyynnistä. Töitä toimijat tarjosivat siis yhä useammalla Satakunnan alueella ja lisääntynyt ulkoistus vain kasvattaa vaikutusta. Investointien kohdalla nettoinvestoinnit ovat kasvaneet. Suurin osa on ollut ylläpitoinvestointeja, mutta myös suurempia useampien miljoonien strategisia investointeja on tehty ja viimeisimmät niistä saatu loppuun juuri haastatteluiden aikoihin loppuvuodesta Muita kannattavammin toimivat yritykset ovat tehneet suurimmat sijoitukset alueelle. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisomisteiset kannattavat yritykset investoivat varovaisesti. Aineisto tukee tätä, sillä investointitasot ovat jäljessä niin kotimaisista kuin omistusrajauksen mukaisten toimijoiden panostukistakin. Ulkomaisessa omistuksessa olevien kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivat tytäryhtiöt ovat kuitenkin kasvaneet kaikilla mittareilla. Tämä puhuu alueellisen sitoutumisen puolesta, mutta pitää muistaa, että analyysikautena ollaan eletty pääosin taloudellisesti hyviä aikoja. 3.4 Rahoitusasema Edellä esitetyt kannattavuus ja kasvu ovat toimeksiannon kannalta keskeisessä asemassa, mutta tutkija haluaa ottaa esille lyhyesti myös rahoitusaseman käsittelyn. Sillä on merkitystä analysoitaessa yrityksen kokonaistaloudellista menestystä, niin mennyttä kuin tulevaakin. Rahoitusaseman kannalta keskeisiä tekijöitä ovat yrityksen vakavaraisuus eli soliditeetti sekä maksuvalmius eli likviditeetti, joissa molemmissa on kyse yrityksen kyvystä suoriutua taloudellisista velvoitteistaan (Kinnunen ym. 2002, 132). Kummankin analysoinnissa otetaan mukaan vain yksi tunnusluvuista ja näin ollen luvun tulee olla sellainen, joka antaa mahdollisimman valideja tuloksia analysoitavan aineiston kohdalla. Myös neljän vuoden aikasarja tuo tulkinnassa lisäarvoa.

56 Vakavaraisuus Yrityksen vakavaraisuus kertoo yrityksen kyvystä suoriutua velvoitteistaan pitkällä aikavälillä (Niskanen & Niskanen 2003, 130). Pitkä aikaväli sisältää myös nykyisen taloustilanteen kaltaisia huonoja aikoja ja juuri vakavaraiselle yritykselle on ominaista, että se selviää niiden yli. Taseessa tulee olla riittävästi omaa pääomaa puskurina mahdollisten tappioiden kattamiseksi (Kinnunen ym. 2006, 53). Toisaalta vieraan pääoman osuus ei saa olla liian suuri, jotta korkomaksuista selvitään huonoinakin aikoina (Kallunki & Kytönen 2007, 80). Nousun tullessa vakavarainen yritys saa helpommin ja edullisemmin mahdollista lisärahoitusta, koska vieraan pääoman hintaan vaikuttaa juuri aikaisempi velkaantuneisuus (Kinnunen ym. 2006, 53). Ikävä kyllä esimerkit ovat usein päinvastaisia ja nousukaudella investoidaan avokätisesti tarjottavan vieraan pääoman turvin ja nousun taittuessa laskuksi rahoituskulut saattavat muodostua kestämättömiksi (Aho 1993, 107). Käytännössä vakavaraisuus eli velkaisuus tarkoittaa oman ja vieraan pääoman osuutta. Korollinen vieras pääoma on pääosaltaan pitkäaikaista rahoitusta ja siksi puhutaan pitkän aikavälin rahoitusasemasta (Kallunki & Kytönen 2007, 80). Vakavaraisuutta voidaan analysoida omavaraisuusasteen, gearingin sekä suhteellisen velkaantuneisuuden avulla (YTN 2005, 62). Tässä tutkimuksessa hyväksi käytetään ensin mainittua, koska se yleisimmin tunnettu ja tutkittu ja sen kohdalla on löydettävissä vertailuaineistoa. Lisäksi viimeksi mainittu luvun kohdalla osatekijänä on liikevaihto ja tämä vaikeuttaa vertailua toimialojen kuitenkin hieman poiketessa toisistaan (YTN 2005, 61). Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste vakavaraisuuden kuvaajana kertoo oman pääoman osuudesta taseessa (Kinnunen ym. 2006, 53). Saadut ennakot liittyvät keskeneräiseen työhön. Kyseisten erien kohdalla ei ole normaalisti takaisinmaksuvelvollisuutta, vaan ne poistuvat taseesta työn valmistuttua ja näin ollen niitä ei omavaraisuuden kohdalla taseen eränä huomioida (YTN 2005, 61). Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot *100% Edellä puhuttiin vakavaraisuuden tärkeydestä, mutta optimaalinen omavaraisuus ei suinkaan ole 100%. Pitää muistaa, että vieraan pääoman tuottovaatimus on osoittajan oman pääoman vaadetta matalampi, unohtamatta vieraan pääoman kulujen eli korkojen

57 57 vähennysoikeutta. Hallittua velkaantumista suositaan myös vieraan pääoman vipuvaikutuksen 13 vuoksi, mikä kuitenkin aina kasvattaa riskiä. (Niskanen & Niskanen 2003, 130.) YTN:n (2005, 62) suositusten mukaan 40 %:n rajan ylittävä omavaraisuus on hyvällä tasolla, kun taas alle 20 % on heikko taso, tyydyttävän alueen ollessa mainittujen välissä. Alla olevan kuvion viiteaineistona toimivat kaikki Suomen teollisuuden yritykset. Näiden keskimääräinen omavaraisuusaste ylittää mainitun hyvän vakavaraisuuden rajan. Kuvio 12 Omavaraisuusasteet Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden vakavaraisuus on yhtä yritystä lukuun ottamatta Suomen teollisuuden yritysten joukossa suhteessa alhaisella tasolla. Vain yrityksen A omavaraisuus on korkeampi, ehkä tarkoituksettomankin korkealla tasolla. Yritys on kuitenkin kasvanut kaikilla mittareilla mitattuna. Tasearvon kasvusta huolimatta vakavaraisuus on säilynyt korkealla, koska pääosin erittäin kannattava toiminta on kasvattanut lähes taseen kasvun suhteessa omia pääomia. Toiseksi korkeimman omavaraisuuden omaava taas ei ole juuri investoinut, mikä kertoo tietynlaisesta varovaisuudesta. Yrityksen E vuoden 2008 tilanne on jo heikko, vakavaraisuuden ollessa 11,6%. Tämän takana on yksinkertaisesti erittäin heikko tulos kyseiseltä tilikaudelta, joka syö omaa pääomaa. Heikkoon tulokseen taas oli useita syitä, satunnaisesta häiriöstä aina arvostuseroihin. Oma pääoma voi tappioiden seurauksena mennä myös negatiiviseksi, 13 Vieraan pääoman vipuvaikutus tarkoittaa pienemmän tuottovaateen omaavan vieraan pääoman lisäämistä toiminnassa, ja näin ylijäävä tuotto kotiutuu kaikki oman pääoman rahan lähteille. Eli kyseessä on korkeamman osakekohtaisen tuoton tavoittelu (Niskanen & Niskanen 2009, 130).

58 58 jolloin negatiivinen omavaraisuusaste ilmaisee, kuinka paljon sitoutuneesta kokonaispääomasta on menetetty (Aho 1993, 80). Osakeyhtiöiden kohdalla on toimiin ryhdyttävä jo oman pääoman laskiessa puoleen osakepääomasta (Kinnunen ym. 2006, 53). Yritysjohdon mukaan tilanne ei ole huolestuttava, vaikka se sitä paperilla kyseisen vuoden kohdalla kyllä on. Pitää kuitenkin muistaa, että tytäryhtiöiden kohdalla rahoitus on usein suurelta osin sisäistä ja esimerkiksi konsernin sisäisen treasury-yksikön hallinnoimaa, mikä tuli esille haastatteluissa. Kokonaisuus ratkaisee, toisaalta kannattamattomat yksiköt eivät synergiasta huolimatta muutu yhdessä kannattaviksi. Muiden yritysten kohdalla vakavaraisuuden tasot ovat olleet suhteellisen tasaisia, mikä on yleisesti odotettavaa, koska kyse on varantosuureista. Varantojen, toisin tuloslaskelman tuottojen kaltaisten virtasuureiden, kohdalla ennustettavuus on parempi, koska lähtökohtana on aina edellisen vuoden tase. Lisäksi yritykset usein investoidessaan käyttävät sekä osakeantien muodossa saatua omaa pääomaa sekä vieraan pääoman lisäystä rinnakkaisina keinoina ja näin ollen erien suhde säilyy samankaltaisena. (Kinnunen ym. 2006, 54.) Kokonaisuudessa kansainvälisten yritysten tytäryhtiöiden vakavaraisuus on siis hyvällä tasolla, mutta teollisuuden keskimääräistä tasoa alempana Maksuvalmius Maksuvalmius sen sijaan kertoo yrityksen lyhyen aikavälin rahoitusasemasta eli sillä tarkoitetaan yrityksen kykyä suoriutua juoksevista lyhyellä aikavälillä erääntyvistä maksuista (Niskanen & Niskanen 2003, 117). Maksuvalmiuden ollessa riittävä, yrityksellä on aina riittävä määrä kassassa rahaa tai nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta käytössä. Näin säästytään kalliin lisärahoituksen käytöltä, mutta pitää myös muistaa, että kassassa raha ei ole tuottavassa käytössä, joten toimintaan sopiva tasapaino maksuvalmiuden tasossa on hyvä löytää. (Kallunki & Kytönen 2007, 84.) Maksuvalmius on ajassa jatkuva käsite, ja on osittain ristiriitaista mitata sitä jälkikäteen tilikauden vaihtuessa, kun taas ennusteet antaisivat monille sidosryhmille tarvittavaa tietoa. Mahdollisia ennusteita varten tunnusluvut antavat kuitenkin tietoa siitä, millä tasolla maksuvalmius on ollut tarkkailtavina vuosina (Laitinen 1992, 200). Maksuvalmiuden monien tunnuslukujen perustana toimivat taseen lyhytvaikutteiset erät, joita kutsutaan yhteisnimellä käyttöpääoma. Bruttokäyttöpääoma kertoo kuinka paljon liiketoiminnan pyörittäminen sitoo varoja ja siihen kuuluvat yrityksen vaihtoomaisuus sekä rahoitusomaisuus, johon taas kuuluvat kassa, myyntisaatavat sekä jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit. Nettokäyttöpääoma saadaan vähentämällä edellä mainitusta lyhytaikaiset velat ja näin saadaan selville, kuinka suuri osuus käyttöpääomasta on rahoitettu pitkäaikaisella vieraalla tai omalla pääomalla.

59 59 Nettokäyttöpääoma on siis yksi likviditeetin mittari. Muita tasepohjaisia maksuvalmiuden tunnuslukuja ovat current ratio, vaihto-omaisuuden huomiotta jättävä quick ratio sekä käyttöpääomien kiertoaikamittarit. (Niskanen & Niskanen 2003, 118.) Viimeksi mainitut ovat mielenkiintoisia nykyisessä markkinatilanteessa, kun varmasti monien kohdalla maksuajat ovat pidentyneet. Tässä tutkimuksessa osaksi tilinpäätösanalyysiä otetaan kuitenkin quick ratio, koska se kuvaa maksuvalmiutta äskeisen tasepohjaisen teorian kautta parhaiten ja lisäksi se ei huomioi vaihtoomaisuutta, jota kohdeyrityksillä ei kaikilla ole välttämättä merkittävissä määrin. Toiseksi melko spesifillä vaihto-omaisuudella ei tutkijan näkemyksen mukaan ole likvidointitilanteessa välttämättä tase-arvon mukaista arvoa tai ainakin sen realisointi saattaa kestää pitkään. Lisäksi juuri quick ration reliabiliteetti on suhteellisen korkea, sillä se ei sisällä varaston arvostuksen kaltaisia tilinpäätöksen joustokohtia (Laitinen 1992, 200). Maksuvalmiuden analysoimiseen käytetään myös usein kassavirtalaskelmia, koska niissä itse rahan liikkeet ja riittävyys konkretisoituvat, mutta niitä käsitellään myöhempänä omassa kappaleessaan. Quick ratio Quick ration avulla määritellään se, kuinka hyvin yritys pystyy likvideillä varoillaan selviytymään lyhyen aikavälin vieraan pääoman velvoitteistaan. Käytännössä tämä määritellään laskemalla rahoitusomaisuuden riittävyys suhteessa lyhytaikaisiin velkoihin (Ytn 2005, 66). Quick ratio = Rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset velat = Käyttöpääoma Varastot Lyhytaikaiset velat Quick ratiossa ei siis osoittajaan sisälly vaihto-omaisuutta, ja näin ollen se on ankarampi sekä hieman lyhytaikaisemman likviditeetin mittari kuin varaston huomioiva current ratio. Lisäksi osoittajasta vähennetään osatuloutuksen saamiset ja nimittäjästä lyhytaikaiset saadut ennakot. (Niskanen & Niskanen 2003, 120.) Ytn:n (2005, 66) suositusten mukaan maksuvalmius on hyvä, mikäli quick ratio saa arvon, joka on yli yksi ja vastaavasti alle 0,5:n arvo kertoo heikosta maksuvalmiudesta. Edellisten välissä sijaitsevaan arvo kuvaa tyydyttävää maksuvalmiutta. Käytännössä luku kertoo, kuinka moninkertaisesti yritys pystyy nopeasti rahaksi muutettavilla varoillaan selviytymään lyhytaikaisista veloistaan. Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden kohdalla on jälleen suurta hajontaa. Viimeisenä vuotena, jolta tiedot ovat saatavissa, kaikki ovat kuitenkin yltäneet maksuvalmiudeltaan vähintään tyydyttävään luokkaan, kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä.

60 60 Kuvio 13 Quick ratiot Yritysten lyhyen aikavälin rahoitusaseman hajonta on hieman tasoittunut ja heikosti tällä mittarilla menestyneet ovat parantaneet asemaansa vuosina 2007 ja Tämä on yllättävää ottaen huomioon taloudellisen tilanteen kehityksen, mutta toisaalta yritykset ovat saattaneet lisätä puskureitaan kyseisenä aikana. Yksi yrityksistä erottuu selvästi edukseen muista ja pääasiallinen syy tässäkin on rahavarojen runsas lisääntyminen tuloksenteon kautta. Tämä on varmasti ollut tietoinen ratkaisu ja parantaa maksuvalmiutta, mutta valtavan kassareservin pitäminen pitkällä tähtäimellä lienee tarkoituksetonta, varsinkin pankin nykyisillä ottolainauskorkotasoilla. Myös quick ration kohdalla on otettava huomioon toimiala ja sille tyypilliset taserakenteet (Niskanen & Niskanen 2003, 120). Osviittaa tähän liittyen saadaan, kun katsotaan kaikkien analysoitavien yritysten kanssa samalla toimialalla toimivia Suomessa sijaitsevia yrityksiä (Voitto+). Vertailujoukkoon verrattuna tutkimuksen rajauksen mukaisilla toimijoilla maksuvalmius on ollut keskimäärin hieman heikompi. Tämä on johtunut pitkälti lyhytaikaisten velkojen suuruudesta, joka ei sinänsä ole absoluuttisesti aina huono asia. Jos yritys saa esimerkiksi tavarantoimittajiltaan korotonta ostovelkarahoitusta, kannattaa sitä käyttää mahdollisuuksiensa mukaan (Niskanen & Niskanen 2003, 118). Tutkittavien yritysten kohdalla heikko menestys johtuu osittain tämän mahdollisuuden hyödyntämisestä, mutta huomattavampi selittävä tekijä on korollisten lyhytaikaisten lainojen korkea taso. Suurin osa mainitusta rahoituksesta on kuitenkin konsernin sisäistä ja rahoituskulut ovat tuloslaskelmien tietojen mukaan suhteellisen alhaiset useimmissa tapauksissa. Oleellista olisi tarkistaa koko omistavan konsernin mahdollisen treasuryn varainhankinnan kustannukset sekä niiden hinnoittelun oikeellisuus konsernin sisällä. Tämä rajataan tässä tutkimuksessa

61 61 pois, koska omistavan konsernin tietoja ei tutkimuksessa analysoida ja lisäksi laadullisen osion haastatteluissa ei tämän kaltaisia asioita kyetty tutkimaan. Maksuvalmius on ollut siis tarkasteluvuosien alussa keskimäärin melko heikkoa tai tyydyttävää, mutta nykypäivää lähestyttäessä on Satakunnassa toimivien kansainvälisten tytäryritysten maksuvalmius parantunut ja keskimäärin sen voidaan sanoa olevan melko hyvällä tasolla. Pitää kuitenkin muistaa, että tässä kyseessä on vain niin sanotun staattisen, ei dynaamisen, maksuvalmiuden tarkastelu (Ytn 2005, 66). Tämä tarkoittaa, että oletetaan kuvitteellisesti liiketoiminnan päättyvän tilinpäätöshetkellä ja mitataan kyseisen hetken varojen riittävyyttä velkojen maksuun, vaikka todellisuudessa tulorahoitus pyörii koko ajan. Tämä luonnollisesti aiheuttaa mahdollisuuden manipuloida lukua esimerkiksi tilinpäätösostojen avulla (Kinnunen ym. 2002, ; Nikkanen & Nikkanen 2003, 121). Joka tapauksessa edellä mainittu antaa hyvän kuvan maksuvalmiuden yleisestä tilasta sekä ajallisesta kehityksestä tulkittaessa sitä yhdessä myöhemmin esitettävien, dynaamista maksuvalmiutta kuvaavien, kassavirtalaskelmien kanssa. 3.5 Rahavirtalaskelmat Tilinpäätösanalyysin avulla arvioidaan siis yrityksen taloudellista tilaa. Tuloslaskelma, varsinaisen tilinpäätöksen osana, on muuttunut asetusten ja käytäntöjen muutosten myötä melko vaikeasti tulkittavaksi. Varsinainen tulos ei konkretisoidu ja tuloslaskelma sisältää erilaisia jaksotuksia sekä arvostuksia (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 270). Käytännössä lähes jokainen taseen erä on mahdollista arvostaa useammalla tavalla, mutta erityisesti esimerkiksi aineettomien oikeuksien poistomenetelmien sekä edellä mainitun vaihto-omaisuuden arvostuksen kohdalla menetelmät ovat kirjavia ja nämä vaikuttavat myös tulokseen. Tilinpäätöksen ainoa varallisuutta kuvaava melko yksiselitteinen suure sen sijaan on kassa ja ilman sitä ei voi toimia edes lyhyellä aikavälillä. (Salmi 2006, ) Tilinpäätöksen tuloslaskelmaa ja tasetta analysoimalla ja tunnuslukuraportoinneilla saadaan arvokasta tietoa taloudellisesta menestyksestä. Rahavirtalaskelmissa mennään tavallaan pidemmälle, unohdetaan mainitut tilinpäätösten laadinnan käytänteet ja keskitytään varsinaisten rahavirtoihin, niiden riittävyyteen sekä analysointiin. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, ) Toisin sanoen tutkitaan pääasiassa yrityksen rahoituksellisia toimintaedellytyksiä rahavirtalaskelman avulla ja lasketaan sen pohjalta erilaisia tunnuslukuja, toisin kuin edellä suoriteperusteisesti laaditun tilinpäätöksen kohdalla. Näin pystytään pienentämään mainittujen joustokohtien vaikutusta tunnuslukuihin. (Kallunki & Kytönen 2007, 93.) Rahan todellinen liike ja riittoisuus kiinnostavat monia tahoja, esimerkiksi rahoittajia. Myös sijoittajat ovat

62 62 kiinnostuneita kassavirroista, koska yrityksen arvonmääritys perustuu nimenomaan niihin, ei tilinpäätöksen voittoihin. (Niskanen & Niskanen 2003, 164.) Lisäksi monet yrityksen sisäiseen laskentaa liittyvät projektit vaativat kassavirtojen huomioimista. Esimerkiksi investointipäätösten kohdalla kasvu ei riitä, vaan prosessiin liittyvillä kassavirroilla on olennainen merkitys (Alti 2008, 721). Yrityksen kyky ansaita aivan oikeaa rahaa on noussut entisestään esille it-kuplan kaltaisten kriisien seurauksena. Odotusajat ovat lyhentyneet ja voidaankin sanoa, että liiketoiminnan on tuotettava positiivista kassavirtaa kolmen vuoden kuluessa ja jos näin ei ole, on rahoituksen saanti erityisen vaikeaa. (Salmi 2006, 173.) Suoriteperusteisessa tilinpäätöksessä tulo kirjataan sen syntyessä ja jaksotetaan tarpeen vaatiessa johdon näkemyksien mukaan eri kausille. Vastaavasti meno kirjataan kuluksi kaudelle, jolle se on tarvittu vastaavan tuoton hankkimiseksi. Rahavirtalaskelmien kohdalla menoja ja tuloja ei kohdisteta mitenkään ja näin ollen jaksottamisella ei päästä vaikuttamaan analyysin tuloksiin. (Kallunki & Kytönen 2007, 94.) Tällainen maksuperusteinen ajattelu tuli ajankohtaiseksi 1980-luvulla Yhdysvaltojen FAS 95-suosituksen myötä (Rahoituslaskelma 2005, 7). Rahavirtalaskelmat jaetaan laskentaperusteen mukaisesti käyttöperusteisesti laskettuihin liikepääomavirtalaskelmiin, suoriteperusteisesti laskettuihin meno-tulo -laskelmiin sekä maksuperusteisesti laskettuihin kassavirtalaskelmiin (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 271). Liikepääomavirtalaskelmassa seurataan suoriteperusteista tuloslaskelmaa lyhytvaikutteisten menojen osalta, mutta poistot korvataan kyseisen vuoden investoinneilla. Näin suurimmat, käyttöomaisuutta koskevat, harkinnanvaraisuudet korjataan. Meno-tulovirtalaskelmassa ei lyhytvaikutteisia menoja eikä tuloja jaksoteta eli lasketaan vain jaksottamattomia menoja ja tuloja. Myöskään kassavirtalaskelmassa jaksotuksia ei tehdä, mutta laskenta on kassaperusteista eli ainoastaan kassan muutokset rekisteröidään. (Kallunki & Kytönen 2007, 95.) Ensin mainitut ovat pitkälti suoraan muodostettavissa tilinpäätösinformaation perusteella ja tarjoavat näin vähemmän lisäinformaatiota, kun taas puhtaasti maksuperusteisesti laadittu kassavirtalaskelma eliminoi tehokkaasti kirjanpitostandardien edellyttämät jaksotukset sekä arvostukset (Rahoituslaskelma 2005, 8 9) Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelman tarkoitus on kertoa mistä lähteistä ja kuinka paljon rahaa on saatu kassaan ja mihin ja kuinka paljon rahaa on kulunut (Salmi 2004, 163). Kassavirtalaskelmassa yrityksen tuloista vähennetään menot niiden etuoikeusjärjestyksessä. Näin saadaan selville, kuinka pitkälle yrityksen tulorahoitus on riittänyt ja missä vaiheessa on siirrytty ulkopuolisen rahoituksen käyttöön. Toisaalta

63 63 laskelmasta nähdään myös, jos tulorahoitusta on kertynyt niin paljon, että sillä on lyhennetty lainoja tai lisättyä omia varoja. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 271.) Laskelman analyysillä ei voida mitata yksiselitteisesti yrityksen kannattavuutta, mutta sen avulla pystytään arvioimaan yrityksen rahoituksellisia toimintaedellytyksiä (Aho 1993, 117). Kassavirtalaskelma sisältää yhden tilikauden kassavirrat, sillä tarkkuudella kuin sen osatekijät ovat kuluneen sekä sitä edeltävän tilikauden osalta tilinpäätöksistä selvitettävissä (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 273). Toimintaedellytysten luotettava arviointi vaati kuitenkin useamman vuoden aikasarjan käyttöä itse analyysissä (Aho 1993, 124). Kassavirtalaskelmassa kassaan- ja kassastamaksut koostuvat kolmesta pääryhmästä: liiketoiminnan kassavirrat, investointien kassavirrat ja rahoituksen kassavirrat (Kinnunen et. al 2002, 143). Tarkemmin jaoteltuna myyntituloilla ajatellaan ensin katettavan juoksevan toiminnan menot, sitten rahoituskulut, verot, voitonjaon erät sekä viimeksi investoinnit ja lainojen lyhennykset (YTN 2005, 44). Tutkimuksessa käytetyn kassavirtalaskelman kaava on esitetty liitteessä 1. Mainitun jaottelun kulut ovat etuoikeusjärjestyksessä eli ensin mainitut ovat välttämättömimpiä ja viimeksi mainitut enemmän tai vähemmän harkinnanvaraisia ja näin kassavirtalaskelma on myös johdolle hyvä apuväline. Johto näkee kokonaisuuden, mutta pystyy myös halutessaan allokoimaan tiettyjä eriä uudelleen. (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, ) Mitä itse kassavirtalaskelman laadintaan tulee, on jokaisen edellä mainitun erän kohdalla muistettava tietyt seikat, kun muutetaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia eriä maksuperusteisiksi. Myynnin kassaanmaksujen kohdalla liikevaihtoa korjataan myyntisaamisissa, saaduissa ennakoissa sekä osatuloutuksen saamisisissa tapahtuneilla muutoksilla. Kulupuoli menee päinvastaisesti ja esimerkiksi investointien kohdalla kassavirran erä sisältää aineellisten aineettomien hyödykkeiden lisäykset ja vähennykset, mutta ei esimerkiksi arvonkorotuksia, koska ne eivät ole rahan lähteitä. (YTN 2005, ) Kun kaikki yritykseen ja yrityksestä tulleet rahat on selvitetty ja laadintaperiaatteita noudatettu, menee kassavirta tasan eli viimeisen rivin arvo on nolla (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 285). Tässä tutkimuksessa on valittu kassavirta-analyysin kohteiksi kolme kansainvälisen yrityksen Satakunnassa toimivaa tytäryritystä, joiden taloudellinen menestys poikkeaa hieman toisistaan. Yksi erittäin hyvin menestynyt, yksi tasaista kohtalaista tulosta tekevä sekä yksi, jonka tulos on vaihdellut melko voimakkaasti vuosien välillä. Kassavirtalaskelmat on laadittu kaikkien yritysten kohdalla vuosilta , joista ensin mainittukin pystyttiin toteuttamaan vuoden 2005 kattavien liitetietojen avulla. Liitetiedot sisälsivät kattavat vertailuaineistot vuoden 2004 luvuista ja näin tarvittavien muutosta kuvaavien erien laskeminen oli mahdollista. Kassavirtalaskelmissa rahoituksen riittävyyttä tutkitaan erilaisten jäämien sekä erilaisten avaintunnuslukujen

64 64 avulla, joita käsitellään alla olevassa kappaleessa tarkemmin (YTN 2005, 50; Kallunki & Kytönen 2007, 105) Kassavirtalaskelman jäämät sekä tunnusluvut Laadittu kassavirtalaskelma sisältää toiminta- rahoitus- sekä investointijäämät (YTN 2005, 50). Nämä jäämät toimivat työkaluina rahoituksen riittävyyttä analysoitaessa (Aho, 1993, 124). Kassavirtalaskelmia tulkittaessa ei pelkkä jäämien tarkastelu kuitenkaan riitä. (YTN 2005, 51) Tulee tarkastella, mistä kassavirtojen muutokset johtuvat. Lisäksi tunnusluvut auttavat maksuperusteisessakin tilinpäätösanalyysissä yrityksen menestyksen tutkimisessa. Tässä tutkimuksessa tunnusluvuiksi valittiin rahoitusjäämäprosentti sekä investointien tulorahoitusprosentti, koska niiden analysointi palvelee parhaiten tutkimuksen tavoitteita. Lähtökohtaisesti yrityksen tulisi juoksevilla kassatuloillaan pystyä kattamaan ainakin, juoksevat menot, korot, verot, osingot, sekä korvausinvestoinnit (Leppiniemi & Leppiniemi 2006, 286). Ensimmäisen laskelman jäämän eli toimintajäämän kohdalla vasta ensin mainitut on katettu ja näin ollen sen on oltava normaalioloissa positiivinen (YTN 2005, 51). Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryritysten toimintajäämät ovat suurimmalla osalla positiivisia, mutta kahden yrityksen kohdalla jo toimintajäämä kääntyy negatiiviseksi ja tätä voidaan pitää erittäin huolestuttavana kassavirran riittävyyden kannalta. Käytännössä tämä johtuu kannattavuuden lisäksi lyhytaikaisten erien, kuten ostovelkojen ja siirtosaamisten, voimakkaasta vaihtelusta. Yritysten pitäisi pystyä pitämään rahoituskuilu saamisten ja velkojen suhteen melko vakiona. Rahoitusjäämä saadaan, kun toimintajäämästä vähennetään nettorahoituskulut, verot sekä voitonjaon erät (YTN 2005, 45). Rahoitusjäämää voidaan pitää kannattavuuden nollarajana. Positiivinen rahoitusjäämä tarkoittaa, että yritys kykenee tulorahoituksella selviytymään lyhytvaikutteisista tuotannontekijämaksuista sekä voitonjakomaksuista. Näin ollen negatiivinen luku kertoo, että tulorahoitus ei ole riittävää, jotta edes nämä välttämättömät kassastamaksut pystyttäisiin tulorahoituksella kattamaan. Tällaisessa tilanteessa yrityksen on täytynyt käyttää pääomarahoitusta juoksevien maksujen kattamiseen. (Kallunki & Kytönen 2007, ) Tämä on luonnollisesti pidemmällä tähtäimellä kestämätön tilanne. Rahoitusjäämäprosentti suhteuttaa edellä kuvaillun jäämän kassamyyntituloihin ja samalla eliminoi yrityskoon, jolloin vertailu helpottuu (Kallunki & Kytönen 2007, 107). Rahoitusjäämä-% = Rahoitusjäämä Kassamyyntitulot *100

65 65 Tunnusluvun etumerkin määrää luonnollisesti rahoitusjäämä ja näin ollen edellä mainitut absoluuttisen arvon tulkinnat pätevät tämän suhdeluvunkin kohdalla. Varsinaisia ohjearvoja ei tälle, kuten ei muillekaan kassavirran jäämille tai tunnusluvuille, ole määritetty (YTN 2005, 51). Alla esitetty yritysten vertailu havainnollistaa yritysten rahoitusasemaa. Kuvio 14 Rahoitusjäämäprosentit Analysoitavien yritysten rahoitusjäämät ovat suurimmalla osalla positiivisia, mutta eivät kokonaisuudessaan mitenkään korkealla tasolla. Lisäksi jo toimintajäämän jäädessä kahden yrityksen kohdalla ajoittain negatiiviseksi, on myös rahoitusjäämä negatiivinen ja heidän on täytynyt turvautua ulkopuoliseen rahoitukseen juoksevia kuluja kattaakseen. Satunnaiset erät ovat kassavirtalaskelmassa ennen rahoitusjäämää ja näin ollen ne saattavat aiheuttaa poikkeavia havaintoja ja vääristää analyysiä (Niskanen & Niskanen 2003, 187.) Konserniavustuksia on käytetty ja nämä vähentävät rahoitusjäämää. Näin ollen yrityksen kassavirta on ollut edellä esitettyä positiivisempaa, mutta nämä olivat vain yksittäisiä tapauksia. Yritysten B ja D kohdalla kassavirran riittävyys on siis vakavasti otettava uhka. Pitää muistaa, että tulevaisuuden panostukset eli investoinnit määräytyvät usein kassavirtojen perusteella, sillä ne ovat usein rahoituksen saannin edellytyksenä. Nuorien yritysten kohdalla juuri kassavirroilla tulee maksaa vastuita, ennen kuin omistajien odottamia osinkoja maksetaan (Alti ). Tytäryhtiöt ovat osingonjakopolitiikan suhteen oma lukunsa. Niitä ei kauheasti aineistossa oltu jaettu. Toisaalta haastateltavien vastauksissa tulorahoituksen riittävyys investointien kohdalla korostui.

66 66 Kolmas kassavirtalaskelman jäämä on investointijäämä, joka saadaan vähentämällä rahoitusjäämästä nettoinvestoinnit sekä sijoitusten ja pitkäaikaisten saamisten muutos. Jäämän ollessa positiivinen on tulorahoitus riittänyt hyödykkeisiin ja sijoituksiin tehtyihin investointeihin (YTN 2005, 45, 51). Tämän tutkiminen on erityisen relevanttia, sillä haastatteluissa tuli useasti esille, että tulorahoituksen riittäessä kädet ovat vapaat investointien tekemiseen. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo suhdelukuna tulorahoituksen riittävyyden nimenomaan investointimenojen kattamiseen (Niskanen & Niskanen 2003, 190). Tunnusluku lasketaan suhteuttamalla rahoitusjäämä investointimaksuihin (Kallunki & Kytönen 2007, 109). Investointien tulorahoitusosuus-% = Rahoitusjäämä Investointimaksut *100 Käytännössä luvun on oltava positiivinen, jotta yritys ylipäänsä pystyy edes osittain rahoittamaan investointejaan tulorahoituksella. Korkea tulorahoitusosuuden arvo viittaa alhaiseen rahoitusriskiin sekä hyvään pääoman palautuskykyyn. (Kallunki & Kytönen 2007, 109.) Tunnusluvussa osoittajana toimii rahoitusjäämä ja näin ollen edellä esitetyt satunnaisia eriä koskevia rajoitukset on huomioitava myös tässä (Niskanen & Niskanen 2003, 109). Lisäksi edellä tutkitut investointien volyymit luonnollisesti vaikuttavat suhdeluvun vuosittaisiin vaihteluihin. Kuvio 15 Investointien tulorahoitusprosentit Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden investointien tulorahoituksen riittävyys eroaa erityisen voimakkaasti yritysten välillä. Yritys rahoittaa käyttöomaisuusinvestointinsa yleensä pääomarahoituksen sekä tulorahoituksen avulla

67 67 (Kallunki & Kytönen 2007, 109). Kolme viidestä analysoitavasta yrityksestä olisi aikajatkumolla voinut investoida moninkertaisesti nykyiseen verrattuna pelkän tulorahoituksen avulla. Tämän perusteella aineisto tukee esitettyä olettamusta, jonka mukaan ulkomaiset yritykset investoivat suomalaisia yksiköitä vähemmän (Puttonen 2004, 17). Sen sijaan kaksi kassavirraltaan kriisiytynyttä yritystä ovat investoineet pelkästään pääomarahoituksen avulla. Toisen kohdalla kokonaisvelka on kasvanut huikeasti kyseisinä vuosina, toisella taas oma pääoma on sulanut tarkkailujakson viimeisimpinä vuosina tappiollisen toiminnan seurauksena. Kassavirrat reagoivat yleensä suoriteperusteisia lukuja nopeammin vallitseviin muutoksiin ja myös tämä tuo oman lisäarvonsa kassavirtojen tulkintaan (YTN 2005, 52). Aineisto tukee tätä ja on selkeästi nähtävissä, että kassavirrat ovat heikentyneet varsinkin vuonna Yhteenveto rahoitusasemasta Analysoitavien yritysten rahoitusasemaa on tutkittu sekä suoriteperusteisten että maksuperusteisten tunnuslukujen avulla. Suoriteperusteisen analyysin avulla tutkittiin pitkän aikavälin rahoitusasemaa omavaraisuusasteen valossa ja lyhyen tähtäimen maksuvalmiutta quick ration avulla. Monikansallisten yritysten Satakunnassa toimivat yksiköt omaavat kohtalaisen omavaraisuuden, vaikkakin jäävät vertailuaineistona toimivasta muusta teollisuudesta. Parhaiten menestyneellä yrityksellä omavaraisuus on ehkä tarkoituksettomankin korkea, sen ollessa 48,9-63,8%. Heikoimman omavaraisuuden omaavan yrityksen taso oli huolestuttavasti huomattavasti alle 20% tappiollisen vuoden 2008 jälkeen. Muut kolme toimivat yleisten ohjearvojen mukaan tyydyttävällä omavaraisuusasteella, mutta teorian esittämää väitettä ulkomaalaisomisteisten pienemmästä velkaantuneisuudesta aineisto ei puolla (Pajarinen & Ylä-Anttila 84). Maksuvalmiuden kohdalla yritysten tilanne on parantunut tarkastelujakson loppua kohden. Edelleen yksi on ylitse muiden, muiden omatessa vuonna 2008 tyydyttävän maksuvalmiuden. Tasot jäävät hieman vertailuaineiston vastaavista, mutta syytä huoleen ei ole. Mielenkiintoisa on heikoimman likviditeetin omaavan puskurien kasvaminen ulkomaiseen omistukseen siirtymisen jälkeen. Kassavirtojen avulla rahoitusasemaa tutkittaessa tilanne on selkeästi kaksijakoisempi ja osin myös huolestuttavampi. Kolme toimijaa omaa selkeästi positiivisen rahoitusjäämän ja pystyvät näin liiketoiminnasta saaduilla tuloilla rahoittamaan juoksevat menot. Sen sijaan kahden muun kohdalla jäämä on järjestään negatiivinen, joka tarkoittaa pääomarahoituksen tarvetta jo niin sanottujen normaalien kulujen kattamiseksi. Positiivista on, että trendi on ollut kaikkien kohdalla nouseva, vaikka viimeksi mainittujen kohdalla tämä tarkoittaa vain pienempää pääoman tarvetta.

68 68 Investointien tulorahoitusosuuden kohdalla edellinen korostuu. Hyvän rahoitusaseman omaavat voisivat investoida moninkertaisesti pelkän tulorahoituksen avulla, kun taas kaksi heikosti menestynyttä ovat joko kasvattaneet velkojaan tai syöneet omaa pääomaansa. Onneksi näiden kahden omavaraisuus on tämän sallinut, ainakin toistaiseksi.

69 69 4 KRIITTISET SITOUTUMISTEKIJÄT 4.1 Sijoittumisen teoriaa Pääomat hakeutuvat investointien muodossa sinne, missä niille saavutetaan riski huomioiden korkein tuotto (Puolamäki & Ruusunen 2009, 36). Käytännössä tämä tarkoittaa myös yritysten siirtymistä edellä mainituille alueille. Toisaalta tutkimuksen mukaan ulkomaiset suorat sijoitukset ohjautuvat valmiiksi isolle tai voimakkaasti kasvavalle alueelle (Jones & Wren 2006, 49). Yritysten sijaintikäyttäytymiselle on siis löydettävissä monia perusteita. Keskittyminen kansainvälisten yritysten tytäryhtiöiden sijoittumiseen ja sitoutumiseen tuo lisähaasteita. Ensinnäkin omistaja on rajojen ulkopuolella ja toiseksi monikansallisiin yhtiöihin yhdistetään usein MNE footloose - ilmiö (Karppinen 2009, 29). Monikansallisia yritysten toimintaa verrattuna yhdessä maassa toimiviin yrityksiin on tutkittu vähän, tutkimukset ovat usein sijaintiperusteisia, eikä omistuksen kautta aihetta analysoivia teoksia. Ja kun näihin toimijoihin yhdistetään tutkimuksessa alueellinen sitoutuminen, ei ole tutkimusta esimerkiksi Suomessa tehty lainkaan juuri tästä näkökulmasta. (Karppinen 2009, 12, 23, 70.) Tämä on yllättävää, sillä poliittinen valta on vähentynyt ja valtaa on siirtynyt ylikansallisille konserneille (Puolamäki & Ruusunen 2009, 34). Suuren toimijan sijoittumisella sekä alueellisella sitoutumisella on keskeinen merkitys ja samalla vaikuttaa lukuisien kotitalouksien selviytymiseen. Yritysten sijoittumista käsittelevät lokalisaatioteoriat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kustannustekijöitä, kysyntää sekä keskinäisriippuvuutta painottaviin ryhmiin (Arponen, 1993, 3). Alfred Weber 14 (1909) painotti ensin mainittua ja kehitti jo luvun alussa tunnetun teollisuuden lokalisaatioteorian, jossa kuljetuskustannukset niin raaka-aineiden kuin markkinoiden ja työvoimankin suhteen muodostuvat pienimmiksi. Maailma on kehittynyt ja esimerkiksi viimeksi mainitut kustannukset ovat absurdi käsittelyn aihe. Toisaalta teoria soveltuu myös nykypäivään, onhan esimerkiksi Satakunnankin yksi keskeisistä kilpailutekijöistä juuri saavutettavuus (Vähäsantanen & Karppinen 2007, 92). Weberin teorioissa tulee esille myös nykyään paljon käytetyn agglomeraation käsite. Hän tuo esille mittakaavaedut, samankaltaisen teollisuuden keskittymisen ja sen mukanaan tuoman tuotantotekniikan kehityksen sekä hyödyn, kun samalla alueella toimivat käyttävät toistensa tuotteita raaka-aineina. Näissäkin on nähtävissä monia nykypäivän trendejä. On kyse kasautuvan kasvun teoriasta, alihankintaketjujen ja verkostoitumisen tärkeydestä ja tuotantotekniikan kehitys taas on 14 Mm. Arponen (1993, 3) esittelee Weberin sijaintiteoriaa

70 70 innovaatiokeskittymien edeltäjä. Ensin mainittu on niin sanottu klassinen tekijä, kun taas muita niin kutsuttuja agglomeraatiotekijöitä on tutkittava tarkemmin. (Jones & Wren 2006, 49.) Mitkä tekijät sitten synnyttävät agglomeraatiota eli millaisten käytännön tekijöiden on oltava kunnossa, jotta yritykset sijoittuvat alueelle. Ennen arvostettiin energian ja raaka-aineiden saatavuutta sekä markkinoiden läheisyyttä. Kekuskappakamarin 15 (2000) tutkimuksen mukaan yhä enemmän merkitsevät sopivan työvoiman saanti, turvallisuus sekä viihtyvyys. Toki liikenneyhteydet ja alueen kasvu merkitsevät edelleen, mutta suunta on klassisista tekijöistä laadullisten tekijöiden määräävyyteen. Kansainväliset toimijat tietysti ovat oma lukunsa, mutta varsinkin työvoimaa koskevat vaatimukset varmasti pätevät, tiedostaen Suomen vahvuudet, jotka eivät ole perussarjojen suorittamisessa johtuen jo pelkästään alueen kustannustekijöistä. Keskittymisellä on alueen kehityksen kannalta entisestään sysäävä vaikutus, mutta on myös negatiivisia puolia, kuten esimerkiksi alueen ruuhkautuminen sekä kustannustason nousu. Tähän saakka nämä ovat kuitenkin olleet pienempiä kuin positiiviset vaikutukset ja Suomessakin yritystoiminta on keskittynyt 5-6:lle keskeiselle alueelle. (Palm 2003, 8) Ikävä kyllä esimerkiksi Juntunen (2006, 176) ei tuo esille Satakuntaa lainkaan, puhuttaessa yksittäisistä alueista kumpuavasta globalisaatiostrategiasta. Itse sitoutumistekijöiden määrittelyyn ei ole valmista luokittelua. Tässä tutkimuksessa on koottu saatavissa olevan teoriaan, toimeksiantajan, sekä tutkijoiden yhteisen päättelyn pohjalta haastattelurunko (Liite 2), jota käyttämällä pyritään laadullisen tutkimuksen keinoin vastaamaan tutkimuksen jälkimmäiseen tutkimusongelmaan, koskien sitoutumista. Itse omistuksen merkitystä käsitellään tämän kappaleen toisessa alakappaleessa. Yrityksillä ei siis ole yhtenäistä toimintamallia käytössään, mitä tulee sijoittumiseen ja ajalliseen alueella pysymiseen eli sitoutumiseen. Omistuksen lisäksi on monikansallisten yritysten päätöksentekoprosesseja ja strategioita tutkittava spesifimmin. Strategia-sanaa kuulee ja näkee erittäin monenlaisissa asiayhteyksissä ja sille ei olekaan yksiselitteistä määritelmää. Chandlerin 16 (1962) jo melko iäkäs määritelmä pätee nykyäänkin. Strategia on suunnitelma, jolla pyritään muuttuvassa liiketoimintaympäristössä resursseja järjestelemällä saavuttamaan kilpailuetu ja tätä kautta myös liiketoiminnalle asetetut tavoitteet. Kilpailuetua voidaan tunnetusti saavuttaa myös toimipaikkoja koskevan sijoittelun avulla ja näin ollen sitoutumisen ja strategian välisten yhteyksien tutkiminen on relevanttia. Niitä tutkitaan tarkemmin tämän kappaleen kolmannessa kappaleessa. Kannattavuuden taustalla on oman toiminnan lisäksi alueelliset tekijät (Viitala & Jylhä 2004, 121). Jos ajatellaan 15 Mm. Palm (2003, 10) on esitellyt Keskuskauppakamarin alueiden kilpailukykyä koskevaa tutkimusta 16 Mm. Puolamäki & Ruusunen (2009, 16-17) käyttävät Chandlerin määritelmää

71 71 sijoittumisen olevan pelkästään tuloksentekokyvystä kiinni, on alueellisilla tekijöillä keskeinen vaikutus. Toisaalta alueelliset tekijöiden merkitys ei-taloudellisten aspektien kohdalla on koko ajan oleellisempi, mikä lisää entisestään niiden arvoa. Alueelliset tekijät ovat tämän sekä erillisen aluetaloudellisen tutkimuksen tavoitteen vuoksi keskeisimpiä sitoutumistekijöiden tarkastelun yhteydessä. Organisaation pohtiessa toimintojen sijoittelua, on oma merkityksenä lainsäädännöllisillä, poliittisilla, verotuksellisilla sekä ihmisoikeudellisilla tekijöillä (Puolamäki & Ruusunen 2009, 147). Nämä ovat kaikki suurelta osin valtakunnan tason asioita, jotka tässä rajataan tutkimuksen ulkopuolelle ja keskitytään Suomen sisäisen alueen eli Satakunnan alueellisten tekijöiden tutkimiseen. Niitä käsitellään neljännessä alakappaleessa ja taloudellisia aspekteja lyhyesti viimeisessä alakappaleessa. Katajamäki 17 (1988) on todennut, että sijaintikäyttäytymisen vaikutusyhteyksien pelkistäminen yksinkertaisen teoreettisen mallin avulla on mahdotonta. Aikaisempaa tutkimusta ei ole, joten esiteltyä sitoutumistekijöiden ryhmittelyä noudatetaan melko vapaamuotoisesti ja päätarkoituksena on vain esitellä keskeiset haastatteluissa esille nousseet tulokset 4.2 Omistuksen merkitys Käytännössä kaikki analyysin alla olevat yritykset ovat aikanaan kuuluneet suomalaiseen suureen konserniin ja nykyään ovat siis rajauksen mukaisesti ulkomaisessa omistuksessa olevan konsernin osa. Vanhas ol tietyst se et me oltiin rönsy, ni ei me nyt oltu ehkä siin ihan ensimmäisten joukos kun ruvettiin asioita miettimäään, päinvastoin jäätiin vähän sellaseen lapsipuolen asemaan...mut ei siin mitää kovii tavoitteita asetettu. Et nyt on ihan toisinpäin, et niinku nyt on aika paljon tavoitteit kasvuun ja mut sit toisaalt ei olla enää mikään rönsy, vaan ollaan ydinliiketoimintaa. Se on erittäin postiivinen muutos siin mielessä. Edellinen tuli esille lähes joka haastattelussa. Käytännössä uusi omistaja on siis keskittynyt tiettyyn toimialaan ja pääasiassa yritysostoin rakentanut kansainvälistä verkostoa. Nykypäivänä tämä on normaali tapa toimia ja hakea kilpailuetua, ulkoistetaan paljon ja keskitytään omaan ydinosaamiseen (Palm 2003, 30). Tämä nähtiin erittäin positiivisena muutoksena analysoitavien toimijoiden keskuudessa. Kyseessä ei ole suoraan omistuspohjaan liittyvä tekijä, mutta käytännössä asiaan liittyy 17 Mm. Arponen (1993,2) on tuonut Katajamäen näkemyksen esille.

72 72 usein laaja horisontaalinen operointi, jolla haetaan synergiaetuja. Tämä taas on kansainvälistymisen seurausta ja toimijana usein jokin Suomen ulkopuolinen taho. Tutkittavien kansainvälisten yritysten taustalla on useita erilaisia omistusratkaisuja. On kaksi Euroopassa listattua ja yksi Aasiassa listattu pörssiyhtiö. Yksi on perheomistuksessa ja yksi pääomasijoittajan omistuksessa. Osa organisaatiosta raportoi suoraan konsernille, mutta suurimmalla osalla oli joitain väliportaita. Oli esimerkiksi holding-yhtiöitä, joita yleensä käytetään verotuksellisista ja rahoituksellisista syistä (Karhu 2001, 258). Niiden päätarkoituksellisena tarkoituksena on omistaa osakkeita ja näin tyttärillä on usein normaalia laajempi toimivalta (Iskanius, 2007,13). Yksi tällainen tapaus oli joukosta selkeästi löytyikin. Muissa tapauksissa väliportaat vain lisäsivät byrokratiaa. Pääomasijoittajan alaisuudessa toimiva yrityksen toiminnassa omistaja oli voimakkaasti hallitustyöskentelyssä mukana, mutta tästä huolimatta toimintavapaudet olivat melko laajat. Eli omistusjärjestelyt ja omistajan mukanaolo eivät tämän kokoisessa aineistossa tuota yleistettäviä lopputulemia, on syytä tarkkailla hierarkiaa ja päätöksentekoa tarkemmin. Organisaatiomuotona ulkomaisilla toimijoilla oli yleisimmin matriisiorganisaatio. Yleisesti ottaen useat monikansalliset, mainitulla organisaatiorakenteella toimivat, konsernit ovat jatkuvasti madaltaneet organisaatioitaan (Lainema 1996, 132,150). Tutkittavien organisaatioiden kohdalla osassa oli vielä yllättävän monta päätöksenteon porrasta, mutta niissäkin madallusaikeet tuotiin esille. Mitä päätöksentekoon Suomessa tulee, saatiin tässä kahdenlaisia tuloksia. Kyl mä sanoisin et täällä Porissakin saadaan suhteellisen hyvin niinku päättää omist asoistamme, mut tosiaan sitten on se vastuu. Et huonoi puolii on just sit tää tämmönen matriisiorganisaatio, mikä me ollaan. Eli että, kun tää.. tekee täst kompleksisen täst hommast et näit organisaatioit, tää organisaatio on näin monimutkainen, se on huono puoli.. Et kyl meil näit tuloslaskelmii on yli 30, et raportointi on kompleksista tän organisaation takia. Mut myös niinku sit se vaikuttaa tää organisaatio tietysti kaikkeen päätöksentekoon et aika hidasta on sit saada lupa investoida niinku. Ensin mainittu oli lievästi vallitsevampi kanta. Yhteistyö konsernin kanssa toimi haastatellun ylimmän johdon mukaan erittäin joustavasti. Riitti vastuuta, mutta myös valtaa. Eriäviä näkemyksiäkin nousi esille ja prosessien hitautta kritisoitiin. Jälkimmäinen talousjohtajan haastattelun lainaus kertoo päätöksenteon tapahtuvan pääosin muualla kuin Suomessa. Myös toisen organisaation edustaja kertoi päätöksentekoprosessien olevan välillä erittäin hitaita. Osin myönteisestä ilmaisusta

73 73 huolimatta oli havaittavissa, että raja konsernin hyväksynnän vaatimukselle on melko alhaalla. Isommista investoinneista kysyttäessä noudattivat haastateltavien vastaukset kaikki samaa linjaa. Ne on nää hankinnat ja varsinkin nää investoinnit isommat ni, ne on ne mist nyt täl hetkel, et voi sanoo jo et melkeen se viimeinen päätös ei oo enää meillä. Empirian lisäksi teoria toteaa investointien olevan konsernitason asia (Puolamäki & Ruusunen 2009, 19). Sitoutumista indikoivien alueellisten panostuksien lisääminen ei siis datan perusteella ole kotimaisissa käsissä. Hajautunut, kansainvälinen, useasti institutionaalinen omistus on epäinhimillinen, eikä se tunne paikallisia olosuhteita ja tapoja ja perinteisiin liittyviä rasitteita ei ole olemassa (Puolamäki & Ruusunen 2009, 34). Edellinen siis mahdollisesti heikentää sitoutumista, mutta ei ole absoluuttinen merkki siitä. Ensinnäkin tämä tekee vain investointien rajoittamisen mahdolliseksi. Toiminnan siirtämiseen johtavia tekijöitä sen sijaan ovat seuraavaksi käsiteltävät strategiset, alueelliset sekä kannattavuuteen linkittyvät tekijät. Toiseksi mikäli mainitut ovat kunnossa, on kansainvälisillä toimijoilla usein enemmän resursseja panostaa alueelle, sillä kansainvälisen toimijan rahoituksellinen vakaus on usein kotimaista toimijaa paremmalla tasolla (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 84). Käytännössä päätöksentekoon yritetään vaikutta ennakolta pyrkimällä vaikuttamaan ylimpään johtoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja siten luomaan positiivinen ilmapiiri investointia kohtaan (Puolamäki & Ruusunen 2009, 171). Yksittäisissä projekteissa yrityksen sisällä ei nähty kuitenkaan tässä yhteydessä esimerkiksi ulkopuoliselle aluekehittäjälle muodostuvan lisäarvoa tuovaa roolia. Kokonaisuudessaan aineiston perusteella voidaan todeta, että byrokratia on kansainvälisten yritysten tytäryhtiöiden kohdalla edellistä omistajarakennetta voimakkaampi ja päätösvalta ulkomailla, joista kumpikaan ei ole alueellista sitoutumista lisäävä tekijä. Mitä operatiiviseen toimintaan tulee, haastateltavat pitivät ulkomaisia omistajia hyvinä omistajina. Yks niinku erittäin hyvä puoli nimenomaan..., mä nyt puhun sieltä, nimenomaan sieltä keskushallinnosta. Ne ihan aidosti ja oikeesti yrittää kattoo, mitä täällä niinku tehdään, mikä on se paras tuote ja mitenkä voidaan varmistaa et tääl ois koko ajan töitä.

74 74 Ulkomaisten omistajien todettiin laajasti olevan kiinnostuneita Satakunnassa toimivista yksiköistään ja nimenomaan kehitysmielessä. Synergiaetuja ja isoja verkostoja käytettiin ja eräskin haastateltava totesi nykypäivän tilanteen olevan varmasti paljon heikompi ilman niitä. On todettu, että joustavuudessa on menty niin pitkälle, että suuria toimituksia eivät aina hoida pysyvät organisaatiot, vaan kuhunkin projektiin kootut, siihen parhaiten sopivat yritys- tai henkilöryhmät.(palm 2003, 21.) Suunta oli selkeästi nähtävissä myös joidenkin kansainvälisten yritysten sisäisessä toiminnassa. Tämä avaa suomalaisen osaamisen käytölle uusia mahdollisuuksia, joiden yhteydessä aivotasetta voidaan kasvattaa entisestään. Haastateltavat näkivät siis järjestään enemmän hyviä, kuin huonoja puolia toimittaessa ulkomaisen omistuksen alla. Tämä puoltaa aiemman tutkimuksen tuloksia (Palm 2003, 25). Toisaalta omistajalla ja organisaatiomuodolla ei katsottu paljon olevan merkitystä. Se on periaattes ihan sama kuka omistaa, bisneksen pitää ain olla niinku kannattavaa ja. Se et kun on tämmöses verkostos, ni siit on se hyöty et sä oot sillo, ehkä voit hyödyntää sitä. Jos sä oot ihan itsenäinen joku.. Sillon pitäs sit verkottuu vaan niinku kumppanina, eikä niin omistuksen kautta. Mut et ei se olennaisest kyl muuttais. Et tällei yritysjohdon näkövinkkelist se on aika samantekevää. Edelliseen yhtyivät lähes kaikki yritysjohtajat. Omistaja saattaa vaihtua nopeastikin nykyisessä globaalissa markkinataloudessa ja yrityksen sekä sen johdon on keskityttävä vain omaan tekemiseensä. Myös aikaisempi tutkimus toteaa, että omistajan sijainti on toissijainen asia. Tuotto ratkaisee ja omistuksen merkityksettömyys on kasvanut osakesijoittumisen kasvun seurauksena. (Juntunen 2006, 54.) Tässä analyysin kohteena olevista yrityksistä osa on ollut useankin eri ulkomaisen omistajan omistuksessa ja väite omistuksen sijainnin merkityksettömyydestä on varmasti osatotuus, mutta ylipäänsä kansainvälisellä omistuksella taas on eittämättä merkitystä. Tulevaisuudesta ja nimenomaan toimimisesta Satakunnassa haastateltavilla oli melko yksimielinen kuva. Se tulee jatkumaan myöhemmin esitettävillä edellytyksillä ja omistuksella ei nähdä tämän kannalta olevan olennaista vaikutusta siihen. Tietysti voi vain arvailla, kuinka hanakasti vastakkainen näkemys ylipäänsä tuotaisiin esille. Ulkomaisessa omistuksessa olevat tytäryhtiöt ovat siis tyytyväisiä omistajiinsa, jotka jopa ennemminkin takaavat resurssiensa avulla toiminnan jatkuvuuden. Lisäksi he voivat nyt keskittyä ydinbisnekseensä ja nämä ovat selkeitä sitouttamista puoltavia tekijöitä. Byrokratian ja päätösvallan olemisen alueen ulkopuolella taas voidaan katsoa heikentävän sitä.

75 Strategia Yksinkertaistettuna strategia tarkoittaa siis resurssien suuntaamista niin, että visio saavutetaan. Toisin sanoen strategia tarkoittaa liiketoiminnan kohdalla joukkoa periaatteita, joiden avulla yritys aikoo menestyä kilpailussa toimintaympäristönsä keskellä (Viitala & Jylhä 2004, 204). Toimintaympäristön ollessa koko maailma, vaihtoehdot ovat monet ja strategialla on oleellinen merkitys myös alueelliseen sitoutumiseen. Aiemman tutkimusten mukaan monikansalliset yritykset sopeuttavat muita herkemmin nimenomaan tyräyhtiöidensä toimintaa, kehittäessään toimintaansa strategisesti kilpailukykyisempään suuntaan (Karppinen 2009, 17). Pitää myös muistaa, että strategian toteuttaminen konkretisoituu eräällä tavalla investointitoiminnan kautta (Puolamäki & Ruusunen 2009, 16 17). Yritykset käyttävät strategisen operoinnin tukena useita erilaisia analyysejä, kuten swot-menetelemää tai ympäristöä analysoivaa PESTE-analyysiä (Puolamäki & Ruusunen 2009, 43 44). Esimerkiksi jälkimmäinen analyysi määrittää myöhemmin käsiteltävät alueelliset muuttujat strategiaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Tässä tutkimuksessa analyysiä ei käsitellä, vaan tavoitteena on tutkia eri tason strategioiden vaikutusta kansainvälisten toimijoiden toiminnan jatkuvuuteen Satakunnassa. Huomionarvoista on kuitenkin, että tutkimuksen mukaan kansainvälisten suorien sijoitusten kohdalla strategia ja sen implementointi eivät kuitenkaan noudata pitkäjänteisesti samaa kaavaa, vaan toimet muuttuvat jatkuvasti saatujen kokemusten perusteella (Sykianakis & Bellas 2006, 965). Strategioihin liittyen on useita teoreettisia jakoja, joista tässä käytetään hyväksi Mintzbergin 18 jakoa yhtymästrategiaan ja liiketoimintastrategiaan. Yhtymästrategia käsittelee yrityksen liiketoimintojen kokonaisuutta ja liiketoimintastrategia taas yrityksen kilpailuetua sekä asemaa muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Ensin mainittu sisältää yleisen portfolion muodostuksen lisäksi organisaatiorakenteen muutokset, joista tässä tutkimuksessa polttopisteessä ovat yksiköiden siirtämiset ja sulkemiset. Jälkimmäisen kohdalla taas tutkitaan Satakunnassa sijaitsevien tytäryhtiöiden liiketoimintastrategiaa ja sen kasvupainoitteisuutta Yhtymästrategia Edellä kävi ilmi, että ulkomainen omistaja on usein keskittynyt tiettyyn tai tiettyihin toimialoihin ja liiketoimintaportfolio ei ole välttämättä teorian mukaisesti optimitavalla hajautettu. Toisaalta jos toimialoja on useita, niin monimutkaisimman 18 Mm. Puolamäki & Ruusunen (2009, 18-19) kuvaavat kyseistä jaottelua.

76 76 toimintaympäristön aloista saatetaan hankkiutua eroon (Lainema 1996, 55). Tätä riskiä ei analyysin alla olevilla, käytännössä yhden toimialan yrityksillä ole. Vaikka toimintaa on vain yhdellä toimialalla, niin tuotelinjoja on monia useita ja hajautus näin toimivaa. On niinku hyvää et on useempii liiketoimintoi konsernissa, ni jos joku liiketoiminta menee vähän huonommin, toinen menee vähän paremmmin, ni ikään kuin niinku tasapainottaa toisiansa. Edellinen lainaus ikävä kyllä edustaa oikeastaan vain kahden yrityksen tilannetta. Kahdella toimijalla toiminta nojautui erittäin voimakkaasti yksittäisiin tuotteisiin, mikä näkyi vallitsevassa tilanteessa muita suurempana epävarmuutena tulevaisuuden suhteen. Sataman toiminta taas on täysin riippuvainen alueen yritysten viennistä ja tuonnista. Toisaalta samalla omistajalla, varsinkin pääomasijoittajien kohdalla, omistuksen hajautus tulee muiden omistuksessa olevien yritysten kautta, minkä tutkiminen rajataan tässä kuitenkin pois. Myös alueellisesti hajautettujen liiketoimintayksiköiden menestys vaihtelee. Tämä on Suomessa toimivien yksiköiden kannalta sekä huono, että hyvä asia. Vaikka.. säilyis ja verkosto ei säily niin kyllä se meille sillo vauriot aiheuttaa, eli kyl me joudutaan niinku verkosto huolehtimaan täst, tässä ongelmallisessa tilanteessa jotenkin. Se et nää tavoitteet.. tulee konsernista nimenmaan. Vaiks meil menee niinku paremmin, kun koskaan, niin tota se, pitää olla sit mukana näis talkois. Edelliset johdon näkemykset kertovat siitä, että Satakunnan alueen toimijoilla on mennyt taloudellisesti hyvin, minkä luvutkin edellisten kohdalla osin osoittavat. Tästä huolimatta yleiset suhdannemuutokset vaikuttavat aina myös tytäryhtiön toimintaan, kun puhutaan sopeuttamisesta ja kulujen karsinnasta. Kansainvälisen omistuksen voidaan katsoa tätä kautta vaikuttavan negatiivisesti, pitää auttaa muita yksiköitä taantuman yli. Toisaalta tämä vakauttaa oloja, sillä paikallisen kriisin osuessa kohdalle sama toimii toisin päin, jos toimii. Globalisaation seurauksena esimerkiksi sosiaalidumppauksen uhka eli pelko siitä, että teolliset työpaikat siirretään matalapalkkamaihin, on kasvanut. Tämä on kuitenkin uhka vasta sitten, kun tuottavuus ja sen kasvu ylittää työvoimakustannusten kasvuvauhdin (Väyrynen 1999, 61). Onko näin jo käynyt, sitä tässä tutkimuksessa ei tutkita, monilla aloilla teot puhuvat puolestaan. Monikansalliset yritykset omaavat usein kuitenkin horisontaalisen tuotantoverkoston ja tuotantomäärien sopeuttaminen on

77 77 helppoa. Tuotantoa siirretään sinne, missä se on kannattavinta. Kyse on OLI-teroiasta (Ownership-Location-Internalization). (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, ) Varsinkin kriisitilanteissa halvempien kustannustason maiden olemassaolo korostuu. Ne on vähä tämmösiä cost leadership countreja.. Ja sit ku oikeesti ne meidän asiakkaatkin on siellä niinku. Paineita tuotannon siirtämiselle maihin, joissa tuotannontekijät ovat edullisempia, on koko ajan, varsinkin tehdastuotantoa harjoittavilla yrityksillä. Omistus ei kuitenkaan tässäkään ole välttämättä määräävä tekijä, sillä siirsihän kotimaisella listalla oleva Stora Ensokin tuotantoaan naapurimaahamme Ruotsiin edullisemman rahapolitiikan vuoksi (Helsingin Sanomat). Mitä tämän tutkimuksen rajauksen mukaisiin toimijoihin tulee, ovat esille tulleet yksittäiset strategiset toimenpiteet suuntautuneet maihin, jotka ovat nykykasvun vetureita ja haastateltavien mukaan yhä useammat tärkeimmät asiakkaat toimivat kyseisellä alueella, mikä on kirjallisuudessakin esitetty yleinen argumentti koskien sijaintipaikan valintaa (Koivumaa 2002, 38). Useampi haastateltava korosti siis Aasian tärkeyttä. Nämä tekijät ovat omiaan vähentämään Suomeen ja Satakuntaan kohdistuvaa sitoutumista, josta lisää liiketoimintastrategian kohdalla. Sopeuttaminen ei kuitenkaan automaattisesti merkitse kansainvälisen yrityksen kohdalla toiminnan lopetusta juuri Satakunnassa. Lännessä monien valtioiden kilpailukyky on edelleen teollisuuden varassa ja sinne tehdään suurimmat t&kinvestoinnit. Suunta on kuitenkin se, että tietty niche-tuotanto voi pysyä, käytännössä varsinaista tuotantoa kuitenkin siirtyy, mutta kaikki muu jää alueelle. (Pezzini 2007, ) Tästä hyvä esimerkki on juuri Satakunta, joka on teollisuusvetoinen ja voi siis olla sitä tulevaisuudessakin konsernin tärkeä osa suunnittelun ja muiden korkeampaa osaamista vaativien toimintojen johdolla. Yritysostoista keskusteltaessa signaalit olivat positiivisia. Haastateltavat näkivät teoriassa mahdollisena, että joutuisivat yritysoston kohteeksi. Mahdollisuuksia nähtiin monia, kuten jonkin toimijan mielenkiinnosta laajentaa omistustaan suhteessa tuotteen valmistusketjuun tai esimerkiksi listautuminen, mutta eivät pitäneet näitä uhkana, mitä tulee toiminnan jatkumiseen Satakunnassa. Mielenkiintoisempia olivat haastateltavien näkemykset, joiden mukaan heidän edustamansa yritys olisi ostajana. Johtuen täst yleimaailmallisest lamasta niinku viime vuonna ja ositain tänä vuonnakin, pitkälti tänä vuonna itse asiassa, ni kyllähän niinku yhtiöiden myymiset ja ostamiset, vaikka koulukirjan mukaan ne pitäs nyt tehdä, ni kylhän se tietyst se käytännön ongelma on se.. sitä rahaa nyt ei kauheasti aina tahdo löytyy tosi suuriin yritysostoihin mutta, mut kyl me

78 78 täs koko ajan ollaan miettimäs et mitä askeleit tehdään seuraavaks ja uskon et täs näit lähiaikoin taas tulee tapahtuu. Edellinen näkemys on osin ristiriitainen, mutta kuitenkin luottamusta tulevaan uhkuva. Toinen haastateltava jopa mainitsi joitakin mahdollisesti potentiaalisia ostokohteita Suomessa. Sitoutumista lisäävä seuraus tässä laajenemismuodossa on se, että yritysosto ei lisää paikallista kilpailua (Viitala & Jylhä 2004, 230). Yritysostojen lisäksi konserni voi kasvaa yksiköitään kasvattamalla, josta jäljempänä tai perustamalla kokonaan uusia toimipaikkoja eli tekemällä greenfield-investointeja, jotka aiheuttavat yleensä laajennusmuodoista eniten kustannuksia (Puolamäki & Ruusunen 2009, 66). Toisaalta näitä tulisi tukea, jotta työvoiman kysynnän määrää saataisiin kasvatettua (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 94). Haastateltavat totesivat, että näitäkin konsernin sisällä on tehty, mutta konsernien strategia on selkeästi nähtävillä. Kasvuun pyritään kilpailijoita tai muita mahdollisesti synergiaa tuovia toimijoita ostamalla ja tämä tarkoittaa edelleen omistuksen kansainvälistymistä myös Suomessa ja varmasti myös Satakunnassa Liiketoimintastrategia Alueen yritysten mahdollisesti edelleen jatkuvan kansainvälistymisen edessä on oleellista tutkia Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden liiketoimintastrategioita. Yritykset pyrkivät järjestään kasvamaan, joko markkinaosuuttaan tai tuotevalikoimaansa laajentamalla, mutta haastateltavat kuitenkin tunnustavat tällä hetkellä vallitsevat realiteetit. Ihan selvä kasvustrategia oli, oli sillo 2007 mut sit kun tuli finanssikriisi niin pääomat katos, ni nyt ei täl hetkel ole niinku, se on jäädytetty ihan suoraan sanottuna. Tilanne on sitoutumisen tutkimisen kannalta normaalia kriittisempi, sillä johto korosti kustannussäästöjä ja tehokkuutta, jotka taas usein ovat toimintojen lopettamisen tai uudelleensijoittamisen perusteita. Useat haastateltavat myönsivät, että myös heidän yksikköään koskevaa uudelleensijoittelua on harjoitettu. Mut näitten (osa tuotannosta) valmistusta Suomessa ei ole, vaan ne on tota jo yli kymmenen vuotta sitten ulkoistettu meidän.. mut et sillai se on niinku suomalaista osaamista mitä tota tuol maailmalla sit näkyy, vaikka sitä ei tääl enää valmistetakkaan mut me yritetään kynsin hampain pitää kiinni siit et me saadaan se niiden myynti ja se suunnittelutyö täällä pitää

79 79 et tämmösii paineitahan koko ajan konsernis tulee et ne niinku haluu sit keskittää sitäkin osaa sit sinne. Tuotantoa on ulkoistettu, mutta suunnittelusta ja myös myynnistä pidetään kiinni. Toisin sanoen edelleen tuotot ja näin ollen myös verot kirjautuvat Suomeen, mutta tällainen järjestely vaikuttaa negatiivisesti Satakunnan työllisyyteen. Toisaalta toisessa yrityksessä tuotanto oli siirretty Aasiaan ja johto oli suomalaista, projekti tuli samanhintaiseksi kuin Suomessa, koska aikaa meni kolme kertaa enemmän ja myöhästymisestä koitui kuluja. Ulkoistukselle tulee laskea kustannukset ja myös riski tulee hinnoitella mukaan. (Pezzini 2007, 67). Sama pätee yritysten pohtiessa tuotantoyksiköiden perustamista uusille alueille. Toisaalta esimerkiksi Koreassa monenlaista osaamista, neljä kymmenestä maailman voimakkaimmin kasvavista alueista sijaitsee siellä (Pezzini 2007, 34). Aasian nouseva osaaminen tiedostettiin haastateltavien keskuudessa, osan kuitenkin vältellessä koko aihetta. Miten tähän tulee vastata, jotta yritykset jatkavat toimintaansa Satakunnassa, muutakin kuin myyntikonttoreina. Haastateltavat totesivat useaan otteeseen, että tärkeimpänä seikkana tulee huomioida suomalainen osaaminen ja sen kehittäminen edelleen, josta myöhempänä. Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden toiminnan siirtoa muualle ei nähty kuitenkaan realistisena vaihtoehtona. En mä näe tän tuota ensisijaisena tarkoituksena tällä yhtiöllä, että toimintaa täältä oltais pois siirtämässä. Varmasti teknologioita ja tietotaitoa vaihdetaan. Strategisena lähtökohtana ei siis ole toiminnan siirtäminen Satakunnasta pois. Eräs haastateltava totesi osuvasti, kun katsoo toimipaikassa ympärilleen, tajuaa, ettei kukaan yksikköä osta sitä lopettaakseen. Osaaminen koetaan Suomessa ja Satakunnassa erityiseksi voimavaraksi, ja tämän valossa sitoutumisen voidaan katsoa olevan korkea, ainakin niin kauan kuin ollaan osaamisessa muita edellä. On kuitenkin nähty, että kaikki on mahdollista nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa, alueelliset vahvuudet sekä niiden varaan rakentuva kannattavuus ovat avainasemassa. Strategisesti sitoutumista vähentäviä seikkoja ovat selkeästi konsernin säästötoimenpiteisiin osallistuminen omasta menestyksestä huolimatta sekä edullisemman tuotannon maiden käyttö konsernin sisällä.

80 Alueelliset tekijät Satakunnassa Satakunnan alueellisia kilpailukykytekijöitä on tutkittu useammissa aiemmissakin tutkimuksissa ja nimenomaan opinnäytteissä, joista osa on keskittynyt Satakunnassa toimivien klustereiden menestystekijöiden määrittelyyn. Käsillä olevassa tutkimus on omistajalähtöinen eli tutkitaan kansainvälisten toimijoiden sitoutumista Satakunnassa, minkä kohdalla alueelliset tekijät ovat olennainen tekijä, siinä missä muidenkin yritysten kohdalla. Pyritään tuomaan esille spesifejä, rajauksen mukaisia yrityksiä koskevia, alueellisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia, jotka linkittyvät sitoutumisen asteeseen. Sovelletaan siis viitekehyksenä swotlähestymistapaa. Nykyhetki Vahvuudet Heikkoudet Tulevaisuus Mahdollisuudet Uhat Kuvio 16 SWOT-lähestymistapa Vahvuudet ja mahdollisuudet kuvaavat vetotekijöitä, jotka puoltavat sitoutumista. Kun taas heikkoudet ja uhat ovat työntötekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota Vahvuudet Yleisesti yritysten tukikohdaksi muodostuu valtio, jossa kilpailuedut toteutuvat ja lisäksi alue, joka on nettoviejä (Juntunen 2006, 54). Satakunnan tunnistaa helposti edellisistä. Haastateltavat nimesivät useita positiivisia alueellisia tekijöitä, eiväthän organisaatiot muuten alueella operoisi. Frekvenssejä tutkittaessa, useamman kerran esille nousivat toimiva alihankintaverkosto, suorittavan työvoiman saatavuus sekä tuotannontekijäkustannukset. Yritysverkostojen asemaa korostettiin kaikissa haastatteluissa. Tärkeimpiä verkoston osiksi koettiin alihankkijat ja heidän toimiaan kehuttiin vuolaasti. Alihankkija on tärkeässä osassa teollista tuotantoketjua. Sen toimiessa luotettavasti ja ennakoidusti muodostuu pitkäaikainen kumppanuus, joka tuottaa tilaajalleen lisäarvoa. (Juntunen 2006, 109) Ulkoistettaessa yhä enemmän,

81 81 suhtieden merkitys korostuu. Jos jotain negatiivista hakee, niin yksittäisissä tapauksissa alihankkijat olivat hieman myöhästyneet aikataulusta tuotantopiikin aikaan, mikä on luonnollista rajallisen kapasiteetin omaavien toimijoiden kohdalla. Toiseksi lisäarvoa kaivattiin lisää, josta myöhempänä. Haastateltavat korostivat, että päättäjien ja tukiverkostojen on tiedostettava alihankinnan tärkeys. Korkean teknologian omaavia alihankkijoita on tuettava, koska he ovat haavoittuvaisia isojen, muun muassa hinnoitteluun, liittyvien toimien edessä (Pezzini et al. 2007, 82). Nykypäivänä alihankintakin voidaan toteuttaa, missä päin maailmaa hyvänsä. Tähän liittyen eräs haastateltava esitti ristiriitainen näkemyksen. Todettiin organisaation jopa painottavan alueen ulkopuolista hankintaa, jotta ei kilpailla samasta työvoimasta. Näin ei saisi olla, vaan työvoimaa tulisi kouluttaa lisää sitä tarvitseville aloille. Muissa tapauksissa pienempien hankintojen kohdalla priorisoitiin paikallisia palveluntarjoajia ja isommissa toimeksiannoissa hinta- laatusuhteen todettiin olevan ratkaiseva tekijä. Alihankintapalveluiden käytön volyymit vaihtelivat, mutta useammissa rajauksen mukaisissa teollisen tuotannon yksiköissä Satakunnassa alihankkijoiden käyttö oli yllättävänkin runsasta. Jopa kolmannes jo pelkästään yrityksen tiloissa toimivista oli parhaimmillaan alihankkijoita. Muista verkoston osista kaupungin virkamiesten toimiin oltiin tyytyväisiä. Tekesin toimintaa kehuttiin, myös rahaa on jaossa, kunhan sitä vain hakee. Informaation välittäjiä varmasti kaivataan, ainakin pienempien toimijoiden kohdalla. Lobbaus on suhdetoimintamuotoista päätöksentekoon vaikuttamista. Lobbaus on sanana Suomessa uusi, mutta käytäntönä vanha. Sillä on negatiivinen kaiku johtuen erilaisista väärinkäytöksistä, vaikkakin nykyään poliittiset päättäjät, joihin lobbauksen yleisesti katsotaan kohdistuvan, pitävät sitä jo positiivisena. Ketään ei tiedä kaikesta kaikkea ja sen vuoksi päättäjät jopa tarvitsevat asiantuntijoiden apua demokraattisessa päätöksenteossa. Lobbausta voi kuitenkin tehdä edelleen useammalla konkreettisella tavalla, tehokkuuslähtöiset toimijat keskittyvät vain niihin, jotka voivat estää yritystä saavuttamasta tavoitteitaan, kun taas vastuulliset toimijat ottaa huomioon kaikki ryhmät, joihin yrityksen toimilla on vaikutusta. Jokainen voi päätellä, kumpi todellisuudessa on yleisempää, vaikkakin globaaleilla markkinoilla toimivan yrityksen on enemmän tai vähemmän sisällytettävä myös jälkimmäinen lobbausmalli osaksi toimintamalliaan, jotta maine ja sitä kautta omien hyödykkeiden kysyntä on turvattu. Yrityksen kannalta taas lobbaus on siis keino vaikuttaa toimintaympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin, jotka taas yhdistyvät strategiseen ajatteluun. Lobbauksen avulla siis toteutetaan yritysstrategiaa kommunikoimalla eri sidosryhmien kanssa, jotta päästään yhteisiin päämääriin eikä päinvastoin. (Jaatinen 2003, ) Osa haastateltavista vierasti termiä, osa taas myönsi avoimesti sen olemassaolon ja totesi sen toimivan. Suhteet toimivat, mutta lobbaus on nykyaikaa ja ehkä Satakunnassakin sen runsaampi käyttö edesauttaisi heikkouksien nopeampaa ajan tasalle saattamista.

82 82 On kyse sitten alihankinnasta tai yli 250 henkilöä työllistävien omasta tuotannosta, niin palkkojen osuus on aina huomattava. Me kun myydään 95% ulkomaille Porista niin se on sitten se, asiakas ei kauheest mieti et onk se tehty helsinkiläisellä palkalla vai porilaisella palkalla. Tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä suurimmalla osalla viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 %:a. Ulkomainen asiakas ei saa minkäänlaista lisäarvoa siitä, että tuotanko sijaitsisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Satakunta on siis alue, jossa elinkustannukset eivät ole maan huipputasoa, mutta on paljon haastateltavien markkinoimaa teollista huippuosaamista. Tämä on selkeä Satakunnan alueen vahvuus. Et kyllähän Poris, tietysti kun tää osaaminen on niin.. jossakin yksiköis (ulkomailla) jotain teknisii asioit mitä pitää ratkaista ni yleensä niinku Porist sit kysytään. Et se on myöskin tän yksikön voimavara. Alueen kilpailukykyä parantaa muita nopeampi tuottavuuden kasvu, joka perustuu usein joko halpaan työvoimaan tai korkeaan osaamiseen (Viitala & Jylhä 2004, 239). Suomessa, niin myös Satakunnassa, on panostettava jälkimmäiseen. Satakunnassa inhimillisen pääoman taso on Suomen keskivertoa, mutta kun huomioidaan suhteellisesti alhaisempi koulutustaso, puoltavat haastateltavien näkemykset aiempaa tutkimusta osaamisesta kilpailukykytekijänä (Vähäsantanen ym. 2007, 30). Tätä nimenomaan perinteistä teollisuusosaamista on korostettava. Lisäksi haastateltavien mukaan suorittavan työvoiman saatavuus on ainakin vielä ollut kiitettävällä tasolla. Raaka-aineiden saatavuus riippuu tietysti paljon toimialasta, mutta haastateltavat nostivat myös niiden saatavuuden sekä toimijoiden läheisyyden Satakunnan alueelliseksi eduksi. Saavutettavuuden kohdalla satamiin ja väylien syvennysaikeisiin oltiin tyytyväisiä. Näiden tekijöiden voidaan katsoa lisäävän alueellista sitoutumista Suomen sisällä juuri Satakunnassa. Tätä tekijää ei kauheasti tutkimuksissa ole tuotu esille, vaikka monen suuren toimijan kohdalla se on elinehto. Eräs haastateltava totesi koko konsernin sisällä olevan vain kaksi telakkaa toimialan vahvasta meririippuvuudesta huolimatta ja tämä oli Satakunnan kannalta keskeinen tulevaisuuden sitoutumisen puolesta puhuva aspekti. Satamasaavutettavuus, niiden infra ja verkosto voisivat tarjota monille muillekin toimijoille hyvät olosuhteet harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa Satakunnassa.

83 Heikkoudet Heikkouksista nousivat selkeimmin esille erilaisten infrastruktuurien kunto, keski- ja ylemmän tason koulutus sekä alueellisen yksimielisyyden puute. Merkittävästi suurinta kritiikkiä saivat osakseen maanteiden kunto sekä rautateiden olemattomuus. Rautatie on onneton ja meiltä puuttuu rannikon suuntanen rata ja meillä ei oo edes kunnon tietä, kasitiehän on laatuluokaltaan siihen liikennvolyymiin nähden niin käsittämättömän heikko. Pitää muistaa, että liikenneyhteydet ovat vielä 2000-luvun ympäristössäkin yleisiä sijoittumiskriteereitä mitattaessa listauksen ensimmäisenä (Palm 2003, 10). Rautateiden osuutta ei yleisesti pidetty logistisena muotona niin tärkeinä kuin maanteitä. Tavaraa liikkuu paljon, mutta myös työntekijöitä, jotka erään haastateltavan mukaan liikkuvat pitkiäkin matkoja työn ja kodin välillä. Turku-Pori -tien lisäksi kritiikkiä sai myös Pori- Helsinki -tie, jota kylläkin on paranneltu. Lisäksi esille nousi Pori-Tampere -tien heikkous, jonka oleellisuutta korosti nopean yhteys Tampereelta Helsinkiin. Ylipäänsä Tampere mainittiin malliesimerkkinä siitä, miten asioita tulisi hoitaa. Otetaan esimerkiks Tampereen alue, joka on nyt, jota mä pidän niinku taas esimerkkinä siitä, et mitä hyvät kulkuyhteydet ja tiestö tuo.. Pirkanmaa on hoitanu eri tavalla asiat kun Satakunta. Kritiikki päättäjiä, jopa nimeltä mainittuja, sekä muita aluetta kehittäviä tahoja kohtaan oli tämän asian tiimoilta erittäin tiukkaa. Myös yrityksillä itsellään sekä aluekehittäjillä on varmasti parannettavaa juuri mainitun lobbauksen kohdalla. Kansainvälisessä omistuksessa olevat vientiyritykset tarvitsevat kaikki saatavilla olevat logistiset väylät käyttöönsä. Myös lentoyhteydet saivat kritiikkiä osakseen. Informaatioteknologian kehityksestä huolimatta face to face -kontaktien tarve on jopa kasvanut (Palm 2003, 9). Ulkomaan matkoja haastateltavilla ja heidän työtovereillaan on paljon ja lentämällä ei pääse kuin Helsinkiin, vanhaa yhteyttä Tukholmaan kaivattiin. Lisäksi ylläpitotoimenpiteitä lentokentällä kritisoitiin ja todettiin esimerkiksi, että lennot saattavat peruuntua melko helpostikin sääolosuhteiden vuoksi. Saavutettavuus mainittiin aiemmassa tutkimuksessa Satakunnan erääksi keskeiseksi kilpailukykytekijäksi (Vähäsantanen & Karppinen 2009, 45). Tämän tutkimuksen empiria ei puolla tätä väitettä, meren läheisyyttä ja satamia lukuun ottamatta. Työvoiman saanti on ollut vahvuus, varsinkin suorittavan työvoiman kohdalla, mutta samaan hengenvetoon esitettiin huoli alojen vetovoimaisuuden vähenemisestä. Ammattikoulujen kurssien täyteen saaminen on haastavaa ja tämä ongelma siirtyy

84 84 tulevaisuudessa työnantajille. Tähän liittyen useat haastateltavat toivat esille ansiokkaan yhteistyön aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Työnjohdon osaajista sekä insinööreistä sen sijaan kilpailu on jo kovempaa. Mut et myös siihen niinku siihen insinööripuolen koulutuksen lisäämiseen, et semmost suunnitteluosaamista tarvitaan. Soveltuvan työvoiman saatavuus on yksi tärkeimmistä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumista ja kasvua ohjaavista tekijöistä. Jos työvoimaa ei ole saatavilla eikä helposti houkuteltavissa tietylle seudulle, yritykset siirtyvät sieltä pois (Raunio 2005, 15). Kansainvälinen osaaminen oli toinen selkeä alue, jolle toivottiin lisää tarjontaa. Tilanteen ei todettu olevan huolestuttavan heikko, mutta ei myöskään sitoutumista lisäävä. Tarve todennäköisesti lisääntyy, sillä tutkimuksen mukaan tuotannon siirtyminen rajojen ulkopuolelle lisää hyvin koulutetun työvoiman kysyntää (Pesonen & Westermarck 2007, 79). Tämä on mielenkiinoista, mutta ymmärrettävää, varsinkin kilpailuedun kehittymisen valossa. Korkeakoulutusta on siis kehitettävä ja nimenomaan alueen merkittävien toimijoita ja yleistä erikoisosaamista palvelevaksi. Tällä hetkellä se ei sitä välttämättä ole. Satakunnassa kun ei oo niinku yliopistoo eikä korkeekouluu niinku, ihmiset lähtee täältä muualle opiskelee ja sitten ne ei enää palaa kotikonnuille. Se nyt on ihan näkyvissä Suomessa, et mitä se tarkoittaa, jos on tällainen koulutuslaitos tuota niin paikkakunnalla tai maakunnassa, mitä se tarkoittaa sit ympäristön kehittymisen kannalta. Ammattikorkeakoulujen sekä yliopistokeskuksen Satakunnassa sijaitsevilla yksiköillä on epäilemättä monia positiivisia vaikutuksia ympäristön kannalta. Esimerkiksi Porin Yliopistokeskuksen on todettu nostavan paikallista tuottavuutta, lisäävän tulotasoa ja näin edesauttavan talouskasvua. (Vähäsantanen 2006, ) Paljon on kuitenkin parannettavaa, jos ja kun satakuntalaisen ison työnantajan edustaja toteaa koulutuksesta edellä mainitun kaltaisesti. On kuitenkin kyse vain yksittäisestä kommentista. Muilta tahoilta tuli positiivisia näkemyksiä, koskien yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa. Silti koulutuksen sisällön lisäksi tulee kehittää entisestään myös markkinointia. Olisi mahdollisesti molemmin puolin hedelmällistä, jos yritysten sekä koulujen keskinäistä yhteistyötä voitaisiin parantaa entisestään. Tässä jokin ulkopuolinenkin kehitystaho voisi olla koordinaattorina. Tiedonvaihtoa koulujen kanssa, trainee-ohjelmia tai edes vain tapaamisia voisi olla nykyistäkin enemmän. Koulutuksen, niin kuin monien muidenkin alueen kehittämistoimien, yhteydessä tarvitaan Satakunnan alueen sisäistä yhteistyötä. Alueellisten toimijoiden

85 85 yksimielisyyden puute tuli esille useammissa haastatteluissa. Ongelma on naiivi, mutta todellinen. Tää Satakunta on siinä mielessä vähän hankala alue et täs on näitä, tää on jotenkin niinku, simmonen tietynlainen yksmielisyyden puute tässä maakunnassa on, että poliittisen yksmielisyyden aikaansaaminen on niinkun aika hankalaa, koska tää, täällä vedetään vähän eri suuntiin, Raumalla ja Porilla on valitettavasti keskinäisissä tavoitteissa eroavaisuuksia. Haastatteluissa ilmeni myös tietynlaista vastakkainasettelua, esimerkiksi Porin oman edun tavoittelua ja yleistä Pori-keskeistä ajattelutapaa kritisoitiin. Kuitenkin kaikilla asian esille ottaneilla oli päällimmäisenä huoli alueen kehittymisestä ja tuntuukin käsittämättömältä, että Satakunnan alueella on varaa lainauksen kaltaista toimintaa harjoittaa. Mitä tulee Pori-keskeisyyteen, totesi Porin ulkopuolella sijaitsevan yrityksen johtaja osuvasti, että maakuntakeskuksen olemassaolo on luonnollinen asia, mutta sen ei tule imeä kilpailukykyä ympäröivältä alueelta, sillä se ei palvele kenenkään etua. Yhteistyön kehittämisessä aluekehittäjillä tekemistä, sillä sen puute ei alueelle toimijoita houkuttele Mahdollisuudet ja uhat Mahdollisuuksia haastateltavat lähestyivät pitkälti nykyisten vahvuuksien kautta, mutta myös heikkouksien ja niitä koskevien erilaisten innovatiivisten ratkaisujen kautta. Suomi on usein mediassa lähes yhtä kuin informaatioteknologia, toisin kuin Satakunta. Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden johto piti ensisijaisen tärkeänä, että keskitytään alueen vanhojen vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ja sit mä en niinku näe sitä et toi savupiippuhommakaan olis sellanen et se voitasi unohtaa ja yhtäkkiä me kaikki oltais jossain palveluammateissa, mä en sit niinku usko siihen logiikkaan sit pätkääkään. Teollisuusosaaminen on perinteisesti ollut Satakunnan vahvuus ja lähes jokainen haastateltava korosti sen tärkeyttä myös jatkossa. Kulttuurin pitää siirtyä sukupolvelta toiselle, alueen työnantajat kyllä tarjoavat haasteellisia, mielenkiintoisia ja kansainvälisiä tehtäviä tulevaisuuden tekijöille.

86 86 Toinen mahdollisuus tai pikemminkin edellytys alueen kilpailukyvyn jatkumiselle on innovatiivisuus, varsinkin näillä kyseisillä vahvoilla osaamisalueilla. Erikoistumisella on aina sijansa, koska sä saat aina, sä saat maakunnassa, sä saat kansallisella, sä saat jopa kansainvälisesi niinku näkyvän aseman ja ihmiset tulee sun tykö maailman ääristä, jos sä olet niinku absoluuttisesti hyvä. Satakunnassa on pystyttävä tekemään jatkossakin asiakkaalle lisäarvoa tuottavia korkean osaamisen erikoistuotteita ja näin katteet pysyvät korkealla, jolla taas saadaan mahdollisesti muuta maailmaa korkeammat kiinteät kustannukset katettua ja sitoutuminen säilytettyä korkealla tasolla. On tehtävä jotakin mihin muualla tietotaito ei riitä tai ainakin tekemään tiettyjä asioita ensimmäisenä. Suomen pyrkimys 70 %:n korkeakoulutusasteeseen tukee tätä (Viitala & Jylhä 2004, 153). Yksilöiden koulutuksen vaaditaan lisäksi elinikäistä oppimista, niin ihmisiltä kuin organisaatioiltakin. Ihmisillä on luontainen oppimismotivaatio, kunhan sen toteuttamiseen vain tarjotaan resurssit sekä välineet (Viitala & Jylhä 2004, ). Mitä organisaatioihin tulee, innovaatiorakenteita ja niiden kehittämistä tutkittaessa on todettu, että erilaisiin osaamiskeskusmallin kehityskoulutuksiin osallistuminen parantaa tuottavuutta. Inhimillisten voimavarojen kehitysprojektit toki ovat myös tärkeitä, mutta tuoteinnovatiivisuuden parantamiseksi tarvitaan enemmän yritysten toimintaedellytyksiä kehittäviä, yritysspesifejä projekteja, joissa mukana ovat myös yritysjohto sekä tutkimuspuoli (Immonen 1998, 62). Myös riski pienenee, kun innovaatioprosesseja suoritetaan avoimesti ja yhteiskunnan tukemana (Pezzini et al. 2007, 81). Haastateltavat toivat esille myös uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla erikoistuminen Satakunnassa voitaisiin toteuttaa. Useamman kerran esille nousi uusiutuva energia ja siihen liittyvät ratkaisut. Tässä kehityksen moottorina toimii suhteellinen haitta, kallis energia, joka varmasti on ongelma pian muuallakin maailmassa (Viitala & Jylhä 2004, 239). Inhimillinen pääoma kokonaisuudessaan on yhä merkittävämpi selittäjä investointien suuntautumiselle tiettyihin maihin (Dumludag 2008, 19). Satakuntalaisen teollisuusosaaminen ja innovoinnin kehittäminen eivät siis saa kulkea irrallaan toisistaan. Maat keskittyvät yhä enemmän omiin vahvuuksiinsa, mutta tutkimuksen mukaan esimerkiksi OECD-maiden kohdalla kyseiset vahvuudet eivät suinkaan joitain poikkeuksia lukuun ottamatta ole korkeimman teknologian tuotteita. (Pezzini et. al 2007, 40). Tämä puoltaa myös Satakunnan menestymistä ja mitä tulee koulutukseen niin, onhan jo nyt eräänkin analyysin kohteena olevan yrityksen henkilöstöstä lähes viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, vaikka puhutaan teollisuuden alan yrityksistä.

87 87 Lisäksi innovatiivisuuden konkretisoituminen vaatii yrittäjämäistä asennetta. Ulkoistuksen yleistyessä lisäarvoa tuottavalle alihankinnalle on kysyntää yhä enemmän, myös isojen kansainvälisten toimijoiden keskuudessa. Siihen tarvittais niitä yrittäjiä, että tämmösiä entreprenöörejä, jotka alkais niinku, jol olis riittävä kokemus ja äly. Ehkä tämmönen riskirahoittamisen niinku keino on siinä se oikeampi, löytää hyvä riskirahoittaja ja siinä tietenkin valtio ja maakunta voi olla mukana, mutta sitte että miten löytää semmonen hyvä yrittäjä niin se, siin onki se. Aluekehitysviranomaisilla on yhä tärkeämpi rooli näiden ihmisten löytämisessä, yrittäjyyden tukemisessa ja uusien yritysten saattamisessa osaksi verkostoa. Yritysverkostojen konkretisointi on vaikeaa, koska niitä on niin monenlaisia. Verkostot voidaan jakaa horisontaalisiin ja vertikaalisiin, ne voidaan jakaa pysyvyyden mukaan tai sitten niitä voidaan jakaa maantieteellisin perustein. (Niemelä 2002, ) Sitoutumisen yhteydessä verkostoja tulee tutkia juuri viimeksi mainitun lähestymistavan kautta. Useat lähekkäin toimivat yritykset muodostavat verkostoituessaan alueellisen innovatiivisen osaamiskeskittymän (Niemelä 2002, 21). On havaittu, että erilaisten toimintojen keskittyminen parantaa selkeästi yritysten tuottavuutta (Brülhart & Mathys 2008, 360). Tämä indikoi voimakkaasti alueellisen agglomeraation hyötyjen puolesta, mitä tulee sijoittumiseen ja sitoutumiseen. Ulkopuolisen työvoiman käyttö oli yllättävänkin suurta osassa tämän tutkimuksen kohdeyrityksistä. Selväksi tuli kuitenkin, että käytettäviltä yritysverkostoilta vaaditaan koko ajan enemmän. Yrittäjillä pitää olla oman ammatillisien kompetenssin lisäksi kyky tuottaa innovatiivisia ratkaisuita kansainvälisille toimijoille. Tämä tulisi myös huomioida koulutuksen suunnittelussa. Keskittymiin kasvaa yleensä myös erikoisosaamisen tukipalveluita (Niemelä 2002, 21). Tästä saatiin näyttöä, sillä haastateltavien mukaan teollisen operoinnin lisäksi esimerkiksi talouspuoli käyttää ulkopuolisia palveluja ja eräs haastateltava mainitsi, että käytettäisiin enemmänkin, jos olisi tarjontaa. Analysoitavien toimijoiden sitoutumisen välilliset vaikutukset voivat olla yllättävänkin laajoja. Kansainvälisten toimijoiden keskuudessa kaikki arvostivat työnkiertoa, joka on suuri mahdollisuus yksilöille, mutta myös alueelle. Sen lisäksi, että työvoimaa vaaditaan merkittävän luonnollisen poistuman tilalle, tarkoittaa tämä myös ulkopuolisen osaamisen levittymistä Satakuntaan. Tätä tulee tukea. Suomen sisäinen sijainti herätti haasteltavissa eroavaisia tuntemuksia. Erään näkemyksen mukaan Satakunta on auttamatta hieman sivussa, kun taas toiset näkivät

88 88 monia mahdollisuuksia, niin Turun kuin Pirkanmaankin läheisyydellä. Sijaintikin on nähtävä mahdollisuutena. Tutkimuksen mukaan ulkomaisiin sijoituksiin linkittyvä prosessi on vahvasti kaksijakoinen, joista erityisen tärkeä on vaihtoehtoja kartoittava vaihe (Sykianakis & Bellas 2006, ). On oltava aktiivinen ja alueen kehityksen kanssa tekemisissä olevien tulee kiinnittää huomiota juuri lueteltuihin mahdollisuuksiin. Aluekehitysviranomaisten toiminnalle kokonaisuudessaan annettiin tunnustusta, mutta myös kehitysehdotuksia. Heidän edukseen luettiin verkostotalouden ajatuksen eteenpäin vieminen, vaikkakin parannettavaa on aina. Haastateltavat totesivat olevan tärkeää, että he mahdollistavat tulevaisuudessakin uusien yrittäjien kontaktit isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Aktiivisempaa toimintaa sen sijaan toivottiin yhteyksissä koulutuslaitoksiin sekä myös päättäjiin. Aluekehittäjien nähtiin olevan eräs epäonnistuja, kun puhutaan edellä mainituista heikkouksista, etupäässä logistisista yhteyksistä ja niiden kunnosta. Tää alue pidetään niinku elinvoimaisena ja tätä vetovoimaisuut pyritään kehittämään ja sit noi väylät on tärkeä asia, et paikalliset vaikutttajat ja aluekehitykset pystyis vaikuttaa siihe viel nykyist paremmin. Kokonaisuudessaan, alueen vetovoimaisuudesta puhuttaessa, eivät yritysjohtajat nähneet tilanteen olevan mitenkään katastrofaalisen huono, vaan monissa asioissa jopa päinvastoin. Äskeinen on kuitenkin organisaation näkökannalta katsottuna, samalla he myöntävät, että alue ei ole yksittäisten osaajien silmissä kovinkaan vetovoimainen, tällä harhakuvalle on jotain tehtävä. Samalla se on yksi suurimmista uhista. Rajauksen mukaisten toimijoiden liikevaihdon vientipainotteisuuden myötä uhat ovat liiketoiminnallisesti pitkälti kansainvälisiä. Rahoitusmarkkinoiden tilanne kiristää velkavivulla toteutettujen yritysten rahoituksen ehtoja, öljyn hinnan kehityksellä on keskeinen vaikutus niin kysyntään kuin kustannuksiinkin ja viennin vetoon ei auta paikallisen luottamuksen lisääntyminen. Uhat ovat muuttuneet todeksi nykyisen maailmanlaajuisen taantuman myötä. Tilanteen seurauksena lomautuksia on jouduttu tekemään ja tilauskirjat ovat monilla volyymiltään heikkoja. Aiemman tutkimuksen mukaan monikansalliset yritykset sopeuttavat toimintaansa muita nopeammin (Karppinen 2009, 29). Väitteen testaaminen ei saadun empirian valossa ole täysin mahdollista. Aihetta hieman välteltiin ja todettiin organisaatioiden olevan pakotettuja tiettyihin toimiin, siinä missä mikä muu tahansakin toimija. Toisaalta monikansallisen yrityksen kannattavuus ei aina toimia vaatisi ja oli havaittavissa, että tilannetta jopa käytettiin hyväksi. Toisaalta eivät kansainväliset toimijat varmasti ole ainoita. Haastateltavat korostivat kuitenkin, että kovia irtisanomisia ei ole jouduttu tekemään, jonka perusteella sopeuttaminen ei ole ainakaan kotimaisia toimijoita voimakkaampaa.

89 89 Tulevaisuuden uhat määrittelee luonnollisesti pitkälti talouden elpyminen. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ei sekään taas ulkomaisten suorien sijoitusten kannalta ole välttämättä huono asia, sillä tutkimuksen mukaan työttömyys alueella edesauttaa niiden toteutumista, kunhan sitä ei vain päästetä liian korkealla tasolle (Jones & Wren 2006, 50). Mitä muihin uhkakuviin tulee, yritysjohtajat mainitsivat alueen elinvoimaisuuden kehityksen lisäksi palkkaratkaisut sekä toimialojensa vetovoimaisuuden vähenemisen. Palkkaratkaisuiden merkitys korostuu tietysti eri mittakaavoissa eri aloilla ja ne eivät ole alueellisen päätöksenteon tulos. Joka tapauksessa palkkaratkaisujen maltillisuuden tärkeydestä muistutettiin. Näin vältytään irtisanomisilta, säilytetään kilpailukyky ja toiminnan jatkuvuus alueella ei tätä kautta vaarannu. Satakunnan alueen elinvoimaisuus on monta aspektia sisältävä termi, jota yritysjohtajat pitivät ensisijaisen tärkeänä. Oli havaittavissa, että esimerkiksi tietotaidon pakoa alueelta pelättiin. Samaan hengenvetoon kuitenkin todettiin vaihtuvuuden toistaiseksi olleen pientä. Elinvoimaisuuden ongelmat kiteytyvät moniin esitettyihin alueellisiin heikkouksiin. Yrityksille pitää luoda toimivat edellytykset harjoittaa liiketoimintaa alueella. Isoilla firmoilla suuri osuus, mutta kehitystoimien pitää koskea alueen keskeisten alojen kaiken kokoisia toimijoita (Pezzini 2007, 87 88). Sijoittumiskriteereiden kärkipäähän ovat nousseet laadulliset tekijät, kuten ympäristön laatu, palvelut, asuminen, kulttuuri ja turvallisuus (Palm 2003, 11). Toisin sanoen menestyvän yrityksen muodostavalle osaavalle henkilöstölle on tarjottava viihtyisä elinympäristö. Nämä ovat toisaalta itsestään selviä ylläpidollisia tekijöitä, joita on koko ajan kehitettävä toimijoiden ehdoilla. Satakunnassa on paljon korkeaa osaamista vaativaa, palkitsevaa ja kansainvälistä työtä tarjolla. Sitä on markkinoitava, jotta perinteisten alojen kiinnostavuuskäyrä ei noudata viimeaikaista kehitystään. Edellisten toimiessa kasvu kumuloituu osin automaattisesti. 4.5 Taloudelliset aspektit Viivan alle jäävä tulos, suhteessa vaadittavaan pääomaan sekä riskiin, kertoo sitoutumisasteen (Puomäki & Ruusunen 2009, 18). Kuten jo todettua kaikki ei ole näin mustavalkoista, muuten tämä tutkimus olisi tarpeeton. Vaikuttavia seikkoja, niin taloudelliseen menestykseen itsessään kuin sen rinnalla sijaintipäätöksiin, on useita. Yritysten taloudellista menestystä analysoitiin numeroiden valossa kappaleessa kolme, haastatteluiden avulla pyrittiin kuitenkin tutkimaan tarkemmin kansainvälisten konsernien Satakunnan alueelle suuntautuvia kassavirtoja. Tulokset jäivät tältä osin tavoiteltua heikommiksi, koska haastateltavat viestittivät jo etukäteen, että eivät halua aihetta tässä yhteydessä käsitellä ja tätä kunnioitettiin. Hieman kuitenkin pyrittiin

90 90 sivuamaan rahoitusta, investointeja, tuotekehitystä sekä myös konsernin sisäistä hinnoittelua. Rahoitus oli suurimmalla osalla hoidettu konsernin treasury-yksikön kautta. Vain yksi hoiti pankkisuhteita paikallisesti, jolloin pankkien toiminta vaikuttaa toimintaan ja mahdollisesti sitoutumiseen. Rahoituksen tärkeys ja nykytilanteessa ongelmallisuus vaihteli vahvasti. Yhdellä ei ollut yli kymmeneen vuoteen ollut velkaa, kun taas toisen kohdalla takausten järjestely työllisti erittäin paljonkin. Valtion apua kiiteltiin ja myös maksuajoissa pysyttiin, sillä rahoitus-gap ei päässyt venymään pitkäksi. Investointien volyymia sekä niitä koskevaa päätösvaltaa käsiteltiin jo edellä. Muutamat toimijat olivat tehneet isojakin investointeja juuri lähiaikoina ja mainitsivat niiden suuren työllisyysvaikutuksen alueella. Tämä kertoo sitoutumisesta. Myös jatkosta oli suunnitelmia, jotka kuitenkin on toistaiseksi vallitsevan kysynnän puutteen vuoksi jäädytetty. Yritysten tulisi kuitenkin investoida liiketoimintamalliensa jatkuvaan kehittämiseen varmistuakseen siitä, että marginaalia ja näin ollen yrityksen ansaintakykyä voidaan ylläpitää myös tulevaisuudessa. Analyytikot ovat koko ajan kiinnostuneita kokonaisinvestointitasosta sekä rahoituksen lähteistä. (Storbacka 2005, 116.) Yksi erittäin kannattava yksikkö rahoittaa kaikki investointinsa tulorahoituksella, muiden turvautuessa ylläpitoinvestointeja lukuun ottamatta velkarahaan. Alueelle kuitenkin virtaa pääomia investointien muodossa, voittojen kotiutuessa ulkomaille. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit tähtäävät uusien tuotteiden taikka uuden tuotantoteknologian luomiseen ja ovat kaikkien, myös toimialansa johtavien yritysten elinehto (Puolamäki & Ruusunen 2009, 24). Kannattaa myös huomioida, että yhden tutkimus- ja tuotekehityspaikan on todettu työllistävän 2,5 työntekijää erilaisissa tukipalveluissa (Raunio 2005, 14). Tämä on alueelle iso mahdollisuus, josta paikallisten verkostojen tulee ottaa kaikki hyöty irti. Aluekehittäjien tehtävä tässä kehittää olosuhteita useiden instanssien yhdessä kehittämän tuotekehitystyön kehittämiseksi. Ikävä kyllä haastateltavien vastauksista oli aistittavissa tuotekehityksen väheneminen alueella uudelleenorganisoinnin seurauksena. Tämän todistivat toimintakertomukset, joista oli luettavissa, että useiden kohdalla prosenteissa ilmoitetut tuotekehitysmenot olivat muuttuneet prosenttien desimaaleilla mitattaviksi, suhteessa liikevaihtoon. Oli jopa lopetettu erillinen yksikkö ja tämä ei todella puolla sitoutumista, huomioiden Satakunnan tulevat mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen. Monikansalliset yritysten toiminta on joustavampaa siirtohinnoittelusta johtuen (Soros 1997, 14). Tämä vaikuttaa tytäryhtiöiden laskentaan. Siirtohinnoittelun kohdalla haasteltavat tyytyivät toteamaan esimerkiksi management feestä kysyttäessä, että se suoritetaan tarkkojen sääntöjen mukaan. Mut se on ja semmonen asia, että tota mehän ei olla hirveen julkisesti tätä asiaa niinku tuotu esiin että, me ollaan mieluummin oltu ihan hiljaa.

91 91 Niinku konservatiivisia tän asian suhteen, että ja siihen littyy mahdollisia työvoimpapoliittisiakin asioita ja sit tahtoo vaan kustannukset kasvaa, jos todetaan et yhtiöl menee hyvin. Edellinen herättää ajatuksia tuloksen muokkauksen aktiivisuudesta. Konsernin sisäiset siirrot ovat oma tekijänsä, mutta tytäryhtiön kuten muidenkin yritysten tulosta voidaan muokata itsessäänkin. Tuloksenjärjestelyllä tarkoitetaan sitä, että yritysjohto käyttää harkinnassaan olevia kirjanpidollisia keinoja vaikuttaakseen tilinpäätöksen sisältöön. Tulosta voidaan tasata, pienentää tai heikentää ja tämä on mahdollista kaikkien tilinpäätöskäytäntöjen sisällä. (Niskanen & Niskanen 2003, 234.) Sisäiset tuottovaateet ovat tyräyhtiöiden kohdalla yleensä melko kovia (Pajarinen & Ylä-Anttila 1998, 85). Niin analysoitavien yritystenkin kohdalla ja pelkkien numeroiden valossa ikävä kyllä toiminnan siirtäminen yhtiön niin halutessa on edellisen perusteella mahdollista. Toiminnan kuitenkin uskottiin pysyvän Satakunnassa ja kannattavuuden pysyvän tulevaisuudessakin tyydyttävällä tasolla. Monilla menestys on todella paljon kiinni yksittäisistä projekteista. Muita kriittisiä tekijöitä olivat raaka-aineiden hinta, palkkakehitys, rahoituskustannukset, tehokkuus, luotettavuus toimittajana, sekä hinnoittelu. Toimiala vaikuttaa edellisiin ja esimerkiksi öljyn hinnan kehityksen vaikutus voi toimijoilla olla täysin päinvastainen. Hinnoittelun kohdalla mainittiin favourite pricing eli pitää hinnoitella oikein. Suomalaisten pitää muistaa, että laadusta ja uniikeista ratkaisuista saa aina enemmän katetta. 4.6 Yhteenveto kriittisistä sitoutumistekijöistä Kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryritysten sitoutumista lähestyttiin itse omistajuuteen linkittyvien muutosten, sisäisten strategisten sekä ulkoisten alueellisten tekijöiden kautta. Näiden avulla pyrittiin vastaamaan jälkimmäiseen tutkimusongelmaan ja antamaan erityisesti tutkimuksen aluekehityksellisen tavoitteen mukaisesti Satakunnan kansainvälistä kilpailukykyä koskevia vastauksia. Pitää muistaa, että niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla vaadittavien toimien määräävät tekijät ovat vahvasti toimialariippuvaisia. Innovaatiokeskeisiin aloihin luottavien alueiden tulee kehittää innovaatiojärjestelmiä, luonnonvaroihin panostettaessa fyysinen infrasrtuktuuri korostuu, välituotteiden kohdalla kilpailupolitiikka on keskeisessä asemassa ja offshore-aloilla taas pankkijärjestelmät. (Dunning 2009, 27.) Näin ollen tutkimuksen rajaus tulee huomioida tuloksia analysoitaessa. Toisaalta merkittävien toimijoiden samankaltaisuus puoltaa tulosten relevanttiutta, mitä tulee kokonaisvaltaiseen aluekehittämiseen.

92 92 Useat haastateltavat totesivat, että ei omistajuuden sijainnilla ole väliä, kunhan tekee tulosta. Tuloksentekokyky on yritystoiminnan keskeinen vaatimus ainakin pitkällä tähtäimellä ja sitä on käsitelty kappaleessa kaksi. Sen sijaan ensin mainittu väite omistajuuden merkityksettömyydestä voidaan kumota haastateltavien muiden vastausten perusteella. Työntekijöiden kannalta omistuksen merkityksettömyys kuulostaa rauhoittavalta, mutta muiden instanssien ei tähän ajatteluun tule sortua. On tärkeää tuntea omistajan tavat ja intressit, jotta toiminnan jatkuvuus alueella voidaan taata. Toisaalta omistajanvaihdokset ovat luonnollinen asia ja ideologisesti suurin muutos eli siirtymä kansainväliseen omistukseen on jo tapahtunut. Tämä muutos nähtiin pääosin positiivisena tekijänä ja näin jatkuvuutta puoltavana tekijänä. Toimijoiden horisontaalisen laajentumisen kautta toiminnan fokus on juuri tyräyhtiöidenkin harjoittamassa ydinbisneksessä. Lisäksi laaja verkosto helpotta tilausten saantia ympäri maailman. Tilausten suoritus tietysti organisoidaan konsernin sisällä osaamisen sekä tehokkuuden mukaan, mutta haastateltavat totesivat verkoston ja brändin olemassaolon lisäävän Satakunnan tuotantoa, mikä puhuu toiminnan jatkuvuuden puolesta varsinkin kriisiaikana. Negatiivisista puolista esille nousivat lisääntynyt byrokratia, osin vielä moniportainen hierarkia sekä näihin linkittyvä päätöksenteko. Käytännössä kaikista vähänkin merkittävimmistä asioista päätetään rajojen ulkopuolella, minkä taas voidaan esitetyn teorian valossa katsoa heikentävän sitoutumista. Ratkaisevia ovat kuitenkin strategiset ja alueelliset tekijät, sekä niihin liittyvät toimenpiteet ja muutokset. Konsernitason strategisista toimenpiteistä keskeisimpiä sitoutumiseen linkittyviä tekijöitä ovat mainittu alueellinen laajentuminen sekä toimipaikkojen uudelleensijoittelu. Tässä tutkittavat konsernit olivat kaikki laajentuneet yritysostojen kautta ja toimintaa oli käytännössä maailmanlaajuisesti, myös halvemman kustannustason maissa. Toimipaikkoja ei kuitenkaan, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, oltu lopetettu. Päinvastoin nähtiin jopa Suomessa uusia potentiaalisia ostokohteita, joka puoltaa alueellista sitoutumista. Toinen konsernitason sopeuttamiseen vaikuttava seikka oli yleisen kriisin vaikutusten näkyminen myös paikallisen yksikön säästötoimenpiteissä hyvästä kannattavuudesta huolimatta. Tämä puoltaa monikansallisten voimakkaampaa sopeutusta, mutta verkoston osana oleminen saattaa olla turvaava tekijä paikallisen toimijan ollessa ongelmissa. Tytäryhtiöiden kohdalla osittaisia tuotannon siirtoja oli tehty. Kehittyvien Aasian maiden olemassa olo tiedostettiin, mutta asiaa ei nähty uhkana Satakunnassa toimiville yksiköille. Aihetta hieman kuitenkin jopa välteltiin ja on todella panostettava alueellisiin tekijöihin, jotta Satakuntaan ei jää vain projektien myyntiä ja johtoa. Analysoitavat yritykset toimivat kaikki teollisuudessa ja se on myös haastateltavien mukaan ala, johon koko Satakunnan tulee panostaa, joten tarkkaillaan teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä hieman tarkemmin.

93 93 Yrityksen strategia, rakenne ja kilpailukyky Tuotannontekijäolot Kysyntäolot Läheiset ja tukevat teollisuuden alat Kuvio 17 Teollisuuden kilpailutekijät (mukaillen Juntunen 2006, 147) Yllä esitetyn kilpailukykytimantti on järjestelmä, jossa yhtä tekijää ei voi tarkkailla muista erillään (Porter 2006, 147). Strategian lisäksi kilpailukykyyn vaikuttavat tuotannontekijäolot läheiset alat sekä kysyntäolot, joita tässä käsitellään logistisen jakeluverkon kautta, koska pääasialliset markkinat ovat ulkomailla. Alueellisten tekijöiden kohdalla Satakunnan vahvuuksia olivat tukevien teollisuuden alojen eli tässä alihankkijoiden laadukas toiminta sekä tuotannontekijöistä suorittavan työvoiman saatavuus sekä sen hinta verrattuna Suomen kasvukeskuksiin. Varsinkin alihankkijoiden merkitys oli koko ajan kasvava ja näin ollen positiiviset signaalit puhuvat sitoutumisen puolesta. Jakeluverkon kohdalla satamasaavutettavuus sekä niiden yleinen infra mainittiin myös vahvuudeksi. Muilta osin infrastruktuuri sai voimakasta kritiikkiä. Muiksi heikkouksiksi mainittiin korkeakoulutettujen puute alueella sekä tukitoimintojen, lähinnä politiikan, kohdalla ilmenevä yksimielisyyden puute. Teollisuusosaaminen on siis tärkeä tekijä alueelle ja uhkana haastateltavat pitivät siihen linkittyvien alojen, jo näkyvissä olevaa, koskevaa kiinnostuksen hiipumista, mitä tulee nuorten uravalintoihin. Porter (2006, ) jakaa maan kilpailukyvyn vaiheet tuotannontekijä-, investointi-, innovaatio-, sekä vaurauskeskeisiin. Sovelletaan niitä tässä Satakunnan alueeseen. Vaiheet heijastavat yritysten kansainvälisen kilpailun lähteitä. Kolme ensin mainittua vaihetta merkitsevät kilpailuedun kehittämistä ja samalla vaurauden kasvua, kun taas neljäs toimettomuutta ja lopulta laskusuhdannetta. Ensin mainitussa vaiheessa alueen menestyvät toimialat saavat nimensä mukaisesti etunsa perustuotannontekijöistä. Hinta on kilpailutekijä ja tuote- ja prosessitekniikalla ei juuri ole merkitystä. Investointikeskeisessä vaiheessa tuotannontekijäoloja parannetaan voimakkaasti

94 94 investoimalla, mutta ollaan kuitenkin jäljessä huipputekniikasta. Menestyminen vaatii kotialueen kysyntää, mittakaavaetuja ja toimialojen kypsyyttä. Innovaatiokeskeisessä vaiheessa edellä esitetyn kilpailukyvyn kaikkien osatekijöiden on toimittava tehokkaasti vuorovaikutuksessa. Enää ei jäljitellä muiden tekniikkaa, vaan luodaan uutta. Kehittynyt talous pystyy laajentamaan vaakasuunnassa menestyvien alojen kirjoa. Vaurauskeskeisessä vaiheessa taas niin yritysjohtajien kuin yksittäistenkin ihmisten motivaatio heikkenee. Investointeihin ja innovaatioihin johtaneiden tavoitteiden tilalle tulee sosiaalisesti arvostettavia tavoitteita. Kilpailu laantuu, kun ei tavoitella kasvua, vaan aseman säilyttämistä. Ja tuottavuus ei meinaa pysyä palkkojen nousun tahdissa. Jotkin yleiseen vaurauteen pohjaavat alat selviävät, sen sijaan teollisuuden notkahdus on usein palveluita voimakkaampaa. Satakunnan kohdalla ollaan joltain osin varmasti investointikeskeisessäkin vaiheessa, tämän tutkimuksen aineiston puoltaessa kuitenkin innovaatiokeskeistä vaihetta. Mahdollisuudeksi haastateltavat mainitsivat vanhaan teollisuusosaamiseen pohjaavan erikoistumisen. Innovaatiokeskeisessä vaiheessa alueellisten toimijoiden tulee panostaa suoraan välintulon sijaan välillisiin keinoihin, kuten kehittyneempien tuotannontekijöiden luomiseen sekä yritysten perustamisen rohkaisuun (Porter 2006, 623). Immonen (1998, 94) korostaa innovaatiorakenteiden kehittämisen yhteydessä erikoistuneiden pk-yritysten määrän lisäämistä, juostavia organisaatiota, osaava henkilöstöä ja sen sitoutumista, aktiivista ja yrityksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa sekä tuki-instituutiota kuten tutkimuslaitoksia, teknologiansiirtoa, rahoittajien tärkeyttä sekä yliopistoja. Useita edellisiä nousi esille haastatteluissa ja näistä alueen kehittämisen kanssa tekemisissä olevien on huolehdittava. Erityisesti peräänkuulutettiin lisäarvoa tuottavia uusia yrittäjiä sekä alueen elinvoimaisuutta, jotta osaava työvoima jää alueelle. Pelkona kuitenkin on siirtyminen kohti vaurauskeskeistä vaihetta myös Satakunnassa. Vaihetta indikoi muun muassa se, että teollisuuden alat menettävät arvoaan uravalintojen keskuudessa (Porter 2006, 624). Tätä tulee välttää, jos teollisuuden kilpailukyky ja toimijoiden sitoutuminen halutaan säilyttää.

95 95 5 YHTEENVETO 5.1 Johtopäätökset Käsillä oleva tutkimus käsittelee kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryhtiöiden taloudellista menestystä sekä sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Globaalissa, yhä mobiilimmassa, maailmassa ilmiöt saavat maailmanlaajuisia ulottuvuuksia. Kehitys on vaikuttanut myös yrityksiin. Ennen toimittiin viennin kautta, kunnes aloitettiin etabloituminen ulkomaille ja nykyään monet monikansalliset yritykset toimivat jo vailla varsinaisia kansallisia siteitä. Kyseisten toimijoiden rooli on varsin keskeinen, sillä ne ylläpitävät jo kolmea neljäsosaa maailmankaupasta. Kehitys on aiheuttanut kilpailua myös liiketoiminta-alueiden kesken. Edut jakautuvat nykymaailmassa osin epätasaisesti, puhutaan sitten yksilöistä tai alueista. Alueiden on omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan hyväksikäyttämällä kehitettävä itseään, jotta ne pystyvät tarjoamaan yrityksille kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön, sillä varsinkin kansainvälisten toimijoiden sijoittumismahdollisuudet ovat moninaiset. Määrällisesti Satakunnan toimipaikoista on ulkomaisessa omistuksessa vain muutama prosentti, mutta työllistävän vaikutus on huomattavasti merkittävämpi. Tutkimuksen rajauksen mukaisista, yli 250 henkilöä työllistävistä, toimipaikoista jo 37 % on ulkomaisessa omistuksessa. Käytännössä kaikki analyysin kohteena olevat yritykset toimivat teollisuudessa. Satakunnan teollisuuden työpaikoista kolmannes oli vuonna 2007 ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä, trendin ollessa nouseva. Rajauksen mukaisten yritysten merkitys alueelle on siis keskeinen. Taloudellinen menestys ja omistajan varallisuuden maksimointi ovat yritystoiminnan perustavoitteita ja niiden tutkiminen on siksi relevanttia. Lisäksi ne vaikuttavat myös sijoittumiseen, sillä nykyisen liberalistisen ajattelun mukaan pääomat suuntautuvat sinne, mistä niille saadaan paras tuotto. Taloudellista menestystä mitattiin suoriteperusteisen tilinpäätösanalyysin avulla. Tutkittiin kannattavuutta, kasvua sekä rahoitusasemaa kuvaavia tunnuslukuja. Lisäksi maksuperusteisia kassavirtalaskelmia käytettiin edellä mainittujen tukena erityisesti rahoitusaseman tutkimisessa. Yritysten kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, liikevoittoprosentilla sekä sijoitetun pääoman tuotolla. Kaksi viidestä yrityksestä operoi käyttökatteella mitattuna koko Suomen muita teollisuuden alan yrityksiä paremmalla kannattavuudella, tasojen ollessa koko tarkkailujakson ajan 9-18 %, mikä sekään ei teollisuuden alalla ole kauhean korkea. Huomattavaa on, että toisen kohdalla kannattavuus on kasvanut entisestään ulkomaiseen omistukseen siirtymisen jälkeen. Myös suhteutetun liikevoiton kohdalla mainitut kaksi ylittivät vertailuaineiston (analyysiyritysten alojen Satakunnan

96 96 kaikki toimijat) mediaanin. Sen sijaan muut kolme toimijaa eivät pärjänneet vertailuaineistolle prosenttien painuessa jopa negatiivisiksi. Ainakin yhden kohdalla tähän tulee suhtautua varauksella, sillä haastateltava oli tyytyväinen ja antoi ymmärtää, että hyvää tulosta ei mielellään työvoimapoliittisista syistä oteta esille. Tämän voi kertoa myös mahdollisesta tuloksen järjestelystä sekä konsernin siirtohinnoitellun hyväksikäytöstä konsernin sisällä. Vuosi 2007 oli yllättäen heikoin, johtuen etupäässä raaka-aineiden kallistumisesta ja silloin alkaneesta kapasiteetin vajaakäytöstä sekä osin myös palkkaratkaisuista ja kiinteiden kulujen noususta. Positiivista on, että vuosi 2008 oli parempi, johtuen varmasti pitkälti sopeuttamisesta, koska samaan aikaan liikevaihto laski. Voittoprosenttiluvut antoivat siis saman suuntaisia tuloksia. Yksi merkittävämpi poikkeus joukossa oli, joka johtui kirjatuista arvonalennuksista. Pääoman tuottoa kuvaava sijoitetun pääoman tuoton kohdalla edellistenkin mittareiden perusteella kannattavin yritys menestyi selkeästi muita paremmin. Haastateltava korosti oikeanlaisen hinnoittelun tärkeyttä, josta muut voivat ottaa mallia, kun osaaminen ja tuotteen ainutlaatuisuus sen sallivat. Tunnusluvun kohdalla 10 %:n rajaa pidetään tyydyttävänä ja puolet otoksista oli tämän yläpuolella. Varsinkin kannattavuuslukujen kohdalla pitää muistaa, että analyysikaudella elettiin pääosin noususuhdanteessa. Negatiivinen tulos merkitsee luonnollisesti myös negatiivista sijoitetun pääoman tuottoa ja näitä oli useampia. Kannattavuudessa pitkä tähtäin ratkaisee, mutta havaittuihin osiin syviinkin notkahduksiin ei siinä mielessä ole varaa, että ne syövät omaa pääomaa ja tuottovaateet nousevat entisestään. Teorian esittämää väitettä ulkomaisten yritysten kannattavammasta toiminnasta tämän tutkimuksen aineisto ei siis täysin puolla. Kasvun kohdalla tutkittiin liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvua sekä investointitasoja. Liikevaihdolla mitattuna kasvua on ollut kautta linjan reaalista, ainakin suhteessa hintojen kehitykseen. Voimakkaille piikeille löytyi yleensä selitys yritysjärjestelyistä, mutta myös alojen projektiluontoisuus aiheutti vaihtelua. Kahden tasaisimmin kasvaneen yrityksen kasvu on terveellä pohjalla hyvän kannattavuuden johdosta. Joidenkin ajoittainen kasvu vaikuttaa jopa epäterveeltä. Pitää kuitenkin muistaa, että taustalla on yleensä ison kansainvälisen yrityksen rahoitus ja kassa. Liikevaihdon kasvu on kuitenkin selkeästi kääntynyt laskuun vuonna 2008, osin jo Henkilöstön määrän kasvua on ollut otoksista kahdessa kolmesta. Vain yhden yrityksen henkilöstömäärä oli voimakkaasti analyysikauden alussa, mille pääasiallinen selitys löytyy kansainväliseen omistukseen siirtymisen yhteydessä suoritetuista toimintojen myynneistä. Henkilöstömäärän kasvu on ollut huomattavasti liikevaihdon kasvua hitaampaa. Toiminta on siis ollut tehokkaampaa ja lisäksi ulkopuolisen työvoiman käyttö on lisääntynyt. Lomautuksia on ollut ja tulevaisuus näyttää kääntyvätkö ne irtisanomisiksi, mihin eivät haastateltavat kylläkään uskoneet. Investointien kohdalla nettoinvestointien tasot olivat suurinta toimijaa lukuun ottamatta

97 97 melko alhaalla, mikä kertoo lähinnä korvausinvestointien teosta. Muutamat olivat tehneet merkittävämpiä strategisia investointeja, joiden toteutus oli tutkimuksentekohetkellä vasta päättymässä. Kassavirtalaskelmien analysoinnin kohdalla huomattiin, että kahdella kolmesta olisi kuitenkin varaa investoida pelkän tulorahoituksenkin voimin Satakunnan alueelle huomattavasti enemmän. Tämä puoltaa aiemman tutkimuksen väitettä ulkomaisten toimijoiden alhaisemmista investointitasoista. Rahoitusaseman kohdalla tutkittiin pitkän aikavälin vakavaraisuutta omavaraisuuden kautta ja lyhyen aikavälin maksuvalmiutta quick ration avulla. Omavaraisuusasteet olivat analysoitavilla yrityksillä, kannattavuudella omaa pääomaa kasvattanutta yhtä toimijaa lukuun ottamatta, hieman muun teollisuuden tasoa alempana. Tätä ei kuitenkaan kansainvälisten toimijoiden kohdalla tulee pitää ongelmana, koska tasot eivät olleet huolestuttavia ja suurin osa rahoituksesta on sisäistä. Yritykset käyttivät vieraan pääoman vipuvaikutusta tehokkaasti. Yhden yrityksen omavaraisuus oli tippunut jo 11,6 prosenttiin, mikä on huolestuttavaa, mutta yrityksen toimitusjohtaja ei ollut kokonaistaloudellisesta tilanteesta lainkaan huolissaan. Yleisesti omavaraisuudet olivat nousseet jakson lopulla eli puskureita taloudellisen taantuman vuoksi on olemassa. Likviditeetin osalta hajonta on ollut voimakkaampaa. Suurin osa omaa hyvän maksuvalmiuden ja heikommassakin tilanteessa olleet olivat pienentäneet lyhytaikaisia velkojaan ja näin saaneet maksuvalmiuden tyydyttävälle tasolle. Kassavirtalaskelmat sen sijaan antavat huomattavasti negatiivisempia signaaleja kahden yrityksen kohdalla, joilla operatiivisen toiminnan tulot eivät ole riittäneet edes pakollisten velvoitteiden hoitamiseen. Näistä toisen kokonaisvelat ovat kasvaneet huomattavasti ja toisen oma pääoma on huvennut. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota lyhytaikaisten velkojen ja saamisten tasapainottamiseen. Muut kolme omaavat hyvän tai vähintään tyydyttävän maksuvalmiudesta myös maksuperusteisen analyysin avulla. Toista tutkimusongelmaa eli sitoutumista koskevia tekijöitä tutkittiin haastattelemalla kansainvälisten yritysten Satakunnassa toimivien tytäryritysten korkeinta johtoa. Pyrittiin tutkimaan omistajuuden vaikutuksia, strategisia toimenpiteitä sekä alueellisten tekijöiden vaikutuksia sitoutumiseen. Haastatteluissa sivuttiin myös taloudellisia aspekteja. Sitoutumiseen liittyen pyrittiin erityisesti tuomaan esille näkökulmia ja tekijöitä, joihin alueen kehittämiseen osallistuvat instanssit voisivat omilla toimillaan vaikuttaa. Ulkomaisessa omistajuudessa, verrattuna vanhaan suomalaiseen, haastateltavat näkivät sekä huonoja, että hyviä puolia. Kaikki olivat aikanaan siirtyneet kansainväliseen omistukseen yritysoston seurauksena ja positiivisista puolista mainittiin lähes kaikkien kohdalla se, että nyt ollaan osa ydinliiketoimintaa, kun ennen oltiin jonkin monialakonsernin rönsy. Tämä seurauksena toiminnasta oltiin kiinnostuneita, siihen panostettiin ja maailmanlaajuisia verkostoja käytettiin hyväksi, jotta Satakunnan

98 98 osaajille on koko ajan töitä tarjolla. Huono puoli on byrokratian lisääntyminen. Päätökset kestävät ja käytännössä vähänkin merkittävämpien päätösten kohdalla valta on alueen ulkopuolella. Hierarkiaa oltiin monissa tapauksissa madaltamassa, mutta kirjallisuuden antama kuva tästä on liian positiivinen. Ylläpitoinvestoinneista saadaan päättää, sen sijaan suuremmista ei ja tämän voidaan katsoa heikentävän perinteistä sitoutumista. Toisaalta omistajuuden sijainnin katsottiin olevan merkityksetöntä, sillä aina toiminnan pitää olla kannattavaa. Empirian valossa asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen, varsinkaan siirryttäessä juuri kansainväliseen omistukseen, sillä toiminta voi olla vielä kannattavampaa jollain muulla alueella. Strategian kohdalla eroteltiin konsernitason yhtymästrategia sekä tytäryhtiön liiketoimintastrategia. Yhtymästrategian kohdalla hajautusta korostettiin, mutta todellisuudessa monet toimijat toimivat varsin kapeilla toiminta-alueilla ja kun kysyntä tyrehtyy, joudutaan sopeuttamaan. Satakunnan yksiköt olivat menestyneet konsernin sisällä melko hyvin, mutta osana konsernia he joutuivat tästä huolimatta osallistumaan säästötoimenpiteisiin. Tämä heikentää alueellista tilannetta, mutta toimii myös turvana päinvastaisessa tilanteessa. Mitä konsernin kasvuun tulee, tapahtuu se pääosin yritysostojen kautta, ei niinkään kalliiden greenfiel-investointien. Mielenkiintoista oli, että jotkin yritykset näkivät mahdollisia ostokohteita myös Suomessa. Ulkomainen omistuksen osuus ei siis todennäköisesti ainakaan tule vähenemään kotimarkkinoillamme. Satakunnan monilla tytäryhtiöillä oli myös omat kasvustrategiansa, mutta eräskin haastateltava totesi suoraan sen olevan tällä hetkellä jäissä taloudellisen tilanteen vuoksi. Myös toiminnan alueellisia painopisteitä oli muutettu konsernin sisällä, vaikkakin pienessä mittakaavassa. Oltiin tietoisia Aasian halvemman kustannustason maista, mutta myös Korean kaltaisista nopeasti osaamistaan kehittyneistä alueista. Lisäksi markkinat ovat monilta osin siellä. Pieni epäilys tulevaisuuden relokalisaation mahdollisuudesta oli haastateltavien rivien välistä luettavissa. Haastateltavat luottivat kuitenkin toiminnan jatkumiseen Satakunnassa. Vastakkaista näkemystä tuskin oltaisiin tuotu esille, joten tämä on selkeä riski ja omiin vahvuuksiin on entisestään kiinnitettävä huomiota. Satakunnan sitoutumiseen vaikuttavia, alueellisia tekijöitä käsiteltiin SWOTlähetymistavan kautta. Vahvuuksista voimakkaimmin esille nousivat alihankintaverkosto, suorittavan työvoiman saatavuus sekä tuotannontekijäkustannukset, kuten alla olevasta yhteenvetokuviosta selviää.

99 99 Vahvuudet Alihankintaverkosto Suorittava työvoima Tuotannontekijäkustannukset Mahdollisuudet Teollisuusosaaminen Yrittäjyys Heikkoudet Saavutettavuus Ylemmän koulutuksen puute Alueellinen erimielisyys Uhat Alueen elinvoimaisuus Perinteisten alojen kiinnostavuus Kuvio 18 SWOT-analyysi sitoutumiseen vaikuttavista alueellisista tekijöistä Alihankkijoiden toimintaa kehuttiin auliisti ja heitä myös käytettiin paljon. Heiltä kuitenkin kaivattiin tietynlaisen lisäarvon tuomista projekteihin suorittavan työn lisäksi. Muista verkoston osista kiitosta saivat Tekes ja kaupunki, vaikkakin lobbausta yritykset voisivat tutkijan näkemyksen mukaan harjoittaa tiiviimminkin. Suorittavaa työvoimaa oli saatavilla ja tässä yhteydessä kaksi haastateltavaa kehui yhteistyötä aikuiskoulutuksen kanssa. Satakuntalainen teollisuusosaaminen on selkeä vahvuus ja kun työ voidaan tuottaa huomattavasti esimerkiksi pääkaupunkiseutua edullisimmilla kustannuksilla, voidaan sen katsoa lisäävän sitoutumista Satakunnan alueella. Lisäksi raaka-aineiden saatavuus koettiin eduksi, toimittajan ollessa jopa samalla tontilla, mikä kertoo tiettyjen klustereiden olemassaolosta. Yleisen saavutettavuuden kohdalla satamia ja väyliä kehuttiin, mutta muuten ei yhdytty aiemman tutkimuksen hyvään saavutettavuuteen. Heikkouksista kansainväliset toimijat nostivat esille maantie-, rautatie- ja lentoliikennesaavutettavuuden, ylemmän koulutuksen puutteen sekä yksimielisyyden puutteen. Kritiikki päättäjiä kohtaan oli voimakasta ja tärkeimpien eli maanteiden kohdalla kehotettiin ottamaan mallia Pirkanmaasta. Lentoliikennettä käytetään toimijoiden keskuudessa paljon ja vaihtoehtojen suppeus sekä epävarmuus johtuen infrastruktuurin kunnosta koettiin heikkouksiksi. Koulutuksen osalta korostettiin työnjohdollisen, kansainvälisen sekä ennen kaikkea insinööritason koulutuksen lisäystä, koska ne ovat niitä Satakunnan tulevaisuuden vahvuuksien ylläpitäjiä. Koulutuslaitosten tunnettavuutta ja ennen kaikkea yhteistyötä yritysten ja koulutuslaitosten välillä on lisättävä. Yksimielisyyden puutteella taas tarkoitettiin yhteisten etujen ajamisen tärkeyttä, nykyisen vastakkainasettelun ja Pori-keskeisen ajattelutavan sijaan.

100 100 Mahdollisuuksia haastateltavat lähestyivät nykyisten vahvuuksien kautta eli teollisuusosaamiseen perustuvista klustereista on pidettävä kiinni ja niiden kehittymistä on tuettava. Tämä ei ole ristiriitaista, sillä moni Euroopan maa toimii veturinaan jokin alemman teknologian osaaminen. Eräs haastateltava totesi osuvasti, että kun on tarpeeksi hyvä jossain, turvaa se toiminnan pysymisen Satakunnassa ja saa jopa kansainvälisesti näkyvän aseman. Osaamisen ylläpitoon tarvitaan kuitenkin koulutuksen lisäksi yrittäjämäistä asennetta ja näin lisäarvoa syntyviä yrityksiä syntyy, joita on tuettava niiden kokoon katsomatta. Erityisesti tämän kaltaisen innovatiivisen toiminnan kehittämisessä aluekehittäjillä on keskeinen rooli. Pitää muistaa myös, että yhtä t&kpaikkaa kohden työllistyy 2,5 muuta tekijää. Uusia aloja tarvitaan vanhojen rinnalle ja useampi haastateltava toi tässä yhteydessä esille uusiutuviin energioihin liittyvien alojen kehityksen. Uhkakuvien kohdalla puhuttivat mainittujen heikkouksien lisäksi maailmantalouden tila ja siihen linkittyvät tilauskirjat. Myös valtakunnallisen tason uhkia tuotiin esille, kuten takausten toimivuus sekä järjestöjen tekemät palkkaratkaisut. Varsinaisista alueellisista uhkatekijöistä esille nousivat alueen elinvoimaisuus sekä Satakunnan kannalta tärkeiden alojen kiinnostavuus nuorien työntekijöiden keskuudessa. Huoli tulevasta tuotiin esille, sillä tietyt ammattioppilaitoksen kurssit kärsivät hakijapulasta ja ongelma siirtyy tulevaisuudessa työnantajille, jotka tarvitsevat jatkossakin ammattikoulutuksen saanutta osaavaa työvoimaa. Vähintään yhtä tärkeää on, että tulevaisuuden osaajat viihtyvät Satakunnassa ja tähän paikallisten toimijoiden tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kaiken vapaa-ajan aktiviteeteista työmatkojen sujuvuuteen on toimittava nykyistä paremmin, sillä työntekijä on innovatiiviselle yritykselle yhä tärkeämpi voimavara tulevaisuudessa, myös teollisuudessa ja Satakunnassa. 5.2 Tutkimuksen reliabiliteetti ja validius sekä jatkotutkimusmahdollisuudet Taloudellista menestystä tutkittiin suorite- ja maksuperusteisen tilinpäätösanalyysin keinoin. Sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä taas tutkittiin yritysjohtajien haastatteluista saadun empirian avulla. Aihe oli mielenkiintoinen ja avasi myös lukuisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.

101 101 Tilinpäätösaineisto Tilinpäätösanalyysiin tarkkuus riippuu niiden pohjana toimivan tilinpäätösaineiston luotettavuudesta (Niskanen & Niskanen 2003, 111). Aineiston luotettavuutta ei ole syytä epäillä ja tiedot oli pääosin esitetty kiitettävässä laajuudessa. Hieman tarkkuutta heikensivät erilaiset tuloslaskelmamallit sekä liitetietojen poikkeavuudet, mitä tulee esitetyn informaation laajuuteen. Analyysin rungon eli valittujen tunnuslukujen toimivuuteen vaikuttaa kaksi asiaa, niiden validiteetti sekä reliabiliteetti. Ensin mainittu tarkoittaa tunnusluvun kykyä mitata ominaisuutta, jota sillä on tarkoitus tutkia. Reliabiliteetti eli luotettavuus taas tarkoitta tunnusluvun kykyä tuottaa eisattumanvaraisia tuloksia. (Niskanen & Niskanen 2003, 111.) Valitut, yleisesti käytössä olevat, tunnusluvut mittaavat hyvin sitä, mitä oli tarkoituskin tutkia eli validiteetti on korkea. Ainoastaan kasvun kohdalla jäi tutkijan näkemyksen mukaan toivomisen varaa. Kaikkia, mutta erityisesti kasvun analyysiä, on tutkittava yhdessä muiden tunnuslukujen kanssa. Mahdollisesti jalostusarvon olisi saattanut myös tuoda lisäarvoa tutkimukseen. Teemuaho Oy:n tunnetulla Navita-ohjelmalla laskettujen tunnuslukujen reliabiliteetti on hyvällä tasolla. Kannattavuutta sekä kasvua analysoitiin kaikkia useamman tunnusluvun avulla, jotta luotettavuus olisi parempi. Sen sijaan rahoitusasemaa tutkittiin suoriteperusteisesti hieman suppeammin, mutta täydennettiin maksuperusteisen analyysin avulla. Rahoitusaseman kohdalla kuitenkin hajonta oli suurinta. Poikkeavat havainnot ovat luonnollisia ja samalla huomionarvoisia tekijöitä näin pienessä aineistossa. Maksuperusteisen analyysin kohdalla hajontaa saattoi aiheuttaa myös aineiston liitetietojen kirjavuus, mikä osaltaan vaikeutti laskelmien tekoa. Yrityksiä oli viisi, joka on määrällisesti vain murto-osa omistusperusteisen rajauksen mukaisista toimijoista ja näin ollen tulokset eivät ole täysin yleistettävissä. Kokorajauksen mukaiset toimijat ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä alueella ja tämä nostaa tulosten yleistä informaatioarvoa. Haastatteluaineisto Haastatteluaineiston yleistettävyyden kohdalla pätee edellä mainittu otoksen rajallisuus, mutta laadullisen aineiston kohdalla ratkaisevaa ei ole niinkään aineiston koko, vaan tulkintojen kestävyys ja syvyys (Eskola & Suonranta 2000, 67). Toisin sanoen ei tavoitellakaan tilastollista yleistettävyyttä, vaan tulosten yleisyyttä, joka tarkoittaa tekijöiden käsittelyä universaalien käsitteiden tasolla (Syrjälä ym. 1994, 152). Tulkintojen tekijän eli tutkijan asema on siis keskeinen. Lähtökohtana läpi koko tutkimusprosessin on tutkijan avoin subjektiviteetti sekä sen myöntäminen ja näin ollen myös pääasiallinen luotettavuuden kriteeri on tutkija itse (Eskola & Suonranta 2000,

102 ). Tutkija pyrki tiedostamaan tämän, mutta asettamaan itsensä tilanteen ulkopuolelle, olemaan objektiivinen ja välttämään johdattelua itse haastattelutilanteissa. Pitää kuitenkin kriittisesti pohtia, millainen vaikutus haastattelijalla sekä tilanteella on ollut haastateltavaan ja sitä kautta saatuun tietoon (Alasuutari 1999, 142). Tilanteet olivat melko yhdenmukaisia. Haastattelut suoritettiin kaikki yritysten tiloissa ja läsnä oli ensimmäistä haastattelua lukuun ottamatta (toinen opinnäyteyön tekijä havainnoijana) vain tutkija sekä haastateltava. Haastattelijan kokemattomuus sen sijaan näkyi tilanteissa, joissa vastauksia olisi mahdollisesti pitänyt tarkentaa syvällisemmillä lisäkysymyksillä. Operatiivisen liiketoiminnan luonne ei suoranaisesti vaikuta tutkimusongelmien ratkaisuun, mutta alojen eroavaisuus vaikeutti, aikaisemman tutkimuksen puutteen lisäksi, kysymyksenasettelua ja näin myös heikensi osittain analyysin syvällisyyttä. Tätä puutetta kuitenkin kohensivat tutkijan ennalta suorittama yritysten toimintaan perehtyminen, sekä yritysjohtajien alkuun esittämät kattavat yritysesittelyt. Tutkijan aseman korostuneisuudesta huolimatta, on myös laadullisen tutkimuksen kohdalla aineistolla keskeinen merkitys. Mäkelän 19 mukaan (1990) on pohdittava aineiston merkittävyyttä ja riittävyyttä sekä myöhemmässä vaiheessa analyysin kattavuutta, arvioitavuutta sekä toistettavuutta. Aineiston merkittävyyttä on jo toimijoiden tärkeyden valossa korostettu. Merkittävyyttä lisää haastateltavina toimineiden korkea asema. Ainoa aineiston merkittävyyttä heikentävä seikka oli haastateltavien ymmärrettävä haluttomuus keskustella tietyistä yrityksen sisäisistä, niin taloudellisista kuin strategisistakin malleista. Mitä riittävyyteen tulee, saturaatiopiste saavutettiin haastatteluiden kohdalla. Tulosten kattavuus huomioitiin esittämällä tuloksina pääasiassa tekijöitä, jotka saivat useamman maininnan haastatteluissa. Joitain yksittäisiä esille tulleita asioita myös esitettiin ja näiden luotettavuuteen on syytä suhtautua varauksella. Toistettavuuteen pyrittiin esittelemällä koko prosessi mahdollisimman tarkasti. Esitettyjen lainausten kohdalla lukijalla on mahdollisuus joko hyväksyä tai riitauttaa tulkinta (Eskola & Suoranta 2000, 217). Sama pätee aineiston pohjalta tiivistettyihin tuloksiin, kun prosessi on tunnettu. Jatkotutkimusmahdollisuudet Jatkotutkimusmahdollisuuksia tutkimus nostaa esille useampiakin. Omistusrajauksen mukaisia tilinpäätösaineistoja voisi analysoida laajemmin. Ensinnäkin aineiston kokoa tulisi määrällisen tilinpäätösanalyysin kohdalla kasvattaa ja näin saataisiin kattavampi 19 Mm. Eskola & Suoranta (2000, ) ottavat esille Mäkelän toteamukset laadullisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä.

103 103 kuva rajauksen mukaisten toimijoiden taloudellisesta menestyksestä. Toiseksi tässä toimeksiantajan mielenkiinto koski kannattavuutta. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta, varsinkaan yritysten paikallisen merkittävyyden kohdalla. Kasvun ja sen luomien työpaikkojen tarkempi tutkinta on myös oleellista. Kolmanneksi itse siirtymää kansainväliseen omistukseen seurauksineen voisi tutkia tarkemmin. Aineistossa tällaisia, selkeitä tapauksia oli kaksi ja molemmilla oli välittömiä yksittäisiin tunnuslukuihin vaikuttavia seurauksia. Lisäksi kyse on tytäryhtiöistä ja jotta taloudellisesta menestyksestä ja alueelle virtaavista pääomista saadaan kattavampi kuva, on koko kansainvälisen konsernin sisäisten pääomavirtojen tarkempi tutkiminen relevanttia. Toista tutkimusongelmaa eli alueelliseen sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden selvittelyä voi myös jatkotutkimuksessa syventää. Sitoutumista ajatellen kannattavuus on yksi tekijä, mutta kuten todettua, on myös muita tekijöitä. Niiden merkitsevyyttä voisi tutkia esimerkiksi tämän tutkimuksen tulosten pohjalta strukturoidun haastattelun avulla ja myös laajempaa aineistoa hyväksikäyttäen. Toisaalta aluekehittämisen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia kansainvälisten toimijoiden vaikutusta paikalliseen kilpailutilanteeseen ja näin ollen kotimaisten yritysten menestykseen. Tässä tutkittiin vuosia Aineisto antoi kiinnostavia tuloksia, joissa näkyi jo taloudellisen tilanteen heikkeneminen, mutta jatkotutkimuksen tuloksina olisi kiintoisaa nähdä miten rajauksen mukaiset MNE:t mahdollisesti sopeuttavat toimiaan. Lisäksi Aasian nousulla eräänlaiseksi kasvunveturiksi on varmasti moninaiset vaikutukset ja on mielenkiintoista nähdä noudattavatko yritykset julki tuotuja strategioitaan myös 2010-luvulla. Yritys tekee päätökset, mutta alue itse luo mahdollisuudet.

104 104 LÄHTEET Aho, Teemu Rantanen, Hannu (1993) Yrityksen Tilinpäätösanalyysi. 11. korjattu painos. Tammer-Paino Oy: Tampere. Alasuutari, Pertti (1999) Laadullinen tutkimus. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. Alhola, Kari Lauslahti, Sanna (2003) Laskentatoimi ja kannattavuuden hallinta Dark Oy: Vantaa. Alti, Aydogan (2008) How Sensitive Is Investment to Cash Flow When Financing Is Frictionless? The Journal of Finance Vol. LVIII, No. 2, Armstrong, Harvey Taylor, Jim (1993) Regional Economics and Policy (2nd edition). T.J Press Ltd: Padstow. Arola, Heikki (2009) Stora Enso siirtää tuotantoa Ruotsiin halvan kruunun ja puun perässä. Helsingin Sanomat. <http://www.hs.fi/talous/artikkeli/stora+enso+siirt%c3%a4%c3%a4+tu otantoa+ruotsiin+halvan+kruunun+ja+puun+per%c3%a4ss%c3%a4/ >, haettu Arponen, Jyri (1993) Suomen paperiteollisuuden sijoittuminen Euroopassa. Eurooppainstituutti Eurooppa-instituutin julkaisuja 4/93 Burrell, Gibson Morgan, Gareth (1979) Sociological paradigms and organizational analysis. Gower: London. Brülhart, Marius Mathys, Nicole A (2008) Sectoral agglomeration economies in a panel of European regions. Regional Science and Urban Economies. No Chua, Wai Fong (1986) Radical Development in Accounting Thought. The Accounting Review. October 1986, Dumludag, Devrim (2009) An analysis of the determinants of foreign direct investment in Turkey: The role of the institutional context. Journal of Business Economics and Management. No. 10(1): Dunning, John H (2009) Location and the multinational enterprise: John Dunning s thoughts on receiving the Journal of International Business Studies 2008 Decade Award. Journal of International Business Studies. No. 40, Eskola, Jari Suoranta, Juha (2000) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Gummerus kirjapaino Oy: Jyväskylä. Fazeli, Reza (2008) Alterntive Perspectives on Trade, Productivity and Global Competition. Journal of Global Business Issues. Vol. 2 Issue 2, p

105 105 Ghauri, Pervez Gronhaug, Kjell (2005) Research Methods in Business Studies. Third edition. Pearson education limited:harlow Halmeenmäki, Tuomo Seppänen Susanna (1995) Suomipalapeli - Maakunnat ja suuralueet alueiden Euroopassa. Paino-Center Oy: Helsinki. Helminen, Marjaana (2000) Kansainvälisen konsernin sisäiset palvelut verotuksessa. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta (2007) Studia Generalia Rajaton maailma globalisaation uhat ja mahdollisuudet Yliopistopaino: Helsinki. Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko Sajavaara, Paula (1997) Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä Oy: Hämeenlinna. Holopainen, Martti Pulkkinen Pekka (2003) Tilastolliset menetelmät. Dark Oy: Vantaa. Immonen, Stina (1998) Osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen. ESR-julkaisut 19/98. Oy Edita Ab: Helsinki. Iskanius, Ari (2007) Tytäryhtiön johtaminen. Karisto Oy: Hämeenlinna. Jaatinen, Miia (2003) Lobbaus Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Talentum Media Oy: Jyväskylä. Jones, Jonathan Wren, Colin (2006) Foreign direct investments and the regional economy. Ashgate Publishing. Juntunen, Esko Kalevi (2006) Globalisaatio ja kansainvälinen talous. Text and journal publication Co.Ltd: Bangkok, Thailand. Kallunki, Juha-Pekka Kytönen, Erkki (2002) Uusi Tilinpäätösanalyysi. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. Karhu, Kari (2001) Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja. Edita Publishing Oy: Helsinki. Karppinen Ari (2009) Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 1.Aluetaloudellinen tarkastelu. Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö nro A31/2009 Kasanen, Eero Lukka, Kari Siitonen, Arto (1991) Konstruktiivinen tutkimusote liiketaloustieteessä. Liiketaloudellinen aikakauskirja. Vol. 40, No: 3, Kauppalehti (2009) Rahoituskriisi leikkasi kansainvälisiä suoria sijoituksia. Kauppalehti. <www.kauppalehti.fi/5/i/talous/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/25965>, haettu Kinnunen, Juha Laitinen, Erkki K. Laitinen, Teija Leppiniemi, Jarmo Puttonen, Vesa (2006) Mitä on yrityksen taloushallinto? KY-Palvelu Oy: Keuruu.

106 106 Kinnunen, Juha Leppiniemi, Jarmo Puttonen, Vesa Virtanen, Kalervo (2002) Tietoa yrityksen taloudesta. KY-Palvelu Oy: Keuruu. Koivumaa, Katariina (2002) Muu maa mansikka? Tutkimus yritysten sisämarkkinaliikkuvuuteen vaikuttavista tekijöistä ja muiden mallista Suomelle. Dark Oy: Vantaa. Koskinen, Ilpo Alasuutari, Pertti Peltonen, Tuomo (2005) Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. Lainema, Matti (1996) Konsernin johtaminen Miten konsenrin johto voi lisätä yksikköjensä arvoa. WSOY: Porvoo. Laitinen Erkki K. (2002) Strateginen tilinpäätösanalyysi. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä Laitinen, Erkki K. (1992)Yrityksen talouden mittarit. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä Leppiniemi, Jarmo Leppiniemi, Raili (2006) Tilinpäätöksen tulkinta. WS Bookwell Oy: Juva. Lukka, Kari (1991) Laskentatoimen tutkimuksen epistemologiset perusteet, Liiketaloudellinen Aikakausikirja 2, Neilimo, Kari Näsi, Juha (1980) Nomoteettinen tutkimusote ja suomalainen yrityksen taloustiede. Tutkimus positivismin soveltamisesta. Tampereen yliopiston yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja A2: Tampere. Niemelä, Seppo (2002) Menestyvä yritysverkosto Verkostonrakentajan ABC. Edita Prima Oy: Helsinki. Niiniluoto, Ilkka (1997) Johdatus tieteenfilosofiaan, käsitteen- ja teorianmuodostus. Kustannusosakeyhtiö Otava: Keuruu. Niskanen, Jyrki Niskanen, Mervi (2003) Tilinpäätösanalyysi. Edita Prima Oy: Helsinki. Nordbäck, Pehr-Johan Persson, Lars (2008) Globalization and profitability of crossborder mergers and acquisitions. Economic Theory. No. 35: Okko, Paavo Miettilä, Asko Hyvärinen, Jari (1998) Globalisaatio ja aluerakenteen muutos. Hakapaino Oy: Helsinki. Pajarinen, Mika Ylä-Anttila, Pekka (1998) Ulkomaalaiset yritykset Suomessa uhka vai uusi mahdollisuus. Tummavuoren Kirjapaino Oy: Vantaa. Palm, Jarmo (2003) Yritysten sijoittumislogiikan kehitys 1970-luvulta nykypäivään. Työministeriö. <http://www.google.fi/search?hl=fi&q=yritysten+sijoittumislogiikan+kehi tys&meta=&aq=f&oq=>, haettu

107 107 Pesonen, Miia Westermarck, Harri (toim.) (2007) Studia Generalia. Rajaton maailma Globalisaation uhat ja mahdollisuudet. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta: Helsinki. Pezzini, Mario Maquire, Karen Byrne, Erin Davies, Andrew (2007) Globalisation and regional economies: can OECD regions compete in global industries? OECD Publishing. Porter, Michael E. (2006) Kansakuntien kilpailuetu. (alkuteos The Comparative Advantage of Nations 1990, käännös Tillman Maarit) Talentum Media Oy: Helsinki. Puolamäki, Esa Ruusunen, Pentti (2009) Strategiset investoinnit Johtaminen, prosessit ja talouden ohjaus. WS Bookwell Oy: Porvoo. Puttonen Vesa (2004) Onko omistamisella väliä? Taloustieto Oy: Yliopistopaino. Rahoituslaskelma (2005) KHT-yhdistys. Uud. 3. p. KHT-media Oy: Helsinki. Raunio, Mika (2005) Aivovuodosta aivokiertoon huippuosaajat talouden voimavarana. Taloustieto Oy: Yliopistopaino. Ryan, Bob Scapens, Robert Theobald, Michael (2002) Research method and methodology in finance and accounting. 2.p. Academic Press: London. Salmi, Ilari (2006) Mitä tilinpäätös kertoo? Edita Prima Oy: Helsinki. Salmi, Timo Järvenpää, Marko (2000). Laskentatoimen case-tutkimus ja nomoteettinen tutkimusajattelu sulassa sovussa. Liiketaloudellinen Aikakausikirja. 2/00, <http://lta.hse.fi/2000/2/lta_2000_02_a5.pdf>, haettu Satamittari. Satakunnan suurimmat yksityiset työnantajat. <http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=66>, haettu Soininen, Marjaana (1995) Tieteellisen tutkimuksen perusteet. Painosalama Oy: Turku. Soros, George (1998) Towards a global open society. Vital speeches of the day. City news publishing Co Storbacka, Kaj (2005) Kannattava kasvustrategia Orgaanista kasvu johtamalla asiakkuuspääomaa. WS Bookwell Oy: Juva. Sykianakis, Nicos Bellas, Athanassion (2005) The foreign direct investment decisionmaking process Strategy, politics and uses of management accounting information. Manageral Auditing Journal. Vol. 20 No. 9, Syrjälä, Leena Ahonen, Sirkka Syrjäläinen, Eija Saari, Seppo (1994) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Kirjapaino West-Point Oy: Rauma. Taloushallintoliitto (2008) Tilinpäätöstiedot verottajalta kaupparekisteriin ei vielä liitetietoja. <http://www.taloushallintoliitto.fi/?x1745=228173>, haettu

108 108 Tilastokeskus(a). Teollisuuden tilinpäätöstiedot. <http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=010_tetipa_tau_101_fi&ti=t eollisuuden++tilinp%e4%e4t%f6stiedot+2005%2d2007&path=../databa se/statfin/yri/tetipa/&lang=3&multilang=fiwww.tilastokeskus.fi>, haettu Tilastokeskus(b). Kuluttajahintaindeksi. <http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=020_khi_tau_102_fi&ti=kul uttajahintaindeksi+2000%3d100&path=../database/statfin/hin/khi/&lang =3&multilang=fi>, haettu Töttö, Pertti (2000) Pirullisen positivismin paluu. Gummerus Kirjapaino Oy:Jyväskylä. Valli Raine (2001) Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-Kustannus: Jyväskylä. Viitala, Riitta Jylhä, Eija (2004) Menestyvä yritys Liiketoimintaosaamisen perusteet. Edita Prima Oy: Helsinki. Voitto+ (2009) Yritystietokanta 1/2009 (CD-ROM). Asiakastieto: Helsinki. Vähäsantanen, Saku Karppinen, Ari Laamanen, Jani-Petri Pernell, Jenita Aalto- Setälä, Ville (2006) Porin Yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset. Julkaisusarja A, Turun Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A12/2006. Vähäsantanen, Saku Karppinen, Ari Laamanen, Jani-Petri (2007) Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky. Julkaisusarja A, Turun Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A18/2007. Väyrynen, Raimo (1998) Globalisaatio Uhka vai mahdollisuus? WSOY: Juva. Väyrynen, Raimo (1999) Suomi avoimessa maailmassa. Globalisaatio ja sen vaikutukset. Yliopistopaino: Helsinki. YTN, Yritystutkimusneuvottelukunta (2005). Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Gaudeamus: Helsinki. Haastatteluaineisto Toimitusjohtaja, Rauma. Haastattelu Toimitusjohtaja, Pori. Haastattelu Telakanjohtaja, Rauma. Haastattelu Talousjohtaja, Rauma. Haastattelu Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Pori. Haastattelu

109 109 LIITTEET Liite 1 Kassavirtalaskelman kaava (YTN 2005, 45.) KASSAVIRTALASKELMA Liikevaihto -/+ Myyntisaamisten lisäys/vähennys -/+ Osatuloutuksen saamisten lisäys/vähennys +/- Saatujen ennakoiden lisäys/vähennys Myynnin kassaanmaksut + Liiketoiminnan muut tuotot - Ostot tilikauden aikana +/- Ostovelkojen lisäys/ vähennys -/+ Vaihto-omaisuusennakoiden lisäys/vähennys - Liiketoiminnan muut kulut +/- Siirtovelkojen lisäys/vähennys -/+ Siirtosaamisten (pl. osatuloutuksen saamiset) lisäys/vähennys +/- Muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys +/- Pakollisten varausten lisäys/vähennys + Valmistus omaan käyttöön Toimintajäämä + Rahoitustuotot - Rahoituskulut - Verot - Osingot/yksityiskäyttö +/- Satunnaiset tuotot/kulut Rahoitusjäämä -/+ Investoinnit (netto) -/+ Sijoitusten ja pitkäaikaisten saamisten lisäys/ vähennys Investointijäämä +/- Pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys/vähennys +/- Lyhytaikaisen korollisen vieraan pääoman lisäys/vähennys +/- Pääomalainojen lisäys/vähennys +/- Oman pääoman maksullinen lisäys/vähennys (pl. osingonjako) -/+ Muiden lyhytaikaisten saamisten lisäsys/vähennys -/+ Likvidien varojen lisäys/vähennys 0

110 110 Liite 2 Tilinpäätösanalyysin tunnusluvut Käyttökateprosentit % Omavaraisuusaste % Yritys A 12, , ,8 48,9 57,6 62,5 Yritys B 6,5 4,9-6,8-0,1 28,4 32,6 21,7 19,3 Yritys C 11 9,9 14,6 16, ,3 27,7 26 Yritys D 7 4,7-8,5 3,3 37,1 42,1 29,8 40,4 Yritys E 4,6 5,2 3-2, ,9 23,5 11,6 Liikevoittoprosentit % Quick ratio Yritys A 12 15,3 16,9 17,7 2,3 2,1 3 3,3 Yritys B 5 3,6-8,1-1,3 1,8 1,8 1,3 1,4 Yritys C 4,2 3,2 7,7 9,8 0,2 0,2 0,9 0,7 Yritys D 4,5 3,4-10,1 1,2 1,6 1,3 0,7 0,8 Yritys E -3,4 4,2 1,9-3,7 0,7 0,5 0,7 0,7 Sijoitetun pääoman tuottoprosentit % Rahoitusjäämäprosentti % Yritys A 33, ,1 65,1 7, ,8 18,3 Yritys B 8,7 6,7-13,7-1,7-35,2-14,2-18,8-10,3 Yritys C 9,2 6,8 16,7 24,4-2,2 1,2 13,2 12,1 Yritys D 21,2 28,2-69,7 12,3-11,3-6,2-6 -3,7 Yritys E -10,4 24,2 10,8-22,8 2,4 0 3,4 7 Liikevaihdon kasvuprosentit % Investointien tulorahoitusosuusprosentti % Yritys A 23,2 24,3 56,1 33,5 946,7 2913,5 2236,8 893,3 Yritys B 97,1 39,9 9-1,8-710, ,6 Yritys C -7,3 10, ,1-25,3 15,5 565,4 86,7 Yritys D 37,3 79,1-3,9-24,1-620,2-231,9-271,9-194,8 Yritys E 5,7 35, ,1 324, ,4 36 Henkilöstön määrän kasvuprosentit % Yritys A 2,1 2,7 6,4 13,9 Yritys B 8,4 0 3,9 1 Yritys C -0,8 0,5 2 0,2 Yritys D 27,5 8,6 14,1-0,7 Yritys E -26,6-14,9 0,9-2,3 Nettoinvestoinnit Nettoinvestoinnit/Liikevaihto % Yritys A ,8 0,5 1,1 4,8 Yritys B ,6 1,9 1,4 1,1 Yritys C ,7 7,6 2,4 6,7 Yritys D ,8 2,7 2 1,8 Yritys E ,7 0,6 1,4 2

111 111 Liite 3 Haastattelun teemat MENSA-hankkeen 2. osio / Pro gradu-työ: Satakunnassa toimivien kansainvälisten yritysten tytäryhtiöiden taloudellinen menestys vuosina sekä sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Yrityshaastattelu: Toimitusjohtaja/talousjohtaja/kehitysjohtaja XXX XXX/Yritys A/B/C/D/E (Käsittely tutkimuksessa: anonyymi) Aloitus - Liiketoiminta Satakunnassa o Tuotteet/palvelut o Markkinat ja kilpailu o Henkilöstö o Asiakkaat - Toiminnan alku kehitys kansainvälisessä omistuksessa Teema 1: Organisaatiomuoto - Kansainvälisen konsernin liiketoiminta - Konsernin organisaatiomuoto ja sen kehittyminen - Satakunnan toiminnot osana konsernia - Konsernin hierarkia - Toiminta osana kansainvälistä konsernia edut ja haitat - Konserniohjaus ja pääomien liikkeet - Tuotekehityksen ja osaamisen hyödyntäminen konsernin sisällä - Konsernin/Satakunnan toimintojen tulevaisuus Teema 2: Konsernin/tytäryhtiön strategia - Konsernin liiketoimintasalkun kehittäminen - Konsernin mahdollinen kasvustrategia - Toimipaikkojen siirto ja sijoittamiskriteerit - Tytäryhtiön liiketoimintastrategia - Satakunnan toimintojen mahdolliset kasvuodotukset ja siihen liittyvät panostukset - Kilpailijat ja heidän maantieteellinen sijoittuminen - Taloudellisten kehityssyklien vaikutus toimintaan Teema 3: Paikallinen liiketoimintaympäristö - Liiketoimintaympäristön merkittävyys - Satakunnan alueelliset kilpailukykytekijät/heikkoudet sekä niiden pysyvyys ja parantaminen - Yhteistyö julkisen sektorin kanssa - Alihankkijat ja paikalliset yritysverkostot - Satakunnan resurssitarjonta (työvoima, raaka-aineet, pääoma) ja logistinen sijainti - Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö ja Satakuntaa koskevat mahdollisuudet ja uhat Teema 4: Oman toiminnan taloudelliset tekijät - Konsernin taloudellinen menestys - Investointitoiminta - Satakunnan yksikön menestys ja tulevaisuuden näkymät Mahdolliset avoimet kommentit/viestit alueen sidosryhmille sekä lopetus

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma. Laatija Saija Karjalainen 12759

Liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma. Laatija Saija Karjalainen 12759 KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN SATAKUNNASSA TOIMIVIEN TYTÄRYH- TIÖIDEN TALOUDELLINEN MENESTYMINEN VUOSINA 2005-2008 JA NIIDEN TOIMINNAN ALUEELLISEEN SITOUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Liiketaloustiede: laskentatoimen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

YRITYKSEN VALUUTTARISKIN HALLINTAAN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO Case NTS-Laatumatkat Oy

YRITYKSEN VALUUTTARISKIN HALLINTAAN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO Case NTS-Laatumatkat Oy YRITYKSEN VALUUTTARISKIN HALLINTAAN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO Case NTS-Laatumatkat Oy Liiketaloustiede, laskentatoimen pro gradu -tutkielma Laatija Helena Kajo 50141 Ohjaajat KTT Esa Puolamäki KTM Lauri Koponen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Analyysimenetelmien kuvaus

Analyysimenetelmien kuvaus Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde? VERKATEHTAAN ALUEEN TALOUDELLINEN VOLYYMI Henna Kähkönen Hallintotieteen yo Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hämeenlinnassa 13.5.2013 1. Miten Verkatehtaan alueelle kasvanutta kulttuuritoimijoiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Rikosoikeus viimesijainen keino Yhteiskunnallisiin ongelmiin tulisi ensisijaisesti löytää

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja (alkukurssi)

22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS. Opettaja (alkukurssi) 22A00110 Laskentatoimen perusteet (6 op) SYLLABUS Kurssin asema ja ajankohta; luentojen aika ja paikka Opettaja (alkukurssi) Opettaja (loppukurssi) Liiketoimintaosaamisen perusteet Syksy 2015, II-periodi

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot