The American Way Yhdysvaltain yliopistoista Tapio Varmola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010"

Transkriptio

1 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola

2 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin rahoituksella (Mid-career professional development ohjelma) Päävierailukohde University of Missouri St. Louis (UMSL) Muut tutustumiskohteet California Polytechnic State University (San Luis Obispo), Washington University of St Louis ja Northeastern University (Boston) Kohteena erityisesti seuraavat teemat: yliopistojen johtaminen, yliopistojen kansainväliset aktiviteetit, yliopistojen alueellinen merkitys Aineistona noin 30 asiantuntijahaastattelua, aktiivinen havainnointi ja kirjalliseen aineistoon tutustuminen

3 USAn yliopistot: historiaa Yhdysvaltain yliopistojen historia perustuu eurooppalaiseen yliopistoperinteeseen, erityisesti brittiläiseen traditioon Ensimmäinen college perustettiin 1643 Harvardiin. Seuraavalla vuosisadalla Itärannikolle mm. Yale, William and Mary (Virginia), New Jersey, Philadelphia, Rhode Island Korkeakoulutuksen käytännöllisempi suuntaus alkaa 1862: Merrill Land Grant act: tavoitteena maatalouden ja tekniikan koulutuksen vahvistaminen

4 USAn yliopistot: historiaa Voimakas laajentuminen II maailmansodan jälkeen GI Bill 1945 (laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta), tämä laajensi ratkaisevasti opiskelijapohjaa 1960-luku: baby boom Korkeakoulutuksen laajentuminen erityisesti BA-tasolla: suurten koulutusmarkkinoiden synty Tutkimuksen kaupallistaminen 80-luvulla Tutkimusyliopistojen vahvistuminen ja liittovaltion (federal government) tutkimusrahoituksen lisääntyminen

5 USAn yliopistot: nykytila Yhdysvaltain yliopistoissa on nykyään noin 17 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkea-asteen (postsecondary) oppilaitosta (Duderstadt, 2008) Luonteenomaista suuri diversiteetti: erilaisia yliopistoja ja korkeakouluja, joilla on erilainen tehtävä, omistuspohja ja rahoitus 50 osavaltion omat, usein erilaiset järjestelmät ( non-system ) Huipun nykyinen taso: 35 yliopistoa maailman 100 parhaan yliopiston listalla (Times Higher QS World University Rankings, 2007)

6 USAn yliopistot: keskeisiä korkeakouluja Yliopistoja ja korkeakouluja on hyvin monenlaisia Keskeisempiä: Kansalliset/huippuyliopistot (national universities); opiskelijoiden rekryrointipohja koko maan laajuinen; sekä private että public Alueelliset yliopistot; rekrytointipohja alueellinen; sekä private että public Muut yliopistot (esimerkiksi vahvat mastertason koulutusyliopistot) Community colleget

7 USAn yliopistot: lukumäärätietoja Research Universities (94) Doctoral Universities (184) (laaja tohtoriopintojen tarjonta) Regional 4 years universities (895) Independent colleges (730) For Profit Colleges (322) Online Universities (230) Open Universities (100) Global Universities (10) Community colleges (1086) Trade Schools (530) (Duderstadt, 2008)

8 USAn yliopistot: keskeisiä piirteitä Yksityiset ja julkiset: ero on periaatteessa merkittävä hallinnon riippumattomuuden kannalta Yhteinen piirre kansallisen ohjauksen vähäisyys Merkittävät kansalliset lait silti tärkeitä Osavaltioiden merkitys suuri Urban universities vs. Land grant universities Research Universities Korkeakoulutuksen luonne: julkinen hyödyke (public good) vai yksityinen markkinahyödyke (private good) Tämä kysymys on jatkuvan keskustelun areena. Se jakaa poliittisen kentän (demokraatit vs. republikaanit)

9 USAn yliopistot: merkittävää kansallista lainsäädäntöä, esimerkkejä Merrill Land grant act (1862), maatalouden ja tekniikan korkeakoulutuksen vahvistaminen GI-bill (1945) Laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta Bayh-Dole Act (1980) Laki yliopiston tutkimustulosten kaupallistamisesta (tämän lain myötä businessajattelu ja -kieli tuli yliopistoihin)

10 USAn yliopistot: tutkinnot Undergraduate koulutus: on opiskelijamäärien mukaan yliopistokoulutuksen pääasiallinen muoto College koulutus (undergraduate), BA-tutkinnot: kesto neljä vuotta, laajuus 120 credit Hours Pääsyvaatimuksena senior high school tutkinto (+ tietyt arvosanat tai aineet tarvittaessa) (eli taustana K-12 koulutus) On myös associate tutkintoja (kaksi vuotta, Community colleget) Graduate schools (graduate tutkinnot) eli MA-tutkinnot ja PhDtutkinnot MA-tutkinnot (1-2 vuotta) PhD (4 6 vuotta): PhD koulutukseen voi hakeutua tieteenalasta riippuen BA- tai MA-tutkinnon jälkeen) Muu koulutus (professional schools, kuten lääketiede) Tutkintojen tuottama taloudellinen hyöty on kaikilla tutkintotasoilla merkittävä (Forseen kalvo). BA-tutkinto tuottaa palkkatuloja noin euroa enemmän kuin High school tutkinto

11

12 USAn yliopistot: selektiivisyys Yliopistot päättävät itse rekrytointipolitiikastaan. Ne ovat: Highly selective, selective, moderate Lähtökohta BA-koulutuksessa on open admission, pääsääntöisesti Osa hakee opiskelijat kansallisilta (osin globaaleilta) markkinoilta. Esimerkki WASHU: joka kymmenes hakija valitaan. Osa toimii alueellisilla markkinoilla (kuten USML, CalPoly), mutta niidenkin sisällä on koulutusaloittain eroja selektiivisyydessä. Alueellisissa yliopistoissa valittaneen pääosa hakijoista. Julkisessa retoriikassa korostetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia. College-koulutukseen hakeudutaan high schoolin jälkeen (etnisen taustan mukaan): 45 % afro-american 61 % latino 75 % white 87 % asian (Barth & Haycock, 2004) Vanhempien vaikutus on suuri collegeen hakeutumisessa. Etninen tausta voi vaikuttaa siihen, miten korkeakoulutusta arvostetaan

13 USAn yliopistot: koulutuksen tehokkuudesta Ikäluokasta (100 %) yhdeksännen luokan (15 vuotiaat) jälkeen: 67 % päättää high schoolin neljässä vuodessa (korkea keskeyttäminen eli drop out, erot etnisten ryhmien välillä merkittävät)) 38 % hakeutuu collegeen (50 % post-secondary koulutukseen) 26 % on collegessa toisen vuoden jälkeen 18 % suorittaa tutkinnon määräajassa collegessa (neljä vuotta) Hieman alle kolmannes (ikäluokasta) suorittaa undergraduate tutkinnon kymmenessä vuodessa (Kazis, 2004) Koulutusaika voi jatkua, koska opiskelijat haluavat täydentäviä opintomahdollisuuksia nelivuotiseen tutkintoon Tilanteeseen on vaikuttanut mm. se, että työmarkkinoilla on ollut kysyntää nuorille, jotka ovat pyrkineet yhdistämään työnteon ja opiskelun. Tämä johtaa valmistumisen viivästymiseen tai opintojen katkeamiseen. Tilanne on nyt taantuman aikana toinen Poliitikoille koulutusmahdollisuuksien laajentaminen (access) on tärkeämpää kuin koulutuksen tehokkuus

14 USAn yliopistot: lukukausimaksut (tuition fees) Lukukausimaksujen taso vaihtelee hyvin paljon Korkeimmat yksityisissä (highly selective) yliopistoissa Keskitaso alueellisissa (public, selective or moderate) yliopistoissa Matalin taso community collegeissa Lukukausimaksun taso voi vaihdella myös opiskelijaryhmittäin. UMSL:ssa osavaltion omille opiskelijoille edullisempi kuin muista osavaltioista tai ulkomailta tuleville (suhde 1:3). Omat opiskelijat (tai heidän vanhempansa) maksavat veronsa Missourin osavaltioon Esimerkkejä lukukausimaksujen tasosta (koko undergraduate tutkinto) WASHU: USD USD (asuminen), noin euroa/lukuvuosi UMSL: USD, noin 5000 euroa/lukuvuosi (Missourin osavaltion asukkaalle) Community colleges USD (kaksivuotinen tutkinto) Taloudellisen taantuman aikana community colleget ovat saaneet lisää opiskelijoita. Yksityisillä yliopistoilla ja julkisilla on vaikeuksia säilyttää (maksavat) opiskelijansa (US Today, ) Eräissä osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa vanhemmat voivat säästää lastensa collegeopintoja varten ja tämä on verovapaata tuloa

15 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) Lukukausimaksuille on neljä potentiaalista maksajaa Opiskelija itse (S) Hänen vanhempansa (P) Julkinen tuki (federal grants + financial aid) (F) Yksityiset hyväntekijät (grants and gifts) (G) Esimerkit ( WASHU-like University ) High cost private institution ($ 30000), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitausta : Low income family: 30 % (S), 0 % (P), 30 % (F), 40 % (G) Middle income Family: 30 % (S), 20 % (P), 10 % (F), 40 % (G) High-income Family: 5 % (S), 90 % (P), 5 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

16 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) High-cost public institution ($ 14000) ( UMSL-like University ), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitaulusta: Low-income family: 40 % (S), 0 % (P), 60 % (F), 0 % (G) Middle-income family: 50 % (S), 40 % (P), 10 % (F), 0 % (G) High-income family: 10 % (S), 90 % (P), 0 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

17 USA yliopistot: talouden rakenne Talouden neljä lähdettä: lukukausimaksut (Tuition fees); osavaltioiden tuki (State) ; liittovaltion rahoitus (Federal government); grants and gifts (G) Osavaltioiden tuen määrä vaihtelee public universityille, mutta sen taso on laskenut 30 vuoden aikana merkittävästi (ennen 60 % rahoituksesta, nyt enintään 30 %) Liittovaltion rahoituksessa kaksi osaa: julkinen tutkimusrahoitus (useita kanavia), opiskelijoiden opintososiaalinen tuki (granted aid; loans) Lahjoitusten merkitys, filantropian muodot (yritykset ja yksityiset kansalaiset), lahjoituksia käytetään moniin tarkoituksiin, myös vähävaraisten opiskelijoiden tukeen Lahjoitusten hankkimiseen panostetaan yliopistoissa paljon. Toisaalta niiden antaminen helpottaa yksityisen kansalaisen tai yrityksen verotuskohtelua (Varmola, 2009)

18 USA yliopistot: talouden rakenne Rahoituksen karkea jakautuminen yliopistotasolla (30 % T; 30% S; 30% F; 10 % G) Undergraduate tutkintojen tuloilla voidaan subventoida graduatetason opintoja, joissa opiskelijamäärät ovat usein pieniä ja opetus yksilöllisempää Yksityisillä yliopistoilla on käytettävissään merkittävä omaisuusvaranto, jos yliopisto sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkialueella (maapinta, rakennukset) Silti kaikki yksityiset yliopistot saavat julkista tukea (tutkimusrahoituksen ja opiskelijoiden tuen kautta), ja kaikki julkiset yliopistot pyrkivät laajentamaan yksityistä tukeaan mm. laajoilla varainhankintaohjelmilla

19

20 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Kokonaisrahoitus $ 335 Billion USD, 2.6 % bruttokansantuotteesta (GDP) Tästä 55 % on yksityistä rahoitusta tai tukea ja 45 % julkista tukea Yksityinen rahoitus ($ 190 Billion) Tuition fees (lukukausimaksut) $ 95 Hyväntekeväisyys (grants and gifts) $ 30 Tulot lahjoituksista ja niiden tuotoista (endownments earnings) $ 35 Palvelutulot (medical clinics, athletics) $ 30 (Duderstadt, 2008)

21 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Julkinen tuki Osavaltioiden tuki $ 75 Billion USD (lähinnä public colleges and universities) Liittovaltion (federal) tuki $ 70 - research grants $ 30 - student financial aid, loans $ 40 (Duderstadt, 2008)

22 USAn yliopistot: opettajisto Faculty: päätoiminen (tenure) opettajisto ja muu opettajisto (non tenured ja part-time) Tenure systeemi: tämän aseman saavuttamiseksi opettajat tekevät paljon työtä Tenure asema takaa vakinaisen vakanssin; sen saaminen kestä viisi - kuusi vuotta tohtoritutkinnon jälkeen, edellyttää toista merkittävää omaan tieteenalaan liittyvää tuotosta, laatu ratkaisee Tavoitetasona on saada opettajistoon tenurerekrytoinneilla sen keskitasoa parempaa uutta osaamista Toisaalta se takaa opettajalle (professorille) opetuksen ja tutkimuksen vapauden (tenuren saavuttamisen jälkeen) Tämä taso tulee saavuttaa vuotiaana

23 USAn yliopistot: opettajisto Palkkaus, palkkauksen erilaisuus/markkinat Palkkaus vaihtelee koulutusaloittain ja yliopistoittain kärjessä liiketaloustiede ( USD), sitten tekniikka ( USD), loppupäässä humanistiset alat (noin USD) ja muotoilu (noin USD) Ero maan keskiosan ja Kalifornian yliopistojen opettajiston keskipalkan välillä on noin USD/vuosi Toisaalta yliopiston opettajistoon kuuluva ansaitsee noin USD enemmän kuin saman osavaltion työväki keskimäärin (lääketieteen tiedot puuttuvat, korkeammat palkat kuin liiketaloustieteessä) Työajan suhteellinen jakautuminen ( Esimerkki UMSL: 40 % tutkimus; 40 % opetus; 20 % palvelut ja hallinto)

24 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Sisäinen diversiteetti tärkeä ja sitä pidetään arvossa: erilaisten etnisten ryhmien kuuluminen opiskelijakuntaan, tärkeää myös ulkomaiset opiskelijat ja ulkomailla syntyneet, nyt Yhdysvalloissa asuvat Kansainvälisesti vetovoimaista on erityisesti graduate schoolvaiheen opinnot (MA- ja PhD koulutus) Osa tutkinnon suorittaneista jää Yhdysvaltoihin, osa palaa kotimaahansa. Hekin pitävät kuitenkin yllä tieteellisiä kontakteja ja muita verkostoja Yhdysvaltain yliopistoihin ja Yhdysvaltoihin Arvostetuimmissa yliopistoissa on aloja (erityisesti Science), jossa graduate schoolin opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia (WASHU:n esimerkki)

25 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Foreign born faculty on tärkeä ja sen rooli on merkittävä Tämän opettajiston (foreign born faculty) kielitaitoon liittyy erilaisia näkemyksiä. Opiskelijat saattavat kritisoida sitä, ja osa syntyperäisestä opettajistosta on samoilla linjoilla. Toisaalta Yhdysvaltain edelleen jatkuva immigraatio tuo sisäisiä paineita mm. latinoperäisen väestön osalta. Suomalaisten ja skandinaavien puhuttua kielitaitoa pidetään hyvänä! Opiskelijavaihtoon lähtijöitä Yhdysvalloista on varsin vähän. Monien haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kulttuurinen osaaminen (myös kielitaito) saisi olla monipuolisempaa Osavaltiot voivat asettaa rajoituksia ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille (esim. Kalifornia)

26 USAn yliopistot: sisäinen ja ulkoinen hallinto Ulkoinen hallinto: Board of trustees -elin tavallinen Osavaltioiden rooli public universityissä: lainsäädäntö, toiminnan koordinaatio ja ohjaus, rahoitus Yliopistojen yhteenliittymät, esim. University of California System tai University of Missouri System Sisäinen hallinto: esim. Chancellor tai President. Provost (akateemisia asioita varten). Yliopiston koon mukaan vararehtoreita. Dekaanien asema merkittävä Muu akateeminen hallinto

27 USAn yliopistot: akkreditoinnit ja auditoinnit Ei valtakunnallista akkreditointijärjestelmää Päämuodot: institutionaaliset akkreditoinnit ja alakohtaiset akkreditoinnit Institutionaalisia arviointeja varten on seitsemän, usean osavaltion yhteistä arviointielintä Alakohtaisia arviointeja tekevät usein kansalliset järjestöt tai yhteenliittymät Akkreditointielimet ovat yksityisiä non-profit organisaatioita Institutionaalisella arviolla on merkitystä, jotta yliopisto saa oikeuden hakea liittovaltion tutkimusrahoitusta ja opiskelijoille opintotukea Myös auditointeja käytetään instituutiotasolla Akkreditointi- ja auditointiraportit eivät ole julkisia, mikä poikkeaa suomalaisesta käytännöstä Osavaltioiden lainsäädännössä on eroja siinä, millainen merkitys alakohtaisilla akkreditoinneilla on (esim. opettajankoulutus, sairaanhoitajakoulutus) Akkreditoinneissa on tällä vuosikymmenellä korostunut oppimistuloksia (learning outcomes) korostava linja (Mentkowski, M. et al, 2000) Kansallisia yhteistoimintaverkostoja on olemassa, kuten Council For Higher Education Accredidation

28 USAn yliopistot: rankinglistat Ovat yleistyneet ja useimmat yliopistot kertovat verkkosivuillaan niiden tuloksista Esimerkki US News and World Reportin vuosittainen listaus, jossa indikaattorit ja painokertoimet ovat: Peer assesment (25 %) Retention (20 %) Faculty resourses (20 %) Student selectivity (15%) Financial Resources (10 %) Graduation rate performance (5%) Alumni giving (5 %)

29 USAn yliopistot: community colleget Järjestävät kahdenlaisia tutkintoja: korkeakoulututkintoja, ja ammatillisia ja teknillisiä tutkintoja Community colleget ovat opetukseen keskittyneitä oppilaitoksia Korkeakoulututkintojen laajuus Community Collegeissa on kaksi vuotta, tutkinnot associate of Arts tai associate of Science, on myös ammatillisia tutkintoja, kuten associate nursing tutkinto Tutkinnoilla on tietty siirtymäkelpoisuus yliopistojen college (undergraduateopintoihin), opinnot luetaan merkittäviltä osin hyväksi yliopistoon siirryttäessä. Tässä on osavaltiokohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja Community collegeille ja yliopistoilla voi olla keskinäisiä sopimuksia siirtymäkelpoisuudesta C:n tutkinnon suorittamisen jälkeen Opetuksen tasosta on kahdenlaisia käsityksiä. Community collegejen oma opettajisto on pääosin MA-tasoista. Yliopiston (esimerkkitapaus UMSL) dekaanien ja opettajien näkemykset poikkeavat paljon siinä, millaisen arvon he community collegejen opinnoille antavat Yliopistojen yhteistyö on toisinaan hyvin tiivistä community collegejen kanssa. Se riippuu yliopiston strategiasta opiskelijoiden rekrytoinnin suhteen Monelle opiskelijalle tämä on kokeiluareena ennen yliopistoon hakeutumista

30 USAn yliopistot: community colleget Oppilaitoksista käytetään joskus ilmaisua junior colleget Community colleget sijaitsevat usein esikaupunkialueella, ja niillä on suhteellisen hyvät fasiliteetit Niiden rahoitus koostuu osavaltion, kunnan (County tai City) ja opiskelijoiden rahoituksesta. Kunnan rahoitus esimerkiksi kiinteistöverosta (property tax) Lukukausimaksujen taso vaihtelee, se on enintään puolet yliopistojen (public) lukukausimaksuista Toiminta laajentunut voimakkaasti 60-luvulta lähtien, nykyinen taloudellinen taantuma on jälleen lisännyt opintojen kysyntää On mahdollista, että niiden tarjonnassa vahvistuu jatkossa ammatillinen ja teknillinen koulutus (nykyisin noin 40 % opiskelijoista)

31 USAn yliopistot: täydennyskoulutus On osa yliopiston palvelutehtävää On pääosin markkinaehtoista Ei opettajien tehtävien pääprioriteetti, mutta voi kuulua palvelutehtävään (service) Täydennyskoulutuksen hallinto voi olla yliopistoissa keskitetty tai hajautettu yksikköihin Täydennyskoulutukseen sisältyy myös lähialueen (community) kehityshankkeita

32 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminta on kasvanut Yhdysvalloissa 50 vuoden aikana hyvin nopeasti, 5-6 %:a vuodessa Koko TKI-toiminnan volyymi on noin 300 biljoonaa USD, josta yliopistojen osuus on noin 43 biljoonaa USD Yliopistojen TKI-toiminnan rahoituslähteet jakautuvat seuraavasti 2006: Liittovaltio (Federal) 65 % (korkein luku 70) Yritykset 5 % (7) Osavaltiot (States) (10 %) Non-profit organisaatiot (säätiöt ymv.) (20 %) (Arshadi & George, 2008; Duderstadt, 2008)

33 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminnan kaupallistaminen merkittävää, taustana 80-luvun lainsäädäntö (Bayh-Dole Act, 1980). Kaupallistamisen muotoja: Teknologian siirto Start-up yritysten tukeminen Patentit, lisenssit ja optiot Patenttitulot Research Parks (osallistuminen niiden toimintaan) Tunnuslukuja yliopistoissa: Start up yrityksiä 2-3 (korkein luku 20), lisenssejä (265), lisenssituloja 2-12 Milj. USD (585), päätoimista henkilökuntaa 3-5 (63) (Arshadi & George, 2008)

34 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Prototyyppi Johns Hopkins University (1876) Tutkimusyliopistojen pohja kehittyi noin sata vuotta sitten. Tunnettuja esimerkkejä Harvard, Columbia, Michigan, Illinois, California, Stanford, Chicago, MIT (Boston) Osa näistä on syntynyt Land-Grant lainsäädännön pohjalta: yliopistot alkoivat kehittää tuotteita, prosesseja ja muita hyödykkeitä myytäväksi yliopiston ulkopuolelle Näkökulma: Professorit sekä opettajia että soveltajia (practioners) Tutkimusyliopistoja on sekä yksityisiä että julkisia Tutkimusyliopistoihin yhdistyy panostus graduate tason opintoihin (Crow, 2009)

35 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Keskeisiä tekijöitä: desentralisaatio; kilpailu opiskelijoista ja opettajistosta; institutionaalinen moninaisuus; liittovaltion tutkimusrahoitus Keskeisiä yksityiset, selektiiviset yliopistot Toinen merkittävä tekijä tutkimusyliopistojen vahvistumiseen on ollut lääketieteellisen tutkimuksen valtava kasvu Yhdysvalloissa II maailmansodan jälkeen ( volyymi ehkä kymmenkertaistunut) Myös muutamilla julkisilla yliopistoilla oma merkityksensä tutkimusyliopistoina (kuten Berkeley, UCLA, Michigan, Illinois) (Graham & Diamond, 1997) Toisinaan puhutaan myös Research 1 yliopistoista ja Research 2 yliopistoista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvissa ei ole Big Science- hankkeita (Aronowitz, 2000)

36 USAn yliopistot: yliopistojen tulevasta kehityksestä Myös Yhdysvalloissa haaste on laajentaa yliopiston toimintaa opetuksesta ja tutkimuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen Tutkimusyliopistojen kehittämisessä yksi linja on entrepreniual University ajattelu (Crow, 2009) Business ajattelun voimistuminen yliopistoissa on yksi näkyvissä oleva linja Toisaalta pohditaan myös yliopistojen sivistystehtävää: sekin perinne on vahva Yhdysvalloissa Yliopistojen TKI-toiminnan vahva kaupallistaminen jakaa korkeakouluyhteisössä näkemyksiä. Sen nähdään vaarantavan yliopistojen perustutkimuksen asemaa

37 USAn yliopistot: tiedepuistot (research parks) Yhdysvalloissa (ja Kanadassa) on noin 170 tiedepuistoa Niissä työskentelee noin ihmistä Tiedepuistojen sijainti on usein esikaupunkialueella, mutta nyt vahvistumassa kaupunkialueelle sijoittuvat puistot (Cortex, St. Louis) Noin 10 % tiloista start-up yrityksille, muuten tiloista suurin osa (3/4) for-profit yrityksillä, 15 % yliopistoilla ja 5 % govermental agencien hallinnassa Pääasialliset sektorit: IT, lääketiede, engineering services Omistajatahot/pääomistajat: 26 % private (non-profit); 23 % yliopisto yksin (non-profit); 20 % yliopistoon liittyvä (affiliated); 14 % julkinen toimija; 6% yksityinen voittoa tavoitteleva organisaatio, 4 % joint venture Noin 40 % työntekijöistä on akateemisia (Scientific R&D), 40 % eri toimialojen työntekijöitä (yritykset) ja 20 % muuta henkilöstöä (Characteristics and trends 2007)

38 USAn yliopistot: Tiedepuistot (research parks) 90-luvulla painopisteinä T&K fasiliteettien liittäminen tiedepuistojen teollisten yritysten toimintaan; myös innovaatiokeskukset ja inkubaattoritoiminta; jonkin verran start-up yritysten tukea Tällä vuosikymmenellä painopisteitä: lisää tukea start up yrityksille ja yrittäjille; myös kaupallistamiseen liittyviä palveluja; yrityksillä lisää kiinnostusta partnersuhteeseen yliopistojen kanssa ja päinvastoin; konferenssipalvelut tärkeitä Tulevaisuudessa esillä: Strategisesti suunnitellut mixed - use campus sekä akateemiset että teolliskaupalliset toiminnot (esimerkkinä UMSL Express Script yhteistyö) Yritysten kannalta välittömässä läheisyydessä olevat palvelut (on-site amenities) ovat tärkeitä Urbaanien alueiden kehittäminen Paikka myös yliopistojen ulkopuolisille (non-university) T&K organisaatioille Kestävän kehityksen huomioon otto ( esim. Vancouver) Globaali näkymä vahvistuu (Characteristics and trends 2007)

39 USAn yliopistot: yliopistojen yleisestä merkityksestä Erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Keskeinen tekijä maan sisäisessä alueellisessa kehityksessä (Itärannikko, Länsirannikko, maan keskiosan heikko taloudellinen kehitys) Talouden pysyvä, vakauttava tekijä (Obama: one of the core elements in US economy ). Nyt kuitenkin monessa osavaltioissa 5-10 % leikkausten kohde Jatkuvan vertailun (ranking) ja sisäisen kilpailun areena Edelleen tasoltaan maailman kärjessä, erityisesti graduate schooleissa (opetus) ja research universityissä (tutkimus) Opiskelu graduate schooleissa on tehokasta Diversiteetti hyvin suuri Tutkimuksen huippukeskittymät ovat valtaosin Yhdysvalloissa

40 USAn yliopistot: mitä asioita voi arvostaa Yliopistojen moninaisuus, yliopistoja joka lähtöön Yliopistojen kyky houkutella parhaita kykyjä eri puolilta maailmaa Yliopistojen BA-koulutuksen laajuus Yliopistojen graduate-vaiheen taso Yliopistojen rahoituksen monikanavaisuus Yliopistojen hallinto joka mahdollistaa opettajille hyvät edellytykset opetukseen ja tutkimukseen Osaaminen tutkimustulosten kaupallistamisessa Yliopistojen rooli osana kansojen sulatusuunia Liittovaltion vähäinen rooli yliopistojen ohjauksessa

41 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijoittuvat USAn yliopistojen koko kirjon sisälle Suomalaisten korkeakoulujen pohja on hyvä, koska koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen Suomella on hyvä maine korkeatasoisena koulutuksen osaajana myös USAssa USAssa on sekä kansallisesti että alueellisesti arvostettuja yliopistoja (eri tehtävät) Alueiden välinen kilpailu on kovaa, korkeakouluilla on suuri merkitys tässä Osa yliopistoista painottaa innovaatioita ja yrittäjämäistä toimintatapaa: ei helppo tie akateemiselle yhteisölle

42 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Korkeakoulurahoituksen monikanavaisuus on opiskelemisen arvoista: aitoa keskustelua lukukausimaksuista ei kannata enää välttää Suomessa on edistettävä henkilöstörekrytointeja ulkomailta korkeakoulujen opettajistoon Suomen korkeakouluissa on EU-aikana keskitytty liikaa Eurooppaan: kannattaa ottaa oppia maasta, jossa on paljon maailman parhaita yliopistoja

43 Keskeiset kirjalliset lähteet Altbach, P (et al) (2005) American Higher Education in the Twenty-First Century. Aronowitz, S. (2000) The Knowledge Factory. Cohen, A.M & Brawer, F.B. (2003) The American Community College. Duderstadt, J.J. (2008) Changing university missions and profiling in the United States: some lessons learned in the New World Gaudiani, C (2003) The greater Good. How Philantrophy Saves American Capitalism. Graham, H.G. & Diamond, N. (1997) The Rise of American Research Universities. Elites and Challengers in the Postwar Era. Kazis, R. & Vargas, J. & Hoffman. N. (2004) Double the Numbers. Increasing Postsecondary Credentials for Underrepresented Youth. Mentkowski, M. (et al) (2000) Learning that lasts. Rudolph, F. R (1990) The American College & University. Chararacteristics and trends in North American Research Parks: 21st Century Directions (2007). Association of University Research Parks.

44 Keskeiset kirjalliset lähteet: artikkelit Johnstone, D.B. (2005) Financing Higher Education: Who should pay. In Altbach, P. (et al). American Higher Education in the Twenty-First Century Kazis, P. (2004) Introduction. In Kazis R (et al). Double the Numbers Barth, P. & Haycock, K. (2004) A Core Curriculum for All Students. In Kazis, R (et al) Double the Numbers Arshadi, N. & George, T.G. (2008) The Economics of University Research and Technology Transfer. Research Management Review. 3. Crow, M (2009) Building an Entrepreneurial University. The Future of The Research University. Ewing Marion Foundation. The Des Moines Register. Low ISU teacher pay stirs fears of losing top talent US Today. In a recession, is college worth it?

45 Keskeisiä lähteitä (Suomi) Fulbright Center (2005) Suuntana Yhdysvallat. Perustieto Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asiain hallinnon opintomatka Yhdysvaltoihin (2008). Matkaraportti. Fulbright Center. Quality Assurance in Higher Education in the United States and Canada. Matkaraportti. Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. (2006)

46 Haastattelut syyskuu joulukuu 2009 President Gary Forsee, University of Missouri System Chancellor Tom George, University of Missouri St Louis (UMSL) President James Baker, California Polytechnic State University (CalPOLY) Executive Vice Chancellor Henry S. Webber, Washington University of St Louis (WashU) Provost Glen Cope, University of Missouri St Louis (UMSL) Professor Allan Bird, Northeastern University Lisäksi noin 25 eri asiantuntijaa UMSL:sta ja CalPolysta

The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010

The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola 19.2.2010 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin

Lisätiedot

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Matkalle osallistui kaikkiaan 11 yliopistoa. Niiden lisäksi osallistujia oli Fulbright Centeristä (2), ja UNIFIsta (1).

Matkalle osallistui kaikkiaan 11 yliopistoa. Niiden lisäksi osallistujia oli Fulbright Centeristä (2), ja UNIFIsta (1). 1 USA matkaraportti 28.3 1.4.2011 I Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua USA:n yliopistojärjestelmään hallinnon, rahoituksen ja strategisen johtamisen näkökulmasta. Vierailukohteeksi valittiin

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Opiskelemaan Japaniin

Opiskelemaan Japaniin Opiskelemaan Japaniin 1 Japanin suurlähetystön kautta haettavat apurahat 2 Itsenäinen opiskelu Japanissa Embassy of Japan 17. May 2011 1 Japanin suurlähetystön kautta haettavat apurahat opiskeluun Japanissa

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

CampusFrance. Opiskelemaan Ranskaan. Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti CampusFrance-opiskelijapalvelu

CampusFrance. Opiskelemaan Ranskaan. Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti CampusFrance-opiskelijapalvelu Opiskelemaan Ranskaan Lähde Eurooppaan tai etäämmälle! 31.3.2011 Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti -opiskelijapalvelu Maailmanlaajuinen opiskelijapalvelu Toimii Ranskan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices

Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices DFAT- ja Fulbright-ohjelma Fulbright Center Ohjelman hallinnointi Suomessa Tärkein tukijat Suomessa Apua ongelmatilanteissa

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE - Koulutusviennistä imua korkeakoulujen kansainvälistymiseen? Mirka Gustafsson, Mari Perlinen ja Jukka Pulkkinen ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Mistä koulutusviennissä oikein on kyse?

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Vallankumous kampuksella Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Opiskeleminen kannattaa aina Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa mitä opiskelee. Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Kokemuksia autoalan opetuksesta Yhdysvalloissa Teemu Mäenpää, VAO Kokemuksia ulkomailta Syksyn 2013 viettäminen Fulbright-stipendiaattina

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Stipendit. Terttu Vartiainen

Stipendit. Terttu Vartiainen Stipendit Terttu Vartiainen ROTARYSÄÄTIÖN KAKSIVUOTINEN STIPENDI LUKUVUOSIA 2014-2015 VARTEN Rauhan ja konfliktin stipendi Stipendi on 2-vuotinen apurahaohjelma opiskeluun yhdessä rotarisäätiön yhteistyöyliopistoista

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Lukukausimaksujen tulevaisuus Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto Lukukausimaksut Lukukausimaksujen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot