The American Way Yhdysvaltain yliopistoista Tapio Varmola

Transkriptio

1 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola

2 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin rahoituksella (Mid-career professional development ohjelma) Päävierailukohde University of Missouri St. Louis (UMSL) Muut tutustumiskohteet California Polytechnic State University (San Luis Obispo), Washington University of St Louis ja Northeastern University (Boston) Kohteena erityisesti seuraavat teemat: yliopistojen johtaminen, yliopistojen kansainväliset aktiviteetit, yliopistojen alueellinen merkitys Aineistona noin 30 asiantuntijahaastattelua, aktiivinen havainnointi ja kirjalliseen aineistoon tutustuminen

3 USAn yliopistot: historiaa Yhdysvaltain yliopistojen historia perustuu eurooppalaiseen yliopistoperinteeseen, erityisesti brittiläiseen traditioon Ensimmäinen college perustettiin 1643 Harvardiin. Seuraavalla vuosisadalla Itärannikolle mm. Yale, William and Mary (Virginia), New Jersey, Philadelphia, Rhode Island Korkeakoulutuksen käytännöllisempi suuntaus alkaa 1862: Merrill Land Grant act: tavoitteena maatalouden ja tekniikan koulutuksen vahvistaminen

4 USAn yliopistot: historiaa Voimakas laajentuminen II maailmansodan jälkeen GI Bill 1945 (laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta), tämä laajensi ratkaisevasti opiskelijapohjaa 1960-luku: baby boom Korkeakoulutuksen laajentuminen erityisesti BA-tasolla: suurten koulutusmarkkinoiden synty Tutkimuksen kaupallistaminen 80-luvulla Tutkimusyliopistojen vahvistuminen ja liittovaltion (federal government) tutkimusrahoituksen lisääntyminen

5 USAn yliopistot: nykytila Yhdysvaltain yliopistoissa on nykyään noin 17 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkea-asteen (postsecondary) oppilaitosta (Duderstadt, 2008) Luonteenomaista suuri diversiteetti: erilaisia yliopistoja ja korkeakouluja, joilla on erilainen tehtävä, omistuspohja ja rahoitus 50 osavaltion omat, usein erilaiset järjestelmät ( non-system ) Huipun nykyinen taso: 35 yliopistoa maailman 100 parhaan yliopiston listalla (Times Higher QS World University Rankings, 2007)

6 USAn yliopistot: keskeisiä korkeakouluja Yliopistoja ja korkeakouluja on hyvin monenlaisia Keskeisempiä: Kansalliset/huippuyliopistot (national universities); opiskelijoiden rekryrointipohja koko maan laajuinen; sekä private että public Alueelliset yliopistot; rekrytointipohja alueellinen; sekä private että public Muut yliopistot (esimerkiksi vahvat mastertason koulutusyliopistot) Community colleget

7 USAn yliopistot: lukumäärätietoja Research Universities (94) Doctoral Universities (184) (laaja tohtoriopintojen tarjonta) Regional 4 years universities (895) Independent colleges (730) For Profit Colleges (322) Online Universities (230) Open Universities (100) Global Universities (10) Community colleges (1086) Trade Schools (530) (Duderstadt, 2008)

8 USAn yliopistot: keskeisiä piirteitä Yksityiset ja julkiset: ero on periaatteessa merkittävä hallinnon riippumattomuuden kannalta Yhteinen piirre kansallisen ohjauksen vähäisyys Merkittävät kansalliset lait silti tärkeitä Osavaltioiden merkitys suuri Urban universities vs. Land grant universities Research Universities Korkeakoulutuksen luonne: julkinen hyödyke (public good) vai yksityinen markkinahyödyke (private good) Tämä kysymys on jatkuvan keskustelun areena. Se jakaa poliittisen kentän (demokraatit vs. republikaanit)

9 USAn yliopistot: merkittävää kansallista lainsäädäntöä, esimerkkejä Merrill Land grant act (1862), maatalouden ja tekniikan korkeakoulutuksen vahvistaminen GI-bill (1945) Laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta Bayh-Dole Act (1980) Laki yliopiston tutkimustulosten kaupallistamisesta (tämän lain myötä businessajattelu ja -kieli tuli yliopistoihin)

10 USAn yliopistot: tutkinnot Undergraduate koulutus: on opiskelijamäärien mukaan yliopistokoulutuksen pääasiallinen muoto College koulutus (undergraduate), BA-tutkinnot: kesto neljä vuotta, laajuus 120 credit Hours Pääsyvaatimuksena senior high school tutkinto (+ tietyt arvosanat tai aineet tarvittaessa) (eli taustana K-12 koulutus) On myös associate tutkintoja (kaksi vuotta, Community colleget) Graduate schools (graduate tutkinnot) eli MA-tutkinnot ja PhDtutkinnot MA-tutkinnot (1-2 vuotta) PhD (4 6 vuotta): PhD koulutukseen voi hakeutua tieteenalasta riippuen BA- tai MA-tutkinnon jälkeen) Muu koulutus (professional schools, kuten lääketiede) Tutkintojen tuottama taloudellinen hyöty on kaikilla tutkintotasoilla merkittävä (Forseen kalvo). BA-tutkinto tuottaa palkkatuloja noin euroa enemmän kuin High school tutkinto

11

12 USAn yliopistot: selektiivisyys Yliopistot päättävät itse rekrytointipolitiikastaan. Ne ovat: Highly selective, selective, moderate Lähtökohta BA-koulutuksessa on open admission, pääsääntöisesti Osa hakee opiskelijat kansallisilta (osin globaaleilta) markkinoilta. Esimerkki WASHU: joka kymmenes hakija valitaan. Osa toimii alueellisilla markkinoilla (kuten USML, CalPoly), mutta niidenkin sisällä on koulutusaloittain eroja selektiivisyydessä. Alueellisissa yliopistoissa valittaneen pääosa hakijoista. Julkisessa retoriikassa korostetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia. College-koulutukseen hakeudutaan high schoolin jälkeen (etnisen taustan mukaan): 45 % afro-american 61 % latino 75 % white 87 % asian (Barth & Haycock, 2004) Vanhempien vaikutus on suuri collegeen hakeutumisessa. Etninen tausta voi vaikuttaa siihen, miten korkeakoulutusta arvostetaan

13 USAn yliopistot: koulutuksen tehokkuudesta Ikäluokasta (100 %) yhdeksännen luokan (15 vuotiaat) jälkeen: 67 % päättää high schoolin neljässä vuodessa (korkea keskeyttäminen eli drop out, erot etnisten ryhmien välillä merkittävät)) 38 % hakeutuu collegeen (50 % post-secondary koulutukseen) 26 % on collegessa toisen vuoden jälkeen 18 % suorittaa tutkinnon määräajassa collegessa (neljä vuotta) Hieman alle kolmannes (ikäluokasta) suorittaa undergraduate tutkinnon kymmenessä vuodessa (Kazis, 2004) Koulutusaika voi jatkua, koska opiskelijat haluavat täydentäviä opintomahdollisuuksia nelivuotiseen tutkintoon Tilanteeseen on vaikuttanut mm. se, että työmarkkinoilla on ollut kysyntää nuorille, jotka ovat pyrkineet yhdistämään työnteon ja opiskelun. Tämä johtaa valmistumisen viivästymiseen tai opintojen katkeamiseen. Tilanne on nyt taantuman aikana toinen Poliitikoille koulutusmahdollisuuksien laajentaminen (access) on tärkeämpää kuin koulutuksen tehokkuus

14 USAn yliopistot: lukukausimaksut (tuition fees) Lukukausimaksujen taso vaihtelee hyvin paljon Korkeimmat yksityisissä (highly selective) yliopistoissa Keskitaso alueellisissa (public, selective or moderate) yliopistoissa Matalin taso community collegeissa Lukukausimaksun taso voi vaihdella myös opiskelijaryhmittäin. UMSL:ssa osavaltion omille opiskelijoille edullisempi kuin muista osavaltioista tai ulkomailta tuleville (suhde 1:3). Omat opiskelijat (tai heidän vanhempansa) maksavat veronsa Missourin osavaltioon Esimerkkejä lukukausimaksujen tasosta (koko undergraduate tutkinto) WASHU: USD USD (asuminen), noin euroa/lukuvuosi UMSL: USD, noin 5000 euroa/lukuvuosi (Missourin osavaltion asukkaalle) Community colleges USD (kaksivuotinen tutkinto) Taloudellisen taantuman aikana community colleget ovat saaneet lisää opiskelijoita. Yksityisillä yliopistoilla ja julkisilla on vaikeuksia säilyttää (maksavat) opiskelijansa (US Today, ) Eräissä osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa vanhemmat voivat säästää lastensa collegeopintoja varten ja tämä on verovapaata tuloa

15 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) Lukukausimaksuille on neljä potentiaalista maksajaa Opiskelija itse (S) Hänen vanhempansa (P) Julkinen tuki (federal grants + financial aid) (F) Yksityiset hyväntekijät (grants and gifts) (G) Esimerkit ( WASHU-like University ) High cost private institution ($ 30000), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitausta : Low income family: 30 % (S), 0 % (P), 30 % (F), 40 % (G) Middle income Family: 30 % (S), 20 % (P), 10 % (F), 40 % (G) High-income Family: 5 % (S), 90 % (P), 5 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

16 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) High-cost public institution ($ 14000) ( UMSL-like University ), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitaulusta: Low-income family: 40 % (S), 0 % (P), 60 % (F), 0 % (G) Middle-income family: 50 % (S), 40 % (P), 10 % (F), 0 % (G) High-income family: 10 % (S), 90 % (P), 0 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

17 USA yliopistot: talouden rakenne Talouden neljä lähdettä: lukukausimaksut (Tuition fees); osavaltioiden tuki (State) ; liittovaltion rahoitus (Federal government); grants and gifts (G) Osavaltioiden tuen määrä vaihtelee public universityille, mutta sen taso on laskenut 30 vuoden aikana merkittävästi (ennen 60 % rahoituksesta, nyt enintään 30 %) Liittovaltion rahoituksessa kaksi osaa: julkinen tutkimusrahoitus (useita kanavia), opiskelijoiden opintososiaalinen tuki (granted aid; loans) Lahjoitusten merkitys, filantropian muodot (yritykset ja yksityiset kansalaiset), lahjoituksia käytetään moniin tarkoituksiin, myös vähävaraisten opiskelijoiden tukeen Lahjoitusten hankkimiseen panostetaan yliopistoissa paljon. Toisaalta niiden antaminen helpottaa yksityisen kansalaisen tai yrityksen verotuskohtelua (Varmola, 2009)

18 USA yliopistot: talouden rakenne Rahoituksen karkea jakautuminen yliopistotasolla (30 % T; 30% S; 30% F; 10 % G) Undergraduate tutkintojen tuloilla voidaan subventoida graduatetason opintoja, joissa opiskelijamäärät ovat usein pieniä ja opetus yksilöllisempää Yksityisillä yliopistoilla on käytettävissään merkittävä omaisuusvaranto, jos yliopisto sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkialueella (maapinta, rakennukset) Silti kaikki yksityiset yliopistot saavat julkista tukea (tutkimusrahoituksen ja opiskelijoiden tuen kautta), ja kaikki julkiset yliopistot pyrkivät laajentamaan yksityistä tukeaan mm. laajoilla varainhankintaohjelmilla

19

20 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Kokonaisrahoitus $ 335 Billion USD, 2.6 % bruttokansantuotteesta (GDP) Tästä 55 % on yksityistä rahoitusta tai tukea ja 45 % julkista tukea Yksityinen rahoitus ($ 190 Billion) Tuition fees (lukukausimaksut) $ 95 Hyväntekeväisyys (grants and gifts) $ 30 Tulot lahjoituksista ja niiden tuotoista (endownments earnings) $ 35 Palvelutulot (medical clinics, athletics) $ 30 (Duderstadt, 2008)

21 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Julkinen tuki Osavaltioiden tuki $ 75 Billion USD (lähinnä public colleges and universities) Liittovaltion (federal) tuki $ 70 - research grants $ 30 - student financial aid, loans $ 40 (Duderstadt, 2008)

22 USAn yliopistot: opettajisto Faculty: päätoiminen (tenure) opettajisto ja muu opettajisto (non tenured ja part-time) Tenure systeemi: tämän aseman saavuttamiseksi opettajat tekevät paljon työtä Tenure asema takaa vakinaisen vakanssin; sen saaminen kestä viisi - kuusi vuotta tohtoritutkinnon jälkeen, edellyttää toista merkittävää omaan tieteenalaan liittyvää tuotosta, laatu ratkaisee Tavoitetasona on saada opettajistoon tenurerekrytoinneilla sen keskitasoa parempaa uutta osaamista Toisaalta se takaa opettajalle (professorille) opetuksen ja tutkimuksen vapauden (tenuren saavuttamisen jälkeen) Tämä taso tulee saavuttaa vuotiaana

23 USAn yliopistot: opettajisto Palkkaus, palkkauksen erilaisuus/markkinat Palkkaus vaihtelee koulutusaloittain ja yliopistoittain kärjessä liiketaloustiede ( USD), sitten tekniikka ( USD), loppupäässä humanistiset alat (noin USD) ja muotoilu (noin USD) Ero maan keskiosan ja Kalifornian yliopistojen opettajiston keskipalkan välillä on noin USD/vuosi Toisaalta yliopiston opettajistoon kuuluva ansaitsee noin USD enemmän kuin saman osavaltion työväki keskimäärin (lääketieteen tiedot puuttuvat, korkeammat palkat kuin liiketaloustieteessä) Työajan suhteellinen jakautuminen ( Esimerkki UMSL: 40 % tutkimus; 40 % opetus; 20 % palvelut ja hallinto)

24 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Sisäinen diversiteetti tärkeä ja sitä pidetään arvossa: erilaisten etnisten ryhmien kuuluminen opiskelijakuntaan, tärkeää myös ulkomaiset opiskelijat ja ulkomailla syntyneet, nyt Yhdysvalloissa asuvat Kansainvälisesti vetovoimaista on erityisesti graduate schoolvaiheen opinnot (MA- ja PhD koulutus) Osa tutkinnon suorittaneista jää Yhdysvaltoihin, osa palaa kotimaahansa. Hekin pitävät kuitenkin yllä tieteellisiä kontakteja ja muita verkostoja Yhdysvaltain yliopistoihin ja Yhdysvaltoihin Arvostetuimmissa yliopistoissa on aloja (erityisesti Science), jossa graduate schoolin opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia (WASHU:n esimerkki)

25 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Foreign born faculty on tärkeä ja sen rooli on merkittävä Tämän opettajiston (foreign born faculty) kielitaitoon liittyy erilaisia näkemyksiä. Opiskelijat saattavat kritisoida sitä, ja osa syntyperäisestä opettajistosta on samoilla linjoilla. Toisaalta Yhdysvaltain edelleen jatkuva immigraatio tuo sisäisiä paineita mm. latinoperäisen väestön osalta. Suomalaisten ja skandinaavien puhuttua kielitaitoa pidetään hyvänä! Opiskelijavaihtoon lähtijöitä Yhdysvalloista on varsin vähän. Monien haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kulttuurinen osaaminen (myös kielitaito) saisi olla monipuolisempaa Osavaltiot voivat asettaa rajoituksia ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille (esim. Kalifornia)

26 USAn yliopistot: sisäinen ja ulkoinen hallinto Ulkoinen hallinto: Board of trustees -elin tavallinen Osavaltioiden rooli public universityissä: lainsäädäntö, toiminnan koordinaatio ja ohjaus, rahoitus Yliopistojen yhteenliittymät, esim. University of California System tai University of Missouri System Sisäinen hallinto: esim. Chancellor tai President. Provost (akateemisia asioita varten). Yliopiston koon mukaan vararehtoreita. Dekaanien asema merkittävä Muu akateeminen hallinto

27 USAn yliopistot: akkreditoinnit ja auditoinnit Ei valtakunnallista akkreditointijärjestelmää Päämuodot: institutionaaliset akkreditoinnit ja alakohtaiset akkreditoinnit Institutionaalisia arviointeja varten on seitsemän, usean osavaltion yhteistä arviointielintä Alakohtaisia arviointeja tekevät usein kansalliset järjestöt tai yhteenliittymät Akkreditointielimet ovat yksityisiä non-profit organisaatioita Institutionaalisella arviolla on merkitystä, jotta yliopisto saa oikeuden hakea liittovaltion tutkimusrahoitusta ja opiskelijoille opintotukea Myös auditointeja käytetään instituutiotasolla Akkreditointi- ja auditointiraportit eivät ole julkisia, mikä poikkeaa suomalaisesta käytännöstä Osavaltioiden lainsäädännössä on eroja siinä, millainen merkitys alakohtaisilla akkreditoinneilla on (esim. opettajankoulutus, sairaanhoitajakoulutus) Akkreditoinneissa on tällä vuosikymmenellä korostunut oppimistuloksia (learning outcomes) korostava linja (Mentkowski, M. et al, 2000) Kansallisia yhteistoimintaverkostoja on olemassa, kuten Council For Higher Education Accredidation

28 USAn yliopistot: rankinglistat Ovat yleistyneet ja useimmat yliopistot kertovat verkkosivuillaan niiden tuloksista Esimerkki US News and World Reportin vuosittainen listaus, jossa indikaattorit ja painokertoimet ovat: Peer assesment (25 %) Retention (20 %) Faculty resourses (20 %) Student selectivity (15%) Financial Resources (10 %) Graduation rate performance (5%) Alumni giving (5 %)

29 USAn yliopistot: community colleget Järjestävät kahdenlaisia tutkintoja: korkeakoulututkintoja, ja ammatillisia ja teknillisiä tutkintoja Community colleget ovat opetukseen keskittyneitä oppilaitoksia Korkeakoulututkintojen laajuus Community Collegeissa on kaksi vuotta, tutkinnot associate of Arts tai associate of Science, on myös ammatillisia tutkintoja, kuten associate nursing tutkinto Tutkinnoilla on tietty siirtymäkelpoisuus yliopistojen college (undergraduateopintoihin), opinnot luetaan merkittäviltä osin hyväksi yliopistoon siirryttäessä. Tässä on osavaltiokohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja Community collegeille ja yliopistoilla voi olla keskinäisiä sopimuksia siirtymäkelpoisuudesta C:n tutkinnon suorittamisen jälkeen Opetuksen tasosta on kahdenlaisia käsityksiä. Community collegejen oma opettajisto on pääosin MA-tasoista. Yliopiston (esimerkkitapaus UMSL) dekaanien ja opettajien näkemykset poikkeavat paljon siinä, millaisen arvon he community collegejen opinnoille antavat Yliopistojen yhteistyö on toisinaan hyvin tiivistä community collegejen kanssa. Se riippuu yliopiston strategiasta opiskelijoiden rekrytoinnin suhteen Monelle opiskelijalle tämä on kokeiluareena ennen yliopistoon hakeutumista

30 USAn yliopistot: community colleget Oppilaitoksista käytetään joskus ilmaisua junior colleget Community colleget sijaitsevat usein esikaupunkialueella, ja niillä on suhteellisen hyvät fasiliteetit Niiden rahoitus koostuu osavaltion, kunnan (County tai City) ja opiskelijoiden rahoituksesta. Kunnan rahoitus esimerkiksi kiinteistöverosta (property tax) Lukukausimaksujen taso vaihtelee, se on enintään puolet yliopistojen (public) lukukausimaksuista Toiminta laajentunut voimakkaasti 60-luvulta lähtien, nykyinen taloudellinen taantuma on jälleen lisännyt opintojen kysyntää On mahdollista, että niiden tarjonnassa vahvistuu jatkossa ammatillinen ja teknillinen koulutus (nykyisin noin 40 % opiskelijoista)

31 USAn yliopistot: täydennyskoulutus On osa yliopiston palvelutehtävää On pääosin markkinaehtoista Ei opettajien tehtävien pääprioriteetti, mutta voi kuulua palvelutehtävään (service) Täydennyskoulutuksen hallinto voi olla yliopistoissa keskitetty tai hajautettu yksikköihin Täydennyskoulutukseen sisältyy myös lähialueen (community) kehityshankkeita

32 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminta on kasvanut Yhdysvalloissa 50 vuoden aikana hyvin nopeasti, 5-6 %:a vuodessa Koko TKI-toiminnan volyymi on noin 300 biljoonaa USD, josta yliopistojen osuus on noin 43 biljoonaa USD Yliopistojen TKI-toiminnan rahoituslähteet jakautuvat seuraavasti 2006: Liittovaltio (Federal) 65 % (korkein luku 70) Yritykset 5 % (7) Osavaltiot (States) (10 %) Non-profit organisaatiot (säätiöt ymv.) (20 %) (Arshadi & George, 2008; Duderstadt, 2008)

33 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminnan kaupallistaminen merkittävää, taustana 80-luvun lainsäädäntö (Bayh-Dole Act, 1980). Kaupallistamisen muotoja: Teknologian siirto Start-up yritysten tukeminen Patentit, lisenssit ja optiot Patenttitulot Research Parks (osallistuminen niiden toimintaan) Tunnuslukuja yliopistoissa: Start up yrityksiä 2-3 (korkein luku 20), lisenssejä (265), lisenssituloja 2-12 Milj. USD (585), päätoimista henkilökuntaa 3-5 (63) (Arshadi & George, 2008)

34 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Prototyyppi Johns Hopkins University (1876) Tutkimusyliopistojen pohja kehittyi noin sata vuotta sitten. Tunnettuja esimerkkejä Harvard, Columbia, Michigan, Illinois, California, Stanford, Chicago, MIT (Boston) Osa näistä on syntynyt Land-Grant lainsäädännön pohjalta: yliopistot alkoivat kehittää tuotteita, prosesseja ja muita hyödykkeitä myytäväksi yliopiston ulkopuolelle Näkökulma: Professorit sekä opettajia että soveltajia (practioners) Tutkimusyliopistoja on sekä yksityisiä että julkisia Tutkimusyliopistoihin yhdistyy panostus graduate tason opintoihin (Crow, 2009)

35 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Keskeisiä tekijöitä: desentralisaatio; kilpailu opiskelijoista ja opettajistosta; institutionaalinen moninaisuus; liittovaltion tutkimusrahoitus Keskeisiä yksityiset, selektiiviset yliopistot Toinen merkittävä tekijä tutkimusyliopistojen vahvistumiseen on ollut lääketieteellisen tutkimuksen valtava kasvu Yhdysvalloissa II maailmansodan jälkeen ( volyymi ehkä kymmenkertaistunut) Myös muutamilla julkisilla yliopistoilla oma merkityksensä tutkimusyliopistoina (kuten Berkeley, UCLA, Michigan, Illinois) (Graham & Diamond, 1997) Toisinaan puhutaan myös Research 1 yliopistoista ja Research 2 yliopistoista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvissa ei ole Big Science- hankkeita (Aronowitz, 2000)

36 USAn yliopistot: yliopistojen tulevasta kehityksestä Myös Yhdysvalloissa haaste on laajentaa yliopiston toimintaa opetuksesta ja tutkimuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen Tutkimusyliopistojen kehittämisessä yksi linja on entrepreniual University ajattelu (Crow, 2009) Business ajattelun voimistuminen yliopistoissa on yksi näkyvissä oleva linja Toisaalta pohditaan myös yliopistojen sivistystehtävää: sekin perinne on vahva Yhdysvalloissa Yliopistojen TKI-toiminnan vahva kaupallistaminen jakaa korkeakouluyhteisössä näkemyksiä. Sen nähdään vaarantavan yliopistojen perustutkimuksen asemaa

37 USAn yliopistot: tiedepuistot (research parks) Yhdysvalloissa (ja Kanadassa) on noin 170 tiedepuistoa Niissä työskentelee noin ihmistä Tiedepuistojen sijainti on usein esikaupunkialueella, mutta nyt vahvistumassa kaupunkialueelle sijoittuvat puistot (Cortex, St. Louis) Noin 10 % tiloista start-up yrityksille, muuten tiloista suurin osa (3/4) for-profit yrityksillä, 15 % yliopistoilla ja 5 % govermental agencien hallinnassa Pääasialliset sektorit: IT, lääketiede, engineering services Omistajatahot/pääomistajat: 26 % private (non-profit); 23 % yliopisto yksin (non-profit); 20 % yliopistoon liittyvä (affiliated); 14 % julkinen toimija; 6% yksityinen voittoa tavoitteleva organisaatio, 4 % joint venture Noin 40 % työntekijöistä on akateemisia (Scientific R&D), 40 % eri toimialojen työntekijöitä (yritykset) ja 20 % muuta henkilöstöä (Characteristics and trends 2007)

38 USAn yliopistot: Tiedepuistot (research parks) 90-luvulla painopisteinä T&K fasiliteettien liittäminen tiedepuistojen teollisten yritysten toimintaan; myös innovaatiokeskukset ja inkubaattoritoiminta; jonkin verran start-up yritysten tukea Tällä vuosikymmenellä painopisteitä: lisää tukea start up yrityksille ja yrittäjille; myös kaupallistamiseen liittyviä palveluja; yrityksillä lisää kiinnostusta partnersuhteeseen yliopistojen kanssa ja päinvastoin; konferenssipalvelut tärkeitä Tulevaisuudessa esillä: Strategisesti suunnitellut mixed - use campus sekä akateemiset että teolliskaupalliset toiminnot (esimerkkinä UMSL Express Script yhteistyö) Yritysten kannalta välittömässä läheisyydessä olevat palvelut (on-site amenities) ovat tärkeitä Urbaanien alueiden kehittäminen Paikka myös yliopistojen ulkopuolisille (non-university) T&K organisaatioille Kestävän kehityksen huomioon otto ( esim. Vancouver) Globaali näkymä vahvistuu (Characteristics and trends 2007)

39 USAn yliopistot: yliopistojen yleisestä merkityksestä Erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Keskeinen tekijä maan sisäisessä alueellisessa kehityksessä (Itärannikko, Länsirannikko, maan keskiosan heikko taloudellinen kehitys) Talouden pysyvä, vakauttava tekijä (Obama: one of the core elements in US economy ). Nyt kuitenkin monessa osavaltioissa 5-10 % leikkausten kohde Jatkuvan vertailun (ranking) ja sisäisen kilpailun areena Edelleen tasoltaan maailman kärjessä, erityisesti graduate schooleissa (opetus) ja research universityissä (tutkimus) Opiskelu graduate schooleissa on tehokasta Diversiteetti hyvin suuri Tutkimuksen huippukeskittymät ovat valtaosin Yhdysvalloissa

40 USAn yliopistot: mitä asioita voi arvostaa Yliopistojen moninaisuus, yliopistoja joka lähtöön Yliopistojen kyky houkutella parhaita kykyjä eri puolilta maailmaa Yliopistojen BA-koulutuksen laajuus Yliopistojen graduate-vaiheen taso Yliopistojen rahoituksen monikanavaisuus Yliopistojen hallinto joka mahdollistaa opettajille hyvät edellytykset opetukseen ja tutkimukseen Osaaminen tutkimustulosten kaupallistamisessa Yliopistojen rooli osana kansojen sulatusuunia Liittovaltion vähäinen rooli yliopistojen ohjauksessa

41 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijoittuvat USAn yliopistojen koko kirjon sisälle Suomalaisten korkeakoulujen pohja on hyvä, koska koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen Suomella on hyvä maine korkeatasoisena koulutuksen osaajana myös USAssa USAssa on sekä kansallisesti että alueellisesti arvostettuja yliopistoja (eri tehtävät) Alueiden välinen kilpailu on kovaa, korkeakouluilla on suuri merkitys tässä Osa yliopistoista painottaa innovaatioita ja yrittäjämäistä toimintatapaa: ei helppo tie akateemiselle yhteisölle

42 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Korkeakoulurahoituksen monikanavaisuus on opiskelemisen arvoista: aitoa keskustelua lukukausimaksuista ei kannata enää välttää Suomessa on edistettävä henkilöstörekrytointeja ulkomailta korkeakoulujen opettajistoon Suomen korkeakouluissa on EU-aikana keskitytty liikaa Eurooppaan: kannattaa ottaa oppia maasta, jossa on paljon maailman parhaita yliopistoja

43 Keskeiset kirjalliset lähteet Altbach, P (et al) (2005) American Higher Education in the Twenty-First Century. Aronowitz, S. (2000) The Knowledge Factory. Cohen, A.M & Brawer, F.B. (2003) The American Community College. Duderstadt, J.J. (2008) Changing university missions and profiling in the United States: some lessons learned in the New World Gaudiani, C (2003) The greater Good. How Philantrophy Saves American Capitalism. Graham, H.G. & Diamond, N. (1997) The Rise of American Research Universities. Elites and Challengers in the Postwar Era. Kazis, R. & Vargas, J. & Hoffman. N. (2004) Double the Numbers. Increasing Postsecondary Credentials for Underrepresented Youth. Mentkowski, M. (et al) (2000) Learning that lasts. Rudolph, F. R (1990) The American College & University. Chararacteristics and trends in North American Research Parks: 21st Century Directions (2007). Association of University Research Parks.

44 Keskeiset kirjalliset lähteet: artikkelit Johnstone, D.B. (2005) Financing Higher Education: Who should pay. In Altbach, P. (et al). American Higher Education in the Twenty-First Century Kazis, P. (2004) Introduction. In Kazis R (et al). Double the Numbers Barth, P. & Haycock, K. (2004) A Core Curriculum for All Students. In Kazis, R (et al) Double the Numbers Arshadi, N. & George, T.G. (2008) The Economics of University Research and Technology Transfer. Research Management Review. 3. Crow, M (2009) Building an Entrepreneurial University. The Future of The Research University. Ewing Marion Foundation. The Des Moines Register. Low ISU teacher pay stirs fears of losing top talent US Today. In a recession, is college worth it?

45 Keskeisiä lähteitä (Suomi) Fulbright Center (2005) Suuntana Yhdysvallat. Perustieto Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asiain hallinnon opintomatka Yhdysvaltoihin (2008). Matkaraportti. Fulbright Center. Quality Assurance in Higher Education in the United States and Canada. Matkaraportti. Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. (2006)

46 Haastattelut syyskuu joulukuu 2009 President Gary Forsee, University of Missouri System Chancellor Tom George, University of Missouri St Louis (UMSL) President James Baker, California Polytechnic State University (CalPOLY) Executive Vice Chancellor Henry S. Webber, Washington University of St Louis (WashU) Provost Glen Cope, University of Missouri St Louis (UMSL) Professor Allan Bird, Northeastern University Lisäksi noin 25 eri asiantuntijaa UMSL:sta ja CalPolysta