The American Way Yhdysvaltain yliopistoista Tapio Varmola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010"

Transkriptio

1 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola

2 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin rahoituksella (Mid-career professional development ohjelma) Päävierailukohde University of Missouri St. Louis (UMSL) Muut tutustumiskohteet California Polytechnic State University (San Luis Obispo), Washington University of St Louis ja Northeastern University (Boston) Kohteena erityisesti seuraavat teemat: yliopistojen johtaminen, yliopistojen kansainväliset aktiviteetit, yliopistojen alueellinen merkitys Aineistona noin 30 asiantuntijahaastattelua, aktiivinen havainnointi ja kirjalliseen aineistoon tutustuminen

3 USAn yliopistot: historiaa Yhdysvaltain yliopistojen historia perustuu eurooppalaiseen yliopistoperinteeseen, erityisesti brittiläiseen traditioon Ensimmäinen college perustettiin 1643 Harvardiin. Seuraavalla vuosisadalla Itärannikolle mm. Yale, William and Mary (Virginia), New Jersey, Philadelphia, Rhode Island Korkeakoulutuksen käytännöllisempi suuntaus alkaa 1862: Merrill Land Grant act: tavoitteena maatalouden ja tekniikan koulutuksen vahvistaminen

4 USAn yliopistot: historiaa Voimakas laajentuminen II maailmansodan jälkeen GI Bill 1945 (laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta), tämä laajensi ratkaisevasti opiskelijapohjaa 1960-luku: baby boom Korkeakoulutuksen laajentuminen erityisesti BA-tasolla: suurten koulutusmarkkinoiden synty Tutkimuksen kaupallistaminen 80-luvulla Tutkimusyliopistojen vahvistuminen ja liittovaltion (federal government) tutkimusrahoituksen lisääntyminen

5 USAn yliopistot: nykytila Yhdysvaltain yliopistoissa on nykyään noin 17 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkea-asteen (postsecondary) oppilaitosta (Duderstadt, 2008) Luonteenomaista suuri diversiteetti: erilaisia yliopistoja ja korkeakouluja, joilla on erilainen tehtävä, omistuspohja ja rahoitus 50 osavaltion omat, usein erilaiset järjestelmät ( non-system ) Huipun nykyinen taso: 35 yliopistoa maailman 100 parhaan yliopiston listalla (Times Higher QS World University Rankings, 2007)

6 USAn yliopistot: keskeisiä korkeakouluja Yliopistoja ja korkeakouluja on hyvin monenlaisia Keskeisempiä: Kansalliset/huippuyliopistot (national universities); opiskelijoiden rekryrointipohja koko maan laajuinen; sekä private että public Alueelliset yliopistot; rekrytointipohja alueellinen; sekä private että public Muut yliopistot (esimerkiksi vahvat mastertason koulutusyliopistot) Community colleget

7 USAn yliopistot: lukumäärätietoja Research Universities (94) Doctoral Universities (184) (laaja tohtoriopintojen tarjonta) Regional 4 years universities (895) Independent colleges (730) For Profit Colleges (322) Online Universities (230) Open Universities (100) Global Universities (10) Community colleges (1086) Trade Schools (530) (Duderstadt, 2008)

8 USAn yliopistot: keskeisiä piirteitä Yksityiset ja julkiset: ero on periaatteessa merkittävä hallinnon riippumattomuuden kannalta Yhteinen piirre kansallisen ohjauksen vähäisyys Merkittävät kansalliset lait silti tärkeitä Osavaltioiden merkitys suuri Urban universities vs. Land grant universities Research Universities Korkeakoulutuksen luonne: julkinen hyödyke (public good) vai yksityinen markkinahyödyke (private good) Tämä kysymys on jatkuvan keskustelun areena. Se jakaa poliittisen kentän (demokraatit vs. republikaanit)

9 USAn yliopistot: merkittävää kansallista lainsäädäntöä, esimerkkejä Merrill Land grant act (1862), maatalouden ja tekniikan korkeakoulutuksen vahvistaminen GI-bill (1945) Laki sodasta palanneiden veteraanien koulutuksesta Bayh-Dole Act (1980) Laki yliopiston tutkimustulosten kaupallistamisesta (tämän lain myötä businessajattelu ja -kieli tuli yliopistoihin)

10 USAn yliopistot: tutkinnot Undergraduate koulutus: on opiskelijamäärien mukaan yliopistokoulutuksen pääasiallinen muoto College koulutus (undergraduate), BA-tutkinnot: kesto neljä vuotta, laajuus 120 credit Hours Pääsyvaatimuksena senior high school tutkinto (+ tietyt arvosanat tai aineet tarvittaessa) (eli taustana K-12 koulutus) On myös associate tutkintoja (kaksi vuotta, Community colleget) Graduate schools (graduate tutkinnot) eli MA-tutkinnot ja PhDtutkinnot MA-tutkinnot (1-2 vuotta) PhD (4 6 vuotta): PhD koulutukseen voi hakeutua tieteenalasta riippuen BA- tai MA-tutkinnon jälkeen) Muu koulutus (professional schools, kuten lääketiede) Tutkintojen tuottama taloudellinen hyöty on kaikilla tutkintotasoilla merkittävä (Forseen kalvo). BA-tutkinto tuottaa palkkatuloja noin euroa enemmän kuin High school tutkinto

11

12 USAn yliopistot: selektiivisyys Yliopistot päättävät itse rekrytointipolitiikastaan. Ne ovat: Highly selective, selective, moderate Lähtökohta BA-koulutuksessa on open admission, pääsääntöisesti Osa hakee opiskelijat kansallisilta (osin globaaleilta) markkinoilta. Esimerkki WASHU: joka kymmenes hakija valitaan. Osa toimii alueellisilla markkinoilla (kuten USML, CalPoly), mutta niidenkin sisällä on koulutusaloittain eroja selektiivisyydessä. Alueellisissa yliopistoissa valittaneen pääosa hakijoista. Julkisessa retoriikassa korostetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia. College-koulutukseen hakeudutaan high schoolin jälkeen (etnisen taustan mukaan): 45 % afro-american 61 % latino 75 % white 87 % asian (Barth & Haycock, 2004) Vanhempien vaikutus on suuri collegeen hakeutumisessa. Etninen tausta voi vaikuttaa siihen, miten korkeakoulutusta arvostetaan

13 USAn yliopistot: koulutuksen tehokkuudesta Ikäluokasta (100 %) yhdeksännen luokan (15 vuotiaat) jälkeen: 67 % päättää high schoolin neljässä vuodessa (korkea keskeyttäminen eli drop out, erot etnisten ryhmien välillä merkittävät)) 38 % hakeutuu collegeen (50 % post-secondary koulutukseen) 26 % on collegessa toisen vuoden jälkeen 18 % suorittaa tutkinnon määräajassa collegessa (neljä vuotta) Hieman alle kolmannes (ikäluokasta) suorittaa undergraduate tutkinnon kymmenessä vuodessa (Kazis, 2004) Koulutusaika voi jatkua, koska opiskelijat haluavat täydentäviä opintomahdollisuuksia nelivuotiseen tutkintoon Tilanteeseen on vaikuttanut mm. se, että työmarkkinoilla on ollut kysyntää nuorille, jotka ovat pyrkineet yhdistämään työnteon ja opiskelun. Tämä johtaa valmistumisen viivästymiseen tai opintojen katkeamiseen. Tilanne on nyt taantuman aikana toinen Poliitikoille koulutusmahdollisuuksien laajentaminen (access) on tärkeämpää kuin koulutuksen tehokkuus

14 USAn yliopistot: lukukausimaksut (tuition fees) Lukukausimaksujen taso vaihtelee hyvin paljon Korkeimmat yksityisissä (highly selective) yliopistoissa Keskitaso alueellisissa (public, selective or moderate) yliopistoissa Matalin taso community collegeissa Lukukausimaksun taso voi vaihdella myös opiskelijaryhmittäin. UMSL:ssa osavaltion omille opiskelijoille edullisempi kuin muista osavaltioista tai ulkomailta tuleville (suhde 1:3). Omat opiskelijat (tai heidän vanhempansa) maksavat veronsa Missourin osavaltioon Esimerkkejä lukukausimaksujen tasosta (koko undergraduate tutkinto) WASHU: USD USD (asuminen), noin euroa/lukuvuosi UMSL: USD, noin 5000 euroa/lukuvuosi (Missourin osavaltion asukkaalle) Community colleges USD (kaksivuotinen tutkinto) Taloudellisen taantuman aikana community colleget ovat saaneet lisää opiskelijoita. Yksityisillä yliopistoilla ja julkisilla on vaikeuksia säilyttää (maksavat) opiskelijansa (US Today, ) Eräissä osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa vanhemmat voivat säästää lastensa collegeopintoja varten ja tämä on verovapaata tuloa

15 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) Lukukausimaksuille on neljä potentiaalista maksajaa Opiskelija itse (S) Hänen vanhempansa (P) Julkinen tuki (federal grants + financial aid) (F) Yksityiset hyväntekijät (grants and gifts) (G) Esimerkit ( WASHU-like University ) High cost private institution ($ 30000), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitausta : Low income family: 30 % (S), 0 % (P), 30 % (F), 40 % (G) Middle income Family: 30 % (S), 20 % (P), 10 % (F), 40 % (G) High-income Family: 5 % (S), 90 % (P), 5 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

16 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) High-cost public institution ($ 14000) ( UMSL-like University ), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitaulusta: Low-income family: 40 % (S), 0 % (P), 60 % (F), 0 % (G) Middle-income family: 50 % (S), 40 % (P), 10 % (F), 0 % (G) High-income family: 10 % (S), 90 % (P), 0 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

17 USA yliopistot: talouden rakenne Talouden neljä lähdettä: lukukausimaksut (Tuition fees); osavaltioiden tuki (State) ; liittovaltion rahoitus (Federal government); grants and gifts (G) Osavaltioiden tuen määrä vaihtelee public universityille, mutta sen taso on laskenut 30 vuoden aikana merkittävästi (ennen 60 % rahoituksesta, nyt enintään 30 %) Liittovaltion rahoituksessa kaksi osaa: julkinen tutkimusrahoitus (useita kanavia), opiskelijoiden opintososiaalinen tuki (granted aid; loans) Lahjoitusten merkitys, filantropian muodot (yritykset ja yksityiset kansalaiset), lahjoituksia käytetään moniin tarkoituksiin, myös vähävaraisten opiskelijoiden tukeen Lahjoitusten hankkimiseen panostetaan yliopistoissa paljon. Toisaalta niiden antaminen helpottaa yksityisen kansalaisen tai yrityksen verotuskohtelua (Varmola, 2009)

18 USA yliopistot: talouden rakenne Rahoituksen karkea jakautuminen yliopistotasolla (30 % T; 30% S; 30% F; 10 % G) Undergraduate tutkintojen tuloilla voidaan subventoida graduatetason opintoja, joissa opiskelijamäärät ovat usein pieniä ja opetus yksilöllisempää Yksityisillä yliopistoilla on käytettävissään merkittävä omaisuusvaranto, jos yliopisto sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkialueella (maapinta, rakennukset) Silti kaikki yksityiset yliopistot saavat julkista tukea (tutkimusrahoituksen ja opiskelijoiden tuen kautta), ja kaikki julkiset yliopistot pyrkivät laajentamaan yksityistä tukeaan mm. laajoilla varainhankintaohjelmilla

19

20 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Kokonaisrahoitus $ 335 Billion USD, 2.6 % bruttokansantuotteesta (GDP) Tästä 55 % on yksityistä rahoitusta tai tukea ja 45 % julkista tukea Yksityinen rahoitus ($ 190 Billion) Tuition fees (lukukausimaksut) $ 95 Hyväntekeväisyys (grants and gifts) $ 30 Tulot lahjoituksista ja niiden tuotoista (endownments earnings) $ 35 Palvelutulot (medical clinics, athletics) $ 30 (Duderstadt, 2008)

21 USAn yliopistot: rahoituksen kokonaisuus Julkinen tuki Osavaltioiden tuki $ 75 Billion USD (lähinnä public colleges and universities) Liittovaltion (federal) tuki $ 70 - research grants $ 30 - student financial aid, loans $ 40 (Duderstadt, 2008)

22 USAn yliopistot: opettajisto Faculty: päätoiminen (tenure) opettajisto ja muu opettajisto (non tenured ja part-time) Tenure systeemi: tämän aseman saavuttamiseksi opettajat tekevät paljon työtä Tenure asema takaa vakinaisen vakanssin; sen saaminen kestä viisi - kuusi vuotta tohtoritutkinnon jälkeen, edellyttää toista merkittävää omaan tieteenalaan liittyvää tuotosta, laatu ratkaisee Tavoitetasona on saada opettajistoon tenurerekrytoinneilla sen keskitasoa parempaa uutta osaamista Toisaalta se takaa opettajalle (professorille) opetuksen ja tutkimuksen vapauden (tenuren saavuttamisen jälkeen) Tämä taso tulee saavuttaa vuotiaana

23 USAn yliopistot: opettajisto Palkkaus, palkkauksen erilaisuus/markkinat Palkkaus vaihtelee koulutusaloittain ja yliopistoittain kärjessä liiketaloustiede ( USD), sitten tekniikka ( USD), loppupäässä humanistiset alat (noin USD) ja muotoilu (noin USD) Ero maan keskiosan ja Kalifornian yliopistojen opettajiston keskipalkan välillä on noin USD/vuosi Toisaalta yliopiston opettajistoon kuuluva ansaitsee noin USD enemmän kuin saman osavaltion työväki keskimäärin (lääketieteen tiedot puuttuvat, korkeammat palkat kuin liiketaloustieteessä) Työajan suhteellinen jakautuminen ( Esimerkki UMSL: 40 % tutkimus; 40 % opetus; 20 % palvelut ja hallinto)

24 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Sisäinen diversiteetti tärkeä ja sitä pidetään arvossa: erilaisten etnisten ryhmien kuuluminen opiskelijakuntaan, tärkeää myös ulkomaiset opiskelijat ja ulkomailla syntyneet, nyt Yhdysvalloissa asuvat Kansainvälisesti vetovoimaista on erityisesti graduate schoolvaiheen opinnot (MA- ja PhD koulutus) Osa tutkinnon suorittaneista jää Yhdysvaltoihin, osa palaa kotimaahansa. Hekin pitävät kuitenkin yllä tieteellisiä kontakteja ja muita verkostoja Yhdysvaltain yliopistoihin ja Yhdysvaltoihin Arvostetuimmissa yliopistoissa on aloja (erityisesti Science), jossa graduate schoolin opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia (WASHU:n esimerkki)

25 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Foreign born faculty on tärkeä ja sen rooli on merkittävä Tämän opettajiston (foreign born faculty) kielitaitoon liittyy erilaisia näkemyksiä. Opiskelijat saattavat kritisoida sitä, ja osa syntyperäisestä opettajistosta on samoilla linjoilla. Toisaalta Yhdysvaltain edelleen jatkuva immigraatio tuo sisäisiä paineita mm. latinoperäisen väestön osalta. Suomalaisten ja skandinaavien puhuttua kielitaitoa pidetään hyvänä! Opiskelijavaihtoon lähtijöitä Yhdysvalloista on varsin vähän. Monien haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kulttuurinen osaaminen (myös kielitaito) saisi olla monipuolisempaa Osavaltiot voivat asettaa rajoituksia ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille (esim. Kalifornia)

26 USAn yliopistot: sisäinen ja ulkoinen hallinto Ulkoinen hallinto: Board of trustees -elin tavallinen Osavaltioiden rooli public universityissä: lainsäädäntö, toiminnan koordinaatio ja ohjaus, rahoitus Yliopistojen yhteenliittymät, esim. University of California System tai University of Missouri System Sisäinen hallinto: esim. Chancellor tai President. Provost (akateemisia asioita varten). Yliopiston koon mukaan vararehtoreita. Dekaanien asema merkittävä Muu akateeminen hallinto

27 USAn yliopistot: akkreditoinnit ja auditoinnit Ei valtakunnallista akkreditointijärjestelmää Päämuodot: institutionaaliset akkreditoinnit ja alakohtaiset akkreditoinnit Institutionaalisia arviointeja varten on seitsemän, usean osavaltion yhteistä arviointielintä Alakohtaisia arviointeja tekevät usein kansalliset järjestöt tai yhteenliittymät Akkreditointielimet ovat yksityisiä non-profit organisaatioita Institutionaalisella arviolla on merkitystä, jotta yliopisto saa oikeuden hakea liittovaltion tutkimusrahoitusta ja opiskelijoille opintotukea Myös auditointeja käytetään instituutiotasolla Akkreditointi- ja auditointiraportit eivät ole julkisia, mikä poikkeaa suomalaisesta käytännöstä Osavaltioiden lainsäädännössä on eroja siinä, millainen merkitys alakohtaisilla akkreditoinneilla on (esim. opettajankoulutus, sairaanhoitajakoulutus) Akkreditoinneissa on tällä vuosikymmenellä korostunut oppimistuloksia (learning outcomes) korostava linja (Mentkowski, M. et al, 2000) Kansallisia yhteistoimintaverkostoja on olemassa, kuten Council For Higher Education Accredidation

28 USAn yliopistot: rankinglistat Ovat yleistyneet ja useimmat yliopistot kertovat verkkosivuillaan niiden tuloksista Esimerkki US News and World Reportin vuosittainen listaus, jossa indikaattorit ja painokertoimet ovat: Peer assesment (25 %) Retention (20 %) Faculty resourses (20 %) Student selectivity (15%) Financial Resources (10 %) Graduation rate performance (5%) Alumni giving (5 %)

29 USAn yliopistot: community colleget Järjestävät kahdenlaisia tutkintoja: korkeakoulututkintoja, ja ammatillisia ja teknillisiä tutkintoja Community colleget ovat opetukseen keskittyneitä oppilaitoksia Korkeakoulututkintojen laajuus Community Collegeissa on kaksi vuotta, tutkinnot associate of Arts tai associate of Science, on myös ammatillisia tutkintoja, kuten associate nursing tutkinto Tutkinnoilla on tietty siirtymäkelpoisuus yliopistojen college (undergraduateopintoihin), opinnot luetaan merkittäviltä osin hyväksi yliopistoon siirryttäessä. Tässä on osavaltiokohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja Community collegeille ja yliopistoilla voi olla keskinäisiä sopimuksia siirtymäkelpoisuudesta C:n tutkinnon suorittamisen jälkeen Opetuksen tasosta on kahdenlaisia käsityksiä. Community collegejen oma opettajisto on pääosin MA-tasoista. Yliopiston (esimerkkitapaus UMSL) dekaanien ja opettajien näkemykset poikkeavat paljon siinä, millaisen arvon he community collegejen opinnoille antavat Yliopistojen yhteistyö on toisinaan hyvin tiivistä community collegejen kanssa. Se riippuu yliopiston strategiasta opiskelijoiden rekrytoinnin suhteen Monelle opiskelijalle tämä on kokeiluareena ennen yliopistoon hakeutumista

30 USAn yliopistot: community colleget Oppilaitoksista käytetään joskus ilmaisua junior colleget Community colleget sijaitsevat usein esikaupunkialueella, ja niillä on suhteellisen hyvät fasiliteetit Niiden rahoitus koostuu osavaltion, kunnan (County tai City) ja opiskelijoiden rahoituksesta. Kunnan rahoitus esimerkiksi kiinteistöverosta (property tax) Lukukausimaksujen taso vaihtelee, se on enintään puolet yliopistojen (public) lukukausimaksuista Toiminta laajentunut voimakkaasti 60-luvulta lähtien, nykyinen taloudellinen taantuma on jälleen lisännyt opintojen kysyntää On mahdollista, että niiden tarjonnassa vahvistuu jatkossa ammatillinen ja teknillinen koulutus (nykyisin noin 40 % opiskelijoista)

31 USAn yliopistot: täydennyskoulutus On osa yliopiston palvelutehtävää On pääosin markkinaehtoista Ei opettajien tehtävien pääprioriteetti, mutta voi kuulua palvelutehtävään (service) Täydennyskoulutuksen hallinto voi olla yliopistoissa keskitetty tai hajautettu yksikköihin Täydennyskoulutukseen sisältyy myös lähialueen (community) kehityshankkeita

32 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminta on kasvanut Yhdysvalloissa 50 vuoden aikana hyvin nopeasti, 5-6 %:a vuodessa Koko TKI-toiminnan volyymi on noin 300 biljoonaa USD, josta yliopistojen osuus on noin 43 biljoonaa USD Yliopistojen TKI-toiminnan rahoituslähteet jakautuvat seuraavasti 2006: Liittovaltio (Federal) 65 % (korkein luku 70) Yritykset 5 % (7) Osavaltiot (States) (10 %) Non-profit organisaatiot (säätiöt ymv.) (20 %) (Arshadi & George, 2008; Duderstadt, 2008)

33 USAn yliopistot: TKI-toiminta TKI-toiminnan kaupallistaminen merkittävää, taustana 80-luvun lainsäädäntö (Bayh-Dole Act, 1980). Kaupallistamisen muotoja: Teknologian siirto Start-up yritysten tukeminen Patentit, lisenssit ja optiot Patenttitulot Research Parks (osallistuminen niiden toimintaan) Tunnuslukuja yliopistoissa: Start up yrityksiä 2-3 (korkein luku 20), lisenssejä (265), lisenssituloja 2-12 Milj. USD (585), päätoimista henkilökuntaa 3-5 (63) (Arshadi & George, 2008)

34 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Prototyyppi Johns Hopkins University (1876) Tutkimusyliopistojen pohja kehittyi noin sata vuotta sitten. Tunnettuja esimerkkejä Harvard, Columbia, Michigan, Illinois, California, Stanford, Chicago, MIT (Boston) Osa näistä on syntynyt Land-Grant lainsäädännön pohjalta: yliopistot alkoivat kehittää tuotteita, prosesseja ja muita hyödykkeitä myytäväksi yliopiston ulkopuolelle Näkökulma: Professorit sekä opettajia että soveltajia (practioners) Tutkimusyliopistoja on sekä yksityisiä että julkisia Tutkimusyliopistoihin yhdistyy panostus graduate tason opintoihin (Crow, 2009)

35 USAn yliopistot: tutkimusyliopistojen kehityksestä Keskeisiä tekijöitä: desentralisaatio; kilpailu opiskelijoista ja opettajistosta; institutionaalinen moninaisuus; liittovaltion tutkimusrahoitus Keskeisiä yksityiset, selektiiviset yliopistot Toinen merkittävä tekijä tutkimusyliopistojen vahvistumiseen on ollut lääketieteellisen tutkimuksen valtava kasvu Yhdysvalloissa II maailmansodan jälkeen ( volyymi ehkä kymmenkertaistunut) Myös muutamilla julkisilla yliopistoilla oma merkityksensä tutkimusyliopistoina (kuten Berkeley, UCLA, Michigan, Illinois) (Graham & Diamond, 1997) Toisinaan puhutaan myös Research 1 yliopistoista ja Research 2 yliopistoista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvissa ei ole Big Science- hankkeita (Aronowitz, 2000)

36 USAn yliopistot: yliopistojen tulevasta kehityksestä Myös Yhdysvalloissa haaste on laajentaa yliopiston toimintaa opetuksesta ja tutkimuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen Tutkimusyliopistojen kehittämisessä yksi linja on entrepreniual University ajattelu (Crow, 2009) Business ajattelun voimistuminen yliopistoissa on yksi näkyvissä oleva linja Toisaalta pohditaan myös yliopistojen sivistystehtävää: sekin perinne on vahva Yhdysvalloissa Yliopistojen TKI-toiminnan vahva kaupallistaminen jakaa korkeakouluyhteisössä näkemyksiä. Sen nähdään vaarantavan yliopistojen perustutkimuksen asemaa

37 USAn yliopistot: tiedepuistot (research parks) Yhdysvalloissa (ja Kanadassa) on noin 170 tiedepuistoa Niissä työskentelee noin ihmistä Tiedepuistojen sijainti on usein esikaupunkialueella, mutta nyt vahvistumassa kaupunkialueelle sijoittuvat puistot (Cortex, St. Louis) Noin 10 % tiloista start-up yrityksille, muuten tiloista suurin osa (3/4) for-profit yrityksillä, 15 % yliopistoilla ja 5 % govermental agencien hallinnassa Pääasialliset sektorit: IT, lääketiede, engineering services Omistajatahot/pääomistajat: 26 % private (non-profit); 23 % yliopisto yksin (non-profit); 20 % yliopistoon liittyvä (affiliated); 14 % julkinen toimija; 6% yksityinen voittoa tavoitteleva organisaatio, 4 % joint venture Noin 40 % työntekijöistä on akateemisia (Scientific R&D), 40 % eri toimialojen työntekijöitä (yritykset) ja 20 % muuta henkilöstöä (Characteristics and trends 2007)

38 USAn yliopistot: Tiedepuistot (research parks) 90-luvulla painopisteinä T&K fasiliteettien liittäminen tiedepuistojen teollisten yritysten toimintaan; myös innovaatiokeskukset ja inkubaattoritoiminta; jonkin verran start-up yritysten tukea Tällä vuosikymmenellä painopisteitä: lisää tukea start up yrityksille ja yrittäjille; myös kaupallistamiseen liittyviä palveluja; yrityksillä lisää kiinnostusta partnersuhteeseen yliopistojen kanssa ja päinvastoin; konferenssipalvelut tärkeitä Tulevaisuudessa esillä: Strategisesti suunnitellut mixed - use campus sekä akateemiset että teolliskaupalliset toiminnot (esimerkkinä UMSL Express Script yhteistyö) Yritysten kannalta välittömässä läheisyydessä olevat palvelut (on-site amenities) ovat tärkeitä Urbaanien alueiden kehittäminen Paikka myös yliopistojen ulkopuolisille (non-university) T&K organisaatioille Kestävän kehityksen huomioon otto ( esim. Vancouver) Globaali näkymä vahvistuu (Characteristics and trends 2007)

39 USAn yliopistot: yliopistojen yleisestä merkityksestä Erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Keskeinen tekijä maan sisäisessä alueellisessa kehityksessä (Itärannikko, Länsirannikko, maan keskiosan heikko taloudellinen kehitys) Talouden pysyvä, vakauttava tekijä (Obama: one of the core elements in US economy ). Nyt kuitenkin monessa osavaltioissa 5-10 % leikkausten kohde Jatkuvan vertailun (ranking) ja sisäisen kilpailun areena Edelleen tasoltaan maailman kärjessä, erityisesti graduate schooleissa (opetus) ja research universityissä (tutkimus) Opiskelu graduate schooleissa on tehokasta Diversiteetti hyvin suuri Tutkimuksen huippukeskittymät ovat valtaosin Yhdysvalloissa

40 USAn yliopistot: mitä asioita voi arvostaa Yliopistojen moninaisuus, yliopistoja joka lähtöön Yliopistojen kyky houkutella parhaita kykyjä eri puolilta maailmaa Yliopistojen BA-koulutuksen laajuus Yliopistojen graduate-vaiheen taso Yliopistojen rahoituksen monikanavaisuus Yliopistojen hallinto joka mahdollistaa opettajille hyvät edellytykset opetukseen ja tutkimukseen Osaaminen tutkimustulosten kaupallistamisessa Yliopistojen rooli osana kansojen sulatusuunia Liittovaltion vähäinen rooli yliopistojen ohjauksessa

41 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijoittuvat USAn yliopistojen koko kirjon sisälle Suomalaisten korkeakoulujen pohja on hyvä, koska koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen Suomella on hyvä maine korkeatasoisena koulutuksen osaajana myös USAssa USAssa on sekä kansallisesti että alueellisesti arvostettuja yliopistoja (eri tehtävät) Alueiden välinen kilpailu on kovaa, korkeakouluilla on suuri merkitys tässä Osa yliopistoista painottaa innovaatioita ja yrittäjämäistä toimintatapaa: ei helppo tie akateemiselle yhteisölle

42 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Korkeakoulurahoituksen monikanavaisuus on opiskelemisen arvoista: aitoa keskustelua lukukausimaksuista ei kannata enää välttää Suomessa on edistettävä henkilöstörekrytointeja ulkomailta korkeakoulujen opettajistoon Suomen korkeakouluissa on EU-aikana keskitytty liikaa Eurooppaan: kannattaa ottaa oppia maasta, jossa on paljon maailman parhaita yliopistoja

43 Keskeiset kirjalliset lähteet Altbach, P (et al) (2005) American Higher Education in the Twenty-First Century. Aronowitz, S. (2000) The Knowledge Factory. Cohen, A.M & Brawer, F.B. (2003) The American Community College. Duderstadt, J.J. (2008) Changing university missions and profiling in the United States: some lessons learned in the New World Gaudiani, C (2003) The greater Good. How Philantrophy Saves American Capitalism. Graham, H.G. & Diamond, N. (1997) The Rise of American Research Universities. Elites and Challengers in the Postwar Era. Kazis, R. & Vargas, J. & Hoffman. N. (2004) Double the Numbers. Increasing Postsecondary Credentials for Underrepresented Youth. Mentkowski, M. (et al) (2000) Learning that lasts. Rudolph, F. R (1990) The American College & University. Chararacteristics and trends in North American Research Parks: 21st Century Directions (2007). Association of University Research Parks.

44 Keskeiset kirjalliset lähteet: artikkelit Johnstone, D.B. (2005) Financing Higher Education: Who should pay. In Altbach, P. (et al). American Higher Education in the Twenty-First Century Kazis, P. (2004) Introduction. In Kazis R (et al). Double the Numbers Barth, P. & Haycock, K. (2004) A Core Curriculum for All Students. In Kazis, R (et al) Double the Numbers Arshadi, N. & George, T.G. (2008) The Economics of University Research and Technology Transfer. Research Management Review. 3. Crow, M (2009) Building an Entrepreneurial University. The Future of The Research University. Ewing Marion Foundation. The Des Moines Register. Low ISU teacher pay stirs fears of losing top talent US Today. In a recession, is college worth it?

45 Keskeisiä lähteitä (Suomi) Fulbright Center (2005) Suuntana Yhdysvallat. Perustieto Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asiain hallinnon opintomatka Yhdysvaltoihin (2008). Matkaraportti. Fulbright Center. Quality Assurance in Higher Education in the United States and Canada. Matkaraportti. Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. (2006)

46 Haastattelut syyskuu joulukuu 2009 President Gary Forsee, University of Missouri System Chancellor Tom George, University of Missouri St Louis (UMSL) President James Baker, California Polytechnic State University (CalPOLY) Executive Vice Chancellor Henry S. Webber, Washington University of St Louis (WashU) Provost Glen Cope, University of Missouri St Louis (UMSL) Professor Allan Bird, Northeastern University Lisäksi noin 25 eri asiantuntijaa UMSL:sta ja CalPolysta

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin

Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin Korkeakoulujen Laura Himanen, asiantuntija Tutkimuksen kehittämispalvelut Tampereen teknillinen yliopisto TUHA-Tab: Tutkimuksen arviointien kehittäminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Avoin tiede ja avoin koulutus Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015 Elina Kirjalainen ja Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät

Vallankumous kampuksella. Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Vallankumous kampuksella Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät Opiskeleminen kannattaa aina Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa mitä opiskelee. Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa,

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät Liite 1 Vuoden 2015 opiskelijavalintojen t Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 1315 opiskelijaa ja vuonna 2013 vastaavasti 1324 opiskelijaa. Vuonna 2012 alemman korkeakoulututkinnon suoritti

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JA LAADUN KEHITTÄMISESSÄ 1. Yliopistojen toimintaympäristö 2. Miten TTY:lla tuetaan opetuksen suunnittelua 3. Miten on vaikuttanut toiminnan laatuun

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista

KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista OSMO KIVINEN JUHA HEDMAN RESEARCH UNIT FOR THE SOCIOLOGY OF EDUCATION

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma TUTKINTOJEN AUDITOINNIT Keskeyttämisen ehkäisyn toimenpideohjelma Vahvistettu sekä määrällisen seurannan että keskeyttämisen ehkäisemiseen vaikuttavien ennakoivien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot