The American Way Yhdysvaltain yliopistoista Tapio Varmola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010"

Transkriptio

1 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola

2 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin rahoituksella (Mid-career professional development ohjelma) Päävierailukohde University of Missouri St. Louis (UMSL) Muut tutustumiskohteet California Polytechnic State University (San Luis Obispo), Washington University of St Louis ja Northeastern University (Boston) Kohteena erityisesti seuraavat teemat: yliopistojen johtaminen, yliopistojen kansainväliset aktiviteetit, yliopistojen alueellinen merkitys Aineistona noin 30 asiantuntijahaastattelua, aktiivinen havainnointi ja kirjalliseen aineistoon tutustuminen

3 USAn yliopistot: nykytila Yhdysvaltain yliopistoissa on nykyään noin 17 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkea-asteen (postsecondary) oppilaitosta (Duderstadt, 2008) Luonteenomaista suuri diversiteetti: erilaisia yliopistoja ja korkeakouluja, joilla on erilainen tehtävä, omistuspohja ja rahoitus 50 osavaltion omat, usein erilaiset järjestelmät ( non-system ) Huipun nykyinen taso: 35 yliopistoa maailman 100 parhaan yliopiston listalla (Times Higher QS World University Rankings, 2007)

4 USAn yliopistot: keskeisiä korkeakouluja Yliopistoja ja korkeakouluja on hyvin monenlaisia Keskeisempiä: Kansalliset/huippuyliopistot (national universities); opiskelijoiden rekryrointipohja koko maan laajuinen; sekä private että public Alueelliset yliopistot; rekrytointipohja alueellinen; sekä private että public Muut yliopistot (esimerkiksi vahvat mastertason koulutusyliopistot) Community colleget

5 USAn yliopistot: lukumäärätietoja Research Universities (94) Doctoral Universities (184) (laaja tohtoriopintojen tarjonta) Regional 4 years universities (895) Independent colleges (730) For Profit Colleges (322) Online Universities (230) Open Universities (100) Global Universities (10) Community colleges (1086) Trade Schools (530) (Duderstadt, 2008)

6 USAn yliopistot: keskeisiä piirteitä Yksityiset ja julkiset: ero on periaatteessa merkittävä hallinnon riippumattomuuden kannalta Yhteinen piirre kansallisen ohjauksen vähäisyys Merkittävät kansalliset lait silti tärkeitä Osavaltioiden merkitys suuri Urban universities vs. Land grant universities Research Universities Korkeakoulutuksen luonne: julkinen hyödyke (public good) vai yksityinen markkinahyödyke (private good) Tämä kysymys on jatkuvan keskustelun areena. Se jakaa poliittisen kentän (demokraatit vs. republikaanit)

7 USAn yliopistot: tutkinnot Undergraduate koulutus: on opiskelijamäärien mukaan yliopistokoulutuksen pääasiallinen muoto College koulutus (undergraduate), BA-tutkinnot: kesto neljä vuotta, laajuus 120 credit Hours Pääsyvaatimuksena senior high school tutkinto (+ tietyt arvosanat tai aineet tarvittaessa) (eli taustana K-12 koulutus) On myös associate tutkintoja (kaksi vuotta, Community colleget) Graduate schools (graduate tutkinnot) eli MA-tutkinnot ja PhDtutkinnot MA-tutkinnot (1-2 vuotta) PhD (4 6 vuotta): PhD koulutukseen voi hakeutua tieteenalasta riippuen BA- tai MA-tutkinnon jälkeen) Muu koulutus (professional schools, kuten lääketiede) Tutkintojen tuottama taloudellinen hyöty on kaikilla tutkintotasoilla merkittävä (Forseen kalvo). BA-tutkinto tuottaa palkkatuloja noin euroa enemmän kuin High school tutkinto

8

9 USAn yliopistot: koulutuksen tehokkuudesta Ikäluokasta (100 %) yhdeksännen luokan (15 vuotiaat) jälkeen: 67 % päättää high schoolin neljässä vuodessa (korkea keskeyttäminen eli drop out, erot etnisten ryhmien välillä merkittävät)) 38 % hakeutuu collegeen (50 % post-secondary koulutukseen) 26 % on collegessa toisen vuoden jälkeen 18 % suorittaa tutkinnon määräajassa collegessa (neljä vuotta) Hieman alle kolmannes (ikäluokasta) suorittaa undergraduate tutkinnon kymmenessä vuodessa (Kazis, 2004) Koulutusaika voi jatkua, koska opiskelijat haluavat täydentäviä opintomahdollisuuksia nelivuotiseen tutkintoon Tilanteeseen on vaikuttanut mm. se, että työmarkkinoilla on ollut kysyntää nuorille, jotka ovat pyrkineet yhdistämään työnteon ja opiskelun. Tämä johtaa valmistumisen viivästymiseen tai opintojen katkeamiseen. Tilanne on nyt taantuman aikana toinen Poliitikoille koulutusmahdollisuuksien laajentaminen (access) on tärkeämpää kuin koulutuksen tehokkuus

10 USAn yliopistot: lukukausimaksut (tuition fees) Lukukausimaksujen taso vaihtelee hyvin paljon Korkeimmat yksityisissä (highly selective) yliopistoissa Keskitaso alueellisissa (public, selective or moderate) yliopistoissa Matalin taso community collegeissa Lukukausimaksun taso voi vaihdella myös opiskelijaryhmittäin. UMSL:ssa osavaltion omille opiskelijoille edullisempi kuin muista osavaltioista tai ulkomailta tuleville (suhde 1:3). Omat opiskelijat (tai heidän vanhempansa) maksavat veronsa Missourin osavaltioon Esimerkkejä lukukausimaksujen tasosta (koko undergraduate tutkinto) WASHU: USD USD (asuminen), noin euroa/lukuvuosi UMSL: USD, noin 5000 euroa/lukuvuosi (Missourin osavaltion asukkaalle) Community colleges USD (kaksivuotinen tutkinto) Taloudellisen taantuman aikana community colleget ovat saaneet lisää opiskelijoita. Yksityisillä yliopistoilla ja julkisilla on vaikeuksia säilyttää (maksavat) opiskelijansa (US Today, ) Eräissä osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa vanhemmat voivat säästää lastensa collegeopintoja varten ja tämä on verovapaata tuloa

11 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) Lukukausimaksuille on neljä potentiaalista maksajaa Opiskelija itse (S) Hänen vanhempansa (P) Julkinen tuki (federal grants + financial aid) (F) Yksityiset hyväntekijät (grants and gifts) (G) Esimerkit ( WASHU-like University ) High cost private institution ($ 30000), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitausta : Low income family: 30 % (S), 0 % (P), 30 % (F), 40 % (G) Middle income Family: 30 % (S), 20 % (P), 10 % (F), 40 % (G) High-income Family: 5 % (S), 90 % (P), 5 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

12 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) High-cost public institution ($ 14000) ( UMSL-like University ), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitaulusta: Low-income family: 40 % (S), 0 % (P), 60 % (F), 0 % (G) Middle-income family: 50 % (S), 40 % (P), 10 % (F), 0 % (G) High-income family: 10 % (S), 90 % (P), 0 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

13 USA yliopistot: talouden rakenne Talouden neljä lähdettä: lukukausimaksut (Tuition fees); osavaltioiden tuki (State) ; liittovaltion rahoitus (Federal government); grants and gifts (G) Osavaltioiden tuen määrä vaihtelee public universityille, mutta sen taso on laskenut 30 vuoden aikana merkittävästi (ennen 60 % rahoituksesta, nyt enintään 30 %) Liittovaltion rahoituksessa kaksi osaa: julkinen tutkimusrahoitus (useita kanavia), opiskelijoiden opintososiaalinen tuki (granted aid; loans) Lahjoitusten merkitys, filantropian muodot (yritykset ja yksityiset kansalaiset), lahjoituksia käytetään moniin tarkoituksiin, myös vähävaraisten opiskelijoiden tukeen Lahjoitusten hankkimiseen panostetaan yliopistoissa paljon. Toisaalta niiden antaminen helpottaa yksityisen kansalaisen tai yrityksen verotuskohtelua (Varmola, 2009)

14 USA yliopistot: talouden rakenne Rahoituksen karkea jakautuminen yliopistotasolla (30 % T; 30% S; 30% F; 10 % G) Undergraduate tutkintojen tuloilla voidaan subventoida graduatetason opintoja, joissa opiskelijamäärät ovat usein pieniä ja opetus yksilöllisempää Yksityisillä yliopistoilla on käytettävissään merkittävä omaisuusvaranto, jos yliopisto sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkialueella (maapinta, rakennukset) Silti kaikki yksityiset yliopistot saavat julkista tukea (tutkimusrahoituksen ja opiskelijoiden tuen kautta), ja kaikki julkiset yliopistot pyrkivät laajentamaan yksityistä tukeaan mm. laajoilla varainhankintaohjelmilla

15

16 USAn yliopistot: opettajisto Faculty: päätoiminen (tenure) opettajisto ja muu opettajisto (non tenured ja part-time) Tenure systeemi: tämän aseman saavuttamiseksi opettajat tekevät paljon työtä Tenure asema takaa vakinaisen vakanssin; sen saaminen kestä viisi - kuusi vuotta tohtoritutkinnon jälkeen, edellyttää toista merkittävää omaan tieteenalaan liittyvää tuotosta, laatu ratkaisee Tavoitetasona on saada opettajistoon tenurerekrytoinneilla sen keskitasoa parempaa uutta osaamista Toisaalta se takaa opettajalle (professorille) opetuksen ja tutkimuksen vapauden (tenuren saavuttamisen jälkeen) Tämä taso tulee saavuttaa vuotiaana

17 USAn yliopistot: opettajisto Palkkaus, palkkauksen erilaisuus/markkinat Palkkaus vaihtelee koulutusaloittain ja yliopistoittain kärjessä liiketaloustiede ( USD), sitten tekniikka ( USD), loppupäässä humanistiset alat (noin USD) ja muotoilu (noin USD) Ero maan keskiosan ja Kalifornian yliopistojen opettajiston keskipalkan välillä on noin USD/vuosi Toisaalta yliopiston opettajistoon kuuluva ansaitsee noin USD enemmän kuin saman osavaltion työväki keskimäärin (lääketieteen tiedot puuttuvat, korkeammat palkat kuin liiketaloustieteessä) Työajan suhteellinen jakautuminen ( Esimerkki UMSL: 40 % tutkimus; 40 % opetus; 20 % palvelut ja hallinto)

18 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Sisäinen diversiteetti tärkeä ja sitä pidetään arvossa: erilaisten etnisten ryhmien kuuluminen opiskelijakuntaan, tärkeää myös ulkomaiset opiskelijat ja ulkomailla syntyneet, nyt Yhdysvalloissa asuvat Kansainvälisesti vetovoimaista on erityisesti graduate schoolvaiheen opinnot (MA- ja PhD koulutus) Osa tutkinnon suorittaneista jää Yhdysvaltoihin, osa palaa kotimaahansa. Hekin pitävät kuitenkin yllä tieteellisiä kontakteja ja muita verkostoja Yhdysvaltain yliopistoihin ja Yhdysvaltoihin Arvostetuimmissa yliopistoissa on aloja (erityisesti Science), jossa graduate schoolin opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia (WASHU:n esimerkki)

19 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Foreign born faculty on tärkeä ja sen rooli on merkittävä Tämän opettajiston (foreign born faculty) kielitaitoon liittyy erilaisia näkemyksiä. Opiskelijat saattavat kritisoida sitä, ja osa syntyperäisestä opettajistosta on samoilla linjoilla. Toisaalta Yhdysvaltain edelleen jatkuva immigraatio tuo sisäisiä paineita mm. latinoperäisen väestön osalta. Suomalaisten ja skandinaavien puhuttua kielitaitoa pidetään hyvänä! Opiskelijavaihtoon lähtijöitä Yhdysvalloista on varsin vähän. Monien haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kulttuurinen osaaminen (myös kielitaito) saisi olla monipuolisempaa Osavaltiot voivat asettaa rajoituksia ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille (esim. Kalifornia)

20 USAn yliopistot: rankinglistat Ovat yleistyneet ja useimmat yliopistot kertovat verkkosivuillaan niiden tuloksista Esimerkki US News and World Reportin vuosittainen listaus, jossa indikaattorit ja painokertoimet ovat: Peer assesment (25 %) Retention (20 %) Faculty resourses (20 %) Student selectivity (15%) Financial Resources (10 %) Graduation rate performance (5%) Alumni giving (5 %)

21 USAn yliopistot: yliopistojen tulevasta kehityksestä Myös Yhdysvalloissa haaste on laajentaa yliopiston toimintaa opetuksesta ja tutkimuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen Tutkimusyliopistojen kehittämisessä yksi linja on entrepreniual University ajattelu (Crow, 2009) Business ajattelun voimistuminen yliopistoissa on yksi näkyvissä oleva linja Toisaalta pohditaan myös yliopistojen sivistystehtävää: sekin perinne on vahva Yhdysvalloissa Yliopistojen TKI-toiminnan vahva kaupallistaminen jakaa korkeakouluyhteisössä näkemyksiä. Sen nähdään vaarantavan yliopistojen perustutkimuksen asemaa

22 USAn yliopistot: yliopistojen yleisestä merkityksestä Erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Keskeinen tekijä maan sisäisessä alueellisessa kehityksessä (Itärannikko, Länsirannikko, maan keskiosan heikko taloudellinen kehitys) Talouden pysyvä, vakauttava tekijä (Obama: one of the core elements in US economy ). Nyt kuitenkin monessa osavaltioissa 5-10 % leikkausten kohde Jatkuvan vertailun (ranking) ja sisäisen kilpailun areena Edelleen tasoltaan maailman kärjessä, erityisesti graduate schooleissa (opetus) ja research universityissä (tutkimus) Opiskelu graduate schooleissa on tehokasta Diversiteetti hyvin suuri Tutkimuksen huippukeskittymät ovat valtaosin Yhdysvalloissa

23 USAn yliopistot: mitä asioita voi arvostaa Yliopistojen moninaisuus, yliopistoja joka lähtöön Yliopistojen kyky houkutella parhaita kykyjä eri puolilta maailmaa Yliopistojen BA-koulutuksen laajuus Yliopistojen graduate-vaiheen taso Yliopistojen rahoituksen monikanavaisuus Yliopistojen hallinto joka mahdollistaa opettajille hyvät edellytykset opetukseen ja tutkimukseen Osaaminen tutkimustulosten kaupallistamisessa Yliopistojen rooli osana kansojen sulatusuunia Liittovaltion vähäinen rooli yliopistojen ohjauksessa

24 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijoittuvat USAn yliopistojen koko kirjon sisälle Suomalaisten korkeakoulujen pohja on hyvä, koska koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen Suomella on hyvä maine korkeatasoisena koulutuksen osaajana myös USAssa USAssa on sekä kansallisesti että alueellisesti arvostettuja yliopistoja (eri tehtävät) Alueiden välinen kilpailu on kovaa, korkeakouluilla on suuri merkitys tässä Osa yliopistoista painottaa innovaatioita ja yrittäjämäistä toimintatapaa: ei helppo tie akateemiselle yhteisölle

25 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Korkeakoulurahoituksen monikanavaisuus on opiskelemisen arvoista: aitoa keskustelua lukukausimaksuista ei kannata enää välttää Suomessa on edistettävä henkilöstörekrytointeja ulkomailta korkeakoulujen opettajistoon Suomen korkeakouluissa on EU-aikana keskitytty liikaa Eurooppaan: kannattaa ottaa oppia maasta, jossa on paljon maailman parhaita yliopistoja

The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010

The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010. Tapio Varmola 19.2.2010 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola 19.2.2010 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin

Lisätiedot

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014

Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Hämeenlinnassa 3.-4.4.2014 Kokemuksia autoalan opetuksesta Yhdysvalloissa Teemu Mäenpää, VAO Kokemuksia ulkomailta Syksyn 2013 viettäminen Fulbright-stipendiaattina

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Matkalle osallistui kaikkiaan 11 yliopistoa. Niiden lisäksi osallistujia oli Fulbright Centeristä (2), ja UNIFIsta (1).

Matkalle osallistui kaikkiaan 11 yliopistoa. Niiden lisäksi osallistujia oli Fulbright Centeristä (2), ja UNIFIsta (1). 1 USA matkaraportti 28.3 1.4.2011 I Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua USA:n yliopistojärjestelmään hallinnon, rahoituksen ja strategisen johtamisen näkökulmasta. Vierailukohteeksi valittiin

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Lukukausimaksujen tulevaisuus Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto Lukukausimaksut Lukukausimaksujen

Lisätiedot

Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices

Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices Pre-departure Orientation for Fulbright Center Grantees 2012-2013 DFAT Program Practices DFAT- ja Fulbright-ohjelma Fulbright Center Ohjelman hallinnointi Suomessa Tärkein tukijat Suomessa Apua ongelmatilanteissa

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Stipendit. Terttu Vartiainen

Stipendit. Terttu Vartiainen Stipendit Terttu Vartiainen ROTARYSÄÄTIÖN KAKSIVUOTINEN STIPENDI LUKUVUOSIA 2014-2015 VARTEN Rauhan ja konfliktin stipendi Stipendi on 2-vuotinen apurahaohjelma opiskeluun yhdessä rotarisäätiön yhteistyöyliopistoista

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Study Placement in the U.S. Degree and non-degree studies

Study Placement in the U.S. Degree and non-degree studies Study Placement in the U.S. Degree and non-degree studies 4.2.2015, University of Jyväskylä Johanna Lahti Fulbright Center A service organization specialized in cultural exchange between Finland and North

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

CampusFrance. Opiskelemaan Ranskaan. Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti CampusFrance-opiskelijapalvelu

CampusFrance. Opiskelemaan Ranskaan. Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti CampusFrance-opiskelijapalvelu Opiskelemaan Ranskaan Lähde Eurooppaan tai etäämmälle! 31.3.2011 Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto Ranskan instituutti -opiskelijapalvelu Maailmanlaajuinen opiskelijapalvelu Toimii Ranskan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE - Koulutusviennistä imua korkeakoulujen kansainvälistymiseen? Mirka Gustafsson, Mari Perlinen ja Jukka Pulkkinen ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Mistä koulutusviennissä oikein on kyse?

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

Opiskelemaan Japaniin

Opiskelemaan Japaniin Opiskelemaan Japaniin 1 Japanin suurlähetystön kautta haettavat apurahat 2 Itsenäinen opiskelu Japanissa Embassy of Japan 17. May 2011 1 Japanin suurlähetystön kautta haettavat apurahat opiskeluun Japanissa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

CampusFrance. Maailmanlaajuinen opiskelijapalvelu. CampusFrance. CampusFrancen toiminta Suomessa. CampusFrancen päämääränä on:

CampusFrance. Maailmanlaajuinen opiskelijapalvelu. CampusFrance. CampusFrancen toiminta Suomessa. CampusFrancen päämääränä on: Opiskelemaan Ranskaan Studia-messut 30.11. 1.12.2011 Ranskan suurlähetystön tiede- ja korkeakouluosasto -opiskelijapalvelu Maailmanlaajuinen opiskelijapalvelu Toimii Ranskan ulkoasiain- ja opetusministeriöiden

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot