The American Way Yhdysvaltain yliopistoista Tapio Varmola

Transkriptio

1 The American Way Yhdysvaltain yliopistoista 2010 Tapio Varmola

2 USAn yliopistot: yhteenvedon tausta Tutustuminen syyskaudella 2009 Yhdysvaltain yliopistoihin Vierailu rahoitettu Fulbright Centerin rahoituksella (Mid-career professional development ohjelma) Päävierailukohde University of Missouri St. Louis (UMSL) Muut tutustumiskohteet California Polytechnic State University (San Luis Obispo), Washington University of St Louis ja Northeastern University (Boston) Kohteena erityisesti seuraavat teemat: yliopistojen johtaminen, yliopistojen kansainväliset aktiviteetit, yliopistojen alueellinen merkitys Aineistona noin 30 asiantuntijahaastattelua, aktiivinen havainnointi ja kirjalliseen aineistoon tutustuminen

3 USAn yliopistot: nykytila Yhdysvaltain yliopistoissa on nykyään noin 17 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkea-asteen (postsecondary) oppilaitosta (Duderstadt, 2008) Luonteenomaista suuri diversiteetti: erilaisia yliopistoja ja korkeakouluja, joilla on erilainen tehtävä, omistuspohja ja rahoitus 50 osavaltion omat, usein erilaiset järjestelmät ( non-system ) Huipun nykyinen taso: 35 yliopistoa maailman 100 parhaan yliopiston listalla (Times Higher QS World University Rankings, 2007)

4 USAn yliopistot: keskeisiä korkeakouluja Yliopistoja ja korkeakouluja on hyvin monenlaisia Keskeisempiä: Kansalliset/huippuyliopistot (national universities); opiskelijoiden rekryrointipohja koko maan laajuinen; sekä private että public Alueelliset yliopistot; rekrytointipohja alueellinen; sekä private että public Muut yliopistot (esimerkiksi vahvat mastertason koulutusyliopistot) Community colleget

5 USAn yliopistot: lukumäärätietoja Research Universities (94) Doctoral Universities (184) (laaja tohtoriopintojen tarjonta) Regional 4 years universities (895) Independent colleges (730) For Profit Colleges (322) Online Universities (230) Open Universities (100) Global Universities (10) Community colleges (1086) Trade Schools (530) (Duderstadt, 2008)

6 USAn yliopistot: keskeisiä piirteitä Yksityiset ja julkiset: ero on periaatteessa merkittävä hallinnon riippumattomuuden kannalta Yhteinen piirre kansallisen ohjauksen vähäisyys Merkittävät kansalliset lait silti tärkeitä Osavaltioiden merkitys suuri Urban universities vs. Land grant universities Research Universities Korkeakoulutuksen luonne: julkinen hyödyke (public good) vai yksityinen markkinahyödyke (private good) Tämä kysymys on jatkuvan keskustelun areena. Se jakaa poliittisen kentän (demokraatit vs. republikaanit)

7 USAn yliopistot: tutkinnot Undergraduate koulutus: on opiskelijamäärien mukaan yliopistokoulutuksen pääasiallinen muoto College koulutus (undergraduate), BA-tutkinnot: kesto neljä vuotta, laajuus 120 credit Hours Pääsyvaatimuksena senior high school tutkinto (+ tietyt arvosanat tai aineet tarvittaessa) (eli taustana K-12 koulutus) On myös associate tutkintoja (kaksi vuotta, Community colleget) Graduate schools (graduate tutkinnot) eli MA-tutkinnot ja PhDtutkinnot MA-tutkinnot (1-2 vuotta) PhD (4 6 vuotta): PhD koulutukseen voi hakeutua tieteenalasta riippuen BA- tai MA-tutkinnon jälkeen) Muu koulutus (professional schools, kuten lääketiede) Tutkintojen tuottama taloudellinen hyöty on kaikilla tutkintotasoilla merkittävä (Forseen kalvo). BA-tutkinto tuottaa palkkatuloja noin euroa enemmän kuin High school tutkinto

8

9 USAn yliopistot: koulutuksen tehokkuudesta Ikäluokasta (100 %) yhdeksännen luokan (15 vuotiaat) jälkeen: 67 % päättää high schoolin neljässä vuodessa (korkea keskeyttäminen eli drop out, erot etnisten ryhmien välillä merkittävät)) 38 % hakeutuu collegeen (50 % post-secondary koulutukseen) 26 % on collegessa toisen vuoden jälkeen 18 % suorittaa tutkinnon määräajassa collegessa (neljä vuotta) Hieman alle kolmannes (ikäluokasta) suorittaa undergraduate tutkinnon kymmenessä vuodessa (Kazis, 2004) Koulutusaika voi jatkua, koska opiskelijat haluavat täydentäviä opintomahdollisuuksia nelivuotiseen tutkintoon Tilanteeseen on vaikuttanut mm. se, että työmarkkinoilla on ollut kysyntää nuorille, jotka ovat pyrkineet yhdistämään työnteon ja opiskelun. Tämä johtaa valmistumisen viivästymiseen tai opintojen katkeamiseen. Tilanne on nyt taantuman aikana toinen Poliitikoille koulutusmahdollisuuksien laajentaminen (access) on tärkeämpää kuin koulutuksen tehokkuus

10 USAn yliopistot: lukukausimaksut (tuition fees) Lukukausimaksujen taso vaihtelee hyvin paljon Korkeimmat yksityisissä (highly selective) yliopistoissa Keskitaso alueellisissa (public, selective or moderate) yliopistoissa Matalin taso community collegeissa Lukukausimaksun taso voi vaihdella myös opiskelijaryhmittäin. UMSL:ssa osavaltion omille opiskelijoille edullisempi kuin muista osavaltioista tai ulkomailta tuleville (suhde 1:3). Omat opiskelijat (tai heidän vanhempansa) maksavat veronsa Missourin osavaltioon Esimerkkejä lukukausimaksujen tasosta (koko undergraduate tutkinto) WASHU: USD USD (asuminen), noin euroa/lukuvuosi UMSL: USD, noin 5000 euroa/lukuvuosi (Missourin osavaltion asukkaalle) Community colleges USD (kaksivuotinen tutkinto) Taloudellisen taantuman aikana community colleget ovat saaneet lisää opiskelijoita. Yksityisillä yliopistoilla ja julkisilla on vaikeuksia säilyttää (maksavat) opiskelijansa (US Today, ) Eräissä osavaltioissa on käytössä järjestelmä, jossa vanhemmat voivat säästää lastensa collegeopintoja varten ja tämä on verovapaata tuloa

11 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) Lukukausimaksuille on neljä potentiaalista maksajaa Opiskelija itse (S) Hänen vanhempansa (P) Julkinen tuki (federal grants + financial aid) (F) Yksityiset hyväntekijät (grants and gifts) (G) Esimerkit ( WASHU-like University ) High cost private institution ($ 30000), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitausta : Low income family: 30 % (S), 0 % (P), 30 % (F), 40 % (G) Middle income Family: 30 % (S), 20 % (P), 10 % (F), 40 % (G) High-income Family: 5 % (S), 90 % (P), 5 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

12 USAn yliopistot: lukukausimaksut (kuka maksaa) High-cost public institution ($ 14000) ( UMSL-like University ), lukukausimaksujen maksajina Opiskelijan kotitaulusta: Low-income family: 40 % (S), 0 % (P), 60 % (F), 0 % (G) Middle-income family: 50 % (S), 40 % (P), 10 % (F), 0 % (G) High-income family: 10 % (S), 90 % (P), 0 % (F), 0 % (G) (Johnstone, 2005)

13 USA yliopistot: talouden rakenne Talouden neljä lähdettä: lukukausimaksut (Tuition fees); osavaltioiden tuki (State) ; liittovaltion rahoitus (Federal government); grants and gifts (G) Osavaltioiden tuen määrä vaihtelee public universityille, mutta sen taso on laskenut 30 vuoden aikana merkittävästi (ennen 60 % rahoituksesta, nyt enintään 30 %) Liittovaltion rahoituksessa kaksi osaa: julkinen tutkimusrahoitus (useita kanavia), opiskelijoiden opintososiaalinen tuki (granted aid; loans) Lahjoitusten merkitys, filantropian muodot (yritykset ja yksityiset kansalaiset), lahjoituksia käytetään moniin tarkoituksiin, myös vähävaraisten opiskelijoiden tukeen Lahjoitusten hankkimiseen panostetaan yliopistoissa paljon. Toisaalta niiden antaminen helpottaa yksityisen kansalaisen tai yrityksen verotuskohtelua (Varmola, 2009)

14 USA yliopistot: talouden rakenne Rahoituksen karkea jakautuminen yliopistotasolla (30 % T; 30% S; 30% F; 10 % G) Undergraduate tutkintojen tuloilla voidaan subventoida graduatetason opintoja, joissa opiskelijamäärät ovat usein pieniä ja opetus yksilöllisempää Yksityisillä yliopistoilla on käytettävissään merkittävä omaisuusvaranto, jos yliopisto sijaitsee hyvällä paikalla kaupunkialueella (maapinta, rakennukset) Silti kaikki yksityiset yliopistot saavat julkista tukea (tutkimusrahoituksen ja opiskelijoiden tuen kautta), ja kaikki julkiset yliopistot pyrkivät laajentamaan yksityistä tukeaan mm. laajoilla varainhankintaohjelmilla

15

16 USAn yliopistot: opettajisto Faculty: päätoiminen (tenure) opettajisto ja muu opettajisto (non tenured ja part-time) Tenure systeemi: tämän aseman saavuttamiseksi opettajat tekevät paljon työtä Tenure asema takaa vakinaisen vakanssin; sen saaminen kestä viisi - kuusi vuotta tohtoritutkinnon jälkeen, edellyttää toista merkittävää omaan tieteenalaan liittyvää tuotosta, laatu ratkaisee Tavoitetasona on saada opettajistoon tenurerekrytoinneilla sen keskitasoa parempaa uutta osaamista Toisaalta se takaa opettajalle (professorille) opetuksen ja tutkimuksen vapauden (tenuren saavuttamisen jälkeen) Tämä taso tulee saavuttaa vuotiaana

17 USAn yliopistot: opettajisto Palkkaus, palkkauksen erilaisuus/markkinat Palkkaus vaihtelee koulutusaloittain ja yliopistoittain kärjessä liiketaloustiede ( USD), sitten tekniikka ( USD), loppupäässä humanistiset alat (noin USD) ja muotoilu (noin USD) Ero maan keskiosan ja Kalifornian yliopistojen opettajiston keskipalkan välillä on noin USD/vuosi Toisaalta yliopiston opettajistoon kuuluva ansaitsee noin USD enemmän kuin saman osavaltion työväki keskimäärin (lääketieteen tiedot puuttuvat, korkeammat palkat kuin liiketaloustieteessä) Työajan suhteellinen jakautuminen ( Esimerkki UMSL: 40 % tutkimus; 40 % opetus; 20 % palvelut ja hallinto)

18 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Sisäinen diversiteetti tärkeä ja sitä pidetään arvossa: erilaisten etnisten ryhmien kuuluminen opiskelijakuntaan, tärkeää myös ulkomaiset opiskelijat ja ulkomailla syntyneet, nyt Yhdysvalloissa asuvat Kansainvälisesti vetovoimaista on erityisesti graduate schoolvaiheen opinnot (MA- ja PhD koulutus) Osa tutkinnon suorittaneista jää Yhdysvaltoihin, osa palaa kotimaahansa. Hekin pitävät kuitenkin yllä tieteellisiä kontakteja ja muita verkostoja Yhdysvaltain yliopistoihin ja Yhdysvaltoihin Arvostetuimmissa yliopistoissa on aloja (erityisesti Science), jossa graduate schoolin opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia (WASHU:n esimerkki)

19 USAn yliopistot: kansainvälinen toiminta Foreign born faculty on tärkeä ja sen rooli on merkittävä Tämän opettajiston (foreign born faculty) kielitaitoon liittyy erilaisia näkemyksiä. Opiskelijat saattavat kritisoida sitä, ja osa syntyperäisestä opettajistosta on samoilla linjoilla. Toisaalta Yhdysvaltain edelleen jatkuva immigraatio tuo sisäisiä paineita mm. latinoperäisen väestön osalta. Suomalaisten ja skandinaavien puhuttua kielitaitoa pidetään hyvänä! Opiskelijavaihtoon lähtijöitä Yhdysvalloista on varsin vähän. Monien haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan yhdysvaltalaisten opiskelijoiden kulttuurinen osaaminen (myös kielitaito) saisi olla monipuolisempaa Osavaltiot voivat asettaa rajoituksia ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille (esim. Kalifornia)

20 USAn yliopistot: rankinglistat Ovat yleistyneet ja useimmat yliopistot kertovat verkkosivuillaan niiden tuloksista Esimerkki US News and World Reportin vuosittainen listaus, jossa indikaattorit ja painokertoimet ovat: Peer assesment (25 %) Retention (20 %) Faculty resourses (20 %) Student selectivity (15%) Financial Resources (10 %) Graduation rate performance (5%) Alumni giving (5 %)

21 USAn yliopistot: yliopistojen tulevasta kehityksestä Myös Yhdysvalloissa haaste on laajentaa yliopiston toimintaa opetuksesta ja tutkimuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen Tutkimusyliopistojen kehittämisessä yksi linja on entrepreniual University ajattelu (Crow, 2009) Business ajattelun voimistuminen yliopistoissa on yksi näkyvissä oleva linja Toisaalta pohditaan myös yliopistojen sivistystehtävää: sekin perinne on vahva Yhdysvalloissa Yliopistojen TKI-toiminnan vahva kaupallistaminen jakaa korkeakouluyhteisössä näkemyksiä. Sen nähdään vaarantavan yliopistojen perustutkimuksen asemaa

22 USAn yliopistot: yliopistojen yleisestä merkityksestä Erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Keskeinen tekijä maan sisäisessä alueellisessa kehityksessä (Itärannikko, Länsirannikko, maan keskiosan heikko taloudellinen kehitys) Talouden pysyvä, vakauttava tekijä (Obama: one of the core elements in US economy ). Nyt kuitenkin monessa osavaltioissa 5-10 % leikkausten kohde Jatkuvan vertailun (ranking) ja sisäisen kilpailun areena Edelleen tasoltaan maailman kärjessä, erityisesti graduate schooleissa (opetus) ja research universityissä (tutkimus) Opiskelu graduate schooleissa on tehokasta Diversiteetti hyvin suuri Tutkimuksen huippukeskittymät ovat valtaosin Yhdysvalloissa

23 USAn yliopistot: mitä asioita voi arvostaa Yliopistojen moninaisuus, yliopistoja joka lähtöön Yliopistojen kyky houkutella parhaita kykyjä eri puolilta maailmaa Yliopistojen BA-koulutuksen laajuus Yliopistojen graduate-vaiheen taso Yliopistojen rahoituksen monikanavaisuus Yliopistojen hallinto joka mahdollistaa opettajille hyvät edellytykset opetukseen ja tutkimukseen Osaaminen tutkimustulosten kaupallistamisessa Yliopistojen rooli osana kansojen sulatusuunia Liittovaltion vähäinen rooli yliopistojen ohjauksessa

24 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sijoittuvat USAn yliopistojen koko kirjon sisälle Suomalaisten korkeakoulujen pohja on hyvä, koska koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen Suomella on hyvä maine korkeatasoisena koulutuksen osaajana myös USAssa USAssa on sekä kansallisesti että alueellisesti arvostettuja yliopistoja (eri tehtävät) Alueiden välinen kilpailu on kovaa, korkeakouluilla on suuri merkitys tässä Osa yliopistoista painottaa innovaatioita ja yrittäjämäistä toimintatapaa: ei helppo tie akateemiselle yhteisölle

25 USAn yliopistot ja suomalaiset korkeakoulut: mitä voisimme oppia Korkeakoulurahoituksen monikanavaisuus on opiskelemisen arvoista: aitoa keskustelua lukukausimaksuista ei kannata enää välttää Suomessa on edistettävä henkilöstörekrytointeja ulkomailta korkeakoulujen opettajistoon Suomen korkeakouluissa on EU-aikana keskitytty liikaa Eurooppaan: kannattaa ottaa oppia maasta, jossa on paljon maailman parhaita yliopistoja